Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto TOIMINTAKERTOMUS 2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto TOIMINTAKERTOMUS 2011"

Transkriptio

1 Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto TOIMINTAKERTOMUS 2011 Ruotsinsuomalaisten Keskusliiton liittohallituksen vuosikokous

2 Sisällysluettelo I RUOTSINSUOMALAISTEN KESKUSLIITTO Yleistä Tavoitteet Identiteetti, kieli ja kulttuuri Vähemmistö- ja etujärjestötyö Järjestön kehittämistoiminta Tiedotus ja viestintä Sosiaalipoliittinen toiminta Pohjoismainen toiminta Koulutus ja kansansivistys Tasa-arvo Talous II Organisaatio Jäsenet ja jäsenyhdistykset Piirit ja jäsenmäärät Liiton hallinto-organisaatio Edustukset RSKL:n jäsenyys muissa järjestöissä RSKL:n kunniajäsenet RSKL:n ansiomerkit Karhun Kannu Liittotoimisto III Erityisliittojen toiminta Ruotsinsuomalainen Harrastajateatteriliitto - RSHT Ruotsinsuomalainen Liikunta ja Urheilu - RSLU Ruotsinsuomalaiset Eläkeläiset RSE Ruotsinsuomalaisten Naisten Foorumi

3 I RUOTSINSUOMALAISTEN KESKUSLIITTO Yleistä 1.1 Tavoitteet Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto toimii ruotsinsuomalaisen vähemmistön etu- ja harrastusjärjestönä. Liitto edistää ruotsinsuomalaisten yhteisiä sosiaalisia ja kulttuurisia pyrkimyksiä, demokraattisuutta, tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä järjestössä että yhteiskunnassa. Keskusliiton toiminta perustuu jäsenistön innostuneisuuteen, aktiivisuuteen ja vaikuttamisen haluun. Yksi RSKL:n tärkeimmistä tehtävistä on luoda edellytykset ja kannustaa ruotsinsuomalaisia harrastamaan ja vaikuttamaan. Liitto toimii jäsenistönsä edunvalvojana Ruotsissa. Vähemmistö- ja etujärjestöroolia liitto toteuttaa osittain valtakunnallisesti Ruotsinsuomalaisen valtuuskunnan jäsenenä ja vaikuttamalla sen toimintaan. Paikallista ja alueellista etujärjestötyötä liitto toteuttaa jäsenyhdistystensä, piiriorganisaatioittensa ja paikallisten yhteistyöryhmien toiminnan kautta. Jäsenistön vaikutusmahdollisuuksien lisääminen yhteiskunnan kaikilla tasoilla sekä syrjinnän ehkäiseminen ovat tärkeä osa liiton etujärjestötyöstä. RSKL:n tavoitteena on suomen kielen, ruotsinsuomalaisen identiteetin ja kulttuurin vaaliminen sekä kehittäminen. Liittokokous Ruotsinsuomalaisten Keskusliiton 28. varsinainen liittokokous pidettiin kesäkuuta laivalla Tukholma-Helsinki linjalla. Kokouksessa valittiin liiton uusi johto ja tehtiin joukkojärjestön tulevaisuuden kannalta merkittäviä päätöksiä. Integraatioministeri Erik Ullenhag välitti Ruotsin valtiovallan tervehdyksen liittokokoukselle Tukholmassa. Liittohallituksen esitys talous- ja toimintaohjelman vuosille hyväksyttiin sekä jäsenmaksuosuudet ja jäsenmaksut vuosille päätettiin. Kokouksessa päätettiin vahvistaa toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2011 sekä vuosien 2009 ja 2010 toimintakertomukset ja tilinpäätökset Liittokokous päätti myöntää tilli- ja vastuuvapauden liittohallitukselle ajoille ja Liittokokous päätti myös tarkistaa liiton, piirien ja jäsenyhdistysten sääntöjä liittohallituksen esitysten mukaisesti. Liittokokous vahvisti myös Ruotsinsuomalaiset Eläkeläiset, Ruotsinsuomalainen Liikunta ja Urheilu, Ruotsinsuomalainen Harrastajateatteriliitto ja Ruotsinsuomalaisten Naisten Foorumi erityisliittojen sääntömuutokset. Lisäksi liittokokous antoi julkilausuman osoitettuna ministereille Erik Ullenhag, Jan Björklund ja Göran Hägglund sekä Ruotsin Kunta- ja maakäräjäliitolle. Liittokokous katsoi, että hallituksen ja hallintoviranomaisten pitää ryhtyä toimiin vahvistaakseen ruotsinsuomalaisten asemaa ja oikeuksia: 3

4 että hallitus nostaa tasoa alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä koskevan eurooppalaisen peruskirjan artiklassa 8 Koulutus ja sitoutua antamaan ruotsinsuomalaisille lapsille oikeuden opetukseen suomenkielellä peruskoulussa että hallitus nostaa tasoa alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä koskevan eurooppalaisen peruskirjan artiklassa 13 Talous- ja yhteiskuntaelämä ja sitoutua antamaan oikeus terveyden- ja sairaanhoitoon Suomen kielellä. että hallitus kiireellisesti poistaa rajoitukset oikeudesta suomen opetukseen äidinkielenä perus- ja lukiokoulussa että hallitus kiiruhtaa suomenkielen opettajakoulutusta ja että tuleva opettajakoulutus äidinkielen opettajakoulutuksen lisäksi kattaa myös esikoulu- ja luokanopettajakoulutuksen että kouluvirasto tiedottaa ruotsinsuomalaisia vanhempia oikeudesta äidinkielen opetukseen esikoulussa koululain mukaan, joka astuu voimaan 1. heinäkuuta 2011 että oikeus esikouluun kokonaan tai osittain suomeksi koko maassa olisi mukana seuraavassa vähemmistöpoliittisessa askeleessa että hallitus tarkistaa asetusta (2005:765) valtion tuesta kansallisille vähemmistöille ja ryhtyy toimiin lopettaakseen Ruotsinsuomalaisten keskusliittoon kohdistuvan valtiontuen pienentymisen että Ruotsin Kunnat ja Maakäräjät (Sveriges Kommuner och Landsting, SKL), samoin maakäräjät ryhtyvät toimiin, jotta neuvonpito tapahtuu vähemmistölain mukaan myös käytännössä. 1.2 Identiteetti, kieli ja kulttuuri RSKL on valtakunnallinen kulttuurijärjestö. Identiteetti- ja kulttuurijärjestönä järjestössämme on monipuolista toimintaa niin harrastusaloittain kuin myös ikäluokittain, mutta samalla erityispiirteenä on yhteisöllisyys, jossa toiminta yltää sukupolvien yli. Ruotsinsuomalaisten kulttuuri ja sen edellytyksien vahvistaminen luovat edellytyksiä ruotsinsuomalaisen vähemmistön identiteetin vahvistumiselle. Vähemmistölaissakin korostuvat suomen kielen elvytys ja suomenkielisen kulttuurin merkitys. Toimintavuoden aikana aloitettiin Suomeksi projekti, jonka tarkoituksena on ylläpitää ja kehittää suomen kieltä ja kulttuuria lähtökohtana ruotsinsuomalaisten asema kansallisena vähemmistönä Ruotsissa. Kaikkein tärkeintä liiton vähemmistötyössä on motivoida ja aktivoida ruotsinsuomalaista vähemmistöä sisältä päin, mikä tapahtui laajan vähemmistöpoliittisen työn ja suomen kielen ja kulttuurin yhteistyönä. Suomeksi projektin tavoitteet ja työtavat Projektin tavoitteet olivat Vahvistaa suomen kieltä niin, että kielellä on kulttuuria ylläpitävä merkitys Kiinnittää erityistä huomiota toisen ja kolmannen polven ruotsinsuomalaisiin lapsiin ja lapsiperheisiin Tehdä tunnetuksi ja vahvistaa ruotsinsuomalaisten kulttuuritoimintaa. Suomeksi projektin avainsanoja olivat avoimuus, yhteistyö, uudet toiminnat, uudet tekijät sekä toimintaan kohdistuvat kielelliset ja laadulliset vaatimukset. Osa projektin toiminnasta oli liiton olevaa toimintaa, sen vahvistamista ja profilointia ja osa oli uutta toimintaa. 4

5 Suomeksi työryhmään kuuluivat puheenjohtajana Seija Sjöstedt, suomen kielen asiantuntijana Paula Ehrnebo, kulttuuritoiminnan vastaavana Pirkko Karjalainen, tiedottajana Matti J Korhonen sekä liiton toimistosta Aira Rajavuori Ludvigsen. Työryhmä piti vuoden aikana neljä kokousta. Projektin eri tehtävissä ovat toimintakauden aikana olleet kulttuurituottaja Lina Puranen (Mukulat), ent. kirjastonhoitaja Heli Henriksson Vasara (kirjallisuus ja pohjoismainen kirjastoviikko) sekä graafinen suunnittelija Kai Kangassalo (projektin kotisivu, logo, esitteet, power point- esittelyt ym). Yhteistyö Kauden aikana sovittiin yhteistyöstä Axevallan kansankorkeakoulun, Ruotsinsuomalaisten kansankorkeakoulun, Ruotsinsuomalaisten Valtuuskunnan, Suomen instituutin, Ruotsinsuomalaisten Kirjoittajien liiton, Tammen Kirjakaupan, Tikkurilan teatteri- ja sirkuskoulun sekä Föreningen Nordenin kanssa. Lisäksi yhteistyökumppaneiksi tulivat liikuntaliitto ja teatteriliitto. Projektiin saatiin erilaista tukea tai avustuksia Ruotsalais-Suomalaiselta Kulttuurirahastolta, Kielineuvostosta, Tukholman kaupungilta, Kulttuurineuvostosta, Suomi-seura ry:stä, Suomen instituutista, Tammen Kirjakaupasta, Finnkirja ja Viking Lineltä. Projektille haettiin sekä Suomen että Ruotsin hallitukselta erityistä avustusta kaksivuotiskaudelle. RSKL:n ja projektin edustajat kävivät esittelemässä hanketta Suomessa kulttuuriministerille ja Ruotsissa vähemmistöministerille. Avustusanomuksiin ei saatu vastausta toimintakauden aikana. Tiedotus ja markkinointi Suomeksi projektille tehtiin logo, jota käytettiin kaikissa projektin tapahtumissa ja tiedotteissa. Hankittiin kaksi roll-upsia, joita käytettiin rinnan RSKL:n esittelymateriaalin kanssa. Järjestettiin kaksi lehdistötiedotustilaisuutta; Tukholmassa ja Helsingissä, Ruotsin suurlähetystössä, Projektin kotisivu avattiin kevätkaudella ja siellä esiteltiin hanke ja sen toiminnot sekä kerättiin tunnettujen henkilöiden lausuntoja Suomeksi projektista sekä koottiin luennoitsijapankki ym. Ministeri Ullenhag vieraili RSKL:n liittokokouksessa kesäkuussa

6 Suomeksi projektille tehtiin molemmilla kielillä esitteet, joiden teksteistä vastasivat Matti J Korhonen ja Paula Ehrnebo. Projektin esittelyseminaari pidettiin Tukholmassa, Suomen instituutissa, Tilaisuuteen osallistui 30 seurojen, piirien sekä yhteistyökumppaneiden edustajaa. Erityisluennon suomen kielestä piti Paula Ehrnebo. Kulttuuritoimintaa Opintoliitto ABF:n tilastojen mukaan järjestössämme pidettiin yli opinto- ja kulttuuritoiminnan tuntia. Osanottajamerkintojä näissä toiminnoissa oli yli Kulttuuriharrastustoiminta elää siis vahvana yhdistyksissä. Seurojen opintokerho- ja kurssimateriaaleina olivat käytettävissä aineistot Suomalaisten historia Ruotsissa Teatteriharrastajien opas Kaskenpoltto Aineistoa vähemmistöjen kielellisistä ja kulttuurillisista oikeuksista Kirjallisuutta eri kulttuurialoista Lasten toiminnan materiaalia Liiton kansantanssin ja kansanmusiikin työryhmään kuuluivat Pirkko Karjalainen, Irene Ala- Jukuri, Markku Plaketti ja Pekka Takula. Työryhmä vastasi ohjelmisto- ja musiikkikursseista, jotka järjestettiin Axevallan kansankorkeakoululla Kouluttajana toimi työryhmän jäsenten lisäksi Antti Savilampi. Kurssilla käytiin lävitse Nordlek 2012 ohjelma, joka on myös liitotn Kesäjuhlan 2012 ohjelma. Liiton uudistunut Kesäfestivaali pidettiin Torshällassa. Tapahtuman isäntäseura oli Torshällan Suomalainen Seura. Monipuolinen ohjelma ja järjestelyt olivat huippuluokkaa. Seurasta osallistui noin 40 vapaaehtoista järjestelyihin. Ruotsinsuomalaisia esiintyjiä oli satoja, tämän lisäksi mukana oli kymmeniä vieraita. Kesäfestivaalissa oli myös Suomeksi projekti mukana ja esillä. Yhteistyötapahtumia Teatteriliiton ja Suomeksi projektin yhteistyönä järjestettiin Hallundassa Teatterifestivaali. Siellä esiintyi seitsemän harrastajateatteriryhmää, vieraina olivat Topi Mikkola, Darya ja Kuutamo-orkesteri sekä Sannamari patjas ja Lauri Antila. Liikuntaliiton ja Suomeksi projektin yhteistyönä järjestettiin Västeråsissa tapahtuma Hyvinvoinnin lähteillä, joka oli perhetapahtuma. Suomen instituutin ja Tukholman Suomalaisen Seuran kanssa projekti vastasi Suomesta tulevasta Satuviulut vierailusta, joka oli 9.4. Tukholmassa. Turussa heinäkuun alussa järjestetyssä ulkosuomalaistapahtumassa Suomi sydämessä liiton työvaliokunta ja hallituksen kulttuurivastaava edustivat liittoa ja esittelivät mm Suomeksi projektia. Syyskaudella aloitettiin yhteistyö Suomen Elämäntarinayhdistyksen ja ruotsinsuomalaisten tarinankerronnan harrastajien kanssa tavoitteena järjestää ruotsinsuomalaisten tarinankerronnan mestaruuskilpailu alkuvuodesta Syyskaudella tehtiin sopimus projektin ja Tikkurilan Teatterin kanssa Ansa ja Tauno toiminnan aloittamisesta. Kyseessä on vanhuksille tarkoitettu, heidän elämäntarinoihinsa perustuva, soveltavan teatterin kerhotoiminta. Syyskuun YksiKaksi suomalaisessa filmiviikossa oli projekti Suomeksi yhtenä yhteistyökumppanina. 6

