Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto. Toimintasuunnitelma vuodelle 2012

Transkriptio

1 Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto Toimintasuunnitelma vuodelle 2012 Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto Liittohallituksen kokous 2/

2 Sisällysluettelo I RSKL Kieli ja kulttuuri Vähemmistöpoliittinen työ Lapsi- ja perhetoiminta Kehitystoiminta Viestintä ja markkinointi RSKL:n viestintä TV Finland Ruotsin julkisen palvelun radio- ja tv-tarjonta Liittohallitus II Erityisliittojen toiminta Ruotsinsuomalainen Liikunta ja Urheilu Ruotsinsuomalainen Harrastajateatteriliitto Ruotsinsuomalaiset Eläkeläiset RSE Ruotsinsuomalaisten Naisten Foorumi

3 I RSKL 2012 Ruotsinsuomalaisten keskusliitto toimii ruotsinsuomalaisen vähemmistön etu- ja harrastusjärjestönä. Liitto edistää ruotsinsuomalaisten yhteisiä sosiaalisia ja kulttuurisia pyrkimyksiä, demokraattisuutta, tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä järjestössä että yhteiskunnassa. Työ suomen kielen ja kulttuurin hyväksi on osa pian 55 vuotta täyttävän Ruotsinsuomalaisten Keskusliiton tärkeää arvopohjaa ja keskeistä toimintaa. Suomiseurojen aktiiviset jäsenet ja edustajat eri puolilla maata ja RSKL:n piirien ja liiton edustajat toimivat nyt tärkeinä edunvalvojina eri tasojen neuvonpitoryhmissä kunnissa, maakäräjillä ja valtion tasolla, kun uutta vähemmistöpolitiikkaa sovelletaan käytäntöön. Tervetuloa seuraan ja yhteistyöhön ruotsinsuomalaisten parhaaksi! Vähemmistöjä koskevien lakisääteisten palvelujen parantaminen on yksi RSKL:n keskeinen tavoite ja tehtävä. Ruotsinsuomalaisten Keskusliiton tapaiselle isolle kansalaisjärjestölle tulee paljon ehdotuksia ja meihin kohdistuu odotuksia ja niitä me myös otamme huomioon. Uusien ideoiden kanavointi rakentavaksi yhteistyöksi on kuitenkin haaste kaikille ruotsinsuomalaisille, koska järjestön ja jäsenyhdistysten on toimittava tiettyjen sääntöjen nojalla, ja siksi eivät äkkinäiset ja nopeat käänteet ole kovin helppoja toteuttaa. Myös toimintamme rahoittajat asettavat tiettyjä vaatimuksia varojen käytön suhteen. Toivotamme kaikki ruotsinsuomalaiset tervetulleiksi mukaan puoluepoliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumattomaan, laajaan ja rakentavaan yhteistyöhön ruotsinsuomalaisten hyväksi ja suomen kielen ja kulttuurin vaalimiseksi ja kehittämiseksi osana Ruotsin kulttuuriperintöä. Toimimme osana Ruotsin yhteiskuntaa samalla kun sekä jäsenistö, järjestö että kaikki ruotsinsuomalaiset monine kontakteineen ja vahvojen suomalaisten juuriensa kautta yhdistävät Ruotsia ja Suomea. Toimintavuoden aikana liitto työskentelee vuoden 2011 liittokokouksessa hyväksytyn toiminta- ja talousohjelman toteuttamiseksi. Toimintavuoden painopisteet ovat 1. Kieli ja kulttuuri 2. Vähemmistöpoliittinen työ 3. Lapsi- ja perhetoiminta 4. Kehitystoiminta. 5. Viestintä ja markkinointi 3

4 1. Kieli ja kulttuuri RSKL on toiminut ruotsinsuomalaisten kulttuuri- ja etujärjestönä vuosikymmeniä ja sen keskeisimpinä tehtävinä ovat olleet ja ovat edelleen suomen kielen ja kulttuurin vahvistaminen sekä ruotsinsuomalaisen vähemmistön lakisääteinen asema Ruotsissa. RSKL:n tavoitteena on suomen kielen ja ruotsinsuomalaisen kulttuurin sekä vähemmistöaseman vahvistaminen ja kehittäminen. Liiton pyrkimyksenä on edesauttaa ruotsinsuomalaisten halua ilmaista ja kehittää omaa identiteettiään. RSKL:n mielestä kaksikielisyys on rikkaus, josta on hyötyä sekä yksilölle että yhteiskunnalle. RSKL:n tavoitteena on myös, että suomen kieli ja ruotsinsuomalainen vähemmistö ja sen kulttuuri nähdään rikkautena Ruotsin yhteiskunnassa. Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto on maankattava kulttuurijärjestö. Ruotsinsuomalaiset ilmaisevat identiteettinsä, perinteensä ja unelmansa omaperäisessä kulttuurissaan. Vähemmistön tulevaisuudelle lasten ja nuorten identiteetin vahvistaminen on tärkeää. Liiton merkitys identiteetti- ja kulttuurijärjestönä korostuu toiminnassa, joka kantaa sukupolvien yli ja panostaa uudistumiseen ja jatkuvuuteen. Toimintavuoden aikana liitto toteuttaa kieli- ja kulttuuritoimintaansa Suomeksi -projektin kautta sekä tuomalla esiin erityisesti alueellisen kulttuuripoliittisen vaikuttamisen tärkeyttä. Siinä yhdistyvät liiton määrätietoiset toimet kieleen, kulttuuriin ja etujärjestötoimintaan perustuvassa vähemmistötyössä. Ruotsissa on noin henkilöllä suomalaisperäinen tausta, noin puhuu suomea ja noin ymmärtää suomea. Ruotsinsuomalaisten on nyt entistä laajemmin ajettava etujaan, käytettävä hyväkseen oikeuksiaan ja varmistettava suomen kielelle ja kulttuurille tulevaisuus tässä maassa. Viralliset päätökset ja laki eivät riitä takaamaan suomen kielen elinvoimaa Ruotsissa, ruotsinsuomalaisten on vaalittava äidinkieltään määrätietoisesti. Tämä on työtä, jossa liitolla kansalaisjärjestönä voi olla ratkaiseva merkitys. Siihen työhön tarvitaan kuitenkin Ruotsin ja Suomen valtioiden lisääntyvää tukea. SUOMEKSI projektin tavoitteet Suomeksi -projektin tunnusmerkkejä ovat avoimuus ja yhteistyö. Osatavoitteita ovat Kieli- ja kulttuurikysymyksissä Vahvistaa suomen kieltä niin, että kielellä on kulttuuria ylläpitävä merkitys. Erityisesti vahvistaa ruotsinsuomalaisten toisen ja kolmannen polven lasten identiteettiä ja kielenkehitystä, stimuloida lapsia käyttämään suomea, luomaan kielellisiä ympäristöjä, joissa tämä on mahdollista. Elvyttää nuorten ruotsinsuomalaisvanhempien suomen kieltä ja saada heidät ymmärtämään aktiivisen kaksikielisyyden merkitys lapsen kehitykselle, tämän koulunkäynnille ja myöhemmin työelämälle. Tehdä tunnetuksi ja vahvistaa ruotsinsuomalaisten kulttuuritoimintaa. Yhteistyöprojekti 4

