Käyttöiän ja energiatehokkuuden vaikutus sähkölaitteiden aiheuttamaan materiaalipanokseen

Transkriptio

1 SähkölaiteMIPS Käyttöiän ja energiatehokkuuden vaikutus sähkölaitteiden aiheuttamaan materiaalipanokseen Tässä raportissa tarkastellaan neljää eri kodinkonetta, joita käytetään viidellä eri maissa tuotetulla sähköllä. Tarkastellut kodinkoneet ovat pesukone, astianpesukone, jääkaappi ja kannettava tietokone. Laskennassa on käytetty Suomessa, Virossa ja Ruotsissa tuotetun, Saksan julkisen verkon ja OECD-maissa tuotetun sähkön keskimääräisiä materiaalipanoksia. Laskennassa käytettiin MIPS-menetelmää. D-mat oy Laskutoimitukset: VILLE SALO Menetelmä ja ohjaus: MICHAEL LETTENMEIER m.l@iki.fi

2 SISÄLLYS 1 LASKENTA TARKASTELUN TAUSTATIEDOT KONEIDEN LÄHDETIEDOT Pesukone Astianpesukone Jääkaappi Kannettava tietokone KÄYTETYT SÄHKÖN MI-KERTOIMET OECD Suomi Saksa Ruotsi Viro PESUKONE ABIOOTTISTEN LUONNONVAROJEN KULUTUS OECD Suomi Saksa Ruotsi Viro VEDENKULUTUS OECD Suomi Saksa Ruotsi Viro ILMANKULUTUS OECD Suomi Saksa Ruotsi Viro...2 2

3 4 ASTIANPESUKONE ABIOOTTISTEN LUONNONVAROJEN KULUTUS OECD Suomi Saksa Ruotsi Viro VEDENKULUTUS OECD Suomi Saksa Ruotsi Viro ILMANKULUTUS OECD Suomi Saksa Ruotsi Viro JÄÄKAAPPI ABIOOTTISTEN LUONNONVAROJEN KULUTUS OECD Suomi Saksa Ruotsi Viro VEDENKULUTUS OECD Suomi Saksa Ruotsi Viro ILMANKULUTUS OECD

4 5.3.2 Suomi Saksa Ruotsi Viro KANNETTAVA TIETOKONE ABIOOTTISTEN LUONNONVAROJEN KULUTUS OECD Suomi Saksa Ruotsi Viro VEDENKULUTUS OECD Suomi Saksa Ruotsi Viro ILMANKULUTUS OECD Suomi Saksa Ruotsi Viro YHTEENVETO LÄHTEET LIITTEET LIITE 1 : VIROSSA TUOTETUN SÄHKÖN KESKIMÄÄRÄINEN MATERIAALIPANOS

5 1 Laskenta Tämän raportin taustalla on olettamus, että laitevalmistajat tuovat markkinoille tulevina vuosina vähemmän energiaa kuluttavia laitteita. Samalla näiden valmistajien tuotantoprosessit kehittyvät materiaali-intensiteetiltään vähemmän ympäristöä kuormittavaan suuntaan. Laitevalmistajan tuotantomenetelmät kehittyvät, uusi laite kuluttaa vähemmän luonnonvaroja käytössä. Onko tällaisen laitteen hankinta siis jo ympäristöteko sinällään? Uuden laitteen valmistus kuluttaa kuitenkin aina jotain. Jos tätä uusien laitteiden hankintaa ja niiden kulutusta tarkastellaan pidemmällä aikavälillä, on nähtävissä millainen ympäristöteko uusi laite on, materiaalinkulutuksen näkökulmasta katsoen. Tässä raportissa tarkastellaan neljää eri kodinkonetta, joita käytetään viidellä eri maissa tuotetulla sähköllä. Tarkastellut kodinkoneet ovat pesukone, astianpesukone, jääkaappi ja kannettava tietokone. Laskennassa on käytetty Suomessa, Virossa ja Ruotsissa tuotetun, Saksan julkisen verkon ja OECD-maissa tuotetun sähkön keskimääräisiä materiaalipanoksia. Laskennassa käytettiin MIPSmenetelmää 1. Saadut tulokset esitetään erikseen abioottisille eli uusiutumattomille materiaaleille, vedenkulutukselle ja ilmankulutukselle. Vaikka tulosten yhteydessä todetaan ns. optimaalisia vaihtoaikoja eri koneille ei näitä voi ottaa ehdottomina totuuksina. Ensinnäkin tulokset voidaan antaa vain tietyille vuosille, silloin ei voi tietää olisiko joku toinen vuosi ollut vieläkin vähemmän luonnonvaroja kuluttava vaihtoehto. Toiseksi tulokset esitetään kolmessa eri luonnonvaraluokassa. 1 Lisää MIPS-laskennasta esimerkiksi: Ritthoff Michael, Holger Rohn, Christa Liedtke (25). MIPS-laskenta. Tuotteiden ja palveluiden luonnonvaratuottavuus. Wuppertal Spezial 27fi. 53 s. Saatavana pdf-muodossa: < 5

6 2 Tarkastelun taustatiedot 2.1 Koneiden lähdetiedot Pesukoneen, astianpesukoneen ja jääkaapin lähtötilatietoina on käytetty eri lähteistä saatuja valmistusainetietoja. Näistä tiedoista on laskettu tunnettujen MI-kertoimien kautta uuden laitteen vaatima uuden laitteen aiheuttama abioottisten luonnonvarojen, veden ja ilman kulutus. Kannettavan tietokoneen kohdalla lähdetietona on käytetty von Geiblerin ym. (23) Hewlett Packardille tekemää selvitystä. Tässä selvityksessä laskettiin kahden laitteen valmistuksesta ja käytöstä aiheutuvia materiaalivirtoja. Toisena laitteena selvityksessä oli kannettava tietokone Pesukone Pesukoneen materiaalisisällön ja valmistuksen vaatiman energian lähteenä on ollut Ovaskaisen (22) opinnäytetyö. Energian- ja vedenkulutuksen kohdalta tiedot ovat AEG:n kotisivuilta, ns. normaalikokoisesta pesukoneesta, tyyppimerkinnältään AEG LL Astianpesukone Astianpesukoneen materiaalisisällön ja valmistuksen vaatiman energiankulutuksen tiedot on saatu Electroluxin kuluttajaneuvojalta. Koneena on toiminut A-energialuokan Electrolux ESF627X. Saman koneen energia- ja vedenkulutusluvut ovat toimineet laskennan lukuina Jääkaappi Jääkaapin materiaalisisältö- ja valmistuksen energiatiedot pohjautuvat Dittrich-Krämerin ym. (22) BASFille tekemään ympäristövaikutusten arviointiin. Kyseisen raportin kohteena ns. standardimallinen jääkaappi (143l). Energiankulutuslukuina on käytetty vastaavakokoisen A- energialuokan UPO R Kannettava tietokone Kannettavan tietokoneen materiaali-, valmistus- ja energiatietoina on käytetty von Geiblerin ym. (23) laskemaa HP OMNIBOOK 5 kannettavaa tietokonetta. Ilmankulutusluvut perustuvat henkilökohtaiseen tiedonantoon Wuppertal-instituutista 2 (M. Ritthoff, Wuppertal, henkilökohtainen tiedonanto, ). 2 Wuppertal Institute for Climate, Energy, Environment 6

