TILINPÄÄTÖS 2006 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI

Transkriptio

1 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS 2006 Kaupungin 107. julkinen taideteos paljastettiin rauhanturvatoiminnan 50-vuotisjuhlapäivänä 24. lokakuuta. Kolmeen metriin kohoavan Rauhankyyhkyn ovat toteuttaneet kuvanveistäjät Pertti Mäkinen ja Reijo Paavilainen.

2 Veikko Huovinen: Havukka-ahon ajattelija Konsta Pylkkänen: Kaikista paras ja imelin viisauven laji on jälkiviisaus, sillä sillä alalla saahaan eniten aikaan. Siinä on tapaus mennyttä aikakautta, mutta se kuvitellaan esiintulevaksi ja sakilla setvitään, miten olisi parasta käyttäytyä. Tässä lajissa on ihminen viisaimmillaan... Jälkiviisaan silmä on somassa paikassa, se kahtoo taaksepäin...

3 Sisällyslyettelo 1 Kaupunginjohtajan katsaus Kaupungin hallinto... 3 Yleistietoja Kankaanpään kaupungista... 3 Toimielinorganisaatio Yleinen taloudellinen kehitys Kaupungin toiminnan ja talouden kehitys... 4 Kaupungin tulot ja menot... 5 Tuloslaskelma... 7 Tuloslaskelman tunnusluvat... 7 Toiminnan rahoitus... 8 Rahoituslaskelman tunnusluvut... 8 Tase... 9 Taseen tunnusluvut Kaupunkikonsernin toiminta ja talous Konsernirakenne Konsernitase ja sen tunnusluvut Hallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Talousarvion toteutuminen tulosalueittain Hallintokeskus Vaalit Tarkastustoimi Yleishallinto Hallintopalvelut Kehittäminen Tukipalveluyksikkö Maaseutupalvelut Maankäyttöosaston vastuualue Kaavoitus Rakennusvalvonta Mittaus- ja kiinteistötoimi Asumispalvelut Perusturvakeskus Lasten päivähoito Vanhustenhuolto Vammaishuolto Sosiaalitoimi Kansanterveystyö Erikoissairaanhoito Sivistysasiainkeskus Opetustoimen hallinto Perusopetus Toisen asteen opetus (yhteislyseo) Kulttuuripalvelut Yleiset kulttuuripalvelut Pohjois-Satakunnan Alueopisto Kankaanpään kaupunginkirjasto Kankaanpään kaupunginmuseo Kankaanpään musiikkiopisto Vapaa-aikapalvelut Liikuntatoimi Nuorisotoimi Tekninen keskus Pelastustoimi Rakentaminen Liikelaitokset Käyttötalousosa Talousarvion toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Tuloslaskelman ja taseen liitetiedot

4 2 Kaupunginjohtajan katsaus Yleinen hyvä taloudellinen kehitys näkyi myös Kankaanpäässä. Työttömyysaste laski edellisvuoden 14,5 %:sta 13,2 %:iin Kaupungin yritystoiminnalle vuosi oli varsin hyvä ja asukasluvun hienoinen lasku oli ainut merkittävin kielteinen kehityssuunta. Kankaanpään kaupungin tilikauden 2006 taloudellinen tulos jää 1,7 milj. euroa alijäämäiseksi. Aikaisemmilta vuosilta kertyneet ylijäämät (2 milj. euroa) huomioon ottaen kumulatiivista eli edellisiltä tilikausilta yhteenlaskettua ylijäämää on vuodelle 2007 lähdettäessä 0,3 milj. euroa. Pääsyynä vuoden 2006 heikkoon taloudelliseen tulokseen on edelleen jatkuva käyttömenojen käyttötuloja nopeampi kasvu. Vuonna 2006 toiminnan kulut kasvoivat edellisestä vuodesta 7,4 % ja vastaavasti suurin tuloerä eli verotulot kasvoi vain 3,9 %. Kaupungin lainakanta oli vuoden lopussa 15,6 milj. euroa eli euroa/asukas. Todettakoon että lainakanta oli v ,1 milj. euroa eli euroa/asukas. Kaupungin lainamäärä asettuu toimialan keskiarvoon. Kaupungin taseen loppusumma oli vuoden 2006 lopussa 41,8 milj. euroa tässä on laskua edellisestä tilinpäätöksestä n 1 milj. euroa. Kankaanpään kaupunki ja sen enemmistöomistuksessa (yli 50 %) olevat yhtiöt ja yhteisöt muodostavat konsernin. Tämän konsernin taseen loppusumma oli 2006 lopussa 97,9 milj. euroa. Konsernilla oli lainaa vuoden lopussa 35, 6 milj. euroa ( ,8 milj. euroa) eli asukasta kohden euroa (2006) ja euroa (2005). Kaupungin investoinnit olivat n. 4 milj. euroa ja tämä taso on selvästi edellisvuosia korkeampi. Merkittävimmät investoinnit kohdistuivat vanhustenhuoltoon, peruskoulun saneeraukseen, yhdyskuntatekniikkaan sekä katuihin. Kaupungin palvelutuotannossa vuosi 2006 sujui ilman merkittäviä muutoksia. Asiakkaille kyettiin tarjoamaan ne palvelut mihin oli budjetissa sitouduttu eikä palveluiden saatavuuden tai laadun suhteen ollut erityisempiä ongelmia. Väestön ikääntymiseen varauduttiin mm. vanhusten tukiasuntolan investoinnilla. Keskeisimmät tulevaisuuden haasteet liittyvät kaupungin talouden tasapainottamiseen ja ikääntymisen aiheuttamiin muutoksiin. Talouden tasapainottamisessa työllisyyskehityksellä ja valtion kuntapolitiikalla on tärkeä merkitys. Toisaalta Pohjois-Satakunnan kuntien kyky löytää ratkaisuja niin kuntarakenteen uudistamisessa kuin palvelutuotannossakin ratkaisee osaltaan kustannusten kasvun hallinnan ja työvoiman saatavuuden. Esitän lämpimät kiitokset henkilöstölle ja luottamushenkilöille sekä yhteistyökumppaneille vuodesta Paavo Karttunen kaupunginjohtaja

5 3 1. Kaupungin hallinto Yleistietoja Kankaanpään kaupungista Perustettu 1865 Kaupungiksi 1972 Asukasluku ( ) Pinta-ala 689,83 km 2, vettä 15,22 km 2, yhteensä 705,05 km 2 Asukastiheys 18,23 as./km 2 Kalleusluokka II Tulovero 19 % v Työttömyysaste 13,2 % Työvoima 6155 Etäisyydet Turku 200 km, läänin pääkaupunki Helsinki 270 km Tampere 100 km Pori 50 km, lähin reittiliikenteen lentokenttä ja merisatama Jämijärvi 21 km, lähin pienlentokenttä Parkano 50 km, lähin rautatieasema Hallinnollinen asema Valtuuston poliittiset voimasuhteet Suomen Keskusta 13 SDP 9 Kokoomus 6 Vas 4 Vihr 2 Krist.dem. 1 Yhteensä 35 valtuutettua, joista naisia 13. Toimielinorganisaatio Lääni Hovioikeuspiiri Käräjäoikeus Kihlakunta Maaoikeuspiiri Vesioikeuspiiri Sotilaslääni Veropiiri Satakunnan maaseutuelinkeinopiiri Maanmittauspiiri Postipiiri Tiepiiri Lounais-Suomen ympäristökeskus Sairaanhoitopiiri Erityishuoltopiiri Työvoimapiiri Länsi-Suomen Turku Ikaalinen Kankaanpää Etelä-Suomi Länsi-Suomi Turun ja Porin Kankaanpää Pori Pori Lounais-Suomi Turku Turku Satakunta Satakunta Satakunta 2. Yleinen taloudellinen kehitys Bruttokansantuotteen määrä kasvoi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 5,5 prosenttia vuonna Bruttokansantuote eli tuotettujen tavaroiden ja palveluiden yhteenlaskettu arvonlisäys oli viime vuonna 168 miljardia euroa. Kaikki kansantalouden kysyntäerät kasvoivat viime vuonna. Nopeimmin kasvoi vienti, jonka volyymi kasvoi lähes 11 prosenttia. Tuonnin volyymi kasvoi runsaat 5 prosenttia. Valtionhallinnon rahoitusasema oli viime vuonna 1,6 miljardia euroa ylijäämäinen. Valtion verotulot kasvoivat 3,6 prosenttia. Kulutusmenot kasvoivat nimellisesti vain puoli prosenttia, mutta tulonsiirrot kunnille (ml. arvonlisäveron palautus) kasvoivat 9,5 prosenttia. Kuntien ja kuntayhtymien rahoitusasema oli puoli miljardia euroa alijäämäinen, kun alijäämä edellisenä vuonna oli miljardi euroa. Kuntien verotulot kasvoivat 6,8 prosenttia ja kulutusmenot nimellisesti 4,6 prosenttia.

