Toimintakertomus 2016

Transkriptio

1 Toimintakertomus 2016 Ruotsinsuomalaisten Keskusliiton Hallituksen kokous

2 Sisällysluettelo 1 Ruotsinsuomalaisten keskusliitto Yleistä Toimintavuoden painopistealueet Yhteiskunta- ja yhteistyökontaktit 1.2 Kieli ja kulttuuri Mukulat-toiminta Tarinaniskennän kilpailut A Finntastic Evening Lintujärven leiri Axevallan kesä ja RSKL:n kesfestivaali Kansantanssin ohjelmistokurssi 1.3 Vähemmistö- ja etujärjestötyö 1.4 Järjestön kehittämistoiminta Hän&Hen Järjestön kehityspäivät Piirien ja seurojen koulutuksia 1.5 Tiedotus ja viestintä Yleistä TV Finland 2 Organisaatio 2.1 Jäsenet ja jäsenyhdistykset Jäsenmäärän kehitys Piirit ja jäsenmäärät 2.2 Liiton hallinto-organisaatio 2.3 Edustukset 2.4 RSKL:n jäsenyys muissa järjestöissä 2.5 RSKL:n kunniajäsenet 2.6 Karhun Kannu 2.7 Liittotoimisto 3 Erityisliittojen toiminta 3.1 Ruotsinsuomalainen Harrastajateatteriliitto - RSHT 3.2 Ruotsinsuomalainen Liikunta ja Urheilu - RSLU 3.3 Ruotsinsuomalaiset Eläkeläiset - RSE 3.4 Ruotsinsuomalaisten Naisten Foorumi 2

3 1 Ruotsinsuomalaisten keskusliitto Yleistä Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto toimii ruotsinsuomalaisen vähemmistön etu-, kulttuuri- ja vapaaajanjärjestönä. Liitto edistää ruotsinsuomalaisten yhteisiä sosiaalisia ja kulttuurisia pyrkimyksiä, demokraattisuutta, tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä järjestössä että yhteiskunnassa. Työ suomen kielen ja kulttuurin hyväksi on Ruotsinsuomalaisten Keskusliiton tärkeä arvopohja ja liiton keskeistä toimintaa jo vuodesta 1957, jolloin liitto perustettiin. Suomiseurojen aktiiviset jäsenet ja edustajat eri puolilla maata ja RSKL:n piirien ja liiton edustajat ovat toimineet tärkeinä edunvalvojina eri tasojen neuvonpitoryhmissä kunnissa, maakäräjillä ja valtion tasolla, kun uutta vähemmistöpolitiikkaa on sovellettu käytäntöön. Vuoden 2015 lopulla Ilmoitti Ruotsin hallitus budjettiesityksen yhteydessä, että suomen kielen hallintoaluetta ei laajenneta vaan vähemmistölaista tehdään selvitys. Syyksi ilmoitettiin lain saama arvostelu paikallisissa neuvonpidoissa. Ruotsin hallituksen vähemmistölain selvityksen aloittamista saatiin odottaa kokonainen vuosi. Vuoden 2016 lopulla hallitus viimein päätti selvityksen teosta, jolle annettiin hyvin lyhyt aika. Selvittäjäksi hallitus nimesi Lennart Rohdinin, joka on ollut aikoinaan nykyistä lakia tekemässä ja jolla on ollut myös lain seurantavastuu Tukholman lääninhallituksessa. Lain selvittäjän viiteryhmään on kutsuttu liiton edustajana Voitto Visuri. RSKL:llä on suuret odotuksen selvityksestä Toimintavuoden 2016 painopisteet 1. Kieli ja kulttuuri 2. Vähemmistötyö 3. Lapsi- ja perhetoiminta 4. Kehitystyö 5. Tiedotus ja markkinointi Vuoden 2016 aikana päättyi demokratia- ja tasa-arvo projekti Hän&Hen. Mukulat projekti on jatkunut Suomeksi-toimintana äidinkielen ja monikielisyyden vahvistamiseksi. Mukulat tapahtumia on pidetty monilla paikkakunnilla. Mukulat toiminta on todettu hyväksi ja se on siirtymässä liiton vakiotoiminnaksi Yhteiskunta- ja yhteistyökontaktit Toimintakauden aikana oli liitolla mm seuraavia yhteiskunta ja yhteistyökontakteja: Suomen Tukholman suurlähetystö, Kulttuuriministeriö ja kulttuuriministeri/vähemmistöministeri Alice Bah Kuhnke, Tukholman lääninhallitus, Sametinget, Suomi-instituutti, Institutet för språk och folkminnen/kielineuvosto, Valtion kulttuurineuvosto, Kouluvirasto, Sosiaalihallitus, Ulkosuomalaisparlamentti, Ruotsinsuomalaisten valtuuskunta, Verovirasto, Työvoimatoimisto, Vakuutuskassa, Eläkevirasto, Föreningen Norden, Finnsam, Ideell kulturallians (IKA), Myndighet för ungdoms- och civilsamhällesfrågor (Mucf), SVT World, RS, Viking Line, Sisuradio, Teracom, RSN, FRIS, Ruotsinsuomalaisten arkisto, Riksteatern, Ruotsinsuomalainen kulttuuriyhdistys (Uusi teatteri). 3

4 1.2. Kieli ja kulttuuri Panostaminen kieleen ja kulttuuriin on ollut tärkein lähtökohta ruotsinsuomalaisuuden ja suomen kielen säilymiselle ja jatkuvuudelle Ruotsissa. Suomeksi-projekti muutettiin Suomeksi-toiminnaksi Mukulat-toiminta Vuoden 2016 aikana Mukula-toiminta on jatkanut monipuolista kulttuurituotantoa ruotsinsuomalaisille lapsille. Tapahtumia ja festivaaleja järjestettiin yhteistyökumppaneiden kanssa ympäri Ruotsia kirjastoissa, kulttuuritaloissa sekä perheleireillä. Mukulat on tänäkin vuonna luonut oman satuseikkailun, jota on voitu tarjota osana Mukulat-ohjelmaa Göteborg Göteborgissa järjestettiin Mukulat-tapahtuma yhteistyössä Göteborgin kaupunginkirjaston kanssa. Tapahtuman juontajana toimi Anne Surakka ja ohjelmassa oli mm. teatteriesitys "Naapurit", satutuokioita, kanteleen soittoa (workshop), vauvarunoja ja rytmiikkaa sekä satuseikkailu. Kävijöitä oli noin 100 lasta ja aikuista Solna Bibliotek Solnan kirjastossa järjestettiin kaksi satuseikkailua (ruotsiksi ja suomeksi), pääsiäisaskartelua ja tarinankerrontaa Kalevalasta. Mukana oli noin 40 lasta ja aikuista Finntastic Mukulat järjesti Teemu Keisterin vetämän Ukkeli-t-paita- pajan kaikille lapsille ja lapsenmielisille Finntastic- tapahtumassa. T-paitoja meni noin 30! 4.6 Perheleiri Rävnäs Mukulat sai vapaat kädet kehittää puolen päivän ohjelman Västmanlandin piirin isovanhempien leirillä. Tätä varten suunnittelimme kolme workshopia, jossa eri sukupolvet pystyivät tekemään jotakin yhdessä. Kysy lapsenlapseltasi - tässä isovanhemmat ja lapsenlapset saivat haastatella toisiaan oppiakseen jotakin uutta toisistaan. Usein panostetaan siihen, mitä lapset voivat oppia vanhemmilta sukupolvilta, mutta tässä workshopissa halusimme myös näyttää, että vanhemmatkin voivat kysymällä oppia asioita lapsilta. Aikakapseli - yhdessä askarrellaan aikakapseli, johon voi koota yhteisiä muistoja leiriltä. Harjoitukseen kuului myös täyttää pieni lomake, jossa oli henkilökohtaisia kysymyksiä. Tällä halusimme kannustaa isovanhempia kertomaan ja etenkin kirjoittamaan omaa historiaansa, jotta se säilyisi tuleville sukupolville. Pimp my Mummu - Hassun hupsu workshop, jossa isovanhemmat ja lapset saivat meikata ja pukea toisensa hassuihin asuihin ennen valokuvaamista! 8.9 Malmö Malmössa Mukulat-tapahtuman teemana elokuvateatteri Panorassa oli sirkus. Tarjottiin Pelle Raymondon esittämää lastenteatteria, sirkustirehtöörin lauluhetki, ilmapalloeläimiä, askartelua ja viisiottelua. Elokuvateatteri näytti myös suomenkielisen elokuvan. Tapahtumassa kävi noin 50 lasta ja aikuista Borås Boråsissa järjestettiin mysteeriteemainen tapahtuma, jossa esitettiin teatteria, jonka lisäksi oli lauluhetkiä, askartelua ym. Mukulat kirjoittivat mysteeriteemaisen satuseikkailun tapahtumaa varten, joka esitettiin kolme kerta päivän aikana sekä ruotsiksi että suomeksi. Kävijöitä oli noin

