Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Nro 5 / 2013 Sivu / 44 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

Transkriptio

1

2

3 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Nro 5 / 2013 Sivu 46 Käsitellyt asiat 1 / 44 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2 / 45 Pöytäkirjantarkastajat 3 / 46 Liite 1 Koneellisen lääkkeenjaon kilpailutus 4 / 47 Liite 2-3 Järjestäjähallinnon talousarvio / 48 Sosiaali- ja terveystoimen palveluverkkotyöryhmän asettaminen 6 / 49 Liite 4 Hoito- ja hoivatakuun toteutuminen 7 / 50 Liite 5 Määräys toimeentulotukihakemusten käsittelyaikojen saattamiseksi toimeentulotukilain mukaisiksi Mikkelin kaupungissa 8 / 51 Lausuntopyyntö järjestämislakia valmistelevan työryhmän väliraportista 9 / 52 Mikkelin kaupungin ja Etelä-Savon sairaanhoitopiirin hankesuunnittelun käynnistäminen 10 / 53 Kotona paras, Ikäihmisten kotihoidon ja etähyvinvointiteknologian kehittämishanke, Kaste-ohjelman mukainen hankehakemus 11 / 54 Verkostoista voimaa, varhaista vaikuttamista; Lasten, lapsiperheiden ja nuorten palveluja uudistetaan, Kaste-ohjelman mukainen hankehakemus 12 / 55 Väkivaltatyön käytäntöjen kehittäminen Itä- ja Keski-Suomessa, Väistö-hanke, Kaste-ohjelman mukainen hankehakemus 13 / 56 Ilmoitusasiat

4 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 1 Sivu 47 Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Ehdotus Sosiaali- ja terveysjohtaja: Todetaan kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta: Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

5 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 2 Sivu 48 Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta Pöytäkirjantarkastajat Ehdotus Sosiaali- ja terveysjohtaja: Valitaan pöytäkirjantarkastajiksi Kirsi Vekkeli ja Tapani Nykänen. Päätös Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta: Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Kirsi Vekkeli ja Pekka Auvinen.

6 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 3 Sivu 49 Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta / 069 / 2013 Koneellisen lääkkeenjaon kilpailutus Koneellisen lääkkeenjaon kilpailutus Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimessa Valmistelija: Hankintapäällikkö Jarmo Autere, puh , jarmo.autere@mikkeli.fi ja kotihoidon esimies Ulla Yli-Karro, puh , ulla.yli-karro@mikkeli.fi Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen palveluiden piirissä on tällä hetkellä n asiakasta kotihoidossa ja n. 220 asiakasta palveluasumisessa, jotka kuuluvat lääkejakelun piiriin. Vanhusten palveluissa Mikkelin seudulla edellytetään uusien toimintamallien kehittämistä, jotta voidaan vastata jatkossa kasvaviin ikäihmisten tarpeisiin. Keskeinen toimintamalli, jota voidaan kehittää on lääkehoidon prosessi yhdessä apteekkien kanssa. Mikkelin seudun vanhustenpalveluiden tulevassa strategiassa edellytetään, että uusia toimintamalleja on otettava käyttöön.tarkoituksena on käynnistää koneellinen lääkkeenjakelu asteittain vuoden 2013 aikana. Sosiaali- ja terveysministeriön tekemän tutkimuksen (kuntatiedote 6/2007) mukaan vanhusten yli 75 vuotiaiden lääkehoidon ongelmia ovat mm.se, että ainakin joka kymmenes käyttää vanhuksille sopimattomia lääkkeitä ja ainakin joka kymmenes käyttää lääkeyhdistelmiä, joihin liittyy vakavan yhteisvaikutuksen riski sekä osa vanhusten sairaalahoitojaksoista on seurausta lääkityksen ongelmista. Kyseessä voi olla yhteensopimattomat lääkkeet, liialliset lääkkeet tai alilääkitys. Sosiaali- ja terveysministeriön Turvallinen lääkehoito- oppaassa (2005:32) suositellaan lääkkeiden koneellista potilaskohtaista annosjakelumallia esimerkkinä hyvästä käytännöstä lääkkeiden jakamisessa ja antamisessa. Annosjakelu on toimintamalli, jossa apteekki toimittaa säännöllisesti käytettävät tabletit ja kapselit annoskohtaisiin pusseihin pakattuna kahden viikon tarvetta vastaavissa erissä kotihoidon tiimitoimistoihin. Apteekki jakaa lääkkeet koneellisesti. Koneellinen lääkkeenjakelu soveltuu kotihoitoon ja palveluasumiseen niille asiakkaille, joilla on käytössään jatkuvasti useita lääkkeitä ja lääkehoito on suhteellisen vakiintunutta. Koneellinen lääkkeenjako vapauttaa hoitajan resurssia asiakkaan lähihoitoon ja hoivaan. Tavoitteena on myös asiakkaan

7 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 3 Sivu 50 lääkehoidon turvallisuuden lisääminen sekä lääkehoidon kokonaiskustannusten nousun hillitseminen. Koneellinen lääkkeenjakelu helpottaa myös potilaan kokonaislääkityksen arviointia, kun tunnistetaan haitallisia lääkeyhdistelmiä ja poistetaan toisilleen päällekkäisiä tai tarpeettomia lääkkeitä. Koneellinen lääkkeenjako parantaa myös asiakkaan ja omaisten tiedon saantia, asiakas saa ajantasaisen lääkityskortin, joissa on tiedot lääkkeistä ja annostuksista. Näiden lisäksi etuna on, että asiakas maksaa sopivasta määrästä lääkkeitä, jos lääkitys vaihtuu, ei kotiin jää ylimääräisiä maksettuja lääkkeitä. Edellä mainittujen lisäksi lääkärillä on käytössään ajantasaiset tiedot asiakkaan lääkityksestä. Ennen koneellisen lääkehoidon aloittamista asiakkaan kohdalla arvioidaan hänen lääkehoidon kokonaisuus. Annosjakeluun sopimattomat lääkkeet apteekki toimittaa samalla kertaa koneellisesti jaettujen lääkkeiden kanssa tiimitoimistoihin. Siirtyminen koneelliseen lääkkeenjakeluun vähentää kotihoidon henkilöstön lääkkeenjakoon käytettävää työaikaa noin 4-5 työntekijän työpanoksen verran. Koneelliseen lääkkeenjakeluun siirtymisen jälkeen kotihoidon henkilöstölle jää huolehdittavaksi injektiolääkkeet, lääkkeiden anto pussista asiakkaalle, asiakkaan voinnin seuranta sekä niiden asiakkaiden lääkehoito kokonaisuudessaan, jotka eivät sovellu koneelliseen lääkkeenjakeluun. Tehostetussa palveluasumisessa toteutuu edellä mainittu samalla tavalla. Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen vanhusten palvelut haluaa kilpailuttaa koneellisen lääkkeenjakelun apteekeille keväällä Apteekeille on pidetty Info-tilaisuus , johon osallistui seudun apteekit 14 kpl. Seudun ulkopuolelta ei tullut osallistujia. Tarjouspyyntö esitellään kokouksessa. Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta / 6 Ehdotus Sosiaali- ja terveysjohtaja: Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää, että koneellinen lääkkeenjakelu kilpailutetaan seudullisesti kevään 2013 aikana. Kilpailutuksen suorittaa teknisesti Mikkelin kaupungin hankintapalvelut ja kilpailutukseen osallistuvat kaikki seudullisen sosiaali- ja terveystoimen palvelutuotantoyksiköt. Kilpailutuksen jälkeen kukin palvelutuotantoyksikkö tekee oman hankintapäätöksen asiassa. Päätös Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta: Hyväksyttiin. Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta Valmistelija: Hankintapäällikkö Jarmo Autere, puh ,