6 4 Julkisten menojen suhde bruttokansantuotteeseen aleni edellisen vuoden 50,5 prosentista 48,6 prosenttiin. Veroaste eli verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen osuus bruttokansantuotteesta aleni viime vuonna 43,5 prosenttiin. Vuonna 2005 vastaava luku oli 44,0 prosenttia. Kuntatalous Vuoden 2006 ennakollisten tilinpäätöstietojen mukaan kuntatalous oli paras sitten vuoden Vuosikate kohosi 1,9 mrd. Euroon, lisäystä noin 400 milj. euroa edelliseen vuoteen. Kate riitti kattamaan poistot ensimmäisen kerran sitten vuoden Kuntien velkaantumien kasvu jatkui, mutta negatiivisten kuntien määrä puolittui ja näiden lukumäärä supistui 84:aan. Hyvästä makrokehityksestä huolimatta mikrokehitys kuntaryhmittäin ja alueellisesti ei olennaisesti hälventänyt tulevaisuuden uhkakuvia. Hyvä kehitys kasautui kuuteen suurimpaan kaupunkiin ja Uudellemaalle. Asukasta kohti lasketussa vuosikatteessa kaikki alle asukkaan kuntaryhmät, siis myös keskisuuret kaupungit, jäivät koko maan keskiarvon alapuolelle. Käyttötalouden nettomenojen kasvu kiihtyi vuonna Koko maassa kasvua edelliseen vuoteen oli 176 euroa asukasta kohti. Kuntaryhmässä yli asukasta kasvu oli 211 euroa ja kuntaryhmässä alle 2000 asukasta 118 euroa. Tulojen kasvu voimistutti myös menojen kasvua käyttötaloudessa investointien lisäksi. Koska lähivuosina verotulojen ja valtionosuuksien kasvu hidastuu aiheutuu tästä voimakas veroasteen nousupaine. Tämä tapahtuu jo ennen ennakoitua ikärakenteen muutoksesta aiheutuvaa menopainetta. Tilanteen kehitykseen tulee vaikuttaa mahdollisimman nopeasti. 3. Kaupungin toiminnan ja talouden kehitys Tilikauden aikana valtuusto muutti talousarviota kuudessa kokouksessa. Muutokset kohdistuivat käyttötaloudessa kaupunginhallituksen, sosiaalilautakunnan, koulutuslautakunnan, kulttuuriasiainlautakunnan ja vapaa-aikalautakunnan alaisiin määrärahoihin nettomenoja yhteensä euroa lisäävästi. Tuloslaskelman tuloarvioita korotettiin verotulojen osalta euroa ja menoarvioita satunnaisten kulujen osalta euroa. Investointiosan määrärahoja valtuusto muutti euroa nettomenoja lisäävästi. Myös rahoitusosan tuloarvioita kasvatettiin yhteensä euroa lainanottoa lisäämällä. Muutosten jälkeen talousarvion tulos muodostui n. 2,42 milj. euroa alijäämäiseksi, kun alkuperäinen talousarvio oli laadittu n. 0,91 milj. euroa alijäämäiseksi. Tilikauden tulos muodostui 1,74 milj. euroa alijäämäiseksi Talousarviossa - muutosten jälkeen - tulos oli arvioitu 2,42 milj. euroa alijäämäiseksi. Ennakoitua parempi - vähemmän huono - tulos johtui Vatajankosken Sähkön kuntayhtymän tuloutuksen kasvusta sekä ennakoitua pienemmistä korkomenoista. Näihin vaikuttivat yleisen korkotason nousu, johon kuntayhtymän tuloutus on sidottu sekä ennakoitua pienempi lainanotto. Käyttötaloudessa sekä tulot että menot ylittyivät, mutta toimintakate - käyttömenojen ja tulojen erotus - alittui talousarviosta toteutumaprosentin ollessa n. 99. Vuosikate oli 0,92 milj. euroa, joka alitti 2,08 milj. euron poistot. Vatajankosken Sähkön kuntayhtymä tuloutti sopimuksen mukaisesti kaupungille euroa, joka on kirjattu kuntayhtymätuloutuksena muihin rahoitustuottoihin. Tuloutusta ei kuitenkaan ole voitu kirjata kehittämisrahastoon, koska tilikauden tulos on negatiivinen. Tilikauden alijäämäksi muodostui ,75 euroa. Aiempien vuosien yhteenlasketut ylijäämät ovat yhteensä ,60 euroa. Näin ollen kumulatiivinen eli yhteenlaskettu yli/alijäämä on tilivuoden 2006 lopussa ,85 euroa ylijäämäinen. Sosiaalitoimen nettomenot kasvoivat vuodesta 2000 vuoteen ,38 milj. euroa (50,3 %) ja terveydenhuollon nettomenot 5,45 milj. euroa (46,1 %) eli yhteensä 9,83 milj. euroa (47,9 %); samaan aikaan sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudet kasvoivat vain 4,6 milj. euroa. Sivistysasiainkeskuksen nettomenot kasvoivat samaan aikaan yhteensä 2,8 milj. euroa (27,6 %); samaan aikaan opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet kasvoivat 1,2 milj. euroa. Valtionosuuksien määräytymisperusteet ovat sosiaali- ja terveystoimessa täysin erilaiset kuin opetus- ja kulttuuritoimessa. Vuonna 2006 sosiaali- ja terveystoimen valtionosuudet kattoivat perusturvakeskuksen nettomenoista 34,4 % (vuotta aiemmin 34,8 %) ja opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet sivistysasiainkeskuksen nettomenoista 28,5 % (vuotta aiemmin 28,1 %). Vuonna 2000 osuudet olivat perusturva 25,9 % ja sivistys 28,1 %. Verrattaessa viimeisten vuosien tilinpäätöksiä tulee muistaa, että vuonna 1999 saatiin harkinnanvaraista rahoitusavustusta 0,67 milj. euroa, vuonna milj. euroa ja vuonna milj. euroa. Harkinnanvarainen rahoitusavustus sisältyy tuloslaskelman kohtaan valtionosuudet.

7 5 Kaupungin tulot ja menot Tuotot 2006 milj. e muutos% 2005 milj. e muutos% ed. v:sta ed. v:sta Tuloslaskelmaosan tuotot 58,702 6,1 % 55,324 3,3 % Toimintatuotot 8,952 9,2 % 8,196 6,9 % Myyntituotot 3,702 15,0 % 3,219 6,6 % Maksutuotot 2,167 5,8 % 2,047 8,1 % Tuet ja avustukset 1,318 12,8 % 1,168-4,1 % Muut tuotot 1,536 2,2 % 1,503 14,8 % Valmistevarast muutos 0,000 0,0 % 0,000 0,0 % Valmistus omaan käyttöön 0,230-11,1 % 0,258 16,1 % Rahoitustuotot 1,142 42,6 % 0,801-15,4 % Korkotuotot 0,133 22,3 % 0,109-3,6 % Muut rahoitustuotot 1,009 45,8 % 0,692-17,0 % Satunnaiset tuotot 0,000 0,0 % 0,000 0,0 % Verotulot 29,240 3,9 % 28,133 3,2 % Käyttötalouden valtionosuudet 19,367 6,4 % 18,195 3,1 % Investointiosan tuotot 0,692 16,7 % 0,593 77,5 % Rahoitusosuudet investointeihin 0, ,5 % 0,129-20,5 % Käyttöomaisuuden myyntituotot 0,124-73,2 % 0, ,2 % Oman pääoman muutos 0,000 0,0 % 0, ,0 % Rahoitusosan tuotot 5, ,1 % 2,684 68,6 % Antolainojen vähennys 0, ,1 % 0,103-8,3 % Pitkäaikaisten lainojen lisäys 3,000 50,0 % 2, ,0 % Lyhytaikaisten lainojen lisäys 0,000 0,0 % 0,000 0,0 % Toimintapääoman vähennys 1, ,0 % 0,581-60,7 % Tuotot yhteensä 65,139 11,2 % 58,601 5,7 % Kulut Tuloslaskelmaosan kulut 58,362 8,5 % 53,813 5,7 % Toimintakulut 57,324 7,4 % 53,395 5,8 % Henkilöstökulut 23,409 5,7 % 22,146 6,0 % Palvelujen ostot 26,115 6,7 % 24,478 6,5 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 2,807 3,3 % 2,717 4,8 % Avustukset 3,491 18,2 % 2,954 0,4 % Vuokrat 0,0 % 0,0 % Muut kulut 1,502 36,4 % 1,101 4,2 % Rahoituskulut 0,455 9,0 % 0,417-7,4 % Alv:n takaisinrintä -100,0 % 0,000 0,0 Korkokulut 0,451 12,9 % 0,399-10,8 % Muut rahoituskulut 0,004-77,1 % 0, ,0 % Satunnaiset kulut 0, ,0 % 0,000 0,0 % Investointiosan kulut 4,042 71,1 % 2,362 17,0 % Käyttöomaisuuden osto 0,000 0,0 % 0,000 0,0 % Omajohtoinen rakentaminen 4,042 71,1 % 2,362 17,0 % Henkilöstökulut 0,0 % 0,0 % Palvelujen ostot 0,0 % 0,0 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 0,0 % 0,0 % Muut kulut 0,0 % 0,0 % Rakennuttaminen 0,000 0,0 % 0,000 0,0 % Rahoitusosan kulut 2,736 12,7 % 2,426-3,7 % Antolainojen lisäys 0, ,0 % 0,000 0,0 % Pitkäaikaisten lainojen vähennys 2,586 6,6 % 2,426-2,5 % Lyhytaikaisten lainojen vähennys 0,000 0,0 % 0,000 0,0 % Toimintapääoman lisäys 0,0 % 0,0 % Kulut yhteensä 65,139 11,2 % 58,601 5,7 %