7 Suomen kieli ja kirjallisuus Suomeksi projekti ja kansankorkeakoulujen kesken neuvoteltiin yhteistyöstä suomen kielen kurssien ja opetuksen lisäämiseksi. Molemmat kansankorkeakoulut ovat tarjonneet palveluja esimerkiksi hallintoalueeseen kuuluville kunnille, jotta tiettyjen ammattiryhmien suomen kielen taitoa vahvistetaan. Osa Axevallan suomen kielen ja kirjallisuuden kurssilaisista. Haaparannan koulun suomen kielen etäopetuksesta on tiedotettu. Koulu järjesti ns. Suomeksi päivät Axevallan koululla järjestettiin Elvytyspaketti nykysuomen, ruotsinsuomen ja kirjallisuuden kurssi, johon osallistui 20 henkilöä. Axevallan Kesän yhteydessä järjestettiin myös suomen kielen ja kirjallisuuden seminaari kesätapahtumaan osallistuville. Työryhmä jätti avustusanomuksia voidakseen koota käytännönläheisen suomen kielen oppaan toisen ja kolmannen polven ruotsinsuomalaisia varten. Todettiin, ettei päästä alkuun toimintavuoden aikana, joten toteutus jätettiin vuodelle Kursseja Suomeksi projekti järjesti seuraavat kurssit toimintavuoden aikana: Tukholmassa järjestettiin lastenkerhojen ohjaajien ja järjestäjien ideointipäivä sekä kerhomateriaalin esittely Eskilstunassa järjestettiin leiriohjaajien kurssi, tavoitteena oli vahvistaa suomenkielisen toiminnan toteuttamista, työtapoja ym. Leiritoiminnassa Tukholmassa/risteilynä pidettiin Lintujärven Leirin ohjaajien suunnittelu- ja koulutuspäivät Tukholmassa järjestettiin lastenkerhojen vetäjille, esikouluhenkilökunnalle ym. Kädentaitojen/ askartelukurssi. Lapset Suomeksi toiminnan tärkeimmät kohderyhmä on ollut lapset ja lapsiperheet. Projektissa toimi osa-aikaisessa palkkauksessa kulttuurituottaja Lina Puranen, joka keskittyi työssään lastenkulttuuriin. Tästä kehittyi Mukulatfesti toiminta, joka on kaksikielistä toimintaa ruotsinsuomalaisille lapsille ja lapsiperheille. Tähän reseptiin kuuluivat kulttuuritapahtumat ja lasten omat työpajat. Toimintavuoden aikana järjestettiin Mukulatfest Tukholman kulttuuritalossa. Yleisöä oli paikalla henkilöä. Syyskaudella jatkettiin suunnitelmia vuodelle 2012 ja tavoitteena on viedä tapahtuma ainakin Haaparantaan, Göteborgiin ja Mälarinlaaksoon. Mukulatfest on hyvä tapa nostaa esiin ruotsinsuomalaisten lasten kielelliset ja kulttuuritarpeet ja tehdä näitä kysymyksiä tunnetuiksi. 7

8 Mukulatfestin workshoppeja. Lintujärven Leiri pidettiin Axevallassa. Leiriin osallistui 50 peruskouluikäistä lasta yhdessä 11 ohjaajan kanssa. Leiritoiminnan tarkoituksena oli vahvistaa lasten ja nuorten suomen kielen taitoa. Ohjaajat olivat sekä ruotsinsuomalaisia että suomalaisia. Iltahämärissä lukuprojekti järjestettiin ensimmäistä kertaa. Lukemista lapsille hankkeeseen liittyi Suomeksi projektin kirjapaketti, joka lahjoitettiin 30 seuralle. Kirjat olivat Koirien Kalevala, Patu ja Tatu sekä Holmöläistarinat. Lukuviikko järjestettiin yhtä aikaa pohjoisemaisen kirjastoviikon aikana. Projekti tehtiin yhteistyössä Föreningen Nordenin kanssa. RSKL tuki uusia lastenkerhoja antamalla niille alkuavustuksen. Paikallisia lastenkerhoja on toiminut vuoden aikana 30 eri seurassa. Tenavat kerhot ovat pääasiassa alle kouluikäisille lapsille ja perustuvat suomenkieliseen toimintaan, joka on pääasiassa kulttuuria. Kerhojen vetäjinä toimivat lasten vanhemmat tai isovanhemmat. Joillakin paikkakunnilla toimii vielä ns. Lauantaikerhoja, mutta osanottajat ovat usein hieman vanhempia ja vetäjinä toimivat seurojen ohjaajat tai paikkakunnan opettajat. Liitto tuki Göteborgin Ruotsinsuomalaisen koulun valtakunnallista urheilutapahtumaa antamalla osanottajille palkintoja. 1.3 Vähemmistö ja etujärjestötyö Yleistä Laki kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä, SFS 2009:724, astui voimaan Laki antaa kaikissa kunnissa ns. perusturvan ja vahvemman aseman hallintoalueen kunnissa. Sosiaalipalvelulakiin tehtiin myös lisäys kunnan velvollisuudesta hankkia mm. suomenkielistä henkilökuntaa vanhustenhoidossa. Vähemmistölain mukaan myös muilla kunnilla on mahdollisuus hakea liittymistä hallintoalueeseen. Helmikuun alusta suomen kielen hallintoalueeseen liitettiin kuusi uutta kuntaa ja Gävleborgin maakäräjät. Vuoden 2011 lopussa suomen kielen hallintoalueeseen kuului seuraavat 32 kuntaa: Borås, Botkyrka, Eskilstuna, Gällivare, Gävle, Göteborg, Haaparanta, Hallstahammar, Haninge, Hofors, Huddinge, Håbo, Hällefors, Kalix, Karlskoga, Kiiruna, Köping, Lindesberg, Norrköping, Norrtälje, Pajala, Sigtuna, Skinnskatteberg, Skövde, Solna, Sundbyberg, Surahammar, Södertälje, Tierp, Trollhättan, Tukholma, Umeå, Upplands Väsby, Upplands-Bro, Uppsala, Västerås, Älvkarleby, Österåker, Östhammar ja Övertorneå. Suomen kielen hallintoalueeseen kuuluvat Gävleborgin, Itägötanmaan, Norrbottenin, Södermanlandin, Tukholman, Uplannin, Västerbottenin, Västmanlandin ja Örebron maakäräjät sekä Länsi-Götanmaan alue. 8

9 Liiton toiminta Liitto tiedotti jäsenistölleen vähemmistölaista, koulutti luottamushenkilöitään sen sisällöstä ja toimi sen toteutumiseksi. Liiton edustajat luennoivat vähemmistöpolitiikasta ja vähemmistölaista useilla yhdistysten ja piirien järjestämillä kursseilla ja kokouksissa. Luottamushenkilöt ja poliitikot tapasivat mm. Borlängessä. Luulajassa, Kramforsissa, Motalassa, Finnspångissa, Norrköpingissä, Gävlessä, Gislavedissä, Sundsvallissa. Pajalassa och Övertorneåssa mm. koskien neuvonpitoa. Liitto tuki eri tavoin yhdistysten työtä kuntien liittymiseksi suomen kielen hallintoalueeseen, yhteistyön käynnistämistä paikkakunnan muiden ruotsinsuomalaisten yhdistysten ja yhteisöjen kanssa sekä yhdistysten yhteydenottoja kuntiin ja neuvonpidon käynnistämistä hallintoviranomaisten kanssa. Liitto koulutti mm. piirikehitysprojektin kautta luottamushenkilöitään ja jäsenistöään vähemmistölaista. Liitto toimi aktiivisesti yhdistysten perustamiseksi niihin hallintoalueen kuntiin missä ei ole liiton jäsenyhdistystä. Yhdistys perustettiin Pajalassa ja Sigtunassa toimintavuoden aikana. Työ yhdistyksen perustamiseksi käynnistettiin Övertorneåssa ja Tierpissä ja jatkui Nackassa. Liitto päätti vuoden aikana vähemmistöprojektin, jonka tavoitteena oli paikallisen vähemmistöpoliittisen toiminnan tukeminen. Vuosi 2011 oli vaalivuosi Suomessa ja keskusliitto oli järjestämässä Ruotsin radion Sisuradion, Suomen Tukholman suurlähetystön ja Suomen Tukholman instituutin kanssa vaalikeskustelun, jossa oli edustajat kaikista eduskuntapuolueista, Suomen Instituutissa 31. maaliskuuta Vähemmistö- ja etujärjestötyötä liitto teki myös Ruotsinsuomalaisten Valtuuskunnan jäsenenä, vaikutti sen toimintaan ja osallistui sen puheenjohtajiston työskentelyyn ja lukuisiin tapaamisiin poliitikkojen ja virkamiesten kanssa. Valtuuskunnan täysistuntoon ja seminaariin osallistuttiin. Täysistunnolle jätettiin aloite koskien Suomeksi -projektin tukemisesta. Liiton kieli-, kulttuuri- ja vähemmistöpoliittisia näkökantoja esitettiin mm: Konferenssi neuvonpidosta kansallisten vähemmistöjen ja hallintoviranomaisten välillä Suomen Tukholman Instituutissa Konferenssi neuvonpidosta kansallisten vähemmistöjen ja hallintoviranomaisten välillä, Kulturens Hus, Luulaja Neuvonpito Integraatioministeri Erik Ullenhagin kanssa Seminaari käytännön vähemmistöpolitiikasta Suomen Tukholman suurlähetystössä Palaveri Tukholman läänin läänihallituksen kanssa Neuvonpito Tukholman lääninhallituksen kanssa Teemakonferenssi Esikoulu kansallisille vähemmistöille Eskilstunassa Neuvonpito Rikspolisstyrelsenin kanssa Neuvonpito tulevaisuuden ihmisoikeustyöstä Ruotsissa Kokous minoritet.se:n ja saamen kielikeskuksen kanssa Tukholmassa Neuvonpito Tukholman lääninhallituksen kanssa Neuvonpito Kouluviraston, Korkeakouluviraston, Erityispedagogisen kouluviraston ja Kouluasioiden valvontaviraston kanssa Neuvonpito tulevaisuuden ihmisoikeustyöstä Ruotsissa 9

10 Liitto jatkoi työtä suomenkielisen vanhustenhoidon käynnistämiseksi ja kehittämiseksi yhteistyössä Ruotsinsuomalaiset Eläkeläiset erityisliiton kanssa. Toimintavuoden aikana RSKL jatkoi ruotsinsuomalaisille tärkeiden instituutioiden esim. Suomen kulttuuri-instituutin ja Ruotsinsuomalaisten arkiston tukemista. Kielineuvoston suomen kielen neuvoa-antavaan työryhmään on osallistuttu. Lisäksi liitto toimi ruotsinsuomalaisen kulttuurielämän hyväksi Ruotsinsuomalaisessa Kulttuuriyhdistyksessä, mikä toimii Uuden teatterin päämiehenä. Vuoden 2011 aikana liitto oli edelleen jäsen Centrum mot rasism -järjestössä. 1.4 Järjestön kehittämistoiminta RSKL:n kehitystoiminta jatkui toimintakauden aikana ja se oli tärkeä osa järjestön sisäisessä uudistumisessa ja työtapojen kehittämisessä. Vähemmistötyö ja järjestöllinen kehitystyö kulkivat käsi kädessä. Läheinen yhteistyö hallintoalueeseen kuuluvien kuntien kanssa sekä niiden alueella asuvien ruotsinsuomalaisten kanssa synnytti tarpeen uusien paikallisyhdistysten perustamisesta. Liiton asiantuntemusta käytettiin selvitettäessä seuratoiminnan lähtökohtia sekä perustettaessa uusia yhdistyksiä. Uudet seurat ovat luonteeltaan usein suomen kieleen, kulttuuriin ja lasten etujen ajamiseen keskittyviä yhdistyksiä. On myös hyvin myönteistä, että toimintavuoden aikana liiton jäsenluvun lasku pysähtyi. Kehitystoiminnasta vastasi liittohallituksessa I varapuheenjohtaja Sinikka Lindquist sekä liittohallituksen jäsen Juha Sarajärvi liittokokoukseen asti. Kehitystoiminnan painopistealueet Vähemmistökysymysten edistäminen yhteisen piiriverkoston avulla. Vähemmistökysymysten edistäminen yhteisen piiriverkoston avulla. Piirien vähemmistöverkosto, kaksi henkilöä piiriä kohden, sekä liiton puheenjohtajisto ja kehitystyöryhmä ovat jatkaneet yhteistyötä vähemmistöasiain edistämiseksi eri puolilla Ruotsia. Erityisesti liiton puheenjohtajat ovat tehneet lukuisia seura- ja kuntakäyntejä, joissa on pohjustettu kunnan hakeutumista hallintoalueeseen, luotu toimintastrategiaa seuroissa, tiedotettu, neuvottu ja neuvoteltu. Liitto ja piirit pitivät yhteiset vähemmistöasiain koulutuspäivät Västeråsissa. Samassa yhteydessä Seppo Remes esitteli kirjoittamansa, liiton tilaaman koulutusmateriaalin Yhdistysten talous. Keskusteltiin piirien alueen ajankohtaisista vähemmistöasioista, erityisesti paikallisen neuvonpidon järjestämisestä ja seurojen roolista siinä. Toinen piirit liitto tapaaminen järjestettiin lyhytristeilynä. Aiheet käsittelivät liittokokouksen jälkeistä tilannetta ja vuoden 2012 toimintaa sekä ajankohtaista vähemmistöpoliittista tilannetta ja projekteja. Vähemmistökysymykset ovat olleet myös piirien omien kurssien yhtenä keskeisenä aiheena. Liiton järjestämät hallintoaluekuntien tiedottajien/koordinaattoreiden tapaamiset ovat muun sisältönsä lisäksi merkittäviä paikallisen seuratoiminnan vahvistajia ja tiedotuskanavia. Vuoden 2011 tapaaminen järjestettiin lyhytristeilynä. Siihen osallistui 20 kuntien työntekijää sekä liiton puheenjohtaja ja toimitsijat. 10