5 12.11 Ruotsinsuomalaiset kirja- ja kulttuurimessut Mukulat järjestivät taas kirjamessuille lapsitoimintaa. Lastennurkassa lapset saivat askarrella, kilpailla viisiottelussa ja ottaa valokuvia photo-boothissa. Järjestimme myös satumaratonin ja satuseikkailun. Lapsia kävi noin Uppsala/Sverigefinska skolan Mukulat auttoi Uppsala Konsert och Kongressia suunnittelemaan suomenkielistä lapsitoimintaa. Järjestimme myös askartelua. Mukuloitten oma ilmapallotaiteilija kävi myös viihdyttämässä lapsia Ruotsinsuomalaisen koulun joulumarkkinoilla Upplands Väsbyssä Nykvarn Askartelupaja Nykvarnin kirjastossa Förskolan skorpan Näyttelijä Katariina Rodopoulos kävi esittämässä pelleteatteria esikoulun joulujuhlissa Tarinaniskennän kilpailut Tarinaniskennän RSKL:n mestaruuskilpailut järjestettiin Eskilstunassa yhteistyössä Torshällan suomalaisen seuran kanssa. Osallistujia oli kahdeksan. Voittajaksi selviytyi Kaarina Makkonen Eskilstunasta, joka pääsi Kärsämäelle tavoittelemaan vuoden 2016 Tarinaniskennän suomenmestaruutta. Toiseksi tuli Marja-Liisa Asplund, Västeråsista ja kolmanneksi Maila Salonen, Torshällasta. Tarinaniskennän mestaruuskilpailut Eskilstunassa A Finntastic Evening, Suomen Tukholman Instituutti RSKL osallistui A Finntastic Evening tapahtuman järjestämiseen yhteistyössä Suomi-instituutin, Uusi teatterin, RSN:n, Nuorten äänet projektin sekä FRIS:n kanssa. Mukulat järjesti Ukkelit-teemaisen taidepajan. 5

6 A Finntastic evening Suomi-instituutilla. Illalla tarjolla oli kulttuuria moneen makuun. Esiintyjinä olivat Sonja Skibdahl, Iiris Viljanen, Horceface sekä Cityman. Tapahtumassa oli yhteensä noin 1000 osallistujaa. Horceface Lintujärven leiri Perinteinen Lintujärven leiri järjestettiin taas Axevallan Kansankorkeakoululla Leirille osallistui leiriläisiä eri puolilta Tukholmaa, Göteborgista ja Örebrosta. Yhteensä leiriläisiä oli mukana 45 ja ohjaajia kuusi sekä yksi apuohjaaja. 6

7 Lintujärven leirillä tehtiin omat leiripaidat. Viikon aikana muun muassa leikittiin tutustumisleikkejä, pelattiin jalkapalloa ja kummituspalloa, pidettiin teatteri- kankaanpainatus- ja askartelutyöpajat, paistettiin muurikkalettuja, uitiin ja saunottiin, käytiin Skara Sommarlandissa sekä järjestettiin leiriolympialaiset sekä disco. Käynti Skara Sommarlandissa oli leirin kohokohta. Ruotsinsuomalainen valtuuskunta myönsi vuoden 2016 kielipalkinnon Markku Peuran muistoksi Lintujärven leirille RSKL:n yli 50 vuoden aikana tekemästään ahkerasta ja määrätietoisesta työstä ruotsinsuomalaisten lasten iloksi ja suomen kielen hyväksi Axevallan kesä ja RSKL:n kesäfestivaali Toimintavuoden aikana jatkettiin Axevallan Kesä tapahtumaa ja RSKL:n Kesäfestivaalia yhteistyötapahtumana ja tulos oli jälleen hyvin positiivinen. Kesäfestivaalin monipuoliseen ohjelmaan kuului kansantanssia, senioritanssia, kuorolaulua, karaokea, teatteria, tanssia, taidetta sekä erityisliittojen omaa ohjelmaa. 7

8 Axevallan kesä ja RSKL:n kesäfestivaaleilla nähtiin kansantanssiesityksiä. RSKL:n karaokemestaruus ratkottiin jo kahdeksatta kertaa. Karaokemestaruuden voittivat Marko Taimi sekä Sabina Vornanen. RSKL:n vuotuinen tunnustuspalkinto Karhun kannu luovutettiin kirveenheittäjä Rauno Wallille Karlskogaan. RSKL:n karaokemestaruuskilpailujen kolme parasta miesten ja naisten sarjasta. Miesten sarjan voittaja Marko Taimi (oik.), toisella sijalla Jussi Kyyränmäki, kolmannella sijalla Markku Björklind. Naisten sarjan kolmas Margit Rekonius, toinen Marita Bjurling ja voittaja Sabina Vornanen. Lisäksi lauantain ohjelmassa oli nuorille oma tapaaminen, jossa pohdittiin ruotsinsuomalaisuutta workshopin muodossa. Workshopin järjesti Tuuli Uljas (RSN) ja Sanja Honkanen Skoog (Nuorten äänet) Tapaamisessa oli yhteensä 8 nuorta Kansantanssin ohjelmistokurssi järjestettiin Kansantanssin ohjelmistokurssi Skövdessä, Suomi-seuran tiloissa. Kurssilla opeteltiin ohjelmistoa vuoden 2017 Kesäfestivaaleille sekä Europeadeen. Kouluttajana toimi Jenni Kuoppala. Osallistujia kurssille oli 10. 8

9 1.3 Vähemmistö ja etujärjestötyö Ruotsinsuomalaisten asema kansallisena vähemmistönä on saanut lisänäkyvyyttä uusien laitosten ja virastojen kautta toimintavuoden aikana. Liitto edisti ja tuki ruotsinsuomalaista vähemmistötyötä. Liiton edustajat ovat eri tavoin vieneet vähemmistön vaatimuksia/tarpeita yhteiskunnan päättäjille. Liiton edustajat ovat myös myötävaikuttaneet paikalliseen kenttätyöhön ja alueelliseen vaikuttamistyöhön vähemmistölain käytännön toteutuksen ja suomenkielen hallintoalueen laajentamisen hyväksi. Liitto on seurannut kuntakohtaisia tilanteita yhdessä seurojen kanssa ja osallistunut kuntakäynteihin yhdessä paikallisseurojen kanssa sekä laatinut ja lähettänyt kirjeitä kunnille koskien vähemmistölain seurantaa. Hallituksen laitettua hallintoalueen laajentamisen jäihin, odottaa seitsemän kuntaa pääsyä hallintoalueeseen. Ruotsinsuomalaiset Gislavedissä, Järfällassa, Kramforsissa, Laxåssa, Skellefteåssa, Söderhamnissa ja Örnsköldsvikissä jäivät pettyneinä odottamaan lain selvitystä ja pääsyä hallintoalueeseen. Liiton mielestä ei ollut ollenkaan motivoitua hallintoalueen laajentamisen jäädytys, sillä ei ole mitään yhtymäkohtaa mahdollisten muiden ongelmien kanssa lain suhteen. Huolimatta hallituksen toimenpiteistä on paikallista työtä jatkettu odoteltaessa lain selvitystä. Vähemmistölakiselvityksen päästyä käyntiin kutsuttiin lain selvittäjä Lennart Rohdin tapaamaan liiton johtoa joulukuussa, siellä esitettiin liiton vähemmistöpoliittiset tavoitteet. Vähemmistöpoliittista koulutusta on järjestetty yhdessä seurojen ja piirien kanssa. Liiton johto on hyvin monissa eri yhteyksissä informoinut vähemmistöpolitiikasta ja liiton kannoista. Vähemmistöpoliittisia kannanottoja on myös tuotu julki rskl.se lehdessä sekä muissa julkaisuissa. Göteborgin Ruotsinsuomalaiseen kouluun kohdistuneet yhteiskunnan vaatimukset johtivat koulun sulkemiseen, mikä oli suuri vähemmistöpoliittinen takaisku. Yhteistyö Ruotsinsuomalaisen valtuuskunnan kanssa on jatkunut vuoden aikana. Valtuuskunnan puheenjohtajistoon on kuulunut RSKL:n liittohallituksen jäsen Jouni Slagner Järjestön kehittämistoiminta Hän&Hen Liiton Hän&Hen hanke sai jatkoaikaa toukokuun loppuun 2016, sillä projektin alkamisajankohta viivästyi henkilöstömuutoksien johdosta alkuvuodesta Kevään 2016 aikana järjestettiin kaksi Hän&Hen tapahtumaa järjestettiin tapahtuma Skövdessä suomi-seuran tiloissa, ja se oli osa Skövden ruotsinsuomalaista viikkoa. Päiväohjelmaan sisältyi Angry Birds kilpailu, klovni Raimondon esiintyminen sekä Daniel Mertalan luento RSN:stä. Illalla tapahtumassa esiintyi Love Antell. Tapahtumaan osallistui yhteensä noin 70 henkilöä. 9

