Kymenlaakson palveluverkkoselvitys. Luonnos

Transkriptio

1 1 Kymenlaakson palveluverkkoselvitys Luonnos

2 2 Kymenlaakson palveluverkkoselvitys Sisältö Kymenlaakson aluerakenteen yleispiirteet... 3 Kymenlaakso Väestö ja työpaikat... 7 Kymenlaakson väestösuunnite... 7 Työpaikkarakenne... 9 Pendelöinti Kymenlaakson kuntien välillä v.2010 ja maakuntien välillä v Keskusverkko Keskustat ja taajamat Palvelut Kaupalliset palvelut Julkiset palvelut Palveluiden saavutettavuustarkastelut Rajanylitykset Kymenlaaksossa ja venäläisten matkailu Arvioita matkustajamäärien kehityksestä Tutkimus ja Analysointikeskus TAK Oy Sisäasiainministeriö Liikenne ja viestintäministeriö... 38

3 Kymenlaakson aluerakenteen yleispiirteet Kymenlaakso on aluerakenteeltaan tiivis maakunta. Etäisyydet maakuntakeskuksiin, Kotkaan ja Kouvolaan ovat hyvät lähes koko maakunnan alueelta. Kuntakeskukset ja kuntien alakeskukset ovat palvelurakenteeltaan monipuolisia. Työssäkäynti ja palveluetäisyydet ovat kohtuullisia. Myös vapaa ajan alueet, Pohjois Kymenlaakson järvi ja metsäalueet sekä Etelä Kymenlaakson saaristo ja merialue, ovat helposti useimpien ulottuvilla. Rakennemuutos on muokkaamassa työvoimavaltaisen suurteollisuuden ja satamien hallitsemaa elinkeinomaisemaa kohti pien ja keskisuuren teollisuuden yksiköitä, monipuolisia palvelukeskittymiä ja Venäjän rajan ja kasvavan matkailun edellyttämiä yksiköitä ja rakenteita. Asumiselle ja elinkeinotoiminnalle kohtuulliset etäisyydet tarjoavat monipuolisia sijoittumismahdollisuuksia kaupunkitaajamista maaseudun kyliin. 3

4 4 Kouvola KYMENLAASO 2030!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! matkailukohde matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealue matkailun vetovoima-alue viher-,virkistys-ja luontomatkailuvyöhyke kansallispuisto "/ maakuntakeskuspalvelut!. kaupunkikeskuspalvelut!( palvelukeskittymä/piste keskusta kehittyvä vyöhyke!( t teollinen keskittymä!( s satama / logistiikkakeskus!( r rajatoimintakeskus moottori-/kaksiajoratainentie radat Kotka Hamina radat yhteystarve laivaväylät kanava vesiliikenteen yhteystarve Kymenlaakso Vesistö