7 2.2 Käytetyt sähkön MI-kertoimet Käytettyjen sähkökertoimien taustalla pätee ajatus, jonka mukaan tuotettu energiamäärä suhteutetaan sen vuoksi liikutettuihin materiaalimääriin. Nämä materiaalit jaotellaan abioottisiin, veteen ja ilmaan. Maittaiset sähkökertoimet eroavat toisistaan maan sähköntuotannon rakenteen vuoksi. Vesivoiman käyttö nostaa veden kulutuksen MI-kerrointa, kun taas hiilen käyttö nostaa abioottisten luonnonvarojen ja ilman kulutuksen MI-kertoimia OECD OECD:n sähkön materiaalipanoksia kuvaavina kertoimina on käytetty Wuppertal-instituutin (23) MI-kerroinlistan OECD-keskiarvoa, jonka mukaan 1 kwh tuottaminen kuluttaa abioottisia luonnonvaroja 1,55 kg, vettä 66,7 kg ja ilmaa,535 kg Suomi Suomen sähkön MI-kertoimina on käytetty Vihermaan (25) pro gradu työssään arvioimia Suomen keskimääräisiä materiaalipanoksia, joiden mukaan 1 kwh:n tuottaminen kuluttaa abioottisia luonnonvaroja,5 kg, vettä 186,4 kg ja ilmaa,21 kg Saksa Saksan sähköä kuvaa Wuppertal-instituutin (23) laskema julkisen verkon sähkön materiaalipanosta kuvaava kerroin, jonka mukaan abioottisia aineita kuluu 4,7 kg tuotettua kwh kohden. Vettä kuluu 83,1 kg ja ilmaa,6 kg Ruotsi Ruotsin kertoimina on käytetty Hackerin (23) diplomityössään esittämiä arvoja, joiden mukaan abioottisia aineita tuotettua kwh kohden kuluu,878 kg, vettä 43 kg ja ilmaa,7 kg Viro Viron kansallinen keskiarvokerroin sähkölle laskettiin itse. Viron sähkömarkkinat ovat ainutlaatuiset koko maailman mittakaavassa, joten muiden kerrointen käyttö kuvaamaan virolaista materiaali-intensiteettiä ei olisi ollut mielekästä. Viron sähkömarkkinoista tekee ainutlaatuisen liuskekiven 3 käyttö huomattavissa määrissä. Liuskekiven käytöstä seuraavat ympäristövaikutukset ovat merkittäviä (Gavrilova ym. 25). Nämä vaikutukset näkyvät myös lasketussa sähkön MI-kertoimessa. Vuonna 22 Virossa sähkön kokonaishankinta oli 8526 GWh (Eurostat 26). Se jakautui kuvan 1 mukaisesti. 3 Liusekekivi, tai öljyliuske. Myös nimeä palava kivi käytetään yleisesti. Englanninkielinen termi tälle kuuluu oil-shale. 7

8 Öljyliuske 86,69 % Maakaasu 7,98 % Sähkön nettotuonti 4,61 % Biomassa,34 % Öljy,32 % Vesivoima,7 % % 2 % 4 % 6 % 8 % 1 % Kuva 1: Viron sähkönhankinnan jakautuminen energialähteittäin vuonna 22. Laskennassa rajattiin pois sähkön nettotuonti ja biomassa. Tämä tehtiin ensinnäkin tietojen saannin vaikeuden vuoksi, mutta myös siksi, että niiden suhteelliset osuudet eivät olleet merkittäviä. Vesivoiman, öljyn ja maakaasun materiaali-intensiteetit huomioitiin Wuppertal-instituutissa ja FIN-MIPS Liikenne-hankkeessa laskettujen MI-kerrointen avulla. Laskennan ytimen muodostaa öljyliuske, josta valmiita MI-kertoimia ei ollut olemassa. Siksi kerroin sen käytölle jouduttiin muodostamaan. Muodostettaessa sähkökerrointa koko laskennan ideana on löytää mahdollisimman paljon sellaisia materiaalivirtoja, jotka liittyvät kyseisen aineen käyttöön polttoaineena. Merkittävin abioottinen piilovirta on ns. hylkymaa eli se maa, jota joudutaan louhinnan yhteydessä poistamaan, että päästään käsiksi haluttuun raaka-aineiseen. Muita merkittäviä abioottisia virtoja ovat rikastuksessa jätettä muodostuvat materiaalit. Kaivosten pumppausvedet muodostivat merkittävimmän osan veden kulutuksesta. Rikastuksen yhteydessä syntyvät vesimäärät olivat verraten pieniä (M. Strandberg, Estonian Fund for Nature, Henkilökohtainen tiedonanto ). Ilmakulutuksessa lasketaan palamisprosessissa käytettyä ilmaa. Merkittävä on tällöin öljyliuskeen polttaminen energiantuotannossa. Taulukkoon 1 on koottu öljyliuskeen tuotannon ja käytön merkittävät virrat. Nämä virrat on taulukossa suhteutettu tonnia öljyliusketta kohti. Yhteenlaskettuna nämä virrat muodostavat öljyliuskeen MI-kertoimen. 8

9 TAULUKKO 1: Öljyliuskeen MI-kerroin (kg/kg) Abioottinen Vesi Ilma Hylkymaa 6,6 Kaivosvesi 16,6 Rikastus,531 Poltto,727 Öljyliuske 1 YHTEENSÄ 8,131 16,6,727 Virossa tuotetun sähkön keskimääräinen MI-kerroin saadaan suhteuttamalla kaikki tuotettu nettoenergia käytettyihin polttoainesiin ja niiden materiaalivirtoihin. MI-kertoimet ovat tämän perusteella: Abioottiset aineet 1,347 kg/kwh, vesi 21,961 kg/kwh ja ilma,992 kg/kwh. Tarkempi selvitys laskutoimituksesta löytyy tämän raportin liitteestä 1. 9

10 3 Pesukone Pesukoneen valmistuksen ja käytön aiheuttama luonnonvarojen kulutus on laskettu 25 vuoden aikajänteellä. Tuona aikana on oletettu, että pesukoneiden valmistuksen materiaali-intensiteetti sekä energian- ja vedenkulutus vähenevät 1% tai 3% vuodessa. Konetta vaihdetaan tietyin välein. Ensimmäisessä tapauksessa konetta ei vaihdeta 25 vuoden aikana kertaakaan. Nykyisin valmistetulle koneelle 25 vuotta on pitkä aika, mutta sen ikäisiä koneita löytyy edelleen käytössä. Toisessa vaihtoehdossa konetta vaihdetaan seitsemän vuoden välein. Näin vaihdon ajatellaan tapahtuvan kahdeksannen vuoden, 15. vuoden ja 22. vuoden alussa. Vaihdot lasketaan sekä 1% tehostumiselle että 3% tehostumiselle. Kolmannessa tapauksessa konetta vaihdetaan 1 vuoden välein, eli 11. vuoden ja 21. vuoden alussa. Jälleen oletetaan tehostumiset 1% ja 3%. Neljännessä vaihtoehdossa konetta vaihdetaan 15 vuoden välein, eli 16. vuoden alussa. Laskenta suoritetaan taas 1% ja 3% tehostumiskertoimilla. Laskennan vaihtoaikoihin on päädytty eri tahojen näkemysten kautta. Tuottajayhteisö vahvisti vaihtoajan olevan noin 8-15 vuoden välissä (T. Valkonen, SERTY, henkilökohtainen tiedonanto, ). Kierrätyskeskuksen verstaille saapuvat koneet ovat noin kymmenvuotiaita (K. Villenheimo, Kierrätyskeskus, henkilökohtainen tiedonanto, ). Lisäksi abioottisten aineiden yhteydessä on laskettu ns. break-even point, eli se keskimääräisen vuotuisen tehostumisen määrä, joka pitää saavuttaa, jotta koneen vaihtaminen kymmenen vuoden välein olisi luonnonvaroja säästävämpää kuin vanhassa koneessa pitäytyminen. 3.1 Abioottisten luonnonvarojen kulutus OECD Tarkasteltaessa abioottisia aineita voidaan todeta, että koneen vaihto on luonnonvarojen kulutuksen kannalta suotavaa 15 vuoden välein, jos tehostuminen on 3% luokkaa. Kuvassa 2 on esitetty eri vaihtoehtojen 25 vuoden aikana kuluttamien abioottisten luonnonvarojen määrä. OECD-sähköllä vuosittaisen tehostumisen pitäisi olla noin 3,1%, jotta koneen vaihtaminen 1 vuoden välein olisi luonnonvaroja säästävämpää kuin vanhan koneen pitäminen. 1