10 Klovni Raimondo viihdytti lapsia Skövdessä Hän&Hen-tapahtumassa. Projektin päätösseminaari Maali! Järjestettiin Tukholmassa, O learys Norrtullissa. Ohjelmaan sisältyi Hannele Oikarisen luentoon ruotsinsuomalaisuudesta, Sari Pesosen luento suomenkielen opinnoista Tukholman yliopistossa sekä yhteenveto projektista ja pohtimista, miten saada nuoria tai ylipäätään uusia ihmisiä mukaan järjestötoimintaan. Seminaarin jälkeen katsoimme yhdessä Suomi-Venäjä jääkiekko-ottelun ja keilasimme. Tapahtumaan osallistui noin 15 henkilöä. Love Antell esiintyi Skövdessä. 10

11 1.4.2 Järjestön kehityspäivät Järjestön kehityspäivät järjestettiin m/s Amorellalla. Teemana oli yhteisöllinen johtajuus ja kouluttajana Raija Airaksinen Björklund. Osallistujia oli 55 liittohallituksesta, erityisliitoista, piireistä ja seuroista. Järjestön kehityspäivillä. Koulutuksen jatko-osa järjestettiin Uumajassa , Västeråsissa ja Skövdessä , jossa perehdyttiin syvällisemmin johtajuuden eri teemoihin. Osallistujia oli noin 15 jokaisella paikkakunnalla. Järjestön kehityspäivien kouluttajana toimi Raija Airaksinen Björklund Piirien ja seurojen koulutuksia Järjestöllinen kehitystyö ja koulutus olivat osa seurojen ja liiton välisessä vuorovaikutuksessa. Kouluttajina toimivat Voitto Visuri, Sinikka Lindquist ja Jouko Ojala. 11

12 1.5. Tiedotus ja viestintä Yleistä Liitto kehitti tiedotus- ja markkinointitoimintaa käytettävissä olevien mahdollisuuksien mukaisesti. Liitto ylläpiti kotisivuaan sekä päivitti facebook- sivuaan. Liitto lähetti useita jäsenkirjeitä seuroille. Liiton jäsenlehti rskl.se ilmestyi neljä kertaa vuoden aikana. Liitto tiedotti toiminnastaan lehdistölle ja sähköiselle medialle. Liitolla oli muun muassa kerran kuukaudessa ilmestyvä tiedotussivu Ruotsin Suomalainen -lehdessä TV Finland TV Finlandin toimilupa on ollut RSKL:lla vuodesta Nykyinen toimilupa on voimassa vuoteen Lähetystuntimäärä vuonna 2016 oli 4747, joka jakautui ohjelmapääluokittain seuraavasti: Pääluokka /YLE-ohjelmat Tuntia/vuosi Osuus prosenteissa Ajankohtaisohjelmat ,2 % Asiaohjelma ,0 % Kotimainen elokuva ,5 % Viihdeohjelma /leikki ,3 % Kotimainen fiktio-ohjelma 289 6,1 % Kulttuuriohjelma 218 4,6 % Urheiluohjelma 73 1,5 % Opetus- ja tiedeohjelmat 36 0,7 % Lastenohjelma 446 9,4 % Uutiset ,6 % Muu ohjelma 3 0,1 % Yhteensä ,0% 12

13 2 Organisaatio 2.1. Jäsenet ja jäsenyhdistykset Toimintavuoden lopussa oli toimivien jäsenyhdistysten lukumäärä 112 ja niiden yhteinen jäsenmäärä vuoden lopussa oli Yhdistyksiä oli 87 kunnassa ja 17 läänissä. Jäsenmäärään kuuluu myös seitsemän suorajäsentä Jäsenmäärän kehitys Toimintavuoden aikana hyväksyttiin kaksi uutta jäsenyhdistystä: Eläkeläisyhdistys Otava Motalasta ja Tierpin Suomalainen Kerho. Liiton jäsenmäärä on laskenut 404 jäsentä eli 3,3 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. 29 yhdistystä nosti jäsenmääriänsä yhteensä 253 jäsenellä ja 72 yhdistyksessä laski jäsenmäärä yhteensä 643 jäsenellä. Toimintavuoden jäsenhankintakilpailussa kategoriassa 7-25-vuotiaat voitti Trollhättanin Suomi-Seura, toiseksi tuli Enköpingin S Y Sampo ja kolmanneksi Landskronan Suomiyhdistys. Kategoriassa vuotiaat voitti Trollhättanin Suomi-Seura, toiseksi tuli Enköpingin S Y Sampo ja kolmanneksi Hälleforsin Sy Sarastus. Ikäryhmät jakautuivat seuraavasti: Ikäryhmä % 0-6 tytöt ,3 % 0-6 pojat ,1 % 0-6 yhteensä ,3 % 7-15 tytöt ,3 % 7-15 pojat ,0 % 7-15 yhteensä ,7 % naiset ,4 % miehet ,6 % yhteensä ,1 % naiset ,3 % miehet ,3 % yhteensä ,3 % Yli 64 naiset ,7 % Yli 64 miehet ,3 % Yli 64 yhteensä ,1 % Yhteensä naiset ,5 % Yhteensä miehet ,3 % Jäsenet yhteensä ,3 % 13

14 2.1.2 Piirit ja jäsenmäärät Jäsenyhdistysten ja jäsenten lukumäärät jakautuivat yhdeksään piiriin seuraavasti: Piiri Yhdistyksiä Jäseniä -16 Erotus Erotus % Tukholman piiri ,8 % Södermanlannin-Östergötalannin piiri ,8 % Etelä-Ruotsin piiri ,2 % Länsi-Götanmaan piiri ,1 % Örebro-Värmlannin piiri ,6 % Västmanlannin piiri ,8 % Etelä-Norrlannin piiri ,6 % Pohjois-Ruotsin piiri ,3 % Göteborg-Bohusläänin piiri ,1 % JÄSENRAKENNETIEDOT Jäsenet Tukholman Piiri Erotus % Bålstan Suomalainen Yhdistys ,2% Enköpingin Suomalainen Yhdistys Sampo ,5% Finlandia Seura ,6% Gimon Suomi-Seura ,1% Harrastajateatteriyhdistys Arkkipelaa 8 0 0,0% Huddingen Suomalainen Seura ,3% Knivstan Suomalaiset ,0% Kulttuuri Klubi, Södertälje ,4% Märstan Suomalaiset Eläkeläiset ,0% Nackan ruotsinsuomalainen yhdistys ,2% Nykvarnin Suomalaiset ,0% Nynäshamnin Suomalainen Seura ,0% Trångsundin Eläkeläisyhdistys "Virkeät" ,8% Tukholman Suomalainen Seura ,8% Tullinge-Tumba Suomi-Seura ,8% Tyresön Suomi Seura ,7% Upplands Väsbyn Suomi Seura ,7% Åkersbergan Suomi Seura ,6% Yhteensä 1625 Södermanlandin-Östergötalandin piiri Erotus % Eläkeläisyhdistys Otava 50 uusi Eläkeläisyhdistys Aura ,0% Eläkeläisyhdistys Sisu ,0% Eskilstunan Suomi-Seura ,3% 14