8 6

9 7 Tuloslaskelma Ulkoiset menot ja tulot 2006 muutos% 2005 muutos% 2004 muutos% milj. e milj. e ed. v:sta milj. e ed. v:sta milj. e ed. v:sta Toimintatuotot 8,952 9,2 % 8,196 6,9 % 7,665 3,3 % Toimintakulut -57,324 7,4 % -53,395 5,8 % -50,469 2,7 % Toimintakate -48,372 7,0 % -45,200 5,6 % -42,804 2,6 % Verotulot 29,240 3,9 % 28,133 3,2 % 27,272 3,0 % Valtionosuudet 19,367 6,4 % 18,195 3,1 % 17,649 1,4 % Käyttökate 0,236-79,1 % 1,128-46,7 % 2,117-2,4 % Korkotuotot 0,133 22,3 % 0,109-3,6 % 0,113-12,3 % Muut rahoitustuotot 1,009 45,8 % 0,692-17,0 % 0,834 46,9 % Korkokulut -0,451 12,9 % -0,399-10,8 % -0,448-19,9 % Muut rahoituskulut -0,004-77,1 % -0, ,0 % -0,003-88,7 % Vuosikate 0,923-38,9 % 1,512-42,1 % 2,613 14,7 % Poistot käyttöomaisuudesta -2,085 1,0 % -2,064-1,2 % -2,090-3,9 % Satunnaiset tuotot 0,000 0,0 % 0,000 0,0 % 0, ,0 % Satunnaiset kulut -0,583 0,0 % 0,000 0,0 % 0,000 0,0 % Tilikauden tulos -1, ,6 % -0, ,7 % 0,523-80,4 % Poistoeron lisäys(-), vähenn(+) 0,000 0,0 % 0,000 0,0 % 0,000 0,0 % Suunnitelman ylittävät poistot 0,000 0,0 % 0,000 0,0 % 0,000 0,0 % Varausten lisäys(-), vähenn(+) 0,000 0,0 % 0,000 0,0 % -0,513 0,0 % Rahastojen lisäys(-), vähenn(+) 0,000 0,0 % 0,000 0,0 % 0,000 0,0 % Tilikauden yli/alijäämä -1, ,6 % -0, ,3 % 0,010-96,4 % Tuloslaskelman tunnusluvut Vuosikate % poistoista 44,3 % 73,2 % 125,0 % 104,8 % 240,4 % Toimintatuotot/Toimintakulut % 15,6 % 15,3 % 15,2 % 15,1 % 16,3 % Vuosikate % 1,6 % 2,8 % 5,0 % 4,4 % 9,9 % Poisto % 3,6 % 3,8 % 4,0 % 4,2 % 4,1 % Vuosikate e/as Asukasluku muutos ed. v:sta Tunnuslukujen laskentakaavat liitteenä Vuosikate oli 0,92 milj. euroa plussalla jääden kuitenkin selvästi alle poistojen määrän (2,08 milj.) vuosikateprosentin ollessa 44,3. Vuosikateprosentti ei täyttä kriteeriä tasapainossa oleva talous vaan osoittaa heikkenevää taloutta. Viiden viimeisen vuoden vuosikate%:n keskiarvo (118,8 %) ylittää sadan ja osoittaa tasapainossa olevaa taloutta pitkällä aikavälillä. Kahtena viime vuotena vuosikate on kuitenkin jäänyt selvästi alle poistojen. Asukasta kohti laskettuna vuosikate oli 73 euroa. Toimintatuottojen osuus toimintakuluista oli edellisvuoden tasolla.

10 8 Toiminnan rahoitus Rahoituslaskelma Ulkoiset menot ja tulot 2006 muutos% 2005 muutos% 2004 muutos% milj. e milj. e ed. v:sta milj. e ed. v:sta milj. e ed. v:sta Toiminnan rahavirta Vuosikate 0,923-38,9 % 1,512-42,1 % 2,613 14,7 % Satunnaiset erät -0, ,0 % 0,000 0,0 % 0, ,0 % Tulorahoituksen korjauserät 0, ,6 % -0, ,0 % 0, ,0 % 0,502-62,8 % 1,349-48,4 % 2,613-43,9 % Investointien rahavirta Investointimenot -4,042 71,1 % -2,362 17,0 % -2,018-30,9 % Rahoitusosuudet investointimenoihin 0, ,5 % 0,129-20,5 % 0,162-85,7 % Pysyvien vastaavien hyöd. luov.voitot 0,124-73,2 % 0, ,2 % 0,159-53,2 % -3,350 89,4 % -1,769 4,3 % -1,697 17,5 % Toiminnan ja investointien rahavirta -2, ,8 % -0, ,9 % 0,916-71,5 % Rahoitustuksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäys -0, ,0 % 0, ,0 % -0, ,0 % Antolainasaamisten vähennys 0,962 0, ,1 % 737,9 % 0,103 0,103-8,3 % 26,7 % 0,112 0,081-66,7 % -75,9 % Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys 3,000-2,586 50,0 % 6,6 % 2,000-2, ,0 % -2,5 % 0,000-2, ,0 % -17,4 % Lyhytaikaisten lainojen muutos 0,000 0,414 0,0 % -197,2 % 0,000-0,426 0,0 % -82,9 % 0, ,0 % -2, ,3 % Oman pääoman muutokset 0,000 0,0 % 0, ,0 % 0,013-89,5 % Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varat/ po muut. 0, ,0 % 0, ,8 % -0, ,7 % Vaihto-omaisuuden muutos -0, ,7 % -0, ,1 % 0, ,8 % Saamisten muutos 0, ,0 % 0,000 0,0 % 0,000 0,0 % Lyhytaikaisten saamisten muutos -100,0 % -1, ,9 % 0, ,7 % Korottomien velkojen muutos 0,249 7,7 % 0, ,0 % -0, ,9 % 0, ,6 % -0, ,4 % 0,480 99,7 % Rahoituksen rahavirta 1, ,3 % -1,188-37,9 % -1, ,3 % Kassavarojen muutos -1,168-27,4 % -1,609 61,0 % -0, ,6 % Rahoituslaskelman tunnusluvut Investointien tulorahoitus % 27,6 % 85,4 % 154,0 % 157,7 % 303,0 % Pääomamenojen tulorahoitus % 15,3 % 36,0 % 62,0 % 51,1 % 97,8 % Lainakanta milj. e 15,572 15,158 15,584 18,072 18,086 Lainat e/asukas Lainanhoitokate 0,45 0,68 1,04 0,79 1,37 Kassavarat milj. e 2,018 3,186 4,795 5,794 1,898 Maksuvalmius pv Tunnuslukujen laskentakaavat liitteenä Investointien tulorahoitusprosentti laski voimakkaasti edellisvuodesta. Tunnusluku kertoo vuosikatteen ja investointien omahankintamenon suhteen; ollessaan yli sadan käytetään investointeihin vähemmän kuin vuosikate. Pääomamenojen tulorahoitusprosentti laski edellisvuodesta. Tunnusluku kertoo vuosikatteen riittävyydestä investointeihin ja lainojen lyhennyksiin. Lainakanta - vieras pääoma vähennettynä ennakoilla ja lyhytaikaisen vieraan pääoman osto- ja siirtoveloilla - kasvoi edellisvuodesta. Lainamäärä on edelleen melko suuri ja korkomenojen muodossa se heikentää vuosikatetta n. 0,45 milj. eurolla vuodessa, lisäksi yleisen korkotason nousu on riski. Lainanhoitokate kertoo tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Tunnusluvun jäädessä alle 1:n joudutaan vieraanpääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan omaisuutta tai vähentämään toimintapääomaa. Tunnusluku on laskenut edellisvuodesta ja on alle 1:n. Kassavarojen määrä vuoden lopussa oli n. 2,0 milj. euroa ollen n. 1,2 milj. euroa edellistä vuotta pienempi, maksuvalmius oli koko vuoden ajan riittävä, vuoden lopussa 11 päivää.

11 9 Tase VASTAAVAA 2006 milj. e muutos% ed. v:sta 2005 milj. e muutos% ed. v:sta Pysyvät vastaavat 34,984 1,2 % 34,581-0,7 % Aineettomat hyödykkeet 0,292 19,4 % 0,244 61,7 % Aineettomat oikeudet 0,292 30,1 % 0, ,8 % Muut pitkävaikutteiset menot 0, ,0 % 0,020-50,0 % Aineelliset hyödykkeet 22,635 4,5 % 21,664-2,9 % Maa- ja vesialueet 4,931 5,1 % 4,693 0,5 % Rakennukset 11,053-1,4 % 11,207-5,9 % Kiinteät rakenteet ja laitteet 6,379 16,4 % 5,479 0,2 % Koneet ja kalusto 0,189-29,7 % 0,269 4,4 % Ennakkomaksut ja keskener hank. 0, ,9 % 0,015 0,0 % Käyttöomaisuusarvopaperit ja muut pitkäaikaiset sijoitukset 12,057-4,9 % 12,673 2,6 % Osakkeet ja osuudet 10,166 2,5 % 9,920 4,4 % Muut lainasaamiset 1,891-31,3 % 2,753-3,6 % Toimeksiantojen varat 0,656-22,0 % 0,842-26,3 % Valtion toimeksiannot 0,652-22,1 % 0,837-20,4 % Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 0,005-1,9 % 0,005-4,3 % Muut toimeksiantojen varat 0,000 0,0 % 0, ,0 % Vaihtuvat vastaavat 6,155-17,2 % 7,433-6,4 % Vaihto-omaisuus 0,181 26,2 % 0,143 0,5 % Valmiit tuotteet/tavarat 0,181 26,2 % 0,143 0,5 % Saamiset 3,956-3,6 % 4,103 36,7 % Myyntisaamiset 0,874 18,2 % 0,740 20,0 % Lainasaamiset 0,131-85,1 % 0, ,1 % Muut saamiset 0, ,9 % 0,149 7,8 % Siirtosaamiset 2,511 7,6 % 2,333 7,4 % Rahat ja pankkisaamiset 2,018-36,7 % 3,186-33,5 % Vastaavaa yhteensä 41,796-2,5 % 42,855-2,4 % VASTATTAVAA Oma pääoma 18,832-8,5 % 20,577-2,6 % Peruspääoma 15,636 0,0 % 15,636 0,0 % Muut omat rahastot 2,892 0,0 % 2,892 0,0 % Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 2,048-21,3 % 2,601 0,4 % Tilikauden yli-/alijäämä -1, ,6 % -0, ,3 % Pakolliset varaukset 0, ,0 % 0,000 0,0 % Muut pakolliset varaukset 0, ,0 % 0,000 0,0 % Toimeksiantojen pääomat 0,732-16,1 % 0,872-24,7 % Valtion toimeksiannot 0,648-18,6 % 0,797-21,9 % Lahjoitusrahastojen pääomat 0,054 0,2 % 0,054-1,1 % Muut toimeksiantojen pääomat 0,029 35,4 % 0,022-74,2 % Vieras pääoma 22,070 3,1 % 21,406-0,9 % Pitkäaikainen 12,707 1,1 % 12,572-4,4 % Lainat rahoitus ja vakuutuslaitoksilta 10,193 11,0 % 9,181 3,3 % Lainat julkisyhteisöiltä 2,514-25,5 % 3,374-20,3 % Lainat muilta luotonantajilta 0, ,0 % 0,017-50,0 % Lyhytaikainen 9,363 6,0 % 8,834 4,5 % Lainat rahoitus ja vakuutuslaitoksilta 1,988 16,4 % 1,709 11,9 % Lainat julkisyhteisöiltä 0,860 0,0 % 0,860-0,7 % Lainat muilta luotonantajilta 0,017 0,0 % 0,017-50,0 % Saadut ennakot 0,056-26,2 % 0,076 9,6 % Ostovelat 2,602-3,4 % 2,695 2,9 % Muut velat 1,078 29,2 % 0,834 14,6 % Siirtovelat 2,762 4,5 % 2,644 1,3 % Vastattavaa yhteensä 41,796-2,5 % 42,855-2,4 %