8 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 3 Sivu 51 jarmo.autere@mikkeli.fi, Kotihoidon päällikkö Seppo Hujanen, puh , seppo.hujanen@mantyharju.fi ja Kotihoidon esimies Ulla Yli-Karro, puh , ulla.yli-karro@mikkeli.fi ja vanhusten palvelujen johtaja Niina Kaukonen, puh , niina.kaukonen@mikkeli.fi Mikkelin seudullinen sosiaali- ja terveystoimi on kilpailuttanut kotihoidon koneellisen lääkkeenjaon keväällä Hankintalaji on Terveydenhoito- ja sosiaalipalvelut (Hankintalain liite B, ryhmä 25). Hankintamenettely on avoin menettely ja menettelyllä perustetaan puitejärjestely, jossa on useita toimijoita. Puitejärjestelyn kesto on Puitesopimus solmitaan maksimissaan 15 palvelutarjoajan kanssa. Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi ei sitoudu mihinkään minimi tilausmääriin, vaan tilaa koneellista lääkkeenjakelua tarpeen mukaan. Koneellisen lääkkeenjaon kilpailutuksessa saapuneita tarjouksia tuli 8, kaikki tulleet tarjoukset olivat kelvollisia. Tarjouskilpailun voittaneita olivat seuraavat apteekit: Ydin Mikkelissä itäisen alueen kotihoidon koneellisen lääkkeenjakelun voitti Mikkelin I Apteekki, eteläisen alueen kotihoidon tarjouskilpailun voitti Graanin apteekki, läntisen kotihoidon alueen tarjouskilpailun voitti Hirvensalmen apteekki, Anttolan alueen tarjouskilpailun voitti Uuraisten apteekki, Haukivuoren kotihoidon alueen voitti Haukivuoren apteekki, Ristiinan ja Suomenniemen kotihoidon alueet voitti Ristiinan apteekki, Kangasniemen kotihoidon alueen voitti Kangasniemen apteekki, Mäntyharjun ja Pertunmaan kotihoidon alueet voitti Mäntyharjun apteekki. Puumalaan ei tullut yhtään tarjousta. Tarjousasiakirjoista tehty yhteenveto esitellään kokouksessa. Siirtyminen koneelliseen lääkkeenjakeluun vähentää kotihoidon henkilöstön lääkkeenjakoon käytettävää työaikaa tarkempien laskelmien mukaan noin 10 työntekijän työpanoksen verran koko Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimessa. Koneelliseen lääkkeenjakeluun siirtymisen jälkeen kotihoidon henkilöstölle jää huolehdittavaksi injektiolääkkeet, lääkkeiden anto pussista asiakkaalle, asiakkaan voinnin seuranta sekä niiden asiakkaiden lääkehoito kokonaisuudessaan, jotka eivät sovellu koneelliseen lääkkeenjakeluun. Tehostetussa palveluasumisessa toteutuu edellä mainittu samalla tavalla, niin että henkilöstön käyttämä aika lääkkeenjakoon vähenee noin 3 työntekijän työpanoksen verran koko Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen alueella. Lähivuosina ollaan siinä tilanteessa valtakunnallisestikin, että koulutettua terveyden- ja sosiaalihuollon henkilöstöä ei saada palkattua, koska huoltosuhteen muutos on niin raju, että koulutettua henkilöstöä ei ole saatavilla. Ongelmana on jo tällä hetkellä, että lyhyisiin sijaisuuksiin ei löydy koulutettuja työntekijöitä. Kotihoidon järjestäminen vaikeutuu jatkossa huomattavasti tämän koulutuetun henkilökunnan vajeen vuoksi, joten kaikki mahdollinen hallittu

9 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 3 Sivu 52 ostopalvelu tulee tarpeelliseksi kunnallisen kotihoidon tueksi. Tavoitteena on asiakkaan lääkehoidon turvallisuuden lisääminen sekä lääkehoidon kokonaiskustannusten nousun hillitseminen. Koneellinen lääkkeenjakelu helpottaa myös potilaan kokonaislääkityksen arviointia, kun tunnistetaan haitallisia lääkeyhdistelmiä ja poistetaan toisilleen päällekkäisiä tai tarpeettomia lääkkeitä. Koneellinen lääkkeenjako parantaa myös asiakkaan ja omaisten tiedon saantia, asiakas saa ajantasaisen lääkityskortin, joissa on tiedot lääkkeistä ja annostuksista. Näiden lisäksi etuna on, että asiakas maksaa sopivasta määrästä lääkkeitä, jos lääkitys vaihtuu, ei kotiin jää ylimääräisiä maksettuja lääkkeitä. Kokonaishinnat koneelliselle lääkkeenjakelulle koko Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen alueella kilpailutuksen tuloksena on tavanomaisessa jakelussa on / kuukaudessa ja vuorokauden sisällä toimitettavissa lääkkeissä / kuukaudessa. Kertajakelun hinnaksi tulee keskimäärin / jakelukerta. Yksikköhinta vaihteli apteekkien välillä 6,50 eurosta 24 euroon.yhteensä kustannuksia syntyy koko seudulle noin ,60 euroa/vuosi jakautuen Mikkeliin, Hirvensalmeen, Mäntyharjuun, Pertunmaalle ja Kangasniemeen seuraavasti: Tavanomaisen jakelun hinta kunnittain: Mikkeli ,80 /vuosi Hirvensalmi /vuosi Mäntyharju /vuosi Kangasniemi /vuosi Pertunmaa /vuosi Vuorokauden sisällä toimitettavat lääkkeet: Mikkeli /vuosi Hirvensalmi /vuosi Mäntyharju /vuosi Kangasniemi /vuosi Pertunmaa /vuosi Kustannukset muodostuvat kokonaisuudessaan vain, jos kaikki kotihoidon asiakkaat voivat olla lääkejakelun piirissä. Osa asiakkaista ei sovellu lääkkeenjaon piiriin, esimerkiksi jos asiakkaalla on alle kolme lääkettä käytössä Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta on hyväksynyt seudulliset asiakasmaksut, jossa on päätetty, että asiakas itse maksaa tehostetussa palveluasumisessa lääkkeet ja mahdollisen lääkkeiden annosjakelun. Asiakkaan käyttövaraa nettotuloista nostettiin 170 euroon kuukaudessa (aikaisemmin 150 ). Kotihoidon tukipalveluissa koneellisen lääkkeenjaon asiakasmaksut oli tarkoitus määritellä kilpailutuksen jälkeen.