15 Finspångin Suomi Seura ,9% Katrineholmin Eläkeläisyhd."Pirteät" ,6% Motalan Suomi Seura ,4% Norrköpingin Suomi-Seura ,5% Nyköpingin Suomi-Seura ,4% Oxelösundin Suomi Seura ,8% Torshällan Suomalainen Seura ,4% Trosa-Vagnhäradin Suomi Seura ,1% Åkerin Suomi Seura ,3% Yhteensä 1354 Etelä-Ruotsin piiri Erotus % Helsingborgin Suomi-Seura ,5% Landskronan Suomiyhdistys ,8% Malmön Suomi Yhdistys ,4% Olofströmin Suomi Seura ,2% Ruotsinsuomalainen Eläkeläisyhdistys Ikihonka ,6% Trelleborgin Suomi-Seura ,0% Åstorpin Suomi Seura ,0% Yhteensä 688 Länsi-Götanmaan piiri Erotus % Boråsin Suomi-Seura ,1% Eläkeläisseura Hoijakka ,8% Eläkeläisyhdistys Vipinä ,8% Gislavedin Suomalainen Eläkeläisyhdistys ,8% Gislavedin Suomi Seura ,3% Götan Suomi-Seura ,2% Herrljungan Suomi Seura ,1% Huskvarnan Suomi Seura ,2% Jönköpingin Suomi Seura ,6% Kulttuuri ,1% Lillan Suomi Klubi ,9% Mariestadin Suomenkielinen Eläkeläisyhdistys ,3% Mariestadin Suomi Seura ,6% Markin Suomi Seura ,4% Skövden Suomi-Seura ,9% Tranemon Suomi Seura ,1% Trollhättanin Suomalainen Eläkeläisyhdistys Ketterät ,9% Trollhättanin Suomi-Seura ,1% 15

16 Ulricehamnin Suomi Seura ,0% Vetter Kipinä ,2% Vårgårdan Suomalainen Seura ,5% Värnamon Suomi-Seura ,2% Yhteensä 2822 Örebro-Värmlandin piiri Erotus % Bergslagenin Suomi-Seura ,8% Eläkeläisyhdistys Iltarusko ,4% Eläkeläisyhdistys Tähti ,0% Hälleforsin Suomi Seura ,7% Hälleforsin Suomi Yhdistys Sarastus ,6% Karlskogan Suomi Seura ,9% Karlstadin Suomalainen Seura ,0% Suomi Seura Kristinehamn ,3% Örebron Suomalainen Seura ,4% Yhteensä 857 Västmanlandin piiri Erotus % Fagerstan Suomalainen Seura ,9% Hallstahammarin Suomalainen Seura ,3% Kolsvan Suomalaiset Seura ,7% Köpingin Suomalainen Yhdistys ,4% Skinnskattebergin Suomi Seura ,9% Suomi Seura Katajaiset ,2% Suran Suomi Seura ,5% Virsbon Suomi Seura ,7% Yhteensä 1358 Etelä-Norrlandin piiri Erotus % Borlängen Suomi-Seura ,5% Dannemora-Österby Suomi Yhdistys ,1% Grängesbergin Suomi Kerho ,4% Gävlen Suomalainen Kerho ,4% Hoforsin Suomi-Seura ,6% Hudiksvallin Seudun Suomi Seura ,0% Kramforsin Suomi-Seura ,4% Skutskärin Suomi-Seura ,0% Smedjebackenin Suomi-Seura ,0% Sundsvallin Suomi Seura ,0% Söderhamnin Suomi-Seura ,6% 16

17 Tierpin Suomalainen Kerho 35 uusi Yhteensä 1153 Pohjois-Ruotsin piiri Erotus % Gällivaaran Suomi Kerho ,1% Haaparannan Ruotsinsuomalaiset Eläkeläiset Yhdistys ,9% Haaparannan Suomalainen Seura ,1% Kalixin Pirteät ,9% Kirunan Suomalaisten Kerho ,2% Luulajan Suomi-Seura ,4% Pajalan Suomi-Seura ,5% Piteån Suomi Seura ,9% Skellefteån Suomi-Seura ,8% Suomalainen Kulttuuriseura ,2% Uumajan Suomalainen Kerho ,6% Örnsköldsvikin seudun Suomalaiset ,9% Yhteensä 1064 Göteborg-Bohusläänin piiri Erotus % Bergsjön Suomi-Seura ,2% Club ,6% Göteborgin Suomalainen Eläkeläisyhdistys ,9% Härrydan Suomalainen Eläkeläisyhdistys ,0% Klubi ,0% Mölndalin Suomalainen Eläkeläisyhdistys ,9% Partillen Suomi-Seura ,0% Ruotsinsuomalainen Kulttuuriseura ,5% Saanko Luvan Seuratanssijat ,5% Teatteri Ilona 8 0 0,0% Uddevallan Suomi-Seura ,0% Yhteensä Yhdistystä Suorajäsenet 7 Yhteensä Liiton hallinto-organisaatio Liittohallitus valitaan liittokokouksessa nelivuotiskaudeksi. Liittohallitukseen kuuluvat liiton puheenjohtaja, 1. ja 2. varapuheenjohtaja, 6 varsinaista jäsentä ja 3 varajäsentä sekä liittotoimiston työhuonekunnan edustaja ja tämän varahenkilö. Liittohallitus piti vuoden aikana seuraavat kokoukset maaliskuuta, 13. toukokuuta, elokuuta ja marraskuuta. 17

18 Toimintakauden aikana liittohallitus on tehnyt kymmeniä seurakäyntejä, osallistunut ja luennoinut kursseilla ja seminaareissa sekä edustanut liittoa oman järjestön ja yhteistyökumppaneiden tapahtumissa. Liiton puheenjohtajat ovat edustaneet liittoa eri ministeriöiden tapahtumissa ja neuvonpidoissa, Tukholman lääninhallituksen neuvonpidoissa, TV Finland neuvotteluissa, lukuisissa vähemmistöpoliittisissa keskusteluissa jne. Liittohallitus Vuoden 2016 aikana liiton puheenjohtajana toimi Voitto Visuri, 1. varapuheenjohtajana Seija Sjöstedt ja 2. varapuheenjohtajana Pirkko Karjalainen. Varsinaiset jäsenet vuonna 2016 olivat Sirpa Humalisto, Pekka Erikoinen, Jaana Paldanius, Saara Ludvigsen, Niina Laitila ja Jouni Slagner. Varajäsenet: Vuonna 2016 varajäseninä toimivat Jarno Ovaska, Teuvo Nevala ja Hannele Oikarinen. Työvaliokunta Työvaliokunta koostuu liiton puheenjohtajasta ja varapuheenjohtajista. Työvaliokunnan kokoonpano vuonna 2016: Puheenjohtaja: Voitto Visuri. Muut jäsenet: Seija Sjöstedt ja Pirkko Karjalainen. Työvaliokunta piti toimintavuoden 2016 aikana 9 kokousta. Tilintarkastajat RSKL:n tilintarkastajina toimi vuonna 2016 Per Engzell sekä hänen varamiehenään tilitoimiston nimeämä henkilö. Liiton toisena tilintarkastajana toimi Seija Noppa ja hänen varamiehenään Esa Immo. Liittohallituksen apuelimet Vähemmistökysymykset Vähemmistökysymyksistä vastasi työvaliokunta. Kehitystyöryhmä Kehitystyöryhmään kuuluivat liittohallituksesta Seija Sjöstedt, Saara Ludvigsen, Jouni Slagner sekä liittotoimistolta Mari Lamminpää. Lapsi- ja leiritoiminnan ryhmä Lapsi- ja leiritoiminnan työryhmään kuuluivat liittohallituksesta Saara Ludvigsen, Pekka Erikoinen ja Hannele Oikarinen sekä liittotoimistolta Mari Lamminpää. Kulttuuriasiat Kulttuuriasioista vastaava liittohallituksessa oli Pirkko Karjalainen. Kansantanssi ja -musiikki Kansantanssin ja -musiikin vastuuhenkilöt olivat Pirkko Karjalainen ja Pekka Takula. Työryhmään kuuluivat myös Helena Heiniluoma ja Veijo Oksman. 18