12 10 Taseen tunnusluvut Omavaraisuus-% 45,1 % 48,1 % 48,2 % 44,6 % 40,9 % Oman po:n sidottujen erien osuus % 37,5 % 36,6 % 35,7 % 33,9 % 35,9 % Rahoitusvarallisuus e/as Suhteellinen velkaantuneisuus-% 38,2 % 39,1 % 41,0 % 46,9 % 45,1 % Tunnuslukujen laskentakaavat liitteenä Omavaisuusaste laski 3 %-yksikköä edellisvuodesta. Tunnusluku on edelleen selvästi maan keskiarvon alapuolella. Tunnusluvun heikkous johtuu peruspääoman suhteellisen alhaisesta tasosta sekä suurehkosta lainamäärästä. Asukasta kohti laskettu rahoitusvarallisuus, joka osoittaa kattavatko rahoitusomaisuus ja pitkäaikaiset sijoitukset vieraan pääoman, heikkeni selvästi edellisestä vuodesta. Luku on pitkälti miinuksella johtuen suuresta lainamäärästä. Suhteellinen velkaantuneisuusprosentti osoittaa kuinka paljon kaupungin käyttötuloista (toimintatulot, verotulot ja valtionosuudet) tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Tunnusluku on parantunut hieman edellisvuodesta vaikkakin on edelleen selvästi maan keskiarvoa huonompi. Kaupunkikonsernin toiminta ja talous Konsernirakenne KANKAANPÄÄN KAUPUNKIKONSERNI Tytäryhtiöt Kankaanpään kaupunki Kuntayhtymät Kankaanpään Teollisuuskiinteistö Oy 100 % 70,81 % Vatajankosken Sähkön kuntayhtymä Kankaanpään Yristyspalvelu Oy 100 % 55 % Kankaanpään ktt ky Pohjois-Satakunnan Jätteidenkäsittely Oy 100 % 4,58 % Satakuntaliitto Kankaanpään Aikuiskoulutussäätiö 100 % 34,10 % Pohjois-Satakunnan koulutuskuntayhtymä Doriamar Oy 4,58 % Satakunnan erityishuoltopiiri Kankaanpään Asunnonhankinta Oy 100 % 4,95 % Satakunnan sairaanhoitopiiri As.Oy Aarniokoskenkatu KOY Kankaanpään Opiskelija-asunnot 67,01% 29,60 % Osakkuusyhtiöt 60,53 % Vatajankosken Sähkö Oy 65,30 % 5,10 % 20,53 %

13 11 Konsernitase muutos% muutos% 2006 milj. e ed. v:sta 2005 milj. e ed. v:sta VASTAAVAA Pysyvät vastaavat 79,733 1,7 % 78,380 1,8 % Aineettomat hyödykkeet 0,716-0,3 % 0,718 46,7 % Aineettomat oikeudet 0,645 9,6 % 0,589 81,9 % Konserniliikearvo 0, ,0 % 0,006-61,9 % Muut pitkävaikutteiset menot 0,066-24,2 % 0,087-17,8 % Ennakkomaksut 0,005-84,9 % 0,036-16,9 % Aineelliset hyödykkeet 73,078 3,0 % 70,952-0,6 % Maa- ja vesialueet 6,480 3,8 % 6,245 1,3 % Rakennukset 30,071 6,9 % 28,141-7,4 % Kiinteät rakenteet ja laitteet 31,581 4,6 % 30,203 0,6 % Koneet ja kalusto 4,030-5,2 % 4,249-4,7 % Muut aineelliset hyödykkeet 0,280 99,9 % 0,140 94,4 % Ennakkomaksut ja keskener hank. 0,637-67,7 % 1, ,4 % Käyttöomaisuusarvopaperit ja muut 3,920 3,828 Osakkeet ja osuudet 1,835-1,6 % 1,864 15,7 % Lainasaamiset 0,182-82,1 % 1,017 22,1 % Muut saamiset 0,001 0,0 % 0,001 0,0 % pitkäaikaiset sijoitukset Osakkuusyhteisöosuudet 5,938-11,5 % 2,4 % 6,710 30,1 % 41,3 % Toimeksiantojen varat 1,190-13,8 % 1,380-6,7 % Valtion toimeksiannot Muut toimeksiannot 1,179 0,011-13,3 % -44,4 % 1,360 0,019-6,7 % -3,8 % Vaihtuvat vastaavat 16,993 3,5 % 16,425-10,3 % Vaihto-omaisuus 1,007 21,3 % 0,831 3,1 % Aineet ja tarvikkeet 0,769 72,6 % 0,445-0,2 % Keskeneräiset tuotteet 0,030-13,1 % 0,035 18,5 % Valmiit tuotteet 0,028-86,8 % 0,211-4,4 % Muu vaihto-omaisuus 0,172 23,5 % 0,139 0,0 % Ennakkomaksut 0, ,0 % 0, ,0 % Saamiset 10,597 14,6 % 9,246-6,6 % Pitkäaikaiset saamiset 0, ,7 % 0,007-76,2 % Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 5,723 4,2 % 5,494 4,1 % Lainasaamiset 0, ,2 % 0,269-79,4 % Siirtosaamiset 3,208 13,8 % 2,819 9,6 % Muut saamiset 0,912 38,8 % 0,657-8,2 % Rahoitusomaisuusarvopaperit 0,000-70,8 % 0,000 1,1 % Osakkeet ja osuudet 0,000-70,8 % 0,000 1,1 % Muut arvopaperit 0,000 0,0 % 0,000 0,0 % Rahat ja pankkisaamiset 5,389-15,1 % 6,348-16,6 % Vastaavaa yhteensä 97,915 1,8 % 96,184-0,7 % VASTATTAVAA Oma pääoma 40,878 3,8 % 39,397-1,7 % Peruspääoma 15,636-0,1 % 15,658 0,1 % Osuus ky:ien oman po:n lisäyksestä 23,322 16,6 % 20, ,0 % Arvonkorotusrahasto 0,044 0,0 % 0,044 0,0 % Muut omat rahastot 4,738 0,0 % 4,738-79,2 % Edellisten tilikausien yli-/alijäämä -0,781 23,9 % -0, ,0 % Tilikauden yli-/alijäämä -2, ,2 % -0, ,2 % Vähemmistöosuudet 4,827 4,2 % 4,631 1,7 % Varaukset 2,234 15,7 % 1,931-3,5 % Poistoero 0, ,0 % 0, ,0 % Vapaaehtoiset varaukset 1,717 0,7 % 1,704-2,6 % Pakolliset varaukset 0,427 88,1 % 0,227-8,8 % Toimeksiantojen pääomat 1,284-9,5 % 1,420-10,7 % Valtion toimeksiannot Muut toimeksiantojen pääomat 0,929 0,356-14,4 % 6,1 % 1,085 0,335-11,8 % -7,3 % Vieras pääoma 48,691-0,2 % 48,805 0,5 % Pitkäaikainen 31,710-2,9 % 32,647-0,9 % Lainat rahoitus ja vakuutuslaitoksilta 18,594 11,6 % 16,658-1,4 % Laskennallinen verovelka 0, ,0 % 1,646-6,2 % Lainat julkisyhteisöiltä 5,230 54,4 % 3,388-20,3 % Lainat muilta luotonantajilta 0, ,0 % 2,752 23,7 % Muut pitkäaikaiset velat 7,886-3,9 % 8,202 4,9 % ovelat 0, ,0 % 0,000 0,0 % Lyhytaikainen 16,981 5,1 % 16,158 3,4 % Lainat rahoitus ja vakuutuslaitoksilta 3,039 21,3 % 2,506 1,5 % Lainat julkisyhteisöiltä 0,864-8,3 % 0,942 6,3 % Lainat muilta luotonantajilta 0,017 0,0 % 0,017-50,0 % Saadut ennakot 0,183-39,1 % 0,301 80,3 % Ostovelat 3,897-20,5 % 4,904 3,1 % Siirtovelat 6,308 13,1 % 5,579 0,2 % Liitt.maksut ja muut lyhytaik velat 2,674 40,0 % 1,910 9,0 % Vastattavaa yhteensä 97,915 1,8 % 96,184-0,7 % Konsernitaseen tunnusluvut Omavaraisuusprosentti 43,7 % 42,9 % Konsernin lainakanta milj euroa 35,629 36,111 Konsernin lainakanta euroa/asukas

