KILPAILUKYKYINEN JA KESTÄVÄ KASVU

Transkriptio

1 HAKIJOIDEN OPAS Osa 1 Jos teillä on lomakkeita täyttäessänne tai tämän oppaan tietoja käyttäessänne käytössä jokin aiemmin verkosta hakemanne versio, tarkistakaa CORDIS-palvelimelta, että kyseinen versio on yhä voimassa. KILPAILUKYKYINEN JA KESTÄVÄ KASVU -1-

2 ESIPUHE Hakijoiden opas sisältää tietoja, jotka ovat tarpeellisia tehtäessä ehdotusta johonkin viidennen puiteohjelman ohjelmista. Opas auttaa löytämään oikean ohjelman ja tarjoaa tietoa ehdotuksen jättämisestä ja tähän tarvittavista lomakkeista. Opas jakautuu kahteen osaan: OSA 1 I luvussa esitellään viidennen puiteohjelman yleiset painopistealueet, tavoitteet ja rakenteet. II luvussa kuvaillaan erityisohjelman Kilpailukykyinen ja kestävä kasvu painopisteet ja tavoitteet. III luvussa selostetaan keskeisiä osallistumissääntöjä ja -ehtoja. IV luvussa on yksityiskohtaista tietoa ehdotusten laatimisesta ja jättämisestä. OSA 2 V luvussa on yksityiskohtaista tietoa ohjelman KILPAILUKYKYINEN JA KESTÄVÄ KASVU EHDOTUSPYYNNÖSTÄ. Hakemuksen laatimista varten tarvitsette lisäksi seuraavat asiakirjat: Sen erityisohjelman työohjelman, jonka alaan hakemuksenne kuuluu. Työohjelmassa kuvaillaan niitä toimintalinjoja, joita koskevia hakemuksia otetaan vastaan, sekä esitetään ohjelman alustava toteutusaikataulu (toteutuskaavio). Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä julkaistun ehdotuspyynnön. Ehdotuspyynnöstä käyvät ilmi toimintalinjat, joita haku koskee, sekä ehdotusten määräajat. Hanke-ehdotusten arviointioppaan (sekä tähän hakijoiden oppaaseen sisältyvät ohjelmakohtaiset ohjeet). Nämä asiakirjat tarjoavat lisätietoja ehdotusten arviointiin sovellettavista kriteereistä, kriteerien painoarvoista sekä ehdotusten hyväksymiselle mahdollisesti asetetuista kynnysarvoista. Arviointiopas ja ohjelmakohtaiset ohjeet muodostavat hyödyllisen muistilistan hakemuksen täydellisyyden tarkistamiseksi. Tämä opas sisältää myös viittauksia muihin asiakirjoihin, raportteihin, lomakkeisiin ja tietokoneohjelmiin, joista on apua laadittaessa ehdotusta. Tämän hakijoiden oppaan sisältämät tiedot eivät rajoita viidettä puiteohjelmaa koskevien neuvoston ja Euroopan parlamentin päätösten, eri erityisohjelmien taikka näihin ohjelmiin liittyvien ehdotuspyyntöjen sääntöjen ja ehtojen soveltamista. -2-

3 Sisällysluettelo Osa 1 ESIPUHE...2 OSA I. VIIDES PUITEOHJELMA...4 I.1. TAVOITTEET...4 I.2. RAKENNE JA SISÄLTÖ...4 I.3.TÄYTÄNTÖÖNPANO...5 LAATIKKO 1 - KEHITYSMAIDEN NUORTEN TUTKIJOIDEN APURAHAT...9 LAATIKKO 2 MARIE CURIE -APURAHAJÄRJESTELMÄ...10 II. KILPAILUKYKYINEN JA KESTÄVÄ KASVU - OHJELMA...11 II.1 OHJELMAN TAVOITTEET...11 II.2. OHJELMAN STRATEGIA...11 II.3 OHJELMAN RAKENNE JA SISÄLTÖ...12 II.4 YHTEISVAIKUTUKSET MUIDEN OHJELMIEN KANSSA...13 II.5 OHJELMAN TOTEUTTAMINEN...13 II.6. VIITETIETOA...19 III. OSALLISTUMINEN VIIDENNEN PUITEOHJELMAN