Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto TOIMINTAKERTOMUS 2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto TOIMINTAKERTOMUS 2011"

Transkriptio

1 Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto TOIMINTAKERTOMUS 2011 Ruotsinsuomalaisten Keskusliiton liittohallituksen vuosikokous

2 Sisällysluettelo I RUOTSINSUOMALAISTEN KESKUSLIITTO Yleistä Tavoitteet Identiteetti, kieli ja kulttuuri Vähemmistö- ja etujärjestötyö Järjestön kehittämistoiminta Tiedotus ja viestintä Sosiaalipoliittinen toiminta Pohjoismainen toiminta Koulutus ja kansansivistys Tasa-arvo Talous II Organisaatio Jäsenet ja jäsenyhdistykset Piirit ja jäsenmäärät Liiton hallinto-organisaatio Edustukset RSKL:n jäsenyys muissa järjestöissä RSKL:n kunniajäsenet RSKL:n ansiomerkit Karhun Kannu Liittotoimisto III Erityisliittojen toiminta Ruotsinsuomalainen Harrastajateatteriliitto - RSHT Ruotsinsuomalainen Liikunta ja Urheilu - RSLU Ruotsinsuomalaiset Eläkeläiset RSE Ruotsinsuomalaisten Naisten Foorumi

3 I RUOTSINSUOMALAISTEN KESKUSLIITTO Yleistä 1.1 Tavoitteet Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto toimii ruotsinsuomalaisen vähemmistön etu- ja harrastusjärjestönä. Liitto edistää ruotsinsuomalaisten yhteisiä sosiaalisia ja kulttuurisia pyrkimyksiä, demokraattisuutta, tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä järjestössä että yhteiskunnassa. Keskusliiton toiminta perustuu jäsenistön innostuneisuuteen, aktiivisuuteen ja vaikuttamisen haluun. Yksi RSKL:n tärkeimmistä tehtävistä on luoda edellytykset ja kannustaa ruotsinsuomalaisia harrastamaan ja vaikuttamaan. Liitto toimii jäsenistönsä edunvalvojana Ruotsissa. Vähemmistö- ja etujärjestöroolia liitto toteuttaa osittain valtakunnallisesti Ruotsinsuomalaisen valtuuskunnan jäsenenä ja vaikuttamalla sen toimintaan. Paikallista ja alueellista etujärjestötyötä liitto toteuttaa jäsenyhdistystensä, piiriorganisaatioittensa ja paikallisten yhteistyöryhmien toiminnan kautta. Jäsenistön vaikutusmahdollisuuksien lisääminen yhteiskunnan kaikilla tasoilla sekä syrjinnän ehkäiseminen ovat tärkeä osa liiton etujärjestötyöstä. RSKL:n tavoitteena on suomen kielen, ruotsinsuomalaisen identiteetin ja kulttuurin vaaliminen sekä kehittäminen. Liittokokous Ruotsinsuomalaisten Keskusliiton 28. varsinainen liittokokous pidettiin kesäkuuta laivalla Tukholma-Helsinki linjalla. Kokouksessa valittiin liiton uusi johto ja tehtiin joukkojärjestön tulevaisuuden kannalta merkittäviä päätöksiä. Integraatioministeri Erik Ullenhag välitti Ruotsin valtiovallan tervehdyksen liittokokoukselle Tukholmassa. Liittohallituksen esitys talous- ja toimintaohjelman vuosille hyväksyttiin sekä jäsenmaksuosuudet ja jäsenmaksut vuosille päätettiin. Kokouksessa päätettiin vahvistaa toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2011 sekä vuosien 2009 ja 2010 toimintakertomukset ja tilinpäätökset Liittokokous päätti myöntää tilli- ja vastuuvapauden liittohallitukselle ajoille ja Liittokokous päätti myös tarkistaa liiton, piirien ja jäsenyhdistysten sääntöjä liittohallituksen esitysten mukaisesti. Liittokokous vahvisti myös Ruotsinsuomalaiset Eläkeläiset, Ruotsinsuomalainen Liikunta ja Urheilu, Ruotsinsuomalainen Harrastajateatteriliitto ja Ruotsinsuomalaisten Naisten Foorumi erityisliittojen sääntömuutokset. Lisäksi liittokokous antoi julkilausuman osoitettuna ministereille Erik Ullenhag, Jan Björklund ja Göran Hägglund sekä Ruotsin Kunta- ja maakäräjäliitolle. Liittokokous katsoi, että hallituksen ja hallintoviranomaisten pitää ryhtyä toimiin vahvistaakseen ruotsinsuomalaisten asemaa ja oikeuksia: 3

4 että hallitus nostaa tasoa alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä koskevan eurooppalaisen peruskirjan artiklassa 8 Koulutus ja sitoutua antamaan ruotsinsuomalaisille lapsille oikeuden opetukseen suomenkielellä peruskoulussa että hallitus nostaa tasoa alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä koskevan eurooppalaisen peruskirjan artiklassa 13 Talous- ja yhteiskuntaelämä ja sitoutua antamaan oikeus terveyden- ja sairaanhoitoon Suomen kielellä. että hallitus kiireellisesti poistaa rajoitukset oikeudesta suomen opetukseen äidinkielenä perus- ja lukiokoulussa että hallitus kiiruhtaa suomenkielen opettajakoulutusta ja että tuleva opettajakoulutus äidinkielen opettajakoulutuksen lisäksi kattaa myös esikoulu- ja luokanopettajakoulutuksen että kouluvirasto tiedottaa ruotsinsuomalaisia vanhempia oikeudesta äidinkielen opetukseen esikoulussa koululain mukaan, joka astuu voimaan 1. heinäkuuta 2011 että oikeus esikouluun kokonaan tai osittain suomeksi koko maassa olisi mukana seuraavassa vähemmistöpoliittisessa askeleessa että hallitus tarkistaa asetusta (2005:765) valtion tuesta kansallisille vähemmistöille ja ryhtyy toimiin lopettaakseen Ruotsinsuomalaisten keskusliittoon kohdistuvan valtiontuen pienentymisen että Ruotsin Kunnat ja Maakäräjät (Sveriges Kommuner och Landsting, SKL), samoin maakäräjät ryhtyvät toimiin, jotta neuvonpito tapahtuu vähemmistölain mukaan myös käytännössä. 1.2 Identiteetti, kieli ja kulttuuri RSKL on valtakunnallinen kulttuurijärjestö. Identiteetti- ja kulttuurijärjestönä järjestössämme on monipuolista toimintaa niin harrastusaloittain kuin myös ikäluokittain, mutta samalla erityispiirteenä on yhteisöllisyys, jossa toiminta yltää sukupolvien yli. Ruotsinsuomalaisten kulttuuri ja sen edellytyksien vahvistaminen luovat edellytyksiä ruotsinsuomalaisen vähemmistön identiteetin vahvistumiselle. Vähemmistölaissakin korostuvat suomen kielen elvytys ja suomenkielisen kulttuurin merkitys. Toimintavuoden aikana aloitettiin Suomeksi projekti, jonka tarkoituksena on ylläpitää ja kehittää suomen kieltä ja kulttuuria lähtökohtana ruotsinsuomalaisten asema kansallisena vähemmistönä Ruotsissa. Kaikkein tärkeintä liiton vähemmistötyössä on motivoida ja aktivoida ruotsinsuomalaista vähemmistöä sisältä päin, mikä tapahtui laajan vähemmistöpoliittisen työn ja suomen kielen ja kulttuurin yhteistyönä. Suomeksi projektin tavoitteet ja työtavat Projektin tavoitteet olivat Vahvistaa suomen kieltä niin, että kielellä on kulttuuria ylläpitävä merkitys Kiinnittää erityistä huomiota toisen ja kolmannen polven ruotsinsuomalaisiin lapsiin ja lapsiperheisiin Tehdä tunnetuksi ja vahvistaa ruotsinsuomalaisten kulttuuritoimintaa. Suomeksi projektin avainsanoja olivat avoimuus, yhteistyö, uudet toiminnat, uudet tekijät sekä toimintaan kohdistuvat kielelliset ja laadulliset vaatimukset. Osa projektin toiminnasta oli liiton olevaa toimintaa, sen vahvistamista ja profilointia ja osa oli uutta toimintaa. 4

5 Suomeksi työryhmään kuuluivat puheenjohtajana Seija Sjöstedt, suomen kielen asiantuntijana Paula Ehrnebo, kulttuuritoiminnan vastaavana Pirkko Karjalainen, tiedottajana Matti J Korhonen sekä liiton toimistosta Aira Rajavuori Ludvigsen. Työryhmä piti vuoden aikana neljä kokousta. Projektin eri tehtävissä ovat toimintakauden aikana olleet kulttuurituottaja Lina Puranen (Mukulat), ent. kirjastonhoitaja Heli Henriksson Vasara (kirjallisuus ja pohjoismainen kirjastoviikko) sekä graafinen suunnittelija Kai Kangassalo (projektin kotisivu, logo, esitteet, power point- esittelyt ym). Yhteistyö Kauden aikana sovittiin yhteistyöstä Axevallan kansankorkeakoulun, Ruotsinsuomalaisten kansankorkeakoulun, Ruotsinsuomalaisten Valtuuskunnan, Suomen instituutin, Ruotsinsuomalaisten Kirjoittajien liiton, Tammen Kirjakaupan, Tikkurilan teatteri- ja sirkuskoulun sekä Föreningen Nordenin kanssa. Lisäksi yhteistyökumppaneiksi tulivat liikuntaliitto ja teatteriliitto. Projektiin saatiin erilaista tukea tai avustuksia Ruotsalais-Suomalaiselta Kulttuurirahastolta, Kielineuvostosta, Tukholman kaupungilta, Kulttuurineuvostosta, Suomi-seura ry:stä, Suomen instituutista, Tammen Kirjakaupasta, Finnkirja ja Viking Lineltä. Projektille haettiin sekä Suomen että Ruotsin hallitukselta erityistä avustusta kaksivuotiskaudelle. RSKL:n ja projektin edustajat kävivät esittelemässä hanketta Suomessa kulttuuriministerille ja Ruotsissa vähemmistöministerille. Avustusanomuksiin ei saatu vastausta toimintakauden aikana. Tiedotus ja markkinointi Suomeksi projektille tehtiin logo, jota käytettiin kaikissa projektin tapahtumissa ja tiedotteissa. Hankittiin kaksi roll-upsia, joita käytettiin rinnan RSKL:n esittelymateriaalin kanssa. Järjestettiin kaksi lehdistötiedotustilaisuutta; Tukholmassa ja Helsingissä, Ruotsin suurlähetystössä, Projektin kotisivu avattiin kevätkaudella ja siellä esiteltiin hanke ja sen toiminnot sekä kerättiin tunnettujen henkilöiden lausuntoja Suomeksi projektista sekä koottiin luennoitsijapankki ym. Ministeri Ullenhag vieraili RSKL:n liittokokouksessa kesäkuussa

6 Suomeksi projektille tehtiin molemmilla kielillä esitteet, joiden teksteistä vastasivat Matti J Korhonen ja Paula Ehrnebo. Projektin esittelyseminaari pidettiin Tukholmassa, Suomen instituutissa, Tilaisuuteen osallistui 30 seurojen, piirien sekä yhteistyökumppaneiden edustajaa. Erityisluennon suomen kielestä piti Paula Ehrnebo. Kulttuuritoimintaa Opintoliitto ABF:n tilastojen mukaan järjestössämme pidettiin yli opinto- ja kulttuuritoiminnan tuntia. Osanottajamerkintojä näissä toiminnoissa oli yli Kulttuuriharrastustoiminta elää siis vahvana yhdistyksissä. Seurojen opintokerho- ja kurssimateriaaleina olivat käytettävissä aineistot Suomalaisten historia Ruotsissa Teatteriharrastajien opas Kaskenpoltto Aineistoa vähemmistöjen kielellisistä ja kulttuurillisista oikeuksista Kirjallisuutta eri kulttuurialoista Lasten toiminnan materiaalia Liiton kansantanssin ja kansanmusiikin työryhmään kuuluivat Pirkko Karjalainen, Irene Ala- Jukuri, Markku Plaketti ja Pekka Takula. Työryhmä vastasi ohjelmisto- ja musiikkikursseista, jotka järjestettiin Axevallan kansankorkeakoululla Kouluttajana toimi työryhmän jäsenten lisäksi Antti Savilampi. Kurssilla käytiin lävitse Nordlek 2012 ohjelma, joka on myös liitotn Kesäjuhlan 2012 ohjelma. Liiton uudistunut Kesäfestivaali pidettiin Torshällassa. Tapahtuman isäntäseura oli Torshällan Suomalainen Seura. Monipuolinen ohjelma ja järjestelyt olivat huippuluokkaa. Seurasta osallistui noin 40 vapaaehtoista järjestelyihin. Ruotsinsuomalaisia esiintyjiä oli satoja, tämän lisäksi mukana oli kymmeniä vieraita. Kesäfestivaalissa oli myös Suomeksi projekti mukana ja esillä. Yhteistyötapahtumia Teatteriliiton ja Suomeksi projektin yhteistyönä järjestettiin Hallundassa Teatterifestivaali. Siellä esiintyi seitsemän harrastajateatteriryhmää, vieraina olivat Topi Mikkola, Darya ja Kuutamo-orkesteri sekä Sannamari patjas ja Lauri Antila. Liikuntaliiton ja Suomeksi projektin yhteistyönä järjestettiin Västeråsissa tapahtuma Hyvinvoinnin lähteillä, joka oli perhetapahtuma. Suomen instituutin ja Tukholman Suomalaisen Seuran kanssa projekti vastasi Suomesta tulevasta Satuviulut vierailusta, joka oli 9.4. Tukholmassa. Turussa heinäkuun alussa järjestetyssä ulkosuomalaistapahtumassa Suomi sydämessä liiton työvaliokunta ja hallituksen kulttuurivastaava edustivat liittoa ja esittelivät mm Suomeksi projektia. Syyskaudella aloitettiin yhteistyö Suomen Elämäntarinayhdistyksen ja ruotsinsuomalaisten tarinankerronnan harrastajien kanssa tavoitteena järjestää ruotsinsuomalaisten tarinankerronnan mestaruuskilpailu alkuvuodesta Syyskaudella tehtiin sopimus projektin ja Tikkurilan Teatterin kanssa Ansa ja Tauno toiminnan aloittamisesta. Kyseessä on vanhuksille tarkoitettu, heidän elämäntarinoihinsa perustuva, soveltavan teatterin kerhotoiminta. Syyskuun YksiKaksi suomalaisessa filmiviikossa oli projekti Suomeksi yhtenä yhteistyökumppanina. 6