14 12 4. Hallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Kaupunginhallitus toteaa, että tilikauden tulos on ,75 euroa. Tilikauden alijäämäksi muodostuu ,75 euroa, jonka hallitus esittää kirjattavaksi taseen oman pääoman yli/ alijäämätilille. Aiempien vuosien ylijäämät ovat yhteensä ,60 euroa. Tilikauden alijäämä ja aiempien vuosien ylijäämät ovat yhteenlaskettuna tämän jälkeen ,85 euroa. Vuoden 2007 talousarvio on laadittu tulokseltaan euroa ylijäämäiseksi. Kaupunginhallitus valmistelee vuoden 2008 talousarvioesityksensä tulokseltaan ylijäämäiseksi. 5. Talousarvion toteutuminen tulosalueittain HALLINTOKESKUS VAALIT Yleiskuvaus toiminnasta Tulosalueen palveluajatuksena on valtiollisten vaalien kunnan osuuden sekä kunnallisvaalien tehokas ja virheetön hoitaminen. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Vuonna 2006 toimitettiin vaalit tasavallan presidentin valitsemiseksi. Vaalipäivä oli Toinen vaali toimitettiin kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan kesken. Toiminnalliset tavoitteet vaalien virheettömästä ja tehokkaasta hoitamisesta toteutuivat. Talouden toteutuminen Valtiollisissa vaaleissa oikeusministeriö suorittaa kunnalle kertakorvauksena ministeriön vahvistaman korvaussumman. Korvaus oli vuoden 2006 presidentinvaalissa 1,7 euroa lainvoimaiseen äänioikeusrekisteriin otetulta kunnan asukkaalta. Korvaus maksettiin kaksinkertaisena, koska presidentinvaalissa toimitettiin toinen kierros. Valtiollisissa vaaleissa tämä korvaus riittää kattamaan vaaleista aiheutuvat kulut. Tulosalueen tulot ylittyivät arvioidusta n euroa ja menot n euroa, jolloin nettomenojen alitus oli n euroa toteutumaprosentin ollessa -58,7 % (arvioitu euron nettomeno toteutui euron nettotulona). TARKASTUSTOIMI Yleiskuvaus toiminnasta Tarkastuslautakunta on pitänyt kokouksen kerran kuukaudessa tammi-toukokuussa ja elo-joulukuussa Tarkastus tapahtuu tarkastussuunnitelman ja työohjelman mukaisesti siten, että eri palvelukeskusten toimintaan ja talouteen tutustutaan vuoden aikana. Talousarvion toteutumista seurataan kuukausittain kaupunginkamreerin laatimista raporteista. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Tarkastuslautakunta on asettanut tavoitteekseen perehtymisen valtuuston, kaupunginhallituksen, lautakuntien ja viranhaltijoiden päätöksiin ym. asiakirjoihin luotettavan kuvan saamiseksi kaupungin toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista ja niiden toteutumisesta. Tarkastuslautakunta on myös kuullut eri palvelukeskusten henkilöstöä sekä tutustunut kaupungin palvelutuotannosta vastaaviin eri toimipisteissä. Vuoden 2006 painopistealueina ovat olleet sosiaalilautakunnan tehtäväalueet. Vuoden 2006 tarkastus jatkuu vuoden 2007 kevääseen ja toukokuussa 2007 tarkastuslautakunta tulee antamaan vuoden 2006 arviointikertomuksen valtuustolle. Talouden toteutuminen Tulosalueen menot ylittyivät arvioidusta n euroa ja tuloja ei ollut kuten oli budjetoitukin, jolloin nettomenojen ylitys oli n euroa toteutumaprosentin ollessa 113,7 %. YLEISHALLINTO Yleiskuvaus toiminnasta Kaupunginhallitus vastaa koko kaupungin yleisjohtamisesta ja koko kaupunkikonsernin johtamisesta. Kaupunginhallitus valmistelee valtuuston käsiteltäväksi asiat, käyttää kaupungin puhevaltaa ja huolehtii riittävästä yhteistyöstä eri sidosryhmien kanssa. Kaupunginhallitus on päävastuussa valtuustolle sen päätösten täytäntöönpanosta ja valtuuston linjausten mukaisesta päätöksenteosta. Edelleen kaupunginhallituksen tulee huolehtia sisäisen valvonnan riittävyydestä. Kaupunginhallituksen esittelijänä toimii kaupunginjohtaja, joka myös edustaa kaupunkia virka-asemansa perusteella. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Kaupungin strateginen johtaminen perustuu valtuuston vahvistamaan Kankaanpään strategiaan. Se päivitetään vähintään kaksi kertaa valtuustokaudessa ja sen toteutumista arvioidaan valtuustossa 1-2 kertaa vuodessa. Valtuusto piti kaksi seminaaria, joissa käsiteltiin ajankohtaisia kehittämiseen ja talouteen sekä toimintaan liittyviä kysymyksiä. Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto kokoontui 7 kertaa. Kokouksissa käsiteltiin 71 asiaa.

15 13 Moneenko kokoukseen osallistunut 2006 Autio Johanna puheenjohtaja 7 Kerola Keijo I varapuheenjohtaja 7 Koivumäki Pertti II varapuheenjohtaja 6 Antila Elise valtuutettu 5 Anttila Arto valtuutettu 7 Elomaa Irmeli valtuutettu 7 Hemminki Heikki valtuutettu 7 Hietaoja Tapio valtuutettu 7 Juhantalo Kauko valtuutettu 5 Jussila Annikki valtuutettu 7 Jussila Kauko valtuutettu 7 Kivelä Antti valtuutettu 6 Koivisto Jari valtuutettu 6 Koivumäki Jouko valtuutettu 6 Korjansalo Nina valtuutettu 7 Kortteus Jorma valtuutettu 5 Korvala Seppo valtuutettu 7 Koskela Arno valtuutettu 7 Kujanpää Katri valtuutettu 7 Kunnaspuro Raili valtuutettu 6 Lehtilä Jarmo valtuutettu 7 Loukkaanhuhta Tapio valtuutettu 7 Mäkelä Markku valtuutettu 6 Mäntysalo Rauno valtuutettu 7 Rajamäki Nina valtuutettu 7 Rosenberg Irmeli valtuutettu 7 Sainala Jenni valtuutettu 4 Soini Kalle valtuutettu 6 Suonpää Leila valtuutettu 7 Tuomala Helena valtuutettu 7 Uusitalo Mikko valtuutettu 6 Vuorenmaa Marko valtuutettu 7 Vähäkoski Anja valtuutettu 7 Välisalo Kalevi valtuutettu 7 Ylinen Tapio valtuutettu 6 Kallama Susanna varavaltuutettu 2 Kangas Anne-Marja varavaltuutettu 1 Karjalainen Maire varavaltuutettu 3 Luodetlahti Pentti varavaltuutettu 4 Merilaita Hannu varavaltuutettu 1 Nevala Juha varavaltuutettu 1 Piittala Antti varavaltuutettu 2 Päivike Pekka varavaltuutettu 2 Rajala Anssi varavaltuutettu 1 Karttunen Paavo kaupunginjohtaja 7 Laiho Pekka kaupunginkamreeri, pöytäkirjanpitäjä 7 Anttila Maija johtoryhmän jäsen 1 Kiviniemi Heikki johtoryhmän jäsen 4 Liimu Erkki johtoryhmän jäsen 3 Vanhatuuna Marika vammaishuollon johtaja 1 Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus kokoontui 27 kertaa ja käsitteli 421 asiaa. Moneenko kokoukseen osallistunut 2006 Juhantalo Kauko puheenjohtaja 21 Jussila Kauko varapuheenjohtaja/puheenjohtaja 20/6 Elise Antila jäsen 17 Lehtilä Jarmo jäsen 26 Mäntysalo Rauno jäsen 24 Rajamäki Nina jäsen 27 Rosenberg Irmeli jäsen 23 Soini Kalle jäsen 23 Tuomala Helena jäsen 24 Anttila Arto varajäsen 3 Koivisto Jari varajäsen 1 Koivumäki Hilkka varajäsen 2 Koskela Arno varajäsen 2 Kujanpää Katri varajäsen 9 Peltola Tarja varajäsen 3 Uusitalo Mikko varajäsen 3 Vähäkoski Anja varajäsen 1 Johanna Autio KV:n puheenjohtaja 23 Kerola Keijo KV:n I varapuheenjohtaja 23 Koivumäki Pertti KV:n II varapuheenjohtaja 25 Karttunen Paavo kaupunginjohtaja, esittelijä 25 Annala Risto kehittämispäällikkö, pöytäkirjanpitäjä 2 Laiho Pekka kaupunginkamreeri, pöytäkirjanpitäjä/esittelijä 25 Vanhusneuvosto Vanhusneuvoston tehtävänä on edistää eri tahojen yhteistoimintaa ja edesauttaa ikäihmisten osallistumista ja vaikuttamista sekä selviytymistä eri toiminnoissa. Se tekee esityksiä ja aloitteita sekä antaa lausuntoja kunnan viranomaisille ikäihmisiä koskevissa kysymyksissä. Kertomusvuonna 2006 Kankaanpään Vanhusneuvosto kokoontui neljä kertaa. Vanhusneuvoston puheenjohtajana toimi Olavi Järvinen ja sihteerinä Aini Lähteenmäki, muut jäsenet olivat Pauli Lanne, Mikko Loukkalahti, Sisko Myllymäki, Antti Piittala, Sinikka Poikkeus, Kalevi Salmijärvi, Leila Suonpää, Anne Vanhatalo, Kalevi Välisalo. Velka- ja kuluttajaneuvonta Pohjois-Satakunnan alueella toimii kuntien yhteinen velkaja kuluttajaneuvoja. Virka on Karvian kunnan virka ja Karvia myy palvelut yhteistoimintasopimuksen nojalla Kihniön, Parkanon, Jämijärven, Kankaanpään, Lavian, Siikaisten ja Honkajoen kunnille. Kustannukset jaetaan asukaslukujen suhteessa. Viranhaltijalla on tarvittaessa ja sopimuksen mukaan vastaanotto joka kunnassa. Kunnallinen kuluttajaneuvonta on lakisääteinen kunnan tehtävä. Pääosa käytännön tehtävistä on asiakkaiden erilaisten tiedustelujen selvittämistä ja elinkeinonharjoittajien ja kuluttajien välisten ristiriitojen selvittelyä. Mikäli neuvotteluissa ei päästä yksimielisyyteen, on mahdollista saattaa asia kuluttajavalituslautakunnan tutkittavaksi. Yleensä asiat kuitenkin selviävät paikallistasolla.

