Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto TOIMINTAKERTOMUS 2010

Transkriptio

1 Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto TOIMINTAKERTOMUS 2010 Ruotsinsuomalaisten Keskusliiton 28. varsinainen liittokokous

2 Sisällysluettelo I RUOTSINSUOMALAISTEN KESKUSLIITTO Yleistä Tavoitteet Identiteetti, kieli ja kulttuuri Vähemmistö- ja etujärjestötyö Lapsitoiminta Järjestön kehittämistoiminta Tiedotus ja viestintä Sosiaalipoliittinen toiminta Pohjoismainen toiminta Koulutus ja kansansivistys Tasa-arvo Talous II Organisaatio Jäsenet ja jäsenyhdistykset Piirit ja jäsenmäärät Liiton hallinto-organisaatio Liiton puheenjohtajat Liittohallitus Työvaliokunta Vaalivaliokunta Erityisliitot Tilintarkastajat Liittohallituksen apuelimet Edustukset RSKL:n jäsenyys muissa järjestöissä RSKL:n kunniajäsenet Karhun Kannu Liittotoimisto III Erityisliittojen toiminta Ruotsinsuomalainen Liikunta ja Urheilu - RSLU Ruotsinsuomalainen Harrastajateatteriliitto - RSHT Ruotsinsuomalaisten Naisten Foorumi Ruotsinsuomalaiset Eläkeläiset RSE

3 I RUOTSINSUOMALAISTEN KESKUSLIITTO Yleistä 1.1 Tavoitteet Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto toimii ruotsinsuomalaisen vähemmistön etu- ja harrastusjärjestönä. Liitto edistää ruotsinsuomalaisten yhteisiä sosiaalisia ja kulttuurisia pyrkimyksiä, demokraattisuutta, tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä järjestössä että yhteiskunnassa. Keskusliiton toiminta perustuu jäsenistön innostuneisuuteen, aktiivisuuteen ja vaikuttamisen haluun. Yksi RSKL:n tärkeimmistä tehtävistä on luoda edellytykset ja kannustaa ruotsinsuomalaisia harrastamaan ja vaikuttamaan. Liitto toimii jäsenistönsä edunvalvojana Ruotsissa. Vähemmistö- ja etujärjestöroolia liitto toteuttaa osittain valtakunnallisesti Ruotsinsuomalaisen valtuuskunnan jäsenenä ja vaikuttamalla sen toimintaan. Paikallista ja alueellista etujärjestötyötä liitto toteuttaa jäsenyhdistystensä, piiriorganisaatioittensa ja paikallisten yhteistyöryhmien toiminnan kautta. Jäsenistön vaikutusmahdollisuuksien lisääminen yhteiskunnan kaikilla tasoilla sekä syrjinnän ehkäiseminen ovat tärkeä osa liiton etujärjestötyöstä. RSKL:n tavoitteena on suomen kielen, ruotsinsuomalaisen identiteetin ja kulttuurin vaaliminen sekä kehittäminen. 1.2 Identiteetti, kieli ja kulttuuri RSKL jatkoi toimintaansa valtakunnallisena kulttuurijärjestönä. Kulttuuritoiminta oli monipuolista niin harrastusaloittain kuin myös ikäluokittain, erityistä huomiota kiinnitettiin toisen ja kolmannen ruotsinsuomalaispolven kieli- ja kulttuuritoiminnan tukemiseen. RSKL:n kulttuurityön kautta luotiin edellytyksiä ruotsinsuomalaisen vähemmistön identiteetin vahvistumiselle. Vuoden 2010 alusta voimaanastunut vähemmistölaki korosti entisestään liiton toiminnan tärkeyttä suomen kielen ja kulttuurin edistäjänä. Toimintavuoden syyskaudella liitto valmisteli laajaa suomen kielen ja kulttuurin hanketta Suomeksi!, jonka tarkoituksena on elvyttää suomen kieltä ja siihen pohjautuvaa omaehtoista kulttuuria sekä määrätietoisesti kääntyä toiminnan kautta uusien kohderyhmien ja yhteistyökumppaneiden puoleen laajan edustavuuden ja joustavuuden vahvistamiseksi. Lasten oikeudet omaan kieleen ja kulttuuriin ovat ensisijaisen tärkeä asia. Liitto pyrki laajapohjaiseen lapsia koskevaan yhteistyöhön kodin, koulun ja yhdistysten välillä. Oli tärkeää tähdätä toimenpiteisiin, joissa kunnallistasoinen lasten asemaa edistävä yhteistyö vahvistui. Hallintoaluekuntien suomenkieliset tiedottajat, uutena ammattiryhmänä, olivat halukkaita edistämään lasten toimintaa ja vahvistamaan heidän asemaansa. Kulttuurityö ja kulttuuriharrastustoiminta Opintoliitto ABF:n tilastojen mukaan järjestössämme toteutettiin tuntia opintoja ja kulttuuritoimintaa vuonna Osanottajamerkintöjä ko. toiminnassa oli Liiton keskeinen tavoite oli myös lisätä opintoliiton aktiivisuutta ruotsalaisten keskuudessa koskien vähemmistötietoutta. Projekti Suomeksi haki toiminnallista mallia tätä varten ja päätti aloittaa kehitystyön mm. Gävleborgin ABF:n projektin avulla. 3

4 Toimintavuoden aikana: järjesti Åkerin suomi-seura ja liitto yhteistyössä Kansantanssin, kansanmusiikin ja senioritanssin festivaalin, jonka järjestelyt olivat hyvin onnistuneet ja osanottajien määrä oli useita satoja. Toimintavuoden syyskaudella kansantanssin työryhmä toteutti kahdeksan viikkoa kestäneen tanssiprojektin ruotsinsuomalaisten koulujen kanssa, sen vetäjänä oli Oulun ammattikorkeakoulun tanssiopettajalinjan opiskelija Saara Mikkola. Hän opetti yli 300 lasta, kävi ohjaamassa seurojen tanssiryhmiä sekä koulutti ohjaajia liiton ohjelmistokurssilla syyskuussa. Liitto teki yhteistyötä Finnstigen kanssa metsäsuomalaisuuden teemasta. Kesällä järjestettiin kaskenpolttoa, aiheeseen liittyvä Seppo Remeksen vetämä seminaari sekä otettiin käyttöön hänen kirjoittamansa kaskenpolttoa ja suomalaismetsiä käsittelevä opintoaineisto. Liitto järjesti suomi-seura Katajaisten 50 -vuotispäivien yhteydessä kesäkuussa liiton Karaokemestaruuskilpailujen loppukisat. Voittajiksi valittiin Satu Pynnönen ja Jari Harjula. Karaoke kasvoi seuratoiminnan muotona hyvin nopeasti keräten mukaan kaikenikäisiä ja sitoen siihen muutakin toimintaa mukaan. Koulutus Kulttuuriopintoja tarjottiin sekä opintokerhomuodossa että viikonloppukursseina. Seuraavat opintoaineistot ovat käytettävissä: Suomalaisten historiaa Ruotsissa (Merkittävä merkkivuosi) Teatteriharrastajien opas Kaskenpoltto Suomen kielen opintokerhot Vähemmistöjen kielelliset ja kulttuurilliset oikeudet Liitto järjesti kursseja: Kansantanssin ohjelmistokurssi Axevallassa Musiikkikurssi Axevallassa Ohjaajakurssi lapsikerhoille Tukholmassa Tiedotus- ja kotisivukurssi Axevallassa Vähemmistö ja etujärjestötyö Yleistä Laki kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä, SFS 2009:724, astui voimaan Laki antaa kaikissa kunnissa ns. perusturvan ja vahvemman aseman hallintoalueen kunnissa. Sosiaalipalvelulakiin tehtiin myös lisäys kunnan velvollisuudesta hankkia mm. suomenkielistä henkilökuntaa. Suomen kielen hallintoaluetta laajennettiin 18 kuntaan Mälarinlaaksossa. Lain mukaan myös muilla kunnilla on mahdollisuus hakea liittymistä hallintoalueeseen. Toukokuun alusta hallintoalueeseen liitettiin kolme kuntaa. Vuoden lopussa suomen kielen hallintoalueeseen kuului 26 kuntaa. Valtio myönsi ensimmäistä kertaa valtionapua kansallisille vähemmistöille. Liitto tiedotti asiasta yhdistyksille ja piireille ja haki itsekin avustusta mutta sai kielteisen vastauksen. Liiton toiminta Liitto tiedotti jäsenistölleen vähemmistölaista, toimi sen toteutumiseksi ja koulutti luottamushenkilöitään sen sisällöstä. Kaikille kunnille lähetettiin kirje, missä esitettiin liiton näkemyksiä vähemmistöpoliittisten oikeuksien toteuttamisesta ruotsinsuomalaisille. Useat 4