7 Suomen kieli ja kirjallisuus Suomeksi projekti ja kansankorkeakoulujen kesken neuvoteltiin yhteistyöstä suomen kielen kurssien ja opetuksen lisäämiseksi. Molemmat kansankorkeakoulut ovat tarjonneet palveluja esimerkiksi hallintoalueeseen kuuluville kunnille, jotta tiettyjen ammattiryhmien suomen kielen taitoa vahvistetaan. Osa Axevallan suomen kielen ja kirjallisuuden kurssilaisista. Haaparannan koulun suomen kielen etäopetuksesta on tiedotettu. Koulu järjesti ns. Suomeksi päivät Axevallan koululla järjestettiin Elvytyspaketti nykysuomen, ruotsinsuomen ja kirjallisuuden kurssi, johon osallistui 20 henkilöä. Axevallan Kesän yhteydessä järjestettiin myös suomen kielen ja kirjallisuuden seminaari kesätapahtumaan osallistuville. Työryhmä jätti avustusanomuksia voidakseen koota käytännönläheisen suomen kielen oppaan toisen ja kolmannen polven ruotsinsuomalaisia varten. Todettiin, ettei päästä alkuun toimintavuoden aikana, joten toteutus jätettiin vuodelle Kursseja Suomeksi projekti järjesti seuraavat kurssit toimintavuoden aikana: Tukholmassa järjestettiin lastenkerhojen ohjaajien ja järjestäjien ideointipäivä sekä kerhomateriaalin esittely Eskilstunassa järjestettiin leiriohjaajien kurssi, tavoitteena oli vahvistaa suomenkielisen toiminnan toteuttamista, työtapoja ym. Leiritoiminnassa Tukholmassa/risteilynä pidettiin Lintujärven Leirin ohjaajien suunnittelu- ja koulutuspäivät Tukholmassa järjestettiin lastenkerhojen vetäjille, esikouluhenkilökunnalle ym. Kädentaitojen/ askartelukurssi. Lapset Suomeksi toiminnan tärkeimmät kohderyhmä on ollut lapset ja lapsiperheet. Projektissa toimi osa-aikaisessa palkkauksessa kulttuurituottaja Lina Puranen, joka keskittyi työssään lastenkulttuuriin. Tästä kehittyi Mukulatfesti toiminta, joka on kaksikielistä toimintaa ruotsinsuomalaisille lapsille ja lapsiperheille. Tähän reseptiin kuuluivat kulttuuritapahtumat ja lasten omat työpajat. Toimintavuoden aikana järjestettiin Mukulatfest Tukholman kulttuuritalossa. Yleisöä oli paikalla henkilöä. Syyskaudella jatkettiin suunnitelmia vuodelle 2012 ja tavoitteena on viedä tapahtuma ainakin Haaparantaan, Göteborgiin ja Mälarinlaaksoon. Mukulatfest on hyvä tapa nostaa esiin ruotsinsuomalaisten lasten kielelliset ja kulttuuritarpeet ja tehdä näitä kysymyksiä tunnetuiksi. 7

8 Mukulatfestin workshoppeja. Lintujärven Leiri pidettiin Axevallassa. Leiriin osallistui 50 peruskouluikäistä lasta yhdessä 11 ohjaajan kanssa. Leiritoiminnan tarkoituksena oli vahvistaa lasten ja nuorten suomen kielen taitoa. Ohjaajat olivat sekä ruotsinsuomalaisia että suomalaisia. Iltahämärissä lukuprojekti järjestettiin ensimmäistä kertaa. Lukemista lapsille hankkeeseen liittyi Suomeksi projektin kirjapaketti, joka lahjoitettiin 30 seuralle. Kirjat olivat Koirien Kalevala, Patu ja Tatu sekä Holmöläistarinat. Lukuviikko järjestettiin yhtä aikaa pohjoisemaisen kirjastoviikon aikana. Projekti tehtiin yhteistyössä Föreningen Nordenin kanssa. RSKL tuki uusia lastenkerhoja antamalla niille alkuavustuksen. Paikallisia lastenkerhoja on toiminut vuoden aikana 30 eri seurassa. Tenavat kerhot ovat pääasiassa alle kouluikäisille lapsille ja perustuvat suomenkieliseen toimintaan, joka on pääasiassa kulttuuria. Kerhojen vetäjinä toimivat lasten vanhemmat tai isovanhemmat. Joillakin paikkakunnilla toimii vielä ns. Lauantaikerhoja, mutta osanottajat ovat usein hieman vanhempia ja vetäjinä toimivat seurojen ohjaajat tai paikkakunnan opettajat. Liitto tuki Göteborgin Ruotsinsuomalaisen koulun valtakunnallista urheilutapahtumaa antamalla osanottajille palkintoja. 1.3 Vähemmistö ja etujärjestötyö Yleistä Laki kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä, SFS 2009:724, astui voimaan Laki antaa kaikissa kunnissa ns. perusturvan ja vahvemman aseman hallintoalueen kunnissa. Sosiaalipalvelulakiin tehtiin myös lisäys kunnan velvollisuudesta hankkia mm. suomenkielistä henkilökuntaa vanhustenhoidossa. Vähemmistölain mukaan myös muilla kunnilla on mahdollisuus hakea liittymistä hallintoalueeseen. Helmikuun alusta suomen kielen hallintoalueeseen liitettiin kuusi uutta kuntaa ja Gävleborgin maakäräjät. Vuoden 2011 lopussa suomen kielen hallintoalueeseen kuului seuraavat 32 kuntaa: Borås, Botkyrka, Eskilstuna, Gällivare, Gävle, Göteborg, Haaparanta, Hallstahammar, Haninge, Hofors, Huddinge, Håbo, Hällefors, Kalix, Karlskoga, Kiiruna, Köping, Lindesberg, Norrköping, Norrtälje, Pajala, Sigtuna, Skinnskatteberg, Skövde, Solna, Sundbyberg, Surahammar, Södertälje, Tierp, Trollhättan, Tukholma, Umeå, Upplands Väsby, Upplands-Bro, Uppsala, Västerås, Älvkarleby, Österåker, Östhammar ja Övertorneå. Suomen kielen hallintoalueeseen kuuluvat Gävleborgin, Itägötanmaan, Norrbottenin, Södermanlandin, Tukholman, Uplannin, Västerbottenin, Västmanlandin ja Örebron maakäräjät sekä Länsi-Götanmaan alue. 8

9 Liiton toiminta Liitto tiedotti jäsenistölleen vähemmistölaista, koulutti luottamushenkilöitään sen sisällöstä ja toimi sen toteutumiseksi. Liiton edustajat luennoivat vähemmistöpolitiikasta ja vähemmistölaista useilla yhdistysten ja piirien järjestämillä kursseilla ja kokouksissa. Luottamushenkilöt ja poliitikot tapasivat mm. Borlängessä. Luulajassa, Kramforsissa, Motalassa, Finnspångissa, Norrköpingissä, Gävlessä, Gislavedissä, Sundsvallissa. Pajalassa och Övertorneåssa mm. koskien neuvonpitoa. Liitto tuki eri tavoin yhdistysten työtä kuntien liittymiseksi suomen kielen hallintoalueeseen, yhteistyön käynnistämistä paikkakunnan muiden ruotsinsuomalaisten yhdistysten ja yhteisöjen kanssa sekä yhdistysten yhteydenottoja kuntiin ja neuvonpidon käynnistämistä hallintoviranomaisten kanssa. Liitto koulutti mm. piirikehitysprojektin kautta luottamushenkilöitään ja jäsenistöään vähemmistölaista. Liitto toimi aktiivisesti yhdistysten perustamiseksi niihin hallintoalueen kuntiin missä ei ole liiton jäsenyhdistystä. Yhdistys perustettiin Pajalassa ja Sigtunassa toimintavuoden aikana. Työ yhdistyksen perustamiseksi käynnistettiin Övertorneåssa ja Tierpissä ja jatkui Nackassa. Liitto päätti vuoden aikana vähemmistöprojektin, jonka tavoitteena oli paikallisen vähemmistöpoliittisen toiminnan tukeminen. Vuosi 2011 oli vaalivuosi Suomessa ja keskusliitto oli järjestämässä Ruotsin radion Sisuradion, Suomen Tukholman suurlähetystön ja Suomen Tukholman instituutin kanssa vaalikeskustelun, jossa oli edustajat kaikista eduskuntapuolueista, Suomen Instituutissa 31. maaliskuuta Vähemmistö- ja etujärjestötyötä liitto teki myös Ruotsinsuomalaisten Valtuuskunnan jäsenenä, vaikutti sen toimintaan ja osallistui sen puheenjohtajiston työskentelyyn ja lukuisiin tapaamisiin poliitikkojen ja virkamiesten kanssa. Valtuuskunnan täysistuntoon ja seminaariin osallistuttiin. Täysistunnolle jätettiin aloite koskien Suomeksi -projektin tukemisesta. Liiton kieli-, kulttuuri- ja vähemmistöpoliittisia näkökantoja esitettiin mm: Konferenssi neuvonpidosta kansallisten vähemmistöjen ja hallintoviranomaisten välillä Suomen Tukholman Instituutissa Konferenssi neuvonpidosta kansallisten vähemmistöjen ja hallintoviranomaisten välillä, Kulturens Hus, Luulaja Neuvonpito Integraatioministeri Erik Ullenhagin kanssa Seminaari käytännön vähemmistöpolitiikasta Suomen Tukholman suurlähetystössä Palaveri Tukholman läänin läänihallituksen kanssa Neuvonpito Tukholman lääninhallituksen kanssa Teemakonferenssi Esikoulu kansallisille vähemmistöille Eskilstunassa Neuvonpito Rikspolisstyrelsenin kanssa Neuvonpito tulevaisuuden ihmisoikeustyöstä Ruotsissa Kokous minoritet.se:n ja saamen kielikeskuksen kanssa Tukholmassa Neuvonpito Tukholman lääninhallituksen kanssa Neuvonpito Kouluviraston, Korkeakouluviraston, Erityispedagogisen kouluviraston ja Kouluasioiden valvontaviraston kanssa Neuvonpito tulevaisuuden ihmisoikeustyöstä Ruotsissa 9

10 Liitto jatkoi työtä suomenkielisen vanhustenhoidon käynnistämiseksi ja kehittämiseksi yhteistyössä Ruotsinsuomalaiset Eläkeläiset erityisliiton kanssa. Toimintavuoden aikana RSKL jatkoi ruotsinsuomalaisille tärkeiden instituutioiden esim. Suomen kulttuuri-instituutin ja Ruotsinsuomalaisten arkiston tukemista. Kielineuvoston suomen kielen neuvoa-antavaan työryhmään on osallistuttu. Lisäksi liitto toimi ruotsinsuomalaisen kulttuurielämän hyväksi Ruotsinsuomalaisessa Kulttuuriyhdistyksessä, mikä toimii Uuden teatterin päämiehenä. Vuoden 2011 aikana liitto oli edelleen jäsen Centrum mot rasism -järjestössä. 1.4 Järjestön kehittämistoiminta RSKL:n kehitystoiminta jatkui toimintakauden aikana ja se oli tärkeä osa järjestön sisäisessä uudistumisessa ja työtapojen kehittämisessä. Vähemmistötyö ja järjestöllinen kehitystyö kulkivat käsi kädessä. Läheinen yhteistyö hallintoalueeseen kuuluvien kuntien kanssa sekä niiden alueella asuvien ruotsinsuomalaisten kanssa synnytti tarpeen uusien paikallisyhdistysten perustamisesta. Liiton asiantuntemusta käytettiin selvitettäessä seuratoiminnan lähtökohtia sekä perustettaessa uusia yhdistyksiä. Uudet seurat ovat luonteeltaan usein suomen kieleen, kulttuuriin ja lasten etujen ajamiseen keskittyviä yhdistyksiä. On myös hyvin myönteistä, että toimintavuoden aikana liiton jäsenluvun lasku pysähtyi. Kehitystoiminnasta vastasi liittohallituksessa I varapuheenjohtaja Sinikka Lindquist sekä liittohallituksen jäsen Juha Sarajärvi liittokokoukseen asti. Kehitystoiminnan painopistealueet Vähemmistökysymysten edistäminen yhteisen piiriverkoston avulla. Vähemmistökysymysten edistäminen yhteisen piiriverkoston avulla. Piirien vähemmistöverkosto, kaksi henkilöä piiriä kohden, sekä liiton puheenjohtajisto ja kehitystyöryhmä ovat jatkaneet yhteistyötä vähemmistöasiain edistämiseksi eri puolilla Ruotsia. Erityisesti liiton puheenjohtajat ovat tehneet lukuisia seura- ja kuntakäyntejä, joissa on pohjustettu kunnan hakeutumista hallintoalueeseen, luotu toimintastrategiaa seuroissa, tiedotettu, neuvottu ja neuvoteltu. Liitto ja piirit pitivät yhteiset vähemmistöasiain koulutuspäivät Västeråsissa. Samassa yhteydessä Seppo Remes esitteli kirjoittamansa, liiton tilaaman koulutusmateriaalin Yhdistysten talous. Keskusteltiin piirien alueen ajankohtaisista vähemmistöasioista, erityisesti paikallisen neuvonpidon järjestämisestä ja seurojen roolista siinä. Toinen piirit liitto tapaaminen järjestettiin lyhytristeilynä. Aiheet käsittelivät liittokokouksen jälkeistä tilannetta ja vuoden 2012 toimintaa sekä ajankohtaista vähemmistöpoliittista tilannetta ja projekteja. Vähemmistökysymykset ovat olleet myös piirien omien kurssien yhtenä keskeisenä aiheena. Liiton järjestämät hallintoaluekuntien tiedottajien/koordinaattoreiden tapaamiset ovat muun sisältönsä lisäksi merkittäviä paikallisen seuratoiminnan vahvistajia ja tiedotuskanavia. Vuoden 2011 tapaaminen järjestettiin lyhytristeilynä. Siihen osallistui 20 kuntien työntekijää sekä liiton puheenjohtaja ja toimitsijat. 10