19 Organisaatioselvitys Organisaatioselvitystyöryhmään kuuluivat liittohallituksesta Voitto Visuri, Seija Sjöstedt ja Saara Ludvigsen sekä liittotoimistolta Tuija Kalliomäki. Ruokakirja Työryhmään kuuluivat Voitto Visuri, Aulikki Lundgren, Mirja Huusko sekä Aira Rajavuori Ludvigsen. 2.3 Edustukset RSKL:n edustajat ovat RSKL:n nimeäminä tai kutsuttuina edustajina laitoksissa, yhteisöissä tai niiden elimissä. RSKL:n edustajat olivat: Axevallan kansankorkeakoulu Puheenjohtaja Voitto Visuri, varalla Ilkka Pasanen Seppo Remes, varalla Erkki Jokinen Pirkko Karjalainen, varalla Juha Sarajärvi Niina Laitila, varalla Sirpa Kyllönen Aira Rajavuori Ludvigsen, varalla Hannele Oikarinen Vuxenskolan nimeämä Per Gustafsson ABF:n nimeämä Ola Wirtberg Urho Kaleva Kekkosen Stipendirahasto (UKK) RSKL ja FRIS ovat päämiehiä. RSKL:n jäsen on Seija Sjöstedt ja FRIS:n jäsen on Håkan Lönnqvist. Rahaston hallintoa hoiti Kammarkollegiet. Ruotsinsuomalaisten Kulttuuriyhdistys (Uusi teatteri) Liittohallitus päättää edustuksesta kulloinkin erikseen. Nordlek Pirkko Karjalainen Ruotsinsuomalaisten arkisto Raija Kärkkäinen Eriksson ja varajäsen Seija Sjöstedt. Ruotsinsuomalaisten kansankorkeakoulun yhdistys : Raimo Pärssinen alkaen ja Voitto Visuri Ruotsinsuomalaisten kulttuurirahaston hallitus lähtien Pirkko Karjalainen, puheenjohtaja Jäsenet Seija Sjöstedt Jarno Ovaska Jouni Slagner Niina Laitila Saara Ludvigsen, varapuheenjohtaja Varajäsenet (henkilökohtaiset) Teuvo Nevala Sirpa Humalisto Pekka Erikoinen Hannele Oikarinen 19

20 Suomi-instituutti, säätiön johtokunta Voitto Visuri ja varalla Sirpa Humalisto. FOLKSPEL- Folkrörelsernas samarbetsorgan för spel och lotterifrågor Nimetään tarvittaessa. Förening Finnstigen Osmo Holappa Siirtolaisinstituutin valtuuskunta Raija Kärkkäinen Eriksson ja varalla Seija Sjöstedt Brf Magdalena 4 RSKL:lla ei ollut edustajaa Brf Magdalena 4:n johtokunnassa, mutta Voitto Visuri oli vuosikokouksessa liiton edustajana. Ruotsinsuomalaisten valtuuskunta: Varsinaiset jäsenet: Tarmo Ahonen (Göteborg) Voitto Visuri (Gävle) Jouni Slagner (Haaparanta) Niina Laitila (Karlskoga) Seija Sjöstedt (Tukholma) Teuvo Nevala, RSLU (Västerås) Anneli Ylijärvi, Foorumi (Göteborg) Varajäsenet: Seppo Remes (Hallstahammar) Sirpa Humalisto (Botkyrka) Pekka Erikoinen (Uumaja) Seija Noppa (Borås) Pirkko Karjalainen (Skövde) Pirkko Ervasti, RSLU (Luulaja) Anneli Thylin Foorumi (Sandviken) Jouni Slagner toimi valtuuskunnan puheenjohtajiston jäsenenä. Ulkosuomalaisparlamentin puhemiehistö RSKL 1. varapuheenjohtaja Seija Sjöstedt on toiminut ulkosuomalaisparlamentin, USP:n Pohjois- Euroopan varapuhemiehenä ja varaedustajana RSKL:n 2. varapuheenjohtaja Pirkko Karjalainen. 2.4 RSKL:n jäsenyys muissa järjestöissä RSKL oli toimintavuoden aikana jäsenenä seuraavissa yhteisöissä: Suomi-instituutti Axevallan kansankorkeakoulun säätiö Haaparannan Ruotsinsuomalaisten kansankorkeakoulun yhdistys Ideell Kulturallians Ruotsinsuomalaisten valtuuskunta ABF (Arbetarnas Bildningsförbund) Ruotsinsuomalaisten Arkisto Nordlek Föreningen Finnstigen 20

21 (Stiftelsen Hälleforsfestivalen) Föreningen Norden C.I.O.F.F. (Conseil International des Organisations de Festivals de Folklore et d Arts Traditionnels) Asumisoikeusyhdistys Magdalena 4 Folkspel - Folkrörelsernas Samarbetsorgan för Spel- och Lotterifrågor Ruotsinsuomalaisten Kulttuuriyhdistys Suomi-Seura r.y. Ulkosuomalaisparlamentti KFO (Kooperationens Förhandlingsorganisation) Centrum mot Rasism Sveriges Kvinnolobby Korpen Svenska Motionsidrottsförbundet Överenskommelsen 2.5 RSKL:n kunniajäsenet Liiton kunniajäsen on Heikki Talvitie. 2.6 Karhun Kannu Vuoden 2016 Karhun Kannu myönnettiin Raimo Wallille Karlskogaan. 2.7 Liittotoimisto Liittotoimistossa työskenteli toimintavuoden aikana yhteensä 9 henkilöä, joista naisia oli 7 ja miehiä Erityisliittojen toiminta 3.1. Ruotsinsuomalainen Harrastajateatteriliitto RSHT 21

22 Yleistä RSHT toimii ruotsinsuomalaisten teatteriharrastajien yhteisenä järjestönä, jonka tavoitteena on vahvistaa suomenkielisen harrastajateatterin toimintaedellytyksiä Ruotsissa. RSHT koostuu jäsenryhmistä, joita oli vuoden 2016 päättyessä noin 30, näistä 20 aktiivisia. Teatteriliitto on RSKL:n osana toimiva erityisliitto ja sen jäsenryhmät ovat joko paikallisten suomiseurojen teatterijaostoja tai itsenäisiä teatteriyhdistyksiä, joita oli kolme. Kaikki teatteriliiton henkilöjäsenet ovat RSKL:n jäseniä. Vuoden 2016 toiminta keskittyi ohjaajaprojektiin, kiertuetoimintaan ja tapahtumiin. Jäsenryhmät pystyivät tarjoamaan useita kokoillan näytelmiä ja esitykset vierailivat lukuisilla paikkakunnilla. Teatteriliiton talous rakentuu Valtion kulttuurineuvoston avustuksen, projektituen sekä oman toiminnan tuottojen varaan. Jäsenryhmät maksavat vuosittaisen ryhmämaksun teatteriliitolle ja jäsenryhmien henkilöjäsenet ovat RSKL:n jäseniä. Uusia ohjaajia ja uusia haasteita Uutena hankkeena teatteriliitto panosti erityiseen ohjaajaprojektiin, jonka tavoitteina olivat sekä uusien ohjaajien koulutus että uusien harrastajaryhmien aloittaminen. Tämän kaksivuotisen ohjaajaprojektin kouluttajana toimi Tikkurilan Teatteri- ja sirkuskoulun rehtori Carita Välitalo, entinen ruotsinsuomalainen. Projektissa mukana olivat Seija Själander Tukholmasta, Kimmo Tetri Tullingesta, Tapio Tamminen Uumajasta, Kaj Mara Göteborgista, Leena Pasanen Skellefteåsta sekä Jarno Ovaska Malmösta. Projekti oli monipuolinen. Kaj Mara paneutui koululaisten ohjaamiseen, Kimmo Tetri ohjasi sekä lapsia että nuoria aikuisia, Tapio Tamminen herätteli Uumajan Kirppuja uuteen nousuun, Leena Pasanen käynnisti ryhmän oman paikkakuntansa naisten kanssa. Malmössa ei onnistuttu ryhmän kokoamisessa ja näin Jarno Ovaska jäi pois hankkeesta. Seija Själander osallistui koulutukseen, mutta ei ohjannut projektissa. Ohjaajat suunnittelevat ja toteuttivat teatteripajoja Axevallan Kesässä/Kesäfestivaalissa elokuussa. Omat ohjaukset esitettiin ensimmäistä kertaa Västeråsin teatterikatselmuksessa lokakuussa. Kaikki ohjaajaprojektin näytelmät olivat omaa tuotantoa, ruotsinsuomalaisia tekstejä. Kolmesta esitetystä näytelmästä kaksi oli uusien ohjaajien itsensä kirjoittamia. Näytelmät olivat: Joka etsii, hän löytää Käsikirjoitus Ohjaus Näyttelijät Kesto Leena Pasanen, Skellefteå Leena Pasanen Saara Sanaksenaho (Vuokko) ja Anja Karinkanta (Terttu) noin 30 minuuttia Ohjaajan sanat: Vuokko ja Terttu ovat ystäviä jo kouluajoilta. Vuokon elämä on pysähtynyt tyypillisen kotirouvan rooliin neljän seinän sisällä. Ja se vaikuttaa negatiivisesti myös yhteiselämään avioliitossa. Terttu yrittää auttaa ystäväänsä löytämään iloa arkipäivään nykyajan menetelmillä. 22