16 14 Pääosin kuluttajien yhteydenotot ovat koskeneet auto- ja asuntokaupassa ilmenneitä ongelmia, tuotevirheitä ja puhelinlaskuja. Myös erilaisiin palveluihin on oltu tyytymättömiä. Pääosin työ on neuvojen antamista puhelimitse siitä miten asiakas voi asiaansa ajaa eteenpäin. Jos tilanne ei tällä korjaannu, ollaan yhteydessä elinkeinonharjoittajaan ja tilannetta sovitellaan. Viimeisenä keinona avustetaan asiakasta kuluttajavalituksen tekemisessä. Yhtenä huolestuttavana ongelma-alueena on viime vuoden tapaan nettikauppa. Asiakkailta vaaditaan ennakkomaksuja ja tilattuja tavaroita ei sitten välttämättä toimiteta. Taustalla on lisääntyvä rikollinen toiminta. Puhelinten kytkykauppa on kuluneena vuotena myös aiheuttanut ongelmia. Yksityishenkilön velkajärjestelylaki on tullut voimaan Karvian kunta tarjosi yksityishenkilön velkaneuvontapalvelut liitettäväksi kuntien väliseen kuluttajaneuvonnan yhteistoimintasopimukseen ilman eri kustannuksia lain voimaantulon jälkeen. Alussa talous- ja velkaneuvonnan järjestäminen oli vapaaehtoista, mutta voimaan tulleen lakimuutoksen jälkeen muuttui lakisääteiseksi. Talous- ja velkaneuvontalain tavoitteena on järjestää laadullisesti ja määrällisesti riittävien talous ja velkaneuvontapalveluiden saatavuus koko maassa. Talous- ja velkaneuvontaa tarvitaan, jotta ylivelkaantumista voidaan ehkäistä ja sen seurauksia korjata. Tällä hetkellä velkajärjestelyasiat työllistävät huomattavasti enemmän kuin kuluttaja-asiat, eikä asiakkaista ole pulaa. Kun asiakas ottaa yhteyttä velkaneuvontaan, kartoitetaan ensin asiakkaan kokonaistilanne ja sen jälkeen etsitään sopiva keino tilanteen korjaamiseksi. Valtaosassa tapauksista päädytään velkajärjestelyhakemuksen tekemiseen ja joissakin tapauksissa voidaan velkojien kanssa sopia maksujärjestelyistä. Jonotusaika Pohjois-Satakunnan velkaneuvonnan alueella on varsin lyhyt, halutessaan asiakas saa ajan viikon sisään yhteydenotostaan. Asiakas pyritään ottamaan vastaan mahdollisimman pian, vaikka asian selvittäminen vie viikkoja tapauksesta riippuen. Kuluttaja- ja velkaneuvonnan yhteydenotot kunnittain 2006: KUNTA KSL % VJL % YHT. % Kihniö 35 5, , ,64 Parkano , , ,30 Jämijärvi 31 5, , ,91 Kankaanpää , , ,15 Lavia 38 6, , ,94 Siikainen 30 5, , ,94 Honkajoki 37 6, , ,42 Karvia 38 6, , ,70 Yhteensä , , ,00 Asiakkaiden määrä on edelleen ollut huomattavan suuri. Uutena ryhmänä ovat valitettavasti tulleet esiin nuoret, joille on tullut maksuvaikeuksia ja jotka ovat ehtineet velkaantua huomattavia määriä. Yhtenä ryhmänä ovat myös vanhukset, joilla on huomattavat lääkekustannukset. Myös euron tulo on lisännyt maksuvaikeuksia ja nyt on näkyvissä ryhmiä jotka ovat velkaantuneet siksi, että rahat eivät enää ole riittäneet normaaliin elämiseen. Talouden toteutuminen Tulosalueen tulot ylittyivät arvioidusta n euroa ja menot ylittyivät arvioidusta n euroa, jolloin nettomenojen ylitys oli n euroa toteutumaprosentin ollessa 107,7 %. HALLINTOPALVELUT Yleiskuvaus toiminnasta Hallintopalvelujen tehtävänä on tuottaa valtuuston ja hallituksen päätöksentekoa varten riittävät tiedot valmisteltavina olevista asioista eri vaihtoehtoineen sekä huolehtia tehtyjen päätösten täytäntöönpanosta. Hallintokeskuksen tehtävänä on myös valvoa valtuustoa ja hallitusta alempien toimielimien päätöksiä, seurata päätösten toteutumista koko kaupunkikonsernin näkökulmasta ja raportoida riittävästi tehtyjen päätösten vaikutuksista sekä edelleen tuottaa kaikkia palvelukeskuksia varten riittävät keskushallinnon, taloushallinnon, henkilöstöhallinnon ja tietohallinnon palvelut. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Taloushallintopalvelujen yhteistyö Kankaanpään kaupungin, Kankaanpään kansanterveystyön kuntayhtymän ja Pohjois-Satakunnan koulutuskuntayhtymän käynnistettiin vuoden 2006 aikana siten, että vuoden 2007 alusta Kankaanpään kaupunki tuottaa em. organisaatioille kirjanpito-, maksuliikenne-, reskontra- ja palkanlaskentapalvelut sopimusperusteisesti. Toiminta käynnistyi yhdenmukaistamalla käytettävät tietojärjestelmät ja jatkuu yhdenmukaistamalla toimintatavat vuoden 2007 aikana tavoitteena, että vuoden 2008 alusta toiminta on saavuttanut vakiintuneen muodon. Talousarvion seurantaa on kehitetty ja vuoden 2007 aikana otetaan käyttöön entistä tehokkaampia raportointityökaluja. Vuoden 2006 aikana palkattiin uusi viranhaltija: kaupunginsihteeri Mika Hatanpää, joka aloitti virassaan Kaupunginsihteerin tehtäviin kuuluu mm. Henkilöstöhallinnon johtaminen ja koordinointi. Talouden toteutuminen Tulosalueen tulot alittuivat arvioidusta n euroa ja menot n euroa, jolloin nettomenojen alitus oli n euroa toteutumaprosentin ollessa 99,8 %. KEHITTÄMINEN Yleiskuvaus toiminnasta Kaupungin keskusasemaan, palvelutasoon ja elinkeinoelämän kehittymiseen vaikuttavien kehittämishankkeiden suun-