5 kunnat vastasivat kirjeeseen. Liiton edustajat luennoivat vähemmistöpolitiikasta ja -laista useiden piirien ja yhdistysten kursseilla ja kokouksissa. Solnan, Hallstahammarin, Karlskogan, Uumajan, Hoforsin ja Österåkerin kuntien edustajia tavattiin koskien neuvonpidon käynnistämistä. Liitto tuki eri tavoin yhdistysten liittymistä hallintoalueeseen, yhteistyön käynnistämistä paikkakunnan muiden ruotsinsuomalaisten yhdistysten ja yhteisöjen kanssa sekä yhdistysten yhteydenottoja kuntiin ja neuvonpidon käynnistämistä hallintoviranomaisten kanssa. Lukuisia yhteistyöryhmiä käynnistettiin toimintavuoden aikana. Liitto tuki yhteistyöryhmien työtä mm. osallistumalla niiden joihinkin kokouksiin sekä laatimalla materiaalia/kysymyksiä yhdistyksille mitä voitiin ottaa esille hallintoalueen kunnissa tai niissä kunnissa mitkä eivät kuulu hallintoalueeseen. Monet hallintoalueen kunnat palkkasivat tiedottajia vähemmistötyön toteuttamiseksi. Liitto koulutti mm. piirikehitysprojektin kautta luottamushenkilöitään ja jäsenistöään vähemmistölaista. Vuoden aikana julkaistiin opintoaineisto Vähemmistöpolitiikan toteuttaminen 2010-luvun Ruotsissa. Aineiston kirjoitti Esko Melakari. Liitto toimi aktiivisesti yhdistysten perustamiseksi niihin hallintoalueen kuntiin missä ei ole liiton jäsenyhdistystä. Yhdistys perustettiin Upsalassa ja Österåkerissa toimintavuoden aikana. Työ käynnistettiin Solnan, Nackan ja Nykvarnin kunnissa seuran perustamiseksi. Liitto käynnisti myös vähemmistöprojektin ja palkkasi projektisihteerin lähtien. Vuosi 2010 oli vaalivuosi. Liitto kehotti jäsenistöään osallistumaan vaaleihin. Valtiopäiväpuolueille lähetettiin kysely Sverigefinnar och valet Siinä tiedusteltiin puolueiden kannanottoja ruotsinsuomalaisille tärkeistä vähemmistöpoliittisista kysymyksistä. Vastaukset julkaistiin jäsenlehdessä nro 3/2010. Kaikille kunnille lähetettiin tarjous suomen kielen terminologiakurssien järjestämisestä vanhustenhuollon henkilökunnalle, Axevallan ja Ruotsinsuomalaisten kansankorkeakoulun kanssa. Vähemmistö- ja etujärjestötyötä liitto teki myös Ruotsinsuomalaisten Valtuuskunnan jäsenenä, vaikutti sen toimintaan ja osallistui sen puheenjohtajiston työskentelyyn ja lukuisiin tapaamisiin poliitikkojen ja virkamiesten kanssa. Valtuuskunnan täysistuntoon ja seminaariin osallistuttiin. Täysistunnolle jätettiin aloite koskien Ruotsinsuomalaisten vuoden vähemmistökunnan nimeämiseksi. Liitto jätti vastauksen selvitykseen Nationella handlingsplaner för mänskliga rättigheter yhdessä valtuuskunnan kanssa. Liiton edustaja osallistui Upsalan yliopiston haastatteluun koskien YK:n lastenoikeuksien sopimuksen toteutumista koskien ruotsinsuomalaisia lapsia. Ulkosuomalaisparlamentille jätettiin aloite harjoittelijoiden saamiseksi Suomesta ulkosuomalaisten järjestöihin. Liitto jätti Suomen sisäministeriölle lähetevastauksen hallituksen esityksestä Eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä. Tapaamiset ja tapahtumat Piirien ja liiton tiedotus- ja suunnittelupäivillä oli esillä yhteistyön käynnistäminen maakäräjien kanssa ja kulttuurirahojen siirtäminen maakäräjille ja alueille. Lennart Rohdin Tukholman läänin lääninhallituksen vähemmistöyksiköstä luennoi tilaisuudessa. Hallintoalueen kuntien tiedottajille/projektivastaaville järjestettiin 3. joulukuuta tapaaminen liittotoimistossa. Liitto kertoi toiminnastaan, vähemmistöpoliittisista tavoitteistaan ja kuuli tiedottajien toivomuksia mm. liittyen neuvonpitoon paikallistasolla. Liitto osallistui tammi- ja helmikuussa 2011 pidettävien neuvonpitoa koskevien teemakonferenssien suunnitteluun yhdessä mm. Tukholman läänin lääninhallituksen vähemmistöyksikön kanssa. 5

6 Liiton kieli-, kulttuuri- ja vähemmistöpoliittisia näkökantoja esitettiin mm: Vähemmistöministeri Nyamko Sabunin neuvonpitoa ja Ihmisoikeuksia koskevan valtuuskunnan tapaaminen Kauppakamarin vanhustenhoitopalveluja koskeva seminaari Tukholman läänin läänihallituksen ja maaherra Per Unckelin vähemmistöpoliittinen tapaaminen Möte om rapportering till europarådet om språkstadgan 7.5. Tukholman läänin lääninhallituksen konferenssi Från erkännande till egenmakt - från ord till handling 3.6. Samråd om uppföljning av FN:s MR granskning av Sverige 2010 yhteistyössä Ruotsinsuomalaisten valtuuskunnan kanssa Vaalipaneeli Järfällassa Kansallisia vähemmistöjä ja ihmisoikeuksia koskeva seminaari, Örebro Neuvonpitokokous Tukholman lääninhallituksen kanssa Tapaaminen Kulttuurineuvoston edustajien kanssa koskien ns. kulttuurikoffertin eli valtion kulttuurimäärärahojen siirtämistä lääneille ja alueille. Liitto jatkoi työtä suomenkielisen vanhustenhoidon käynnistämiseksi ja kehittämiseksi yhteistyössä Ruotsinsuomalaiset Eläkeläiset erityisliiton kanssa. Toimintavuoden aikana RSKL jatkoi ruotsinsuomalaisille tärkeiden instituutioiden esim. Suomen kulttuuri-instituutin ja Ruotsinsuomalaisten arkiston tukemista. Kielineuvoston suomen kielen neuvoa-antavaan työryhmään on osallistuttu. Lisäksi liitto toimi ruotsinsuomalaisen kulttuurielämän hyväksi Ruotsinsuomalaisessa Kulttuuriyhdistyksessä, mikä toimii Uuden teatterin päämiehenä. Vuoden 2010 aikana liitto oli edelleen jäsen Centrum mot rasism -järjestössä. 1.4 Lapsitoiminta RSKL:n tärkeimpiin tehtäviin kuuluu toimia ruotsinsuomalaisen lapsen ja hänen perheensä järjestönä. Lapsen perusoikeuksiin kuuluvat oikeus äidinkieleen ja omaan kulttuuriin. Tämän oikeuden toteutumiseksi liitto jatkoi määrätietoista työtä ottaen huomioon uuden vähemmistölain tuomat mahdollisuudet. Toimintakauden keskeinen tavoite oli lisätä lapsille tarkoitettuja aktiviteetteja ja vuoden loppua kohden voitiin todeta lasten kerhotoiminnan kasvaneen. Tenavat -perhekerho sekä lauantaikerhot RSKL:n kotisivuilla on omat Tenavat -sivustot. Liitto antoi jokaiselle toimintansa aloittavalle kerholle starttirahaa, materiaalia sekä koulutusta ja ohjausta toiminnan toteuttamiseen. Tenavat -kerhoja toimi paikkakunnalla vuoden 2010 aikana. Myös Lauantaikerhoista saadut kokemukset olivat kannustavia. Niiden toiminta oli samantyyppistä kuin Tenavat -kerhoissakin, mutta Lauantaikerhojen osanottajat olivat usein hieman vanhempia ja vetäjinä toimivat seurojen ohjaajat ja suomenkieliset opettajat. Liitto välitti Lauantaikerhoille materiaalia mm. Suomen Opetushallituksesta. 6