10 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 3 Sivu 53 Kilpailutuksen aikana tuli uutta tietoa koneellisen lääkkeenjaon asiakasmaksuista oikeusasiamiehen Petri Jääskeläisen ratkaisun myötä Dnro 809/4/11. Ratkaisussa on Valviran ja sosiaali- ja terveysministeriön kannanotot. Apteekkien perimä palvelumaksu lääkkeiden koneellisesta annosjakelusta vaihtelee eri kunnissa ja eri apteekeissa. Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen Dnro 809/4/11 ratkaisussaan toteaa kannanottonaan seuraavaa: " Kunta voi siis huolehtia itse käsin tapahtuvasta lääkkeiden annosjakelusta tai ostaa lääkkeiden koneellisen annospalvelun apteekilta. Jos kunta käyttää viime mainittua ostopalvelua, siitä ei saa aiheutua potilaalle lisäkustannuksia." Toimenpiteinä Petri Jääskeläinen ehdottaa ratkaisussaan seuraavaa: " Saatan edellä kohdassa 3.5 esittämäni käsitykset lääkkeiden koneellisesta annosjakelusta sosiaali- ja terveysministeriön tietoon. Pyydän ministeriötä käytettävissään olevin keinoin ohjaamaan kuntia ja kuntayhtymiä yhdenvertaiseen ja lainmukaiseen toimintakäytäntöön lääkkeiden koneellisen annosjakelun järjestämisessä. Pyydän ministeriötä ilmoittamaan mennessä, mihin toimenpiteisiin käsitykseni ovat antaneet aihetta." Ministeriöstä ei vielä ole tullut virallista toimenpideohjetta. Oikeusasiamiehen ratkaisupäätös on esityslistan liitteenä. Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimesta kysyttiin sähköpostilla sosiaali- ja terveysministeriöstä lakimies Emmi Koiraselta koneellisen lääkkeenjaon asiakasmaksuista. Koirasen vastaus lähetettyyn kysymykseen oli seuraava: STM antaa asiaan ohjeistuksen syksyllä 2013 ja " ohjeistus noudattaa eduskunnan oikeusasiamiehen päätöstä, jossa keskeistä oli, että koneellisesta annosjakelusta ei saa aiheutua potilaille lisäkustannuksia. Kuntien on noudatettava oikeusasiamiehen päätöstä myös ilman ministeriön erillistä ohjeistusta". Dnro 809/4/11 oikeusasiamiehen ratkaisussaan ministeriö toteaa, että jos kunta edellyttää asiakkailtaan annosjakeluun liittymistä, kunnan tulisi vastata kustannuksista. Mikkelin Seudun sosiaali- ja terveystoimen ja hankintayksikön ehdotus: Lääkkeiden koneellinen annosjakelu hankinta keskeytetään eduskunnan ja sosiaali- ja terveysministeriöltä saadun tiedon perusteella, jossa koneellisen lääkejakelun kustannusten laskuttaminen asiakkaalta kielletään. Tästä syystä johtuen nyt kilpailutuksen kohteena olleesta koneellisen lääkkeenjakelun palvelusta aiheutuisi hankintayksiköille merkittäviä kustannuksia, joita ei ole mahdollista saada vuoden 2014 talousarvioon. Hankinta keskeytetään kilpailutuksen aikaisten, hankintayksiköstä riippumattomien olosuhteiden muuttumisen perusteella. Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi odottaa virallista sosiaali- ja terveysministeriön toimintaohjetta koneellisen annosjakelupalvelun järjestämisestä.

11 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 3 Sivu 54 Oikeusasiamiehen ratkaisu lääkkeiden koneellisesta annosjakelusta Liite 1 Ehdotus Sosiaali- ja terveysjohtaja: Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää keskeyttää koneellisen lääkkeenjakelua koskevan kilpailutuksen. Perusteena kilpailutuksen aikaisten, hankintayksiköstä riippumattomien olosuhteiden muuttuminen koskien koneellisen lääkkeenjaon asiakasmaksuja. Koneellinen lääkkeenjako tuo huomattavia lisäkustannuksia kunnille, joita ei ole mahdollista vielä huomioida vuoden 2014 määrärahoissa palvelutuotantoyksiköissä. Sosiaali- ja terveysministeriöstä saadun tiedon mukaan koneellisen lääkkeenjaon kustannuksista vastaa jatkossa palvelun järjestäjä. Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi odottaa sosiaali- ja terveysministeriön virallista toimintaohjetta lääkkeiden koneellisesta annosjakelusta. Päätös Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta: Hyväksyttiin. Tiedoksi Tarjoajat Mikkelin-, Mäntyharjun-, Pertunmaan ja Kangasniemen palvelutuotantoyksiköt Kotihoito, kotihoidon esimies Ulla Yli-Karro Mikkelin kaupungin hankintayksikkö, Jarmo Autere

12 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 4 Sivu 55 Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta / 040 / 2013 Järjestäjähallinnon talousarvio 2014 Valmistelija: hallintopäällikkö Timo Talo, timo.talo@mikkeli.fi, puh , sosiaali- ja terveysjohtaja Maria Närhinen puh , maria.narhinen@mikkeli.fi. Kaupunginhallituksen vahvistamien talousarvion laadintaohjeiden mukaan toimielinten talousarvion ja taloussuunnitelman lähtökohtana on kaupunginvaltuuston hyväksymä strategia ja visio, koko kaupungin tuloskortti sekä kaupunginhallituksen vahvistama talousarvioraami. Toimielimet laativat oman toiminta- ja taloussuunnitelmansa strategian toteuttamiseksi tuloskortin muodossa. Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosäännön 11 :n mukaan lautakunta päättää järjestäjähallinnon talousarvion esityksen tekemisestä Mikkelin kaupunginhallitukselle ja -valtuustolle. Talousarvioesitys on liitteenä. Esitys ylittää kaupunginhallituksen vahvistaman talousarvioraamin 7,1 t. Ylitys johtuu siitä, että talousarvioraami on laskettu vuoden 2012 tilinpäätöstietoihin perustuen, jolloin kuntaliitosten vaikutuksia ei ole huomiotu. Nyt tehty talousarvio on erittäin tiukka ja pitää sisällään ainoastaan normaalit hallinnon ja sosiaali- ja potilasasimiehen toiminnan kustannukset. Projekteihin ja yhteisiin kehittämishankkeisiin ei ole varattu määrärahaa. Vuonna 2014 ainoana kokoaikaisena työntekijänä järjestäjähallinnossa toimii hyvinvointikoordinaattori sekä sosiaali- ja potilasasiamies.. Ta 2014 Tulosyksiköiden yhteenveto Liite 2-3 Ehdotus Sosiaali- ja terveysjohtaja: Lautakunta hyväksyy järjestäjähallinnon talousarvioesityksen. Kokouksessa esittelijä muutti talousarvioesitystä siten, että varhe- ja emenomaksujen vähennys poistetaan, jolloin sosiaali- ja terveyalutakunnan nettoraami on 282,0 t. Nettoraamin muutoksen vuoksi talousarvioon lisätään toimintamenoja 24,9 t ja kuntien toimintatuloja 6,4 t. Toimintamenoista kohdennetaan asiantuntijapalvelujen ostoihin 16,9 t. Päätös Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta:

13 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 4 Sivu 56 Muutettu päätösesitys hyväksyttiin.