11 Tullaan tutummaksi Tullaan tutummaksi seurakäynnit tähtäävät seurojen ja liiton säännöllisten kontaktien ja dialogin lisäämiseen tavoitteena keskustella ajankohtaisista kysymyksistä sekä tulevaisuuden haasteista. Kukin liittohallituksen jäsen pyrki tekemään ainakin kolme seurakäyntiä vuoden aikana. Useimpien kohdalla käyntejä oli huomattavasti enemmän. Erilaisten prosessien käynnistäminen vaati montakin käyntiä samalla seudulla. Koulutus Järjestöllinen kehitystyö ja koulutus olivat osa seurojen ja liiton välisessä vuorovaikutuksessa. Kouluttajina toimivat Voitto Visuri, Sinikka Lindquist, Seija Sjöstedt, Pirkko Karjalainen ja Jouni Slagner sekä liiton toimitsijat. Kehitysparlamentti pidettiin Seurojen ja piirien edustajia oli paikalla 40. Parlamentin aiheet olivat Viestintä ja Suomenkielinen aikuiskoulutus Ruotsissa. Mika Lahdensivu luennoi viestinnän mahdollisuuksista tässä ajassa, jäsen-, järjestö- ja mediaviestinnän haasteista digitaalisen viestinnän ja sosiaalisen median ajassa, osallistumisen muodonmuutoksesta järjestöviestinnän ja vaikuttamisen avulla sekä havainnoista ruotsinsuomalaisen yhteisöviestinnän hankkeista ja haasteista. Seppo Remes luennoi aikuiskoulutuksesta käsitellen Ruotsin opintoliittoja ja kansankorkeakouluja, erityisesti keskusteltiin Axevallasta ruotsinsuomalaisten kouluna sekä RSKL:stä ABF:n jäsenenä. Seuratoiminnan kehittämisen edellytyksiin liittyivät uudet opetusmateriaalit Yhdistyksen talous (Seppo Remes) ja Vaalivaliokunnan toiminta (Mauno Rahikainen). Liitto järjesti Axevallassa kurssin Tietokone järjestötyössä. Kouluttajana toimi Kai Kangassalo, kurssille osallistui 14 henkilöä. Nuorempia nuijan varteen Nuorempia nuijan varteen on tulevaisuuteen tähtäävä seurojen kanssa tehtävä hanke, jonka tarkoituksena on tavoittaa enemmän 2. ja 3. polven ruotsinsuomalaisia sekä heitä kiinnostavaan toimintaan että seurojen aktiivisiksi toimijoiksi. Seurojen johtokuntien ikärakennetta pyritään tasapainottamaan. Toimintavuoden aikana perehdyttiin olemassa oleviin nuorempaa sukupolvea mukaansaaviin ratkaisuihin, joita yhdistyksissä oli. Näitä olivat ainakin Hällefors ja Motala. Aihe oli esillä myös liittokokouksessa. Liittokokouksen jälkeisessä hallituksen järjestäytymiskokouksessa valittiin Juha Sarajärvi hallituksen nuorisotoiminnan vastuuhenkilöksi Jäsenkehitys Keskusliiton yhteinen jäsenmäärä 31. joulukuuta 2010 oli jäsentä 123 jäsenyhdistyksessä. Toimintavuoden aikana hyväksyttiin 5 uutta jäsenyhdistystä: Åkesbergan Suomi-Seura - Tukholman piiri (286) Solnan Suomi-Seura - Tukholman piiri (287) Teatteri Ilona Göteborgin ja Bohusinläänin piiri (288) Pajalan Suomi-Seura Pohjois-Ruotsin piiri (289) Mariestadin Suomenkielinen Eläkeläisyhdistys Länsi-Göötanmaan piiri (290) 67 yhdistystä nosti jäsenmääriänsä yhteensä 991 jäsenellä ja 68 yhdistystä laski jäsenmääränsä yhteensä 872 jäsenellä. 11

12 Jäsenmäärä nousi yhdistyksissä yhdellä jäsenellä eli 0,01 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Ikäryhmässä yli 64 vuotta oli nousua 431 jäsentä eli 6,6 prosenttia. Suhteellisesti suurin lasku oli ikäryhmässä vuotta ja määrällisesti suurin lasku oli ikäryhmässä vuotiaat. Ikäryhmä % 0-6 naiset ,7% 0-6 miehet ,7% 0-6 yhteensä ,0% 7-15 naiset ,9% 7-15 miehet ,7% 7-15 yhteensä ,4% naiset ,5% miehet ,0% yhteensä ,4% naiset ,7% miehet ,9% yhteensä ,7% Yli 64 naiset ,5% Yli 64 miehet ,2% Yli 64 yhteensä ,6% Yhteensä naiset ,4% Yhteensä miehet ,7% Jäsenet yhteensä ,01% 1.5 Tiedotus ja viestintä RSKL -lehti RSKL -lehden kahdeskymmeneskuudes vuosikerta koostui 4 numerosta. Lehti ilmestyi neljännen vuoden ruotsi.se - lehden liitteenä. Lehti postitettiin vuoden 2011 aikana jäsentalouksiin seuraavasti: 1/ kpl 2/ kpl 3/ kpl 4/ kpl Lehden sivumäärä on ollut 4 sivua. Lehden toimituskunta on koostunut liittotoimitsijoista RSKL:n kotisivu, RSKL:n www-sivuilla käydään ahkerasti. Vuoden 2011 aikana sivustolla oli kävijää, kun sivustolla oli 2010vuonna kävijää. Sisältöä on täydennetty ja sivuilta löytyy paljon tietoa tarjoten mahdollisuuksia toimintaan sekä jäsenille että toimihenkilöille. Linkkejä yhdistyksiin ja piireihin on lisätty. Linkkejä muihin ruotsinsuomalaisia kiinnostaviin sivustoihin on myös päivitetty. 12

13 1.5.3 Yhteiskirjeet ja ilmoittelu Liitto lähetti vuoden aikana 8 yhteiskirjettä yhdistyksille, julkaisi kymmenen ilmoitussivua Ruotsin Suomalainen -lehdessä ja erilaisten tapahtumien yhteydessä lähetettiin lehdistötiedotteita ruotsinsuomalaisille viestimille Suomen Televisio - TV Finland Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto saa määrärahan TV Finlandin jakelukustannuksiin ja muihin Ruotsissa tapahtuvan lähetystoiminnan kustannuksiin. Määrärahan jakavat kaksi osapuolta, Sveriges Television AB ja Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto. Liitto saa varoja suomalaisen ohjelmakanavan jakeluun Ruotsissa ja muihin siihen liittyviin kustannuksiin. Viimeksi mainituissa kustannukset perustuvat pääasiallisesti sopimukseen keskusliiton ja Copysweden välillä, joka edustaa tekijänoikeusjärjestöjä Ruotsissa. Suomen televisio-ohjelmia on edelleen lähetetty Nacka -lähettimen välityksellä ja RSKL:n toimiluvalla Suur-Tukholman alueelle 26 vuotta. Maaliskuusta 2007 alkaen on lähetysalue ulotettu kattamaan Tukholman digitaalisen lähettimen lisäksi myös Västeråsin ja Upsalan digitaalisten lähettimien näkyvyysalueet. Suomalaisten TV-ohjelmien lähetys Ruotsissa tapahtuu radio- ja TV-lain (1996:844) turvin. Ruotsin Radio ja TV-virasto myönsi toimiluvan maaliskuussa 2008 Ruotsinsuomalaisten Keskusliitolle sellaisiin lähetyksiin ajalle 1. huhtikuuta / tietyin varauksin 21. maaliskuuhun 2011 saakka, jolloin tapahtui toimilupien uudelleenharkinta. Uudelleenharkinnan jälkeen toimilupa jatkuu edelleen tietyin varauksin 31. maaliskuuhun 2012 saakka. TV Finland on ollut saatavilla ComHemin analogisessa tarjonnassa Tukholmassa. Maaliskuusta 2007 alkaen kanava on ollut analogisessa perustarjonnassa laajentuneella näkyvyysalueella. Kanava on myös tilattavissa lisäkanavana. Lähetystunteja vuonna 2011 oli (-28), joista Ylen osuus /Tv1+Tv2+FST) 4 953tuntia (89,7 %) ja MTV3:n osuus 570 tuntia (10,3 %). Taukojen aikana lähetetään teksti-tv:n sivuja tai taukomusiikkia. Pääluokka /YLE-ohjelmat Tuntia/vuosi Osuus prosenteissa Ajankohtaisohjelmat ,6% Asiaohjelma ,8% Draamaohjelma /Elokuvat ,9% Viihdeohjelma /leikki 313 6,3% Musiikkiohjelma 107 2,2% Urheiluohjelma 350 7,1% Opetus- ja tiedeohjelmat 8 0,2% Lastenohjelma 438 8,8% Uutiset ,0% Muu ohjelma (lotto, ohjelmaesittelyt, täytteet) 7 0,1% Yhteensä ,0% Vuoden 2010/2011 vaihteessa käydyissä neuvotteluissa päästiin tekijänoikeusjärjestöjen kanssa 26 kerran sopimukseen ajalle digitaalisista maaverkkolähetyksistä. 13

14 Digitaalisiin lähetyksiin siirtymisen ja Västeråsin sekä Upsalan lähettimien käyttöönoton jälkeen näkyvyysalue kattaa 49,3 prosenttia ruotsinsuomalaisista talouksista. Teracom lähettää TV Finlandin ohjelmat kanavanippu viidessä (MUX 5) kolmelta pääasemalta Stockholm/Nacka, Uppsala/Vedyxa ja Västerås/Lillhärad ja kahdeksalta lisälähettimeltä Norrtälje/Södra Bergen, Stockholm/Marieberg, Södertälje/Ragnhildsborg, Bergshamra/Vaxtuna, Nynäshamn/Vattentornet, Tullinge/Hamra, Mölnbo/Tallstugan ja Fagersta Jättåsen. TV Finlandin ohjelmisto kerätään Yleisradion YLE TV1:n, YLE TV2:n ja MTV3:n kotimaisista ohjelmista. Suomen siirtyessä digitaalisiin lähetyksiin siirrettiin kaikki ruotsinkieliset ohjelmat YLE FST5 kanavalle ja opetusohjelmat YLE Teema-kanavalle. Tekijänoikeudellisista syistä ei ohjelmia YLE Teeman ja YLE FST5:n kanavilta ole voitu vielä esittää TV Finlandissa. Neuvottelut jatkuvat tekijänoikeusjärjestöjen kanssa. Suomen siirtyessä digitaalisiin lähetyksiin kattavat suomalaiset lähettimet Tornionlaaksossa pienemmän maantieteellisen alueen Norrbottenissa. 2. Sosiaalipoliittinen toiminta RSKL jatkoi työtä jäsenistönsä hyvinvoinnin edistämiseksi ja sosiaalisen turvallisuuden lisäämiseksi. Liitto toimi Euroopan neuvoston sopimusten tason nostamiseksi mm. koskien omakielistä terveydenhoitoa. Liitto valvoi hallintoaluekuntien sosiaalipalvelujen saatavuutta ja kehitystä suomen kielellä. Liitto toimi sekä yhteiskunnan että ruotsinsuomalaisten ylläpitämien terveysja hyvinvointipalvelujen ja hoitomuotojen käynnistämiseksi/kehittämiseksi. Erityisesti seurattiin ns. vapaavalintaan perustuvien suomenkielisten palvelujen kehitystä sosiaalipalvelun sekä terveyden- ja sairaanhoidon piirissä. Liitto kannusti ruotsinsuomalaisia yhdistyksiä ja yksityishenkilöitä käynnistämään kyseisten alojen palveluja sekä järjestämään yhdessä kansankorkeakoulujen kanssa koulutusta kiinnostuneille. Liitto tiedotti avustuksista ja projekteista sekä kannusti ruotsinsuomalaisia hakemaan niitä. Toiminta Etujärjestötyötä sosiaalipoliittisissa kysymyksissä tehtiin edelleen yhteistyössä Ruotsinsuomalaisten valtuuskunnan kanssa. RSKL oli yhdessä Ruotsinsuomalaisten valtuuskunnan kanssa yhteydessä Sosiaalihallitukseen Neuvonpidossa otettiin esiin mm. suomenkielisen hoidon tarve, erityisesti vanhusten ja vammaisten hoidon tarve ja omaishoitajien tilanne. Lisäksi peräänkuulutettiin informaatiomateriaalia suomenkielellä, mm. tilastotietoa ruotsinsuomalaisten tilanteesta terveyden- ja sairaanhoidon sekä sosiaalipalvelujen piirissä ja suomenkielistä tiedotusta Sosiaalihallituksen kotisivulla. Sosiaalihallituksen terveyden- ja sairaanhoidon sektoreille sekä sosiaalitoimelle suunnattu taskukokoinen esite kansallisista vähemmistöistä valmistui toimintavuoden aikana ja sitä tilattiin liittotoimistoon. Valtion kansanterveysvirastoon oltiin edelleen yhteydessä yhdessä Ruotsinsuomalaisten Valtuuskunnan kanssa koskien raporttia Hur mår Sveriges nationella minoriteter? Vuonna 2010 Ruotsin hallituksen toimeksiannosta tehty kartoitus kansallisten vähemmistöjen terveydentilasta osoitti jälleen kerran, että Suomessa syntyneiden terveydentila on huonompi kuin kantaväestön. Koskien toimenpiteitä kartoitukseen liittyen Keskusliitto esitti, että viiteryhmä täytyy käynnistää uudelleen. Suomen sosiaaliministeri Juha Rehula vieraili Tukholmassa 9.2. RSKL esitti yhdessä RSE:n kanssa ministerille kysymyksiä Ruotsista Suomeen hoitoon hakeutumisesta. 14