11 Tullaan tutummaksi Tullaan tutummaksi seurakäynnit tähtäävät seurojen ja liiton säännöllisten kontaktien ja dialogin lisäämiseen tavoitteena keskustella ajankohtaisista kysymyksistä sekä tulevaisuuden haasteista. Kukin liittohallituksen jäsen pyrki tekemään ainakin kolme seurakäyntiä vuoden aikana. Useimpien kohdalla käyntejä oli huomattavasti enemmän. Erilaisten prosessien käynnistäminen vaati montakin käyntiä samalla seudulla. Koulutus Järjestöllinen kehitystyö ja koulutus olivat osa seurojen ja liiton välisessä vuorovaikutuksessa. Kouluttajina toimivat Voitto Visuri, Sinikka Lindquist, Seija Sjöstedt, Pirkko Karjalainen ja Jouni Slagner sekä liiton toimitsijat. Kehitysparlamentti pidettiin Seurojen ja piirien edustajia oli paikalla 40. Parlamentin aiheet olivat Viestintä ja Suomenkielinen aikuiskoulutus Ruotsissa. Mika Lahdensivu luennoi viestinnän mahdollisuuksista tässä ajassa, jäsen-, järjestö- ja mediaviestinnän haasteista digitaalisen viestinnän ja sosiaalisen median ajassa, osallistumisen muodonmuutoksesta järjestöviestinnän ja vaikuttamisen avulla sekä havainnoista ruotsinsuomalaisen yhteisöviestinnän hankkeista ja haasteista. Seppo Remes luennoi aikuiskoulutuksesta käsitellen Ruotsin opintoliittoja ja kansankorkeakouluja, erityisesti keskusteltiin Axevallasta ruotsinsuomalaisten kouluna sekä RSKL:stä ABF:n jäsenenä. Seuratoiminnan kehittämisen edellytyksiin liittyivät uudet opetusmateriaalit Yhdistyksen talous (Seppo Remes) ja Vaalivaliokunnan toiminta (Mauno Rahikainen). Liitto järjesti Axevallassa kurssin Tietokone järjestötyössä. Kouluttajana toimi Kai Kangassalo, kurssille osallistui 14 henkilöä. Nuorempia nuijan varteen Nuorempia nuijan varteen on tulevaisuuteen tähtäävä seurojen kanssa tehtävä hanke, jonka tarkoituksena on tavoittaa enemmän 2. ja 3. polven ruotsinsuomalaisia sekä heitä kiinnostavaan toimintaan että seurojen aktiivisiksi toimijoiksi. Seurojen johtokuntien ikärakennetta pyritään tasapainottamaan. Toimintavuoden aikana perehdyttiin olemassa oleviin nuorempaa sukupolvea mukaansaaviin ratkaisuihin, joita yhdistyksissä oli. Näitä olivat ainakin Hällefors ja Motala. Aihe oli esillä myös liittokokouksessa. Liittokokouksen jälkeisessä hallituksen järjestäytymiskokouksessa valittiin Juha Sarajärvi hallituksen nuorisotoiminnan vastuuhenkilöksi Jäsenkehitys Keskusliiton yhteinen jäsenmäärä 31. joulukuuta 2010 oli jäsentä 123 jäsenyhdistyksessä. Toimintavuoden aikana hyväksyttiin 5 uutta jäsenyhdistystä: Åkesbergan Suomi-Seura - Tukholman piiri (286) Solnan Suomi-Seura - Tukholman piiri (287) Teatteri Ilona Göteborgin ja Bohusinläänin piiri (288) Pajalan Suomi-Seura Pohjois-Ruotsin piiri (289) Mariestadin Suomenkielinen Eläkeläisyhdistys Länsi-Göötanmaan piiri (290) 67 yhdistystä nosti jäsenmääriänsä yhteensä 991 jäsenellä ja 68 yhdistystä laski jäsenmääränsä yhteensä 872 jäsenellä. 11

12 Jäsenmäärä nousi yhdistyksissä yhdellä jäsenellä eli 0,01 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Ikäryhmässä yli 64 vuotta oli nousua 431 jäsentä eli 6,6 prosenttia. Suhteellisesti suurin lasku oli ikäryhmässä vuotta ja määrällisesti suurin lasku oli ikäryhmässä vuotiaat. Ikäryhmä % 0-6 naiset ,7% 0-6 miehet ,7% 0-6 yhteensä ,0% 7-15 naiset ,9% 7-15 miehet ,7% 7-15 yhteensä ,4% naiset ,5% miehet ,0% yhteensä ,4% naiset ,7% miehet ,9% yhteensä ,7% Yli 64 naiset ,5% Yli 64 miehet ,2% Yli 64 yhteensä ,6% Yhteensä naiset ,4% Yhteensä miehet ,7% Jäsenet yhteensä ,01% 1.5 Tiedotus ja viestintä RSKL -lehti RSKL -lehden kahdeskymmeneskuudes vuosikerta koostui 4 numerosta. Lehti ilmestyi neljännen vuoden ruotsi.se - lehden liitteenä. Lehti postitettiin vuoden 2011 aikana jäsentalouksiin seuraavasti: 1/ kpl 2/ kpl 3/ kpl 4/ kpl Lehden sivumäärä on ollut 4 sivua. Lehden toimituskunta on koostunut liittotoimitsijoista RSKL:n kotisivu, RSKL:n www-sivuilla käydään ahkerasti. Vuoden 2011 aikana sivustolla oli kävijää, kun sivustolla oli 2010vuonna kävijää. Sisältöä on täydennetty ja sivuilta löytyy paljon tietoa tarjoten mahdollisuuksia toimintaan sekä jäsenille että toimihenkilöille. Linkkejä yhdistyksiin ja piireihin on lisätty. Linkkejä muihin ruotsinsuomalaisia kiinnostaviin sivustoihin on myös päivitetty. 12

13 1.5.3 Yhteiskirjeet ja ilmoittelu Liitto lähetti vuoden aikana 8 yhteiskirjettä yhdistyksille, julkaisi kymmenen ilmoitussivua Ruotsin Suomalainen -lehdessä ja erilaisten tapahtumien yhteydessä lähetettiin lehdistötiedotteita ruotsinsuomalaisille viestimille Suomen Televisio - TV Finland Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto saa määrärahan TV Finlandin jakelukustannuksiin ja muihin Ruotsissa tapahtuvan lähetystoiminnan kustannuksiin. Määrärahan jakavat kaksi osapuolta, Sveriges Television AB ja Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto. Liitto saa varoja suomalaisen ohjelmakanavan jakeluun Ruotsissa ja muihin siihen liittyviin kustannuksiin. Viimeksi mainituissa kustannukset perustuvat pääasiallisesti sopimukseen keskusliiton ja Copysweden välillä, joka edustaa tekijänoikeusjärjestöjä Ruotsissa. Suomen televisio-ohjelmia on edelleen lähetetty Nacka -lähettimen välityksellä ja RSKL:n toimiluvalla Suur-Tukholman alueelle 26 vuotta. Maaliskuusta 2007 alkaen on lähetysalue ulotettu kattamaan Tukholman digitaalisen lähettimen lisäksi myös Västeråsin ja Upsalan digitaalisten lähettimien näkyvyysalueet. Suomalaisten TV-ohjelmien lähetys Ruotsissa tapahtuu radio- ja TV-lain (1996:844) turvin. Ruotsin Radio ja TV-virasto myönsi toimiluvan maaliskuussa 2008 Ruotsinsuomalaisten Keskusliitolle sellaisiin lähetyksiin ajalle 1. huhtikuuta / tietyin varauksin 21. maaliskuuhun 2011 saakka, jolloin tapahtui toimilupien uudelleenharkinta. Uudelleenharkinnan jälkeen toimilupa jatkuu edelleen tietyin varauksin 31. maaliskuuhun 2012 saakka. TV Finland on ollut saatavilla ComHemin analogisessa tarjonnassa Tukholmassa. Maaliskuusta 2007 alkaen kanava on ollut analogisessa perustarjonnassa laajentuneella näkyvyysalueella. Kanava on myös tilattavissa lisäkanavana. Lähetystunteja vuonna 2011 oli (-28), joista Ylen osuus /Tv1+Tv2+FST) 4 953tuntia (89,7 %) ja MTV3:n osuus 570 tuntia (10,3 %). Taukojen aikana lähetetään teksti-tv:n sivuja tai taukomusiikkia. Pääluokka /YLE-ohjelmat Tuntia/vuosi Osuus prosenteissa Ajankohtaisohjelmat ,6% Asiaohjelma ,8% Draamaohjelma /Elokuvat ,9% Viihdeohjelma /leikki 313 6,3% Musiikkiohjelma 107 2,2% Urheiluohjelma 350 7,1% Opetus- ja tiedeohjelmat 8 0,2% Lastenohjelma 438 8,8% Uutiset ,0% Muu ohjelma (lotto, ohjelmaesittelyt, täytteet) 7 0,1% Yhteensä ,0% Vuoden 2010/2011 vaihteessa käydyissä neuvotteluissa päästiin tekijänoikeusjärjestöjen kanssa 26 kerran sopimukseen ajalle digitaalisista maaverkkolähetyksistä. 13

14 Digitaalisiin lähetyksiin siirtymisen ja Västeråsin sekä Upsalan lähettimien käyttöönoton jälkeen näkyvyysalue kattaa 49,3 prosenttia ruotsinsuomalaisista talouksista. Teracom lähettää TV Finlandin ohjelmat kanavanippu viidessä (MUX 5) kolmelta pääasemalta Stockholm/Nacka, Uppsala/Vedyxa ja Västerås/Lillhärad ja kahdeksalta lisälähettimeltä Norrtälje/Södra Bergen, Stockholm/Marieberg, Södertälje/Ragnhildsborg, Bergshamra/Vaxtuna, Nynäshamn/Vattentornet, Tullinge/Hamra, Mölnbo/Tallstugan ja Fagersta Jättåsen. TV Finlandin ohjelmisto kerätään Yleisradion YLE TV1:n, YLE TV2:n ja MTV3:n kotimaisista ohjelmista. Suomen siirtyessä digitaalisiin lähetyksiin siirrettiin kaikki ruotsinkieliset ohjelmat YLE FST5 kanavalle ja opetusohjelmat YLE Teema-kanavalle. Tekijänoikeudellisista syistä ei ohjelmia YLE Teeman ja YLE FST5:n kanavilta ole voitu vielä esittää TV Finlandissa. Neuvottelut jatkuvat tekijänoikeusjärjestöjen kanssa. Suomen siirtyessä digitaalisiin lähetyksiin kattavat suomalaiset lähettimet Tornionlaaksossa pienemmän maantieteellisen alueen Norrbottenissa. 2. Sosiaalipoliittinen toiminta RSKL jatkoi työtä jäsenistönsä hyvinvoinnin edistämiseksi ja sosiaalisen turvallisuuden lisäämiseksi. Liitto toimi Euroopan neuvoston sopimusten tason nostamiseksi mm. koskien omakielistä terveydenhoitoa. Liitto valvoi hallintoaluekuntien sosiaalipalvelujen saatavuutta ja kehitystä suomen kielellä. Liitto toimi sekä yhteiskunnan että ruotsinsuomalaisten ylläpitämien terveysja hyvinvointipalvelujen ja hoitomuotojen käynnistämiseksi/kehittämiseksi. Erityisesti seurattiin ns. vapaavalintaan perustuvien suomenkielisten palvelujen kehitystä sosiaalipalvelun sekä terveyden- ja sairaanhoidon piirissä. Liitto kannusti ruotsinsuomalaisia yhdistyksiä ja yksityishenkilöitä käynnistämään kyseisten alojen palveluja sekä järjestämään yhdessä kansankorkeakoulujen kanssa koulutusta kiinnostuneille. Liitto tiedotti avustuksista ja projekteista sekä kannusti ruotsinsuomalaisia hakemaan niitä. Toiminta Etujärjestötyötä sosiaalipoliittisissa kysymyksissä tehtiin edelleen yhteistyössä Ruotsinsuomalaisten valtuuskunnan kanssa. RSKL oli yhdessä Ruotsinsuomalaisten valtuuskunnan kanssa yhteydessä Sosiaalihallitukseen Neuvonpidossa otettiin esiin mm. suomenkielisen hoidon tarve, erityisesti vanhusten ja vammaisten hoidon tarve ja omaishoitajien tilanne. Lisäksi peräänkuulutettiin informaatiomateriaalia suomenkielellä, mm. tilastotietoa ruotsinsuomalaisten tilanteesta terveyden- ja sairaanhoidon sekä sosiaalipalvelujen piirissä ja suomenkielistä tiedotusta Sosiaalihallituksen kotisivulla. Sosiaalihallituksen terveyden- ja sairaanhoidon sektoreille sekä sosiaalitoimelle suunnattu taskukokoinen esite kansallisista vähemmistöistä valmistui toimintavuoden aikana ja sitä tilattiin liittotoimistoon. Valtion kansanterveysvirastoon oltiin edelleen yhteydessä yhdessä Ruotsinsuomalaisten Valtuuskunnan kanssa koskien raporttia Hur mår Sveriges nationella minoriteter? Vuonna 2010 Ruotsin hallituksen toimeksiannosta tehty kartoitus kansallisten vähemmistöjen terveydentilasta osoitti jälleen kerran, että Suomessa syntyneiden terveydentila on huonompi kuin kantaväestön. Koskien toimenpiteitä kartoitukseen liittyen Keskusliitto esitti, että viiteryhmä täytyy käynnistää uudelleen. Suomen sosiaaliministeri Juha Rehula vieraili Tukholmassa 9.2. RSKL esitti yhdessä RSE:n kanssa ministerille kysymyksiä Ruotsista Suomeen hoitoon hakeutumisesta. 14