TOIMIIN...20 III.1. OSALLISTUJAT...20 III.2. EHDOTUKSEN JÄTTÄMINEN...21 III.3. EHDOTUSTEN ARVIOINTI...22 III.4. EHDOTUSTEN VALINTA...23 III.5. SOPIMUS...23 III.6. HANKKEEN SEURANTA...25 III.7. YHTEISÖN RAHOITUS...26 LAATIKKO 3 - YHTEISTYÖ MUIDEN KUIN EU-MAIDEN SEKÄ KANSAINVÄLISTEN JÄRJESTÖJEN KANSSA...27 LAATIKKO 4 - MUIDEN KUIN EU-MAIDEN OSALLISTUMINEN VIIDENTEEN PUITEOHJELMAAN LAATIKKO 5 - VALINTAPROSESSIN PÄÄVAIHEET...29 LAATIKKO 6 SOPIMUSTEN OHJEELLINEN LUOKITTELU...31 LAATIKKO 7 - EY:N RAHOITUKSEN LASKENTAMENETELMÄT...32 LAATIKKO 8 - TEOLLIS- JA TEKIJÄNOIKEUDET...33 IV. EHDOTUSTEN LAATIMINEN JA JÄTTÄMINEN...34 IV.1. EHDOTUSPYYNNÖN ALA...34 IV.2. EHDOTUSTEN LAATIMINEN...35 IV.3. EHDOTUSTEN JÄTTÄMINEN...36 IV.4. APU HAKIJOILLE...39 LAATIKKO 9 - AVAINSUOSITUKSET...41 LAATIKKO 10 - SÄHKÖISESSÄ MUODOSSA JÄTETTÄVIEN EHDOTUSTEN EDELLYTTÄMÄT VARMENTEET

4 I. VIIDES PUITEOHJELMA I.1. Tavoitteet OSA 1 Viides puiteohjelma hyväksyttiin 22. joulukuuta 1998, ja siinä määritellään yhteisön toimet tutkimuksen, teknologisen kehittämisen ja esittelyn (jäljempänä "TTK") alalla ajanjaksolle Viides puiteohjelma poikkeaa edeltäjistään. Sen avulla on tarkoitus ratkaista ongelmia ja vastata Euroopan unionin tärkeimpiin sosioekonomisiin haasteisiin. Ohjelmassa keskitytään rajattuun määrään tavoitteita ja alueita, joissa yhdistyvät teknologiset, taloudelliset, sosiaaliset sekä teollisuuteen ja kulttuuriin liittyvät näkökohdat. Painopisteet on valittu soveltaen sekä koko puiteohjelman, puiteohjelman toteuttamiseksi laadittujen erityisohjelmien että näiden erityisohjelmien kattamien TTK-toimien tasolla seuraavia kolmea perusperiaatetta. Euroopan laajuisen toiminnan tuoma lisäarvo ja toissijaisuusperiaate, esimerkiksi kriittisen massan saavuttamiseksi tai Euroopan laajuisten ongelmien ratkaisemisen edistämiseksi Sosiaaliset tavoitteet, kuten elämänlaatu, työllisyys ja ympäristönsuojelu, joilla pyritään vastaamaan unionin kansalaisten odotuksiin ja huolenaiheisiin Talouskehitykseen liittyvät sekä tieteelliset ja teknologiset näkymät, joiden osalta pyritään edistämään harmonista ja kestävää kehitystä Euroopan unionissa. I.2. Rakenne ja sisältö Viides puiteohjelma koostuu seitsemästä erityisohjelmasta. Näistä neljä on aihepiirikohtaisia ja kolme monialaisia. Aihepiirikohtaisia ohjelmia ovat seuraavat: Elämänlaatu ja luonnonvarojen hoitaminen Käyttäjäystävällinen tietoyhteiskunta Kilpailukykyinen ja kestävä kasvu Energia 1, ympäristö ja kestävä kehitys. Euroopan yhteisön perustamissopimuksen määräysten mukaisesti näitä aihepiirikohtaisia ohjelmia tuetaan ja täydennetään laajoilla monialaisilla ohjelmilla. Monialaisia ohjelmia ovat seuraavat: Yhteisön tutkimuksen kansainvälisen aseman vahvistaminen Innovaation edistäminen ja pk-yritysten osallistumisen kannustaminen -4-