23 Joka etsii hän löytää Sohva Käsikirjoitus Ohjaus Näyttelijät Kesto Kimmo Tetri, Tukholma Kimmo Tetri Esko Vuonokari, Mari Lamminpää ja Kimmo Tetri noin 40 minuuttia Ohjaajan sanat: Lähtökohtana on löytää ruotsinsuomalaisen miehen sisin olemus, tätä teemaa olemme lähestyneet parisuhteen ja rakkaustarinan kautta. Tällä hetkellä täytyy tunnustaa, että tiettyjä ongelmia on ilmaantunut, valitsemani näyttelijät ovat ajaneet minut äärirajoille ohjaajana. Miten itsestään selvät asiat voivatkin olla joillekin niin vaikeita. Sohva 23

24 Baari Käsikirjoitus Ohjaus Näyttelijät Kesto Anita Bemerstam, Göteborg Tapio Tamminen, Uumaja Eija Lind, Vesa Päivärinne, Jussi Vartiainen. noin 35 minuuttia Ohjaajan sanat: Näytelmää voi kuvata ihmissuhdedraamaksi. Jorma, joka on ollut kauan reissuillaan, tulee kotiin äidin hautajaisiin. Hän viettää yönsä äidin perustamassa baarissa, jota sisko Sinikka nykyään hoitaa. Kuvioihin tulee mukaan myös Jorman rötöskaveri Leif, joka on sisarusten lapsuudenystävä. Kiertueita Baari Vuoden menestyksekkäin ja varmastikin esitetyin näytelmä oli tukholmalaisen Pihka- teatterin Hölmöläiset. Monia esityskertoja oli myös Arkkipelaan Filifjonka näytelmällä, Karlskogan Näyttämörenkaan esityksellä Kaksi Kaverusta, kesäteatterilla Finnstigen sekä Pakkasenpanemien Repusta poimittua näytelmällä. Muista esityksistä mainittakoon Teatteri Lillukan Yksinäisyyden Salonki sekä Tuulisänky - lukuteatteriesitys, TSS:n Pihkateatterin esitys Aleksis Kivestä sekä Tuikku teatterin uusi laulunäytelmä. Tiedossa on myös göteborgilaisen Aikamoiset ryhmän työskentely, Hallstahammarin Moninaiset ryhmän esitykset, Eskilstunan Hopsan Hupsis ryhmän seurassa tapahtuvat esitykset sekä Skövden yhteistyöprojekti Yhdessä. Koulutus Ohjaajaprojekti sinänsä oli koulutusprojekti, jonka puitteissa järjestettiin kolme yhteistä ohjaajakurssia, yksi pidettiin Tukholmassa, toinen Axevallan Kesän yhteydessä ja kolmas Ruotsinsuomalaisella koululla Göteborgissa Senioriteatterikurssi järjestettiin Västeråsissa Kouluttajana oli Jemina Sillanpää ja kurssiin osallistui 35 henkilöä. Äänitekniikan kurssi pidettiin Karlskogassa 10.9., kouluttajana oli Juhani Hakopuro ja osanottajia oli 20. Teatteri Ilona ryhmä osallistui Stella Polaris Improvisaatioteatterin koulutukseen Helsingissä. 24

25 Teatteriviikonloppu Västeråsissa Monipuolinen teatteritapahtuma järjestettiin Västeråsin CuLTUREN talossa. Teatteriliiton ohjaajaprojektin näytelmät esitettiin ensi kertaa, minkä jälkeen oli keskustelitilaisuus näytelmistä ja niiden ohjaamisesta. Tässä oli keskustelun vetäjänä projektin ohjaaja Carita Välitalo. Lisäksi nähtiin teatteriesityksiä Repusta poimittua (Pakkasenpanemat), Lillukan marjoja (Teatteri Lillukka), Filifjonka (Arkkipelaa) ja lastennäytelmä Elipä kerran. Lauantaina illalla järjestettiin konsertti, jossa esiintyivät Tuula Sirjonen sekä ryhmä Jemina& Selina. Senioriteatterikurssia pidettiin samanaikaisesti tapahtuman yhteydessä Projekteja ja yhteistyötä Vuoden loppupuolella aloitettiin teatteriliiton, Teatteri Ilonan ja Uumajan Kirppujen yhteistyöprojekti, jossa valmistetaan näytelmä Mummon saappaassa soi fox juhlavuodelle 2017, jolloin Suomi täyttää 100 ja RSKL 60 vuotta. Projektissa on ammattiohjaaja Carita Välitalo ja näyttelijöitä Tukholmasta, Göteborgista ja Uumajasta. Jäsenryhmillä oli mahdollisuus anoa projektitukea teatteriliitolta hankkeisiin, jotka tehdään ryhmän ja liiton yhteistyönä. Tukea anoi 12 ryhmää, yhdeksän ryhmää sai myöntävän vastauksen. Anottu kokonaissumma oli kr ja avustusta myönnettiin yhteensä kruunua. Teatteriliitto myönsi projekti- ja yhteistyötukea seuraaville ryhmille: Kirput kruunua ohjausprojektiin TSS/Pihka kruunua Vuoden 2017 esityksen ohjaajakuluihin Hallstan Hilta kruunua Ohjaukseen Mettäläiset kruunua Suomi 100, projekti Yhdessä Åkerin kanuunat kruunua Ohjaajakuluihin Revontulet kruunua Koulutukseen Moninaiset kruunua Ohjaajakuluihin Näyttämörengas kruunua Ohjauskuluihin Finnstigen kruunua Koulutukseen Lisäksi teatteriliitto pyrkii vuosittain tukemaan kesäteatteri Finnstigenin toimintaa. Järjestö Teatterihallitukseen kuuluivat puheenjohtaja Osmo Holappa, varapuheenjohtaja Anita Bemerstam sekä varsinaiset jäsenet Erkki Kellokumpu, Tapio Tamminen ja Jarno Ovaska sekä varajäsenet Kaj Mara ja Pertti Koistinen. Teatterihallitus piti toimintakauden aikana viisi kokousta. Näistä yksi pidettiin Axevallan Kesän/Kesäfestivaalin yhteydessä. Teatterihallituksen tiedotuksesta ja sihteeriydestä vastasivat Erkki Kellokumpu ja Jarno Ovaska. RSKL:stä eläkkeelle siirtynyt Aira Rajavuori Ludvigsen jatkoi teatteriasioiden hallinnon hoitoa vapaaehtoistyönä. 25

26 Teatteriliiton edustajana Ruotsinsuomalaisten Valtuuskunnan kokouksessa maaliskuussa oli Osmo Holappa. Muuta Vuoden aikana ryhmillä on ollut mahdollisuus lainata materiaalia vaate- ja rekvisiittavarastosta, jonka teatteriliitto sai Uudelta Teatterilta ja jonka hoidosta vastasi Erkki kellokumpu. Teatteriliitolla oli oma sivu lehdessä rskl.se, joka ilmestyi neljä kertaa. Teatteriliitto tiedottaa myös keskusliiton kotisivun kautta sekä omin yhteiskirjein. Teatteriliiton esitteen suunnittelija oli Kai Kangassalo, joka teki esitteet myös Västeråsin tapahtumaan. Teatteriliiton facebook sivusta vastasivat Jarno Ovaska ja Erkki Kellokumpu Ruotsinsuomalainen Liikunta ja Urheilu RSLU Yleistä Ruotsinsuomalainen Liikunta ja Urheilu (RSLU) toimii ruotsinsuomalaisten hyvinvoinnin puolesta ja vastaa keskusliiton liikunta- ja urheilutoiminnasta. RSLU kannustaa liikunnallisiin ja terveellisiin elämäntapoihin ja levittää liikunnan iloa. RSLU:n toiminta on kaikille avointa. Vuonna 2016 RSLU:lla oli jäsenseuroja 26. Toimintavuoden teemana oli terveysliikunta. Järjestö Edustajakokouksessa maaliskuussa 2016 valittiin RSLU:n hallitukseen kaudelle seuraavat henkilöt: Puheenjohtaja Teuvo Nevala, varsinaiset jäsenet Pirkko Ervasti (varapuheenjohtaja ja terveysliikunta), Toni Vaara (kuntovaunutoiminta), Anna-Mia Pettersson ( tanssi) ja Jouni Slagner (kilpailutoiminta, järjestö) sekä varajäsen Anna-Greetta Rantakrans. Toimikauden 2016 liikuntahallitus piti järjestäytymiskokouksen lisäksi kaksi kokousta: Axevallan Kesän yhteydessä sekä Turun risteilynä. Edustajakokouksessa, joka pidettiin risteilynä, oli läsnä 31 henkilöä, näistä 21 liikuntajaostoista. Luennoitsijana kokouksen yhteydessä oli TUL:n entinen puheenjohtaja Kalevi Olin, hänen aiheensa oli ruokavalio ja liikunta. Kokouksen puheenjohtajana toimi Voitto Visuri. Toiminta Kuntovaunu Vuoden 2016 aikana järjestettiin Kuntovaunu-tapahtuma kahdella paikkakunnalla: Tukholmassa ja Västeråsissa. Testattavia kummassakin tapahtumissa oli henkilöä. Tänä vuonna kiertäviä testaajia oli kaksi. 26