5 Keskusliitto toteuttaa SUOMEKSI -projektin laajan yhteistyöverkoston kanssa. On tavoitettava mahdollisimman monia ruotsinsuomalaisia, mikä tarkoittaa uusia toimintoja, uusia ihmisiä ja uusia työtapoja. Yhteistyökumppaneita ovat olleet vuoden 2011 aikana Axevallan kansankorkeakoulu, Ruotsinsuomalaisten kansankorkeakoulu Haaparannalla, Ruotsinsuomalaisten Valtuuskunta, Föreningen Norden, Suomen instituutti, Ruotsinsuomalaisten Kirjoittajien Liitto, Tammen Kirjakauppa, liiton omat seurat, piirit ja erityisliitot. Suomessa toimivista yhteistyöjärjestöistä voidaan mainita Tikkurilan teatteri, jonka avulla toteutetaan yksi osaprojekti. SUOMEKSI - kielen elvytystä ja kulttuuritoimintaa Toimintakauden 2012 aikana Suomeksi! -projektissa keskitytään suomen kielen oppimismahdollisuuksiin kehdosta hautaan, ruotsinsuomalaisen lapsikulttuurin tunnetuksi tekemiseen sekä tiedotukseen. Näistä jätetään Suomeen lisähakemus. Toiminnallisesti projekti sisältää mm. seuraavaa: Ruotsinsuomalaisen lapsikulttuurin esille nosto ja tunnetuksi tekeminen. Vuoden 2011 Suomeksi -projektin yksi päätapahtumista oli Mukulatfest Tukholman kulttuuritalossa, se keräsi lähes 600 lasta ja vanhempaa ja sen kautta jälleen huomattiin, että tällaiselle toiminnalle on kysyntää ja tarvetta. Vuoden 2012 aikana projektiin määräaikaiseksi palkattu kulttuurituottaja Lina Puranen järjestää lastenkulttuurin kiertävän tapahtuman Tukholmaan, Göteborgiin, Mälarinlaaksoon (Eskilstuna tai Västerås), Uumajaan ja Haaparannalle. Mukulat -kiertue sisältää yhteistyötä esikoulujen ja koulujen kanssa kyseisillä paikkakunnilla. Yhteistyökumppanina on Uusi teatteri. Liiton kotisivun uudistaminen niin, että sivulle järjestetään osittain kaksikielinen neuvonta vähemmistökysymyksissä. Tämän lisäksi kotisivulle avattua, omaa Suomeksi - sivustoa kehitetään entisestään. Suomen kielen opinnot. Yhteistyö kansankorkeakoulujen kanssa koskien suomen kielen etäopiskelua ja suomen kielen kursseja. Seminaarisarjat ja luentokiertueet. Lasten lukuprojektia jatketaan, mahdollisesti yhteistyössä Föreningen Nordenin kanssa osana pohjoismaista toimintaa. Järjestetään suomenkielisiä lukunurkkauksia kirjastoihin ja suomi-seuroihin. Vuoden 2011 aikana liitto järjesti 30 seuralle ja parille kunnalle suomenkielisen satukirjapaketin sekä teki yhteistyötä kirjastojen kanssa. Perhekahvilat, Tenavat kerhot ja Lauantaikerhot ovat keskeisiä suomen kielen ja kulttuurin edistäjiä. Liitto panostaa erityisen paljon juuri näiden toimintojen vahvistamiseen, vetäjäkoulutukseen ja ajankohtaiseen materiaaliin. Kyseessä ovat yhdistysten tiloissa toimivat kerhot, joiden toteutuksesta vastaavat lasten vanhemmat, seurojen ohjaajat ja paikkakunnan suomenkieliset opettajat. Tavoitteena on, että toimintaan voivat osallistua kokonaiset perheet. Suomen kielen elvytys eri toimintojen, pelien ja kirjallisuuden avulla on päätavoite. Lauantaikerhot eivät korvaa koulujen suomen kielen opetusta, vaan täydentävät kodin ja koulun 5

6 antamaa harjoitusta. Yhä useammat vanhemmat odottavat yhdistyksiltä suomenkielistä toimintaa lapsilleen, koska kodin kieli on usein ruotsi. Kielileirit. Liitto lisää leiritoimintaansa ja tekee myös yhteistyötä seurojen ja eri yhteistyökumppaneiden järjestämien leirien toteutuksessa. Isovanhemmat ja lastenlapset leirejä järjestetään toimintavuoden aikana useilla paikkakunnilla. Liiton leirikoulu pidetään Axevallassa ja suurin osa leiriläisistä tulee ruotsinsuomalaisten koulujen kautta. Suomeksi projektin työryhmä Projektiryhmän puheenjohtaja on liiton toinen varapuheenjohtaja Seija Sjöstedt, asiantuntija Paula Ehrnebo, tiedottaja Matti J. Korhonen, kulttuurivastaava Pirkko Karjalainen sekä toimistosta Aira Rajavuori Ludvigsen. Toiminnallisia vastuuhenkilöitä ovat tähän mennessä Lina Puranen (lastenkulttuuri), Heli Henriksson Vasara (lukuprojekti Nordenin kanssa) sekä Kerttu Jokela (tarinankerronta). Kulttuuritoiminta RSKL on valtakunnallinen kulttuurijärjestö. Omalla kulttuurillaan ruotsinsuomalaiset ilmaisevat identiteettinsä, perinteensä ja unelmansa. Identiteetti- ja kulttuurijärjestönä liitossa on monipuolista toimintaa niin harrastusaloittain kuin myös ikäluokittain, mutta samalla kuitenkin erityispiirteenä on edelleen yhteisöllisyys, jossa toiminta kantaa sukupolvien yli. RSKL tukee ruotsinsuomalaista kulttuurityötä, joka luo edellytyksiä ruotsinsuomalaisen vähemmistön identiteetin vahvistumiselle. Vuoden 2010 alusta astui voimaan vähemmistölaki, mikä korostaa entisestään liiton toiminnan tärkeyttä suomen kielen elvyttäjänä ja ylläpitäjänä sekä kulttuurin edistäjänä. Vuoden 2010 ja 2011 aikana ovat kielen ja kulttuurin merkitys korostuneet niin uusien yhdistysten perustamisen kuin myös uusien toimintojen aloittamisen syynä. Jäsenyhdistyksissä harjoitettava kulttuuriharrastus- ja opintotoiminta tarjoavat käytännössä mahdollisuuden luoda ruotsinsuomalaista kulttuuria, vahvistaa suomen kielen asemaa omassa ryhmässä ja koko yhteiskunnassa sekä ylläpitää eläviä kieli- ja kulttuurisuhteita myös Suomeen laaja-alaisen yhteistyön kautta. Lasten oikeudet omaan kieleen ja kulttuuriin ovat ensisijaisen tärkeä asia. Liitto pyrkii laajapohjaiseen lapsia koskevaan yhteistyöhön kodin, koulun ja yhdistysten välillä. Tämä työ saa nyt entistä paremman ymmärryksen yhteiskunnalta uuden vähemmistölain ja kielilain astuttua voimaan. Yhtä lailla ruotsinsuomalaisella vähemmistöllä itsellään on haastava mahdollisuus aloitteellisuuteen ja toimenpiteisiin, joissa kunnallistasoinen aktiivisuus sekä edunvalvonnassa että toiminnassa on erityisen tärkeää. Kulttuurityö ja kulttuuriharrastustoiminta Liitto kannustaa paikallisen kulttuuritoiminnan järjestämistä niin, että se kerää paikkakunnan ruotsinsuomalaiset yhteistyöhön ja lisää ruotsalaisten kiinnostusta kulttuuritoimintaamme kohtaan. Opintoliitto ABF:n tilastojen mukaan järjestössämme toteutettiin edelleen yli tuntia opintoja ja kulttuuritoimintaa vuonna 2010, tämä nosti seurat ja liiton kansalaisjärjestöjen 6

7 viiden aktiivisimman joukkoon. Liiton keskeinen tavoite on myös lisätä opintoliiton aktiivisuutta ruotsalaisten keskuudessa koskien vähemmistötietoutta. Keskeisiä liiton omia tai yhteistyökohteita toimintavuoden aikana ovat: Kesäfestivaali järjestetään Torshällassa Siellä on esillä useita esittävien taiteiden lajeja: tanssia, musiikkia, laulua, teatteria, kulttuurileiri, workshop sekä liikuntakulttuuria finnsports pohjalta. Koulutus ABF täyttää 100 vuotta toimintavuoden aikana ja tapahtumia pidetään ympäri maata. RSKL osallistuu sekä keskus- että paikallistasoilla. Lintujärven Leiri, ruotsinsuomalaisten peruskouluikäisten lasten ja nuorten kulttuurileiri, pidetään Axevallassa Leirin teemana on suomen kielen elvytys eri kulttuuriaktiviteettien avulla. Keskeisenä työmuotona teatteritoiminta ja sen toteuttamiseksi osallistuu Tikkurilan teatteri- ja sirkuskoulusta kaksi ohjaajaa. Leiri toimii samalla nuorten ruotsinsuomalaisten ohjaajien koulutustapahtumana. Lapsia leirille odotetaan noin 70, joista suurin ryhmä on 9 12-vuotiaita. Suomeksi! -projektiin liittyy toimintavuoden aikana kaksi keskeistä teemaa: miten suomen kieltä voidaan opettaa/oppia kehdosta hautaan sekä kiertävä lastenkulttuurin tapahtumasarja, johon liittyy yhteistyö koulujen ja kuntien kanssa. Kulttuurihankkeen tapahtumapaikat ovat Tukholma, Göteborg, Eskilstuna tai Västerås, Uumaja sekä Haaparanta. Finnstigen täyttää 30 vuotta ja juhlat pidetään paikan päällä. RSKL osallistuu juhlaan. Axevallan Kesä järjestetään Tapahtumasta on muodostunut suuri ruotsinsuomalainen kesä- ja kulttuuritapahtuma, jonka toteuttamisessa keskusliitto ja sen piiri ovat mukana. Axevallan Kesän yhteyteen Suomeksi projekti järjestää kieli- ja kirjallisuuskurssin sekä Tarinankerrontakahvilan. Tarinankerronnan suomenkielinen mestaruus järjestetään Tukholmassa, kulttuuriinstituutissa, RSKL:n 55-vuotista taivalta tuodaan esiin syksyn aikana ja erityisesti lokakuuta 2012 Kulttuuriopintoja tarjotaan sekä opintokerhomuodossa että viikonloppukursseina. Seuraavat opintoaineistot ovat käytettävissä: Suomalaisten historiaa Ruotsissa (Merkittävä merkkivuosi) Teatteriharrastajien opas Kaskenpoltto Suomen kielen opintokerhot Vähemmistöjen kielelliset ja kulttuurilliset oikeudet Ruotsinsuomalaisia ruokareseptejä Matkailuopas suomalaishistoriallisia paikkoja Ruotsissa 7