11 Kuva 2: Abioottisten luonnonvarojen kulutus 25 vuoden aikana, pesukone, OECD sähköllä. Kuvassa 3 on esitetty pesukoneiden kuluttamien abioottisten aineiden jakaantuminen 25-vuoden ajalle. AB (kg) Vuodet Uusi kone 1 vuoden välein (-1% Uusi kone 1 vuoden välein (-3% Uusi kone 15 vuoden välein (-1% Kuva 3: Abioottisten luonnonvarojen kulutuksen jakaantuminen, pesukone, OECD sähkö Suomi Suomen tuotettua sähköä käytettäessä on abioottisten luonnonvarojen kulutuksen valossa kannattavaa pitää vanha kone käytössä koko 25-vuoden tarkasteluajanjakso. Kuvassa 4 on esitetty eri vaihtoehdot Suomen kansallisen sähkön käytöllä. Koneen vaihto 1 vuoden välein säästää abioottisia luonnonvaroja 25 vuoden pitämiseen verrattuna, jos vuosittainen tehostuminen on noin 5,5%. Kuva 4: Abioottisten luonnonvarojen kulutus 25 vuoden aikana, pesukone, Suomessa tuotetun sähkön keskimääräinen 11

12 V u o d e t V u o d e t Kuvassa 5 on esitetty eri skenaarioissa kuluneiden abioottisten luonnonvarojen jakaantuminen 25- vuoden ajalle. AB (kg) Uusi kone 1 vuoden välein (-1% Uusi kone 1 vuoden välein (-3% Uusi kone 15 vuoden välein (-1% Kuva 5: Abioottisten luonnonvarojen kulutuksen jakaantuminen, pesukone, Suomessa tuotetun sähkön keskimääräinen Saksa Saksan julkisen verkon sähköä käytettäessä koneen vaihtaminen on perusteltua 15 vuoden välein, jos tehostuminen on yhden prosentin vuositasolla. Jos taas vuotuinen tehostuminen on 3% tasolla, niin vaihtaminen on perusteltua Seitsemän, kymmenen ja viidentoista vuoden välein. Kannattavinta vaihtaminen tällöin on kuitenkin 1 vuoden välein. Kuvassa 6 on esitetty eri vaihtoehdot. Vuosittaisen tehostumisen ollessa noin 1,4% on kannattavampaa vaihtaa konetta kymmenen vuoden välein kuin pitää se koko tarkasteluajanjakso. Kuva 6: Abioottisten luonnonvarojen kulutus 25 vuoden aikana, pesukone, Saksan julkisen verkon sähköllä. Kuvassa 7 esitetty miten vaihtoehdot muodostuvat. AB (kg) Uusi kone 1 vuoden välein (-1% Uusi kone 1 vuoden välein (-3% Uusi kone 15 vuoden välein (-1% Kuva 7: Abioottisten luonnonvarojen kulutuksen jakaantuminen, pesukone, Saksan julkisen verkon sähkö. 12

13 3.1.4 Ruotsi Abioottisten luonnonvarojen tarkastelu antaa sen kuvan Ruotsin tilanteesta, että konetta kannattaa käyttää kuvan 8 mukaisesti koko 25 vuoden tarkasteluaika. Kuva 9 hahmottaa tilanteen tarkemmin. Koneen osuus korostuu vesivoimavaltaisessa Ruotsissa. Vuosittaisen tehostumisen ollessa noin 4,2% on kannattavampaa vaihtaa konetta kymmenen vuoden välein kuin pitää se koko tarkasteluajanjakso. Kuva 8: Abioottisten luonnonvarojen kulutus 25 vuoden aikana, pesukone, Ruotsissa tuotetun sähkön keskimääräinen AB (kg) Vuodet Uusi kone 1 vuoden välein (-1% Uusi kone 1 vuoden välein (-3% Uusi kone 15 vuoden välein (-1% Kuva 9: Abioottisten luonnonvarojen kulutuksen jakaantuminen, pesukone, Ruotsissa tuotetun sähkön keskimääräinen Viro Liuskekiveen pohjautuva virolainen sähköntuotanto kuluttaa paljon abioottisia luonnonvaroja. Koneen osuus ei korostu, koska sähköntuotanto kuluttaa kuvan 11 mukaisesti paljon luonnonvaroja. Yhden prosentin vuotuisen tehostumisen tapauksessa Virossa kannattaa konetta vaihtaa 15 vuoden välein. Kolmen prosentin tehostumisella konetta kannattaa vaihtaa seitsemän vuoden välein. Kuva 1 kertoo vaihtoajoista. Jos vuosittainen tehostuminen on noin,7% on kannattavampaa vaihtaa konetta 1 vuoden välein kuin pitää sama kone koko tarkasteluajanjakso. 13

14 Kuva 1: Abioottisten luonnonvarojen kulutus 25 vuoden aikana, pesukone, Virossa tuotetun sähkön keskimääräinen AB (kg) Vuodet Uusi kone 1 vuoden välein (-1% Uusi kone 1 vuoden välein (-3% Uusi kone 15 vuoden välein (-1% Kuva 11: Abioottisten luonnonvarojen kulutuksen jakaantuminen, pesukone, Virossa tuotetun sähkön keskimääräinen 3.2 Vedenkulutus OECD Vedenkulutusta minimoidakseen konetta kannattaa vaihtaa vuosittaisen tehostumisen ollessa kolmen prosentin tasolla. Tällöin vaihto kannattaa tehdä kuvan 12 mukaisesti 1 vuoden välein. Yhden prosentin tehostumistasolla vaihto kannattaa tehdä 15 vuoden välein. Kuva 12: Vedenkulutus 25 vuoden aikana, pesukone, OECD sähköllä. Kuva 13 näyttää, miten 25 vuoden kokonaiskulutus jakaantuu. 14

15 AB (kg) Vuodet Uusi kone 1 vuoden välein (-1% Uusi kone 1 vuoden välein (-3% Uusi kone 15 vuoden välein (-1% Kuva 13: Veden kulutuksen jakaantuminen, pesukone, OECD sähkö Suomi Suomen tapauksessa konetta kannattaa vaihtaa kolmen prosentin vuotuisen tehostumisen tapauksessa 7 vuoden välein. Yhden prosentin tapauksessa vaihtoajankohdaksi muodostuu kuvan 14 mukaisesti 15 vuoden sykli. Kuva 15 esittää vaihtoehtojen rakenteen. Kuva 14: Vedenkulutus 25 vuoden aikana, pesukone, Suomessa tuotetun sähkön keskimääräinen AB (kg) Vuodet Uusi kone 1 vuoden välein (-1% Uusi kone 1 vuoden välein (-3% Uusi kone 15 vuoden välein (-1% Kuva 15: Vedenkulutuksen jakaantuminen, pesukone, Suomessa tuotetun sähkön keskimääräinen Saksa Yhden prosentin vuotuisen tehostumisen tapauksessa vaihtoajankohdaksi muodostuu vaihtaminen 15 vuoden välein. Kolmen prosentin tapauksessa vaihtaminen tapahtuu kuvan 16 mukaisesti kymmenen vuoden välein. Kuvassa 17 vaihtoehtojen jakaantuminen. 15

16 V u o d e t AB (kg) Pidetään vanha kone 25 vuotta Uusi kone 7 vuoden välein (-1%) Uusi kone 7 vuoden välein (-3%) Uusi kone 1 vuoden välein (-1%) Uusi kone 1 vuoden välein (-3%) Uusi kone 15 vuoden välein (-1%) Uusi kone 15 vuoden välein (-3%) Kuva 16: Vedenkulutus 25 vuoden aikana, pesukone, Saksan julkisen verkon sähköllä. AB (kg) Uusi kone 1 vuoden välein (-1% Uusi kone 1 vuoden välein (-3% Uusi kone 15 vuoden välein (-1% Kuva 17: Vedenkulutuksen jakaantuminen, pesukone, Saksan julkisen verkon sähkö Ruotsi Vesivoimavaltaisessa Ruotsissa vedenkulutus korostuu. Uusi kone yhden prosentin tapauksessa on kannattavaa vaihtaa kuvan 18 mukaisesti seitsemän vuoden välein. Kolmen prosentin tapauksessa kannattavin vaihtoajankohta asettuu myös seitsemään vuoteen. Kuvassa 19 kulutuksen muodostuminen. Kuva 18: Vedenkulutus 25 vuoden aikana, pesukone, Ruotsissa tuotetun sähkön keskimääräinen 16