5 Tutkijavoimavarojen lisääminen ja sosioekonomisen tietopohjan laajentaminen. Viidennen puiteohjelman keskeinen uusi piirre on sen integroitu ja ongelmalähtöinen lähestymistapa. Integrointia on vahvistettu kolmella tasolla: ½ aihepiirikohtaisten ohjelmien avaintoimintojen avulla. Avaintoiminnot ovat viidenteen puiteohjelmaan sisältyvä merkittävä innovaatio. Integroimalla kaikki tavoitteiden saavuttamisen kannalta tarpeelliset toiminnot ja alat, ne mahdollistavat tutkimuksen kohdentamisen laaja-alaisesti taloudellisiin ja sosiaalisiin kysymyksiin liittyviin eri näkökohtiin. ½ integroimalla monialaisten ja aihepiirikohtaisten ohjelmien tavoitteet. Kansainvälinen yhteistyö Kolmannet maat ja kansainväliset organisaatiot voivat osallistua kaikkiin ohjelmiin, minkä lisäksi ne voivat hyödyntää monialaisen ohjelman Yhteisön tutkimuksen kansainvälisen aseman vahvistaminen tarjoamia osallistumismahdollisuuksia. Osallistumisehdot, mukaan luettuina mahdolliset rahoitusjärjestelyt, on selostettu tämän oppaan luvussa III. Laatikossa 1 on tietoja kehitysmaiden nuorille tutkijoille tarkoitetuista apurahoista. Innovaatiot ja pk-yritysten osallistuminen Pienten ja keskisuurten yritysten osallistumisen edistämiseen tähtääviä toimia toteutetaan kaikissa aihepiirikohtaisissa ohjelmissa sekä ohjelmassa Innovaation edistäminen ja pk-yritysten osallistumisen kannustaminen. Näistä toimista on yksityiskohtaisempia tietoja erityisessä pkyrityksille tarkoitetussa esitteessä. Lisäksi kullakin aihepiirikohtaisella ohjelmalla on yhtymäpinta monialaiseen ohjelmaan Innovaation edistäminen ja pk-yritysten osallistumisen kannustaminen. Tarkoituksena on lisätä tietoisuutta aihepiirikohtaisessa ohjelmassa saavutetuista tuloksista sekä helpottaa teknologiansiirtoa ja tulosten käyttöä pk-yrityksissä. Sosioekonomiset ja koulutukseen liittyvät näkökohdat Sosioekonomista tutkimusta voidaan rahoittaa sekä aihepiirikohtaisista ohjelmista että monialaiseen ohjelmaan Tutkijavoimavarojen lisääminen ja sosioekonomisen tietopohjan laajentaminen kuuluvasta avaintoiminnosta Sosioekonomisen tietopohjan parantaminen. Sosioekonominen tutkimus sisältyy aihepiirikohtaisiin ohjelmiin olennaisena teknologisen tutkimuksen osa-alueena. Tutkijakoulutusmahdollisuuksia tarjoaa puolestaan Marie Curie -apurahajärjestelmä, jota voidaan toteuttaa sekä aihepiirikohtaisten ohjelmien että tutkijapotentiaalia käsittelevän ohjelman koulutustoimien kautta. Apurahajärjestelmää on kuvattu laatikossa 2. ½ varmistamalla aihepiirikohtaisten ohjelmien keskinäinen integrointi. Ohjelmien toteutuksen yhteydessä varmistetaan täydentävä ja synergiaetuja tarjoava vuorovaikutus. I.3.Täytäntöönpano I.3.1. Työohjelma Kullekin erityisohjelmalle on laadittu työohjelma, jossa kuvataan erityiset toimet ja eri tutkimusaiheet. Työohjelmaa tarkistetaan säännöllisesti yhteistyössä riippumattomien asiantuntijoiden neuvoa-antavan ryhmän kanssa sen varmistamiseksi, että ohjelma on jatkuvasti muuttuvien tarpeiden ja kehityksen tasolla. Hakemuksen jättämistä suunnittelevien olisi siksi varmistettava, että heillä on käytössään työohjelman tuorein versio. Erityisohjelman verkkosivuilla on aina tuorein versio työohjelmasta. -5-