17 15 nittelu ja toteuttaminen yhteistoiminnassa muiden mm. seudullisten ja maakunnallisten toimijoiden kanssa EU- ja siihen liittyvää kansallista rahoitusta hyödyntäen. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Toiminnan painopisteiksi 2006 on asetettu uutta teknologiaa ja -osaamista soveltavia työpaikkoja lisäävät kehityshankkeet sekä kaupunkiympäristön viihtyisyyttä ja kaupungin vetovoimaa lisäävät kehityshankkeet. Tällaisiksi hankkeiksi on nimetty Puettavan teknologian tutkimusyksikköhankkeen rahoituksen jatkaminen, ICT:n ja puettavan teknologian sovelluskeskushankkeen käynnistäminen, seudullisen yrityspalveluyhtiön käynnistäminen ja kaupunkiympäristön kehittämishankkeitten käynnistäminen. Puettavan teknologian tutkimusyksikön toiminta on vuoden 2006 aikana edennyt suunnitellusti. Yksikön henkilöstön kokonaismäärä vuoden lopulla oli 7 kokoaikaista henkilöä. Henkilöstö koostuu yksikön johdossa toimivasta professorista ja kuudesta tutkijasta. Tutkimustoimintaa yksiköllä on kaikkiaan kuudessa erillisessä tutkimushankkeessa. Suunnitteluvaiheessa on useita uusia tutkimushankkeita niihin haettavan erillisrahoituksen turvin. Tavoitteena ollut ICT-sovelluskeskushanke ei käynnistynyt vuonna 2006 Kaupunkiympäristön viihtyisyyttä käsittelevänä hankkeena vuonna 2005 on valmistunut Kankaanpään torin yleissuunnitelma. Vuonna 2006 siirryttiin suunnitelman toteutusvaiheeseen. Kankaanpää taidekaupunkina -teeman osalta käynnistettiin Kankaanpään taidekeskuksen esiselvitystyö. Kehittämisvarojen turvin tuettiin Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry:n kautta Leader-yhteisöaloitteen mukaista maaseudun kehittämistoimintaa ja Pohjois-Satakunnan kehittämiskeskus Oy:n toimintaa. Talouden toteutuminen Tulosalueen tulot ylittyivät arvioidusta n euroa ja menot ylittyivät arvioidusta n euroa, jolloin nettomenojen alitus oli n euroa toteutumaprosentin ollessa 84,0 %. TUKIPALVELUYKSIKKÖ Yleiskuvaus toiminnasta Tukipalveluyksikön tehtävänä on järjestää palvelukeskuksille niiden tarvitsemat toimitilat, toimistotyöhön tarvittava työvoima sekä siivous- ja ruokahuoltopalvelut omakustannushintaan kilpailukykyisesti. Palvelukeskusten sisäisesti ostamien palvelujen ylijäävä osa myydään konsernin tytäryhteisöille ja toisessa vaiheessa konsernin ulkopuolelle. Tukipalvelujen tulosalue sisältää myös keskitetysti hoidettavat atk-tukipalvelut sekä yhteispalvelupisteen toimintamenot. Näiden kustannuksia ei vyörytetä muille tulosalueille. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Koko tukipalveluyksikköä koskevana tavoitteena oli laatutyön jatkaminen. Laatutyön aloittamista valmisteltiin jo vuoden 2004 aikana. Vuoden 2005 aikana toteutettiin laadunohjaajakoulutus ns. laaturyhmälle yhteistyössä Kankaanpään Opiston kanssa. Vuoden 2006 aikana laadun kehittäminen jatkui Kankaanpään Opiston laatupäällikön ohjauksessa ja tehtiin valmiiksi osa prosessikuvaksista sekä toimintaohjeista. ISO standardin mukainen laatujärjestelmän laadintatyö jatkuu tältä pohjalta vuonna Toimistopalveluissa tavoitteena oli palvelujen tuottaminen tytäryhteisöille ja Satakunnan pelastuslaitokselle sekä palvelupisteen kassapalvelujen laajentaminen. Palveluja on myyty ulkopuolisille tavoitteen mukaisesti. Asiakaspalvelua on tarjottu palvelupisteessä normaalia virastoaikaa laajemmin. Tilapalvelujen osalta tavoitteena on ollut kiinteistöjen kaukovalvonnan laajentaminen. Kaukovalvonnan piiriin saatiin kaksi uutta kiinteistöä. Kaukovalvonnassa on kaikkiaan 10 kiinteistöä. Rakennusten energiatalouden tehokkuutta on parannettu mm. lämmitysautomatiikkaa uusimalla. Ruokahuollossa tavoitteeksi on asetettu kustannustehokkuuden (yksikkökustannukset e/ateria) parantaminen ja toisaalta ruokahuollon laadun ylläpitäminen. Yksikkökustannuksiin on voitu vaikuttaa keskittämällä aterioitten valmistusta suurempiin yksiköihin. Keskittäminen keskuskeittiölle on jatkunut, yhden koulun keittiö on muutettu jakelukeittiöksi. Koska hinnoitteluperusteena asiakkaana olevalle palvelukeskukselle käytetään omakustannushintaa, siirtyy kustannustehokkuuden parantumisesta saatu hyöty asiakkaan eduksi. Tasalaatuisuus keittiöiden välillä on parantunut; yhtenäisiä reseptejä ja toimintatapaohjeita on tehty. Siivouksen tehokkuutta on parannettu valitsemalla kevyempiä menetelmiä ja välineitä sekä koulutuksella ja opastuksella. Laatutasoa ja työssä jaksamista olemme ylläpitäneet ammattitaitoisen henkilöstön avulla, myös sijaisilta on vaadittu koulutus. Talouden toteutuminen Tukipalvelujen toteutuneet bruttomenot olivat n euroa ja tulot n euroa. Näin nettomenoksi muodostuu n euroa. Tulosalueen tulot ylittyivät arvioidusta n euroa ja menot ylittyivät arvioidusta n euroa, jolloin nettomenojen ylitys oli n euroa toteutumaprosentin ollessa 114,7 %. MAASEUTUPALVELUT Yleiskuvaus toiminnasta Maaseutupalveluiden tulosalue hoitaa moninaisia maaseutuun, maatalouteen ja muuhun maaseutuyrittämiseen liittyviä hallinto- ja kehittämistehtäviä. Näistä merkittävimmät ovat kunnan maaseutuelinkeinoviranomaistehtävät maatalouden harjoittamiseen liittyvien tukiasioiden hoitamisessa.

18 16 Maaseudun elinvoimaisuuden turvaamiseksi osallistutaan erilaisiin kehittämishankkeisiin yhteistyökumppaneiden kanssa. Maaseutulautakunta kokoontui kolme kertaa. Vuoden 2006 kasvukausi oli sääsuhteiltaan poikkeuksellinen. Kevät oli erityisen vähäsateinen ja siitä johtuen routa suli epätasaisesti. Kylvöjä päästiin aloittamaan kuitenkin normaaliin aikaan. Toukokuulla juuri kylvetyt pellot kärsivät paikoitellen runsaista sateista tai pitkittynyt sadekausi keskeytti pahoin kylvötyöt. Pohjois- Satakunnassakin kylvöjä tehtiin yleisesti vielä kesäkuun puolivälissä. Alkukesä oli myös kylmä. Heinäkuulla alkoivat viikkokausien helteet ja kesästä tuli kuivin kesä yli sataan vuoteen. Sadonkorjuutyöt saatiin tehdyiksi erinomaisissa oloissa. Nurmien kasvu ja laidunkausi jatkuivat lämpimässä säässä lokakuun puoliväliin. Lämpösummaa kertyi Kankaanpäässä yli astetta, kun pitkäaikainen keskiarvo on alle astetta. Kesän mittaan otsikoitiin näyttävästi poikkeuksellisten sääsuhteiden aiheuttamista satovahingoista. Syksyn tullen voitiin kuitenkin todeta vanhan sanonnan pitävän paikkansa ei kuivana vuotena tule katoa. Vuoden viljasato oli ennakoitua parempi ja laadultaan erinomainen. Nurmisatoja kesän kuivuus kuitenkin rajoitti ja ruokinnan tarkka suunnittelu on tärkeää nautakarjatiloilla. Alhaisten tuottajahintojen aikana korjuukustannusten pienenemisellä on taloudellisen kokonaisuuden kannalta tasapainottava vaikutus. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Käytössä oleva peltoala vuonna 2006 oli Kankaanpäässä yhteensä n hehtaaria. Tilojen keskipeltoala oli 29 hehtaaria. Peltomaan osto- ja vuokrahinnat olivat edelleen nousussa. Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen mukaan pellon hintaan vaikuttavat tuotto, tuet ja maatalouden rakennekehitys. Pellon tuottokyky ja tuet kohottavat selkeästi maan hintaa. Myös tuotannon keskittyminen nosti hintaa. Kun mahdollisten ostajien joukko suurenee, kilpailu kiristyy ja hinta nousee. Myös rakennemuutos vaikuttaa pellon hintaan. Erityisesti kotieläintilojen koon kasvu ja siihen liittyvä lannanlevitysalan lisätarve nostivat pellon hintaa. Kasvintuotanto tilojen päätuotantosuuntana lisääntyi edelleen. Luonnonmukaista tuotantoa harjoittavien tilojen määrä väheni. Sopimusten määräajan päättyessä tilat eivät enää uusineet luomusopimuksiaan. Syynä ovat luomutuotannon kannattavuuden huononeminen sekä rikkakasviongelmat. Sikatalous ja maidontuotanto vähenivät. Maitokiintiöitä oli voimassa vuoden 2006 lopussa 67 tilalla yhteensä 10,7 miljoonaa litraa. Erilaisia maataloustukia haki yhteensä 327 tilaa. Yksittäisiä tukihakemuksia oli yhteensä Tukihakemuslomakkeita jätettiin yhteensä kappaletta. Vuonna 2006 Suomessa toimeenpantiin Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan mukainen tukiuudistus, jossa useita eri tukimuotoja yhdistettiin tuotannosta riippumattomaksi tilatueksi. Järjestelmän toimeenpano aiheutti valtavan työmäärän maataloushallinnolle, joka kuitenkin selvisi urakasta hyvin. Kankaanpäässä tilatukioikeudet vahvistettiin ja tilatuki maksettiin kaikille tiloille tavoiteaikataulussa. Tilatukeen liittyvä kansallinen lainsäädäntömme on EU:n lain vastainen, joten tulevina vuosina tilatukioikeudet sekä niiden omistus- ja hallintaoikeuksien muutokset tulevat edelleen työllistämään maataloushallintoa. Satakunnan TE-keskuksen maaseutuosaston valvonnoissa vuonna 2006 oli 65 kankaanpääläistä tilaa. Valvontojen seuraukset takaisinperintöinä olivat pääasiassa vähäisiä. Maaseutuelinkeinoviranomaisen päätöksellä maksettiin maataloustukia ja -korvauksia yhteensä 6,7 miljoonaa euroa. Satakunnan TE-keskuksen maaseutuosaston maksatukset Kankaanpäähän olivat n euroa. Kohu maataloustukien julkisuudesta jäi päällimmäisenä mieleen syksyn maatalouspoliittisesta keskustelusta tiedotusvälineissä. Kankaanpään maatalous perustuu edelleen perheviljelmäpohjalle eikä kankaanpääläisiä tiloja ollut maamme 100 suurimman maataloustuen saajan joukossa. Tuotannollisiin investointeihin Kankaanpäässä myönnettiin 49 kohteeseen rahoitustukea, josta avustuksina euroa ja korkotukilainoina euroa. Avustusta tilanpidon aloittamiseen myönnettiin viidelle nuorelle viljelijälle. Avustusta pienyritystoiminnan tukemiseksi myönnettiin kymmeneen kohteeseen yhteensä euroa. Talouden toteutuminen Tulosalueella ei ollut tuloja ja menot alittuivat n euroa, jolloin nettomenojen alitus oli n euroa toteumaprosentin ollessa 95,4 %. MAANKÄYTÖN VASTUUALUE Yleistä Ympäristölautakunnan alainen hallintokeskuksen maankäytön vastuualue luo edellytyksiä hyvään elinympäristöön tuottamalla alueiden käyttöön, rakentamiseen ja asumiseen liittyviä palveluja, edistäen ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä sekä turvaten kuntalaisten osallistumismahdollisuudet, suunnittelun laadun ja vuorovaikutteisuuden, asiantuntemuksen monipuolisuuden ja avoimen tiedottamisen. Ympäristölautakunnan toimialan kannalta voidaan vuoden 2006 tuloksia pitää moneltakin kannalta hyvinä. Omakotitontteja oli tarjolla suosituilla Kaivolan ja Kärjenpellon/Myllyn alueilla ja tonttikauppa sekä rakentaminen oli ennätyksellisen vilkasta. Kaupungin omakotitontteja myytiin 20 kpl, minkä lisäksi varauksia kirjattiin 17 kpl. Ydinkeskustan kymmenvuotinen suunnitteluprosessi saatiin loppusuoralle, kun asemakaava lähti hyväksymiskäsittelyyn ja toriprojektissa siirryttiin toteutusvaiheeseen. Pohjois-Satakunnan toriprojekti (Satakuntaliitto/EAKR) oli suunnittelun osalta päättynyt vuoden 2005 lopussa, loppuraportointi tapahtui talvella Vuonna 2006 saatiin rahoitus toiseen toteutusvaiheeseen ja kolmatta koskien jätettiin rahoitushakemus Satakunnan TEkeskukseen. Suunnittelutoimiston hallinnoima Ruokojärven vesistön kunnostuksen suunnitteluprojekti saatiin päätökseen ja raportoitiin kaupunginhallitukselle keväällä Jatkotoimenpi-