7 Leirikoulut Liitto järjesti leirikoulun huolimatta siitä, että se ei saa tähän toimintaan mitään yhteiskunnan tukea. Toiminta ei varojen puutteen vuoksi voinut kasvaa, mutta sen ylläpitäminen oli tärkeää. Leirikoulutoiminnan tarkoitus oli vahvistaa peruskouluikäisten ruotsinsuomalaisten lasten ja nuorten suomen kielen taitoa. Leirikoulu, Lintujärven Leiri, pidettiin Axevallan kansankorkeakoululla. Mukana oli 55 leiriläistä ja yhdeksän ohjaajaa. Liitto järjesti ohjaajille suunnittelukurssin sekä leirin arviointikurssin, ne pidettiin ja Liitto kannusti seuroja ja piirejä järjestämään leirejä. Niitä pidettiin mm. perhe- ja kielileireinä ja lapset ja isovanhemmat leireinä. 1.5 Järjestön kehittämistoiminta Toimintakauden aikana liitto jatkoi kehitystoimintaa, joka on muodostunut pysyväksi ja tärkeäksi osaksi järjestön sisäisessä uudistumisessa ja työtapojen kehittämisessä. Kehitystoiminnan johtoryhmänä toimivat varapuheenjohtaja Sinikka Lindquist ja hallituksen jäsen Juha Sarajärvi, heidän lisäkseen liiton työvaliokunta ja piiriedustajien verkosto osallistuvat keskeisten tehtävien työstämiseen. Piirien edustajista muodostui vähemmistöverkosto, jonka tehtävänä oli alueellaan kartoittaa, tiedottaa, tukea seurojen vähemmistöpoliittista työtä sekä kouluttaa yhteistyössä liiton kanssa. Painopistealueet toimintakauden aikana olivat 1. Vähemmistökysymys ja piirien kehitystyö. Vuoden alusta voimaanastunut laki asetti järjestöllemme suuria ja haastavia tehtäviä. Vähemmistökysymysten käsittelyn organisointi toteutettiin piirien/ koulutusalueiden ja liiton sekä kansankorkeakoulujen yhteistyönä. Oli kolme alueellista projektia, joissa piirijärjestöjen yhdyshenkilöt muodostavat seuratoiminnan tukiverkoston ja joissa liiton kansankorkeakouluilla on pedagoginen rooli. Vähemmistöpoliittista koulutusta järjestettiin alueittain. Koulutuksia oli joka alueella 1-3 kappaletta ja liitto vastasi luennoitsijoista ja koulutusmateriaalista. Vähemmistökysymyksen organisointi vilkastutti piirien koulutustoimintaa muullakin tavoin. Tämän yhteistyön tuloksena ja yhteistyössä keskenään piiriedustajat tuottivat koulutusaineistoa piirien järjestölliseen kurssitukseen. Aiheina olivat esimerkiksi vaalivaliokuntien toiminta ja seuran sisäisen organisaation selkeyttäminen. Piiriedustajat ja liiton työvaliokunta ja kehitystyöryhmä pitivät yhteiset suunnittelupäivät kahdesti vuoden aikana ja Keskeisenä aiheena oli myös piirien tulevaisuus ja tulevalle liittokokoukselle valmisteltava piirirajakysymys. 2. Tullaan tutummaksi liittohallituksen seurakäynnit jatkuivat. Tavoitteena oli, että jokainen hallituksen jäsen kävi ainakin kolmella seurakäynnillä keskustellen seurojen kanssa ajankohtaisista vähemmistökysymyksistä, järjestöasioista ja seurojen toivomista muista aiheista. Hallituksen jäsenten seuroista tuoma palaute oli tärkeää. Vuoden aikana useat liittohallituksen jäsenet olivat perustamassa uusia seuroja, mikä lienee aiheutunut vähemmistökysymysten edistämisestä paikallistasolla. 3. Nuorempia nuijan varteen hankkeen tavoitteena oli herättää keskustelua seuratoiminnan tulevaisuudesta ja seurojen johtoportaan ikärakenteen tasapainottamisesta. Seurojen johtokuntien jäsenistä oli alle 20 kappaletta nuorempia kuin 40 vuotta. Vuoden kehitysparlamenttiin pyrittiin saamaan nuoria mukaan ja kehitysparlamentin aihe käsitteli seuratoiminnan uusiutumista ja eri sukupolvien välistä yhteistyötä. Kehitysparlamentti pidettiin , kouluttajana toimi konsultti Riika Perho. Parlamenttiin osallistui noin 40 seura- ja piiriedustajaa. Nuorempia nuijan varteen -hanke ei edennyt vuoden aikana suunnitellulla tavalla ja sitä päätettiin jatkaa seuraavalla toimintakaudella. 7

8 1.5.1 Jäsenkehitys Keskusliiton yhteinen jäsenmäärä 31. joulukuuta 2010 oli jäsentä 123 jäsenyhdistyksessä. Toimintavuoden aikana hyväksyttiin 2 uutta jäsenyhdistystä: Upsalan ruotsinsuomalainen kieli- ja kulttuuriyhdistys - Tukholman piiri (284) Vällingbyn Suomi Sakki - Tukholman piiri (285) 2010 vuoden jäsenhankintakampanja RSKL:n liittohallitus päätti kokouksessaan helmikuuta 2010 jatkaa jäsenhankintakampanjaa ja tukea yhdistysten jäsenhankintaa järjestämällä jäsenhankintakilpailun. Yhdistyksille järjestettiin oma jäsenhankintakilpailu niin, että kaksi vuoden 2010 aikana eniten jäsenmääräänsä ja kaksi vuoden 2010 aikana suhteellisesti eniten jäsenmääräänsä, vuoden 2009 jäsenmäärään verrattuna, lisännyttä yhdistystä palkitaan yhden edustajan osallistumisella johtajakoulutukseen tai kehitysparlamenttiin. Jäsenhankintakilpailu ratkesi seuraavasti: Määrällisesti eniten jäsenmääräänsä nostaneet yhdistykset Yhdistyksen nimi Jäseniä 2010 Erotus Erotus % Jäseniä Tranemon Suomi Seura ,0 % 31 2 Hälleforsin Suomi Seura ,1 % 128 Suhteellisesti eniten jäsenmääräänsä nostaneet yhdistykset Yhdistyksen nimi Jäseniä 2010 Erotus Erotus % Jäseniä Tranemon Suomi Seura ,0 % 31 2 Sydänystävät, Tukholma ,7 % yhdistystä nosti jäsenmääriänsä yhteensä 607 jäsenellä ja 68 yhdistystä laski jäsenmääränsä yhteensä 823 jäsenellä. Jäsenmäärän lasku yhdistyksissä oli 683 jäsentä eli -4,8 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Ikäryhmässä yli 64 vuotta oli nousua 316 jäsentä eli 5,3 prosenttia. Suhteellisesti suurin lasku oli ikäryhmässä 7-15 vuotta ja määrällisesti suurin lasku oli ikäryhmässä vuotiaat. Ikäryhmä % 0-6 naiset ,9% 0-6 miehet ,3% 0-6 yhteensä ,1% 7-15 naiset ,4% 7-15 miehet ,0% 7-15 yhteensä ,8% naiset ,0% miehet ,6% yhteensä ,7% naiset ,3% miehet ,2% yhteensä ,0% Yli 64 naiset ,5% Yli 64 miehet ,0% Yli 64 yhteensä ,4% 8