8 Laulu ja musiikki seuratoiminnan muotoina (samalla kerätään materiaalia ruotsinsuomalaiseen lauluvihkoseen) Liitto järjestää kulttuuritoimintaan liittyviä viikonloppuja seuraavasti: Kansantanssin ohjelmistokurssi Musiikkikurssi Kädentaitojen kurssi lastenohjaajille Paritanssiohjaajien kurssi Tiedotuskurssi Tarinakahviloiden vetäjäkoulutus Suomen kielen kurssit, etäkurssit, kirjallisuuskurssit, kirjoittajakurssit 2. Vähemmistöpoliittinen työ Ruotsinsuomalaiset ovat yksi Ruotsin kansallisista vähemmistöistä ja suomen kieli on yksi kansallisista vähemmistökielistä. Vuoden 2010 alusta voimaan tullut vähemmistölaki on vahvistanut ruotsinsuomalaisten ja suomen kielen asemaa. Myös kielilaki tukee vähemmistökieliä. Suomen kielen hallintoalueeseen kuuluu vuoden 2012 alusta todennäköisesti 40 kuntaa. Tämä ei RSKL:n mielestä kuitenkaan riitä vaan kaikki kunnat on liitettävä suomen kielen hallintoalueeseen. Kaikille ruotsinsuomalaisille on saatava samat vähemmistöoikeudet riippumatta asuinpaikkakunnasta. Ruotsin on myös allekirjoitettava Euroopan neuvoston kieli- ja raamisopimukset nykyistä korkeammalla tasolla. Liiton toiminta tähtää ruotsinsuomalaisten vähemmistöaseman vahvistamiseen ja suomen kielen hallintoalueen laajentamiseen käsittämään kaikki Ruotsin kunnat joko vapaaehtoisen liittymisen tai vähemmistölain muutoksen kautta. Toimikauden tavoitteena on myös Euroopan Neuvoston vähemmistösopimusten tason nostaminen suomenkielen kohdalla Ruotsissa. Vuoden 2012 aikana liitto: Toimii aktiivisesti Ruotsin allekirjoittamien vähemmistösopimusten tason nostamiseksi käsittämään mm. oikeuden esikouluun ja vanhustenhoitoon koko maassa samoilla ehdoilla kun nykyisellä hallintoalueella sekä peruskoulua, terveyden- ja sairaanhoitoa koskevien artiklojen allekirjoittamista. Osallistuu aktiivisesti neuvonpitoon Euroopan Neuvoston seurantaryhmien, vähemmistöministerin, Tukholman läänin lääninhallituksen vähemmistöyksikön kanssa sekä suomenkielen käytettävyyttä edistävien viranomaisten kanssa. Tekee yhteistyötä Ruotsinsuomalaisten valtuuskunnan kanssa vähemmistöpoliittisten oikeuksien toteutumiseksi. Valvoo vähemmistölain ja kielilain toteutumista ja puuttuu epäkohtiin. Jatkaa tiedotusta vähemmistöpolitiikasta, kouluttaa edelleen luottamushenkilöitään sekä aktivoi jäsenistöä vähemmistöpoliittisten oikeuksien käyttämiseen sekä vähemmistöpoliittiseen työhön. Aktivoi ja tukee jäsenyhdistyksiä kuntien liittymiseksi hallintoalueeseen. Toimii neuvonpidon kehittämiseksi/käynnistämiseksi hallintoviranomaisten kanssa ja työryhmien vakinaistamiseksi vähemmistöneuvostoiksi/valtuuskunniksi sekä kuntien ja maakäräjien edustuksen nostamiseksi poliittiselle tasolle. Toimii vähemmistöpoliittisten ohjelmien laatimiseksi. 8

9 Jatkaa työtä yhdistysten perustamiseksi ainakin niihin hallintoalueen kuntiin missä ei ole toimivaa suomi-seuraa. Järjestää koulutusta/tapaamisia luottamushenkilöilleen ja muille ruotsinsuomalaisille, jotka osallistuvat neuvonpitoon hallintoviranomaisten kanssa. Pitää yhteyttä kuntien vähemmistötyöntekijöihin ja järjestää yhteisen palaverin. Kevään 2012 palaveri järjestettiin yhteistyössä Tukholman Suomen instituutin kanssa. Toimii, jotta kunnat ja maakäräjät myöntävät avustusta jäsenyhdistysten ja piirien vähemmistöpoliittiseen työhön. Tuottaa tarvittaessa uusia opintoaineistoja ja toimii opintokerhojen käynnistämiseksi mm. liiton tuottamasta aineistosta Vähemmistöpolitiikan toteuttaminen 2010 luvun Ruotsissa. Toimii suomenkielisten vanhustenhoitopalveluiden lisäämiseksi ja kehittämiseksi. Kannustaa ruotsinsuomalaisia käynnistämään yrityksiä vanhustenhoidon sekä terveyden- ja sairaanhoitopalvelujen tuottamiseksi ja vapaavalinnan mahdollistamiseksi suomenkielisille. Toimii yhdessä kansankorkeakoulujen kanssa koulutuksen järjestämiseksi yrittäjyydestä kiinnostuneille. Koulutus Suomen kielen hallintoalueen kunnissa vanhemmilla on lakisääteinen oikeus saada lapsilleen esikoulu joko kokonaan tai osittain suomeksi. Muissa kunnissa on oikeus saada äidinkielentukea esikoulussa ja äidinkielen opetusta perus- ja lukiokoulussa. Kielilain mukaan mm. kansallisiin vähemmistöihin kuuluville on annettava mahdollisuus oppia, kehittää ja käyttää vähemmistökieltä. Liitto valvoo oikeuksien toteutumista ja kannustaa ruotsinsuomalaisia vanhempia käyttämään oikeuksiaan saada lapsille suomenkielistä esikoulutoimintaa tai äidinkielen tukea ja -opetusta. RSKL toimii aktiivisesti äidinkielenopetusta rajoittavan, perustietoja koskevan vaatimuksen poistamiseksi. Liitto vaatii esikoulun-, äidinkielenopettajien sekä peruskoulun opettajien koulutuksen pikaista aloittamista. Liitto jättää opetusministeriölle remissivastauksen korkeakouluvirasto HSV:n raportista 2011:14R. Uusi koululaki tuli voimaan 1. heinäkuuta Liitto valvoo lain toteutumista sekä uudistetun esikoulun pedagogisen ohjelman toteutumista sekä tiedottaa muutoksista. Vuoden 2012 aikana liitto: Vaatii tiedotuksen tehostamista oikeudesta äidinkielentukeen esikoulussa sekä äidinkielen opetukseen perus- ja lukiokoulussa ja lisäksi suomenkielisten esikoulujen/ryhmien perustamista sekä hallintoalueen kunnissa. Tiedottaa yksin tai yhdessä esim. kuntien kanssa vanhemmille kaksikielisyyden merkityksestä ja kannustaa heitä vaatimaan äidinkielentukea ja -opetusta lapsilleen. Vaatii seurantaa ja tilastoja äidinkielen tukeen ja -opetukseen osallistuvista lapsista ja seuraa esikoulutoiminnan kehittymistä hallintoalueen kunnissa. Vaatii mahdollisuutta osallistua äidinkielenopetukseen kouluaikana, opetuksen, tuntimäärän lisäämistä sekä vanhempien halutessa mahdollisuutta saada opetusta suomenkielellä peruskoulussa. Kannustaa ruotsinsuomalaisia perustamaan esi- ja vapaakouluja. Järjestää kielenelvytystä. 9