17 V u o d e t Vesi (kg) Uusi kone 1 vuoden välein (-1% Uusi kone 1 vuoden välein (-3% Uusi kone 15 vuoden välein (-1% Kuva 19: Vedenkulutuksen jakaantuminen, pesukone, Ruotsissa tuotetun sähkön keskimääräinen Viro Vedenkulutusta tarkasteltaessa ei vaihtaminen kannatta ellei tehostuminen ole kolmen prosentin luokassa. Silloin kannattavin vaihtosykli on kuvan 2 mukaisesti kymmenen vuoden välein. Kuvassa 21 vedenkulutuksen jakaantuminen. Kuva 2: Vedenkulutus 25 vuoden aikana, pesukone, Virossa tuotetun sähkön keskimääräinen VESI (kg) Pidetään vanha kone 25 vuotta Vuodet Uusi kone 7 vuoden välein (-1% Uusi kone 7 vuoden välein (-3% Uusi kone 1 vuoden välein (-1% Uusi kone 1 vuoden välein (-3% Uusi kone 15 vuoden välein (-1% Kuva 21: Vedenkulutuksen jakaantuminen, pesukone, Virossa tuotetun sähkön keskimääräinen 17

18 V u o d e t 3.3 Ilmankulutus OECD Yhden prosentin tehostumisen tilassa ei vaihtaminen ole ilmankulutuksen kannalta kannattavaa. Kolmen prosentin tapauksessa se on kuvan 22 mukaisesti kannattavinta 15 vuoden välein. Kuva 23 hahmottaa ilmankulutuksen jakaantumisen OECD-sähköä käytettäessä. Kuva 22: Ilmankulutus 25 vuoden aikana, pesukone, OECD sähköllä. ILMA (kg) Uusi kone 1 vuoden välein (-1% Uusi kone 1 vuoden välein (-3% Uusi kone 15 vuoden välein (-1% Kuva 23: Ilmankulutuksen jakaantuminen, pesukone, OECD sähkö Suomi Suomen kansallista sähköä käytettäessä on vaihtaminen ilmankulutuksen kannalta perusteltua vain 15 vuoden välein, ja silloinkin on oletettava kuvan 24 mukaisesti kolmen prosentin vuotuinen tehostuminen. Kuvassa 25 ilmankulutuksen jakaantuminen Suomen kansallista sähköä käytettäessä. 18

19 V u o d e t Kuva 24: Ilmankulutus 25 vuoden aikana, pesukone, Suomessa tuotetun sähkön keskimääräinen ILMA (kg) Uusi kone 1 vuoden välein (-1% Uusi kone 1 vuoden välein (-3% Uusi kone 15 vuoden välein (-1% Kuva 25: Ilmankulutuksen jakaantuminen, pesukone, Suomessa tuotetun sähkön keskimääräinen Saksa Saksan julkisen verkon sähkön tapauksessa yhden prosentin vuotuinen tehostuminen ei anna aihetta pesukoneen vaihtoon. Kolmen prosentin vuotuinen tehostuminen riittää kuvan 26 mukaan. Optimaalisin vaihtoajankohta tällöin on 15 vuoden välein. Kuva 27 tarkentaa tätä johtopäätöstä. Kuva 26: Ilmankulutus 25 vuoden aikana, pesukone, Saksan julkisen verkon sähköllä. 19

20 V u o d e t V u o d e t ILMA (kg) Uusi kone 1 vuoden välein (-1% Uusi kone 1 vuoden välein (-3% Uusi kone 15 vuoden välein (-1% Kuva 27: Ilmankulutuksen jakaantuminen, pesukone, Saksan julkisen verkon sähkö Ruotsi Kuvan 28 mukaisesti voidaan todeta, että tarkasteltaessa ilmakulutusta ei Ruotsin kansallisen verkon sähköä käytettäessä ole kannattavaa vaihtaa konetta. Konetta kannattaa käyttää niin kauan kuin se kestää. Kuva 29 tarkentaa tätä. Ruotsin vesivoimaan perustuva sähkö kuluttaa vähän ilmaa. Tällöin panokset käytöstä jäävät pieniksi. Laitteen osuus korostuu. Kuva 28: Ilmankulutus 25 vuoden aikana, pesukone, Ruotsissa tuotetun sähkön keskimääräinen ILMA (kg) Uusi kone 1 vuoden välein (-1% Uusi kone 1 vuoden välein (-3% Uusi kone 15 vuoden välein (-1% Kuva 29: Ilmankulutuksen jakaantuminen, pesukone, Ruotsissa tuotetun sähkön keskimääräinen Viro Yhden prosentin vuotuinen tehostuminen ei vielä anna aihetta vaihtaa konetta tarkasteluajanjakson aikana. Kolmen prosentin tapauksessa taas kuvan 3 mukaisesti vaihtaminen kannattaa tehdä 2

21 V u o d e t kymmenen vuoden välein. Kuva 31 osoittaa ilmakulutuksen jakaantumisen Viron kansallista sähköä käytettäessä. Kuva 3: Ilmankulutus 25 vuoden aikana, pesukone, Virossa tuotetun sähkön keskimääräinen ILMA (kg) Uusi kone 1 vuoden välein (-1% Uusi kone 1 vuoden välein (-3% Uusi kone 15 vuoden välein (-1% Kuva 31: Ilmankulutuksen jakaantuminen, pesukone, Virossa tuotetun sähkön keskimääräinen 21

22 4 Astianpesukone Astianpesukoneen kuluttamat materiaalit on laskettu 25 vuoden aikajänteellä. Tuona aikana on oletettu, että astianpesukoneiden valmistuksen materiaali-intensiteetti, energian- ja vedenkulutus vähenee 1% tai 3% vuodessa. Konetta vaihdetaan seuraavin välein. Ensimmäisessä tapauksessa konetta ei vaihdeta 25 vuoden aikana kertaakaan. Toisessa vaihtoehdossa konetta vaihdetaan seitsemän vuoden välein. Näin vaihdon ajatellaan tapahtuvan kahdeksannen vuoden, 15. vuoden ja 22. vuoden alussa. Vaihdot lasketaan sekä 1% tehostumiselle että 3% tehostumiselle. Kolmannessa tapauksessa konetta vaihdetaan 1 vuoden välein, eli 11. vuoden ja 21. vuoden alussa. Jälleen oletetaan tehostumiset 1% ja 3%. Neljännessä vaihtoehdossa konetta vaihdetaan 15 vuoden välein, eli 16. vuoden alussa. Laskenta suoritetaan taas 1% ja 3% tehostumiskertoimilla. Annettuja vaihtoaikoja ei voi ottaa täysin kritiikittä vastaan. On huomattava, että ne osoittavat vain skenaarioiden mukaisen vaihtoajan. Optimaalinen vaihtoaika todennäköisesti on jossakin tulkittujen skenaarioiden välissä. Lisäksi abioottisten luonnonvarojen yhteydessä on laskettu ns. break-even point, eli se keskimääräinen vuotuisen tehostumisen määrä, joka pitää saavuttaa, jotta koneen vaihtaminen kymmenen vuoden välein olisi luonnonvaroja säästävämpää kuin vanhassa koneessa pitäytyminen. 4.1 Abioottisten luonnonvarojen kulutus OECD Astianpesukoneen vaihto abioottisten luonnonvarojen valossa on kannattavin vain kolmen prosentin vuotuisessa tehostumisessa. Silloin kannattavain vaihtoehto on kuvan 32 mukaisesti 15 vuoden välein. Kuva 33 esittää kulutuksen jakaantumisen tarkasteluvälillä. Jos vuotuinen tehostuminen on 1,8%, on kannattavampaa vaihtaa konetta kymmenen vuoden välein kuin pitää sama kone koko tarkasteluajanjakso. 22