14 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 5 Sivu 57 Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta / 013 / 2013 Sosiaali- ja terveystoimen palveluverkkotyöryhmän asettaminen Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta / 96 Valmistelija: sosiaali- ja terveysjohtaja Maria Närhinen, maria.narhinen@mikkeli.fi, puh Kuntataajamien sosiaali- ja terveyspalveluiden suunnitelmaa tuleville vuosille on käsitelty sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunnassa / 71. Suunnitelman pohjana on kaupungin tasapainoisen kasvun ja talouden ohjelma (Kaupunginvaltuusto ). Vuoden 2013 talousarvion valmistelun yhteydessä jo esitettiin, että eri kuntataajamien sosiaali- ja terveyspalveluista laaditaan tarkempi selvitys. Sosiaali- ja terveyspalvelualueella haasteena on lisääntyvä palvelutarve. Ikärakenteen muuttuminen on nopeaa Mikkelin palvelutuotantoalueella. Tämä tarkoittaa sitä, etteivät taloudelliset voimavarat riitä siihen, että palvelutarpeen kysyntään vastataan pelkästään lisäresurssia lisäämällä. Haasteena on myös erityisammattiryhmien rekrytointi ja saatavuus. Tavoitteena on, että ratkaisut löytyvät uusia toimintamalleja kehittämällä sekä nykyisten resurssien uudenlaisella kohdentamisella tehokkaammin ja tarkoituksenmukaisemmin.merkittävimmät mahdollisuudet lisätä tuottavuutta on toimintaprosessien tarkastelu ja kehittäminen eri tulosalueiden välillä sekä sähköisten palveluiden käyttöönotto. Toimintaprosessien tarkastelu tarkoittaa myös palvelurakenteiden muuttamista palvelutarpeen mukaiseksi. Samalla suunnitellaan rajallisten voimavarojen mahdollisimman tarkoituksenmukainen kohdentaminen. Kuntataajamien osalta laaditaan parhaillaan tarkemmat kustannuslaskelmat vaihtoehtoisten palvelurakenteiden mukaisesti. Samanaikaisesti tarkastellaan eri kuntataajamien väestörakennetta ja väestökehityksen ennustetta. Tavoitteena on löytää kustannustehokkaammat tavat tuottaa tarvittavat lähipalvelut kuntataajamissa. Lautakunta päätti kokouksessaan , että jatkotyön johtaessa esityksiin merkittävistä muutoksista kuntataajamien palvelutarjonnassa, on asia vietävä myös Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunnan käsittelyyn. Valmistelua on kesän aikana jatkettu virkamiesvoimin valtioneuvosto on julkaissut rakennepoliittisen ohjelman

15 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 5 Sivu 58 kasvuedellytysten vahvistamiseksi ja julkisen talouden kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi. Ohjelma sisältää varsin merkittäviä uudistuspaineita mm. sosiaali- ja terveystoimelle ja ohjelman linjaukset on tarpeen ottaa huomioon kuntataajamien palveluiden jatkovalmistelussa. Samoin on käynnissä Mikkelin kaupungin tasapainoisen kasvun ja talouden ohjelman päivittäminen missä myös on tarpeen ottaa huomioon tuore rakennepoliittinen ohjelma. Koska rakennepoliittisen ohjelman linjausten myötä on tarpeen tehdä merkittäviä muutosehdotuksia sosiaali- ja terveystoimen palveluverkkoon, esitetään perustettavaksi sosiaali- ja terveystoimen palveluverkkotyöryhmä ohjaamaan ja linjaamaan valmistelutyötä tästä eteenpäin. Työryhmään on syytä nimetä tuotantolautakunnan edustuksen lisäksi edustus Mikkelin kaupungin aluejohtokunnista, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunnasta ja kaupunginhallituksesta. Työryhmään pyydetään myös henkilöstöjärjestöjen edustus. Työryhmä käyttää sosiaali- ja terveystoimen viranhaltijoiden asiantuntemusta ja kutsuu itselleen sihteerin. Työryhmän tehtävänä on suunnitella taloudellisesti tehokas lähipalveluverkko sosiaali- ja terveystoimeen ottaen huomioon Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen järjestämissuunnitelma. Tavoitteena on, että työryhmän linjauksia voidaan tuoda lautakuntien käsiteltäväksi alkuvuonna Ehdotus Sosiaali- ja terveysjohtaja: Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta nimeää edustajansa palveluverkkotyöryhmään ja pyytää kaupunginhallitusta, aluejohtokuntia ja Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakuntaa nimittämään omat edustajansa työryhmään. Myös henkilöstöjärjestöiltä pyydetään edustus työryhmään. Kokouksessa sosiaali- ja terveysjohtaja tarkensi päätösesitystä siten, että työryhmään nimetään kolme tuotantolautakunnan edustajaa, yksi edustaja seudullisesta sosiaali- ja terveyslautakunnasta, yksi edustaja Mikkelin kaupunginhallituksesta, yksi edustaja edustamaan kaikkia aluejohtokuntia, yksi edustaja edustamaan Puumalan ja Hirvensalmen kuntia yhteisesti sekä yksi edustaja henkilöstöjärjestöistä Päätös Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta: Tarkennettu päätösesitys hyväksyttiin. Lautakunta nimesi työryhmän jäseniksi Markku Aholaisen, Pekka Moilasen sekä Satu Pulkkisen. Puumalan ja Hirvensalmen kuntien edustajaksi nimettiin Maritta Oinonen. Lautakunta nimesi työryhmän puheenjohtajaksi Pekka Moilasen.

16 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 5 Sivu 59 Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta Ehdotus Sosiaali- ja terveysjohtaja: Lautakunta nimeää oman edustajansa työryhmään. Kokouksessa sosiaali- ja terveysjohtaja tarkensi päätösesitystä siten, että lautakunta esittää Mikkelin sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunnalle, että työryhmän nimeksi muutetaan sosiaali- ja terveystoimen palvelutyöryhmä. Päätös Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta: Muutettu päätösesitys hyväksyttiin. Lautakunta päätti yksimielisesti nimetä kolme edustajaa työryhmään. Lautakunnan edustajiksi nimettiin Tapani Nykänen ja varalle Timo Hämäläinen, Pekka Auvinen ja varalle Mali Soininen sekä Markku Turkia ja varalle Ari Hartonen. Merkittiin, että Tapani Nykänen saapui kokoukseen tämän pykälän käsittelyn aikana. Tiedoksi Työryhmään valitut

17 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 6 Sivu 60 Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta / 440 / 2013 Hoito- ja hoivatakuun toteutuminen Valmistelija: terveyspalveluiden johtaja Minna Mutanen, puh , minna.mutanen@mikkeli.fi, kehittämispäällikkö Riitta Manninen, riitta.manninen@mikkeli.fi, puh ja hyvinvointikoordinaattori Arja Väänänen, arja.vaananen@mikkeli.fi, puh Hoitotakuu tuli voimaan Suomessa maaliskuussa Myös vuonna 2010 voimaan tullut Terveydenhuoltolaki määrittää ja ohjeistaa hoitoon pääsyä. Hoitotakuu tarkoittaa näillä lainmuutoksilla säädettyjä terveyskeskuksien ja sairaaloiden kiireettömän hoidon ja kiireettömien tutkimusten määräaikoja. Tällä pyritään yhtenäistämään eri alueilla asuvien suomalaisten terveydenhuollon palvelujen saatavuutta ja poistamaan hoitovaje. Sosiaali- ja terveysministeriö on määritellyt, että terveyskeskukseen on saatava välitön yhteys puhelimitse arkisin terveyskeskuksen aukioloaikana tai sinne on voitava mennä käymään. Terveydenhuollon ammattihenkilö (esimerkiksi sairaanhoitaja) arvioi puhelimessa hoidon tarpeen. Jos arviointi vaatii terveyskeskuksessa käyntiä, käyntiaika on saatava kolmen arkipäivän kuluessa yhteydenotosta. Jos hoitoa ei voida aloittaa heti ensimmäisellä käyntikerralla, on hoitoon päästävä kolmen kuukauden kuluessa. Hoidon tarpeen arvioinnin yhteydessä lääketieteellisesti tai hammaslääketieteellisesti tarpeelliseksi todettu hoito on järjestettävä potilaan terveydentila ja sairauden ennakoitavissa oleva kehitys huomioon ottaen kohtuullisessa ajassa, kuitenkin kolmessa kuukaudessa siitä, kun hoidon tarve on arvioitu. Tämä kolmen kuukauden enimmäisaika voidaan ylittää suun terveydenhuollossa ja perusterveydenhuollon yhteydessä toteutettavassa erikoissairaanhoidossa enintään kolmella kuukaudella, jos lääketieteellisistä, hoidollisista tai muista vastaavista perustelluista syistä hoidon antamista voidaan lykätä potilaan terveydentilan vaarantumatta. Jos potilasta ei voida hoitaa määräajassa omassa terveyskeskuksessa tai sairaalassa, hänet on ohjattava hoitoon muualle, toiseen sairaanhoitopiiriin tai yksityiselle sektorille. Potilaalle ei saa aiheutua tästä ylimääräisiä kuluja.