10 Osallistuu aktiivisesti suomenkielisen esikouluverkoston toimintaan, tiedottaa ajankohtaisista kysymyksistä ja järjestää yhteistä koulutusta. 3. Lapsi- ja perhetoiminta RSKL:n tärkeimpiin tehtäviin kuuluu toimia ruotsinsuomalaisen lapsen ja hänen perheensä järjestönä. Lapsen perusoikeuksiin kuuluvat oikeus äidinkieleen ja omaan kulttuuriin. Tämän oikeuden toteutumiseksi jatketaan määrätietoista työtä ja otetaan huomioon uuden vähemmistölain tuomat mahdollisuudet. Toimintakauden keskeinen tavoite on lisätä lapsille tarkoitettuja aktiviteetteja sekä lisätä aikuisten tietoa lasten näkökulmasta ja tarpeista. Toiminnassa keskitytään uusiutuvaan, koko perheet käsittävään toimintaan, mikä edellyttää seurojen ja niiden ohjaajien tukemista, koulutusta ja neuvontaa. Toiminnassa on lapsen mielipide tärkeä, kuuntelemalla häntä edistetään demokraattista työtapaa ja kohdistetaan pieneen jäseneen järjestökoulutusta. Suuri osa liiton lapsityöstä toteutetaan kieli- ja kulttuuriprojekti SUOMEKSI kautta yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Vuoden 2011 aikana on todettu, että lastentoiminnan kysyntä on kasvanut ja että paikallisten suomiseurojen ja erityisesti hallintoalueeseen kuuluvien kuntien välinen kieli- ja kulttuuritoiminnan yhteistyö on vahvistunut, lasten toiminta on asetettu etusijalle. Toiminta Tenavat -perhekerho sekä lauantaikerhot Tenavat kerhotoiminta on pääasiassa alle kouluikäisille lapsille tarkoitettua suomen kieleen perustuvaa toimintaa, jonka ohjelmassa on kulttuuritoimintaa eri muodoissa. Kerhojen vetäjinä toimivat lasten vanhemmat tai isovanhemmat. RSKL:n kotisivuilla on omat Tenavat sivustot ja liitolla on jokaista kerhoa varten starttipaketti sekä henkilökohtainen ohjaus kerhon vetäjiin. Tämä onnistunut toiminta jatkuu vuonna 2012 ja tavoitteena on aloittaa uusia Tenavat perhekerhoja. Vuoden 2011 lopulla kerhoja oli 25 (edellisenä vuonna oli 12). Liitto järjestää vetäjille kursseja ja ideapäiviä ja kerhoille tenavat -teemaista materiaalia. Tenavat -kerhojen kehittäjänä toimii Heli Blomberg Hudiksvallista. Vuoden 2012 ensimmäinen koulutustilaisuus pidetään Tukholmassa Myös Lauantaikerhoista saadut kokemukset ovat kannustavia. Niiden toiminta on samantyyppistä kuin Tenavat -kerhoissakin, mutta Lauantaikerhojen osanottajat ovat usein hieman vanhempia ja vetäjinä toimivat seurojen ohjaajat ja suomenkieliset opettajat. Lasten vanhemmat ovat joissakin kerhoissa mukana sekä tukihenkilöinä että oppiakseen itsekin suomea paremmin. Liitto välittää Lauantaikerhoille materiaalia mm. Suomen Opetushallituksesta. Leirikoulut Liitto järjestää leirikoulutoimintaa huolimatta siitä, että Ruotsin yhteiskunnan tuki otettiin tästä toiminnasta pois. Toiminta ei varojen puutteen vuoksi ole voinut kasvaa tarpeen mukaisesti, mutta sen ylläpitäminen on kuitenkin tärkeää. Hallintoaluekuntien yhteistyö seurojen kanssa mahdollistanee useamman lapsen osallistumisen ja omien paikallisten tai alueellisten kielileirien toteuttamisen. Leirikoulutoiminnan tarkoitus on vahvistaa peruskouluikäisten ruotsinsuomalaisten lasten ja nuorten suomen kielen taitoa. Leirikoulu pidetään koulujen päätyttyä kesäkuussa Axevallan kansankorkeakoululla. Mukaan voidaan ottaa lasta ja ohjaajaa. Ohjaajat ovat sekä ruotsinsuomalaisia että suomalaisia. Vantaan teatteri- ja sirkuskoulun ohjaajat vastaavat ilmaisutaidollisesta toiminnasta leirin aikana. 10

11 Liitto järjestää ohjaajille kaksi kurssia ja suunnittelupäivät. Liitto tukee seuroja ja piirejä, jotta ne järjestäisivät enemmän ympärivuotista toimintaa, muun muassa leirejä lapsille ja nuorille, koko perheille tai lapsille ja isovanhemmille. PerheVerstas Opintoliitto ABF:n kanssa jatketaan PerheVerstas -toimintaa järjestämällä opintokerhovetäjien koulutusta. Materiaalina käytetään kahdeksanosaista lasten-kasvatukseen liittyvää vanhemmille tarkoitettua keskusteluaineistoa, johon liittyy suomeksi tekstitetty filmi. Lukuprojekti Liitto järjesti ensimmäisen lukuprojektin Suomeksi toimintana marraskuussa Toimintaa kehitetään ja jatketaan, ensimmäisellä kerralla osallistui 30 paikkakuntaa. 4 Kehitystoiminta Toimintakauden aikana liitto jatkaa kehitystoimintaa, joka on muodostunut pysyväksi ja tärkeäksi osaksi järjestön sisäisessä uudistumisessa ja työtapojen kehittämisessä. Järjestön kehittäminen vaatii sisäisen toiminnan ja toimintaympäristön tarkastelua, työtapojen valintaa ja kehittämistä, työnjakoa. Erityisen tärkeää on saada mukaan monia vapaaehtoisia ja myös uusia toimijoita. Kansalaisjärjestöjen, niin myös Ruotsinsuomalaisten Keskusliiton, toiminta perustuu jäsenistön innostuneisuuteen, aktiivisuuteen ja vaikuttamisen haluun. Yksi RSKL:n tärkeimmistä tehtävistä on luoda edellytykset jäsenistön toiminnalle ja kannustaa ihmisiä harrastamaan ja vaikuttamaan. Liitto uudistaa toimintaansa niin, että se kiinnostaa myös toisen ja kolmannen polven ruotsinsuomalaisia. Kehitystoiminnan vastuuhenkilönä toimii liiton varapuheenjohtaja Sinikka Lindquist. Kehitystoiminnan painopistealueet vuonna 2012 ovat Vähemmistökysymys. Sen käsittelyä edistävät piirikohtaiset tapaamiset ja vähemmistövastuullisten verkoston tukeminen jatkuvat. Tähän sisältyy myös piirien välisen alueellisen yhteistyön ja kehityksen seuranta. Keskeinen kysymys on, miten liitto ja piirijärjestöt muodostavat seurojen vähemmistötyön tukiverkoston. Paikallisissa neuvotteluryhmissä olevia tahoja koulutetaan. Tullaan tutummaksi - liittohallituksen seurakäyntejä jatketaan, ne tähtäävät seurojen ja liiton säännöllisten kontaktien ja dialogin lisäämiseen tavoitteena keskustella ajankohtaisista kysymyksistä sekä tulevaisuuden haasteista. Kukin liittohallituksen jäsen tekee vähintään kolme seurakäyntiä vuoden aikana. Liittohallituksen seurakäyntien kokemukset muodostavat tärkeän pohjan uusille suunnitelmille. Käyntien yhteydessä edistetään järjestötaitoja, vähemmistöaiheita ja toiminnan uusiutumista. Liiton edustajat saavat myös mahdollisuuden perehtyä seurojen ajatuksiin, ideoihin ja tarpeisiin. Tavoitteena on edelleen vähintään 50 seurakäyntiä vuoden aikana. 11

