Liikuntapedagogiikka. Esipuhe

Transkriptio

1 Esipuhe Lukuisat tutkimustulokset ovat paljastaneet fyysisen aktiivisuuden, kuntotekijöiden ja motoristen taitojen heikentyneen viime vuosina erityisesti lapsilla ja nuorilla, mikä on herättänyt runsaasti huolta asiantuntijoissa ja yhteiskunnan päätöksentekijöissä. Tämän kielteisen trendin pelätään johtavan terveysongelmiin, kuten lihavoitumiseen ja aikuisiän diabetekseen, työkyvyn heikkenemiseen, lisääntyneisiin työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisiin sekä oppimisvaikeuksiin ja yhteiskunnasta syrjäytymiseen. Yhteiskunnallinen keskustelu lasten ja nuorten hyvinvoinnista osoittaa, että liikunnan lisäämiseksi tarvitaan moninaisia keinoja. Liikkumistottumukset, kuten muukin terveyskäyttäytyminen, riippuvat aina ympäristön tarjoamista mahdollisuuksista sekä yksilön omasta päätöksenteosta. Liikuntapedagogiikalla on keskeinen merkitys liikuntamotivaation edistämisessä, sillä se lisää tietoisuutta liikunnan merkityksestä hyvinvoinnille ja erilaisista tavoista kannustaa fyysiseen aktiivisuuteen, edistää suotuisia asenteita liikuntaa kohtaan sekä tietenkin tarjoaa ja organisoi nautinnollisia liikuntatapahtumia. Vaikka liikuntapedagogiikkaa pidetään usein lapsiin ja nuoriin kohdistuvana tieteenalana, se kattaa kuitenkin koko ihmisen eliniän varhaislapsuudesta vanhuuteen. Tämän kirjan painopistealueina ovat lapset ja nuoret erityisesti niissä yhteisöissä, joissa liikuntakasvatustyötä tehdään. Tällaisia ovat muun muassa koulu, päiväkodit ja urheiluseurat. Liikunnallisuuteen kasvamisen kannalta lapsuus ja nuoruus ovat tärkeää aikaa, sillä elämäntavat omaksutaan pitkälti silloin. Suomalaisessa liikunnanopettajakoulutuksessa liikuntaa opettavia opettajia on koulutettu vuodesta 1882 alkaen Helsingin yliopistossa ja vuodesta 1963 alkaen Jyväskylän yliopistossa. Huolimatta pitkästä akateemisesta liikuntakasvatustradi tiosta maastamme on tähän saakka puuttunut liikuntapedagogiikan perusteos, joka kattaa tieteenalan moninaiset ulottuvuudet. Liikunta käsittää kaikki ihmisen käyttäytymisen osa-alueet: fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen. Liikuntapedagogiikka taas 12

2 Esipuhe käsittää kaiken toiminnan, jossa liikuntaan liittyviä ilmiöitä tarkastellaan kasvatuksellisesta näkökulmasta. Tämän laaja-alaisen hahmottamisen vuoksi on tärkeää, että kaikki liikuntapedagogiikan osa-alueet ovat samojen kansien sisällä. Liikuntapedagogiikka edustaa tieteenalaa, joka hyödyntää useiden sekä perusettä soveltavien tieteiden tutkimusperinteitä. Tämän vuoksi liikuntapedagogiikkaa voidaan pitää erittäin soveltavana tieteen alueena, jonka kuvaaminenkin on hyvin monitahoista ja jopa hankalaa. Hyvä esimerkki tästä on Liikuntapedagogiikkateoksen laajuus: se koostuu yhteensä 34 luvusta. Liikuntapedagogiikka-teoksen tavoitteena on kuvata liikuntapedagogiikkaa sekä tieteellisenä lähestymistapana että liikuntakasvattajien käytännön työhön liittyvänä toimintana. Pyrkimyksenämme on perustaa edelliset tavoitteet uusimpaan liikuntapedagogiseen tutkimustietoon ja esitellä keskeistä tutkimustietoa jokaiselta liikuntapedagogiikan alueelta. Vaikka teoksen perustana on tutkimustieto, se on pyritty kirjoittamaan vahvan käytännön kokemuksen pohjalta siten, että kaikki liikuntapedagogiikan ja -kasvatuksen alueella toimivat voivat hyödyntää sitä työssään. Lukemista ja ymmärtämistä on pyritty helpottamaan jokaisen luvun perässä olevien yhteenvetojen sekä oppimiskysymysten avulla. Liikuntapedagogiikka-teos on tarkoitettu kaikille liikuntapedagogiikan alueella toimiville, kuten eri asteiden opettajille kouluissa ja muissa oppilaitoksissa sekä varhaiskasvatuksessa, valmentajille, liikunnanohjaajille, nuorisotyöntekijöille ja muille lasten ja nuorten parissa toimiville urheiluseurojen ja vapaa-ajan ohjaajille. Kirja soveltuu oppi- ja kurssikirjaksi erilaisiin oppilaitoksiin, kuten liikunnanopettaja-, luokanopettaja- ja lastentarhanopettajakoulutukseen, ammattikorkeakouluihin, urheiluopistoihin ja muihin liikunta-, terveys- ja vapaa-ajan oppilaitoksiin. Samoin erilaiset valmentajakoulutukset voivat hyötyä kirjan sisällöistä. Teoksessa pyritään systemaattisesti käyttämään termiä oppija käsiteltäessä ilmiöitä, jotka liittyvät yleisesti kaikkiin liikuntapedagogiikan konteksteihin, esimerkiksi koululiikuntaan, valmennukseen ja ohjaukseen. Termiä oppilas sen sijaan käytetään kirjan kohdissa, joissa teksti liittyy erityisiin tilanteisiin liikuntatunneilla, kirjoitettaessa opetussuunnitelmista tai referoitaessa liikuntatunteihin liittyviä tutkimuksia. Liikuntapedagogiikkaa välittävästä henkilöstä pyritään kirjassa käyttämään systemaattisesti termiä opettaja. Kaikkiin liikuntapedagogiikan konteksteihin yleistettävissä olevissa sisällöissä ja esimerkeissä opettajalla tarkoitetaan henkilöä, joka erilaisin pedagogisin ja didaktisin keinoin pyrkii toteuttamaan lii- 13