15 Tukholman Lääninhallituksen järjestämään teemakonferenssiin Förskola för nationella minoriteter osallistuttiin Eskilstunassa. Kielineuvoston ruotsalais-suomalainen sosiaalialan sanasto julkaistiin 1.9. RSKL:n edustaja osallistui päivittämisestä vastanneeseen työryhmään. Verkostot Liitto on osallistunut aktiivisesti suomenkielisen esikouluhenkilökunnan ja sosiaalityöntekijöiden verkostojen tapaamisiin. Näitten kokousten aikana tiedotettiin uudesta vähemmistölaista ja sen merkityksestä yleensä ja erityisesti hallintoalueen kunnille. Tapaamisten aikana keskusteltiin myös niistä toimenpiteistä joita tarvitaan, jotta ruotsinsuomalaiset saavat tietoa oikeuksistaan ja käyttävät oikeuksiaan samoin kuin ottavat osaa uuden vähemmistölain oikeuttamiin neuvonpitoryhmiin. Keskusliitto otti esikouluverkostoon kuuluvien suomenkielisten esikoulujen/osastojen rekrytointiongelmat tuntien eri yhteyksissään viranomaisiin esille suomenkielisten esikoulunopettajien ja äidinkielenpedagogien koulutustarpeen. Suomenkielisten sosiaalityöntekijöiden verkoston kokoukset vuonna 2011: 7. syyskuuta. Suomenkielisen esikouluverkoston kokoukset vuonna 2011: 1. helmikuuta, 10. toukokuuta ja 27. syyskuuta. Kaikki yllämainitut kokoukset pidettiin RSKL:n liittotoimistolla. Tukitoiminta Suomesta muuttaneille Liitto jatkoi yhteistyötä Suomi-Seura ry:n kanssa ja tiedotti Suomesta muuttaneille henkilöille mm. suomenkielisistä esikouluista, vapaakouluista, suomenkielisestä järjestötoiminnasta sekä asumiseen sekä työmarkkinoihin liittyvistä kysymyksistä. 3. Pohjoismainen toiminta Liiton edustaja toimi edelleen Ulkosuomalaisparlamentin puheenjohtajistossa ja Siirtolaisinstituuttisäätiön valtuuskunnan kokoukseen osallistuttiin Turussa. 4. Koulutus ja kansansivistys Liitto tuki suomenkielisten esikoulujen ja vapaakoulujen toimintaa, tiedotti niistä vanhemmille sekä toimi uusien esikouluryhmien perustamiseksi. Myös oikeudesta äidinkielen tukeen esikouluissa ja opetukseen perus- ja lukiokouluissa tiedotettiin. Liitto tuki ja käynnisti useita lasten lauantaikouluja yhdessä jäsenyhdistystensä kanssa lasten identiteetin ja suomen kielen kehittämiseksi. Liitto toimi edelleen Axevallan kansankorkeakoulun päämiehenä. Keskusliitto oli jäsenenä Föreningen för Sverigefinska Folkhögskolan i Haparanda, mikä toimii Ruotsinsuomalaisten kansankorkeakoulun päämiehenä. Koulujen tavoitteena on edistää kaksikielisyyttä ja ruotsinsuomalaisten asemaa kansallisena vähemmistönä. Molemmat koulut ovat tärkeitä suomenkielisiä kulttuurikeskuksia. Liiton edustaja osallistui Koulutusradio UR:n ruotsinsuomalaisia koskevan dialogi- ja yhteistyöryhmän kokouksiin ja välitti tietoa ohjelmista. Liitto tuki jäsenjärjestöjensä opintotoimintaa, tiedotti suomenkielisistä opintoaineistoista ja välitti osaa niistä. 15

16 5. Tasa arvo Liiton toiminnan lähtökohtana ovat sukupuolten välinen tasa-arvo järjestön kaikessa toiminnassa ja kaikilla tasoilla. Vuoden aikana jatkettiin yhteistyössä Foorumin kanssa tasa-arvo projektia Tasa-arvoa myös niille naisille, jotka eivät ole mukana järjestötoiminnassa. Tämän tasa-arvoprojektin loppuraportti jätettiin Nuorisohallitukselle Talous Liiton talous on tasapainossa. Tästä huolimatta liitto noudatti edelleen säästölinjaa kaikessa toiminnassaan. Liitto oli toimintavuoden aikana jäsen KFO -työnantajajärjestössä. 16

17 II Organisaatio 1. Jäsenet ja jäsenyhdistykset Toimintavuoden lopussa oli toimivien jäsenyhdistysten lukumäärä 123 ja niiden yhteinen jäsenmäärä vuoden lopussa oli Yhdistyksiä oli 89 kunnassa ja 17 läänissä. 2. Piirit ja jäsenmäärät Jäsenyhdistysten ja jäsenten lukumäärät jakautuivat kymmeneen piiriin seuraavasti: Piirit Yhdistyksiä: Jäseniä: % Tukholma ,9 % S-Ö-piiri ,5 % Etelä-Ruotsi ,1 % Länsi-Götanmaa ,1 % Örebro-Vermlanti ,1 % Västmanlanti ,1 % Etelä-Norrlanti ,9 % Norra-Sverige ,8 % Göteborgin ja Bohusin ,7 % Keski-Norrlanti ,7 % Yhteensä ,01 % Yhdistysten jäsenmäärä Yhdistyksen nimi Jäsenmäärä % Bergsjön Suomi-Seura ,1% Bergslagenin Suomi-Seura ,9% Bodenin Suomi seura ,0% Borlängen Suomi-Seura ,3% Boråsin Suomi-Seura ,5% Bålstan Suomalainen Yhdistys ,4% Club ,9% Dance Time ,8% Dannemora-Österby Suomi Yhdistys ,9% Eläkeläisseura Hoijakka ,4% Eläkeläisten tukiyhdistys ,3% Eläkeläisyhdistys Aura ,3% Eläkeläisyhdistys Koski ,8% Eläkeläisyhdistys Sisu ,0% Eläkeläisyhdistys Tähti ,6% Eläkeläisyhdistys Vipinä ,1% Emmabodan Suomi Seura ,5% Enköpingin Suomalainen Yhdistys Sampo ,8% Eskilstunan Suomi-Seura ,3% Fagerstan Suomalainen Seura ,0% Finlandia Seura ,0% Finska ALRO ,6% Finspångin Suomi Seura ,7% Gimon Suomi-Seura ,1% Gislavedin Suomalainen Eläkeläisyhdistys ,0% Gislavedin Suomi Seura ,8% Grängesbergin Suomi Kerho ,0% 17

18 Gällivaaran Suomi Kerho ,6% Gävlen Suomalainen Kerho ,8% Götan Suomi-Seura ,6% Göteborgin Suomalainen Eläkeläisyhdistys ,1% Haaparannan Ruotsinsuomalaiset Eläkeläiset ,9% Haaparannan Suomalainen Seura ,4% Hallstahammarin Suomalainen Seura ,0% Haningen Ruotsinsuomalaiset ,0% Harrastajateatteriyhdistys Arkkipelaa 9 0 0,0% Helsingborgin Suomi-Seura ,7% Herrljungan Suomi Seura ,8% Hoforsin Suomi-Seura ,6% Huddingen Suomalainen Seura ,1% Hudiksvallin Seudun Suomi Seura ,1% Huskvarnan Suomi Seura ,1% Hälleforsin Suomi Seura ,2% Härrydan Suomalainen Eläkeläisyhdistys ,6% Härrydan Suomi Seura ,0% Jönköpingin Suomi Seura ,9% Kalixin Pirteät ,8% Karlskogan Suomi Seura ,1% Karlstadin Suomalainen Seura ,8% Katrineholmin Eläkeläisyhd."Pirteät" ,0% Kirunan Suomalaisten Kerho ,3% Kirunan Suomenkielisten Eläkeläisyhdistys ,0% Klubi ,0% Kolsvan Suomalaiset Seura ,2% Kramforsin Suomi-Seura ,1% Kulttuuri ,6% Kulttuuri Klubi, Södertälje ,3% Köpingin Pesäpallo ,0% Köpingin Suomalainen Yhdistys ,8% Landskronan Suomiyhdistys ,0% Lidingön Suomalainen Seura ,3% Lillan Suomi Klubi ,0% Ljusnan ja Woxnalaakson Suomi Seura ,0% Lundin Suomi-Seura ,6% Luulajan Suomi-Seura ,4% Malmön Suomi Yhdistys ,4% Mariestadin Suomenkielinen Eläkeläisyhdistys ,0% Mariestadin Suomi Seura ,8% Markin Suomi Seura ,2% Motalan Suomi Seura ,2% Mölndalin Suomalainen Eläkeläisyhdistys ,6% Norrköpingin Suomi-Seura ,7% Nybron Suomi Seura ,5% Nyköpingin Suomi-Seura ,6% Nynäshamnin Suomalainen Seura ,3% Olofströmin Suomi Seura ,2% Oskarshamnin Suomi Seura ,7% 18

19 Oxelösundin Suomi Seura ,9% Pajalan Suomi-Seura ,0% Partillen Suomi-Seura ,2% Piteån Suomi Seura ,9% Ruotsinsuomalainen Eläkeläisyhdistys Ikihonka ,8% Ruotsinsuomalainen Kulttuuriseura ,3% Saanko Luvan Seuratanssijat ,4% Skellefteån seudun Suomi-Seura ,1% Skinnskattebergin Suomi Seura ,8% Skutskärin Suomi-Seura ,2% Skövden Suomi-Seura ,3% Smedjebackenin Suomi-Seura ,5% Solnan Suomi Seura ,0% Strängnäsin Suomenkieliset Eläkeläiset ,8% Sundsvallin Suomi Seura ,3% Suomalainen Kulttuuriseura ,3% Suomi Seura Kaleva ,9% Suomi Seura Katajaiset ,9% Suomi Seura Kristinehamn ,8% Suran Suomi Seura ,3% Sydänystävät-yhdistys ,0% Söderhamnin Suomi-Seura ,1% Teatteri Ilona ,0% Torshällan Suomalainen Seura ,7% Tranemon Suomi Seura ,9% Trelleborgin Suomi-Seura ,7% Trollhättanin Suomalainen Eläkeläisyhdistys Ketterät ,2% Trollhättanin Suomi-Seura ,3% Trosa-Vagnhäradin Suomi Seura ,6% Trångsundin Eläkeläisyhdistys "Virkeät" ,7% Tukholman Ruotsinsuomalaiset naiset ,7% Tukholman Suomalainen Seura ,4% Tullinge-Tumba Suomi-Seura ,9% Tyresön Suomi Seura ,5% Uddevallan Suomi-Seura ,5% Ulricehamnin Suomi Seura ,0% Upplands Väsbyn Suomi Seura ,3% Upsalan ruotsinsuomalainen kieli- ja kulttuuriyhdistys ,8% Uumajan Suomalainen Kerho ,8% Vetter Kipinä ,0% Virsbon Suomi Seura ,8% Vårgårdan Suomalainen Seura ,0% Värnamon Suomi-Seura ,7% Åkerin Suomi Seura ,0% Åkersbergan Suomi Seura ,0% Åstorpin Suomi Seura ,8% Örebron Suomalainen Seura ,7% Örnsköldsvikin seudun Suomalaiset ,8% Suorat jäsenet ,0% Kaikki yhdistykset ,01% 19