23 V u o d e t Kuva 32: Abioottisten luonnonvarojen kulutus 25 vuoden aikana, astianpesukone, OECD sähkö. AB (kg) Uusi kone 1 vuoden välein (-1% Uusi kone 1 vuoden välein (-3% Uusi kone 15 vuoden välein (-1% Kuva 33: Abioottisten luonnonvarojen kulutuksen jakaantuminen, astianpesukone, OECD sähkö Suomi Suomen kansallista sähköä käytettäessä vaihtaminen tulee kannattavaksi kolmen prosentin vuotuisen tehostumisen tapauksessa. Silloin vaihtaminen on kannattavaa kuvan 34 mukaisesti 15 vuoden kohdalla. On luonnonvaroja säästävämpää vaihtaa konetta kymmenen vuoden välein kuin pitää sama kone koko tarkasteluajanjakso vuotuisen tehostumisen ollessa 4%. Kuva 34: Abioottisten luonnonvarojen kulutus 25 vuoden aikana, astianpesukone, Suomessa tuotetun sähkön keskimääräinen Kuvassa 35 on esitetty kulutuksen jakaantuminen tarkasteluvälillä. Suomen kansallisen sähkön tapauksessa koneen osuus vuosittaisesta kokonaiskulutuksesta on suuri. 23

24 V u o d e t V u o d e t AB (kg) Uusi kone 1 vuoden välein (-1% Uusi kone 1 vuoden välein (-3% Uusi kone 15 vuoden välein (-1% Kuva 35: Abioottisten luonnonvarojen kulutuksen jakaantuminen, astianpesukone, Suomessa tuotetun sähkön keskimääräinen Saksa Saksan tapauksessa koneen vaihtaminen on perusteltua johtuen Saksan julkisen verkon sähkön korkeasta abioottisesta kertoimesta. Korkeaa kerrointa selittää osittain sähköntuotannon runsas hiilen käyttö. Kuvasta 36 on nähtävissä, että yhden prosentin vuotuisen tehostumisen tilassa vaihtaminen kannattaa tehdä 15 vuoden välein. Kolmen prosentin tapauksessa vaihtaminen on kannattavimmillaan jo kovin lyhyellä syklillä. Kuvasta 37 on nähtävissä sähköntuotannon runsas materiaalinkulutus. Jos vuotuinen tehostuminen on noin,7% kannattaa luonnonvarojen valossa vaihtaa konetta kymmenen vuoden välein sen sijaan, että pidettäisiin sama kone koko tarkasteluajanjakso. Kuva 36: Abioottisten luonnonvarojen kulutus 25 vuoden aikana, astianpesukone, Saksan julkisen verkon sähköllä. AB (kg) Uusi kone 1 vuoden välein (-1% Uusi kone 1 vuoden välein (-3% Uusi kone 15 vuoden välein (-1% Kuva 37: Abioottisten luonnonvarojen kulutuksen jakaantuminen, astianpesukone, Saksan julkisen verkon sähkö 24

25 4.1.4 Ruotsi Ruotsin kansallista sähköä käytettäessä vaihtaminen tulee kannattavaksi kolmen prosentin vuotuisen tehostumisen tilanteessa. Silloin vaihtaminen on kuvan 38 mukaan kannattavinta suorittaa 15 vuoden välein. Kuva 39 näyttää kulutuksen jakaantumisen tarkasteluajanjaksolla. Kuvasta on nähtävissä ruotsalaisen sähkön alhainen abioottisten luonnonvarojen kulutus. Vuotuisen tehostumisen ollessa 2,8% on luonnonvaroja säästävämpää vaihtaa konetta kymmenen vuoden välein kuin pitää samaa konetta koko 25 vuotta. Kuva 38: Abioottisten luonnonvarojen kulutus 25 vuoden aikana, astianpesukone, Ruotsissa tuotetun sähkön keskimääräinen Kuva 39: Abioottisten luonnonvarojen kulutuksen jakaantuminen, astianpesukone, Ruotsissa tuotetun sähkön keskimääräinen Viro Virolainen sähköntuotanto kuluttaa runsaasti elottomia kiinteitä materiaaleja. Siksi vaihtaminen on kuvan 4 mukaan kannattavaa tehdä yhden prosentin tapauksessa kymmenen vuoden välein. Kolmen prosentin tapauksessa vaihtaminen on kannattavaa seitsemän vuoden välein. Kuva 41 puhuu omaa kieltään virolaisen sähkön materiaali-intensiteettistä. Itse laitteen osuus kokonaisuudesta jää pieneksi. Jos vuotuinen tehostuminen on noin,3% kannattaa konetta vaihtaa kymmenen vuoden välein sen sijaan, että pidettäisiin sama kone koko tarkasteluajanjakso. 25

26 Kuva 4: Abioottisten luonnonvarojen kulutus 25 vuoden aikana, astianpesukone, Virossa tuotetun sähkön keskimääräinen AB (kg) Vuodet Uusi kone 1 vuoden välein (-1% Uusi kone 1 vuoden välein (-3% Uusi kone 15 vuoden välein (-1% Kuva 41: Abioottisten luonnonvarojen kulutuksen jakaantuminen, astianpesukone, Virossa tuotetun sähkön keskimääräinen 4.2 Vedenkulutus OECD Vedenkulutusta tarkasteltaessa OECD-sähkön tilanteessa voidaan todeta, että yhden prosentin tilanteessa konetta kannattaa vaihtaa 15 vuoden välein. Kolmen prosentin vuotuisen tehostumisen tilanteessa (kuva 42) konetta kannattaa vaihtaa taas 7 vuoden välein. Kuva 43 esittää kokonaiskulutuksen muodostumisen. Kuva 42: Vedenkulutus 25 vuoden aikana, astianpesukone, OECD sähköllä. 26

27 V u o d e t V u o d e t VESI (kg) Uusi kone 1 vuoden välein (-1% Uusi kone 1 vuoden välein (-3% Uusi kone 15 vuoden välein (-1% Kuva 43: Vedenkulutuksen jakaantuminen, astianpesukone, OECD sähkö Suomi Vedenkulutus on pienimmillään, kun vuotuinen tehostuminen on kolme prosenttia ja koneiden vaihtoväli seitsemän vuotta. Samaan vaihtoväliin päästään vuotuisen tehostumisen ollessa yksi prosentti. Kuva 44 esittää veden kokonaiskulutusta 25 vuoden aikana. Kuvasta 45 näkyy, että laitteen valmistuksen osuus jää pieneksi käytön aikaisten panosten rinnalla. Kuva 44: Vedenkulutus 25 vuoden aikana, astianpesukone, Suomessa tuotetun sähkön keskimääräinen VESI (kg) Uusi kone 1 vuoden välein (-1% Uusi kone 1 vuoden välein (-3% Uusi kone 15 vuoden välein (-1% Kuva 45: Vedenkulutuksen jakaantuminen, astianpesukone, Suomessa tuotetun sähkön keskimääräinen Saksa Saksan tapauksessa konetta kannattaa vaihtaa kymmenen vuoden välein, vuotuisen tehostumisen ollessa yksi prosentti. Vuotuisen tehostumisen ollessa kolme prosenttia kannattaa konetta vaihtaa 27