9 Yhteensä naiset ,8% Yhteensä miehet ,2% Jäsenet yhteensä ,7% 1.6 Tiedotus ja viestintä RSKL -lehti RSKL -lehden kahdeskymmeneskuudes vuosikerta koostui 4 numerosta. Lehti ilmestyi neljännen vuoden ruotsi.se - lehden liitteenä. Lehti postitettiin vuoden 2010 aikana jäsentalouksiin seuraavasti: 1/ kpl 2/ kpl 3/ kpl 4/ kpl Lehden sivumäärä on ollut 4 sivua. Lehden toimituskunta on koostunut liittotoimitsijoista RSKL:n kotisivu, RSKL:n www-sivuilla käydään ahkerasti. Vuoden 2010 aikana sivustolla oli kävijää, kun sivustolla oli vuonna kävijää. Sisältöä on täydennetty ja sivuilta löytyy paljon tietoa tarjoten mahdollisuuksia toimintaan sekä jäsenille että toimihenkilöille. Linkkejä yhdistyksiin ja piireihin on lisätty. Linkkejä muihin ruotsinsuomalaisia kiinnostaviin sivustoihin on myös päivitetty Yhteiskirjeet ja ilmoittelu Liitto lähetti vuoden aikana 8 yhteiskirjettä yhdistyksille, julkaisi kymmenen ilmoitussivua Ruotsin Suomalainen -lehdessä ja erilaisten tapahtumien yhteydessä lähetettiin lehdistötiedotteita ruotsinsuomalaisille viestimille Suomen Televisio - TV Finland Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto saa määrärahan TV Finlandin jakelukustannuksiin ja muihin Ruotsissa tapahtuvan lähetystoiminnan kustannuksiin. Määrärahan jakavat kaksi osapuolta, Sveriges Television AB ja Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto. Liitto saa varoja suomalaisen ohjelmakanavan jakeluun Ruotsissa ja muihin siihen liittyviin kustannuksiin. Viimeksi mainituissa kustannukset perustuvat pääasiallisesti sopimukseen keskusliiton ja Copysweden välillä, joka edustaa tekijänoikeusjärjestöjä Ruotsissa. Suomen televisio-ohjelmia on edelleen lähetetty Nacka -lähettimen välityksellä ja RSKL:n toimiluvalla Suur-Tukholman alueelle 24 vuotta. Maaliskuusta 2007 alkaen on lähetysalue ulotettu kattamaan Tukholman digitaalisen lähettimen lisäksi myös Västeråsin ja Upsalan digitaalisten lähettimien näkyvyysalueet. Suomalaisten TV-ohjelmien lähetys Ruotsissa tapahtuu radio- ja TV-lain (1996:844) turvin. Ruotsin Radio ja TV-virasto myönsi toimiluvan maaliskuussa 2008 Ruotsinsuomalaisten Keskusliitolle sellaisiin lähetyksiin ajalle 1. huhtikuuta / tietyin varauksin 31. maaliskuuhun 2010 saakka, jolloin tapahtui toimilupien uudelleenharkinta. Uudelleenharkinnan jälkeen toimilupa jatkuu edelleen tietyin varauksin 31. maaliskuuhun 2011 saakka. 9

10 TV Finland on ollut saatavilla ComHemin analogisessa tarjonnassa Tukholmassa. Maaliskuusta 2007 alkaen kanava on ollut analogisessa perustarjonnassa laajentuneella näkyvyysalueella. Kanava on myös tilattavissa lisäkanavana. Lähetystunteja vuonna 2010 oli (+223), joista Ylen osuus /Tv1+Tv2+FST) tuntia (89,8 %) ja MTV3:n osuus 564 tuntia (10,2 %). Taukojen aikana lähetetään teksti-tv:n sivuja tai taukomusiikkia. Pääluokka /YLE-ohjelmat Tuntia/vuosi Osuus prosenteissa Ajankohtaisohjelmat 1366,4 27,4 % Asiaohjelma 1058,3 21,2 % Draamaohjelma /Elokuvat 844,1 16,9 % Viihdeohjelma /leikki 272,5 5,5 % Musiikkiohjelma 91,5 1,8 % Urheiluohjelma 496,1 9,9 % Opetus- ja tiedeohjelmat 33,2 0,7 % Hartausohjelmat 58,7 1,2 % Lastenohjelma 40,1 0,8 % Uutiset 713,2 14,3 % Muu ohjelma (lotto, ohjelmaesittelyt, täytteet) 13,2 0,3 % Yhteensä 4987,1 100,0 % Vuoden 2009/2010 vaihteessa käydyissä neuvotteluissa päästiin tekijänoikeusjärjestöjen kanssa 25 kerran sopimukseen ajalle digitaalisista maaverkkolähetyksistä. Digitaalisiin lähetyksiin siirtymisen ja Västeråsin sekä Upsalan lähettimien käyttöönoton jälkeen näkyvyysalue kattaa 49,3 prosenttia ruotsinsuomalaisista talouksista. Teracom teki useita muutoksia maaverkossa 1. kesäkuuta Muutokset liittyivät muihin muutoksiin tavoitteena käynnistää myöhemmin vuoden 2010 aikana teräväpiirtolähetykset. Teracom siirti TV Finland-lähetykset kanavanipusta (MUX M) kanavanippu viiteen (MUX 5) tiivistetyllä näkyvyysalueella. Siirtyminen tapahtui 1. kesäkuuta Pääasemat ovat edelleen Stockholm/Nacka, Uppsala/Vedyxa ja Västerås/Lillhärad. Lisälähettimien Norrtälje/Södra Bergen, Stockholm/Marieberg, Södertälje/Ragnhildsborg lisäksi tuli seuraavat uudet lisälähettimet: Bergshamra/Vaxtuna, Nynäshamn/Vattentornet, Tullinge/Hamra, Mölnbo/Tallstugan ja Fagersta Jättåsen. TV Finlandin ohjelmisto kerätään Yleisradion YLE TV1:n, YLE TV2:n ja MTV3:n kotimaisista ohjelmista. Suomen siirtyessä digitaalisiin lähetyksiin siirrettiin kaikki ruotsinkieliset ohjelmat YLE FST5 kanavalle ja opetusohjelmat YLE Teema-kanavalle. Tekijänoikeudellisista syistä ei ohjelmia YLE Teeman ja YLE FST5:n kanavilta ole voitu vielä esittää TV Finlandissa. Neuvottelut jatkuvat tekijänoikeusjärjestöjen kanssa. Suomen siirtyessä digitaalisiin lähetyksiin kattavat suomalaiset lähettimet Tornionlaaksossa pienemmän maantieteellisen alueen Norrbottenissa. 2. Sosiaalipoliittinen toiminta Vähemmistö- ja etujärjestötyö Toimintavuoden aikana keskusliitto tiedotti hallituksen uudesta vähemmistölaista sosiaalihallinnon työntekijöille ja päättäjille. Suomenkielisten yhteiskuntapalvelujen tilannetta seurattiin toimintavuoden aikana. 10

11 Vähemmistö- ja etujärjestötyötä sosiaalipoliittisissa kysymyksissä tehtiin myös yhteistyössä Ruotsinsuomalaisten valtuuskunnan kanssa. Kansanterveysvirastoon oltiin yhteydessä koskien Ruotsin hallituksen toimeksiantoa kansallisten vähemmistöjen terveydentilan kartoittamiseksi. Keskusliitto osallistui ja antoi palautetta Kansanterveysviraston konferenssissa Hur mår Sveriges nationella minoriteter helmikuuta. Kirjallista palautetta annettiin myös samannimisestä loppuraportista yhdessä Ruotsinsuomalaisten valtuuskunnan kanssa. Kartoitus kansallisten vähemmistöjen terveydentilasta osoitti jälleen kerran, että Suomessa syntyneiden terveydentila on huonompi kuin muun väestön. Keskusliitto vaati pikaisia toimia tämän asiaintilan korjaamiseksi. Suomen suurlähetystö järjesti 14. huhtikuuta Tukholmassa Marknader öppnas för konkurrens -konferenssin. Konferenssissa keskusliiton edustaja luennoi käytännön työstä suomenkielisten palvelujen käynnistämiseksi sosiaalipalvelun ja terveyden- ja sairaanhoidon piirissä. Keskusliitto otti yhteyksissään Tukholman läänin lääninhallitukseen esille uuden vähemmistölain velvoittaman neuvonpidon käynnistämisen tärkeyden Maakäräjien kanssa koskien terveyden- ja sairaanhoidon järjestämistä ruotsinsuomalaisille. Kielineuvoston sosiaalialan sanaston päivittämistä koskevaan työryhmään on osallistuttu. RSKL on ottanut osaa Ruotsin hallituksen, Ruotsin kuntien ja maakäräjien sekä sosiaalipoliittisesti suuntautuneiden aatteellisten järjestöjen yhteistyötä koskevan sopimuksen mukaisiin Överenskommelse -tapaamisiin. Verkostot Liitto on osallistunut aktiivisesti suomenkielisen esikouluhenkilökunnan ja sosiaalityöntekijöiden verkostojen tapaamisiin. Molemmat verkostot kokoontuivat neljä kertaa toimintavuoden aikana. Näiden kokousten aikana tiedotettiin uudesta vähemmistölaista ja sen merkityksestä yleensä ja erityisesti hallintoalueeseen kunnille. Tapaamisten aikana keskusteltiin myös niistä toimenpiteistä joita tarvitaan jotta ruotsinsuomalaiset saavat tietoa oikeuksistaan ja käyttävät oikeuksiaan samoin kuin ottavat osaa uuden vähemmistölain oikeuttamiin neuvonpitoryhmiin. Keskusliitto otti esikouluverkostoon kuuluvien suomenkielisten esikoulujen/osastojen rekrytointiongelmat tuntien eri yhteyksissään viranomaisiin esille suomenkielisten esikoulunopettajien ja äidinkielenpedagogien koulutustarpeen. Tukihenkilötoiminta Suomesta muuttajille Yhteistyö Suomi-Seura ry:n kanssa jatkui toimintavuoden aikana. Suomesta äskettäin muuttaneille henkilöille välitettiin tietoa muuttoon liittyvissä kysymyksissä ja mm. suomenkielisten päiväkotien palveluista sekä keskusliiton palveluista ja jäsenyhdistyksistä. 3. Pohjoismainen toiminta Liiton edustajat osallistuivat Ulkosuomalaisparlamentin täysistuntoon Helsingissä ja liiton edustaja toimi edelleen sen puheenjohtajistossa. Siirtolaisinstituuttisäätiön valtuuskunnan kokoukseen osallistuttiin Turussa. 4. Koulutus ja kansansivistys Liitto tuki suomenkielisten esikoulujen ja vapaakoulujen toimintaa, tiedotti niistä vanhemmille sekä toimi uusien esikouluryhmien perustamiseksi. Myös oikeudesta äidinkielen tukeen esikouluissa ja opetukseen perus- ja lukiokouluissa tiedotettiin. Liitto järjesti yhdessä 11