20 3. Liiton hallinto organisaatio 3.1 Liiton puheenjohtajat Liiton puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat valittiin liittokokouksessa nelivuotiskaudeksi. Liiton puheenjohtajana ennen liittokokousta toimi Voitto Visuri, 1. varapuheenjohtajana Sinikka Lindquist ja 2. varapuheenjohtajana Seija Sjöstedt. Liiton puheenjohtajana liittokokouksen jälkeen toimi Voitto Visuri, 1. varapuheenjohtajana Sinikka Lindquist ja 2. varapuheenjohtajana Seija Sjöstedt. 3.2 Liittohallitus Liittohallitus valitaan liittokokouksessa nelivuotiskaudeksi. Liittohallitukseen kuuluu liiton puheenjohtaja, 1. ja 2. varapuheenjohtaja, 6 varsinaista jäsentä ja 3 varajäsentä sekä liittotoimiston työhuonekunnan edustaja ja tämän varamies. Liittohallituksen kokoonpano oli ennen liittokokousta seuraava: Varsinaiset jäsenet: Voitto Visuri, liiton puheenjohtaja, Sinikka Lindquist, liittohallituksen 1. varapuheenjohtaja, Seija Sjöstedt, liittohallituksen 2. varapuheenjohtaja, Tuula Fomin, Jouni Slagner, Juha Sarajärvi, Teuvo Nevala ja Pirkko Karjalainen. Varajäsenet: Mia-Maria Kallio, Ritva Koivunen-Heino ja Timo Korvanen. Liittohallituksen kokoonpano oli liittokokouksen jälkeen seuraava: Varsinaiset jäsenet: Voitto Visuri, liiton puheenjohtaja, Sinikka Lindquist, liittohallituksen 1. varapuheenjohtaja, Seija Sjöstedt, liittohallituksen 2. varapuheenjohtaja, Tuula Fomin, Jouni Slagner, Juha Sarajärvi, Teuvo Nevala ja Pirkko Karjalainen ja Erkki Lahti ( saakka). Varajäsenet: Sirpa Kyllönen, Lovisa Jakobsson ja Aune Laakkonen. Liittohallitus piti vuoden aikana seuraavat kokoukset: helmikuuta, huhtikuuta, 2.kesäkuuta, elokuuta, syyskuuta, marraskuuta ja 8.joulukuuta (Per Capsulam). 3.3 Työvaliokunta Työvaliokunta koostuu liiton puheenjohtajasta ja varapuheenjohtajista. Työvaliokunnan kokoonpano oli ennen liittokokousta: Puheenjohtaja: Voitto Visuri. Muut jäsenet: Sinikka Lindquist ja Seija Sjöstedt. Työvaliokunnan kokoonpano oli liittokokouksen jälkeen: Puheenjohtaja: Voitto Visuri. Muut jäsenet: Sinikka Lindquist ja Seija Sjöstedt. Työvaliokunta piti toimintavuoden 2011 aikana 9 kokousta. 20

21 3.4 Vaalivaliokunta Vaalivaliokunta on liittokokouksen valitsema ja sen kokoonpano oli ennen liittokokousta seuraava: Varsinainen jäsen: Varajäsen: Aune Laakkonen Maija Hakanen Heikki Marttila Saini Karman Voitto Heikura Erkki Lahti Pentti Panula Risto Huovinen Irmeli Piippo Sinikka Torsti Jorma Bogdanoff Outi Siltala, puheenjohtaja Anne-Maj Pellonharju Pirkko Ervasti Arja Tamminen Lauri Seppälä Usko Rudanko Martti Knuutila Jorma Hänninen Vaalivaliokunta on liittokokouksen valitsema ja sen kokoonpano on liittokokouksen jälkeen seuraava: Marja-Leena Tiitinen Anni Vartiainen Eine Pekkala Hannele Oikarinen Anneli Rantanen Kari Koskela Erkki Seppäläinen Risto Huovinen Irmeli Parkkinen Sinikka Torsti Jorma Bogdanoff, puheenjohtaja Erkki Ojalehto Hannele Kumpulainen Irma Larsson Pirkko Ervasti Arja Tamminen Lauri Seppälä ( saakka) Usko Rudanko 3.5 Erityisliitot RSE - Ruotsinsuomalaiset Eläkeläiset RSE:n hallituksen kokoonpano vuoden aikana oli: Puheenjohtajana toimi Ulla Posti ja varapuheenjohtajana Kaisa Lamu. Varsinaiset jäsenet: Varajäsenet: Anneli Hänninen Esko Kallioniemi Ritva Järvinen Riitta Kilpinen Eino Björn Rauni Virtanen Onni Mustonen Seija Ylitalo Raimo Tamminen Mauri Karjalainen RSHT - Ruotsinsuomalainen Harrastajateatteriliitto Hallituksen kokoonpano oli ennen RSHT:n edustajakokousta seuraava: Puheenjohtaja: Osmo Holappa, varapuheenjohtaja: Pirkko Hirvonen Varsinaiset jäsenet: Erkki Kellokumpu, Anita Bemerstam ja Hanna Kivimäki. Varajäsenet: Seija Själander ja Kaisa Lilja. Hallituksen kokoonpano on RSHT:n edustajakokouksen jälkeen seuraava: Puheenjohtaja: Osmo Holappa Varsinaiset jäsenet: Erkki Kellokumpu, Aulikki Salama, Jarno Ovaska ja Kai Mara Varajäsenet: Seija Själander ja Tapio Tamminen 21

22 3.5.3 RSLU - Ruotsinsuomalainen liikunta ja urheilu RSLU:n hallituksen kokoonpano oli toimintavuoden 2011 seuraava: Puheenjohtaja: Teuvo Nevala Muut jäsenet: Pirkko Ervasti, Seppo Pesonen, Juhani Haapasaari ja Hannele Virranniemi sekä varajäsen Niina Frölid Ruotsinsuomalaisten Naisten Foorumi. Ruotsinsuomalaisten Naisten Foorumin hallituksen kokoonpano oli seuraava ennen edustajakokousta: Foorumin puheenjohtaja: Anneli Ylijärvi Varapuheenjohtaja: Anneli Rautio Hallituksen varsinaiset jäsenet: Eine Pekkala, Ritva Sorsa ja Mia Kallio Varajäsenet: Tarja Backman ja Ana Sampakoski Ruotsinsuomalaisten Naisten Foorumin hallituksen kokoonpano oli edustajakokouksen jälkeen seuraava: Foorumin puheenjohtaja: Anneli Ylijärvi Varapuheenjohtaja: Eine Pekkala Hallituksen varsinaiset jäsenet: Tarja Backman, Ana Sampakoski ja Mia Kallio Varajäsenet: Ritva Sorsa ja Paula Ehrnebo 3.6 Tilintarkastajat RSKL:n tilintarkastajina liittokokoukseen asti toimi Per Engzell KPMG:stä sekä hänen varamiehenään myöhemmin ilmoitettava tilintarkastaja KPMG:stä. Liiton toisena tilintarkastajana toimi Seija Noppa ja hänen varamiehenään Raimo Kaihlavirta. RSKL:n tilintarkastajina liittokokouksen jälkeen toimi Per Engzell KPMG:stä sekä hänen varamiehenään myöhemmin ilmoitettava tilintarkastaja KPMG:stä. Liiton toisena tilintarkastajana toimi Seija Noppa ja hänen varamiehenään Raimo Kaihlavirta. 3.7 Liittohallituksen apuelimet Liittohallituksen apuelimet olivat ennen liittokokousta: Kehitystoiminta Kehitystoiminnan vastaava liittohallituksessa on Sinikka Lindquist ja mukana liittohallituksesta on Juha Sarajärvi sekä liittotoimistosta Aira Rajavuori Ludvigsen. Lapsi- ja leiritoiminnan ryhmä Lapsi- ja leiritoiminnan vastaava liittohallituksesta on Parminder Virdi ja muina jäseninä ovat Outi Siltala ja Birgit Selmosson sekä sihteerinä Aira Rajavuori Ludvigsen. Kansantanssin ja -musiikin työryhmä Pirkko Karjalainen puheenjohtajana ja muina jäseninä Pekka Takula, Irene Ala-Jukuri ja Markku Plaketti. Kulttuuriasiat Kulttuuriasioista vastaava liittohallituksessa on Pirkko Karjalainen. Eläkeläisasiat 22

23 Liittohallituksen eläkeläisasioiden yhdyshenkilö on Ritva Koivunen Heino. Liittohallituksen apuelimet olivat liittokokouksen jälkeen: Vähemmistökysymykset Vähemmistökysymyksistä vastaava liittohallituksessa on Voitto Visuri Suomeksi työryhmä Seija Sjöstedt puheenjohtaja, Pirkko Karjalainen, Matti J Korhonen, Paula Ehrnebo sekä liittotoimistosta Aira Rajavuori Ludvigsen. Kehitystoiminta Kehitystoiminnan vastaava liittohallituksessa on Sinikka Lindquist ja mukana liittohallituksesta on Juha Sarajärvi sekä liittotoimistosta Aira Rajavuori Ludvigsen. Lapsi- ja leiritoiminnan ryhmä Lapsi- ja leiritoiminnan vastaava liittohallituksesta on Juha Sarajärvi sekä sihteerinä Aira Rajavuori Ludvigsen. Kulttuuriasiat Kulttuuriasioista vastaava liittohallituksessa on Pirkko Karjalainen. Kansantanssin ja -musiikin työryhmä Pirkko Karjalainen puheenjohtajana ja muina jäseninä Pekka Takula, Irene Ala-Jukuri ja Markku Plaketti. 4. Edustukset RSKL:n edustajat ovat RSKL:n nimeäminä tai kutsuttuina edustajina laitoksissa, yhteisöissä tai niiden elimissä. RSKL:n edustajat ennen liittokokousta olivat: Axevallan kansankorkeakoulu Säätiön hallitus : Puheenjohtaja Voitto Visuri (alkaen ), (varajäsen Pentti Panula) Muut jäsenet: Merja Olkinuora, varapuheenjohtaja, (varajäsen Liisa Kirjavainen Hyväri) Aira Rajavuori Ludvigsen, (varajäsen Pirkko Karjalainen) Kai Kangassalo, (Juha Sarajärvi) Seppo Remes, (varajäsen Erkki Jokinen) UKK-stipendirahasto RSKL:n edustajat johtokunnassa ovat Matti J Korhonen (Timo Korvanen), Tuula Fomin (Aune Laakkonen) ja Merja Olkinuora Ruotsinsuomalaisten Kulttuuriyhdistys Liittohallitus päättää edustuksesta kulloinkin erikseen. Nordlek Pirkko Karjalainen Kielineuvoston suomen kielen neuvoa-antava asiantuntijaryhmä Helena Kivisaari 23

Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto. Toimintasuunnitelma vuodelle 2011

Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto. Toimintasuunnitelma vuodelle 2011 Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto Toimintasuunnitelma vuodelle 2011 Ruotsinsuomalaisten Keskusliiton 28. varsinainen liittokokous 3. 4.6.2011 Sisällysluettelo I RSKL 2011... 3 1. Identiteetti, kieli ja

Lisätiedot

Trosan kunnan suomen kielen hallintoalueeseen liittyvä toimintasuunnitelma

Trosan kunnan suomen kielen hallintoalueeseen liittyvä toimintasuunnitelma Trosan kunnan suomen kielen hallintoalueeseen liittyvä toimintasuunnitelma 2015 2018 Trosan kunnan suomen kielen hallintoalueen neuvotteluryhmän hyväksyntä: 26.4.2016 2 1. Taustatiedot Laki kansallisista

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on josta jäljempänä näissä säännöissä käytetään nimitystä yhdistys. Yhdistyksen kotipaikka on

Yhdistyksen nimi on josta jäljempänä näissä säännöissä käytetään nimitystä yhdistys. Yhdistyksen kotipaikka on Olla olevat säännöt ovat niin sanotut mallisäännöt. Yhdistys voi tehdä muutoksia, esimerkiksi kohtaan, 3. Yhdistyksen toiminta. Pykälään voi lisätä minkälaista toimintaa yhdistys ylläpitää ja poistaa kohtia

Lisätiedot

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS YLEISTÄ Yhdistyksen tarkoitus on edistää fyysisesti vammaisten ihmisten mahdollisuuksia toimia yhteiskunnan tasa-arvoisina ja täysivaltaisina jäseninä

Lisätiedot

Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf SÄÄNNÖT

Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf SÄÄNNÖT Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf Nämä sääännöt on hyväksytty piirin syyskokouksessa 28.10.2006 ja rekisteröity yhdistysreksiteriin 28.12.2006. SÄÄNNÖT Yhdistys ja sen tarkoitus

Lisätiedot

Varsinainen liittokokous alkaa

Varsinainen liittokokous alkaa KUUROJEN LIITTO RY ESITYSLISTA 1 (5) Varsinainen liittokokous Aika 11.6.2016 Paikka Porin Yliopistokeskus, Pohjoisranta 11, 28101 Pori Lauantai 6.6. Lounas klo 12.00-13.00 Kahvi klo 15.30 16.00 9.00 10.00

Lisätiedot

Sporticus ry PÖYTÄKIRJA/VUOSIKOKOUS 2011 Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Jyväskylän yliopisto

Sporticus ry PÖYTÄKIRJA/VUOSIKOKOUS 2011 Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Jyväskylän yliopisto Sporticus ry PÖYTÄKIRJA/VUOSIKOKOUS 2011 Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Jyväskylän yliopisto YHDISTYKSEN VUOSIKOKOUS 2011 Aika: Keskiviikkona 10.10.2011 kello 18.00 Paikka: Opinkiven sauna, Keskussairaalantie

Lisätiedot

Haukiputaan vanhempainyhdistyksen vuosikokouksen kokouksen pöytäkirja kello Haukiputaan koululla

Haukiputaan vanhempainyhdistyksen vuosikokouksen kokouksen pöytäkirja kello Haukiputaan koululla Haukiputaan vanhempainyhdistyksen vuosikokouksen kokouksen pöytäkirja 28.9. kello 18.00 Haukiputaan koululla 1. Kokouksen järjestäytyminen Katja Lahdenranta-Linna valittiin vuosikokouksen puheenjohtajaksi.