6 Työohjelmaan sisältyy alustava aikataulu eli toteutuskaavio, josta käyvät ilmi ne työohjelman osat, joita kulloinenkin haku koskee, sekä tähän liittyvä(t) määräaika (-ajat). Näin voidaan kohdistaa huomio tiettyihin aloihin tai näiden osa-alueisiin ja sitä kautta optimoida mahdollisuudet käynnistää yhteistoimintahankkeita ja rakentaa aihepiirikohtaisia verkkoja. Komissio huolehtii erityisohjelmien hallinnosta ja varmistaa, että ohjelmien aihepiirikohtaisen sisällön yhtymäkohtia hyödynnetään synergiaedut mahdollistavalla tavalla. Tämä saattaa edellyttää yhteisiä tai synkronoituja ehdotuspyyntöjä. Mikäli tämän kaltaiset koordinointitoimet ovat tarpeen, niistä mainitaan ehdotuspyynnössä ja työohjelmassa. I.3.2. Tuettavien toimien tyypit Yhteisö osallistuu viidennen puiteohjelman erityisohjelmissa toteutettavien TTKtoimien 2 rahoitukseen. Tätä koskevat yleiset säännöt 3 ovat seuraavat: (a) Yhteisrahoitteinen toiminta Tutkimusta ja teknologista kehittämistä (TTK) koskevat hankkeet näissä hankkeissa tuotetaan uutta tietämystä tuotteiden, prosessien tai palvelujen kehittämiseksi ja/tai yhteisön politiikkojen tueksi (rahoitusosuus: 50 % tukikelpoisista kokonaiskustannuksista 4,5 ) Esittely- eli demonstraatiohankkeet hankkeissa pyritään osoittamaan sellaisten potentiaalisia taloudellisia hyötyjä tarjoavien teknologioiden toteuttamiskelpoisuus, jotka eivät ole vielä edenneet kaupallistamisvaiheeseen (rahoitusosuus: 35 % tukikelpoisista kokonaiskustannuksista 4,5 ) Yhdistetyt TTK- ja demonstraatiohankkeet hankkeissa yhdistetään edellä kuvatut osatekijät (rahoitusosuus: % tukikelpoisista kokonaiskustannuksista 4,5 ) Infrastruktuurien käyttömahdollisuuksien tukeminen toimien avulla pyritään lisäämään yhteisön tutkijoiden mahdollisuuksia hyödyntää tutkimusinfrastruktuureja. Tuki kattaa enimmillään 100 % toimen tukikelpoisista kustannuksista Pk-yritysten tutkimusyhteistyöhankkeet vähintään kolme toisistaan riippumatonta pk-yritystä vähintään kahdesta jäsenvaltiosta tai yhdestä jäsenvaltiosta ja yhdestä assosioituneesta valtiosta voi yhteisesti teettää tutkimustyötä kolmannella osapuolella (rahoitusosuus: 50 % tukikelpoisista kokonaiskustannuksista 4 ) Pk-yritysten esiselvitystuki tuen osuus 75 % hankkeen esiselvitysvaiheen tukikelpoisista kustannuksista 6 enimmillään 12 kuukauden ajan (esim. toteutettavuustutkimukset, validointi, kumppanien etsintä). (b) Koulutusapurahat Marie Curie -apurahat ovat joko apurahoja, joita yksittäiset tutkijat hakevat suoraan komissiolta, tai vierailuapurahoja, joita tutkimuslaitokset hakevat voidakseen isännöidä tutkijavierailuja (rahoitusosuus: enimmillään 100 % toimen tukikelpoisista lisäkustannuksista 7 ). -6-