27 Tupenpeluun mestaruuskilpailut Kilpailut järjestettiin Västeråsissa suomi-seura Katajaisten tiloissa. Osanottajia oli Västeråsista, Fagerstasta ja Karlskogasta. Vuoden mestaruuden voitti Västerås. Axevallan kesä/kesäfestivaali, elokuu RSLU:n hallituksen jäsenet järjestivät toimintaa kesätapahtumassa. Rauno Wall esitteli kirveenheittoa. Hänelle myös jaettiin vuoden 2016 Karhun Kannu. Kaksi RSLU:n edustajaa osallistui liiton järjestämään Lavis kurssiin, joka pidettiin Axevallassa. Hallituksen jäsenet järjestivät esittelyä ja kilpailuja yleisölle. Valtakunnallinen kävelypäivä Kävelypäivä järjestettiin Jäsenyhdistykset järjestivät kävelytapahtumia ja osallistuivat arvontaan lähetettyään raportin RSLU:lle. Raportit saatiin neljältä seuralta. Yhteistyö RSLU:n puheenjohtaja osallistui TUL:n vuotuiseen tammikuun juhlaan Helsingissä. Kaksi liikuntaliiton edustajaa osallistui Korpenin konferenssiin. RSLU oli mukana keskusliiton järjestämissä erityisliittojen palavereissa. RSLU tuki Lintujärven Leiriä. Tiedotus RSLU tiedotti lehdessä rskl.se, keskusliiton kotisivulla sekä piti omaa facebook sivua. 3.3 Ruotsinsuomalaiset Eläkeläiset RSE Taukojumppaa RSE:n edustajakokouksessa

28 Yleistä Ruotsinsuomalaiset Eläkeläiset (RSE) on suomenkielisten eläkeläisten vähemmistö- ja etujärjestö. RSE toimii suomenkielisen vanhusten hoidon ja huollon sekä muiden palvelujen käynnistämiseksi ja kehittämiseksi. RSE täytti tänä vuonna 26 vuotta. Toimintavuosien aikana ovat monet saaneet tukea sekä tietoa vanhusten hoidon, huollon sekä muiden palvelujen käynnistämisestä sekä niihin liittyvistä sopimuksista. Ruotsinsuomalaisten eläkeläisten ja vanhusten lukumäärä lisääntyy edelleen ja suomenkielisten vanhustenhuoltopalvelujen tarve käy entistä tärkeämmäksi. Edunvalvontatyö jatkui kuluneen vuoden aikana panostamalla suomenkielisten eläkeläisten hoidon ja hyvinvoinnin kehitykseen. Yhdistysten jäsenet ovat aktiivisesti osallistuneet toimintoihin ja toimivuuden vireään ylläpitämiseen kouluttautumalla, tiedottamalla, kehittämällä ja yhteistyötä vaalimalla. Vapaaehtoistyö vanhusten parissa jatkui tuki-, toiminta- ja ystäväpalvelun merkeissä. Uusia osastoja suomenkielisille vanhuksille avattiin toimintavuoden aikana suomen kielen hallintoalueen kunnissa. Vuoden aikana lähdettiin toteuttamaan päätettyä strategiaa lisäjäsenten hankkimiseksi ja tätä tullaan hyödyntämään tulevinakin vuosina lisäten RSE:n näkyvyyttä julkisessa mediassa. Sosiaalihallitus myönsi RSE:lle valtionavustusta vuoden 2016 toimintaan. Järjestön organisaatio ja hallinto Organisaatio RSE:n perusjärjestöjä ovat eläkeläisyhdistykset ja eläkeläisjaostot. Toimintavuoden lopussa kuului liittoon 19 eläkeläisyhdistystä ja 49 eläkeläisjaostoa. Yhteinen jäsenmäärä oli 5469, joista naisia 3261 ja miehiä oli Järjestöllä on yhdeksän piiriä, joiden rajat ovat samat kuin RSKL:n piirien. RSE:n hallitus Hallinto Järjestön puheenjohtajana toimi Kaisa Lamu ja varapuheenjohtajana Seppo Puolle. Hallituksen varsinaiset jäsenet: Pentti Nimell Ritva Järvinen Arvo Hellman Rauni Virtanen Kerttu Myllykoski Varajäsenet: Riitta Kilpinen Eino Björn Hilkka Loimi Onni Mustonen Aira Niitenberg 28

29 Hallitus piti vuoden aikana neljä kokousta , , ja Työvaliokuntaan kuuluivat Kaisa Lamu, Seppo Puolle ja Pentti Nimell. Työvaliokunnan kokous pidettiin ja Toimintavuoden aikana varsinaisena tilintarkastajana toimi Irmeli Parkkinen ja varatilintarkastajana Terttu Suvinen. Senioritanssityöryhmään kuuluivat toimintavuoden aikana Kaisa Lamu, Pentti Nimell, Annica Remes, Kaisa Meriläinen, Tuulikki Ritakorkia ja Markku Juntunen. RSE:n edustajia Ruotsin hallituksen eläkeläiskomitean kokouksissa ovat olleet Kaisa Lamu ja Seppo Puolle. Kokouksia on pidetty neljä. Puheenjohtaja Kaisa Lamu osallistui Susanne Rolfner Suvannon johtamaan Ruotsin hallituksen tilaamaan Nationell kvalitetsplan för äldreomsorg selvitystyöhön viiteryhmän jäsenenä. Ehdotuksen tarkoituksena on strategisesti tärkeiltä osin pitkällä aikavälillä turvata hyvä laatu tulevassa vanhustenhuollossa. Vaalivalmisteluvaliokunta Varsinaiset jäsenet: Hannes Rissanen Varajäsenet: Pentti Rantala Tauno Lehtola Pentti Rantala ( lähtien) Matti Partanen Ulla Posti Maarit Mertala, vaalivalmisteluvaliokunnan kokoonkutsuja. Edustajakokous RSE:n varsinainen edustajakokous pidettiin Tilaisuus järjestettiin laivaristeilynä Helsinkiin. Kokouksessa valittiin liiton johto ajalle ja päätettiin mm. kuluvan vuoden 2016 toiminnasta ja taloudesta ja vuoden 2017 toimintasuunnitelmasta ja talousarviosta sekä tarkistettiin liiton säännöt. Päätettiin pitää Liiton nimenä edelleenkin Ruotsinsuomalaiset Eläkeläiset Liitto (RSE). Kokoukseen osallistui 99 edustajaa 45 perusjärjestöstä. Kokousristeilylle osallistui yhteensä 373 henkilöä. Helsingissä matkan osanottajilla oli tilaisuus tutustua perinteisten silakkamarkkinoiden tarjontaan. Puheenjohtajaksi valittiin Kaisa Lamu ja varapuheenjohtajaksi Seppo Puolle. 29