Lisätiedot

Toimintakertomus 2012

Toimintakertomus 2012 Toimintakertomus 2012 Leena Roivas Puheenjohtaja 2011-2014 TOIMINTA-AJATUS Liitto on ammatillisesti ja yhteiskunnallisesti vastuunsa tuntevien naisten puolueisiin sitoutumaton järjestö, joka on aktiivisesti

Lisätiedot

Yhteenveto ruotsinsuomalaisen ryhma n kanssa ja rjestetysta neuvonpidosta Malmo n kaupungissa 3. syyskuuta 2015

Yhteenveto ruotsinsuomalaisen ryhma n kanssa ja rjestetysta neuvonpidosta Malmo n kaupungissa 3. syyskuuta 2015 dokumentation samråd 3 september 2015 finska Yhteenveto ruotsinsuomalaisen ryhma n kanssa ja rjestetysta neuvonpidosta Malmo n kaupungissa 3. syyskuuta 2015 Alustus Neuvonpito suunniteltiin yhteistyössä

Lisätiedot

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu.

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu. Ehdotus sääntömuutoksiksi Suomen Internet-yhdistyksen kevätkokoukselle 2006. Alla on ehdotus uusiksi säännöiksi, jotka toimitetaan yhdistysrekisteriin hyväksyttäviksi, mikäli yhdistyksen kevätkokous päättää

Lisätiedot

Porin akateemisen nörttikulttuurin arvostusseuran säännöt

Porin akateemisen nörttikulttuurin arvostusseuran säännöt Porin akateemisen nörttikulttuurin arvostusseuran säännöt Hyväksytty yhdistyksen kevätkokouksessa 29.3.2014. 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Porin akateeminen nörttikulttuurin arvostusseura ja

Lisätiedot

Varsinainen liittokokous alkaa

Varsinainen liittokokous alkaa KUUROJEN LIITTO RY ESITYSLISTA 1 (5) Varsinainen liittokokous Aika 6.-7.6.2015 Paikka Valkea Talo, Ilkantie 4, 00400 Helsinki Lauantai 6.6. Lounas klo 11.30-12.30 Kahvi klo 15.00-15.30 8.30 9.30 Edustajavaltakirjojen

Lisätiedot

Todetaan kokous sääntöjen mukaan koolle kutsutuksi ja siten päätösvaltaiseksi.

Todetaan kokous sääntöjen mukaan koolle kutsutuksi ja siten päätösvaltaiseksi. ESITYSLISTA/PÖYTÄKIRJA Paikka Järjestötalo, Paulan Sali, Seinäjoki Aika Ke 25.5.2016 klo 18.00 - Läsnä VUOSIKOKOUS 1 Kokouksen avaus 2 Kokouksen järjestäytyminen Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri,

Lisätiedot

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2014 VUOSIKERTOMUS

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2014 VUOSIKERTOMUS HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2014 VUOSIKERTOMUS YLEISTÄ Yhdistyksen tarkoituksena on edistää fyysisesti vammaisten ihmisten mahdollisuuksia toimia yhteiskunnan tasa-arvoisina ja täysivaltaisina

Lisätiedot

Iin seudun Rhy:n Vuosikokous

Iin seudun Rhy:n Vuosikokous Iin seudun riistanhoitoyhdistys PÖYTÄKIRJA Pokholmintie 30 95100 KUIVANIEMI Puh 0400-936 333 Email ii@rhy.riista.fi 23.2.2016 Iin seudun Rhy:n Vuosikokous Aika: 23.2.2016 klo 18.00-20:15 Paikka: Läsnä:

Lisätiedot

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Sari Pesonen Tukholman yliopisto, suomen kielen osasto Slaavilaisten ja balttilaisten kielten, suomen, hollannin ja saksan laitos Stockholms

Lisätiedot

2. Tarkoituksensa toteuttamiseksi aluejärjestö:

2. Tarkoituksensa toteuttamiseksi aluejärjestö: Aluejärjestön säännöt 1 (5) 21. liittokokouksen hyväksymät säännöt 1 Nimi ja kotipaikka 2 Aluejärjestön tarkoitus ja tehtävät 1. Yhdistyksen nimi on Metallityöväen... aluejärjestö ry ja sitä nimitetään

Lisätiedot

Ympäristötieteiden Opiskelijat MYY ry Säännöt

Ympäristötieteiden Opiskelijat MYY ry Säännöt Ympäristötieteiden Opiskelijat MYY ry Säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Ympäristötieteiden Opiskelijat MYY ry, ruotsiksi Miljöstuderande MYY rf ja englanniksi The Association

Lisätiedot

POSION VAMMAIS-JA VANHUSNEUVOSTO TOIMINTAKERTOMUS

POSION VAMMAIS-JA VANHUSNEUVOSTO TOIMINTAKERTOMUS POSION VAMMAIS-JA VANHUSNEUVOSTO TOIMINTAKERTOMUS 2015 2 VAMMAIS-JA VANHUSNEUVOSTON KOKOONPANO 2015 Pirkko Mäkelä, puheenjohtaja 23.6.2015 lähtien, Eläkeliiton Posion yhdistys ry Sari Ylisirniö, sihteeri23.6.2015

Lisätiedot

Oulun Numismaattinen Kerho r.y. Perustettu 1962

Oulun Numismaattinen Kerho r.y. Perustettu 1962 1 Kokouksen avaus VUOSIKOKOUS 12.2.2007 ESITYSLISTA 2 Kokouksen laillisuuden toteaminen 3 Kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin valinta 4 Pöytäkirjantarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta 5 Vuoden 2006

Lisätiedot

Vesaisten Keskusliitto ry:n säännöt

Vesaisten Keskusliitto ry:n säännöt Vesaisten Keskusliitto ry:n säännöt Yhdistyksen nimi on Vesaisten Keskusliitto ry., josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. I TARKOITUS Liiton tarkoituksena

Lisätiedot

Vankien Omaiset VAO ry:n säännöt

Vankien Omaiset VAO ry:n säännöt Vankien Omaiset VAO ry:n säännöt 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Vankien Omaiset VAO ry. Yhdistyksen kotipaikka on Alajärvi. 2 TARKOITUS JA TOIMINTA Yhdistyksen tarkoituksena on edistää vankien

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS 2016

PÖYTÄKIRJA SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS 2016 1/5 SF-CARAVAN YDIN-HÄME RY PÖYTÄKIRJA SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS 2016 Aika 10.4.2016 klo 13.00 Paikka Hämeenhelmi, Leppäkoskentie 788, Leppäkoski Läsnä 23 SF-Caravan Ydin-Häme ry:m varsinaista jäsentä

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma Suomen kielen hallintoalue Borlänge kommun

Toimintasuunnitelma Suomen kielen hallintoalue Borlänge kommun Toimintasuunnitelma Suomen kielen hallintoalue Borlänge kommun 2016-2018 Sisällysluettelo Tausta 3 Tarkoitus ja tavoitteet 3 Rahoitus ja raportointi 3 Työmuodot 4 Organisaatio 4 Keskeistä 2015 5 Neuvonpito

Lisätiedot

SUOMEN KATALYYSISEURA FINSKA KATALYSSÄLLSKAPET - FINNISH CATALYSIS SOCIETY

SUOMEN KATALYYSISEURA FINSKA KATALYSSÄLLSKAPET - FINNISH CATALYSIS SOCIETY SUOMEN KATALYYSISEURA FINSKA KATALYSSÄLLSKAPET - FINNISH CATALYSIS SOCIETY Säännöt 14.4.2016 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen katalyysiseura, ruotsiksi Finska katalyssällskapet

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Vantaa, 23.1.2016 ESITYS RESERVILÄISLIITON SÄÄNTÖJEN MUUTOKSESTA NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE 1 Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Lisätiedot

KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013

KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013 JOHTOSÄÄNTÖ sivu 1(6) KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013 I JOHTOSÄÄNNÖN SOVELTAMISALA 1 Johtosäännössä määrätään siitä luottamusjohdon toiminnasta, joka ei sisälly sääntöihin,

Lisätiedot

Toimintakertomus 2015

Toimintakertomus 2015 Toimintakertomus 2015 Ruotsinsuomalaisten Keskusliiton 30. varsinainen liittokokous 14.-16.5.2015 Ruotsinsuomalaisten keskusliiton liittohallituksen kokous 22.5.2016 1 Sisällysluettelo 1. Ruotsinsuomalaisten

Lisätiedot

YLÖJÄRVEN RESERVIUPSEERIT R.Y:N SÄÄNNÖT

YLÖJÄRVEN RESERVIUPSEERIT R.Y:N SÄÄNNÖT 1(5) YLÖJÄRVEN RESERVIUPSEERIT R.Y:N SÄÄNNÖT Yhdistyksen nimi on Ylöjärven Reserviupseerit r.y. Sen kotipaikka on Ylöjärven kaupunki. 1 Yhdistys on Suomen Reserviupseeriliitto - Finlands Reservofficersförbund

Lisätiedot

Eläkeläisjärjestönä liitto ajaa ruotsinsuomalaisten eläkeläisten etuja yhteiskuntaelämän eri aloilla Ruotsissa.

Eläkeläisjärjestönä liitto ajaa ruotsinsuomalaisten eläkeläisten etuja yhteiskuntaelämän eri aloilla Ruotsissa. SUOMALAISTEN ELÄKELÄISTEN KESKUSLIITTO, RUOTSI SÄÄNNÖT 1 Liiton nimi Liiton nimi on Suomalaisten Eläkeläisten Keskusliitto, Ruotsi (SEKL), josta jäljempänä näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto.

Lisätiedot

Jäsen voidaan erottaa yhdistyksestä yhdistyksen hallituksen päätöksellä, jos hän on. PoPoPet Ry:n säännöt. 1 Nimi ja kotipaikka.

Jäsen voidaan erottaa yhdistyksestä yhdistyksen hallituksen päätöksellä, jos hän on. PoPoPet Ry:n säännöt. 1 Nimi ja kotipaikka. PoPoPet Ry:n säännöt 1 Nimi ja kotipaikka 2 Tarkoitus 3 Omaisuus 4 Jäsenet Yhdistyksen nimi on PoPoPet Ry (Pohjois-Pohjanmaan hylättyjen pieneläinten tuki ja sijaiskoti ry. Yhdistyksen kotipaikka on Oulu

Lisätiedot

Yhdistyksen varapuheenjohtaja Kirsi Marjamäki avasi kokouksen klo

Yhdistyksen varapuheenjohtaja Kirsi Marjamäki avasi kokouksen klo Anarkistimartat ry Anarkistmarthorna rf rek.nro 198.144 Aika: Ma 6.2.2017 klo 17.00 Paikka: Marttaliiton kokoustila, Malminrinne 1 B, 7 krs. VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 1. KOKOUKSEN AVAUS Yhdistyksen varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/ Finlands Kommunförbund rf

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/ Finlands Kommunförbund rf Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/2013 1 Kokoustiedot Aika Torstai 2.5.2013 klo 13.30 14.41 Paikka Kuntatalo, iso luentosali ja neuvotteluhuoneet Toinen linja 14, Helsinki Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja

Lisätiedot

Uutiskirje huhtikuussa 2016 työstä kansallisten vähemmistöjen kanssa

Uutiskirje huhtikuussa 2016 työstä kansallisten vähemmistöjen kanssa Uutiskirje huhtikuussa 2016 työstä kansallisten vähemmistöjen kanssa Uudet liput Uumajan kunta on tilannut uudet liput, joissa on teksti sekä suomen että uumajan saamen kielillä. Sinut toivotetaan tervetulleeksi

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2017

Toimintasuunnitelma 2017 Toimintasuunnitelma 2017 Suomen kielen hallintoalue Hyväksytty kunnanhallituksessa Mariestad 28.11.2016 Päivämäärä: Dnr: Sivu: 2 (7) Toimintasuunnitelma ja budjetti 2017 Tausta Mariestadin kunta kuuluu

Lisätiedot

VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTON TOIMINTAKERTOMUS 2015. VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTO Myllyjärventie 1 74200 Vieremä. Hyväksytty 26.11.2015

VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTON TOIMINTAKERTOMUS 2015. VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTO Myllyjärventie 1 74200 Vieremä. Hyväksytty 26.11.2015 VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTO Myllyjärventie 1 74200 Vieremä VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTON TOIMINTAKERTOMUS 2015 Hyväksytty 26.11.2015 LIITTEET 1. Yhteystietoluettelo 2. Vanhusneuvoston esite TARKOITUS Vanhusneuvoston

Lisätiedot

Oman toiminnan esittely Eläkeliiton Joutsan yhdistys ry. Kumppanuuspöytä Maija Salonen

Oman toiminnan esittely Eläkeliiton Joutsan yhdistys ry. Kumppanuuspöytä Maija Salonen Oman toiminnan esittely Eläkeliiton Joutsan yhdistys ry Kumppanuuspöytä 08.11.2016 Maija Salonen Eläkeliitto numeroina Kattojärjestö Eläkeliitto - jäsenmäärä 130000 jäsentä - 20 piiriä - 403 paikallisyhdistystä

Lisätiedot

Varsinainen liittokokous

Varsinainen liittokokous Hallitus 8 / 16 LIITTOKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 1 (6) Varsinainen liittokokous Aika 11.6.2016 klo 10.00-15.00. Paikka Porin Yliopistokeskus, Pohjoisranta 11, 28101 Pori 1. Liittokokouksen avaus Kuurojen Liitto

Lisätiedot

Suunnistusliiton säännöt

Suunnistusliiton säännöt Suunnistusliiton säännöt SUOMEN SUUNNISTUSLIITTO ry Suomen Suunnistusliiton säännöt (Rekisteröity 19.9.2008) 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Suunnistusliitto ry. ja sen kotipaikka on Helsingin

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Hallitus ja hallituksen kokoukset 3. Jäsenet 4. Yhdistyksen toiminta 5. Näyttelyt, seminaarit ja muut tapahtumat 6. Muut toiminta 5.1

Lisätiedot

Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa

Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa Anne Ågren Suomen kielen hallintoalueen kehittäjä Heinäkuu 2014 Sisällysluettelo Tausta, tarkoitus ja toteutus Vastausprosentti Toiminnat