12 Mälarinlaakson korkeakoulun ja Suomen instituutin kanssa luennon ja keskustelutilaisuuden Lapsista voi tulla kaksikielisiä aikuisia. Tilaisuudessa informoitiin myös uudesta vähemmistölaista ja sen merkityksestä esikouluikäisten lasten vanhemmille. Liitto tuki ja käynnisti useita lasten lauantaikouluja yhdessä jäsenyhdistystensä kanssa lasten identiteetin ja suomen kielen kehittämiseksi. Liitto toimi edelleen Axevallan kansankorkeakoulun päämiehenä. Keskusliitto oli jäsenenä Föreningen för Sverigefinska Folkhögskolan i Haparanda, mikä toimii Ruotsinsuomalaisten kansankorkeakoulun päämiehenä. Koulujen tavoitteena on edistää kaksikielisyyttä ja ruotsinsuomalaisten asemaa kansallisena vähemmistönä. Molemmat koulut ovat tärkeitä suomenkielisiä kulttuurikeskuksia. Liiton edustaja osallistui Koulutusradio UR:n ruotsinsuomalaisia koskevan dialogi- ja yhteistyöryhmän kokouksiin ja välitti tietoa ohjelmista. Liitto tuki jäsenjärjestöjensä opintotoimintaa, tiedotti suomenkielisistä opintoaineistoista ja välitti osaa niistä. 5. Tasa arvo Liiton toiminnan lähtökohtana ovat sukupuolten välinen tasa-arvo järjestön kaikessa toiminnassa ja kaikilla tasoilla. Vuoden aikana jatkettiin yhteistyössä Foorumin kanssa tasaarvo projektia Ruotsinsuomalaisten naisten aseman ja tasa-arvon vahvistaminen. Valtion nuorisoneuvostolta haettiin ja saatiin avustus toiseen tasa-arvoprojektiin Tasa-arvoa myös niille naisille, jotka eivät ole mukana järjestötoiminnassa. Projekti käynnistettiin syksyllä. 6. Talous Liiton talous on tasapainossa. Tästä huolimatta liitto noudatti edelleen säästölinjaa kaikessa toiminnassaan. Liitto oli toimintavuoden aikana jäsen KFO -työnantajajärjestössä. 12

13 II Organisaatio 1. Jäsenet ja jäsenyhdistykset Toimintavuoden lopussa oli toimivien jäsenyhdistysten lukumäärä 123 ja niiden yhteinen jäsenmäärä vuoden lopussa oli Yhdistyksiä oli 88 kunnassa ja 17 läänissä. 2. Piirit ja jäsenmäärät Jäsenyhdistysten ja jäsenten lukumäärät jakautuivat kymmeneen piiriin seuraavasti: Distrikt: Föreningar: Med.antal: % Tukholma ,8 % S-Ö-piiri ,0 % Etelä-Ruotsi ,9 % Länsi-Götanmaa ,6 % Örebro-Vermlanti ,2 % Västmanlanti ,8 % Etelä-Norrlanti ,4 % Norra-Sverige ,8 % Göteborgin ja Bohusin ,6 % Keski-Norrlanti ,7 % Totalt ,7 % Yhdistysten jäsenmäärä Yhdistyksen nimi Jäsenmäärä % Bergsjön Suomi Seura ,5 % Bergslagenin Suomi Seura ,4 % Bodenin Suomi-Seura ,1 % Borlängen Suomi-Seura ,7 % Boråsin Suomi Seura ,1 % Bålstan Suomi Seura ,1 % Club ,0 % Dance time ,6 % Dannemora-Österby Suomi Yhdistys ,9 % Eläkeläisseura Hoijakka ,1 % Eläkeläisten tukiyhdistys ,1 % Eläkeläisyhdistys Vipinä ,7 % Eläkeläisyhdistys Aura, Finspång ,0 % Eläkeläisyhdistys Koski ,1 % Eläkeläisyhdistys Sisu, Linköping ,5 % Eläkeläisyhdistys Tähti ,1 % Emmabodan Suomi Seura ,2 % Enköpingin Suomalainen Yhdistys Sampo ,1 % Eskilstunan Suomi-Seura ,7 % Fagerstan Suomalainen Seura ,4 % Finlandia Seura ,4 % Finska ALRO, Malmö ,3 % Finspångin Suomi Seura ,4 % Gimon Suomi Seura ,1 % Gislavedin Suomalainen Eläkeläisyhdistys ,7 % 13

14 Gislavedin Suomi Seura ,4 % Grängesbergin Suomi Kerho ,2 % Gällivaaran Suomi Kerho ,8 % Gävlen Suomalainen Kerho ,9 % Götan Suomi Seura ,0 % Göteborgin Suomalainen Eläkeläisyhdistys ,6 % Haaparannan Suomalainen Seura ,5 % Haaparannan Suomalaiset Eläkeläiset ,4 % Hallstahammarin Suomalainen Seura ,0 % Haningen Ruotsinsuomalaiset ,7 % Harrastajateatteriyhdistys Arkkipelaa 9 0 0,0 % Helsingborgin Suomi Seura ,1 % Herrljungan Suomi Seura ,9 % Hoforsin Suomi Seura ,4 % Huddingen Suomalainen Seura ,1 % Hudiksvallin Seudun Suomi Seura ,4 % Huskvarnan Suomi Seura ,0 % Hälleforsin Suomi Seura ,9 % Härrydan Suomalainen Eläkeläisyhdistys ,3 % Härrydan Suomi Seura ,1 % Jönköpingin Suomi Seura ,0 % Kalixin Pohjoisen Pirteät ,0 % Kalixin Suomi Seura ,6 % Karlskogan Suomi-Seura ,9 % Karlstadin Suomalainen Seura ,5 % Katrineholmin Eläkeläisyhdistys Pirteät ,1 % Kiirunan Suomalaisten Kerho ,3 % Kiirunan Suomenkielinen Eläkeläisyhdistys ,0 % Klubi ,4 % Kolsvan Suomalaiset Seura ,9 % Kramforsin Suomi Seura ,6 % Kulttuuri ,4 % Kulttuuri-klubi, Södertälje ,5 % Köpingin Pesäpallo ,8 % Köpingin Suomalainen Yhdistys ,7 % Landskronan Suomiyhdistys ,6 % Lidingön Suomalainen Yhdistys ,4 % Lillan Suomiklubi ,8 % Ljusnan ja Woxnalaakson Suomi Seura ,7 % Lundin Suomi Seura ,0 % Luulajan Suomi Seura ,8 % Malmön Suomi Yhdistys ,0 % Mariestadin Suomi Seura ,2 % Markin Suomi Seura ,1 % Motalan Suomi Seura ,3 % Mölndalin Suomalainen Eläkeläisyhdistys ,7 % Nissaforsin Suomi Seura ,2 % Norrköpingin Suomi Seura ,8 % Nybron Suomi Seura ,1 % Nyköpingin Suomi Seura ,2 % 14