30 Hallitukseen valittiin Varsinaiset jäsenet: Arvo Hellman Pentti Nimell Rauni Virtanen Riitta Kilpinen Kerttu Myllykoski Varajäsenet: Eino Björn Onni Mustonen Raimo Kilpinen Hilkka Loimi Anneli Ylijärvi Varsinaiseksi tilintarkastajaksi valittiin Irmeli Parkkinen ja varalle Sinikka Lindquist. Edustajakokouksen ohjelmassa oli myös Susanne Rolfner Suvannon luento Utredningen om kvalitetsplan för äldreomsorgen. Kelan ja FinlandCaren edustajien luento, aiheena Ulkomailla asuvien eläkeläisten oikeus sairaanhoitoon Suomessa. Luennoitsijoina: Annamari Qvist ja Suvi Lummila, Kela, Paula Kivistö, Maria Arruda ja Meria Heikelä, FinlandCare sekä Heli Vähäsilta ja Maija Parkkali, Helsinki Hospital. Toiminta Toimintavuoden aikana tiedotettiin jäsenistölle mm. ajankohtaisista kursseista, tapahtumista jne. yhteiskirjeissä/eläkeläispostissa, RSKL.se-lehdessä, Ruotsinsuomalainen lehden Ruotsinsuomalaisten Keskusliiton tiedotussivulla sekä myös RSKL:n kotisivulla että RSE:n Facebook sivustoilla. RSE jatkoi Aktiivinen ikääntyminen - teemaa panostaen kansanterveystyöhön ja liikuntaan sekä jatkaen ohjaajakoulutusta tukien piirejä teemapäivien, kunto- ja virkistysleirien sekä ulkoilu- ja liikuntapäivien järjestämiseksi. Helena Kivisaari, Vuoden Ruotsinsuomalainen Seniori 2016, vastaanottaa Heikki Kotkan tekemän kiertopalkinnon puheenjohtaja Kaisa Lamulta. 30

31 Seniorirokkia eläkeläisparlamentissa 2016 Kurssit, projektit, tapahtumat Menestyvät järjestöt tapahtuma Helsinki RSKL Järjestön Kehityspäivät Laivaristeily Ruotsinsuomaisen Valtuuskunnan täysistunto Tukholma RSE:n Eläkeläisparlamentti Laivaristeily Parlamentin luentojen aiheina oli Muisti ja muistisairaudet, Kivun hoito ja torjunta sekä Oikeus terveyspalveluiden käyttöön Suomessa Lue lapsenlapselle projektitapahtuma Suomi-instituutissa, Kaisa Lamu Tukholma Senioritanssin ohjaajakoulutus, Pentti Nimell Helsinki Axevallan kesä Kesäfestivaali Axvall RSE piiripalaveri Laivaristeily Senioritanssin ohjaajakoulutus, Kaisa Lamu, Pentti Nimell Axvall Lukuprojektin Lue lapsenlapselle loppulaukaus, Kaisa Lamu Tukholma RSE:n Edustajakokous Laivaristeily Vuoden Ruotsinsuomalainen Seniori 2016 valinta RSKL:n erityisliittojen palaveri, Kaisa Lamu ja Seppo Puolle Tukholma Nykytekniikan ohjaajakurssi, Seppo Puolle Axvall RSE toteutti yhteisyössä Suomen instituutin, ruotsinsuomalaisten koulujen ja suomen kielen hallintoalueiden kanssa kaksivuotisen lukuprojektin Lue lapsenlapselle. 31

32 RSE toteutti valtakunnallisen Kävellen kuntoon kävelyprojektin ja kuntokävelyprojektin jatkon Kaisa Lamun luentoja ja kursseja Ensiapu, RSE:n Ö-V piirin leirillä Säfsen Arkipäivän turvallisuutta Västerås Arkipäivän turvallisuutta Köping 3.4 Ruotsinsuomalaisten Naisten Foorumi - NF Yleistä Ruotsinsuomalaisten Naisten Foorumi perustettiin Tukholmassa Foorumi toimii ruotsinsuomalaisten naisten etu- ja harrastusjärjestönä sekä yhteistyöfoorumina. Se toimii m.m. naisten hyvinvoinnin edistämiseksi sekä tasa-arvoisten toimintaedellytysten luomiseksi naisille. Foorumi kuuluu erityisliitona RSKL:ään. Toimintavuoden lopussa Foorumiin kuului kaksi-kymmentä (20) naisjaostoa ja yksi (1) naisyhdistys joilla oli yhteensä 367 henkilöjäsentä. Foorumilla oli 159 yksittäistä henkilöjäsentä ja neljä (4) piirin naisjaostoa ilman henkilöjäseniä. Foorumiin kuului yksi (1) RSKL:n ulkopuolella oleva ryhmä. Foorumi kannusti naisjaostojen perustamista yhdistyksiin ia piireihin ja jo toimivien naisjaosto-jen liittymistä Foorumiin. Uusiksi jäsenjärjestöiksi hyväksyttiin Skövden Suomiseuran naisjaosto, Gävlen Suomikerhon naiset ja Uddevallan Suomiseuran Dalabergin tytöt. Foorumi tiedotti tavoitteistaan ja toiminnastaan yhteiskirjeissä, kotisivulla, Facebookissa, rskl.se jäsenlehdessä, Ruotsinsuomalainen lehden RSKL:n ilmoitussivulla, sähköpostin välityksellä ja ruotsinsuomalaisessa mediassa. Järjestön organisaatio ja hallinto Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Varsinaiset jäsenet Anneli Ylijärvi Anneli Thylin Kaisa Brangenfeldt Anneli Rautio Ritva Sorsa Varajäsenet Irma Kario Minna Nordin 32

33 Työvaliokunta Anneli Ylijärvi (erosi ) Anneli Thylin Kaisa Brangenfeldt Vaalivaliokunta Arja Tamminen, kokoonkutsuja. Helena Kivisaari Maija Himanen Leena Kanerva Vuoden aikana Foorumin hallitus kokoontui viisi (5) kertaa. Työvaliokunta kokoontui kaksi (2) kertaa. Nuoriso- ja siviiliyhteiskunta-asiain virasto (Mucf) myönsi Foorumille avustusta naisten organisointiin :- vuodeksi Foorumi on Ruotsin naisten katto-organisaation Sveriges Kvinnolobby:n jäsen vuodesta 2006 lähtien ja KvinnorKan vuodesta 2014 lähtien. Tiedotus Foorumi tiedotti jäsenille rskl.se lehden ja RSKL:n kotisivun kautta ja jäsenjärjestöille RSKL:n yhteiskirjeissä. Foorumi tiedotti kaikille ruotsinsuomalaisille RSKL:n palstalla Ruotsinsuomalainen lehdessä ja Facebookissa. Toiminta Foorumi on toiminut tavoitteidensa saavuttamiseksi tapahtumien, yhteiskirjeiden, rskl.se-lehden, kotisivun ja Facebookin kautta. Foorumi on tukenut naisten järjestäytymistä omissa ryhmissä. Kuusitoista (16) jäsenjärjestöä ja yksi (1) ryhmä saivat 1000:- toimintatukea. Tapahtumat Foorumin Ideapäivät järjestettiin 6-7. helmikuuta satamassa ja Viking Line Tukholma - Maarianhamina risteilynä. Teatterilavastaja Annika Nieminen Bromberg kertoi työstään ja suhteestaan ruotsinsuomalaisuuteen. Ruotsinsuomalaisten Valtuuskunnan varapuheenjohtaja Sinikka Lindqvist kertoi valtuuskunnan vähemmistötyöstä. Osallistujia oli yhteensä kaksitoista (12). Kuusi (6) jäsentä kahdesta eri jäsenjärjestöstä kertoivat omien yhdistystensä toiminnasta jakaen vinkkejä toisilleen. Satamassa hallituksesta osallistui Irma Kario. Anneli Ylijärvi, Kaisa Brangenfeldt, Anneli Rautio, Ritva Sorsa ja Minna Nordin osallistuivat myös risteilyn aikana. Foorumi ja Olofströmin Suomiseuran naisjaosto järjesti 16. huhtikuuta virkistyspäivän. Tapahtuman aiheina olivat Vanhusten oikeudet ja tuki, Yhteiselämä jos jäät yksin, hemmottelua ja kauneudenhoitoa. Ritva Sorsa osallistui. Foorumi järjesti 5-7. toukokuuta opintomatkan Helsingin Martta-liittoon ja monikulttuuriseen Monika-Naiset järjestöön. Samalla piti hallitus suunnittelukokouksen. Matkaan osallistui Anneli Ylijärvi, Anneli Rautio, Ritva Sorsa ja Irma Kario. 33