5 Kymenlaakso 2030 Kymenlaakson maakuntaohjelma kuvaa aluerakenteen visiota 3020 otsikolla Kymenlaakson aluerakenne 2030 Tiivistä, täydennä, pitäydy ja valitse : Suurimmissa keskuksissa rakenteen tiivistämisestä saadaan eniten hyötyjä. Kun tehokkuutta nykyrakenteen sisällä ei voida parantaa, täydennetään aluerakennetta olemassa olevien palvelujen lähelle. Jos kasvu on voimakasta, pitäydytään laajentamaan aluerakennetta suurimpien taajamien väliin, mikä mahdollistaa mm. joukkoliikennepalvelujen parantamisen. Kymenlaakson aluerakenne 2030 edellyttää tehokasta nykyisen rakenteen kehittämistä. Ekotehokkuus on alueidenkäytön suuntaamisessa keskeinen tekijä. Tähän liittyy myös nykyisen rautatieliikenteen kehittäminen kauko ja lähiliikenteessä sekä vielä pidemmän aikavälin varautuminen uusiin rautatielinjoihin. Aluerakenne tukeutuu Kouvolan ja Kotkan maakuntakeskuspalveluihin sekä Haminan, Kausalan, Karhulan, Kuusankosken, Myllykosken ja Inkeroisten kaupunkikeskuspalveluihin. Näiden lisäksi pienemmät palvelukeskittymät/pisteet täydentävät kokonaisuutta. Kouvola Kotka, Kouvola Lahti ja E18 kehitysvyöhykkeet muodostavat erilaisista helmistä koostuvan nauharakenteen. Palvelurakenne on kuitenkin nykyistä keskittyneempi. Kouvola Kotka, Kouvola Lahti ja E18 vyöhykkeet yhdessä Lappeenranta Imatra alueen kanssa palvelevat Venäjälle/Venäjältä suuntautuvaa elinkeinotoimintaa, kuljetuksia ja matkailua. Yhdyskuntarakenne, kaupunki ja maaseutuolosuhteet ja kansainvälinen ilmapiiri monipuolistavat yritystoimintaa. Maakunnan muutoksiin sopeutuva kulttuuri tulee säilyttää. Edellä kuvattuja aluerakenteen osia yhdistävät hyvät liikenneyhteydet. Erityisesti korostuvat kansainväliset yhteydet, jotka palvelevat Kaakkoisja Etelä Suomen yhteyksiä Eurooppaan ja Venäjälle. Aluerakenne 2030 pystyy vastaamaan erilaisiin haasteisiin ja sisältää vaihtoehtoisia kehittämissuuntia. Rakennemuutoksen seurauksena joka tapauksessa edullisesti sijaitsevia alueita vapautuu uudelleenkäyttöön. Kymenlaaksoa pitää kehittää laadukkaiden, tiiviiden ja vesistöjen lähellä olevien taajamien maakuntana. Rakennetta tukee elinvoimainen maaseutu. 5

6 6

7 7 Väestö ja työpaikat Kymenlaaksossa oli vuonna asukasta. Väestön jakautumista taajamiin, kyliin jaa haja asutusalueille on tutkittu Suomen ympäristökeskuksen aluejakoluokituksen (YKR aluejaot) mukaisena. Aluejaot perustuvat rakentamisen määrään ja tiheyteen. Kymenlaakson väestösuunnite Kymenlaaksossa on asukkaita nykyään lähes Tästä Kotkan Haminan seudulla asuu noin ja Kouvolan seudulla Väestö on ollut hitaassa laskussa alueella. Laskun odotetaan kuitenkin taittuvan. Maakuntasuunnitelman väestösuunnitteen mukaan Kymenlaakson väestö vuonna 2030 on asukasta. Maakuntakaavan lähtökohdaksi on tehty seutukunnittainen jako nykyisen asukasluvun perusteella. Kymenlaakson väestötavoitteen mukaan on tehty kunnittaiset väestöennusteet Tilastokeskuksen väestöennusteen kuntakohtaiselta pohjalta. Vuonna 2030 Kotkan Haminan seudulla ennustetaan olevan asukkaita yhteensä Kouvolan seudulla ennustetaan olevan asukkaita yhteensä Kymenlaakson väestö ja väestöennuste Hamina Kotka Miehikkälä Pyhtää Virolahti Kotkan Haminan seutu Iitti Kouvola Kouvolan seutu Kymenlaakso Tilastokeskus Lähde: Tilastokeskus, Kymenlaakson Liitto

8 8

9 Työpaikkarakenne Kaupunki ja kuntakeskukset sekä kaupunkien alakeskukset ovat tärkeimpiä työpaikkakeskittymiä. Suurteollisuuden alueet, satamat ja logistiikka alueet ovat edelleen keskeisiä työpaikka alueita. Rajatoiminnat ja kaupan suuryksiköt ja muut palvelualueet muodostavat ohjatusti kasvavaa työpaikkarakennetta sekä keskustoihin että tieliittymien tuntumaan. 9

10 Pendelöinti Kymenlaakson kuntien välillä v.2010 ja maakuntien välillä v

11 11 Pendelöinti Kymenlaakossa 2010 Lähde: Työsskäynti 2010 ( Asuinalue Työpaikan sijainti (alueluokitus ) Hamina Iitti Kotka Kouvola Miehikkälä Pyhtää Virolahti Yhteensä työpaikkoja Hamina Iitti Kotka Kouvola Miehikkälä Pyhtää Virolahti Yhteensä alueella asuvia