18 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 6 Sivu 61 Sosiaalipalveluiden saannin aikarajat Kunnan on järjestettävä sosiaalihuollon lainsäädännössä säädetyt palvelut kunnan asiakkaille. Määräajat on säädetty vanhusten palvelutarpeen arviointi Sosiaalihuoltolain 40 a :n mukaan 75 vuotta täyttäneellä henkilöllä on oikeus päästä sosiaalipalvelujen tarpeen arviointiin määräajassa. Kiireettömissä tapauksissa kaikilla 75 vuotta täyttäneillä on oikeus päästä sosiaalipalvelujen tarpeen arviointiin määräajassa. Sama oikeus on myös KELAn ylintä hoitotukea saavilla henkilöillä. Ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukeminen ja sosiaali- ja tervesyspalveluiden saaminen Laki Ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta ja sosiaalipalveluiden saamisesta 26 velvoittaa kunnat ilmoittamaan vähintään puolivuosittain, missä ajassa iäkäs henkilö saa hakemansa sosiaalipalvelut vammaisten henkilöiden palvelutarpeen selvitys Vastaavasti kunnan on järjestettävä pääsy sosiaalipalvelujen tarpeen arviointiin vammaisetuuksista annetun lain 9 :n 3 momentin 3 kohdan mukaista eläkettä saavan hoitotukea saavalle. Palvelujen tarve on arvioitava kiireettömissä tapauksissa 7 arkipäivän kuluessa yhteydenotosta kuntaan. Palvelutarpeen arviointi määräajassa koskee henkilöitä, jotka eivät vielä ole sosiaalipalvelujen piirissä sekä henkilöitä, jotka ovat palvelujen piirissä mutta joiden palvelun tarve on muuttunut. Ikäihmisten palvelutarpeen arviointi koskee sosiaalihuoltolain mukaisia palveluja kuten koti- ja asumispalveluja, omaishoidon tukea, laitoshoitoa, sosiaalihuollon erityislakien mukaisia palveluja kuten vammaispalveluja, päihdehuollon palveluja ja toimeentulotukea. Elokuussa 2013 hyväksyttyjen lakimuutosten perusteella toimeentulotuen ja lastensuojelun määräaikojen seuranta tulee vuoden 2014 alusta entistä säännönmukaisemmaksi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL pyytää kunnilta jatkossa kaksi kertaa vuodessa tiedot toimeentulotuen ja lastensuojelun käsittelymääräaikojen toteutumisesta.thl luovuttaa tiedot edelleen Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle (Valvira) valtakunnallista sosiaalihuollon ohjaus- ja valvontatehtävää varten. lastensuojelun tarpeen selvitys Lastensuojeluasia tulee vireille hakemuksesta tai kun sosiaalityöntekijä tai muu lastensuojelun työntekijä on vastaanottanut ilmoituksen tai saanut tietää lastensuojelun tarpeessa olevasta

19 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 6 Sivu 62 lapsesta. Tällöin työntekijän on arvioita välittömästi lapsen mahdollinen kiireellinen lastensuojelun tarve. Muissa tilanteissa sosiaalityöntekijä päättää 7 vuorokauden kuluessa, onko ilmoituksen perusteella syytä tehdä selvitys lapsen lastensuojelun tarpeesta. Selvitys on tehtävä viimeistään 3 kuukauden kuluessa ilmoituksesta päätös toimeentulotuesta ja toimeentulotukiasiakkaan pääsy sosiaalityöntekijän tai sosiaaliohjaajan puheille Kunnan on tehtävä toimeentulotukea koskeva päätös viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä hakemuksen jättämisestä. Kiireellisessä tapauksessa päätös on tehtävä samana tai viimeistään seuraavana arkipäivänä. Toimeentulotukea hakevan on myös päästävä keskustelemaan henkilökohtaisesti kunnan sosiaalityöntekijän tai sosiaaliohjaajan kanssa viimeistään seitsemäntenä arkipäivän siitä, kun hän on sitä pyytänyt. Kiireellisissä tapauksissa sosiaalipalvelujen tarve on aina arvioitava viipymättä. Hoito- ja hoivatakuun odotusaikojen julkaiseminen Kunnan ja sairaanhoitopiirin on julkaistava vähintään neljän kuukauden välein internetissä tiedot perusterveydenhuollon kiireettömään hoitoon pääsyn odotusajoista. Jos kunnalla tai sairaanhoitopiirillä on useita toimintayksiköitä, on tiedot julkaistava erikseen kustakin toimintayksiköstä. Odotusaikoja koskevat tiedot julkaistaan Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen internet-sivuilla. Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen johtoryhmä ehdottaa, että tiedot julkaistaan kolmen kuukauden välein. Liitteenä on taulukko, jossa seurantatiedot Mikkelin seudun sosiaalija terveystoimen perusterveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden määräaikojen toteutumisesta ilmoitetaan hoivatakuun osalta terveysasemittain ja sosiaalipalveluiden osalta palvelutuotantoyksiköittäin. Erikoissairaanhoito ilmoittaa omat odotusaikansa. Taulukko Liite 4 Ehdotus Sosiaali- ja terveysjohtaja: Mikkelin seutusoten palvelutuotantoyksiköissä (Kangasniemi, Mikkeli, Mäntyharju ja Pertumaa) ilmoitetaan perusterveydenhuoltoon pääsy kolmen kuukauden välein

20 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 6 Sivu 63 terveysasemittain Mikkelin seutusoten internet-sivuilla sekä kuntien omilla sivuilla. Ilmoitettavat tiedot ovat: pääsy lääkärin vastaanotolle yhteydensaanti pääsy hammaslääkäriin pääsy hoitajan vastaanotolle pääsy röntgeniin pääsy laboratorioon - vanhusten palvelutarpeen arviointi - vammaisten henkilöiden palvelutarpeen selvitys - lastensuojelutarpeen selvitys - päätös toimeentulotuesta Päätös Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta: Hyväksyttiin. Tiedoksi Kangasniemen, Mikkelin, Mäntyharjun ja Pertunmaan palvelutuotantoyksiköt