3 kuntapedagogiikan moninaisia tavoitteita ja sisältöjä. Sen sijaan koululiikuntakontekstissa opettajalla tarkoitetaan ammattiin kouluttautunutta henkilöä, joka koululiikunnassa toteuttaa valtakunnallisten opetussuunnitelmien arvoja ja tavoitteita. Liikuntapedagogiikka-teos sisältää kuusi osaa. Johdatus liikuntapedagogiikkaan -luvun jälkeen teemana on liikuntakasvatus historiallisesta ja yhteiskunnallisesta näkökulmasta. Kirjan ensimmäisen osan tarkoitus on kuvata, miten liikuntapedagogiikka kiinnittyy suomalaiseen yhteiskuntaan ja historiaan. Kyseinen osa sisältää luvut koulun liikuntakasvatuksen historiasta, liikuntakasvatuksen arvoista, lasten liikunnan terveyssuosituksista, nuorisokulttuureista ja niiden muuttumisesta, yksilön liikuntasuhteesta sekä liikuntakasvatuksesta organisoidussa urheilussa. Kirjan toinen osa käsittelee liikunnasta ja liikuntakasvatuksesta saatavia fyysisiä, psykologisia ja sosiaalisia hyötyjä eli oppimistuloksia. Tämä osa sisältää luvut liikuntamotivaatiosta ja sen syntymiseen vaikuttavista tekijöistä, liikuntataitojen oppimisesta, liikunnan mahdollisuuksista fyysisen toimintakyvyn edistäjänä, liikunnasta tunne- ja ihmissuhdetaitojen opettamisen välineenä, liikunnasta ja psyykkisestä hyvinvoinnista sekä liikunnan ja koulumenestyksen välisistä yhteyksistä. Liikunnan oppimistuloksiin liittyvä kirjan osa nojaa vahvasti uusiin 2000-luvun tutkimustuloksiin erilaisissa liikuntapedagogiikan konteksteissa. Kirjan kolmas osa käsittelee liikunnan didaktiikkaa eli opetusoppia. Vaikka nykykäsityksen mukaisesti huomio on siirtynyt opettajasta yhä enemmän oppijaan ja erityisesti oppimiseen, opettajan oikealla didaktisella toiminnalla huolehditaan liikkujan turvallisuudesta ja vahvistetaan oppimista. Didaktiikkaa käsittelevä osa alkaa valtakunnallisten opetussuunnitelmien perusteilla. Se on käytännön liikuntapedagogiikassa keskeinen dokumentti, joka ohjaa esimerkiksi opettamisen arvoja, tavoitteita ja sisältöjä. Tämän jälkeen osa sisältää luvun liikuntatuntien suunnitteluprosessista. Kyseinen luku on kirjoitettu käytännön liikuntaa opettavan opettajan näkökulmasta. Didaktiikkaosa sisältää myös luvut oppimista tukevan motivaatioilmaston luomisesta, liikunnanopetuksen opetustyyleistä, opetustapahtuman ohjaamisesta, organisoinnista ja järjestyksen ylläpidosta liikuntatunneilla sekä liikuntataitojen opettamisesta. Kaiken kaikkiaan didaktiikkaosan tarkoituksena on esitellä niitä apukeinoja tai välineitä, joiden avulla käytännön toimijat kuten opettajat ja ohjaajat edistävät liikuntapedagogisia arvoja ja opettamisen tavoitteita. Kirjan neljännessä osassa käsitellään liikuntapedagogiikan erityiskysymyksiä. Alati tapahtuva muutos yhteiskunnassamme näkyy vääjäämättä myös liikunta- 14