7 (c) Tutkijankoulutusverkot ja aihepiirikohtaiset verkot Tutkijankoulutusverkkojen avulla edistetään erityisesti väitöskirjaa valmistelevien tai jo väitelleiden tutkijoiden tutkimustyön kautta tapahtuvaa koulutusta Aihepiirikohtaisten verkkojen avulla pyritään puolestaan kokoamaan yhteen esimerkiksi valmistajia, käyttäjiä, yliopistoja ja tutkimuskeskuksia tietyn tieteellisen ja teknologisen tavoitteen saavuttamiseksi tehtävää työtä varten. Tuki on enimmillään 100 % verkkojen perustamisen ja ylläpidon tukikelpoisista kustannuksista. (d) Koordinoiva toiminta Koordinoivaa toimintaa on jo rahoitusta saavien TTK-hankkeiden koordinointi esimerkiksi kokemusten vaihtamiseksi, kriittisen massan saavuttamiseksi tai tulosten levittämiseksi (rahoitusosuus: enimmillään 100 % toimen tukikelpoisista lisäkustannuksista). Koordinoivaa toimintaa ovat myös yhteisön rahoittamien hankkeiden koordinointiverkot. (e) Liitännäistoimenpiteet Liitännäistoimenpiteiden avulla edistetään erityisohjelman toteutusta tai ohjelman tulevien toimien valmistelua. Niiden avulla voidaan myös valmistautua muihin epäsuoriin TTK-toimiin tai tukea näitä (rahoitusosuus: enimmillään 100 % toimen tukikelpoisista lisäkustannuksista). Kaikissa erityisohjelmissa ei välttämättä järjestetä kaikkia edellä kuvattuja toimenpiteitä koskevia hakuja. Eri ohjelmien ja ehdotuspyyntöjen yhteydessä toteutettavat toimet käyvät ilmi tämän oppaan luvuista II ja V. I.3.3 Hankeryhmät (klusterit) Hankeryhmä on tiettyjen TTK-hankkeiden muodostama kokonaisuus. Hankeryhmien avulla pyritään takaamaan hankkeiden keskinäinen täydentävyys, maksimoimaan Euroopan laajuisen toiminnan tuoma lisäarvo tietyllä alalla ja saavuttamaan voimavarojen kriittinen massa Euroopan tasolla. Jotta monimutkaisia poikkitieteellisiä ongelmia voitaisiin ratkaista mahdollisimman tehokkaasti, tutkimusalaa ja hankkeita on tarkasteltava kokonaisvaltaisesti. Hankeryhmät ovat tämän ongelmalähtöisen lähestymistavan ilmentymä. Niihin niputetaan hankkeita, joissa tarkastellaan tiettyyn avaintoimintoon tai yleisluonteiseen toimeen liittyviä yleisiä kysymyksiä siten, että hankkeet täydentävät toisiaan (toisinaan hankkeita voidaan niputtaa jopa avaintoimintojen tai erityisohjelmien välisten rajojen yli). Hankeryhmien avulla pyritään optimoimaan tieteellinen verkottuminen, hallinto, koordinointi, seuranta, tiedonvaihto sekä soveltuvissa tapauksissa myös tulosten hyödyntäminen ja levittäminen. Hankeryhmistä voi muodostua yksi luonnollinen keino luoda eurooppalaista lisäarvoa tavalla, joka ei ole mahdollinen yksittäisten hankkeiden rajallisten resurssien avulla. Hankeryhmiksi voidaan koota ja yhdistää kaikentyyppisiä hankkeita, mukaan luettuina yhteisön eri TTK-toimien yhteydessä rahoitetut hankkeet (avaintoimet, yleisluonteiset toimet, infrastruktuuri). Yleisen eurooppalaisen lähestymistavan -7-