28 V u o d e t seitsemän vuoden välein. Kuva 46 esittää edellä mainitun, kuvan 47 esittäessä tämän muodostumisen. Kuva 46: Vedenkulutus 25 vuoden aikana, astianpesukone, Saksan julkisen verkon sähköllä. VESI (kg) Uusi kone 1 vuoden välein (-1% Uusi kone 1 vuoden välein (-3% Uusi kone 15 vuoden välein (-1% Kuva 47: Vedenkulutuksen jakaantuminen, astianpesukone, Saksan julkisen verkon sähkö Ruotsi Kuva 48 esittää Ruotsin kansallisen verkon sähköä käytettäessä, miten vaihtoehdot kuluttavat vettä 25 vuoden aikana. Vuotuisen tehostumisen ollessa yksi prosentti on kannattavinta vaihtaa konetta seitsemän vuoden välein. Kolmen prosentin tapauksessa koneen vaihto on kannattavinta myös seitsemän vuoden välein. Kuvasta 49 on nähtävissä ruotsalaisen sähkön voimakas vedenkulutus. Kuva 48: Vedenkulutus 25 vuoden aikana, astianpesukone, Ruotsissa tuotetun sähkön keskimääräinen 28

29 V u o d e t V u o d e t VESI (kg) Uusi kone 1 vuoden välein (-1% Uusi kone 1 vuoden välein (-3% Uusi kone 15 vuoden välein (-1% Kuva 49: Vedenkulutuksen jakaantuminen, astianpesukone, Ruotsissa tuotetun sähkön keskimääräinen Viro Vedenkulutusta tarkasteltaessa virolaista sähköä käytettäessä voidaan kuvan 5 mukaisesti todeta, että vuotuisen tehostumisen ollessa yksi prosentti, on kannattavinta vaihtaa kone 15 vuoden välein. Jos vuotuinen tehostuminen on kolme prosenttia, on vaihtaminen suoritettava kymmenen vuoden välein. Kuva 51 esittää vaihtoehtojen muodostumisen vuositasolla. Kuva 5: Vedenkulutus 25 vuoden aikana, astianpesukone, Virossa tuotetun sähkön keskimääräinen VESI (kg) Uusi kone 1 vuoden välein (-1% Uusi kone 1 vuoden välein (-3% Uusi kone 15 vuoden välein (-1% Kuva 51: Vedenkulutuksen jakaantuminen, astianpesukone, Virossa tuotetun sähkön keskimääräinen 29

30 V u o d e t 4.3 Ilmankulutus OECD Kuva 52 osoittaa, että vuosittaisen tehostumisen ollessa yksi prosentti ilmankulutus on pienimmillään, jos konetta vaihdetaan 15 vuoden välein. Kolmen prosentin tapauksessa ilmankulutuksen kautta arvioiden on kannattavinta vaihtaa konetta seitsemän vuoden välein. Kuva 53 hahmottaa ilmankulutuksen jakaantumista 25 vuoden tarkasteluajanjaksolle. Kuva 52: Ilmankulutus 25 vuoden aikana, astianpesukone, OECD sähköllä. ILMA (kg) Uusi kone 1 vuoden välein (-1% Uusi kone 1 vuoden välein (-3% Uusi kone 15 vuoden välein (-1% Kuva 53: Ilmankulutuksen jakaantuminen, astianpesukone, OECD sähkö Suomi Suomen tapauksessa (kuva 54) ilmaa kuluu vähiten yhden prosentin tapauksessa, jos konetta vaihdetaan 15 vuoden välein. Kolmen prosentin tapauksessa ilmaa kuluu vähiten, jos konetta vaihdetaan kymmenen vuoden välein. Kuvassa 55 sama vuositasolla. 3

31 V u o d e t Kuva 54: Ilmankulutus 25 vuoden aikana, astianpesukone, Suomessa tuotetun sähkön keskimääräinen ILMA (kg) Uusi kone 1 vuoden välein (-1% Uusi kone 1 vuoden välein (-3% Uusi kone 15 vuoden välein (-1% Kuva 55: Ilmankulutuksen jakaantuminen, astianpesukone, Suomessa tuotetun sähkön keskimääräinen Saksa Jos vuosittainen tehostuminen on yhden prosentin tasolla, konetta kannattaa vaihtaa kuva 56 mukaisesti 15 vuoden välein. Kolmen prosentin tehostumisella vaihtaa kannattaa seitsemän vuoden välein. Kuva 57 näyttää tarkasteluajanjakson ilmankulutuksen. Kuva 56: Ilmankulutus 25 vuoden aikana, astianpesukone, Saksan julkisen verkon sähköllä. 31

32 V u o d e t V u o d e t ILMA (kg) Uusi kone 1 vuoden välein (-1% Uusi kone 1 vuoden välein (-3% Uusi kone 15 vuoden välein (-1% Kuva 57: Ilmankulutuksen jakaantuminen, astianpesukone, Saksan julkisen verkon sähkö Ruotsi Ruotsin tapauksessa yhden prosentin vuotuinen tehostuminen ei vielä riitä, jotta ilmankulutuksen kannalta koneen vaihtaminen olisi perusteltua. Kolmen prosentin tasolla vaihtaminen tulee perustelluksi 15 vuoden vaihtosyklillä. Kuvat 58 ja 59 kuvaavat tätä. Kuva 58: Ilmankulutus 25 vuoden aikana, astianpesukone, Ruotsissa tuotetun sähkön keskimääräinen ILMA (kg) Uusi kone 1 vuoden välein (-1% Uusi kone 1 vuoden välein (-3% Uusi kone 15 vuoden välein (-1% Kuva 59: Ilmankulutuksen jakaantuminen, astianpesukone, Ruotsissa tuotetun sähkön keskimääräinen Viro Liuskekiven poltto kuluttaa melko paljon ilmaa. Tämän vuoksi jo yhden prosentin vuotuinen tehostuminen antaa perusteet vaihtaa konetta. Tällöin vaihtaminen kannattaa tehdä kymmenen vuoden välein. Kolmen prosentin tapauksessa on perusteltua vaihtaa seitsemän vuoden välein. Kuva 6 32

33 V u o d e t esittää vaihtoehtojen ilmankulutusta. Kuvasta 61 on nähtävissä virolaisen sähkön korkea ilmankulutus. Itse laitteen osuus kokonaisuudesta jää pieneksi. Kuva 6: Ilmankulutus 25 vuoden aikana, astianpesukone, Virossa tuotetun sähkön keskimääräinen ILMA (kg) Uusi kone 1 vuoden välein (-1% Uusi kone 1 vuoden välein (-3% Uusi kone 15 vuoden välein (-1% Kuva 61: Vedenkulutuksen jakaantuminen, astianpesukone, Virossa tuotetun sähkön keskimääräinen 33

34 5 Jääkaappi Jääkaapin kuluttamat materiaalit on laskettu 25 vuoden aikajänteellä. Tuona aikana on oletettu, että jääkaappien valmistuksen materiaali-intensiteetti ja energiankulutus vähenee 1% tai 3% vuodessa. Konetta vaihdetaan tietyin välein. Ensimmäisessä tapauksessa konetta ei vaihdeta 25 vuoden aikana kertaakaan. Toisessa vaihtoehdossa konetta vaihdetaan seitsemän vuoden välein. Näin vaihdon ajatellaan tapahtuvan kahdeksannen vuoden, 15. vuoden ja 22. vuoden alussa. Vaihdot lasketaan sekä 1% tehostumiselle että 3% tehostumiselle. Kolmannessa tapauksessa konetta vaihdetaan 1 vuoden välein, eli 11. vuoden ja 21. vuoden alussa. Jälleen oletetaan tehostumiset 1% ja 3%. Neljännessä vaihtoehdossa konetta vaihdetaan 15 vuoden välein, eli 16. vuoden alussa. Laskenta suoritetaan taas 1% ja 3% tehostumiskertoimilla. Annettuja vaihtoaikoja ei voi ottaa täysin kritiikittä vastaan. On huomattava, että ne osoittavat vain skenaarioiden mukaisen vaihtoajan. Optimaalinen vaihtoaika todennäköisesti on jossakin tulkittujen skenaarioiden välissä. Lisäksi abioottisten luonnonvarojen yhteydessä on laskettu ns. break-even point, eli se vuotuisen tehostumisen määrä, joka pitää saavuttaa, jotta koneen vaihtaminen kymmenen vuoden välein olisi luonnonvaroja säästävämpää kuin vanhassa koneessa pitäytyminen. 5.1 Abioottisten luonnonvarojen kulutus OECD Kuvasta 62 nähdään, että saman jääkaapin pitäminen koko 25 vuotta on luonnonvaroja säästävin vaihtoehto. Vuosittaisen tehostumisen pitäisi olla noin 4,2%, jotta vaihtaminen kymmenen vuoden välein olisi kannattavampaa kuin saman koneen pitäminen koko tarkasteluajanjakson. Kuvasta 63 on nähtävissä itse koneen suuri merkitys kokonaiskulutuksessa. Kuva 62: Abioottisten luonnonvarojen kulutus 25 vuoden aikana, jääkaappi, OECD sähkö. 34