12 Seurojen edustajille järjestetään helmikuussa johtajuuskoulutusta ja kehitysparlamentin sijasta pidetään liiton suurtapahtuma lokakuussa. Liitto järjestää piirien edustajille kaksi vuosittaista neuvonpitoa ajankohtaisista aiheista. Nuorempia nuijan varteen -hanke jatkuu. Nuoret järjestöaktiivit kokoontuvat toimintakaudella kahdesti tavoitteena muotoilla tulevaisuuteen tähtäävä toimenpideohjelma, jonka avulla tavoitetaan useampia 2. ja 3. polven ruotsinsuomalaisia sekä heitä kiinnostavaan toimintaan että seurojen aktiivisiksi toimijoiksi. Liittoon perustetaan nuorisoneuvosto, johon kuuluu jäsentä eri puolilta maata. Neuvostoa valmisteleva kokous pidetään Mariestadissa. Liitto valmistelee lasten ja nuorten demokratiaprojektia. Sen puitteissa järjestetään ensimmäinen ruotsinsuomalaisten lasten parlamentti liiton lokakuisen tapahtuman yhteydessä. Projekti perustuu laajaan yhteistyöhön. 5. Viestintä ja markkinointi 5.1 RSKL:n viestintä Viestinnän tehtävänä on tukea liiton ja jäsenyhdistysten työtä välittämällä, suodattamalla ja järjestelemällä suomenkieltä ja ruotsinsuomalaisia koskevaa informaatiota. Liitto kokoaa jäsenistön yhteiset viestit keskusliiton vaikuttamistoiminnan tueksi ja huolehtii liiton jäsenviestinnän kehittämisestä. RSKL:n toiminnan kaikilla tasoilla viestintä on keskeisessä asemassa jäsenten välisestä yhteydenpidosta yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. RSKL:n profiilia ja näkyvyyttä kohotetaan vähemmistökysymysten asiantuntijana ja ruotsinsuomalaisten keskusjärjestönä. RSKL:n painopistealueet tulevat näkymään. entistä selkeämmin liiton viestinnässä ja markkinoinnissa. RSKL:n viestinnän keskeisiä välineitä ovat rskl.se -lehti, yhteiskirjeet, jäsentiedotteet ja verkkosivut sekä kuukausittainen sivu Ruotsin Suomalainen lehdessä. Jäsenlehti rskl.se rskl.se -lehti on arvostettu jäsenetu. rskl.se -lehti muodostaa liiton viestinnän selkärangan ja toimii järjestötiedottamisen peruskanavana. Tavoitteena on, että lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa ja tavoittaa kaikki liiton jäsenyhdistysten jäsenet. Lehti toimii paitsi liiton sisäisenä tiedotuskanavana, myös järjestömme toiminnan esitteenä liiton ulkopuolisille tahoille. Tavoitteena on, että rskl.se -lehti ilmestyy neljänä numerona, joista kaksi kevätkaudella ja kaksi syyskaudella. Pääsääntöisesti käytetään liittotoimiston henkilökuntaa ja ulkopuolisia avustajia juttujen kirjoittajina. Perinteinen media muuttuu, ja lukijoiden tuottama sisältö on entistä suuremmassa osassa myös printtimediassa. Lehti haluaakin antaa lukijoille paremman mahdollisuuden osallistua lehden sisällöntuotantoon. Piirien ja yhdistysten toimintaa sekä alueellisia uutisia tuodaan esille mahdollisimman monipuolisesti ruotsi.se -lehdessä piirien ja yhdistysten omilla sivuilla. Verkkosivut Verkkosivujen osuutta viestinnässä lisätään edelleen. Sivuja kehitetään palvelemaan entistä paremmin myös ulkoista viestintää. RSKL näkyy nykyaikaisena ja kutsuvana kansalaisjärjestönä sekä luotettavana asiantuntijaorganisaationa myös verkkosivujensa kautta. Liiton verkkosivuja kehitetään palvelemaan ruotsinsuomalaisten asioista kiinnostuneita aiempaa paremmin. 12

13 Uutistoimitusta verkkosivuilla kehitetään edelleen, ja rskl.se -lehden artikkeleita julkaistaan verkkosivuilla aiempaa suunnitelmallisemmin. Verkkosivut ovat myös merkittävä tietoarkisto. Liiton verkkosivujen sisällöntuotannosta vastaa liittotoimisto vastuualueittain hajautetussa järjestelmässä ja verkkosivujen teknisestä alustasta vastaa verkkotoimittaja. Sosiaaliset mediat Tietotekniikan käyttö laajenee ja monipuolistuu merkittävästi lähivuosina. Uudenlaista toimintaa syntyy verkkoon. Yhdistykset hyödyntävät tietotekniikan mahdollisuuksia uudella tavalla tiedotuksen lisäksi hallinnossa, koulutuksessa, vuorovaikutuksessa ja jopa toiminnallisissa aktiviteeteissa. Verkko antaa monia mahdollisuuksia tehostaa järjestöjen toimintaa maassa, jossa on vähän väkeä ja pitkät etäisyydet. Verkko täydentää, mutta ei korvaa perinteellistä yhdistystoimintaa. Sosiaaliset mediat ovat kehittyneet nopeasti. Sosiaalinen media tarkoittaa verkkoviestintäympäristöjä, joissa jokaisella käyttäjällä tai käyttäjäryhmällä on mahdollisuus olla aktiivinen viestijä ja sisällön tuottaja. Sosiaalisessa mediassa viestintä tapahtuu siis monelta monelle, eli perinteisille joukkotiedotusvälineille ominainen viestijän ja vastaanottajan välinen ero puuttuu. Tämä muutos luo mahdollisuuksia ja haasteita järjestöille. Erityisesti Facebookin kautta voisi liitto tavoittaa satoja ihmisiä, monet heistä reaaliaikaisesti. Sosiaalisten medioiden käyttöä kehitetään ja liiton verkkosivuille lisätään mahdollisuus jakaa liiton tiedotteet ja kannanotot Facebook-palvelun kautta. Sosiaalisessa mediassa on muitakin erilaisia palveluita ja alustoja. Sisäinen viestintä Sisäisen järjestöviestinnän kanavia ovat rskl.se -lehti, RSKL:n yhteiskirje pääsääntöisesti noin 8 kertaa vuodessa sekä sähköinen suorapostitus. RSKL:n uusia verkkosivuja kehitetään myös järjestöviestinnän osalta ja sinne siirretään sisältöjä helpommin jäsenten saataville. Sosiaalinen media otetaan käyttöön myös järjestöviestinnässä: esimerkiksi mahdollisen keskustelupalstan ja Facebook -yhteisön avulla vahvistetaan yhteisöllisyyttä. Sähköposti ja sähköpostilistat ovat keskeinen väline liiton sisäisessä yhteydenpidossa.. Verkkoviestintä tavoittaa liiton jäsenet tehokkaasti ja kustannustehokkaasti aikaa tai paikkaa katsomatta. Muina viestintävälineinä ja -keinoina ovat käytössä muun muassa puhelimet, matkaviestimet, tapaamiset, postilähetykset ja jäsenlehti. RSKL:n jäsenille suunnatussa järjestöviestinnässä pyritään entistä paremmin ottamaan huomioon strategiassa määritellyt painopisteet. Yhteisöllisyyttä vahvistetaan järjestön kaikessa viestinnässä. Toimintavuoden aikana selvitetään kuinka parannetaan maantieteellisesti laajalla alueella toimivan liiton reaaliaikaista yhteydenpitoa ottamalla käyttöön etäneuvottelujärjestelmä ja varustamalla liittotoimiston kokous- ja neuvotteluhuone sen mukaisesti. Mediatiedotus ja ulkoinen viestintä Liiton ulkoinen viestintä painottuu tapahtumista, päätöksistä, valinnoista ja palkitsemisista tiedottamiseen. RSKL:n toiminnalle pyritään saamaan entistä enemmän näkyvyyttä mediasuhteita kehittämällä. Tiedotteet kohdennetaan valituille vastaanottajille sisällön perusteella. Mediatiedotteiden lisäksi keinoja ovat muun muassa suorat yhteydenotot toimittajien kanssa sekä medialle tarjottavat taustamateriaalit ja tilaisuudet. Tiedottamisen painopistealueet pohjautuvat liiton painopistealueisiin. Tärkeimmille projekteille ja kampanjoille laaditaan omat viestintäsuunnitelmansa. 13