21 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 7 Sivu 64 Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta / 402 / 2008 Määräys toimeentulotukihakemusten käsittelyaikojen saattamiseksi toimeentulotukilain mukaisiksi Mikkelin kaupungissa Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta Valmistelijat: johtava sosiaalityöntekijä Kirsti Korhonen, kirsti.korhonen@mikkeli.fi, puh ja sosiaalipalveluiden johtaja Niina Helminen, niina.helminen@mikkeli.fi, puh Toimeentulotuen palvelutakuu tuli voimaan Palvelutakuun mukaan toimeentulotukihakemus on käsiteltävä viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä sen saapumisesta. Jos hakemus saapuu puutteellisena, asiakkaalle on viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä sen saapumisesta annettava tai lähetettävä yksilöity kehotus hakemuksen täydentämiseksi määräajassa. (Toimeentulotukilaki 14 a ). Itä-Suomen aluehallintovirasto velvoittaa Mikkelin kaupunkia huolehtimaan siitä, että toimeentulotukihakemusten käsittelyajat saatetaan lain edellyttämälle tasolle mennessä. Kaupunki on velvollinen noudattamaan tätä määräystä (sadanviidenkymmenentuhannen) euron sakon uhalla. Aluehallintovirasto velvoittaa Mikkelin kaupunki huolehtimaan samalla siitä, että toimeentulotuki-hakemusten käsittely tapahtuu lain edellyttämässä ajassa myös tulevaisuudessa. Itä-Suomen aluehallintovirasto velvoittaa Mikkelin kaupunkia antamaan aluehallinto-virastolle mennessä selvityksen siitä, miten toimeentulotukihakemusten käsittelyajat on saatettu lain edellyttämälle tasolle. Selvitykseen tulee liittää tietojärjestelmästä saatavat luotettavat seurantatiedot toimeentulotukihakemusten käsittelyajoista kuukausittain ajalta Selvitykseen liitettävät raportit Täysin luotettavaa ja aukotonta raporttia käsittelyajoista ei Proconsona - tietojärjestelmästä saada; asiasta on oltu yhteydessä ohjelmatoimittaja CGI Oy:n asiantuntijoihin. Tähän tarkoitukseen on käytettävissä kaksi raporttia, joilla käsittelyaikoja voidaan kuvata. Toisen raportin on tarkoitus kuvata hakemuksien käsittelyaikoja (TT 50 hakemuksien käsittelyajat) ja toisen hakemuksien keskimääräisiä

22 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 7 Sivu 65 käsittelyaikoja (ST 07A hakemuksien keskimääräiset käsittelyajat). Raportti TT 50 antaa käsittelytilanteista liian negatiivisen kuvan kahdesta syystä. Ensimmäinen on se, että jos hakemuksen käsittelyyn ottanut työntekijä ei muista laittaa järjestelmään merkintää lisäselvitysten pyytämisestä, järjestelmä laskee käsittelyajan ottamatta huomioon aikaa, mikä menee lisäselvitysten saapumiseen. Kun merkintä tehdään, käsittelyajan laskenta pysähtyy siihen. Kun pyydetyt selvitykset saapuvat, järjestelmään tehdään merkintä siitä ja käsittelyajan laskenta lähtee alusta. Puutteellisina saapuvien hakemuksien määrä on suuri. Toinen syy on se, ettei järjestelmä pysty erottamaan ns. ennakkoon tulleita hakemuksia eli jos asiakas hakee seuraavan kuukauden toimeentulotukea jo edellisen kuukauden alkupuolella. Jos toimeentulotukea on haettu esimerkiksi saapuneella hakemuksella syyskuulle, katsoo järjestelmä sen viimeiseksi lainmukaiseksi käsittelypäiväksi Todellisuudessa hakemuksen lainmukainen viimeinen käsittelypäivä on kuitenkin ma eli haettavan kuukauden 1. arkipäivä. Osa asiakkaista hakee toimeentulotukea säännöllisesti ennakkoon. Tämän raportin mukaan maalis-heinäkuun aikana lainmukaisesti korkeintaan 7 arkipäivässä on käsitelty 54,5 85,2 %/kuukausi saapuneista hakemuksista. Raportti ST 07A laskee mukaan kaikki hakemukset, myös kiireellisenä käsiteltävät, jotka on toimeentulotukilain mukaan käsiteltävä samana tai viimeistään seuraavana arkipäivänä. Kiireellisissä hakemuksissa pysytään Mikkelissä hyvin lainmukaisessa käsittelyajassa. Jos hakemus käsitellään samana päivänä, käsittelyajaksi tulee 0, jos seuraavana arkipäivänä, käsittelyaika on yksi arkipäivä. Nämä hakemukset siis alentavat keskiarvoa, kun laskennassa ovat.mukana kaikki tiettynä aikana saapuneet perustoimeentulotukihakemukset. Maalis-heinäkuussa keskimääräinen perustoimeentulotukihakemusten keskimääräinen käsittelyaika on ollut kuukausittain 5,03 6,28 arkipäivää. Sosiaalikeskuksessa seurataan myös manuaalisesti perustoimeentulotukihakemusten päivittäistä enimmäiskäsittelyynottoaikaa. Maalis-heinäkuussa päivittäinen enimmäiskäsittelyynottoaika on vaihdellut 4 10 päivän välillä. Kuukausittainen keskiarvo enimmäiskäsittelyynottoajassa on ollut maaliskuussa 6,5, huhtikuussa 6,4, toukokuussa 7,1, kesäkuussa 7,9 ja heinäkuussa 6,5 arkipäivää.

23 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 7 Sivu 66 Korkeintaan 7 arkipäivässä Hakemuksien keskimääräiset käsittelyajat Enimmäiskäsittelyynottoaika käsitellyt % n/kaikki maalis 74,4, 869/1168 5,5 6,5 huhti 85,2 1075/1261 5,03 6,4 touko 68,1 881/1294 5,94 7,1 kesä 54,5 624/1145 6,28 7,9 heinä 79,9 901/1127 5,45 6,5 elokuu 7,1 Tietojärjestelmästä saatavien raporttien sekä sosiaalikeskuksessa pidettävän seurannan perusteella voidaan todeta, että Mikkelin kaupungin perustoimeentulotukihakemusten käsittelyaika ei ole päivittäin kaikkien hakemusten osalta lainmukainen. Yleensä kuitenkin käsittelyajat ovat olleet selkeästi lainmukaiset. Aikaisempiin vuosiin verrattuna tilanne on huomattavasti parempi. Haaste Mikkelissä on pysyä palvelutakuussa kirjallisena tai sähköisenä saapuvien perustoimeentulotukihakemusten käsittelyssä, joka on pääsääntöisesti etuuskäsittelijöiden tehtäväkenttää. Perustoimeentulotukihakemusten ja henkilöstömäärän kehitys Mikkelin kaupungin perustoimeentulotukihakemusten sekä etuuskäsittelyä tekevien työntekijöiden määrän kehitys on kuvattu seuraavassa taulukossa: Perustoimeentulotukihakemukset Vuosi Hakemukset Etuuskäsittelijäresurssi Hakemukset/ etuusk. Hakemukset/ ek/kk Hakemukset/ ek/pv , , , , , , , , , ,3 Taulukon henkilöstömäärästä puuttuvat jokaiselle kesälle palkatut etuuskäsittelijöiden kesälomansijaiset. Henkilöstön poissaolona on huomioitu laskennallisesti 1 kuukauden vuosiloma työntekijää kohti. Muita poissaoloja kuten sairauslomia tai virkavapaita ei ole otettu huomioon. Laskelma ei huomioi sitä, että osa työajasta kuluu muihin työhön liittyviin tehtäviin, kuin varsinaiseen hakemusten käsittelyyn kuten esimerkiksi työkokoukset ja koulutukset sekä neuvonnan työntekijöiden sijaistamiseen. Taulukkoon on laskettu vain etuuskäsittelijät, ei sosiaalityöntekijöitä eikä sosiaaliohjaajia, jotka