12 12 Keskusverkko Keskushierarkia palvelujen perusteella (kartta) ja Kymenlaakson taajamat valtakunnallisessa tarkastelussa (Lähde: Rehunen ym.) Kaupunkiseutukeskus: Kotka, Kouvola, Hamina Suuri kuntatason palvelukeskittymä: Kausala, Kuusankoski, Myllykoski, Inkeroinen, Karhula Pieni kuntatason palvelukeskittymä: Jaalan kirkonkylä, Voikkaa, Valkealan kirkonkylä, Elimäen kirkonkylä, Koria, Siltakylä, Sutela, Miehikkälän kirkonkylä, Virojoki Pieni kylä tai asuinaluekeskus: Vuolenkoski, Selänpää, Vuohijärvi, Kääpälä, Tuohikotti, Utti, Kaipiainen, Sippolan kirkonkylä, Liikkala, Hirvikoski, Pyhtään kirkonkylä, Purola, Ylänummi Tavastila, Neuvoton, Metsäkylä, Pyhältö, Klamila, Suur Miehikkälä, Muurikkala

13 13

14 Keskustat ja taajamat 1. Keskustatoimintojen alueet ja vähittäiskaupan suuryksiköt 2. Taajamat 14

15 15

16 16

17 17 Maakuntakaavan taajama-alueet kunta YKRKyla10 YKR Pienkylät YKR taajamat YKRMaaseutu10 vesi YKR-taajamat ja maakuntakaavan taajamat Lähde: SYKE ja Kymenlaakson Liitto Kilometriä

18 18 Palvelut Kaupalliset palvelut Myymäläverkosto riittää vuonna 2010 tuottamaan kaupan peruspalvelut suurimmalle osalle kymenlaaksolaisista. Loma asutus tukee kyläkauppoja haja asutusalueella saaristossa säilynyt osa tai kokovuotisia myymälöitä matkailua varten kesäkahvilat ym. osan vuotta toimivat palvelut

19 19 Myymälät kunta vesi Myymälät Lähde: A.C.Nielsen Kilometriä

20 Julkiset palvelut 20

21 21

22 Palveluiden saavutettavuustarkastelut Tieverkkoa pitkin lasketut aikaetäisyydet kuvaavat palveluiden saavutettavuutta henkilöautolla. Kun arvioidaan tämän perusteella keskusten ja palvelujen saavutettavuutta, on otettava huomioon rajoitteet esim. väestön ikärakenteesta johtuvat rajoitteet henkilöauton käytössä. Julkisen ja kevyen liikenteen saavutettavuutta voidaan arvioida taajaman sisäisillä kulkuetäisyyksillä palveluihin ja liikennepaikoille. Julkisen liikenteen laatukäytävä (kartta tulossa) kuvaa alueita, jotka ovat hyvin julkisen liikenteen saavutettavissa. 22

23 23

24 24

25 25

26 26

27 27

28 28 Rajanylitykset Kymenlaaksossa ja venäläisten matkailu Arvioita matkustajamäärien kehityksestä 1. Tutkimus ja Analysointikeskus TAK Oy Tutkimus ja Analysointikeskus TAK Oy on tutkinut venäläisten Suomen matkailua ja sen kehitystä vuoteen 2025 mennessä. Tutkimus on tehty osana Kymenlaakson kaupan rakenne ja mitoitus selvitystä erillisselvityksenä. Tutkimuksessa on tarkasteltu asiantuntijoiden näkemyksiä venäläisten Suomen matkailun kehitysnäkymistä ja Suomessa ja Venäjällä tehtyjä haastatteluita venäläisten matkustushalukkuudesta ja käyttäytymisestä sekä analysoitu matkojen määrän kehitystä tilastollisesti. Tämän perusteella on laadittu neljä vaihtoehtoista skenaariota kasvuennusteesta Kaakkois Suomen raja asemilla. Skenaarioissa ei huomioida mahdollista viisumivapautta. Skenaario 1 Kasvun edellytykset vahvat Oletukset: Venäjän talous kasvaa tasaisesti. Ruplan arvo säilyy vakaana siten, että vuonna 2025 euron arvo on 40,88 ruplaa. Viisumitoimistot kykenevät vastaamaan lisääntyneeseen kysyntään. Raja asemat pystyvät käsittelemään kasvavat matkailijamäärät.