14 Tiedottamisen onnistumista tarkkaillaan liittotoimistossa tuotetulla mediaseurannalla, jossa seurataan lähinnä ruotsinsuomalaisten viestimien ja toimijoiden verkkosivustoja ja uutisointia. Seurannan sähköinen kooste toimitetaan mm. liittohallitukselle ja liittotoimiston työntekijöille. Painettujen lehtien seurantaa jatketaan siten, että liittotoimistossa seurataan valtakunnallisia päälehtiä ja piirit alueensa paikallislehtiä mahdollisuuksiensa mukaan. Aktiiveilta toivotaan tietoja liiton näkymisestä paikallisissa medioissa. Julkaisut ja materiaalit sekä visuaalinen ilme Liitto julkaisee esitteitä, julisteita, oppaita ja muita painettuja materiaaleja. Liiton viestinnässä pyritään edelleen kehittämään kuvallisuutta. Julkaisujen linjakkuutta kehitetään pyrkimällä yhtenäiseen visuaalisen ilmeeseen. Sitä kehitetään yhdessä graafisen alan asiantuntijoiden kanssa. Liiton logon ja siihen pohjautuva graafinen ohjeistus otetaan käyttöön. Markkinointiviestintä Markkinointiviestinnällä tuetaan liiton näkyvyyttä, varain- ja jäsenhankintaa sekä tärkeitä suomenkieliseen toimintaan liittyviä teemoja. Liiton itse toteuttama kaupallinen markkinointiviestintä on kustannussyistä tarkkaan rajoitettua. Toimintavuoden aikana RSKL päivittää viestintästrategian. kehittää sisäistä ja ulkoista viestintää kohottaa liiton profiilia ja näkyvyyttä vähemmistökysymysten käyttää sisäisessä viestinnässä nykyaikaista tekniikkaa. kehittää RSKL -lehteä ja liiton kotisivua. ottaa käyttöön RSKL:n graafisen ohjeistuksen kehittää markkinointia, etsii uusia yhteistyökumppaneita ja markkinointimuotoja arvioi sosiaalisen median mahdollisuudet ja aloittaa niiden hyödyntämisen. 5.2 TV Finland TV Finland (ent. Finlands TV) on satelliittikanava, jonka ohjelmisto kerätään Yleisradion YLE TV1:n, YLE TV2:n ja MTV3:n kotimaisista ohjelmista. TV Finland palvelee ulkosuomalaisia Euroopassa. RSKL on ollut toimiluvan haltija Ruotsissa TV Finlandin maalähetyksille niiden alkamisesta lähtien kesällä Vuoden 2007 TV-lähetysten muututtua digitaalisiksi liitto jatkaa työtä Suomen TV ohjelmien näkymisen turvaamiseksi koko Ruotsissa. Nykyisen toimiluvan päättyessä vuoden 2014 alkupuolella liitto valmistautuu anomaan toimilupaa lähetyksille myös jatkossa. Toimintavuoden aikana RSKL jatkaa työtä TV Finland kanavan näkymisen turvaamiseksi koko Ruotsissa jatkaa työtä TV Finland kanavan koosteen monipuolistamiseksi ja laadun nostamiseksi jatkaa työtä TV Suomen TV ohjelmien näkymiseksi koko Ruotsissa esim. kaapelitelevisiossa ja laajakaistatelevisiossa. 5.3 Ruotsin julkisen palvelun radio- ja tv-tarjonta Ruotsin radion suomenkielisillä radio-ohjelmilla on tärkeä asema suomenkielen ja ruotsinsuomalaisen kulttuurin edistämisessä, suojelussa ja säilyttämisessä, vaikka niiden 14

15 tarjonta onkin rajoitettua. Suomenkielellä lähetettäviä julkisia radio- ja tv-ohjelmia Ruotsissa on tarvetta kehittää edelleen vastaamaan erilaisten ruotsinsuomalaisten kuuntelija- ja katsojaryhmien kysyntää. Ruotsin hallitus asetti komitean selvittämään mahdolliset muutostarpeet uusin toimilupiin ja asetuksiksi kaudelle, joka alkaa vuoden 2014 alussa. Komitean tehtävänä on myös tarkistaa tuleeko kansallisten ja etnisten vähemmistöjen ohjelmatoiminnan kohdalla vahvistaa ja uusi tekniikka lisää tarjontaa. Liitto osallistuu komitean neuvonpitoon kansallisille vähemmistöille. Komitean tulee jättää mietintönsä ennen 1. syyskuuta Toimintavuoden aikana liitto työskentelee Ruotsin Radion suomenkielisten radio-ohjelmien määrän ja laadun lisäämiseksi lähetystekniikasta huolimatta työskentelee SVT:n suomenkielisen tuotannon määrän voimakkaaksi lisäämiseksi työskentelee koulutusradion UR:n suomenkielisen ohjelmatuotannon uudelleen käynnistämiseksi 6. Liittohallitus Liittohallituksen varsinaiset kokoukset pidetään vuona 2012 seuraavasti: 1/ / / /8 4/ /11 15

16 II Erityisliittojen toiminta Ruotsinsuomalainen Liikunta ja Urheilu Liikuntaliiton toimintasuunnitelma perustuu RSKL:n liittokokouksen hyväksymään nelivuotisohjelmaan ja liikuntaliiton oman edustajakokouksen päätöksiin. RSLU toimii ruotsinsuomalaisten henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin edistämiseksi. Toiminnallisesti liikuntaliitto panostaa kansanterveydelliseen toimintaan, jonka kohderyhminä ovat kaikenikäiset ja jonka yhteistyökumppanina ovat kaikki keskusliiton jäsenseurat ja piirit. Tavoitteena on saada mahdollisimman moni ruotsinsuomalainen liikkumaan tavalla, joka on hänelle sopiva ja terveyden kannalta määrältään riittävä. Järjestö Liikuntahallitukseen kuuluvat maaliskuussa pidettävään edustajakokoukseen asti puheenjohtaja Teuvo Nevala sekä hallituksen varsinaiset jäsenet Pirkko Ervasti, Hannele Virranniemi, Seppo Pesonen ja Juhani Haapasaari sekä varajäsen Niina Frölid. RSLU:lla on 23 jäsenjaostoa ja se tekee yhteistyötä piirien liikuntajaostojen kanssa, tosin vain 3-4 piirillä on liikuntajaosto. Terveysliikunnan projektin vastaavana toimii Juhani Karvonen ja liikuntahallituksesta vastuuhenkilönä on Pirkko Ervasti. Pesäpallon ja kouluyhteistyön vastuuhenkilönä toimii Niina Frölid. RSLU:n yhteistyökumppani on Viking Line teemalla Viking Line liikkujan linja. RSLU:n edustajakokous pidetään Vikingin Turun risteilynä. Kokouksessa selvitetään erityisesti liikuntaliiton järjestörakennetta ja jäsenyyskysymyksiä. Kokous ottanee kantaa liikuntaliiton toiminnan jatkamiseen sellaisenaan tai liikuntatoiminnan kehittämiseen jossakin toisessa järjestöllisessä muodossa. Tavoitteena on saada laajempi yhteistyö koko kentän kanssa. Mahdollinen uusi organisaatio viedään RSKL:n liittokokouksen 2013 käsittelyyn. Toiminta Panostetaan terveysliikunnan hankkeeseen Tehdään yhteistyötä RSE:n kanssa projektissa Terveys ja hyvinvointi Esitellään FinnSports -toimintaa ja osallistutaan RSKL:n Kesäfestivaaliin Terveysliikunnan avulla kehitetään ja vahvistetaan ihmisten kaikinpuolista terveyttä sekä kohennetaan toimintakykyä. Vähimmäismäärä liikuntaa on helposti liitettävissä päivittäiseen toimintaan, aktiivinen elämäntapa sopii kaikille, kullekin omien edellytystensä mukaan. Seuratoiminnan kautta liikuntaan saadaan mukaan monia, jotka eivät yksin aloittaisi säännöllistä liikuntaa. Tällainen toiminta sopii hyvin seuralle kuin seuralle helpon toteuttamistavan vuoksi. 16