35 V u o d e t V u o d e t AB (kg) Uusi kone 1 vuoden välein (-1% Uusi kone 1 vuoden välein (-3% Uusi kone 15 vuoden välein (-1% Kuva 63: Abioottisten luonnonvarojen kulutuksen jakaantuminen, jääkaappi, OECD sähkö Suomi Kuten OECD:n tapauksessa alaluvussa 5.1.1, niin myös Suomen tapauksessa nähdään, että saman koneen pitäminen koko 25 vuotta on luonnonvaroja säästävin vaihtoehto. Vuosittaisen tehostumisen pitäisi olla noin 8,7%, jotta vaihtaminen kymmenen vuoden välein olisi perusteltua. Kuvat 64 ja 65 puhuvat pitkän käyttöiän puolesta. Kuva 64: Abioottisten luonnonvarojen kulutus 25 vuoden aikana, jääkaappi, Suomessa tuotetun sähkön keskimääräinen AB (kg) Uusi kone 1 vuoden välein (-1% Uusi kone 1 vuoden välein (-3% Uusi kone 15 vuoden välein (-1% Kuva 65: Abioottisten luonnonvarojen kulutuksen jakaantuminen, jääkaappi, Suomessa tuotetun sähkön keskimääräinen Saksa Saksan tapauksessa yhden prosentin vuotuinen tehostuminen ei riitä tekemään vaihtamista perustelluksi. Kolmen prosentin vuotuisessa tehostumisessa vaihtaminen kannattaa. Kannattavinta se on 15 vuoden välein. Kuvat 66 ja 67 näyttävät tämän. 35

36 V u o d e t Tuotannon ja energiankulutuksen pitää tehostua vuodessa noin 1,7%, jotta vaihtaminen kymmenen vuoden välein kuluttaisi vähemmän luonnonvaroja kuin saman koneen pitäminen 25 vuotta. Kuva 66: Abioottisten luonnonvarojen kulutus 25 vuoden aikana, jääkaappi, Saksan julkisen verkon sähkö. AB (kg) Uusi kone 1 vuoden välein (-1% Uusi kone 1 vuoden välein (-3% Uusi kone 15 vuoden välein (-1% Kuva 67: Abioottisten luonnonvarojen kulutuksen jakaantuminen, jääkaappi, Saksan julkisen verkon sähkö Ruotsi Ruotsin tapauksessa kolmen prosentin vuotuinen tehostuminen ei vielä riitä, jotta vaihtaminen olisi kiinteiden luonnonvarojen kulutuksen valossa perusteltua. Tämä on nähtävissä kuvista 68 ja 69. Vuotuisen tehostumisen pitäisi olla noin 6,2%, jotta vaihtaminen kymmenen vuoden välein olisi luonnonvaroja säästävämpi vaihtoehto kuin pitää sama jääkaappi koko tarkasteluajanjakso. Kuva 68: Abioottisten luonnonvarojen kulutus 25 vuoden aikana, jääkaappi, Ruotsissa tuotetun sähkön keskimääräinen 36

37 V u o d e t V u o d e t AB (kg) Uusi kone 1 vuoden välein (-1% Uusi kone 1 vuoden välein (-3% Uusi kone 15 vuoden välein (-1% Kuva 69: Abioottisten luonnonvarojen kulutuksen jakaantuminen, jääkaappi, Ruotsissa tuotetun sähkön keskimääräinen Viro Vuosittainen yhden prosentin tehostuminen tekee vaihtamisen kannattavaksi 15 vuoden välein. Kolmen prosentin tapauksessa jääkaappi kannattaa vaihtaa seitsemän vuoden välein. Tämä on nähtävissä kuvista 7 ja 71. Jos vuosittainen tehostuminen on noin,8% niin jääkaappia kannattaa vaihtaa kymmenen vuoden välein, sen sijaan, että se pidettäisiin koko tarkasteluajanjakson ajan. Kuva 7: Abioottisten luonnonvarojen kulutus 25 vuoden aikana, jääkaappi, Virossa tuotetun sähkön keskimääräinen AB (kg) Uusi kone 1 vuoden välein (-1% Uusi kone 1 vuoden välein (-3% Uusi kone 15 vuoden välein (-1% Kuva 71: Abioottisten luonnonvarojen kulutuksen jakaantuminen, jääkaappi, Virossa tuotetun sähkön keskimääräinen 37

38 V u o d e t 5.2 Vedenkulutus OECD Jääkaapin valmistuksen ja käytön aikana kuluttaman veden määrää tarkasteltaessa huomataan, että vuosittaisen tehostumisen ollessa yksi prosentti on kannattavaa vaihtaa kaappia 15 vuoden välein. Jos tehostuminen on taas kolme prosenttia vuodessa, kannattaa kaappia vaihtaa kymmenen vuoden välein. Kuvat 72 ja 73 puhuvat näiden vaihtoaikojen puolesta. Kuva 72: Vedenkulutus 25 vuoden aikana, jääkaappi, OECD sähköllä. VESI (kg) Uusi kone 1 vuoden välein (-1% Uusi kone 1 vuoden välein (-3% Uusi kone 15 vuoden välein (-1% Kuva 73: Vedenkulutuksen jakaantuminen, jääkaappi, OECD sähkö Suomi Suomen tapauksessa koneen vaihtaminen tulee kannattavaksi jo yhden prosentin vuotuisen tehostumisen tilassa. Silloin koneen vaihtaminen tulisi suorittaa seitsemän vuoden välein. Kolmen prosentin vuotuisen tehostumisen tapauksessa vaihtaminen tulisi myös suorittaa seitsemän vuoden välein. Kuvat 74 ja 75 kertovat näistä vaihtoajoista. 38

39 V u o d e t Kuva 74: Vedenkulutus 25 vuoden aikana, jääkaappi, Suomessa tuotetun sähkön keskimääräinen VESI (kg) Uusi kone 1 vuoden välein (-1% Uusi kone 1 vuoden välein (-3% Uusi kone 15 vuoden välein (-1% Kuva 75: Vedenkulutuksen jakaantuminen, jääkaappi, Suomessa tuotetun sähkön keskimääräinen Saksa Yhden prosentin vuotuinen tehostuminen antaa aiheen vaihtaa kaappia 15 vuoden välein, kuten kuvasta 76 voi todeta. Kolmen prosentin vuotuisen tehostumisen tapauksessa vaihtaminen tulee ajankohtaiseksi kymmenen vuoden välein. Kuva 77 näyttää vedenkulutuksen jakaantumisen. Kuva 76: Vedenkulutus 25 vuoden aikana, jääkaappi, Saksan julkisen verkon sähköllä. 39