4 Esipuhe pedagogiikan ja sen kohderyhmien muutoksena. Tämä osa sisältää luvut yksilön huomioimisesta liikuntakasvatuksessa, motorisen oppimisen vaikeuksista, monikulttuurisuudesta osana liikuntakasvatusta sekä sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen näkökulmasta. Kirjan viides osa käsittelee liikuntapedagogiikkaa eri kouluasteilla: varhaiskasvatuksessa, ala- ja yläkoulussa sekä toisella asteella. Tämän osan muodostavien neljän luvun tarkoitus on tarjota käytännön toimijoiden esimerkkejä siitä, minkälaista nykyajan liikuntapedagogiikan toteuttaminen kentällä eri kouluasteilla ja eri-ikäisten lasten ja nuorten kanssa on. Kirjan kuudennessa osassa tarkastellaan liikuntapedagogiikkaa työelämän näkökulmasta. Osa sisältää omat lukunsa opetussuunnitelman merkityksestä käytännön opetustyössä eri tehtävissä, liikunnanopettajan työstä ja työtyytyväisyydestä sekä oikeudellisesta vastuusta liikunnanopetuksessa. Osa sisältää myös luvut liikunnanopettajista osana työyhteisöä, liikuntakasvatuksesta osana koulun toimintakulttuuria sekä opettajasta elinikäisenä oppijana. Tämän teoksen kirjoittajina on 36 suomalaista liikuntapedagogiikan ja sitä sivuavien tieteenalojen asiantuntijaa, jotka edustavat keskeisiä yliopistotason liikuntakasvatusinstituutioitamme, erityisesti Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellistä tiedekuntaa, opettajankoulutuslaitoksia ja Opetushallitusta. Kirjoittajista lähes kaikilla on liikunnanopettajan koulutus, ja useille on karttunut pitkäaikaista kokemusta liikunnanopettajan työstä eri kouluasteilla. Lisäksi suurimmalla osalla kirjoittajista on tohtorin tutkinto. Hyvillä mielin voimmekin sanoa, että kirjaa ovat olleet kirjoittamassa parhaat suomalaiset liikuntapedagogiikan asiantuntijat. Haluamme osoittaa nöyrimmän kiitoksen tälle ainutkertaiselle asiantuntijajoukolle, jonka kirjoitustyön ansiosta maahamme on syntynyt kautta aikojen ensimmäinen liikuntapedagogiikan perusoppikirja jatkamaan liikunnanopettajakoulutuksen ja liikuntakasvatustyön pitkää perinnettä. Haluamme myös kiittää kaikkia Jyväskylän yliopiston liikuntakasvatuksen laitoksella työskenteleviä kollegoja, joiden kanssa meillä kaikilla on ollut mahdollisuus keskustella liikuntapedagogiikasta ja näin kehittää itseämme kyseisellä tieteen alueella. Erityiset kiitokset haluamme osoittaa liikuntapedagogiikan emeritusprofessoreille Risto Telamalle ja Lauri Laaksolle niin heidän opetuksestaan liikunnanopettajakoulutuksemme aikana kuin myöhemmästä ammatillisesta ohjauksesta omien työuriemme eri vaiheissa. Tärkeää on ollut myös heidän kannustuksensa 15

5 kirjaprojektin eri vaiheissa. Samoin haluamme kiittää kaikkia liikuntakasvatuksen laitoksen opiskelijoita, joiden kanssa meillä on ollut ilo ja mahdollisuus työskennellä vuosien varrella. Teidän kaikkien näkemykset ja kriittiset ajatukset liikuntapedagogiikasta ovat haastaneet meitä näkemään ja ymmärtämään laajaa aihetta paremmin. Suomen tietokirjailijat ry on antanut taloudellista tukea tämän kirjan tekemiseen. Jyväskylässä Timo Jaakkola, Jarmo Liukkonen ja Arja Sääkslahti 16