15 Tukholman Lääninhallituksen järjestämään teemakonferenssiin Förskola för nationella minoriteter osallistuttiin Eskilstunassa. Kielineuvoston ruotsalais-suomalainen sosiaalialan sanasto julkaistiin 1.9. RSKL:n edustaja osallistui päivittämisestä vastanneeseen työryhmään. Verkostot Liitto on osallistunut aktiivisesti suomenkielisen esikouluhenkilökunnan ja sosiaalityöntekijöiden verkostojen tapaamisiin. Näitten kokousten aikana tiedotettiin uudesta vähemmistölaista ja sen merkityksestä yleensä ja erityisesti hallintoalueen kunnille. Tapaamisten aikana keskusteltiin myös niistä toimenpiteistä joita tarvitaan, jotta ruotsinsuomalaiset saavat tietoa oikeuksistaan ja käyttävät oikeuksiaan samoin kuin ottavat osaa uuden vähemmistölain oikeuttamiin neuvonpitoryhmiin. Keskusliitto otti esikouluverkostoon kuuluvien suomenkielisten esikoulujen/osastojen rekrytointiongelmat tuntien eri yhteyksissään viranomaisiin esille suomenkielisten esikoulunopettajien ja äidinkielenpedagogien koulutustarpeen. Suomenkielisten sosiaalityöntekijöiden verkoston kokoukset vuonna 2011: 7. syyskuuta. Suomenkielisen esikouluverkoston kokoukset vuonna 2011: 1. helmikuuta, 10. toukokuuta ja 27. syyskuuta. Kaikki yllämainitut kokoukset pidettiin RSKL:n liittotoimistolla. Tukitoiminta Suomesta muuttaneille Liitto jatkoi yhteistyötä Suomi-Seura ry:n kanssa ja tiedotti Suomesta muuttaneille henkilöille mm. suomenkielisistä esikouluista, vapaakouluista, suomenkielisestä järjestötoiminnasta sekä asumiseen sekä työmarkkinoihin liittyvistä kysymyksistä. 3. Pohjoismainen toiminta Liiton edustaja toimi edelleen Ulkosuomalaisparlamentin puheenjohtajistossa ja Siirtolaisinstituuttisäätiön valtuuskunnan kokoukseen osallistuttiin Turussa. 4. Koulutus ja kansansivistys Liitto tuki suomenkielisten esikoulujen ja vapaakoulujen toimintaa, tiedotti niistä vanhemmille sekä toimi uusien esikouluryhmien perustamiseksi. Myös oikeudesta äidinkielen tukeen esikouluissa ja opetukseen perus- ja lukiokouluissa tiedotettiin. Liitto tuki ja käynnisti useita lasten lauantaikouluja yhdessä jäsenyhdistystensä kanssa lasten identiteetin ja suomen kielen kehittämiseksi. Liitto toimi edelleen Axevallan kansankorkeakoulun päämiehenä. Keskusliitto oli jäsenenä Föreningen för Sverigefinska Folkhögskolan i Haparanda, mikä toimii Ruotsinsuomalaisten kansankorkeakoulun päämiehenä. Koulujen tavoitteena on edistää kaksikielisyyttä ja ruotsinsuomalaisten asemaa kansallisena vähemmistönä. Molemmat koulut ovat tärkeitä suomenkielisiä kulttuurikeskuksia. Liiton edustaja osallistui Koulutusradio UR:n ruotsinsuomalaisia koskevan dialogi- ja yhteistyöryhmän kokouksiin ja välitti tietoa ohjelmista. Liitto tuki jäsenjärjestöjensä opintotoimintaa, tiedotti suomenkielisistä opintoaineistoista ja välitti osaa niistä. 15

16 5. Tasa arvo Liiton toiminnan lähtökohtana ovat sukupuolten välinen tasa-arvo järjestön kaikessa toiminnassa ja kaikilla tasoilla. Vuoden aikana jatkettiin yhteistyössä Foorumin kanssa tasa-arvo projektia Tasa-arvoa myös niille naisille, jotka eivät ole mukana järjestötoiminnassa. Tämän tasa-arvoprojektin loppuraportti jätettiin Nuorisohallitukselle Talous Liiton talous on tasapainossa. Tästä huolimatta liitto noudatti edelleen säästölinjaa kaikessa toiminnassaan. Liitto oli toimintavuoden aikana jäsen KFO -työnantajajärjestössä. 16

17 II Organisaatio 1. Jäsenet ja jäsenyhdistykset Toimintavuoden lopussa oli toimivien jäsenyhdistysten lukumäärä 123 ja niiden yhteinen jäsenmäärä vuoden lopussa oli Yhdistyksiä oli 89 kunnassa ja 17 läänissä. 2. Piirit ja jäsenmäärät Jäsenyhdistysten ja jäsenten lukumäärät jakautuivat kymmeneen piiriin seuraavasti: Piirit Yhdistyksiä: Jäseniä: % Tukholma ,9 % S-Ö-piiri ,5 % Etelä-Ruotsi ,1 % Länsi-Götanmaa ,1 % Örebro-Vermlanti ,1 % Västmanlanti ,1 % Etelä-Norrlanti ,9 % Norra-Sverige ,8 % Göteborgin ja Bohusin ,7 % Keski-Norrlanti ,7 % Yhteensä ,01 % Yhdistysten jäsenmäärä Yhdistyksen nimi Jäsenmäärä % Bergsjön Suomi-Seura ,1% Bergslagenin Suomi-Seura ,9% Bodenin Suomi seura ,0% Borlängen Suomi-Seura ,3% Boråsin Suomi-Seura ,5% Bålstan Suomalainen Yhdistys ,4% Club ,9% Dance Time ,8% Dannemora-Österby Suomi Yhdistys ,9% Eläkeläisseura Hoijakka ,4% Eläkeläisten tukiyhdistys ,3% Eläkeläisyhdistys Aura ,3% Eläkeläisyhdistys Koski ,8% Eläkeläisyhdistys Sisu ,0% Eläkeläisyhdistys Tähti ,6% Eläkeläisyhdistys Vipinä ,1% Emmabodan Suomi Seura ,5% Enköpingin Suomalainen Yhdistys Sampo ,8% Eskilstunan Suomi-Seura ,3% Fagerstan Suomalainen Seura ,0% Finlandia Seura ,0% Finska ALRO ,6% Finspångin Suomi Seura ,7% Gimon Suomi-Seura ,1% Gislavedin Suomalainen Eläkeläisyhdistys ,0% Gislavedin Suomi Seura ,8% Grängesbergin Suomi Kerho ,0% 17

18 Gällivaaran Suomi Kerho ,6% Gävlen Suomalainen Kerho ,8% Götan Suomi-Seura ,6% Göteborgin Suomalainen Eläkeläisyhdistys ,1% Haaparannan Ruotsinsuomalaiset Eläkeläiset ,9% Haaparannan Suomalainen Seura ,4% Hallstahammarin Suomalainen Seura ,0% Haningen Ruotsinsuomalaiset ,0% Harrastajateatteriyhdistys Arkkipelaa 9 0 0,0% Helsingborgin Suomi-Seura ,7% Herrljungan Suomi Seura ,8% Hoforsin Suomi-Seura ,6% Huddingen Suomalainen Seura ,1% Hudiksvallin Seudun Suomi Seura ,1% Huskvarnan Suomi Seura ,1% Hälleforsin Suomi Seura ,2% Härrydan Suomalainen Eläkeläisyhdistys ,6% Härrydan Suomi Seura ,0% Jönköpingin Suomi Seura ,9% Kalixin Pirteät ,8% Karlskogan Suomi Seura ,1% Karlstadin Suomalainen Seura ,8% Katrineholmin Eläkeläisyhd."Pirteät" ,0% Kirunan Suomalaisten Kerho ,3% Kirunan Suomenkielisten Eläkeläisyhdistys ,0% Klubi ,0% Kolsvan Suomalaiset Seura ,2% Kramforsin Suomi-Seura ,1% Kulttuuri ,6% Kulttuuri Klubi, Södertälje ,3% Köpingin Pesäpallo ,0% Köpingin Suomalainen Yhdistys ,8% Landskronan Suomiyhdistys ,0% Lidingön Suomalainen Seura ,3% Lillan Suomi Klubi ,0% Ljusnan ja Woxnalaakson Suomi Seura ,0% Lundin Suomi-Seura ,6% Luulajan Suomi-Seura ,4% Malmön Suomi Yhdistys ,4% Mariestadin Suomenkielinen Eläkeläisyhdistys ,0% Mariestadin Suomi Seura ,8% Markin Suomi Seura ,2% Motalan Suomi Seura ,2% Mölndalin Suomalainen Eläkeläisyhdistys ,6% Norrköpingin Suomi-Seura ,7% Nybron Suomi Seura ,5% Nyköpingin Suomi-Seura ,6% Nynäshamnin Suomalainen Seura ,3% Olofströmin Suomi Seura ,2% Oskarshamnin Suomi Seura ,7% 18

19 Oxelösundin Suomi Seura ,9% Pajalan Suomi-Seura ,0% Partillen Suomi-Seura ,2% Piteån Suomi Seura ,9% Ruotsinsuomalainen Eläkeläisyhdistys Ikihonka ,8% Ruotsinsuomalainen Kulttuuriseura ,3% Saanko Luvan Seuratanssijat ,4% Skellefteån seudun Suomi-Seura ,1% Skinnskattebergin Suomi Seura ,8% Skutskärin Suomi-Seura ,2% Skövden Suomi-Seura ,3% Smedjebackenin Suomi-Seura ,5% Solnan Suomi Seura ,0% Strängnäsin Suomenkieliset Eläkeläiset ,8% Sundsvallin Suomi Seura ,3% Suomalainen Kulttuuriseura ,3% Suomi Seura Kaleva ,9% Suomi Seura Katajaiset ,9% Suomi Seura Kristinehamn ,8% Suran Suomi Seura ,3% Sydänystävät-yhdistys ,0% Söderhamnin Suomi-Seura ,1% Teatteri Ilona ,0% Torshällan Suomalainen Seura ,7% Tranemon Suomi Seura ,9% Trelleborgin Suomi-Seura ,7% Trollhättanin Suomalainen Eläkeläisyhdistys Ketterät ,2% Trollhättanin Suomi-Seura ,3% Trosa-Vagnhäradin Suomi Seura ,6% Trångsundin Eläkeläisyhdistys "Virkeät" ,7% Tukholman Ruotsinsuomalaiset naiset ,7% Tukholman Suomalainen Seura ,4% Tullinge-Tumba Suomi-Seura ,9% Tyresön Suomi Seura ,5% Uddevallan Suomi-Seura ,5% Ulricehamnin Suomi Seura ,0% Upplands Väsbyn Suomi Seura ,3% Upsalan ruotsinsuomalainen kieli- ja kulttuuriyhdistys ,8% Uumajan Suomalainen Kerho ,8% Vetter Kipinä ,0% Virsbon Suomi Seura ,8% Vårgårdan Suomalainen Seura ,0% Värnamon Suomi-Seura ,7% Åkerin Suomi Seura ,0% Åkersbergan Suomi Seura ,0% Åstorpin Suomi Seura ,8% Örebron Suomalainen Seura ,7% Örnsköldsvikin seudun Suomalaiset ,8% Suorat jäsenet ,0% Kaikki yhdistykset ,01% 19