Lisätiedot

VANHUSTYÖN KESKUSLIITTO - CENTRALFÖRBUNDET FÖR DE GAMLAS VÄL RY

VANHUSTYÖN KESKUSLIITTO - CENTRALFÖRBUNDET FÖR DE GAMLAS VÄL RY SÄÄNNÖT 1 (5) VANHUSTYÖN KESKUSLIITTO - CENTRALFÖRBUNDET FÖR DE GAMLAS VÄL RY 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Vanhustyön keskusliitto - Centralförbundet för de gamlas väl ry. Yhdistyksen kotipaikka

Lisätiedot

SUOMEN LAMMASYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

SUOMEN LAMMASYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 (4) SUOMEN LAMMASYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Lammasyhdistys r.y., ruotsiksi Finlands Fårförening r.f. ja kotipaikka Helsingin kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoitus on edistää maamme

Lisätiedot

Kepa ry ESITYSLISTA 1 (5) Elimäenkatu 25-27 8.1.2016 00510 Helsinki Hallituksen kokous 20.1.2016 puh. (09) 584 233

Kepa ry ESITYSLISTA 1 (5) Elimäenkatu 25-27 8.1.2016 00510 Helsinki Hallituksen kokous 20.1.2016 puh. (09) 584 233 Kepa ry ESITYSLISTA 1 (5) HALLITUKSEN KOKOUS 1/2016 Aika 20.1.2016 klo 15.00 Paikka Kokouksen osanottajat Kepa, kokoushuone Dialogi Elimäenkatu 25-27, 6. krs. 00510 Helsinki Puheenjohtaja Majanen Pertti

Lisätiedot

Automaatioseura - Voimalaitosjaos FSA Energy

Automaatioseura - Voimalaitosjaos FSA Energy TOIMINTAKERTOMUS KAUDELLE 2010 2011 1. Johtokunnan toiminta ja kokoonpano Johtokunta kaudella 2010 2011 Pasi Airikka Metso Automation Oy Puheenjohtaja läsnä 5 kokouksessa Jaakko Karkila Metso Endress+Hauser

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN RESERVIUPSEERIPIIRI RY

POHJOIS-KARJALAN RESERVIUPSEERIPIIRI RY POHJOIS-KARJALAN RESERVIUPSEERIPIIRI RY POHJOIS-KARJALAN RESERVIUPSEERIPIIRI RY:N SÄÄNNÖT Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 1 Yhdistyksen nimi on Pohjois-Karjalan Reserviupseeripiiri r.y. Sen kotipaikka

Lisätiedot

Suomen Nuorisovaltuustojen Edustajisto Säännöt

Suomen Nuorisovaltuustojen Edustajisto Säännöt Suomen Nuorisovaltuustojen Edustajiston työvaliokunta/paavilainen Sääntömuutosehdotus Edustajiston sääntöihin Versio 280215 Edustajiston syksyn kasvokkaistapaamisen pohjalta Suomen Nuorisovaltuustojen

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS SÖDRA FINLANDS CANCERFÖRENING R.Y. Säännöt

ETELÄ-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS SÖDRA FINLANDS CANCERFÖRENING R.Y. Säännöt ETELÄ-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS SÖDRA FINLANDS CANCERFÖRENING R.Y. Säännöt YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Nimi Kotipaikka Etelä-Suomen Syöpäyhdistys Södra Finlands Cancerförening r.y. Helsinki Osoite Liisankatu 21 B

Lisätiedot

SOSIAALITAITO OY SOCIALKOMPETENS AB

SOSIAALITAITO OY SOCIALKOMPETENS AB PÖYTÄKIRJA SOSIAALITAITO OY SOCIALKOMPETENS AB VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 2008 Aika: 14.5.2008 klo 13.30 14.25 Paikka: Järvenpää-talo, Hallintokatu 4, 04400 Järvenpää Läsnä: kunta osallistuja äänimäärä Hyvinkään

Lisätiedot

PIIKKIÖN YHTENÄISKOULUN VANHEMPAINYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

PIIKKIÖN YHTENÄISKOULUN VANHEMPAINYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT PIIKKIÖN YHTENÄISKOULUN VANHEMPAINYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 27.9.2011 1 Yhdistyksen nimi on Yy-Kaa-Koo ry (Yhteinen Kasvatus Koulussa), ja se toimii Piikkiön yhtenäiskoulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Kaarinan

Lisätiedot

Alko-Altian Seniorit ry:n Tampereen alaosaston hallitukset Alaosasto perustettu , jolloin paikalla 17 eläkeläistä

Alko-Altian Seniorit ry:n Tampereen alaosaston hallitukset Alaosasto perustettu , jolloin paikalla 17 eläkeläistä Alko-Altian Seniorit ry:n Tampereen alaosaston hallitukset 1976 2016 Alaosasto perustettu 23.2.1976, jolloin paikalla 17 eläkeläistä Hallitukset Jäsenmäärä 1976? Eino Mäkinen Aino Antila Erik Pauli Liisa

Lisätiedot

Varsinainen liittokokous alkaa

Varsinainen liittokokous alkaa KUUROJEN LIITTO RY ESITYSLISTA 1 (5) Varsinainen liittokokous Aika 11.6.2016 Paikka Porin Yliopistokeskus, Pohjoisranta 11, 28101 Pori Lounas klo 12.00-13.00 Kahvi klo 15.30 16.00 9.00 10.00 Edustajavaltakirjojen

Lisätiedot

1. Hallituksen puheenjohtaja Petra Jormalainen avasi kokouksen klo. 13.00 ja toivotti läsnäolijat tervetulleiksi.

1. Hallituksen puheenjohtaja Petra Jormalainen avasi kokouksen klo. 13.00 ja toivotti läsnäolijat tervetulleiksi. KOKOUSPÖYTÄKIRJA Marika Englund 15.2.2011 BARBET FINLAND RY:N SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS Aika ja paikka: 5.2.2011, Taiteentekijäntie 7, Helsinki Läsnä: Paula Horne (pj), Marika Englund (siht), Petra Jormalainen,

Lisätiedot

Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toiminta alueena kokovaltakunnan alue.

Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toiminta alueena kokovaltakunnan alue. 1/5 SÄÄNNÖT 1. NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on. Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toiminta alueena kokovaltakunnan alue. 2. TARKOITUS Yhdistys on käyttäjävetoinen SAP Finland Oy:sta

Lisätiedot

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 4/ Finlands Kommunförbund rf

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 4/ Finlands Kommunförbund rf Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 4/2009 1 Kokoustiedot Aika: 5.5.2009 klo 13.00 13.57 Paikka: Jyväskylän Paviljonki Messukatu 10, Jyväskylä Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 4/2009 2 Sisällysluettelo Sivu

Lisätiedot

Oman toiminnan esittely Eläkeliiton Joutsan yhdistys ry. Kumppanuuspöytä Maija Salonen

Oman toiminnan esittely Eläkeliiton Joutsan yhdistys ry. Kumppanuuspöytä Maija Salonen Oman toiminnan esittely Eläkeliiton Joutsan yhdistys ry Kumppanuuspöytä 08.11.2016 Maija Salonen Eläkeliitto numeroina Kattojärjestö Eläkeliitto - jäsenmäärä 130000 jäsentä - 20 piiriä - 403 paikallisyhdistystä

Lisätiedot

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY Yhdistyksen säännöt Säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Maanmittauslaitoksen tekniset MATE ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto. Sen kotipaikka on Helsingin

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kiihtelysvaaran koulun Vanhempainyhdistys ry. ja se toimii Kiihtelysvaaran_ koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on

Yhdistyksen nimi on Kiihtelysvaaran koulun Vanhempainyhdistys ry. ja se toimii Kiihtelysvaaran_ koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on KIIHTELYSVAARAN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYKSEN säännöt (hyväksytty 10.1.2006) 1 Yhdistyksen nimi on Kiihtelysvaaran koulun Vanhempainyhdistys ry ja se toimii Kiihtelysvaaran_ koulun yhteydessä ja sen kotipaikka

Lisätiedot

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Sotaveteraaniliitto ry, ruotsiksi Finlands Krigsveteranförbund rf. Näissä säännöissä

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kyröskosken koulun vanhempainyhdistys Kosken Kopla ry ja sen kotipaikka on Hämeenkyrö.

Yhdistyksen nimi on Kyröskosken koulun vanhempainyhdistys Kosken Kopla ry ja sen kotipaikka on Hämeenkyrö. KYRÖSKOSKEN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS KOSKEN KOPLA RY Säännöt 22.9.2014 (vuosikokous) 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Kyröskosken koulun vanhempainyhdistys Kosken Kopla ry ja sen kotipaikka

Lisätiedot

Lahela-Seuran säännöt

Lahela-Seuran säännöt Lahela-Seuran säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Lahela-Seura ry ja sen kotipaikka on Tuusula 2. Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistys on puoluepoliittisesti sitoutumaton. Yhdistyksen

Lisätiedot

ALA OUNASJOEN ERÄSTÄJIEN VUOSIKOKOUS 2010

ALA OUNASJOEN ERÄSTÄJIEN VUOSIKOKOUS 2010 Ala-Ounasjoen Erästäjät PÖYTÄKIRJA Johtokunta Rovaniemi 17.2.2010 ALA OUNASJOEN ERÄSTÄJIEN VUOSIKOKOUS 2010 AIKA 17.2.2010 klo 18.00 PAIKKA Toimitalo, Erästäjänpolku OSALLISTUJAT Seuran jäseniä 25 liitteenä

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Karateseura Honbu ja sen kotipaikka on Helsinki.

Yhdistyksen nimi on Karateseura Honbu ja sen kotipaikka on Helsinki. 1 (5) Karateseura Honbu ry yhdistyksen kokoukseen 17.5.09 hyväksymät säännöt YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Karateseura Honbu ja sen kotipaikka on Helsinki. 2 Yhdistyksen tarkoitus on edistää

Lisätiedot

Hyvinkään Keilailuliitto ry:n säännöt

Hyvinkään Keilailuliitto ry:n säännöt Hyvinkään Keilailuliitto ry:n säännöt 1 Yhdistyksen, jota näissä säännöissä kutsutaan liitoksi, nimi on Hyvinkään Keilailuliitto ry. Sen kotipaikka on Hyvinkään kaupunki. 2 Liiton tarkoituksena on johtaa

Lisätiedot

TUUSULAN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Yhdistyksen vuosiavustushakemus 2017 ja avustussääntö. Sosiaali- ja terveysalan järjestöt ja yhdistykset

TUUSULAN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Yhdistyksen vuosiavustushakemus 2017 ja avustussääntö. Sosiaali- ja terveysalan järjestöt ja yhdistykset TUUSULAN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Yhdistyksen vuosiavustushakemus 2017 ja avustussääntö Sosiaali- ja terveysalan järjestöt ja yhdistykset Tuusulan sosiaali- ja terveyslautakunta PL 60 04301 Tuusula

Lisätiedot

Muistiinpanot kokouksesta suomen kielen hallintoalueen neuvotteluryhmän kanssa

Muistiinpanot kokouksesta suomen kielen hallintoalueen neuvotteluryhmän kanssa Muistiinpanot kokouksesta suomen kielen hallintoalueen neuvotteluryhmän kanssa Aika: Perjantai 19. helmikuuta klo 13.00-15.00 Paikka: Kunnantalo, Fjärdhundra-huone Helena Proos (S) puheenjohtaja, Enköpingin

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Haarlan koulun vanhempainyhdistys. Yhdistys toimii Haarlan koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Turku.

Yhdistyksen nimi on Haarlan koulun vanhempainyhdistys. Yhdistys toimii Haarlan koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Turku. 1 Yhdistyksen nimi on Haarlan koulun vanhempainyhdistys. Yhdistys toimii Haarlan koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Turku. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on -edistää oppilaiden vanhempien ja koulun välistä

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. Yhdistyksen nimi on Hämeen Laskuvarjourheilijat ry, ja sen kotipaikka on Asikkala.

SÄÄNNÖT. Yhdistyksen nimi on Hämeen Laskuvarjourheilijat ry, ja sen kotipaikka on Asikkala. SÄÄNNÖT HÄMEEN LASKUVARJOURHEILIJAT RY ASIKKALA 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Hämeen Laskuvarjourheilijat ry, ja sen kotipaikka on Asikkala. 2 TARKOITUS JA TOIMINTAMUOTO Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

Kymenlaakson Rakennusperinneyhdistys Iisakki ry. Toimintakertomus

Kymenlaakson Rakennusperinneyhdistys Iisakki ry. Toimintakertomus Kymenlaakson Rakennusperinneyhdistys Iisakki ry Toimintakertomus 2015 Sisällys 1. Yhdistyksen tarkoitus 1 2. Hallitus 1 3. Yhdistyksen kokoukset 1 4. Toiminta 2 5. Tiedottaminen 2 6. Talous 3 1 1. YHDISTYKSEN

Lisätiedot

, iso neuvotteluhuone, Ilkantie 4 Valkea talo, Helsinki.