15 Nynäshamnin Suomalainen Seura ,3 % Olofströmin Suomi Seura ,6 % Oskarshamnin Suomi Seura ,0 % Oxelösundin Suomi Seura ,5 % Partillen Suomi Seura ,5 % Piteån Suomi Seura ,5 % Ruotsinsuomalainen Eläkeläisyhdistys Ikihonka ,3 % Ruotsinsuomalainen kulttuuriseura ,0 % Saanko Luvan Seuratanssijat ,5 % Skellefteån Seudun Suomi Seura ,1 % Skinnskattebergin Suomi Seura ,6 % Skutskärin Suomi Seura ,2 % Skövden Suomi Seura ,2 % Smedjebackenin Suomi Seura ,4 % Strängnäsin Suomenkieliset Eläkeläiset ,3 % Sundsvallin Suomi Seura ,8 % Suomalainen Kulttuuriseura ,0 % Suomi Seura Kaleva ,1 % Suomi Seura Katajaiset ,2 % Suomi Seura Kristinehamn ,6 % Suran Suomi Seura ,0 % Sydänystävät, Tukholma ,7 % Söderhamnin Suomi-Seura ,2 % Torshällan Suomalainen Seura ,5 % Tranemon Suomi Seura ,3 % Trelleborgin Suomi Seura ,6 % Trollhättanin Suomalainen Eläkeläisyhdistys "Ketterät" ,3 % Trollhättanin Suomi Seura ,4 % Trosa-Vagnhäradin Suomi-Seura ,8 % Trångsundin Eläkeläisyhdistys Virkeät ,4 % Tukholman Ruotsinsuomalaiset Naiset ,4 % Tukholman Suomalainen Seura ,8 % Tullinge-Tumban Suomi Seura ,6 % Tyresön Suomi Seura ,3 % Uddevallan Suomi-Seura ,4 % Ulricehamnin Suomi Seura ,7 % Upplands väsbyn Suomi Seura ,6 % Upsalan ruotsinsuomalainen kieli- ja kulttuuriyhdistys ,0 % Uumajan Suomalainen Kerho ,9 % Vetter Kipinä ,6 % Virsbon Suomi Seura ,6 % Vårgårdan Suomalainen Seura ,0 % Vällingbyn Suomi Sakki ,0 % Värnamon Suomi Seura ,2 % Åkerin Suomi Seura ,1 % Åstorpin Suomi Seura ,3 % Örebron Suomalainen Seura ,8 % Örnsköldsvikin Seudun Suomalaiset ,6 % Suorat jäsenet ,0 % Kaikki yhdistykset ,7 % 15

16 3. Liiton hallinto organisaatio 3.1 Liiton puheenjohtajat Liiton puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat valittiin liittokokouksessa nelivuotiskaudeksi. Liiton puheenjohtajana toimi Voitto Visuri, 1. varapuheenjohtajana Sinikka Lindquist ja 2. varapuheenjohtajana Seija Sjöstedt ( alkaen). 3.2 Liittohallitus Liittohallitus valitaan liittokokouksessa nelivuotiskaudeksi. Liittohallitukseen kuuluu liiton puheenjohtaja, 1. ja 2. varapuheenjohtaja, 6 varsinaista jäsentä ja 3 varajäsentä sekä liittotoimiston työhuonekunnan edustaja ja tämän varamies. Liittohallituksen kokoonpano oli toimintavuonna seuraava: Varsinaiset jäsenet: Voitto Visuri, liiton puheenjohtaja, Sinikka Lindquist, liittohallituksen 1. varapuheenjohtaja, Seija Sjöstedt, liittohallituksen 2. varapuheenjohtaja ( alkaen), Tuula Fomin, Jouni Slagner, Juha Sarajärvi, Teuvo Nevala, Pirkko Karjalainen ja Parminder Virdi ( saakka) Varajäsenet: Mia-Maria Kallio ( alkaen), Ritva Koivunen-Heino ja Timo Korvanen. Liittotoimiston työhuonekunnan edustajana liittohallituksessa toimi Marjatta Piispala (varsinainen) ja Aira Rajavuori Ludvigsen(vara). Liittohallitus piti vuoden aikana seuraavat kokoukset: helmikuuta, toukokuuta, syyskuuta ja marraskuuta. 3.3 Työvaliokunta Työvaliokunta koostuu liiton puheenjohtajasta ja varapuheenjohtajista. Työvaliokunnan kokoonpano oli: Puheenjohtaja: Voitto Visuri. Muut jäsenet: Sinikka Lindquist ja Seija Sjöstedt ( alkaen). Työvaliokunta piti toimintavuoden aikana 10 kokousta. 3.4 Vaalivaliokunta Vaalivaliokunta on liittokokouksen valitsema. Varsinainen jäsen: Varajäsen: Aune Laakkonen Maija Hakanen Heikki Marttila Saini Karman Voitto Heikura Erkki Lahti ( alkaen) Pentti Panula Risto Huovinen Irmeli Piippo Sinikka Torsti ( alkaen). Raimo Kiiski ( saakka) Jorma Bogdanoff Outi Siltala, puheenjohtaja Anne-Maj Pellonharju Pirkko Ervasti Arja Tamminen Lauri Seppälä ( alkaen) Usko Rudanko ( alkaen). 16

17 Martti Knuutila Jorma Hänninen. 3.5 Erityisliitot RSE - Ruotsinsuomalaiset Eläkeläiset RSE:n hallituksen kokoonpano vuoden aikana oli: Puheenjohtajana toimi Ulla Posti ja varapuheenjohtajana Anneli Åback. Varsinaiset jäsenet: Varajäsenet: Anneli Hänninen Eino Björn Tauno Lehtola Riitta Kilpinen Sinikka Kortemäki Rauni Virtanen Onni Mustonen Seija Ylitalo Raimo Tamminen Mauri karjalainen RSHT - Ruotsinsuomalainen Harrastajateatteriliitto Hallituksen kokoonpano: Puheenjohtaja: Osmo Holappa, varapuheenjohtaja: Pirkko Hirvonen Varsinaiset jäsenet: Erkki Kellokumpu, Anita Bemerstam ja Hanna Kivimäki. Varajäsenet: Seija Själander ja Kaisa Lilja RSLU - Ruotsinsuomalainen liikunta ja urheilu RSLU:n hallituksen kokoonpano on edustajakokouksen jälkeen ollut seuraava: Puheenjohtaja: Teuvo Nevala Muut jäsenet ovat Seppo Pesonen, Pirjo Leinonen ( saakka) ja Pirkko Ervasti sekä varajäsen Seija Järvinen Ruotsinsuomalaisten Naisten Foorumi. Ruotsinsuomalaisten Naisten Foorumin hallituksen kokoonpano oli seuraava ennen edustajakokousta : Foorumin puheenjohtaja: Anneli Ylijärvi Varapuheenjohtaja: Anneli Rautio Hallituksen varsinaiset jäsenet: Aila Karvonen, Chaitanya Saksberg ja Ritva Sorsa Varajäsenet: Aini Hytönen ja Marjo Sjökvist Ruotsinsuomalaisten Naisten Foorumin hallituksen kokoonpano oli edustajakokouksen jälkeen seuraava: Foorumin puheenjohtaja: Anneli Ylijärvi Varapuheenjohtaja: Anneli Rautio Hallituksen varsinaiset jäsenet: Ene Pekkala, Ritva Sorsa ja Mia Kallio Varajäsenet: Tarja Backman ja Ana Sampakoski 3.6 Tilintarkastajat RSKL:n tilintarkastajana toimi Per Engzell KPMG:stä sekä hänen varamiehenään myöhemmin ilmoitettava tilintarkastaja KPMG:stä. Liiton toisena tilintarkastajana toimi Seija Noppa ja hänen varamiehenään Raimo Kaihlavirta. 3.7 Liittohallituksen apuelimet Kehitystoiminta 17