8 nimissä ja mikäli näin saavutetaan synergiaetuja huomioon voidaan ottaa myös muiden tutkimusohjelmien (lähinnä EUREKA ja COST) asianomaiset toimet. I.3.4. Miesten ja naisten yhtäläiset mahdollisuudet Komissio pyrkii takaamaan eri sukupuolten yhtäläiset mahdollisuudet kaikkien unionin politiikkojen toteutuksessa, ja tämän periaatteen mukaisesti viidennessä puiteohjelmassa kiinnitetään erityistä huomiota naisten osallistumisen edistämiseen TTK-alalla. Naispuolisia tutkijoita kannustetaankin erityisesti osallistumaan edellä kuvattuihin TTK-toimiin. -8-

9 Laatikko 1 - Kehitysmaiden nuorten tutkijoiden apurahat Yhteistä tutkimushanke-ehdotusta 1 tai koordinoivaa toimintaa koskevaa ehdotusta laativa konsortio voi halutessaan hakea samalla kansainvälisen yhteistyön koulutusapurahaa (hakulomake on tämän oppaan liitteenä). Nämä apurahat rahoitetaan erityisohjelman Yhteisön tutkimuksen kansainvälisen aseman vahvistaminen budjetista, ja niiden avulla kehitysmaiden (mukaan luettuina nousevan talouden maat ja Välimeren alueen kumppanimaat 2 ) nuoret tutkijat voivat työskennellä enimmillään kuusi kuukautta eurooppalaisessa tutkimuslaitoksessa viidenteen puiteohjelmaan kuuluvan hankkeen parissa. Apurahoja myönnetään ainoastaan koulutusta varten (esim. jotta hakija oppisi uuden tieteellisen tekniikan tai työskentelisi sellaisen kokeen tai koekokonaisuuden parissa, jonka alalla isäntätutkimuslaitoksella on erityistä tietämystä, ja jota ei voida suorittaa tutkimuslaitoksessa, jossa hakija tavanomaisesti työskentelee). Apurahahakemus on jätettävä samanaikaisesti hanke-ehdotuksen kanssa ja ne myös arvioidaan samanaikaisesti. Oma-aloitteisia yksittäisiä apurahahakemuksia ei hyväksytä. Apurahan hakeminen ei vaikuta millään tavoin hanke-ehdotuksen menestykseen. Apuraha myönnetään ainoastaan, mikäli koko ehdotus valitaan rahoitettavaksi ja apurahahakemusta arvioidaan tasokkaaksi. Heikko apurahahakemus voidaan hylätä ilman, että tällä on vaikutusta hanke-ehdotuksen menestykseen. Ollakseen hakukelpoinen apurahan hakijan on oltava hakemuksen jättöhetkellä alle 40- vuotias ja jonkin hakukelpoisen maan kansalainen 2. Hakijan on työskenneltävä kyseisessä maassa ja aiottava palata tähän maahan koulutusjakson päätyttyä. Hakijalta edellytetään isäntälaitoksen työskentelykielen hyvää taitoa. Erityisesti naispuolisia hakijoita rohkaistaan jättämään hakemuksia. Isäntälaitoksen on sijaittava jossakin Euroopan unionin jäsenvaltiossa tai viidenteen puiteohjelmaan assosioituneessa valtiossa 3, ja sen on oltava yhteistä tutkimushanketta tai koordinoivaa toimintaa ehdottavan konsortion jäsen. Valinnan perusteena ovat hakemuksen tieteellisten ja/tai koulutuksellisten tavoitteiden taso, apurahan mahdollinen hyöty hakijalle, hänen omalle laitokselleen ja hankkeelle kokonaisuudessaan sekä hakijan kokemus ja ammatillinen