20 3. Liiton hallinto organisaatio 3.1 Liiton puheenjohtajat Liiton puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat valittiin liittokokouksessa nelivuotiskaudeksi. Liiton puheenjohtajana ennen liittokokousta toimi Voitto Visuri, 1. varapuheenjohtajana Sinikka Lindquist ja 2. varapuheenjohtajana Seija Sjöstedt. Liiton puheenjohtajana liittokokouksen jälkeen toimi Voitto Visuri, 1. varapuheenjohtajana Sinikka Lindquist ja 2. varapuheenjohtajana Seija Sjöstedt. 3.2 Liittohallitus Liittohallitus valitaan liittokokouksessa nelivuotiskaudeksi. Liittohallitukseen kuuluu liiton puheenjohtaja, 1. ja 2. varapuheenjohtaja, 6 varsinaista jäsentä ja 3 varajäsentä sekä liittotoimiston työhuonekunnan edustaja ja tämän varamies. Liittohallituksen kokoonpano oli ennen liittokokousta seuraava: Varsinaiset jäsenet: Voitto Visuri, liiton puheenjohtaja, Sinikka Lindquist, liittohallituksen 1. varapuheenjohtaja, Seija Sjöstedt, liittohallituksen 2. varapuheenjohtaja, Tuula Fomin, Jouni Slagner, Juha Sarajärvi, Teuvo Nevala ja Pirkko Karjalainen. Varajäsenet: Mia-Maria Kallio, Ritva Koivunen-Heino ja Timo Korvanen. Liittohallituksen kokoonpano oli liittokokouksen jälkeen seuraava: Varsinaiset jäsenet: Voitto Visuri, liiton puheenjohtaja, Sinikka Lindquist, liittohallituksen 1. varapuheenjohtaja, Seija Sjöstedt, liittohallituksen 2. varapuheenjohtaja, Tuula Fomin, Jouni Slagner, Juha Sarajärvi, Teuvo Nevala ja Pirkko Karjalainen ja Erkki Lahti ( saakka). Varajäsenet: Sirpa Kyllönen, Lovisa Jakobsson ja Aune Laakkonen. Liittohallitus piti vuoden aikana seuraavat kokoukset: helmikuuta, huhtikuuta, 2.kesäkuuta, elokuuta, syyskuuta, marraskuuta ja 8.joulukuuta (Per Capsulam). 3.3 Työvaliokunta Työvaliokunta koostuu liiton puheenjohtajasta ja varapuheenjohtajista. Työvaliokunnan kokoonpano oli ennen liittokokousta: Puheenjohtaja: Voitto Visuri. Muut jäsenet: Sinikka Lindquist ja Seija Sjöstedt. Työvaliokunnan kokoonpano oli liittokokouksen jälkeen: Puheenjohtaja: Voitto Visuri. Muut jäsenet: Sinikka Lindquist ja Seija Sjöstedt. Työvaliokunta piti toimintavuoden 2011 aikana 9 kokousta. 20

21 3.4 Vaalivaliokunta Vaalivaliokunta on liittokokouksen valitsema ja sen kokoonpano oli ennen liittokokousta seuraava: Varsinainen jäsen: Varajäsen: Aune Laakkonen Maija Hakanen Heikki Marttila Saini Karman Voitto Heikura Erkki Lahti Pentti Panula Risto Huovinen Irmeli Piippo Sinikka Torsti Jorma Bogdanoff Outi Siltala, puheenjohtaja Anne-Maj Pellonharju Pirkko Ervasti Arja Tamminen Lauri Seppälä Usko Rudanko Martti Knuutila Jorma Hänninen Vaalivaliokunta on liittokokouksen valitsema ja sen kokoonpano on liittokokouksen jälkeen seuraava: Marja-Leena Tiitinen Anni Vartiainen Eine Pekkala Hannele Oikarinen Anneli Rantanen Kari Koskela Erkki Seppäläinen Risto Huovinen Irmeli Parkkinen Sinikka Torsti Jorma Bogdanoff, puheenjohtaja Erkki Ojalehto Hannele Kumpulainen Irma Larsson Pirkko Ervasti Arja Tamminen Lauri Seppälä ( saakka) Usko Rudanko 3.5 Erityisliitot RSE - Ruotsinsuomalaiset Eläkeläiset RSE:n hallituksen kokoonpano vuoden aikana oli: Puheenjohtajana toimi Ulla Posti ja varapuheenjohtajana Kaisa Lamu. Varsinaiset jäsenet: Varajäsenet: Anneli Hänninen Esko Kallioniemi Ritva Järvinen Riitta Kilpinen Eino Björn Rauni Virtanen Onni Mustonen Seija Ylitalo Raimo Tamminen Mauri Karjalainen RSHT - Ruotsinsuomalainen Harrastajateatteriliitto Hallituksen kokoonpano oli ennen RSHT:n edustajakokousta seuraava: Puheenjohtaja: Osmo Holappa, varapuheenjohtaja: Pirkko Hirvonen Varsinaiset jäsenet: Erkki Kellokumpu, Anita Bemerstam ja Hanna Kivimäki. Varajäsenet: Seija Själander ja Kaisa Lilja. Hallituksen kokoonpano on RSHT:n edustajakokouksen jälkeen seuraava: Puheenjohtaja: Osmo Holappa Varsinaiset jäsenet: Erkki Kellokumpu, Aulikki Salama, Jarno Ovaska ja Kai Mara Varajäsenet: Seija Själander ja Tapio Tamminen 21

22 3.5.3 RSLU - Ruotsinsuomalainen liikunta ja urheilu RSLU:n hallituksen kokoonpano oli toimintavuoden 2011 seuraava: Puheenjohtaja: Teuvo Nevala Muut jäsenet: Pirkko Ervasti, Seppo Pesonen, Juhani Haapasaari ja Hannele Virranniemi sekä varajäsen Niina Frölid Ruotsinsuomalaisten Naisten Foorumi. Ruotsinsuomalaisten Naisten Foorumin hallituksen kokoonpano oli seuraava ennen edustajakokousta: Foorumin puheenjohtaja: Anneli Ylijärvi Varapuheenjohtaja: Anneli Rautio Hallituksen varsinaiset jäsenet: Eine Pekkala, Ritva Sorsa ja Mia Kallio Varajäsenet: Tarja Backman ja Ana Sampakoski Ruotsinsuomalaisten Naisten Foorumin hallituksen kokoonpano oli edustajakokouksen jälkeen seuraava: Foorumin puheenjohtaja: Anneli Ylijärvi Varapuheenjohtaja: Eine Pekkala Hallituksen varsinaiset jäsenet: Tarja Backman, Ana Sampakoski ja Mia Kallio Varajäsenet: Ritva Sorsa ja Paula Ehrnebo 3.6 Tilintarkastajat RSKL:n tilintarkastajina liittokokoukseen asti toimi Per Engzell KPMG:stä sekä hänen varamiehenään myöhemmin ilmoitettava tilintarkastaja KPMG:stä. Liiton toisena tilintarkastajana toimi Seija Noppa ja hänen varamiehenään Raimo Kaihlavirta. RSKL:n tilintarkastajina liittokokouksen jälkeen toimi Per Engzell KPMG:stä sekä hänen varamiehenään myöhemmin ilmoitettava tilintarkastaja KPMG:stä. Liiton toisena tilintarkastajana toimi Seija Noppa ja hänen varamiehenään Raimo Kaihlavirta. 3.7 Liittohallituksen apuelimet Liittohallituksen apuelimet olivat ennen liittokokousta: Kehitystoiminta Kehitystoiminnan vastaava liittohallituksessa on Sinikka Lindquist ja mukana liittohallituksesta on Juha Sarajärvi sekä liittotoimistosta Aira Rajavuori Ludvigsen. Lapsi- ja leiritoiminnan ryhmä Lapsi- ja leiritoiminnan vastaava liittohallituksesta on Parminder Virdi ja muina jäseninä ovat Outi Siltala ja Birgit Selmosson sekä sihteerinä Aira Rajavuori Ludvigsen. Kansantanssin ja -musiikin työryhmä Pirkko Karjalainen puheenjohtajana ja muina jäseninä Pekka Takula, Irene Ala-Jukuri ja Markku Plaketti. Kulttuuriasiat Kulttuuriasioista vastaava liittohallituksessa on Pirkko Karjalainen. Eläkeläisasiat 22

23 Liittohallituksen eläkeläisasioiden yhdyshenkilö on Ritva Koivunen Heino. Liittohallituksen apuelimet olivat liittokokouksen jälkeen: Vähemmistökysymykset Vähemmistökysymyksistä vastaava liittohallituksessa on Voitto Visuri Suomeksi työryhmä Seija Sjöstedt puheenjohtaja, Pirkko Karjalainen, Matti J Korhonen, Paula Ehrnebo sekä liittotoimistosta Aira Rajavuori Ludvigsen. Kehitystoiminta Kehitystoiminnan vastaava liittohallituksessa on Sinikka Lindquist ja mukana liittohallituksesta on Juha Sarajärvi sekä liittotoimistosta Aira Rajavuori Ludvigsen. Lapsi- ja leiritoiminnan ryhmä Lapsi- ja leiritoiminnan vastaava liittohallituksesta on Juha Sarajärvi sekä sihteerinä Aira Rajavuori Ludvigsen. Kulttuuriasiat Kulttuuriasioista vastaava liittohallituksessa on Pirkko Karjalainen. Kansantanssin ja -musiikin työryhmä Pirkko Karjalainen puheenjohtajana ja muina jäseninä Pekka Takula, Irene Ala-Jukuri ja Markku Plaketti. 4. Edustukset RSKL:n edustajat ovat RSKL:n nimeäminä tai kutsuttuina edustajina laitoksissa, yhteisöissä tai niiden elimissä. RSKL:n edustajat ennen liittokokousta olivat: Axevallan kansankorkeakoulu Säätiön hallitus : Puheenjohtaja Voitto Visuri (alkaen ), (varajäsen Pentti Panula) Muut jäsenet: Merja Olkinuora, varapuheenjohtaja, (varajäsen Liisa Kirjavainen Hyväri) Aira Rajavuori Ludvigsen, (varajäsen Pirkko Karjalainen) Kai Kangassalo, (Juha Sarajärvi) Seppo Remes, (varajäsen Erkki Jokinen) UKK-stipendirahasto RSKL:n edustajat johtokunnassa ovat Matti J Korhonen (Timo Korvanen), Tuula Fomin (Aune Laakkonen) ja Merja Olkinuora Ruotsinsuomalaisten Kulttuuriyhdistys Liittohallitus päättää edustuksesta kulloinkin erikseen. Nordlek Pirkko Karjalainen Kielineuvoston suomen kielen neuvoa-antava asiantuntijaryhmä Helena Kivisaari 23

Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto TOIMINTAKERTOMUS 2010

Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto TOIMINTAKERTOMUS 2010 Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto TOIMINTAKERTOMUS 2010 Ruotsinsuomalaisten Keskusliiton 28. varsinainen liittokokous 3. - 4.6.2011 1 Sisällysluettelo I RUOTSINSUOMALAISTEN KESKUSLIITTO 2010... 3 1. Yleistä...

Lisätiedot

Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto TOIMINTAKERTOMUS

Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto TOIMINTAKERTOMUS Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto TOIMINTAKERTOMUS 2012 SISÄLLYSLUETTELO 1 RUOTSINSUOMALAISTEN KESKUSLIITTO 2012... 3 1.1 YLEISTÄ... 3 1.1.1 Tavoitteet... 3 1.1.2 Identiteetti, kieli ja kulttuuri... 4 1.1.3

Lisätiedot

Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto. Toimintasuunnitelma vuodelle 2011

Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto. Toimintasuunnitelma vuodelle 2011 Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto Toimintasuunnitelma vuodelle 2011 Ruotsinsuomalaisten Keskusliiton 28. varsinainen liittokokous 3. 4.6.2011 Sisällysluettelo I RSKL 2011... 3 1. Identiteetti, kieli ja

Lisätiedot

Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto. Toimintasuunnitelma vuodelle 2012

Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto. Toimintasuunnitelma vuodelle 2012 Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto Toimintasuunnitelma vuodelle 2012 Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto Liittohallituksen kokous 2/2012 19. 20.4.2012 1 Sisällysluettelo I RSKL 2012... 3 1. Kieli ja kulttuuri...

Lisätiedot

Tiivistelmä toimintasuunnitelmasta

Tiivistelmä toimintasuunnitelmasta Tiivistelmä toimintasuunnitelmasta Johdanto Karlskogan kunta kuuluu suomen kielen hallintoalueeseen vuodesta 2012 lähtien. Kunta hyväksyi vähemmistölain velvoitteet tehdessään päätökseen liittymisestä

Lisätiedot

Toimintakertomus 2013

Toimintakertomus 2013 Toimintakertomus 2013 RSKL:n liittokokoustunnelmia kesäkuussa 2013 Axevallan kansankorkeakoululla Liittohallituksen kokous 8.-9.3.2014 Sisällysluettelo 1 Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto 2013... 3 1.1

Lisätiedot

Suomen kielen merkitys on kasvanut Ruotsin

Suomen kielen merkitys on kasvanut Ruotsin LAPSELLASI ON OIKEUS SUOMEN KIELEEN! Kieliä voi oppia monta ja se kannattaa Kansainvälistyvä maailma suosii monikielisyyttä Suomen kielen merkitys on kasvanut Ruotsin yhteiskunnassa ja yritysmaailmassa.