18 Kehitystoiminnan vastaava liittohallituksessa on Sinikka Lindquist ja mukana liittohallituksesta on Juha Sarajärvi sekä liittotoimistosta Aira Rajavuori Ludvigsen. Lapsi- ja leiritoiminnan ryhmä Lapsi- ja leiritoiminnan vastaava liittohallituksesta on Parminder Virdi ja muina jäseninä ovat Outi Siltala ja Birgit Selmosson sekä sihteerinä Aira Rajavuori Ludvigsen. Kansantanssin ja -musiikin työryhmä Pirkko Karjalainen puheenjohtajana ja muina jäseninä Pekka Takula, Irene Ala-Jukuri ja Markku Plaketti. Kulttuuriasiat Kulttuuriasioista vastaava liittohallituksessa on Pirkko Karjalainen. Eläkeläisasiat Liittohallituksen eläkeläisasioiden yhdyshenkilö on Ritva Koivunen Heino. 4. Edustukset RSKL:n edustajat ovat RSKL:n nimeäminä tai kutsuttuina edustajina laitoksissa, yhteisöissä tai niiden elimissä. Axevallan kansankorkeakoulu Säätiön hallitus : Puheenjohtaja Voitto Visuri (alkaen ), (varajäsen Pentti Panula) Muut jäsenet: Merja Olkinuora, varapuheenjohtaja, (varajäsen Liisa Kirjavainen Hyväri) Aira Rajavuori Ludvigsen, (varajäsen Pirkko Karjalainen) Kai Kangassalo, (Juha Sarajärvi) Seppo Remes, (varajäsen Erkki Jokinen) UKK-stipendirahasto RSKL:n edustajat johtokunnassa ovat Matti J Korhonen (Timo Korvanen), Tuula Fomin (Aune Laakkonen) ja Merja Olkinuora Ruotsinsuomalaisten Kulttuuriyhdistys Liittohallitus päättää edustuksesta kulloinkin erikseen. Nordlek Pirkko Karjalainen Kielineuvoston suomen kielen neuvoa-antava asiantuntijaryhmä Helena Kivisaari Ruotsinsuomalaisten arkisto Tuula Fomin ja varalla Heikki Tiitinen Ruotsinsuomalaisten kansankorkeakoulun yhdistys : Toivo Hofslagare ja Voitto Visuri Ruotsinsuomalaisten kulttuurirahaston hallitus

19 Puheenjohtaja Tuula Fomin Varsinaiset jäsenet Aune Laakkonen Heikki Tiitinen Pirkko Karjalainen Taimi Björklund Aira Rajavuori Ludvigsen koulumaailmaa edustavat: Per-Erik Cederholm Henkilökohtaiset varajäsenet Erkki Vuonokari Leila Marttila Ritva Koivunen Heino Juhani Haapasaari Helena Kivisaari Matti J Korhonen. Lisäksi Finlandssvenskarnas Riksförbundet i Sverige, Ruotsinsuomalaisen Kirjoittajayhdistyksen, Ruotsinsuomalaisen Kuvataiteilijayhdistyksen ja Ruotsinsuomalaisen Opettaja Liiton nimeämät edustajat ja varaedustajat hallitukseen. Suomen kulttuuri-instituutti, säätiön johtokunta Tuula Fomin ja varalla Merja Olkinuora FOLKSPEL- Folkrörelsernas samarbetsorgan för spel och lotterifrågor Jarmo Pitkänen Förening Finnstigen Osmo Holappa Siirtolaisinstituutin valtuuskunta Helena Kivisaari Brf Magdalena 4 Hallituksessa Jarmo Pitkänen Ruotsinsuomalaisten valtuuskunta: Voitto Visuri, Leila Marttila, Tuula Fomin, Parminder Virdi ( saakka), Tarmo Ahonen, Jouni Slagner ja Anneli Ylijärvi. Varaedustajat: Seppo Puolle ( alkaen), Sinikka Lindqvist, Pirkko Karjalainen, Ritva Koivunen-Heino, Minna Salow, Liisa Kirjavainen Hyväri ja Riitta Paakinaho. Ulkosuomalaisparlamentin puhemiehistö: Tuula Fomin Pohjois-Euroopan alueen varapuhemies ja Esko Melakari varaedustajana saakka ja Seija Sjöstedt alkaen. 5. RSKL:n jäsenyys muissa järjestöissä RSKL oli toimintavuoden aikana jäsenenä seuraavissa yhteisöissä: Suomen Tukholman instituutti Axevallan kansankorkeakoulun säätiö Ruotsinsuomalaisten kansankorkeakoulun yhdistys Ruotsinsuomalaisten valtuuskunta ABF (Arbetarnas Bildningsförbund) Ruotsinsuomalaisten Arkisto Nordlek Föreningen Finnstigen Stiftelsen Hälleforsfestivalen 19

20 Föreningen Norden C.I.O.F.F. (Conseil International des Organisations de Festivals de Folklore et d Arts Traditionnels) Asumisoikeusyhdistys Magdalena 4 Folkspel - Folkrörelsernas Samarbetsorgan för Spel- och Lotterifrågor Ruotsinsuomalaisten Kulttuuriyhdistys Ulkosuomalaisparlamentti KFO (Kooperationens Förhandlingsorganisation) Centrum mot Rasism Sveriges Kvinnolobby Korpen Svenska Motionsidrottsförbundet 6. RSKL:n kunniajäsenet Liiton kunniajäsen oli Heikki Talvitie. 7. Karhun Kannu Vuoden 2010 Karhu kannu myönnettiin Skövde Suomi Seuran kulttuuri ryhmälle Mettäläiset. 8. Liittotoimisto Liittotoimistossa työskenteli toimintavuoden aikana seuraavat henkilöt: Marita Härkönen, sihteeri > Sira Jokinen Lisse, projektisihteeri > Helena Kivisaari, toimitsija > Marjatta Piispala, sihteeri > Jarmo Pitkänen, hallintosihteeri > Aira Rajavuori Ludvigsen, toimitsija > Kimmo Lehto, vahtimestari > Työllisyystyöntekijät: Pertti Kokko , > Työharjoittelija: Anna-Maria Ingerö , , , Arja Cole > Harjoittelija: Saara Mikkola

21 III Erityisliittojen toiminta 1. Ruotsinsuomalainen Liikunta ja Urheilu RSLU Toimintavuoden aikana keskityttiin terveysliikuntaprojektiin, edustajakokouksessa käsiteltäviin kysymyksiin sekä tanssitoiminnan kehittämiseen. Jatkettiin myös ruotsinsuomalaisten koulujen kanssa liikuntatoiminnan yhteistyötä nappulapesiksen ja lasten yleisurheilutapahtuman puitteissa. RSLU:n toiminta-ajatus on toimia ruotsinsuomalaisten henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin edistämiseksi. RSLU on RSKL:n osana toimiva liikunnan ja urheilun erityisliitto. Järjestö Vuoden 2010 maaliskuussa pidettiin Liikuntaliiton edustajakokous. Ennen kokousta liikuntahallitukseen kuuluivat puheenjohtaja Teuvo Nevala sekä hallituksen varsinaiset jäsenet Pirkko Ervasti (varapuheenjohtaja), Seppo Pesonen ja Juhani Haapasaari. Varajäsen Seija Järvinen toimi Pirjo Leinosen tilalla. Edustajakokouksessa liikuntaliiton puheenjohtajaksi valittiin Teuvo Nevala ja hallitukseen Pirkko Ervasti, Seppo Pesonen, Juhani Haapasaari ja Hannele Virranniemi. Varajäseneksi valittiin Niina Frölid. Vaalivaliokuntaan kuuluivat Jorma Bogdanoff, Liisa Kirjavainen Hyväri ja Maija Hakanen. Uuteen vaalivaliokuntaan valittiin edustajakokouksessa Ritva Järvinen, Jorma Bogdanoff ja Rauno Wall. Terveysliikunnan vastaaviksi valittiin hallituksesta Pirkko Ervasti sekä Juhani Karvonen. Pesäpallosta ja kouluyhteistyöstä vastasi Niina Frölid, paritanssista Hannele Virranniemi, Esa Myllymäki ja Sanna Pynnönen sekä tiedotuksesta Seppo Pesonen. Edustuksista vastasivat puheenjohtaja Teuvo Nevala ja varapuheenjohtaja Pirkko Ervasti. Yhteistyökumppani on Viking Line teemalla Viking Line liikkujan linja. Edustajakokouksessa käsiteltiin liikuntaliiton ryhmämaksua. Kokous päätti laskea ryhmämaksun symboliseen 100 kruunuun. Todettiin, että RSLU:n toiminnan tulee kohdistua entistä voimakkaammin myös jäsenkunnan ulkopuolelle. Liikuntaliittoon kuului 29 jäsenjaostoa. Liikuntaliiton hallitus piti kolme kokousta vuoden aikana. RSLU:n edustaja Ruotsinsuomalaisessa valtuuskunnassa oli Jouni Slagner. Ulkosuomalaisparlamentissa liikuntaliittoa edusti Teuvo Nevala RSLU on RSKL:n kautta jäsen Korpenissa. Toiminta Liikkuminen tavaksi eli terveysliikuntaa kaikille Ruotsinsuomalainen Liikunta ja Urheilu aloitti kaksivuotisen projektin terveysliikunnan edistämiseksi seuratoiminnassa. Kohderyhmänä ovat kaikenikäiset ruotsinsuomalaiset, jotka tavoitetaan keskusliiton jäsenseurojen kautta. 21