19 17 Maankäytön vastuualueen vuoden 2006 taloudellinen tulos muodostui tulosaluekohtaisista ylityksistä huolimatta yhteensä varsin positiiviseksi. Vastuualueen toteutumaprosenttia (56,8 %) vääristää myydyn maan jalostusarvon kirjaaminen Maa-alueet -kustannuspaikalle. Ilman ko. lukua on vastuualueen todellinen toteutuma noin 85 %. KAAVOITUS Yleiskuvaus toiminnasta Kaavoituksen tulosalueen tehtävänä on toteuttaa kaupungin strategisia ja toiminnallisia päämääriä yhdyskuntasuunnittelun keinoin tavoitteena toimiva, taloudellinen ja kaunis kaupunki. Ruokorinteen asemakaava valmistui ja uuden liikerakennuksen rakentaminen Shellin viereen käynnistyi. teistä ei kuitenkaan tehty päätöksiä. Kaupungin strategiatyöhön perustuen käynnistettiin Kankaanpään taidekeskus -esiselvityshanke. Alueellinen ympäristökeskus järjesti maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvan kehittämiskeskustelun Kankaanpäässä Toimialan kehittämistä pohdittiin myös maankäyttöosaston sisäisenä strategiapäivänä Hallintosäännön muutos oli vireillä ja siihen liittyen valmisteltiin asuntotoimen uudelleen organisointia. Perinteiseen tapaan järjestettiin lautakunnan ja maankäyttöosaston yhteinen sekä eri sidosryhmille avoin tutustumismatka Espoon asuntomessuille Kaupunginvaltuustolle järjestettiin kaupunkisuunnitteluilta, missä esillä oli maapoliittisen ohjelman laadinta, kaavoituksen ajankohtaiset hankkeet sekä kaavakohteiden priorisointi. Painopistealueina olivat kaavoitusohjelman mukaisesti ydinkeskustan keskeiset kaavamuutokset, asuin- ja yritystonttien saannin turvaaminen sekä yksityisestä aloitteesta vireille tuleviin kaavoitustarpeisiin vastaaminen. Vireillä oleva Satakunnan maakuntakaavatyö edellytti kaavoitustoimen edustajien osallistumista ja seurantaa monissa valmistelevissa työryhmissä ja seminaareissa. Kaavoituskatsaus 2006 ja kaavoitusohjelma tehtiin perinteisesti talousarvion ja taloussuunnitelman laadintaan liittyen. Kaavoituskatsaus ja -ohjelma on luettavissa Internetissä kaupungin kotisivuilla. Myös muuta esittelymateriaalia ja kaava-aineistoa on enenevässä määrin viety kaupungin verkkosivuille. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Kaavoitusohjelman mukaisesti saatiin valmiiksi Ruokorinteen alueen ja Keskuskadun varren kaavamuutokset. Kaavoitusohjelman ulkopuolisina otettiin tehtäväksi Koivikkotien ja Justeerin kotikioskin kaavat, jotka myös vahvistuivat. Pitkään vireillä ollut ydinkeskustan kaavamuutos saatiin hyväksymiskäsittelyyn. Siihen liittyen Leppäsen kort- Kaupunkisuunnitteluilta järjestettiin valtuustolle

20 18 Pientalotontteja myytiin ja varattiin rakentajille vuonna 2006 ennätysmäärä, kun myyntiin tulivat yhtaikaa Kaivolan ja Myllyn uudet alueet. Mittausteknikko Päivi Holmilla oli aihetta hymyyn tonttien esittelytilaisuudessa telin käyttöä visioitiin eteenpäin ja tutkittiin elokuva- ja liikekeskuskonseptin soveltuvuutta kortteliin. Lisäksi valmisteilla olivat muun muassa seuraavat kaavatyöt: Niinisalon varuskunnan asuntoalue, Golfkenttä, Niinisalon osa-alue (Esan Levykaluste Oy ympäristöineen) ja Asemakadun varsi (Pipero Oy). Kertomusvuonna järjestettiin erilaisia tilaisuuksia lähes 20. Kaupungin imagon ja näkyvyyden vahvistaminen nähtiin tärkeänä asiana. Tässä mielessä kaupunginarkkitehti on osallistunut muun muassa Satakunnan kulttuuristrategiatyöhön ja Satakunnan kulttuuriympäristötyöryhmään sekä vetänyt rauhanturvamuistomerkin suunnitteluryhmää ja Taidekehä-esitteen uusimista. Suunnittelutoimistossa valmisteltiin lisäksi Euroopan rakennusperintöpäivään liittyen Rautatieasema elää - näyttely. Hyvä kaavoituksellinen valmius ja tonttitilanne heijastui kertomusvuonna suunnittelutarveratkaisujen ja poikkeamispäätösten määrän huomattavana vähenemisenä. Aluearkkitehtijärjestelmä on toiminut vuodesta 1998 Pohjois-Satakunnan kuntien yhteistyötä vahvistavana asiana. Aluearkkitehti hoitaa ympäristöministeriön tuella Kankaanpäästä käsin viiden ympäristökunnan: Honkajoen, Jämijärven, Karvian, Merikarvian ja Siikaisten maankäytön suunnittelua ja kehittämiseen liittyviä tehtäviä, työskennellen lisäksi Kankaanpäälle kaksi päivää kuukaudessa. Aluearkkitehdin panos on ollut ratkaiseva monissa seutukunnan positiivisissa kehittämisprojekteissa, vuonna 2006 erityisesti Jämin uudisrakentamishankkeissa ja Honkajoen Pesämäen moottoriurheilukeskuksen rakentumisessa. Teknisen keskuksen ja maankäyttöosaston yhteistyönä käynnistettiin keskustaajaman lievealueille (Jyränkylä, Järventausta, Lohikko, Narvi) selvitys jätevesiverkon laajentamismahdollisuuksista. Siihen liittyen tehtiin luontoselvitykset ja alustavat maankäyttösuunnitelmat ko. alueille. Päätöksiä toteutusjärjestyksestä ja -laajuudesta ei vielä tehty. Talousarvion toteutuminen ja talousarviopoikkeamat Kaavoituksen tulosalue käsittää mm. ympäristölautakunnan hallinnon, kaavoituksen ja aluearkkitehtitoiminnan kustannuspaikat. Tulosalueen tulot ylittyivät arvioidusta n. 400 euroa ja menot ylittyivät n euroa, jolloin nettomenojen ylitys oli n euroa toteutumaprosentin ollessa 106,8 %. Menojen ylityksen syinä oli kohonnut kustannustaso sekä ennakoimattomat kiireelliset kaavahankkeet. Suomalaisen rauhanturvatoiminnan 50 -vuotismuistomerkki, kuvanveistäjien Pertti Mäkisen ja Reijo Paavilaisen teos Rauhankyyhky paljastettiin juhlavasti YK:n päivänä Teos toteutettiin Puolustusvoimien Kansainvälisen Keskuksen ja Kankaanpään kaupungin yhteistyönä. PvKvK:n tervehdyksen toi johtaja, eversti Vesa Kangasmäki.