24 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 7 Sivu 67 myös käsittelevät toimeentulotukihakemuksia. Toimeentulotukihakemusten määrä on kasvanut vuodesta 2008 vuoteen hakemuksella eli yhteensä 36 prosentilla. Kasvua selittävät yleinen taloustilanne sekä toimeentulotuen rakenteelliset muutokset. Vuoden 2013 hakemusmäärän arvioidaan pysyvän suunnilleen vuoden 2012 tasolla ottaen huomioon Ristiinan ja Suomenniemen kuntaliitoksen aiheuttaman lisäyksen. Työntekijäresurssia on lisätty. Vuoden 2012 aikana seutusoten myötä Ristiinan ja Hirvensalmen etuuskäsittelijät ovat alkaneet olla käytettävissä tasaamaan Mikkelin ruuhkahuippuja. Vuonna 2013 he molemmat työskentelevät säännöllisesti Mikkelin sosiaalikeskukseen tulevia hakemuksia käsittelemässä. Heidän molempien tehtäviinsä kuuluu etuuskäsittelyn lisäksi muitakin tehtäviä, mm. toimistosihteerin ja neuvonnan tehtäviä omissa toimipisteissään. Lisäksi toimeentulotukihakemukseen tehdään useamman kuukauden päätös aina silloin kun se on mahdollista ja perusteltua. Sosiaalityöntekijät käsittelevät omien, sosiaalityöntekijän tukea tarvitsevien asiakkaidensa, toimeentulotukihakemukset muun tapaamisen yhteydessä vastaanotolla. Sosiaalityöntekijät käsittelevät kukin vähintään kymmeniä hakemuksia kuukausittain. Ruuhkatilanteissa myös sosiaalityöntekijät käsittelevät muidenkin kuin sosiaalityön asiakkaiden hakemuksia. Toimeentulotukiprosessia on vuosien mittaan kehitetty monella tavalla. Kehittäminen on osa työntekijöiden työtä. Olennainen osa ko. prosessia on sosiaalikeskuksen neuvonnan toiminta asiakkaiden opastajana ja hakemuksien vastaanottajana ja tietojärjestelmään kirjaajana. Neuvonnan sijaistus tapahtuu etuuskäsittelijöiden toimesta, koska suuri osa neuvonnan asiakkaista on toimeentulotuen hakijoita tai siitä kyseleviä. Viimeisimmät toimeentulotukiprosessin tarkennukset liittyvät yhtenäistetyn laskelman luomiseen ja asiakkaan jälkikäteen tuomien kuittien käsittelyyn. Asiakasohjeistuksen selkiytys on valmistelussa. Ajoittaiset eri tietojärjestelmien häiriöt hidastavat toimeentulotukityötä. Tekniikan aiheuttamia viivästymisiä pyritään vähentämään yhteistyössä Kuntien Tieran ja CGI Oy:n kanssa. Riittävä työntekijäresurssi kaikissa tilanteissa on edellytys hakemusten lainmukaiselle käsittelyajalle. Mikkelissä on vireillä sosiaali- ja terveystoimen sisäisen sijaistusringin luominen loppuvuoden 2013 aikana. Mikkelin kaupunki sitoutuu palkkaamaan riittävän henkilöstön toimeentulotuen käsittelyajan pitämiseksi lainmukaisena Mikkelin kaupunki on palkannut loppuvuodelle lisätyövoimaa

25 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 7 Sivu 68 etuuskäsittelytehtäviin. Pidemmän aikavälin toimenpiteenä on suunnitteilla etuuskäsittelijöiden osaamiskartoitus ja sen pohjalta mahdollisesti tehtävä kehittämisohjelma. Etuuskäsittelijät voisivat erikoistua erityisosaamista vaativiin asiakasryhmiin, joita ovat esimerkiksi yrittäjät. Etuuskäsittelyprosessia kehitetään kokonaisuutena edelleen miettien mm. työnjakoa ja tiettyjen tehtävien keskittämistä. Sosiaalityön ja etuuskäsittelyn työnjakoa kehitetään tulevina vuosina arvioiden etuuskäsittelijän, sosiaaliohjaajan ja sosiaalityöntekijän tehtäväsisältöjä. Etuuskäsittelyprosessin kehittämistä tukee sosiaalipalveluissa tapahtuva organisaatio- ja johtamisjärjestelmän muutos. Mielenterveys- ja päihdepalvelut siirtyvät yhdeksi kokonaisuudeksi terveyspalveluihin ja sosiaalipalveluihin jäävien toimintojen johtaminen järjestetään uudelleen. Lisäksi mietinnässä on tavoitetason määrittäminen päivittäin tehtäviin hakemuksiin ja palkkauksen suhteuttaminen siihen. Enimmäiskäsittelyynottoajat maalis-syyskuu 2013 Liite 2 Ehdotus Sosiaali- ja terveysjohtaja: Mikkelin tuotantolautakunta esittää seudulliselle sosiaali- ja terveyslautakunnalle, että yllä oleva selvitys annetaan Itä-Suomen aluehallintovirastolle koskien toimeentulotukihakemusten käsittelyaikojen saattamista toimeentulotukilain mukaiseksi. Päätös Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta: Hyväksyttiin. Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta Enimmäiskäsittelyynottoajat 3-9_2013 Liite 5 Ehdotus Sosiaali- ja terveysjohtaja: Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta antaa Itä-Suomen aluehallintovirastolle yllä olevan lausunnon.

26 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 7 Sivu 69 Päätös Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta: Hyväksyttiin.

27 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 8 Sivu 70 Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta / 449 / 2013 Lausuntopyyntö järjestämislakia valmistelevan työryhmän väliraportista Valmistelija: sosiaali- ja terveysjohtaja Maria Närhinen, maria.narhinen@mikkeli.fi, puh Sosiaali- ja terveysministeriön asettama sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmä on laatinut väliraportin, jossa on todettu uudistuksen pääperiaatteet (Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2013: 15). Nämä periaatteet perustuvat pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan ja hallituksen tekemiin tarkentaviin linjauksiin. Muistio on julkaistu ministeriön internet-sivuilla: me=dlfe pdf. Yhteenveto ehdotuksista on väliraportin sivuilla Valmisteluryhmän jatkotyön tueksi valmisteluryhmä pyytää kunnilta ja muilta jakelussa mainituilta tahoilta lausunnot järjestämislain jatkovalmistelun kannalta keskeisiin seikkoihin. Lausunnot otetaan huomioon valmisteluryhmän jatkotyössä valmisteltaessa ryhmän loppuraporttiin tulevaa ehdotusta sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaiksi. Vastaukset sähköiseen lausuntopyyntöön pyydetään antamaan mennessä sähköpostissa olevan vastauslinkin kautta. Lausuntopyyntöön voi vastata suomeksi tai ruotsiksi. Annetut lausunnot ovat julkisia. Kysymysten merkitys vastaajille vaihtelee, esimerkiksi osa kysymyksistä koskee käytännössä vain kuntia tai vain osaa kunnista. Sen vuoksi kaikkiin kysymyksiin ei ole pakko vastata. Lomakkeen alussa on väliraportin yksityiskohtia koskevia kysymyksiä. Väliraportista ja siinä tehdyistä ehdotuksista kokonaisuutena pyydetään kommentit lomakkeen lopussa olevassa vastaustilassa. Valmisteluryhmä pyytää siis lausuntoa jokaiselta kunnalta erikseen jolloin seutusoten kuusi kuntaa vastaavatkin itsenäisesti kyselyyn. Koska Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimella on järjestämisvastuu sosiaali- ja terveyspalveluista pois lukien erikoissairaanhoito, on kuitenkin tarpeen linjata lautakunnan yhteinen näkemys väliraportista. Jäsenkunnat voivat halutessaan lausunnossaan ottaa huomioon Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunnan kannanotot. Lautakunta toteaa, että Mikkelin seutusote on käynnistynyt