40 V u o d e t V u o d e t VESI (kg) Uusi kone 1 vuoden välein (-1% Uusi kone 1 vuoden välein (-3% Uusi kone 15 vuoden välein (-1% Kuva 77: Vedenkulutuksen jakaantuminen, jääkaappi, Saksan julkisen verkon sähkö Ruotsi Korkean vedenkulutuksen Ruotsissa itse laitteen osuus jää pieneksi, kuten kuvasta 79 on nähtävissä. Siksi jo yhden prosentin vuotuinen tehostumisen kasvu antaa mahdollisuuden vähentää huomattavasti vedenkulutusta. Tällöin kannattaa vaihtaa seitsemän vuoden välein. Kolmen prosentin vuotuisen tehostumisen tapauksessa kannattaa vaihtaa myös tehdä seitsemän vuoden välein. Tämä on nähtävissä kuvasta 78. Kuva 78: Vedenkulutus 25 vuoden aikana, jääkaappi, Ruotsissa tuotetun sähkön keskimääräinen VESI (kg) Uusi kone 1 vuoden välein (-1% Uusi kone 1 vuoden välein (-3% Uusi kone 15 vuoden välein (-1% Kuva 79: Vedenkulutuksen jakaantuminen, jääkaappi, Ruotsissa tuotetun sähkön keskimääräinen Viro Viron tapauksessa yhden prosentin vuotuinen tehostuminen ei vielä anna aihetta vaihtaa laitetta. Jos tehostuminen on kolmen prosentin vuositasolla, niin kannattaa vaihtaa kuvan 8 mukaisesti 15 4

41 V u o d e t vuoden välein. Kuvassa 81 on nähtävissä virolaisen sähköntuotannon matala vedenkulutus. Laitteen osuus on huomattavasti suurempi kuin käytön. Kuva 8: Vedenkulutus 25 vuoden aikana, jääkaappi, Virossa tuotetun sähkön keskimääräinen VESI (kg) Uusi kone 1 vuoden välein (-1% Uusi kone 1 vuoden välein (-3% Uusi kone 15 vuoden välein (-1% Kuva 81: Vedenkulutuksen jakaantuminen, jääkaappi, Virossa tuotetun sähkön keskimääräinen 5.3 Ilmankulutus OECD Ilmankulutusta tarkasteltaessa voidaan todeta, että yhden prosentin vuotuinen tehostuminen ei anna perusteita koneen vaihtamiseen. Kolmen prosentin vuotuinen tehostuminen antaa aihetta vaihtaa konetta kymmenen vuoden välein. Kuvat 82 ja 83 puhuvat tämän puolesta. 41

42 V u o d e t Kuva 82: Ilmankulutus 25 vuoden aikana, jääkaappi, OECD sähköllä. ILMA (kg) Uusi kone 1 vuoden välein (-1% Uusi kone 1 vuoden välein (-3% Uusi kone 15 vuoden välein (-1% Kuva 83: Ilmankulutuksen jakaantuminen, jääkaappi, OECD sähkö Suomi Yhden prosentin vuotuinen tehostuminen ei ilmankulutuksen perusteella anna aihetta vaihtaa jääkaappia. Kolmen prosentin tapauksessa vaihto olisi suoritettava 15 vuoden välein. Tämä on nähtävissä kuvista 84 ja 85. Kuva 84: Ilmankulutus 25 vuoden aikana, jääkaappi, Suomessa tuotetun sähkön keskimääräinen 42

43 V u o d e t V u o d e t ILMA (kg) Uusi kone 1 vuoden välein (-1% Uusi kone 1 vuoden välein (-3% Uusi kone 15 vuoden välein (-1% Kuva 85: Ilmankulutuksen jakaantuminen, jääkaappi, Suomessa tuotetun sähkön keskimääräinen Saksa Saksan tapauksessa vaihto tulisi suorittaa yhden prosentin tapauksessa 15 vuoden välein. Kolmen prosentin tapauksessa tämä olisi tehtävä kuvan 86 ja 87 mukaisesti kymmenen vuoden välein. Kuva 86: Ilmankulutus 25 vuoden aikana, jääkaappi, Saksan julkisen verkon sähköllä. ILMA (kg) Uusi kone 1 vuoden välein (-1% Uusi kone 1 vuoden välein (-3% Uusi kone 15 vuoden välein (-1% Kuva 87: Ilmankulutuksen jakaantuminen, jääkaappi, Saksan julkisen verkon sähkö Ruotsi Ruotsin tapauksessa edes kolmen prosentin vuotuinen tehostuminen ei anna aihetta vaihtaa konetta. Tämä on nähtävissä kuvasta 88. Kuva 89 näyttää puolestaan, kuinka vähän ilmaa ruotsalainen sähkö kuluttaa. 43

44 V u o d e t Kuva 88: Ilmankulutus 25 vuoden aikana, jääkaappi, Ruotsissa tuotetun sähkön keskimääräinen ILMA (kg) Uusi kone 1 vuoden välein (-1% Uusi kone 1 vuoden välein (-3% Uusi kone 15 vuoden välein (-1% Kuva 89: Ilmankulutuksen jakaantuminen, jääkaappi, Ruotsissa tuotetun sähkön keskimääräinen Viro Virolaista sähköä käytettäessä yhden prosentin vuotuisen tehostumisen tilassa tulisi konetta vaihtaa 15 vuoden välein. Kolmen prosentin tapauksessa tulisi vaihtaa jääkaappia seitsemän vuoden välein. Kuvat 9 ja 91 puhuvat näiden vaihtoaikojen puolesta. Kuva 9: Ilmankulutus 25 vuoden aikana, jääkaappi, Virossa tuotetun sähkön keskimääräinen 44

45 V u o d e t ILMA (kg) Uusi kone 1 vuoden välein (-1% Uusi kone 1 vuoden välein (-3% Uusi kone 15 vuoden välein (-1% Kuva 91: Ilmankulutuksen jakaantuminen, jääkaappi, Virossa tuotetun sähkön keskimääräinen 45

46 6 Kannettava tietokone Kannettavan tietokoneen kuluttamat materiaalit on laskettu 1 vuoden aikajänteellä. Tuona aikana on oletettu, että tietokoneiden valmistuksen materiaali-intensiteetti ja energiankulutus vähenee 3% tai 5% vuodessa. On huomattava, että tehostumisprosentit ovat verraten korkeat. Viime vuosina tietokoneiden energiankulutus ei ole laskenut. Se on pikemminkin noussut, ja vieläpä aika selvästi. Monet tahot ovat sitä mieltä, että nouseva trendi tulee jatkumaan, ei ainoastaan entistä enemmän virtaa kuluttavien laitteiden muodossa vaan myös siksi, että laitteiden päivittäiset käyttöajat ovat jatkuvasti kasvussa. Koneen virrankulutus on laskettu taulukon 2 kaltaisen keskimääräisen käyttäjän tietojen perusteella. TAULUKKO 2: Kannettavan tietokoneen virrankulutus (von Geibler 23). Virta (W) Aika h / viikko Wh / viikko Päällä - aktiivinen 9, Päälla - odottaa Pois päältä - kiinni verkkovirrassa Pois päältä - ei verkkovirrassa 7 Yhteensä 47 Laturin tehokkuuskerroin 4 Tietokoneen virrankulutus 1627 Laturin stand-by -kulutus 3, Energiankulutus yhteensä 1929 Itse konetta vaihdetaan tietyin välein. Ensimmäisessä tapauksessa konetta ei vaihdeta kymmenen vuoden aikana kertaakaan. Toisessa vaihtoehdossa konetta vaihdetaan neljän vuoden välein. Näin vaihdon ajatellaan tapahtuvan 5. vuoden ja 9. vuoden alussa. Vaihdot lasketaan sekä 3% tehostumiselle että 5% tehostumiselle. Toisessa tapauksessa konetta vaihdetaan kahden vuoden välein, eli 3. vuoden, 5. vuoden, 7. vuoden ja 9. vuoden alussa. Jälleen oletetaan tehostumiset 3% ja 5%. Lisäksi abioottisten luonnonvarojen yhteydessä on laskettu ns. break-even point, eli se keskimääräinen vuotuisen tehostumisen määrä, joka pitää saavuttaa, jotta koneen vaihtaminen neljän vuoden välein olisi luonnonvaroja säästävämpää kuin vanhassa koneessa pitäytyminen. 46