Lisätiedot

HAAPARANNAN KUNNAN OHJELMA KANSALLISILLE VÄHEMMISTÖILLE JA VÄHEMMISTÖKIELILLE 2015

HAAPARANNAN KUNNAN OHJELMA KANSALLISILLE VÄHEMMISTÖILLE JA VÄHEMMISTÖKIELILLE 2015 HAAPARANNAN KUNNAN OHJELMA KANSALLISILLE VÄHEMMISTÖILLE JA VÄHEMMISTÖKIELILLE 2015 Kunnanvaltuuston hyväksymä 2015-04-13, 58 INNEHÅLLSFÖRTECKNING Sida 1 TAUSTA 1 2 KIELEN MERKITYKSESTÄ 2 3 NEUVONPITO JA

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS V U O D E L T A 2 0 11

TOIMINTAKERTOMUS V U O D E L T A 2 0 11 TOIMINTAKERTOMUS V U O D E L T A 2 0 11 1 SUOMEN HAUTAUSTOIMINNAN KESKUSLIITTO RY BEGRAVNINGSVERKSAMHETENS CENTRALFÖRBUND I FINLAND RF YLEISTÄ Liiton kotisivu: www.shk.fi Y-tunnus: 1480117-5 LIITTOKOKOUS

Lisätiedot

Sama suomeksi? Miina Salokannas Kielineuvosto Kielen ja kansanperinteen tutkimuslaitos 2014

Sama suomeksi? Miina Salokannas Kielineuvosto Kielen ja kansanperinteen tutkimuslaitos 2014 Sama suomeksi? suomenkielisen informaation kattavuus suomen kielen hallintoaluekuntien verkkosivustoilla Miina Salokannas Kielineuvosto Kielen ja kansanperinteen tutkimuslaitos 2014 Tiivistelmä Salokannas,

Lisätiedot

Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto. Toiminta- ja talousohjelma 2012-2015

Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto. Toiminta- ja talousohjelma 2012-2015 Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto Toiminta- ja talousohjelma 2012-2015 Ruotsinsuomalaisten Keskusliiton 28. varsinainen liittokokous 3. 4.6.2011 Sisällysluettelo I Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto... 3

Lisätiedot

Myönteistä kehitystä ruotsinsuomalaisen kansallisen vähemmistön sekä ryhmän oikeuksien osalta, mutta vain tietyissä kunnissa Ruotsissa

Myönteistä kehitystä ruotsinsuomalaisen kansallisen vähemmistön sekä ryhmän oikeuksien osalta, mutta vain tietyissä kunnissa Ruotsissa RUOTSINSUOMALAISTEN KESKUSLIITTO 31.1.2014 1 Tukholma, 21.1. 2014: Huomioita Ruotsinsuomalaisten Keskusliitolta Euroopan Neuvostolle: Ruotsinsuomalaisten asema kansallisena vähemmistönä sekä Alueellisia

Lisätiedot

Ruotsin kielilainsäädäntö ja kieliolot. Kaisa Syrjänen Schaal

Ruotsin kielilainsäädäntö ja kieliolot. Kaisa Syrjänen Schaal Ruotsin kielilainsäädäntö ja kieliolot Kaisa Syrjänen Schaal Suomen kieli Ruotsissa 2. 12. 2014: 15 vuotta kansallisena vähemmistökielenä Virallinen lakisääteinen asema Hallintoalue laajentunut Vähemmistökielten

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry. Nimi ja kotipaikka

SÄÄNNÖT. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry. Nimi ja kotipaikka SÄÄNNÖT Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry ja sitä kutsutaan näissä säännöissä yhdistykseksi.

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

3 Organisaatio 1. Järjestörakenne Liitto harjoittaa toimintaansa perusjärjestöjensä, piiriensä ja päätäntäelimiensä kautta.

3 Organisaatio 1. Järjestörakenne Liitto harjoittaa toimintaansa perusjärjestöjensä, piiriensä ja päätäntäelimiensä kautta. RUOTSINSUOMALAISET ELÄKELÄISET Tarkistettu ja hyväksytty ylimääräisessä edustajakokouksessa 2.10.2007 Vahvistettu RSKL:n liittokokouksessa 18.-18.5.2007 Tarkistettu ja Hyväksytty edustajakokouksessa 4-5.10.2010

Lisätiedot

Tuusulan Metallityöväen ammattiosaston toimintakertomus vuodelta 2008

Tuusulan Metallityöväen ammattiosaston toimintakertomus vuodelta 2008 Tuusulan Metallityöväen ammattiosaston toimintakertomus vuodelta 2008 YLEISTÄ Vuosi 2008 oli Tuusulan Metallityöväen ammattiosaston 32. toimintavuosi. Ammattiosastomme toiminta on ollut jälleen kuluneena

Lisätiedot

TULOKSET TARVEKARTOITUS. Hallstahammars kommun

TULOKSET TARVEKARTOITUS. Hallstahammars kommun TULOKSET TARVEKARTOITUS Hallstahammarin kunta liittyi suomen kielen hallintoalueeseen 1. tammikuuta 2010. Kunta on tehnyt Hallintoalueryhmän kanssa kartoituksen ruotsinsuomalaisten tarpeista ja toivomuksista

Lisätiedot

Oikeus suomenkieliseen vanhustenhuoltoon ja -hoitoon

Oikeus suomenkieliseen vanhustenhuoltoon ja -hoitoon Suuri osa Suomesta 1960 1970-luvuilla muuttaneista henkilöistä on jo eläkkeellä, ja monet tarvitsevat vanhustenhuoltoa. Vuoden 2012 lopussa Ruotsissa asui 76 000 suomalaistaustaista yli 65-vuotiasta henkilöä.

Lisätiedot

Hei, korjaukset tehty vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan. Ainoastaan maaliskuun ylimääräinen hallituksen kokouspöytäkirjaa ei ole (silloin oli

Hei, korjaukset tehty vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan. Ainoastaan maaliskuun ylimääräinen hallituksen kokouspöytäkirjaa ei ole (silloin oli Hei, korjaukset tehty vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan. Ainoastaan maaliskuun ylimääräinen hallituksen kokouspöytäkirjaa ei ole (silloin oli tilinpäätöksen tarkastus ja alllekirjoitus), Roby oli sihteerinä

Lisätiedot

1. Yhdistyksen nimi on Tampereen seudun Omaishoitajat ry ja kotipaikka Tampere. Yhdistyksen toiminta-alueena on koko Pirkanmaa.

1. Yhdistyksen nimi on Tampereen seudun Omaishoitajat ry ja kotipaikka Tampere. Yhdistyksen toiminta-alueena on koko Pirkanmaa. 1(3) YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Tampereen seudun Omaishoitajat ry ja kotipaikka Tampere. Yhdistyksen toiminta-alueena on koko Pirkanmaa. 2. Yhdistyksen tarkoituksen on toimia omaishoitajien

Lisätiedot

A. YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, KIELET, TARKOITUS JA TOIMINTAMUOTO

A. YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, KIELET, TARKOITUS JA TOIMINTAMUOTO POHJOLA-NORDENIN NUORISOLIITTO RY:N SÄÄNNÖT hyväksytty 1.4.1995 kevätkokouksessa Lappeenrannassa muutettu 31.10.1998 syyskokouksessa Helsingissä muutettu 3.4.2009 kevätkokouksessa Helsingissä muutettu

Lisätiedot

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Yleistä Fiskars kyläseuran toiminta tukeutuu yhdistyksen sääntöihin ja vuosittain vahvistettavaan toimintasuunnitelmaan. Toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Läsnäolijat: Saara Jokinen, Eliisa Kytölä, Kyllikki Härkönen, Julia Sverke, Lauri Kuusinen, Anja Nyman, Maria Syväjärvi, Mari Forsberg

Läsnäolijat: Saara Jokinen, Eliisa Kytölä, Kyllikki Härkönen, Julia Sverke, Lauri Kuusinen, Anja Nyman, Maria Syväjärvi, Mari Forsberg Maria Syväjärvi 2013-12-13 Hallinnollinen assistentti 073-661 39 44 maria.syvajarvi sigtuna.se Muistiinpanot neuvonpito 2013-12-10 Läsnäolijat: Saara Jokinen, Eliisa Kytölä, Kyllikki Härkönen, Julia Sverke,

Lisätiedot

Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf SÄÄNNÖT

Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf SÄÄNNÖT Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf Nämä sääännöt on hyväksytty piirin syyskokouksessa 28.10.2006 ja rekisteröity yhdistysreksiteriin 28.12.2006. SÄÄNNÖT Yhdistys ja sen tarkoitus

Lisätiedot

Sääntömääräinen vaalikokous Esityslista 26.11.2013. 2 Kokouksen laillisuus, päätösvaltaisuus ja läsnäolijoiden toteaminen

Sääntömääräinen vaalikokous Esityslista 26.11.2013. 2 Kokouksen laillisuus, päätösvaltaisuus ja läsnäolijoiden toteaminen Esityslista 26.11.2013 Kokouksen asiat 1 Kokouksen avaus 2 Kokouksen laillisuus, päätösvaltaisuus ja läsnäolijoiden toteaminen 3 Kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin valinta 4 Kokouksen pöytäkirjantarkastajien

Lisätiedot

Varapuheenjohtaja Anneli Heikkilä avasi kokouksen klo 17: 13

Varapuheenjohtaja Anneli Heikkilä avasi kokouksen klo 17: 13 Anarkistimartat ry Anarkistmarthorna rf rek.nro 198.144 Aika: Vuosikokous torstaina 28.2.2013 klo 17-19:30. Paikka: Uudenmaan Marttojen 6.krs Sali, Lapinlahdenkatu 3, Helsinki. VUOSIKOKOUKSEN ESITYSLISTA

Lisätiedot

Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa

Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa Anne Ågren Suomen kielen hallintoalueen kehittäjä Heinäkuu 2014 Sisällysluettelo Tausta, tarkoitus ja toteutus Vastausprosentti Toiminnat

Lisätiedot

Paikka Tallinnan risteily, Baltic Queen- laivan kokoustila kansi 5

Paikka Tallinnan risteily, Baltic Queen- laivan kokoustila kansi 5 KAUPAN ESIMIESVETERAANIT RY VUOSIKOKOUS Pöytäkirja Aika 1.9.2015 kello 18.30 Paikka Tallinnan risteily, Baltic Queen- laivan kokoustila kansi 5 Läsnä Liitteessä 6 mainitut 43 henkilöä 1. Kokouksen avaus

Lisätiedot

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki Finnish Bone Society Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki 3 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia yhdyssiteenä luututkimuksesta kiinnostuneiden

Lisätiedot

Uutiskirje huhtikuussa 2016 työstä kansallisten vähemmistöjen kanssa

Uutiskirje huhtikuussa 2016 työstä kansallisten vähemmistöjen kanssa Uutiskirje huhtikuussa 2016 työstä kansallisten vähemmistöjen kanssa Uudet liput Uumajan kunta on tilannut uudet liput, joissa on teksti sekä suomen että uumajan saamen kielillä. Sinut toivotetaan tervetulleeksi

Lisätiedot

KAUPAN ESIMIESVETERAANIT ry VUOSIKOKOUS. Paikka Baltic Princess laiva matkalla Helsingistä Tallinnaan Kokoustila 5 krs Aika 22.8.2012 alkaen klo 19.

KAUPAN ESIMIESVETERAANIT ry VUOSIKOKOUS. Paikka Baltic Princess laiva matkalla Helsingistä Tallinnaan Kokoustila 5 krs Aika 22.8.2012 alkaen klo 19. KAUPAN ESIMIESVETERAANIT ry VUOSIKOKOUS Pöytäkirja Paikka Baltic Princess laiva matkalla Helsingistä Tallinnaan Kokoustila 5 krs Aika 22.8.2012 alkaen klo 19.00 Läsnä osanottajaluettelossa mainitut 55

Lisätiedot

Pohjois Ruotsin piirin tiedote nr.1 2015

Pohjois Ruotsin piirin tiedote nr.1 2015 Pohjois Ruotsin piirin tiedote nr.1 2015 Vuoden 2015 piirihallitus: Sinikka Lindquist Skellefteå puheenjohtaja Jouni Slagner Haaparanta varapuheenjohtaja? Tapio Tamminen Uumaja vähemmistöasiat? Taina Rintamäki

Lisätiedot

RUOTSINSUOMALAISTEN KESKUSLIITTO SVERIGEFINSKA RIKSFÖRBUNDET

RUOTSINSUOMALAISTEN KESKUSLIITTO SVERIGEFINSKA RIKSFÖRBUNDET RUOTSINSUOMALAISTEN KESKUSLIITTO SVERIGEFINSKA RIKSFÖRBUNDET PÖYTÄKIRJA RSKL:N 29. VARSINAINEN LIITTOKOKOUS 6.-7.6.2013 Aika: 6.-7.6.2013 klo 15.00 Paikka: Axevallan Kansankorkeakoulu Läsnä: Osallistujaluettelo

Lisätiedot

Aika Tiistai 31.3.2015 klo 18: Toimitupa Murtsikka, Murtomäentie 1003 B

Aika Tiistai 31.3.2015 klo 18: Toimitupa Murtsikka, Murtomäentie 1003 B ETELÄ KAJAANIN KYLÄT RY PÖYTÄKIRJA 1(5) VUOSIKOKOUS 31.3.2015 Aika Tiistai 31.3.2015 klo 18: Paikka Toimitupa Murtsikka, Murtomäentie 1003 B Osallistujat Fordell Pertti Juntunen Raija Kauppinen Esko Kallio

Lisätiedot

RSE Eläkeläiset Mediassa. Keski-Ruotsin Sisuradio

RSE Eläkeläiset Mediassa. Keski-Ruotsin Sisuradio RSE Eläkeläiset Mediassa Keski-Ruotsin Sisuradio Ruotsinsuomalaiset naiset pääsevät valokeilaan Lähetetty måndag 23 februari kl 18:10 http://sverigesradio.se/sida/avsnitt/512621?programid=1019 KUUNTELE

Lisätiedot

POSTADRESS FAKTURAADRESS TELEFON E-POSTADRESS PLUSGIRO

POSTADRESS FAKTURAADRESS TELEFON E-POSTADRESS PLUSGIRO Handläggare: Anne-Mari Ågren, Ledningsstab utv KS Toimintakertomus 2014 Suomen kielen hallintoalue Johdanto Karlskogan kunta kuuluu vuodesta 2012 lähtien suomen kielen hallintoalueeseen. Taustana on vähemmistö

Lisätiedot

3. Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

3. Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Suomen hydrologian yhdistys (SHY) VUOSIKOKOUS 15.5.2014 klo. 17.30-18:43 Suomen ympäristökeskus, Mechelininkatu 34a, Helsinki Läsnäolijat: Johanna Korhonen, Hannu Marttila, Harri Koivusalo, Ari Jolma,