28 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 8 Sivu 71 ja Mikkelin seudun toimintamalli on toimiva, kun puhutaan perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen järjestämisestä. Mikkelin seutusoten osalta sotealueiden muodostamiskriteerit ovat selkeät. Mikkeli olisi vastuukuntana sotealueessa ja seutusoten muut kunnat ovat alle asukkaan kuntia, jotka kuuluvat Mikkelin sotealueeseen. Myös Juva tulisi linjauksen mukaisesti osaksi sotealuetta. Lautakunnan mielestä myös Pieksämäki sopisi sotealueeseen hyvin. Mikkelin sotealueen väestöpohja tulisi olla vähintään nykyisen Etelä-Savon sairaanhoitopiirin väestöpohja, mutta mielellään suurempikin jotta erikoissairaanhoito voidaan tuottaa kustannustehokkaasti. Päivystysasetuksen mukainen päivystys vaatisi kuitenkin vielä isomman väestöpohjan, luonnollista olisi yhdistää tähän Savonlinnan seutu. Seutusotella on tahtotila rakentaa sotealue Mikkelin seutusoten ympärille kasvattamalla väestöpohjaa sekä liittämällä siihen erikoissairaanhoito. Savonlinnan seudulle muodostunee perustason alue. Mikkelin sotealue voisi laatia sopimuksen Savonlinnan seudun perustason alueen kanssa koskien erikoissairaanhoidon palvelujen järjestämistä ja tuottamista. Alle asukkaan kunnilla tulisi lautakunnan mielestä olla oikeus kuulua suoraan sotealueeseen vaikka kunta kuuluisikin perustason alueen työssäkäyntialueeseen. Kunnan tulee voida itsenäisesti ratkaista onko perustason alue vai sotealue omalle kunnalle parempi vaihtoehto. Vastuu sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatiosta kuuluisi sille, jolla on rahoitusvastuu eli sotealueella sotealueseen kuuluville kunnille ja perustason alueella taas siihen kuuluville kunnille. Vertikaalisesta integraatiosta (hoitoketjut erikoissairaanhoitoon asti) vastaisi kuitenkin sotealue, koska on tärkeää välttää sotealueiden ja perustason alueiden välinen sairaaloiden kilpavarustelu. Perustason palvelut on väliraportissa määritelty järkevästi. Muista palveluista järjestämisvastuussa olisi sotealue. Järjestämisvastuuta ei tulisi laajentaa perustason alueille siitä näkökulmasta mitä palveluita tällä hetkellä tuotetaan vaan on tarpeen keskittyä tulevaisuuden palvelurakenteisiin. Erva-alueiden osalta lautakunta toteaa, että viiden ervan sijaan voisi harkita yhtä valtakunnallista elintä, joka ohjaisi työnjakoa yliopistollisten sairaaloiden välillä ja tarvittaessa myös sotealueiden keskussairaaloiden välillä. Viisi hallinnollista ervaa toisi uuden portaan hallintoon. Mikäli päädyttäisiin yhteen valtakunnalliseen "ervaan", olisi eduksi, että sotealueita olisi riittävän vähän, ja että ne olisivat riittävän kokoisia. Vastuukuntamalli, jossa vastuukunnan hallituksella ei ole otto-oikeutta tai kuntayhtymämalli, jossa kuntien äänioikeus määräytyy asukasluvun mukaan, ovat lautakunnan mielestä molemmat

29 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 8 Sivu 72 mahdollisia hallinnollisia malleja. Uudistus ei saisi kaatua tähän kiistakysymykseen. Sotealueen sisällä tarvevakioitu kunnan asukaslukuun perustuva maksuosuus tuntuisi houkuttelevalta ratkaisulta. Potilaan valinnanvapaus tuo kuitenkin mukanansa lisääntyviä tarpeita tuotteistaa ainakin terveydenhuoltopalvelut. Lisäksi on otettava huomioon, että sotealueilla merkittävä osa kustannuksista muodostuu myös varallaolosta (esim. terveydenhuollon päivystys, ensihoito ja sosiaalipäivystys) jonka rahoitukseen jokaisen kunnan tulisi osallistua. Ehdotus Sosiaali- ja terveysjohtaja: Lautakunta käy keskustelun sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakia koskevasta väliraportista, sekä lähettää kannanottonsa tiedoksi jäsenkunnille ja sosiaali- ja terveysministeriöön. Päätös Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta: Lautakunta hyväksyi lausunnon ja lisäsi edellä olevaan lausuntoon tarkennukset koskien Mikkelin sotealueen väestöpohjaa sekä nykyisen seutusoten toimintamallin arviointia. Tiedoksi Seudullisen sosiaali- ja terveystoimen kunnat, Sosiaali- ja terveysministeriö, osastopäällikkö Kirsi Varhila

30 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 9 Sivu 73 Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta Kaupunginhallitus / 002 / 2013 Mikkelin kaupungin ja Etelä-Savon sairaanhoitopiirin hankesuunnittelun käynnistäminen Valmistelija: sosiaali- ja terveysjohtaja Maria Närhinen, p Sairaanhoitopiirin valtuusto on kokouksessaan hyväksynyt Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ja Mikkelin kaupungin terveydenhuollon toimintojen ja kiinteistöjen järjestelyä koskevan tarveselvityksen jatkotoimenpiteiden lähtökohdaksi. Kokouksessaan sairaanhoitopiirin hallitus on jatkanut asian käsittelyä. Asian eteenpäin viemiseksi on sairaanhoitopiirin hallitus omalta osaltaan päättänyt hankesuunnittelun toteuttamisorganisaation kokoonpanosta ja hankesuunnittelun toteuttamistavasta. Hankesuunnittelu toteutetaan omana työnä valittavan hankehenkilöstön sekä sairaanhoitopiirin että kaupungin asiantuntijoiden ja ammattihenkilöstön avulla. Lisäksi on tarkoituksenmukaista, että valmistelevat työryhmät voivat käyttää vaativien selvitystehtävien osalta tarvittaessa ulkopuolista erityisasiantuntemusta. Hankesuunnittelun valmistelussa on keskeisintä uusi toimintamalli, jossa toimintojen keskittämisellä keskussairaalan alueelle luodaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatio saumattomien hoitoketjujen aikaan saamiseksi. Toimintamallin tulisi olla sellainen, että sitä voidaan soveltaa kaikkien sairaanhoitopiirin jäsenkuntien perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välisten hoitoketjujen kehittämisessä. Tästä työstä vastaisi toimintamallityöryhmä, jolla on apunaan valmistelevat alatyöryhmät. Nämä ovat Elektiivisen potilaan polku -työryhmä, päivystyspotilaan polku -työryhmä sekä Sosiaalihuollon tehtäviä terveydenhuoltoon integroiva työryhmä. Lisäksi hankesuunnittelun valmistelussa tarvitaan myös talous- ja tukipalvelutyöryhmä, joka keskittyy hankkeen talous- ja rahoituskysymyksiin sekä sairaala-alueen ja sairaalan logistisiin ratkaisuihin. Tekninen työryhmä keskittyy kaavoitus- ja tonttikysymyksiin sekä laatii toimintamallityöryhmän tuottaman integraatiomallin pohjalta toimintamallin toteuttamista edistävät tilaratkaisut sekä huonetilaohjelman. Koko hankkeen koordinoinnista vastaava Hankesuunnitteluryhmä tekee yhteistyötä edellä mainittujen