17 RSLU:n asettama työryhmä on kehittänyt terveysliikunnan kampanjaa. Sen tiimoilta järjestetään toimintavuoden aikana koulutusta, tiedotusta ja seurakäyntejä. Uutta koulutusta i: Uusien lajien kurssit (Niina Frölid spinning, core training, aerobic, powerjooga ja zumba) järjestetään helmi- tai maaliskuussa. Kesäfestivaalissa järjestetään: Veikkauskävely Mölkky Hullunkuriset kisat 3-5 lajia Kansatanssizumba Muu toiminta Valtakunnallinen kävelypäivä on Mestaruuskilpailut järjestetään ainakin tupenpeluussa (Fagerstassa helmikuussa) ja kirveenheitossa (Karlskogassa syyskaudella). Järjestävät seurat vastaavat itse liiton valvojan valitsemisesta kilpailuihin. Axevallan Kesän liikuntaohjelmaa varten valitaan vastuuhenkilöt ja ohjelmaa monipuolistetaan ja uusitaan. RSLU tukee ruotsinsuomalaisten peruskoululaistenyleisurheilukilpailuja touko-kuussa Göteborgissa. Liikuntaliitto jakaa nuorisostipendejä vuonna 2012, mutta huono korkokanta ja se, ettei pääoma kasva, saattavat aiheuttaa, että stipendejä jaetaan vain vähän. 2. Ruotsinsuomalainen Harrastajateatteriliitto Yleistä RSHT toimii ruotsinsuomalaisten teatteriharrastajien yhteisenä järjestönä, jonka tavoitteena on vahvistaa suomenkielisen harrastajateatterin toimintaedellytyksiä Ruotsissa. RSHT koostuu jäsenryhmistä, joita oli vuoden 2011 päättyessä 33. Yhteistyön, tiedotuksen ja koulutuksen kautta teatteriliitto tavoittaa myös laajemman kohderyhmän, joka on lapsista vanhuksiin. Teatteriliiton tavoitteena on lisätä ryhmien aktiivisuutta ja esityskertoja sekä tarjota katsojille kokemuksia, joiden kautta ruotsinsuomalaisuus vahvistuu. Teatteri voi kieli - ja vähemmistölakien johdosta selkeyttää tehtäväänsä ja toimintamahdollisuuksiaan, hakeutua entistä enemmän hallintoalueeseen kuuluvien kuntien kanssa yhteistyöhön sekä kääntyä toiminnassaan ulospäin ja aktivoida uusia toimijoita. RSHT on RSKL:n osana toimiva erityisliitto. Kevään 2011 liittokokouksessa käsiteltiin koko järjestön pitkän tähtäyksen tavoitteet ja ohjelma sekä tehtiin vähemmistöpoliittinen linjaus lähivuosille. RSHT perustaa toimintansa näille yhteisille päätöksille sekä oman, huhtikuussa 2011 pidetyn, edustajakokouksensa päätöksille. 17

18 Toimintaa toteutetaan liitto- ja aluetasoisina opintoina ja koulutuksina, alueellisina ja valtakunnallisina tapahtumina, ohjaus-apuna, tiedotus- ja materiaalipalveluina sekä ryhmiin kohdistuvana neuvontana. Toimintavuoden aikana kiinnitetään erityistä huomiota mm. lapsitoiminnan ja vanhuksiin kohdistuvan toiminnan kehittämiseen yhteistyöprojektien avulla, jatketaan Teatterilauantai kiertueiden järjestämistä sekä osallistutaan koko järjestön SUOMEKSI projektiin. Opintoliitto ABF:n juhlavuoden aikana pyritään opintokerhomuodossa lisäämään tietämystä suomalaisen ja suomenkielisen harrastajateatterin historiasta ja toiminnasta. Suomenkielistä aikuisille tarkoitettua teatteria on nähtävissä Ruotsissa suhteellisen vähän. Vuoden 2011 aikana on teatteriliiton jäsenryhmistä 7 8 tehnyt tasokkaita esityksiä, jotka esiteltiin suuren suosion saaneilla teatteripäivillä ja joille järjestettiin liiton ja ryhmien yhteistyönä kiertueita ja ns. teatterilauantaitapahtumia. Yksi ryhmistä kutsuttiin esiintymään Suomeen teatterifestivaaliin. Tältä pohjalta on hyvä jatkaa vuonna 2012 ja tehdä suomenkielistä harrastajateatteria tunnetuksi. Toiminnan myönteinen kehitys vaatii ammattimaista ohjausta. Valtion kulttuurineuvoston tukea käytetään koulutukseen, kehitystoimintaan ja osin toiminnallisiin projekteihin, jotka toteutetaan yhteistyössä jäsenryhmien kanssa. Tapahtumat Teatteritoiminnan Ideapäivät pidetään Mälarinlaakson alueella Teemoina ovat meneillään olevat kokeilutoiminnat sekä toiminnan uusiutuminen saldo-plus menetelmän avulla. Mahdollisesti mukaan otetaan Glada Hudik teatterin Juuret menetelmän esittely, jonka avulla edistetään eri sukupolvien välistä ymmärrystä ja yhteistyötä. Kesäfestivaali järjestetään Torshällassa Siellä on esillä useita esittävien taiteiden muotoja ja teatteri osallistuu tapahtumaan joka teatterin workshopina tai ulkoilmateatteriesityksellä. ABF täyttää 100 vuotta toimintavuoden aikana ja tapahtumia pidetään ympäri maata. Teatteriliiton jäseniä kehotetaan hakemaan näkyvyyttä ja esiintymismahdollisuuksia näissä yhteyksissä. Lintujärven Leiri, ruotsinsuomalaisten peruskouluikäisten lasten ja nuorten leiri, pidetään Axevallassa Leirin teemana on suomen kielen elvytys eri kulttuuriaktiviteettien avulla. Keskeisenä työmuotona teatteritoiminta ja sen toteuttamiseksi osallistuu Tikkurilan teatteri- ja sirkuskoulusta kaksi ohjaajaa. Leiri toimii samalla nuorten ruotsinsuomalaisten ohjaajien koulutustapahtumana. Lapsia leirille odoteaan noin 70, joista suurin ryhmä on 9 12-vuotiaita. Suomeksi! -projektiin liittyy toimintavuoden aikana kaksi keskeistä teemaa: miten suomen kieltä voidaan opettaa/oppia kehdosta hautaan sekä kiertävä lastenkulttuurin tapahtumasarja, johon liittyy yhteistyö koulujen ja kuntien kanssa. Teatterin osallistuminen tähän on tärkeää. Kulttuurihankkeen tapahtumapaikat ovat Göteborg, Eskilstuna tai Västerås, Gävle tai Uumaja sekä Haaparanta. Finnstigen täyttää 30 vuotta ja juhlat pidetään paikan päällä. RSHT osallistuu tähän järjestäen seminaarin ja teatteriesityksen. 18

19 Ulkosuomalaisparlamentti on Teatteriliitto osallistuu ja solmii teatterisuhteita muihin ulkosuomalaisryhmiin vuorovaikutuksen lisäämiseksi. Axevallan Kesä järjestetään Teatteriliitto neuvottelee koulun kanssa osallistumisesta, mikä voi sisältää esimerkiksi työpajan tai jonkin esityksen. Yhtenä mahdollisuutena on sekä esitellä senioriteatteria että järjestää Kaija Kiisken tarinateatterin työpaja. Tarinankerronnan mestaruus Tukholmassa, kulttuuri-instituutissa, Teatteriliitto myötävaikuttaa ennen ja jälkeen tämän tapahtuman mm. osallistumalla tarinakahviloiden vetäjäkoulutukseen. Koulutus Teatteritekniikka 1-2 kurssia Näytelmänkirjoituskurssi Anna-Maria Ingerön johdolla jatkuu, mukana on kuusi kirjoittajaa. Kehitetään yhteistyötä antologian julkaisemiseksi. Ansa ja Tauno kurssi järjestetään Tukholmassa. Kouluttajana on Tikkurilan Teatterin senioriteatteriohjaaja Milja Vojinovic. Tavoitteena on aloittaa 4-5 paikkakunnalla suomenkielisten vanhusten keskuudessa soveltavaa teatterin, joka perustuu vanhusten omiin elämäntarinoihin. Pyritään yhteistyöhön kuntien kanssa. Tiedotusavustajien verkoston kehittäminen ja koulutus jatkuvat. Koulutuksesta vastaa Erkki Kellokumpu. Ensimmäinen vuoden 2012 verkoston tapaaminen järjestetään helmikuussa. Näyttelemisen mahti kurssi järjestetään Pohjois-Ruotsin alueella. (Kaija Kiiski ja Anna-Maria Ingerö) Lapsitoiminnan kurssi yhteistyössä RSKL:n kanssa järjestetään Tukholmassa, mukana ovat hallintoaluekunnan tiedottaja Eva Östberg, Glada Hudik teatterin projektivastaava ja Tenavat toiminnasta Heli Blomberg. Leiriohjaajien tapaaminen huhtikuussa 2011 Uusien ryhmien tuki hallinto, talous, tiedotus, markkinointi järjestetään ryhmäkohtaisesti tilauskursseina. Muita kursseja järjestetään tarpeiden ja teatterihallituksen päätösten mukaisesti. Lapset Leiritoiminnan ja kiertävän kulttuuritapahtuman ja kouluyhteistyön lisäksi teatteriliitto panostaa lisääntyvään yhteistyöhön seurojen lapsikerhojen kanssa. Lapsikerhoja on noin 30. Pyritään toteuttamaan lapsitoiminnan projekti yhteistyössä Sundbybergin kunnan kanssa ja ohjauksesta vastaa teatteri- ja tanssipedagogi Solveig Åkerberg. Jäsenryhmien toiminnasta Alustavien tietojen ovat ajankohtaisia ainakin seuraavat toimintavuoden aikana Pihkateatteri tekee Tove Janssonin Hemuli, joka rakasti hiljaisuutta, kohderyhmänä lapset. Arkkipelaa ryhmä panostaa kahteen tuotantoon (Smeds Jääkuvia ja Jansson Vilijonkka, joka pelkäsi onnettomuuksia ) 19