22 Tranemossa ja Luulajassa aloitettiin projektit Juhani Karvosen ja Pirkko Ervastin vetäminä. Kumpikin hanke sai yhteiskunnan tukea, yksi kunnasta ja toinen maakäräjiltä ja ABF:ltä. Liikuntaliitto järjesti kurssin piirien edustajille aiheena piirikohtaiset terveysprojektit ja niiden rahoitus- ja toimintamahdollisuudet. Pirkko Ervasti teki terveysliikunnan seurakäyntejä Jällivaaraan ja Kiirunaan, Bodeniin ja Kalixiin ja Juhani Karvonen kävi Motalassa, Jönköpingissä, Tukholmassa ja Västeråsissa. Ruotsinsuomalaista Kävelypäivää vietettiin Edustajakokouksen yhteydessä Västeråsissa pidettiin Terveyspäivä, jonka luennoitsijana toimi Juha Mieto. Paikalla oli noin 40 osanottajaa. Toimintavuoden aikana liikuntaliitto on toimittanut terveysliikunnan materiaalia seuroille sekä esitellyt erilaisia rahoitusmahdollisuuksia. FinnSports Liikuntaliitto panosti lajitoiminnassaan suomalaislajeihin, joita täten tehtiin tunnetuiksi. Lajeja, jotka kuuluvat tähän joukkoon, olivat pesäpallo, paritanssi, saappaanheitto, kirveenheitto, tupenpeluu ja mölkky. Paritanssin kehitysvastaavana toimii ohjaaja Hannele Virranniemi. Paritanssin mestaruuskilpailut järjestettiin Axevallan Kesän yhteydessä Paritanssin tuomarikurssi ja paritanssitoiminnan kehityspalaveri pidettiin Mariestadissa ja tilaisuuden vetäjä oli tanssiopettaja Juhani Tahvanainen. Kurssin yhteydessä perustettiin työryhmä, jonka vastuulla oli kehityssuunnitelman teko ja laajemman yhteistyön hakeminen. Liikuntaliitosta ryhmään kuului Hannele Virranniemi ja keskusliitosta Pirkko Karjalainen. Tupenpeluun mestaruuskilpailut järjestettiin Västeråsissa RSLU tuki ruotsinsuomalaisten peruskoululaisten yleisurheilukilpailuja toukokuussa Göteborgissa. Liikuntaliitto jakoi neljä nuorisostipendiä syyskaudella. Kaksi stipendeistä annettiin luulajalaisille kaunoluistelutytöille ja kolmas stipendi annettiin surahammarilaiselle nuorisovalmentajalle sekä neljäs nuorelle länsigöötanmaalaiselle saappaanheittäjälle. Tiedotus Tiedotuskanavat olivat liikunnan kotisivu ( ), jonka sisällöstä ja uusimisesta vastasi Seppo Pesonen, ruotsi.se -lehti sekä Ruotsin Suomalainen -lehti. 2. Ruotsinsuomalainen Harrastajateatteriliitto RSHT RSHT toimii ruotsinsuomalaisten teatteriharrastajien yhteisenä järjestönä, jonka tavoitteena on vahvistaa suomenkielisen harrastajateatterin toimintaedellytyksiä Ruotsissa. RSHT koostuu jäsenryhmistä, joita oli vuoden 2010 päättyessä 32. Teatteriliiton tavoitteena on lisätä ryhmien aktiivisuutta ja esityskertoja sekä tarjota katsojille kokemuksia, joiden kautta ruotsinsuomalaisuus vahvistuu. Teatteri voi voimaanastuvan vähemmistölain johdosta kehittää uusia toimintamahdollisuuksia, saada laajemman roolin ja aktivoida uusia toimijoita. RSHT on RSKL:n osana toimiva erityisliitto. Vuoden aikana teatteriliittoon liittyi kolme uutta teatteriryhmää. 22

23 Toiminta Toimintaa toteutettiin liitto- ja aluetasoisina koulutuksina ja tapahtumina, ohjaaja- ja materiaalipalveluina sekä ryhmiin kohdistuvana neuvontana ja paikallisina opintoina. Toimintavuoden aikana kiinnitettiin erityistä huomiota teatterivierailujen organisointiin ja harrastajateatterin mahdollisuuksiin toteuttaa kiertueita. Valtion kulttuurineuvoston tukea käytettiin osin toiminnallisiin projekteihin, jotka toteutettiin yhteistyössä jäsenryhmien kanssa. Teatteriliitto panosti lapsitoimintaan sekä tiedotuksen tehostamiseen ja markkinointiin. Teatteriliiton palveluksessa oli lähes koko vuoden ajan dramaturgi ja ohjaaja Anna-Maria Ingerö, joka koulutti, teki opintomateriaalia ja ohjasi 2-3 ryhmää. Koulutus ja tapahtumat Näytelmänkirjoittajakoulutus, joka käsitti koulutuspäiviä sekä internetin välityksellä tapahtuvaa etäkoulutusta ja kirjoittamisen ohjausta. Kurssiin, jota ohjasi Anna-Maria Ingerö, osallistui kuusi kirjoittajaa. Ideapäivien yhteydessä tutustuttiin uuteen teatterintekijän oppaaseen, jota ryhmät voivat käyttää opintokerhoissa. Ryhmillä on suuri tarve saada tietoa toiminnan rahoitusmahdollisuuksista. Näyttelijätyön peruskurssit pidettiin Pohjois-Ruotsin alueella, kuoluttajina olivat Pirkko Hirvonen ja Anna-Maria Ingerö. Finnstigenillä järjestettiin ohjaajakoulutussarjan viimeinen osa, jonka luennoitsijana toimi Inkeri Rosilo. Sketsi- ja improvisaatiokurssi pidettiin Karlskogassa. Kouluttajana toimi Tikkurilan Teatterista Tuukka Tiihonen. Ideapäivät järjestettiin Västeråsissa ja niille osallistui noin 50 ryhmien edustajaa. Teatteriliitto osallistui keskusliiton leirikoulutoimintaan, joka on tarkoitettu peruskouluikäisille. Kaksikielinen Elipä kerran /Det var en gång näytelmä vieraili kutsusta Suomen Harrastajateatteriliiton lapsiteatteripäivillä Hämeenlinnassa keväällä. Yhteistyöprojekteja jäsenryhmien kanssa oli Södertäljessä, Tukholmassa ja Uumaja/Skellefteå/ Örnsköldsvissä. Ruotsinsuomalaisia näytelmäkäsikirjoituksia otettiin kahden ryhmän ohjelmaan Karlskogassa ja Arkkipelaassa Tukholmassa. Kehitystoiminta ja yhteistyö Teatteriliitto panosti ruotsinsuomalaisiin ohjaajiin. Viimeisen ohjaajakoulutusjakson jälkeen liiton kotisivulla on käsikirjoituspankin lisäksi ohjaajapankki, josta jäsenryhmät voivat saada apua. Vuoden aikana kehitettiin tiedotusta ja teatteriliiton sekä sen jäsenryhmien markkinointia. Ideapäivillä syntyi tiedottajaverkosto ja sovittiin heidän tapaamisistaan vuoden 2011 puolella. Kotisivua on pidetty hyvin ajan tasalla ja se antaa kuvan ryhmien toiminnasta. Esiteltiin RSHT:n kotisivulla jäsenryhmien toimintaa, järjestetään palveluita ja toiminnan välitystä. Teatteriliitolla on oma sivu lehdessä ruotsi.se. Tiedotusvastaavana toimi Erkki Kellokumpu. Teatterihallitus aloitti teatteripäivien kehitystyön siihen suuntaan, että tapahtumasta tulee monipuolinen festivaali. Päätettiin myös panostaa ammattimaiseen tiedotukseen ja markkinointiin. Teatteriliitto osallistui keskusliiton ja ruotsinsuomalaisten valtuuskunnan toimintaan. 23