29 29 Skenaario 2 Nykyinen kehitys jatkuu Oletukset: Venäjän talous kasvaa tasaisesti Ruplan arvo heikkenee lineaarisesti siten, että vuonna 2025 euro maksaa 61,57 ruplaa. Viisumitoimistot kykenevät vastaamaan lisääntyneeseen kysyntään. Raja asemat pystyvät käsittelemään kasvavat matkailijamäärät.

30 30 Skenaario 3 Lineaarisen kasvun malli Oletukset: Dollarin kurssi säilyy n. 30 ruplan tasolla. Ramppaajien (useammin kuin kerran kuukaudessa Suomessa kävijöiden) osuus matkustajista ei kasva vuoden 2011 tasosta. Tällöin matkailijamäärä kasvaa lukumääräisesti tasaisella vauhdilla n matkan kuukausikasvun verran.

31 31 Skenaario 4 Hitaan kasvun malli Oletukset: Matkailijamäärän kasvu palautuu vuosien tasolle ja pysyy tällä tasolla (n matkan kuukausikasvu). Tämä saattaa johtua selvästi ruplan dollarikurssin heikkenemisestä (38,50 ruplaan) tai verovapaan turistituonnin tullisäädösten tiukkenemisesta. Myös ns. pullonkaulan viisumiprosesseissa tai raja asemilla saattavat johtaa tähän hitaaseen kasvuun. TAK Oy.n tutkimuksessa todennäköisemmiksi skenaarioiksi todettiin skenaariot 2 ja 3.

32 32 Matkustaminen Kymenlaaksoon Mikäli matkustajamäärien oletetaan kasvavan lineaarisesti samaa vauhtia kuin vuosina , tekisivät venäläiset ennusteen mukaan vuonna 2025 Kotka Haminan seudulle matkaa kuukaudessa ja Kouvolan seudulle matkaa kuukaudessa. Lineaarinen ennuste on tehty trendilaskelmana siten, että vuosien arvoista on muodostettu seutukunta ja maakuntakohtainen trendi, joka on ekstrapoloitu vuoteen 2025 asti. TAK Oy:n tutkimuksessa venäläisten Suomen matkojen oletetaan jakautuvan vuonna 2025 seuraavasti: Kotka Haminan seutu: 18 % (vuonna %) Kouvolan seutu: 5 % (vuonna %) Kymenlaakso yhteensä 20 % (vuonna %) Tämän perusteella tutkimuksessa todennäköisimmiksi todettujen skenaarioiden 2 ja 3 osalta matkojen määrä toteutuisi seuraavasti: Osuus venäläisten Suomen matkoista Skenaario 3 mukaisesti matkoja 2025 Skenaario 2 mukaisesti matkoja 2025 Kotka Haminan seutu 18 % Kouvolan seutu 5 % Kymenlaakso yhteensä 20 % Kaikki matkat Kaakkois Suomen raja asemien kautta Sisäasiainministeriö Sisäasiainministeriön toimeksiannosta on rajavartio osasto selvittänyt kasvavaa rajaliikennettä ja sen hallinnan vaikutuksista rajainfrastruktuuriin, viranomaisyhteistyöhön, liikenneväyliin ja elinkeinoelämän toimintamahdollisuuksiin. Selvitys on koottu Kasvavan rajaliikenteen hallinta raportiksi (Sisäministeriön julkaisu 42/2012). Selvityksessä on tehty neljä skenaariota rajaliikenteen kasvusta Suomen ja Venäjän rajalla. Selvityksen luvut ovat rajanylitysmääriä, eli yksi matka tuottaa kaksi rajanylitystä.