Lisätiedot

6. Vuosikokous vahvisti tilinpäätöksen ja myönsi tili- ja vastuuvapauden hallitukselle ja muille tilivelvollisille.

6. Vuosikokous vahvisti tilinpäätöksen ja myönsi tili- ja vastuuvapauden hallitukselle ja muille tilivelvollisille. Yhdistyksen vuosikokouksen pöytäkirja 8.2.2002 1. Hallituksen puheenjohtaja avasi kokouksen klo 17.05. 2. Vuosikokouksen puheenjohtajaksi valittiin Timo Pohjolainen, sihteeriksi Leena Niemistö, pöytäkirjantarkastajiksi

Lisätiedot

Helsingin terveyskeskuksen henkilökunta JHL 015 ry

Helsingin terveyskeskuksen henkilökunta JHL 015 ry Helsingin terveyskeskuksen henkilökunta JHL 015 ry Toimintakertomus vuodelta 2013 Nykytila: Yhdistyksemme jäsenmäärä kasvoi 14.11.1013 lähes kaksinkertaiseksi, kun Helsingin sosiaaliviraston henkilöstö

Lisätiedot

MAOL-Kuopio ry Vuosikokous 9.10.2014

MAOL-Kuopio ry Vuosikokous 9.10.2014 MAOL-Kuopio ry Vuosikokous 9.10.2014 Sisällys Esityslista...1 Toimintakertomus 1.8.2013 31.7.2014...2 Esitys toimintasuunnitelmaksi 2014 2015...4 Tilinpäätös 31.7.2014...5 Talousarvio toimikaudelle 1.8.2014

Lisätiedot

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Sari Pesonen Tukholman yliopisto, suomen kielen osasto Slaavilaisten ja balttilaisten kielten, suomen, hollannin ja saksan laitos Stockholms

Lisätiedot

Surahammarin kunnan vähemmistöpoliittinen toimintasuunnitelma 2010-2012

Surahammarin kunnan vähemmistöpoliittinen toimintasuunnitelma 2010-2012 Surahammarin kunnan vähemmistöpoliittinen toimintasuunnitelma 2010-2012 Suomen kielen hallintoaluekysymyksistä vastaava johtoryhmä Sisällysluettelo Tausta...4 Ruotsin vähemmistöpolitiikka...4 Laki kansallisista

Lisätiedot

Yhdistyksen puheenjohtaja Tuomo Tikkanen avaa kokouksen. Kokous valitsee kaksi puheenjohtajaa. Puheenjohtajiksi valittiin

Yhdistyksen puheenjohtaja Tuomo Tikkanen avaa kokouksen. Kokous valitsee kaksi puheenjohtajaa. Puheenjohtajiksi valittiin ESITYSLISTA 6.10.2015 1(6) AMMATILLISET OPETTAJAT AO ry VUOSIKOKOUS Aika Sunnuntai 15.11.2015 kello 9.00. Paikka Kokoustila Snellman & Kallavedet, Scandic Hotelli, Satamakatu 1, 70100 Kuopio I KOKOUKSEN

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KRISTILLISEN KOULUN KANNATUSYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT

HÄMEENLINNAN KRISTILLISEN KOULUN KANNATUSYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT 1 YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA HÄMEENLINNAN KRISTILLISEN KOULUN KANNATUSYHDISTYS RY:N kotipaikka Yhdistyksen on nimi Hämeenlinna. on Hämeenlinnan kristillisen koulun kannatusyhdistys ry ja sen 2 YHDISTYKSEN

Lisätiedot

Rovaniemellä 21.2.2012 PÖYTÄKIRJA 1/2013 HAAVIKON SUKUSEURA RY:N SUKUNEUVOSTON KOKOUS

Rovaniemellä 21.2.2012 PÖYTÄKIRJA 1/2013 HAAVIKON SUKUSEURA RY:N SUKUNEUVOSTON KOKOUS Rovaniemellä 21.2.2012 PÖYTÄKIRJA 1/2013 HAAVIKON SUKUSEURA RY:N SUKUNEUVOSTON KOKOUS 1 Kokouksen avaus Sukuneuvoston puheenjohtaja, Pekka Haavikko, avasi kokouksen klo 18.15 ja toivotti kaikki tervetulleeksi

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2006

TOIMINTAKERTOMUS 2006 TOIMINTAKERTOMUS 2006 YLEISTÄ Vuosi 2006 oli OuLVI:n 44. toimintavuosi. Vuoden aikana järjestetty toiminta oli edellisten vuosien mukaista.tapahtumissa keskityttiin laatuun ja panostettiin tapahtumaympäristöön

Lisätiedot

Vesaisten Keskusliitto ry:n säännöt

Vesaisten Keskusliitto ry:n säännöt Vesaisten Keskusliitto ry:n säännöt Yhdistyksen nimi on Vesaisten Keskusliitto ry., josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. I TARKOITUS Liiton tarkoituksena

Lisätiedot

OULUN INSINÖÖRIOPISKELIJAT OIO ry Kotkantie 1 90250 OULU. Yhdistyksen kotipaikka on Oulun kaupunki. Yhdistyksen tarkoituksena on jäsenistönsä

OULUN INSINÖÖRIOPISKELIJAT OIO ry Kotkantie 1 90250 OULU. Yhdistyksen kotipaikka on Oulun kaupunki. Yhdistyksen tarkoituksena on jäsenistönsä OULUN INSINÖÖRIOPISKELIJAT OIO ry Kotkantie 1 90250 OULU SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka 2 Yhdistyksen tarkoitus 3 Tarkoituksen toteuttaminen 4 Toiminnan tukeminen Yhdistyksen nimi on Oulun Insinööriopiskelijat

Lisätiedot

Kokousmuistio Yhteistyökokous suomen kielen hallintoalue. Paikka ja aika: Trosan kunnantalo, klo. 14:00 15:00

Kokousmuistio Yhteistyökokous suomen kielen hallintoalue. Paikka ja aika: Trosan kunnantalo, klo. 14:00 15:00 Kokouksen päivämäärä 28.03.2014. Paikka ja aika: Trosan kunnantalo, klo. 14:00 15:00 Yhteistyöryhmään osallistujat: Läsnä Trosan kunnasta: Eira Lavio Seija Gustafsson Jouko Koivisto Tiina Alpua Jakob Etaat

Lisätiedot

Muistio, Ruotsinsuomalainen neuvosto

Muistio, Ruotsinsuomalainen neuvosto Muistio, Ruotsinsuomalainen neuvosto Aika: 4/14 2014 klo 17 18,15 Paikka: Skymningen, kunnantalo Läsnä: Stefan Larsson, vt. kunnanjohtaja Irmeli Parkkinen, Eläkeläisyhdistys Tähti Osmo Holappa, Ö-V-piiri

Lisätiedot

Koti Suomalaisille Vanhuksille -yhdistyksen säännöt

Koti Suomalaisille Vanhuksille -yhdistyksen säännöt Koti Suomalaisille Vanhuksille -yhdistyksen säännöt Käsitelty ensimmäisen kerran 20.11.2009 pidetyssä yhdistyksen kokouksessa ja hyväksytty 24.4.2010 vuosikokouksessa. 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi

Lisätiedot

- tuoda esille vanhempien kannanottoja koulua ja kasvatusta koskevissa kysymyksissä

- tuoda esille vanhempien kannanottoja koulua ja kasvatusta koskevissa kysymyksissä Oulun Rajakylän koulun vanhempainyhdistys 1 Yhdistyksen nimi on OULUN RAJAKYLÄN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS ry ja se toimii Rajakylän koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Oulu. 2 Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

POSION VAMMAIS-JA VANHUSNEUVOSTO TOIMINTAKERTOMUS

POSION VAMMAIS-JA VANHUSNEUVOSTO TOIMINTAKERTOMUS POSION VAMMAIS-JA VANHUSNEUVOSTO TOIMINTAKERTOMUS 2015 2 VAMMAIS-JA VANHUSNEUVOSTON KOKOONPANO 2015 Pirkko Mäkelä, puheenjohtaja 23.6.2015 lähtien, Eläkeliiton Posion yhdistys ry Sari Ylisirniö, sihteeri23.6.2015

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Vantaa, 23.1.2016 ESITYS RESERVILÄISLIITON SÄÄNTÖJEN MUUTOKSESTA NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE 1 Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Lisätiedot

1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka on Tampereen kaupunki.

1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka on Tampereen kaupunki. Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. Rek.nro 149.234 Ensirek.pvm 13.6.1988 PIRKKA-HÄMEEN MEHILÄISHOITAJAT RY:N SÄÄNNÖT 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka

Lisätiedot

MIKKELIN LIIKE- JA VIRKANAISET RY VUOSIKOKOUS

MIKKELIN LIIKE- JA VIRKANAISET RY VUOSIKOKOUS MIKKELIN LIIKE- JA VIRKANAISET RY VUOSIKOKOUS ESITYSLISTA Aika: 19.2.2014 klo 18.00 Paikka: Kahvila Nanda Wanha Talo, Savilahdenkatu 12, Mikkeli 1. VUOSIKOKOUKSEN AVAUS Yhdistyksen puheenjohtaja Kirsi-Maaria

Lisätiedot

VÄHEMMISTÖ JA VÄHEMMISTÖKIELTEN TYÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2015 2016. Suomenkielinen käänös / Finsk översättning av Dnr: 2014.1110.

VÄHEMMISTÖ JA VÄHEMMISTÖKIELTEN TYÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2015 2016. Suomenkielinen käänös / Finsk översättning av Dnr: 2014.1110. VÄHEMMISTÖ JA VÄHEMMISTÖKIELTEN TYÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2015 2016 Suomenkielinen käänös / Finsk översättning av Dnr: 2014.1110.101 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTAA... 3 1.1. Nykyinen tilanne... 3 1.2. Ruotsin

Lisätiedot

Vähemmistökielten toimintaohjelma 2012-2014

Vähemmistökielten toimintaohjelma 2012-2014 PAJALAN KUNNANVALTUUSTON 23.4. 2012 HYVÄKSYMÄ Vähemmistökielten toimintaohjelma 2012-2014 Pajalan kommun Pajalan kunta 1 Sisältö 1 Johdanto 1.1 Kansallinen vähemmistöpolitiikka 1.2 Pajalan kunnan vähemmistöpolitiikka

Lisätiedot

Kokouksen esityslista

Kokouksen esityslista Kutsu sääntömääräiseen vuosikokoukseen Keski-Suomen Sukututkijat ry kutsuu jäsenensä sääntömääräiseen vuosikokoukseen, joka pidetään keskiviikkona 25.3.2015 klo 17.00 alkaen Jyväskylän maakunta-arkistossa.

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Suomen kielen hallintoalue Ludvikan kunta 2015 2016. Ludvika framtidens, tillväxtens och möjligheternas kommun.

Toimintasuunnitelma. Suomen kielen hallintoalue Ludvikan kunta 2015 2016. Ludvika framtidens, tillväxtens och möjligheternas kommun. Toimintasuunnitelma Suomen kielen hallintoalue Ludvikan kunta 2015 2016 Ludvika framtidens, tillväxtens och möjligheternas kommun. Sisältö Yleiskatsaus/taustaa 2 Tavoitteet 3 Neuvonpito 4 Kartoitukset

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 MIKKELIN JUDO RY 1. JÄRJESTÖTOIMINTA Yhdistyksen tarkoituksena on kehittää jäsentensä judotaitoa sekä toimia judon tunnetuksi tekemiseksi ja sen harrastuksen levittämiseksi. Tarkoituksensa

Lisätiedot

Suunnistusliiton säännöt

Suunnistusliiton säännöt Suunnistusliiton säännöt SUOMEN SUUNNISTUSLIITTO ry Suomen Suunnistusliiton säännöt (Rekisteröity 19.9.2008) 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Suunnistusliitto ry. ja sen kotipaikka on Helsingin

Lisätiedot

KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013

KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013 JOHTOSÄÄNTÖ sivu 1(6) KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013 I JOHTOSÄÄNNÖN SOVELTAMISALA 1 Johtosäännössä määrätään siitä luottamusjohdon toiminnasta, joka ei sisälly sääntöihin,

Lisätiedot

Pietarsaaren lukion oppilaskunnan säännöt. Sisällysluettelo. Sivu 1

Pietarsaaren lukion oppilaskunnan säännöt. Sisällysluettelo. Sivu 1 Sisällysluettelo 1. Nimi, kotipaikka ja kieli... 2 2. Tarkoitus... 2 3. Toiminnan laatu... 2 4. Jäsenet... 2 5. Oppilaskunnan johto... 2 6. Oppilaskunnan yleiskokouksen aika, koollekutsuminen sekä laillisuus

Lisätiedot

SUOMEN KIINTEISTÖLIITTO RY:N VARSINAINEN LIITTOKOKOUS

SUOMEN KIINTEISTÖLIITTO RY:N VARSINAINEN LIITTOKOKOUS PÖYTÄKIRJA 1 (5) SUOMEN KIINTEISTÖLIITTO RY:N VARSINAINEN LIITTOKOKOUS Aika Lauantai 24.4.2010 klo 9.30-11.35 Paikka Sokos Hotel Lappee, kokoustila Saimaa, Brahenkatu 1, Lappeenranta Läsnä Liitteen mukaan

Lisätiedot

Rantapohja-alueen hirvikoirayhdistys ry:n Vuosikokous 12.3.2008 Kiimingin Reposelässä.

Rantapohja-alueen hirvikoirayhdistys ry:n Vuosikokous 12.3.2008 Kiimingin Reposelässä. Rantapohja-alueen hirvikoirayhdistys ry:n Vuosikokous 12.3.2008 Kiimingin Reposelässä. KOKOUSPÖYTÄKIRJA 1. Kokouksen avaus. - kokouksen avauksen suoritti Timo Tiiro 2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja,

Lisätiedot

HYY seniorit ry, HUS seniorer rf. Rek. no 192.654 SÄÄNNÖT

HYY seniorit ry, HUS seniorer rf. Rek. no 192.654 SÄÄNNÖT HYY seniorit ry, HUS seniorer rf SÄÄNNÖT Yhdistysrekisteri vahvistanut 27.10.2005 HYY-seniorit, HUS-seniorer rf SÄÄNNÖT 2 (5) 1 Nimi, kotipaikka ja kielet Yhdistyksen nimi on HYY-seniorit ry, HUS-seniorer

Lisätiedot

Liitto voi hankkia ja omistaa kiinteää omaisuutta sekä vastaanottaa lahjoituksia ja testamentteja.