, iso neuvotteluhuone, Ilkantie 4 Valkea talo, Helsinki. Hallituksen kokous 1 (5) Aika 24.9.2016, iso neuvotteluhuone, Ilkantie 4 Valkea talo, Helsinki. Läsnä Hallituksen puheen ja jäsenet poissa Aaltonen Jaana Ahonen Outi Blundin Elina Hanhikoski Cecilia Lähteenmäki

Lisätiedot

Yhdistyksen puheenjohtaja Göran Koreneff avasi kokouksen klo 16.08

Yhdistyksen puheenjohtaja Göran Koreneff avasi kokouksen klo 16.08 Suomen APL-yhdistyksen syyskokous 19.11.2014 Eläketurvakeskus, Kirjurinkatu 3, Itä-Pasila 1. Kokouksen avaus Yhdistyksen puheenjohtaja Göran Koreneff avasi kokouksen klo 16.08 2. Kokouksen toimihenkilöiden

Lisätiedot

Pohjois Ruotsin piirin tiedote nr.1 2015

Pohjois Ruotsin piirin tiedote nr.1 2015 Pohjois Ruotsin piirin tiedote nr.1 2015 Vuoden 2015 piirihallitus: Sinikka Lindquist Skellefteå puheenjohtaja Jouni Slagner Haaparanta varapuheenjohtaja? Tapio Tamminen Uumaja vähemmistöasiat? Taina Rintamäki

Lisätiedot

2. Toiminnan perustana ovat liikunnan eettiset arvot ja urheilun reilun pelin periaatteet sekä dopingaineiden käytön vastustaminen.

2. Toiminnan perustana ovat liikunnan eettiset arvot ja urheilun reilun pelin periaatteet sekä dopingaineiden käytön vastustaminen. SUOMEN PALLOLIITON KAAKKOIS-SUOMEN PIIRI RY:n SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi 1. Yhdistyksen nimi on Suomen Palloliiton Kaakkois-Suomen piiri ry ja sen kotipaikka on Lappeenranta 2. Näissä säännöissä yhdistystä

Lisätiedot

Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry

Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry Hallituksen esitys kevätkokoukselle 14.4.2016 Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry Säännöt 1 Nimi Yhdistyksen nimi on Naisjärjestöjen Keskusliitto Kvinnoorganisationernas

Lisätiedot

Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt

Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Inarijärvi-yhdistys ry ja sen kotipaikka on Inarin kunta. Yhdistyksen toiminta-alue käsittää Inarin, Utsjoen ja Sodankylän

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. Yhdistyksen nimi on Ikaalisten Nuoriso-orkesterin tuki ry. Sen kotipaikka on Ikaalinen ja toimialue on Ikaalinen.

SÄÄNNÖT. Yhdistyksen nimi on Ikaalisten Nuoriso-orkesterin tuki ry. Sen kotipaikka on Ikaalinen ja toimialue on Ikaalinen. IKAALISTEN NUORISO-ORKESTERIN TUKI RY SÄÄNNÖT Yleistä 1 YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMIALUE Yhdistyksen nimi on Ikaalisten Nuoriso-orkesterin tuki ry. Sen kotipaikka on Ikaalinen ja toimialue on

Lisätiedot

Yhdistyksen perustana ovat liikunnan eettiset arvot ja urheilun reilun pelin periaatteet sekä tasa-arvon edistäminen.

Yhdistyksen perustana ovat liikunnan eettiset arvot ja urheilun reilun pelin periaatteet sekä tasa-arvon edistäminen. 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Hakunilan Seudun Koiraharrastajat HSKH r.y., josta voidaan käyttää epävirallista lyhennystä HSKH. Yhdistyksen kotipaikka on Vantaa. 2. Tarkoitus ja

Lisätiedot

YTYn tarkoituksena on valvoa ja edistää jäsentensä yhteisiä etuja työelämässä ja yhteiskunnassa.

YTYn tarkoituksena on valvoa ja edistää jäsentensä yhteisiä etuja työelämässä ja yhteiskunnassa. Säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Yksityisalojen Esimiehet ja Asiantuntijat YTY ry, ruotsiksi Privatsektorns Chefer och Specialister, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä

Lisätiedot

Pöytäkirja. Pirjo Riskilä (vara) x Mervi Kestilä Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lapin piiri ry Mira Uusiportimo (vara)

Pöytäkirja. Pirjo Riskilä (vara) x Mervi Kestilä Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lapin piiri ry Mira Uusiportimo (vara) LAPIN LIITTO Pöytäkirja 5.4.2013 Järjestöneuvottelukunnan 2. kokous Aika: 5.4.2013 klo 9.00-11.00 Paikka: Lapin liitto Osallistujat: Läsnä Poissa Nimi Järjestö x Raili Kerkelä Kemijärven Järjestökiehinen

Lisätiedot

AISAPARI RY:N SÄÄNNÖT hyväksytty

AISAPARI RY:N SÄÄNNÖT hyväksytty AISAPARI RY:N SÄÄNNÖT hyväksytty 23.10.2013 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on AISAPARI ry. Yhdistyksen kotipaikka on Kauhava ja sen toimialueen muodostavat seuraavat kunnat: Alajärvi, Evijärvi,

Lisätiedot

KANSALLISET VÄHEMMISTÖT JA VÄHEMMISTÖKIELET

KANSALLISET VÄHEMMISTÖT JA VÄHEMMISTÖKIELET Toimintasuunnitelma: KANSALLISET VÄHEMMISTÖT JA VÄHEMMISTÖKIELET 2016 2019 Södergatan 20, 195 85 Märsta Puh. (vaihde) 08-591 260 00 Faksi 08-591 260 36 sigtuna.kommun@sigtuna.se www.sigtuna.se Asiakirjan

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013

Toimintasuunnitelma 2013 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2013 Carita Bardakci 22.11.2012 1.1.1.1.1.1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 1. JOHDANTO JA

Lisätiedot

SÄÄNTÖMUUTOSEHDOTUS 2016 TIMO LAITINEN (PÄIVITETTY (U. Suomen Golfliitto, Radiokatu 20, Helsinki, sivu 1

SÄÄNTÖMUUTOSEHDOTUS 2016 TIMO LAITINEN (PÄIVITETTY (U. Suomen Golfliitto, Radiokatu 20, Helsinki,  sivu 1 SÄÄNTÖMUUTOSEHDOTUS 2016 TIMO LAITINEN (PÄIVITETTY 25.1.16 (U sivu 1 4. JÄSENET Tässä kohdassa tehdään uusi jäsenyyskriteeristö. Seurajäsen vastaa varsinaisia golfseuroja. Yhteisöjäsenyys mahdollistaa

Lisätiedot

Yhdistyksen säännöt. 1 Nimi, kotipaikka ja toimialue Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton Hämeen yhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Hämeen kunta.

Yhdistyksen säännöt. 1 Nimi, kotipaikka ja toimialue Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton Hämeen yhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Hämeen kunta. ELÄKELIITON HÄMEEN YHDISTYS ry Yhdistyksen säännöt 1 Nimi, kotipaikka ja toimialue Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton Hämeen yhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Hämeen kunta. 2 Tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry PÖYTÄKIRJA 1. Ursan puheenjohtaja Tapio Markkanen avasi kokouksen klo

Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry PÖYTÄKIRJA 1. Ursan puheenjohtaja Tapio Markkanen avasi kokouksen klo Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry PÖYTÄKIRJA 1 SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SYYSKOKOUS 2011 Paikka: Tieteiden talo, sali 104, Kirkkokatu 6, Helsinki Aika: Tiistai 8.11.2011 kello 19.15. 1. KOKOUKSEN AVAUS Ursan puheenjohtaja

Lisätiedot

JYTY JÄMSÄ RY. Aktiivista ja valveutunutta yhdistystoimintaa jo vuodesta 1965 TOIMINTAKERTOMUS

JYTY JÄMSÄ RY. Aktiivista ja valveutunutta yhdistystoimintaa jo vuodesta 1965 TOIMINTAKERTOMUS JYTY JÄMSÄ RY Aktiivista ja valveutunutta yhdistystoimintaa jo vuodesta 1965 TOIMINTAKERTOMUS 2015 1 1. HALLINTO 1.1 Hallitus Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Sihteeri Ulla Mäkiaho Riitta Leiman Ulla Peltonen

Lisätiedot

Luku 1 Nimi ja kotikunta

Luku 1 Nimi ja kotikunta Suomi - Afganistanin Akatemia AFA ry:n säännöt Luku 1 Nimi ja kotikunta 1. Yhdistyksen nimi Suomeksi Suomi Afganistan Akatemia AFA ry Englanniksi Academy of Finland Afghanistan AFA Dariksi Akademi Finland

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan Kokoomusnaiset ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017

Keski-Uudenmaan Kokoomusnaiset ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017 Keski-Uudenmaan Kokoomusnaiset ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017 Hyväksytty hallituksen kokouksessa 10.10.2016 Hyväksytty syyskokouksessa 01.11.2016 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 2 1. KESKI-UUDENMAAN

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 NAANTALIN 4H-YHDISTYS Sivu 1 (5) Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 Sisällysluettelo Toiminnan painopistealueet...2 Toiminnalliset avaintavoitteet...2 Ryhmätoiminta...2 Nuorten kurssit ja koulutukset...2

Lisätiedot

Lehtojärvellä PÖYTÄKIRJA 1/2015 HAAVIKON SUKUSEURA RY:N SUKUNEUVOSTON KOKOUS

Lehtojärvellä PÖYTÄKIRJA 1/2015 HAAVIKON SUKUSEURA RY:N SUKUNEUVOSTON KOKOUS Lehtojärvellä 21.3.2015 PÖYTÄKIRJA 1/2015 HAAVIKON SUKUSEURA RY:N SUKUNEUVOSTON KOKOUS 1 Kokouksen avaus Sukuneuvoston puheenjohtaja,, avasi kokouksen klo 16.00 ja toivotti kaikki tervetulleeksi Haavikon

Lisätiedot

Kuluttajaekonomian ja ravitsemustieteen opiskelijat OIKOS ry:n SÄÄNNÖT I TARKOITUS JA TYÖMUODOT

Kuluttajaekonomian ja ravitsemustieteen opiskelijat OIKOS ry:n SÄÄNNÖT I TARKOITUS JA TYÖMUODOT Kuluttajaekonomian ja ravitsemustieteen opiskelijat OIKOS ry:n SÄÄNNÖT I TARKOITUS JA TYÖMUODOT 1 Yhdistyksen nimi on Kuluttajaekonomian ja ravitsemustieteen opiskelijat OIKOS ry, ja sen kotipaikka on

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Uudenmaan Noutajakoirayhdistys - UMN ry, ruotsiksi Nylands Retrieverförbund NRF rf ja sen kotipaikka on Helsinki.

Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Uudenmaan Noutajakoirayhdistys - UMN ry, ruotsiksi Nylands Retrieverförbund NRF rf ja sen kotipaikka on Helsinki. 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Uudenmaan Noutajakoirayhdistys - UMN ry, ruotsiksi Nylands Retrieverförbund NRF rf ja sen kotipaikka on Helsinki. 2 Toiminnan tarkoitus Yhdistys toimii Helsingin

Lisätiedot

SUOMEN PYSTYKORVAJÄRJESTÖ FINSKA SPETSKLUBBEN RY

SUOMEN PYSTYKORVAJÄRJESTÖ FINSKA SPETSKLUBBEN RY SUOMEN PYSTYKORVAJÄRJESTÖ FINSKA SPETSKLUBBEN RY VUOSIKOKOUS 16.3. 2013 klo 14.00 Tampereella, Hotelli Rosendahlissa, Pyynikintie 13 PÖYTÄKIRJA 1 24 1. KOKOUKSEN AVAUS Suomen Pystykorvajärjestön puheenjohtaja

Lisätiedot

JANAKKALAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2017 Kirkkovaltuusto Läsnä Saarinen Kari, varaj. Nummela Leif. Elo Joonas Poutiainen Upe 1-11

JANAKKALAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2017 Kirkkovaltuusto Läsnä Saarinen Kari, varaj. Nummela Leif. Elo Joonas Poutiainen Upe 1-11 Aika 31.1.2017 kello 18.30 18.50 Paikka Tervakosken seurakuntakeskus Läsnä Saarinen Kari, varaj. Nummela Leif Ahvenjärvi Seppo Nurminen-Pulkkinen Enni Elo Irmeli Pihkala Isto Elo Joonas Poutiainen Upe

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN SÄÄTIÖN SÄÄNNÖT

LASTEN JA NUORTEN SÄÄTIÖN SÄÄNNÖT SÄÄNNÖT 2 LASTEN JA NUORTEN SÄÄTIÖN SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Säätiön nimi on Lasten ja nuorten säätiö Barn och ungdomsstiftelsen. Säätiön kotipaikkakunta on Helsinki. 2 Tarkoitus Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammatilliset opettajat ry:n säännöt

Pohjoisen Keski-Suomen ammatilliset opettajat ry:n säännöt 1 Pohjoisen Keski-Suomen ammatilliset opettajat ry:n säännöt NIMI, TARKOITUS JA TOIMINTA 1 Yhdistyksen nimi on Pohjoisen Keski-Suomen ammatilliset opettajat ry. Yhdistyksen kotipaikka on Äänekoski ja toiminta-alueena

Lisätiedot

RAASEPORIN VASEMMISTO ry. RASEBORGS VÄNSTER rf

RAASEPORIN VASEMMISTO ry. RASEBORGS VÄNSTER rf RAASEPORIN VASEMMISTO ry RASEBORGS VÄNSTER rf TOIMINTAKERTOMUS 2011 RAASEPORIN VASEMMISTO ry TOIMINTAKERTOMUS 2011 YLEISTÄ Raaseporin Vasemmisto ry, Raseborgs Vänster rf on rekisteröity yhdistys, Vasemmistoliiton

Lisätiedot

SOMAKISS ry:n säännöt

SOMAKISS ry:n säännöt SOMAKISS ry:n säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on SOMAKISS ry ja kotipaikka, Helsinki 2 Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen tarkoituksena on edistää somali- ja abessinialaiskissojen kasvatusta,

Lisätiedot

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma Piirihallituksen hyväksymä _16._2_.2004 Taustaa Tässä viestintäsuunnitelmassa kuvataan SPL Keski-Suomen piirin tiedottamisen menettelyt. Yhdistyksen säännöissä

Lisätiedot