Kulinaaritalo Projektioppia elinkaaren hallinnasta ja materiaalitehokkuudesta korjausrakentamisessa

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Kulinaaritalo Projektioppia elinkaaren hallinnasta ja materiaalitehokkuudesta korjausrakentamisessa"

Elina Jääskeläinen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

ammattikorkeakoulu Michael Lettenmeier, D-mat oy Reetta Jänis,

1 Kulinaaritalo Projektioppia elinkaaren hallinnasta ja materiaalitehokkuudesta korjausrakentamisessa Sakari Autio, Lahden ammattikorkeakoulu Michael Lettenmeier, D-mat oy Reetta Jänis, Lahden ammattikorkeakoulu, Ecomill-projekti Cleantech gaalan iltapäiväseminaari

2 Projektioppia elinkaaren hallinnasta ja materiaalitehokkuudesta Opiskelijaprojekti ympäristöinsinöörit, LAMK Projektioppiminen käytäntöä ja ongelmien ratkaisua Case Kulinaaritalo peruskorjaus ja laajennus Kulinaaritalon materiaalivirtojen arviointi rakennuksen elinkaaren ajalta (rakennusmateriaalit + käyttö)

Kumppanit Kiinteistöyksikkö tilaaja asiantuntija rahoittaja Case Kulinaaritalo: 5 rakennusliikettä tai insinööritoimistoa EcoMill-projekti mahdollistaja

3 Kumppanit Kiinteistöyksikkö tilaaja asiantuntija rahoittaja Case Kulinaaritalo: 5 rakennusliikettä tai insinööritoimistoa EcoMill-projekti mahdollistaja kehittäjä rahoittaja Opiskelijat tietojen keräys, käsittely ja tulkinta oppiminen Opettaja vuorovaikutus opastus arviointi D-mat asiantuntemus opastus arviointi

4 Talojen ja muun infrastruktuurin rakentaminen aiheuttaa 22 % luonnonvarojen käytöstä (TMR) 9 Euroopan maassa. Rakennukset käyttävät luonnonvaroja Luonnonvarojen kokonaiskäyttö (TMR) Energian, kaasun ja veden kulutukseen sekä kiinteistöpalveluihin menee lisäksi 12 % TMR:stä. Suomessa keskimäärin 28 % kotitalouden materiaaljalanjäljestä (TMR) tulee asumisesta, puolet rakentamisesta ja puolet käytön aikaisesta energian ja veden kulutuksesta. Watson et al. 2013

5 Materiaalitehokkuuden arviointi MIPS-menetelmä ja materiaalijalanjälki Materiaalien suora ja välillinen käyttö, (uusiutumattomat ja uusiutuvat, vesi, ilma) Laskenta massayksiköissä (kg, tn) Soveltuu materiaaleihin, tuotteisiin ja palveluhin, yrityksiin ja julkiselle sektorille Resurssitehokkuuden näkökulma kun tämän puhelimen kanssa tuli sellainen ekologinen selkäreppu seppo.net

6 KULINAARITALON PERUSKORJAUS JA LAAJENNUS

8 JA KOMEA LOPPUTULOS

9 Kulinaaritalon materiaalijalanjälki joitain tuloksia Betoni hallitsee suoran materiaalinkulutuksen Vaihtoehtojen kehittäminen, esim. puu? Koko elinkaaren tarkastelussa myös alumiini ja kupari nousevat merkittäviksi Jatkuuko trendi rakennusten lisääntyvässä sähköistämisestä? Käyttöikä huomattavasti vaikuttaa rakennuksen MIPS-arvoihin Yleisesti käyttöikäarvio on 50 vuotta, voisiko olla 100 vuotta? Korjauksissa vanhojen perusrakenteiden pitää kestää uusien rakennusosien riittävän pitkän käyttöiän. Muuten peruskorjaus säästää vähemmän luonnonvaroja kuin on oletettu. Kulinaaritalossa uusien rakennusosien käyttöikä on vain 50 (eikä 100) vuotta, vanhojen osien 110 (eikä 160) vuotta Tämä nostaa huoneistoneliön materiaalijalanjälkeä lähdes puolella.

10 Kulinaaritalon ja sen energiaskenaarioiden materiaalijalanjälki kg/htm 2 /a Rakennusmateriaalit Sähkö Lämpö

11 11 Vanhan peruskorjaus vai uudisrakennus? Kolmen rakennuksen materiaalijalanjälki Fellmannian peruskorjaus Kulinaaritalon peruskorjaus HY Infokeskus (uudisrakennus) Pinta-ala 7699 htm htm htm 2 Materiaalijalanjälki tn tn tn Huoneistoneliön materiaalijalanjälki 2,2 tn/htm 2 9,4 tn/htm 2 16,3 tn/htm 2

12 Johtopäätöksiä Ensisijaisesti kyse oppimisesta muidenkin kuin opiskelijoiden Projektin ansiosta opiskelijat saivat tavallista enemmän opastusta ja huomiota. Tähän saatetaan tarvita ulkopuolista apua sen mahdollisti EcoMill-projekti Elinkaaren hallinnan näkökulmasta peruskorjaus on uudisrakentamista järkevämpää, mutta raskas peruskorjaus voi nostaa materiaalinkäyttöä huomattavasti. Energiankulutukseen kannattaa kiinnittää huomiota jo suunnitteluvaiheessa. Oikeassa elämässä projektit eivät aina suju niin kuin on suunniteltu vuorovaikutustaidot, joustavuus ja luovuus ovat arvossaan. Learning by Doing with Difficulties (LDD) voi tarjota hyvää oppia kaikille osapuolille sekä silmiä avaavia lopputuloksia.

13 Kiitos! Sakari Autio LAMK Michael Lettenmeier D-mat oy Reetta Jänis Ecomill, LAMK

Samankaltaiset tiedostot

Aalto University School of Engineering Ongelmaperusteisen oppimisen innovatiivinen soveltaminen yliopisto-opetuksessa

Aalto University School of Engineering Ongelmaperusteisen oppimisen innovatiivinen soveltaminen yliopisto-opetuksessa Cleantech gaalan iltapäiväseminaari 20.11.2013 Helena Mälkki & Petri Peltonen Aalto-yliopisto,