Liitto voi hankkia ja omistaa kiinteää omaisuutta sekä vastaanottaa lahjoituksia ja testamentteja. 1 SÄÄNNÖT 11.8.2010 NAISTEN VALMIUSLIITTO RY Nimi 1 Yhdistyksen nimi on Naisten Valmiusliitto ry, Kvinnornas Beredskapsförbund rf, josta jäljempänä käytetään nimitystä liitto. Sen kotipaikka on Helsingin

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2014. Lahden nuorisovaltuusto

TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2014. Lahden nuorisovaltuusto TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2014 sivu 2 / 8 Toimintasuunnitelma ja talousarvioehdotus vuodelle 2014 SISÄLLYSLUETTELO 3. VUODEN 2014 TOIMINNAN PAINOPISTEET 1. PARANNETAAN NUORISOVALTUUSTON

Lisätiedot

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa.

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa. TOIMINTAKERTOMUS 2015 YLEISTÄ Metsäkansan kyläyhdistyksen toiminta vuonna 2015 oli aktiivista. Vuotta värittivät erityisesti hyvin onnistuneet tapahtumat ja kyläyhdistyksen saama positiivinen huomio. Yhdistys

Lisätiedot

Suomen kielen hallintoalue Neuvonpito 2014-02-18. Esityslista

Suomen kielen hallintoalue Neuvonpito 2014-02-18. Esityslista Suomen kielen hallintoalue Neuvonpito 2014-02-18 Esityslista Ajankohtaista yhdistyksistä Lars Bryntesson, Lisa, Jukka, Lars, Anja, Sara, Terttu, Kyllikki, Ylva, Marie Ajankohtaista Sigtunan kunnassa Päivä

Lisätiedot

KUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY

KUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY KUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Kuopion steinerpedagogiikan kannatusyhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Kuopion kaupunki.

Lisätiedot

1. Yhdistyksen nimi on Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry. Jäljempänä yhdistyksestä käytetään nimitystä kerho.

1. Yhdistyksen nimi on Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry. Jäljempänä yhdistyksestä käytetään nimitystä kerho. Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi on Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry. Jäljempänä yhdistyksestä käytetään nimitystä kerho. 2. Kerhon kotipaikka on Helsinki. 3. Kerhon tarkoituksena

Lisätiedot

Zürichin Suomi-koulun säännöt

Zürichin Suomi-koulun säännöt Zürichin Suomi-koulun säännöt I NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Zürichin Suomi-koulu (Finnische Schule Zürich) ja sen kotipaikka on Zürich, Sveitsi.

Lisätiedot

Oikaristen Sukuseura Ry:n. toimintakertomus 2013

Oikaristen Sukuseura Ry:n. toimintakertomus 2013 Oikaristen Sukuseura Ry:n toimintakertomus 2013 Kuva: Sirpa Heikkinen 2013 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2013 Oikaristen 13-vuotiaan sukuseuran toiminta jatkui edelleen aktiivisena. Seuran

Lisätiedot

VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTON TOIMINTAKERTOMUS 2015. VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTO Myllyjärventie 1 74200 Vieremä. Hyväksytty 26.11.2015

VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTON TOIMINTAKERTOMUS 2015. VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTO Myllyjärventie 1 74200 Vieremä. Hyväksytty 26.11.2015 VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTO Myllyjärventie 1 74200 Vieremä VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTON TOIMINTAKERTOMUS 2015 Hyväksytty 26.11.2015 LIITTEET 1. Yhteystietoluettelo 2. Vanhusneuvoston esite TARKOITUS Vanhusneuvoston

Lisätiedot

Johtosääntö. Suomen Akvaarioliitto ry

Johtosääntö. Suomen Akvaarioliitto ry Johtosääntö Suomen Akvaarioliitto ry Päivitetty: 18.2.2008 Edellinen päivitys: 9.2.2008 Suomen Akvaarioliitto ry 2(6) Johdanto Suomen Akvaarioliitto ry:n (SAL) johtosääntö on suunniteltu helpottamaan liiton

Lisätiedot

Läsnä 15 yhdistyksen jäsentä, joiden nimiluettelo on pöytäkirjan liitteenä 1. Yhdistyksen puheenjohtaja Ville Savoranta avasi kokouksen.

Läsnä 15 yhdistyksen jäsentä, joiden nimiluettelo on pöytäkirjan liitteenä 1. Yhdistyksen puheenjohtaja Ville Savoranta avasi kokouksen. 1 Järvenpään Yhteiskoulun ja Lukion Seniorit ry Pöytäkirja Yhdistyksen vuosikokous Aika 12.10.2013 klo 12.00 12.30 Paikka Järvenpään lukio, Lukionkatu 1, Järvenpää Läsnä 15 yhdistyksen jäsentä, joiden

Lisätiedot

Sateenkaariyhdistys Malkus ry

Sateenkaariyhdistys Malkus ry Toimintasuunnitelma 2015 1 1. Johdanto Sateenkaariyhdistys Malkuksen tarkoituksena on edistää seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien henkistä ja hengellistä hyvinvointia ja tukea tätä tarkoitusta

Lisätiedot

Varsinainen liittokokous alkaa

Varsinainen liittokokous alkaa KUUROJEN LIITTO RY ESITYSLISTA 1 (5) Varsinainen liittokokous Aika 11.6.2016 Paikka Porin Yliopistokeskus, Pohjoisranta 11, 28101 Pori Lounas klo 12.00-13.00 Kahvi klo 15.30 16.00 9.00 10.00 Edustajavaltakirjojen

Lisätiedot

Keski-Suomen. Toimintasuunnitelma 2014

Keski-Suomen. Toimintasuunnitelma 2014 Keski-Suomen ry Toimintasuunnitelma 2014 Missio edistää naisyrittäjyyttä sekä parantaa naisyrittäjien kannattavan toiminnan yleisiä edellytyksiä omalla toiminta-alueellaan, edistää yrittäjyyttä, tervettä

Lisätiedot

Yhdistystoiminnan ilta 3.3.2015

Yhdistystoiminnan ilta 3.3.2015 Yhdistystoiminnan ilta 3.3.2015 Yhteisökoordinaattori Soile-Maria Linnemäki / Yhdistysverkosto Pj. Jonna Marttinen / Kinnarin koulun vanhempainkerho Pj. Terttu Kanninen / Luodaan Yhdessä ry OTA KORTTI

Lisätiedot

Vähemmistökieliohjelma Haaparanta

Vähemmistökieliohjelma Haaparanta Vähemmistökieliohjelma Haaparanta Hiukka Haaparannan olosuhteiden erityisyydestä sekä ohjelman teosta ja seurannasta Ohjelman sosiaalialaa koskeva puoli Vanhus- ja vammaishuolto Yksilö- ja perhehuolto

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma suomen kielen hallintoalue 2015 2016

Toimintasuunnitelma suomen kielen hallintoalue 2015 2016 Översättning till finska av verksamhetsplan för finskt förvaltningsområde 2015-2016 Toimintasuunnitelma suomen kielen hallintoalue 2015 2016 Strategia Suunnitelma/ohjelma Suuntaviivat Säännöt ja ohjeet

Lisätiedot

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Sporticus ry. Yhdistyksen kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja valvoa jäsentensä opiskelumahdollisuuksia ja ammatillisia

Lisätiedot

VANHUSTYÖN KESKUSLIITTO - CENTRALFÖRBUNDET FÖR DE GAMLAS VÄL RY

VANHUSTYÖN KESKUSLIITTO - CENTRALFÖRBUNDET FÖR DE GAMLAS VÄL RY SÄÄNNÖT 1 (5) VANHUSTYÖN KESKUSLIITTO - CENTRALFÖRBUNDET FÖR DE GAMLAS VÄL RY 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Vanhustyön keskusliitto - Centralförbundet för de gamlas väl ry. Yhdistyksen kotipaikka

Lisätiedot

Suomen elektronisen urheilun liitto SEUL ry säännöt

Suomen elektronisen urheilun liitto SEUL ry säännöt 1 / 5 Suomen elektronisen urheilun liitto SEUL ry säännöt 1. Yhdistyksen nimi, kotipaikka ja kieli Yhdistyksen nimi on Suomen elektronisen urheilun liitto SEUL ry, ja sen kotipaikka on Helsinki. Yhdistyksen

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2005

TOIMINTAKERTOMUS 2005 TOIMINTAKERTOMUS 2005 YLEISTÄ Vuosi 2005 oli OuLVI:n 43. toimintavuosi. Vuoden aikana järjestetty toiminta oli edellisten vuosien mukaista.tapahtumissa keskityttiin laatuun ja panostettiin tapahtumaympäristöön

Lisätiedot

Lions K piiri toimintasuunnitelma kaudelle 2012 2013

Lions K piiri toimintasuunnitelma kaudelle 2012 2013 Lions K piiri toimintasuunnitelma kaudelle 2012 2013 Lions teema: Me Palvelemme Kansainvälisen presidentin teema: In a World of Service Palvelun Maailmassa Kotimainen teema: Palvelulla Hyvinvointia Piirin

Lisätiedot

MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO, LEMIN PAIKALLISYHDISTYS RY

MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO, LEMIN PAIKALLISYHDISTYS RY MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO, LEMIN PAIKALLISYHDISTYS RY Toimintakertomus 2010 Sisältö 1. Toiminnan ydinalueet 1 2. Toiminta 1 2.1 Säännöllinen toiminta 1 2.2 Tapahtumat 1 2.3 Tapahtumia, joihin osallistuimme

Lisätiedot

4. Hyväksytään seuraavan vuoden toimintasuunnitelma; Hyväksyttiin vuoden 2013 ja 2014 toimintasuunnitelma (liite 2).

4. Hyväksytään seuraavan vuoden toimintasuunnitelma; Hyväksyttiin vuoden 2013 ja 2014 toimintasuunnitelma (liite 2). 1 Selkämeren kansallispuiston ystävät yhdistys Yhdistyksen ensimmäinen kokous Aika: 28.8.2013 klo 19-20 Paikka: Luontotalo Arkki, Pori Pöytäkirja 1. Kokouksen avaus Lasse Lovén avasi kokouksen ja totesi,

Lisätiedot

vanhempainyhdistys ry Hallituksen järjestäytymiskokous 07.11.2010

vanhempainyhdistys ry Hallituksen järjestäytymiskokous 07.11.2010 Auran PÖYTÄKIRJA vanhempainyhdistys ry Hallituksen järjestäytymiskokous 07.11.2010 AIKA: Sunnuntai 07.11.2010 klo 18.00-20.20 PAIKKA: Auran yhtenäiskoulun neuvotteluhuone LÄSNÄ: Tero Sahla Satu Rautias-Barnett

Lisätiedot

Paikka Lahti Vesijärven Auto Oy Myyntimiehentie 2 Aika 31.5.2011 klo 13.00

Paikka Lahti Vesijärven Auto Oy Myyntimiehentie 2 Aika 31.5.2011 klo 13.00 KAUPAN ESIMIESVETERAANIT RY VUOSIKOKOUS Pöytäkirja Paikka Lahti Vesijärven Auto Oy Myyntimiehentie 2 Aika 31.5.2011 klo 13.00 Läsnä Osanottaja listassa mainitut henkilöt Ennen varsinaisen kokouksen alkua

Lisätiedot

Keski-Suomen. Toimintasuunnitelma 2015

Keski-Suomen. Toimintasuunnitelma 2015 Keski-Suomen ry Toimintasuunnitelma 2015 Missio edistää naisyrittäjyyttä sekä parantaa naisyrittäjien kannattavan toiminnan yleisiä edellytyksiä omalla toiminta-alueellaan, edistää yrittäjyyttä, tervettä

Lisätiedot

Pirkanmaan Tietojenkäsittely-yhdistys ry VUOSIKERTOMUS TILIKAUDELTA 1.1.2012-31.12.2012

Pirkanmaan Tietojenkäsittely-yhdistys ry VUOSIKERTOMUS TILIKAUDELTA 1.1.2012-31.12.2012 Pirkanmaan Tietojenkäsittely-yhdistys ry VUOSIKERTOMUS TILIKAUDELTA 1.1.2012-31.12.2012 Sisältö Sisältö... 1 1. Yleistä... 2 2. Virallinen toiminta... 2 2.1. Yhdistyksen kokoukset... 2 2.2. Tietotekniikan

Lisätiedot

Ruotsinsuomalaisen kielenhuollon perustamisesta

Ruotsinsuomalaisen kielenhuollon perustamisesta RUOTSINSUOMALAISTA KIELENHUOLTOA Paula Ehrnebo Ruotsinsuomalainen kielenhuolto 40 vuotta Ruotsinsuomalaisen kielenhuollon perustamisesta on 40 vuotta. Olen yrittänyt miettiä, millaista ruotsinsuomi olisi

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Hämeenlinnan Eläkkeensaajat ry Yhdistyksen säännöt

Hämeenlinnan Eläkkeensaajat ry Yhdistyksen säännöt Hämeenlinnan Eläkkeensaajat ry Yhdistyksen säännöt 1 Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Hämeenlinnan Eläkkeensaajat ry josta näissä säännöissä käytetään nimitystä yhdistys ja jonka kotipaikka on

Lisätiedot