33 33 Skenaario 1 Oletukset: Liikenteen kasvu jatkuu nykyisellä tahdilla viisumivapaus toteutuu suunnittelukauden (2020) jälkeen

34 34 Skenaario 2 Oletukset: Liikenteen kasvu jatkuu nykyisellä tahdilla Viisumivapaus toteutuu suunnittelukauden aikana

35 35 Skenaario 3 Oletukset: Liikenteen kasvu nopeutuu nykyisestä Viisumivapaus toteutuu suunnittelukauden (2020) jälkeen

36 36 Skenaario 4 Oletukset: Liikenteen kasvu hidastuu nykyisestä Viisumivapaus toteutuu suunnittelukauden jälkeen Selvityksessä todettiin todennäköisimmiksi skenaarioiksi skenaariot 1 ja 2.

37 37 Rajanylitykset Kymenlaaksossa Vuonna 2011Vaalimaalla tehtiin selvityksen mukaan 3,2 miljoonaa rajanylitystä, mikä vastaa 31 % kaikista itärajan rajanylityksistä. Vaalimaalla tehdään selvityksen mukaan vuonna ,4 3,5 miljoonaa rajanylitystä. Kasvu on kertynyt henkilöautoista, sillä raskas liikenne on vähentynyt Vaalimaalla 4 % vuodesta Mikäli oletetaan, että Vaalimaan osuus itärajan rajanylityksistä pysyy ennallaan (31%), olisivat eri skenaarioiden mukaiset rajanylitysmäärät vuonna 2020 seuraavia: Skenaario 1 Skenaario 2 Skenaario 3 Skenaario 4 Rajanylitykset Vaalimaalla 7,75 9,3 miljoonaa 16,1 18,9 miljoonaa 27,5 34,4 miljoonaa 9,3 12,7 miljoonaa Todennäköisimmiksi skenaarioiksi todettiin skenaariot 1 ja 2.

38 38 3. Liikenne ja viestintäministeriö Liikenne ja viestintäministeriö on laatinut Suomen ja Venäjän välinen liikenne 2020 ja 2030 Ennuste talouden ja liikenteen kehityksestä nimisen selvityksen. Selvityksessä on lähtökohtana mahdollisten Venäjän talouden skenaarioiden laatiminen ja niiden pohjata on tarkasteltu talouden muutoksen vaikutusta Suomen ja Venäjän väliseen liikenteeseen kaikissa liikennemuodoissa. Selvityksessä on laadittu neljä skenaariota Venäjän talouden kasvusta. Tavaraliikenne Selvityksen mukaan eri talousskenaarioiden vaikutus ulkomaankaupan ja tavaravirtojen kasvuun on melko vähäistä. Vaikka Venäjän satamakapasiteetti kasvaakin, ei se riitä kompensoimaan tarvetta käyttää esim. Suomen satamia. Selvityksen ennusteen mukaan tiekuljetukset raja asemilla kasvavat vuoteen 2020 mennessä n. 30 % ja vuoteen 2030 mennessä n. 50 %. Vaalimaan rajanylityspaikan läheisyydessä tämä tarkoittaisi keskimäärin 200 kuormatun kuorma auton lisäystä vuorokaudessa vuoteen 2020 mennessä ja 300 kuormatun kuorma auton lisäystä vuorokaudessa vuoteen 2030 mennessä. Tällä hetkellä Vaalimaan tuntumassa kulkee n. 500 kuormattua kuorma autoa vuorokaudessa. Henkilöliikenne Selvityksen henkilömatkojen ennuste on laadittu suuruusluokan osoittavana kysyntäarviona (henkilömatkoja/ vuosi) soveltaen ns. bench mark tekniikkaa. Tätä metodia soveltaen on arvioitu, että vuonna 2030 Suomen ja Venäjän välillä tehdään yhteensä miljoonaa matkaa vuodessa. Tieliikenteen osuus näistä matkoista olisi vuonna ,2 miljoonaa ja vuonna miljoonaa matkaa vuodessa. Maanteiden henkilöliikenteestä n. 80 % kulkee Kaakkois Suomen raja asemien kautta. Henkilöajoneuvojen määrän kasvun oletetaan olevan 2,5 kertainen nykytasosta vuoteen Selvityksen mukaan tämä tarkoittaisi 1 1,5 miljardin euron vuosittaista tulovirtaa Kaakkois Suomen alueelle.