20 Upplands Väsbyn teatteri Teetupa eli matkakertomus. Södertäljen Tuikku jatkaa esitystään Reviisori ja sen lisäksi ottaa uudelleen ohjelmaansa Oi niitä aikoja juhlavuoden esityksestä Suomen taivas. Pohjois-Ruotsin projektiryhmä panostaa esitykseen Yrttitarha joka on kannanotto suomenkieliseen vanhustenhoitoon Ruotsissa. Skövden teatteriryhmä jatkaa suomalaiseen lauluperinteeseen perustuvia esityksiään. Hallstan Hilta Eläkeläisten iltakurssi noin 1,5 tunnin monologi on saavuttanut menestystä ja jatkuu. Finnstigenillä jatketaan suomenkielistä ulkoilmateatteria, esitykset ovat elokuussa. Ruotsinsuomalaisiin käsikirjoituksiin perustuvat kolme näytelmää ja ne ovat Karlskogassa, Tukholmassa ja Göteborgissa. Tiedotus Esitellään kotisivulla jäsenryhmien toimintaa, järjestetään palveluita ja toiminnan välitystä. Ostetaan lehdestä ruotsi.se yksi sivu/numero Lähetetään 4-5 yhteiskirjettä jäsenryhmille. Hallitus Hallitukseen kuuluvat puheenjohtaja Osmo Holappa sekä varapuheenjohtaja Aulikki Salama, tiedotusvastaava ja sihteeri Erkki Kellokumpu, Kaj Mara sekä Jarno Ovaska, varajäseniä ovat Seija Själander ja Tapio Tamminen. Työvaliokuntaan kuuluvat Osmo Holappa, Aulikki Salama ja Erkki Kellokumpu. 3. Ruotsinsuomalaiset Eläkeläiset RSE Yleistä RSE jatkaa edelleen toimintaansa ruotsinsuomalaiseen vähemmistöön kuuluvien eläkeläisten yhteisenä etu- ja harrastusjärjestönä. Liiton tavoitteena on mm. edistää ruotsinsuomalaisten eläkeläisten hyvinvointia sekä heidän yhteisiä sosiaali- ja kulttuuripyrkimyksiään tiedottaa kansallisia vähemmistöjä ja vähemmistökieliä koskevasta laista, SFS 2009:724, kannustaa ruotsinsuomalaisia eläkeläisiä käyttämään sen tuomia oikeuksia ja mahdollisuuksia. mm. suomenkieliseen vanhustenhoitoon. panostaa suomenkielisen vanhustenhoidon käynnistämiseen ja kehittämiseen 1. Vähemmistö- ja etujärjestötyö RSE tiedottaa ja valvoo kansallisia vähemmistöjä ja vähemmistökieliä koskevan lain, sosiaalipalvelulain ja siihen voimaantulleen värdegrund /arvopohja-uudistuksen sekä vapaa-valinta lain toteutumista. RSE seuraa lakien toteutumista koskien oikeutta suomenkieliseen vanhustenhoitoon hallintoalueen kunnissa sekä muissa kunnissa. Etujärjestötyössä panostetaan edelleen suomenkielisten vanhuspalvelujen käynnistämiseen ja henkilökunnan saatavuuteen. Vuoden 2012 aikana RSE tiedottaa jäsenlehdessä, kotisivulla, muissa tiedotteissa edellä mainituista laeista, muutoksista sekä oikeuksista kouluttaa luottamushenkilöitään ja jäsenistöään ja kannustaa heitä käyttämään oikeuksiaan 20

21 valvoo lakien toteutumista, puuttuu epäkohtiin ja ottaa ne esille mm. yhteyksissä Tukholman läänin lääninhallitukseen ja sosiaalihallitukseen kannustaa omaisia vaatimaan suomenkielistä hoitoa vanhemmilleen sekä välittää RSE laatimaa tiedotetta suomenkielisen vanhustenhoidon tärkeydestä ja oikeuksista siihen toimii yhdessä RSKL:n kanssa kuntien liittymiseksi hallintoalueeseen jatkaa työtä suomenkielisen vanhustenhuollon sekä terveyden ja sairaanhoitopalvelujen käynnistämiseksi ja kehittämiseksi kannustaa ruotsinsuomalasia käynnistämään suomenkielisiä hoito- ja hoivapalveluja tiedottaa omaishoitajille heidän oikeuksistaan ja toimii suomenkielisten palvelujen käynnistämiseksi toimii aikaisemmin perustetun suomenkielisten vanhustenhoitoverkoston aktivoimiseksi ja järjestää tapaamisen/koulutustilaisuuden yhdessä Suomen suurlähetystön kanssa toimii lex Veikko lain säätämiseksi ja vaatii sosiaalihallitusta ja lääninhallituksia seuraamaan suomenkielisen vanhustenhoidon tarvetta ja käynnistämistä toimii ruotsinsuomalaisen vanhusasiamiehen nimeämiseksi ottaa esille suomenkielisen hoitohenkilökunnan kouluttamisen yhteyksissä päättäjiin toimii suomenkielisen terminologiakoulutuksen järjestämiseksi kuntien vanhustenhoidon työntekijöille yhteistyössä Axevallan kansankorkeakoulun sekä Ruotsinsuomalaisten kansankorkeakoulun sekä kielineuvoston kanssa. jatkaa työtä avustuksen saamiseksi piirien ja perusjärjestöjen toimintaan 2. Toiminta 2.1 Järjestön kehitystyö Toimintavuoden aikana RSE panostaa erityisesti jäsenhankintaan mm. eläköityvien ruotsinsuomalaisten saamiseksi mukaan liiton toimintaan, toiminnan sisällön kehittämiseen ja tehostaa liiton ja piirien yhteistoimintaa mm kehitystyössä ja työskentelee tasa-arvon toteutumiseksi järjestön kaikilla tasoilla. Vuoden 2012 aikana RSE tukee kehitystyötä piireissä ja perusjärjestöissä mm seurakäyntien kautta. RSE nimeää ja palkitsee 2011 vuoden kehittäjän edustajakokouksessa. tehostaa tiedostusta liiton tavoitteista, toiminnasta ja tapahtumista yhteiskirjeen, tiedotteiden, kotisivun, rskl.se -jäsenlehden sekä Ruotsin Suomalainen lehden kautta tehostaa jäsenhankintaa järjestämällä jäsenhankintakilpailun piirien kesken ja palkitsee eniten jäsenmääräänsä prosentuaalisesti ja suhteellisesti lisänneen piirin nostaa jäsenmääräänsä vähintään 1oo jäsenellä. järjestää piirien edustajille palaverin missä käsitellään mm. aiheita kuten projektityö, kehitystyö ja vuoden toiminta. aktivoi perusjärjestöjä ja piirejä käynnistämään opintokerhoja Seuratoiminta on yhteistyötä aineistosta tukee piirejä ja perusjärjestöjä ystäväpalvelun, vapaaehtoistoiminnan sekä päiväkeskusten käynnistämiseksi. tukee piirejä ja perusjärjestöjä ystäväpalvelun, vapaaehtoistoiminnan sekä päiväkeskusten käynnistämiseksi Kansanterveystyö ja liikunta RSE toimii jäsenistönsä psyykkisen ja fyysisen hyvinvoinnin edistämiseksi mm käynnistämällä Terveys ja hyvinvointi projektin yhteistyössä RSLU:n, piirien ja perusjärjestöjen kanssa vuosina Projekti on valtakunnallinen terveyden ja 21