koulutus. Kuuden kuukauden koulutusjakson on käynnistyttävä 12 kuukauden kuluessa siitä, kun komissio on allekirjoittanut päähanketta koskevan sopimuksen. Matkakuluina korvataan kiinteämääräinen summa, joka vastaa hakijan kotipaikan ja isäntälaitoksen välisen edestakaisen matkan (apex-) hintaa. Lisäksi koulutusjaksolta maksetaan Marie Curie -apurahajärjestelmän mukaista päivärahaa (katso erityinen hakijoita varten laadittu esite). 1 TTK-hankkeet, esittelyhankkeet ja yhdistetyt hankkeet (katso kohta I.3.2.a). 2 Kyseeseen tulevat kehitysmaat ovat: Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maat (AKT), Aasian ja Latinalaisen Amerikan maat (ALA) ja Välimeren alueen kumppanit. 3 Luettelo assosioituneista valtioista, ks. laatikko

10 Laatikko 2 Marie Curie -apurahajärjestelmä Marie Curie -apurahat ovat joko henkilökohtaisia apurahoja, joita yksittäiset tutkijat voivat hakea komissiolta, tai vierailuapurahoja, joita isäntätutkimuslaitokset voivat hakea komissiolta tutkijavierailujen kustannusten kattamiseksi. Henkilökohtaiset apurahat: Henkilökohtaiset Marie Curie -apurahat Apurahoilla tuetaan väitelleitä tai vastaavassa vaiheessa olevia nuoria tutkijoita. Marie Curie -paluuapurahat Muita heikommassa asemassa olevilta alueilta lähtöisin oleville Marie Curie -stipendiaateille myönnettävä apuraha, jonka avulla nämä voivat palata tällaiselle alueelle kotimaassaan tohtorintutkinnon jälkeisen kaksivuotisen apurahakauden päättyessä. Kokeneiden tutkijoiden Marie Curie -apurahat Apurahoja myönnetään kokeneille tutkijoille edistämään asiantuntemuksen ja teknologian siirtoa i) yritysten ja korkeakoulujen välillä ja ii) muita heikommassa asemassa olevilla yhteisön alueille. Vierailuapurahat: Vierailut Marie Curie -koulutuskeskuksissa Tästä apurahajärjestelmästä tuetaan tohtorintutkintoa valmistelevia nuoria tutkijoita antamalla heille mahdollisuus suorittaa osa opinnoistaan oman erityisalansa kansainvälisesti tunnustetussa tutkimusryhmässä. Marie Curie -kehitys- ja vierailuapurahat Apurahat on suunnattu muita heikommassa asemassa olevilla alueilla sijaitseville, aktiivisesti tutkimustyötä tekeville laitoksille, jotka pyrkivät laajentamaan tutkimuskompetenssiaan uusille alueille. Apurahojen avulla voidaan ottaa vastaan jo väitelleitä tutkijoita. Yritysten Marie Curie -vierailuapurahat Apurahoja myönnetään yrityksille (pk-yritykset mukaan luettuina) väitöskirjaa valmistelevien tai jo väitelleiden nuorten tutkijoiden kouluttamiseksi teollisuus- ja kaupallisissa yrityksissä. Järjestelmällä tuetaan erityisesti sellaisten nuorten tutkijoiden koulutusmahdollisuuksia, joilla ei ole aikaisempaa kokemusta työskentelystä teollisuudessa. Lisätietoja Marie Curie -apurahajärjestelmästä sekä hakulomakkeita on www-sivuilla osoitteessa

11 II. Kilpailukykyinen ja kestävä kasvu - ohjelma II.1 Ohjelman tavoitteet Kilpailukykyinen ja kestävä kasvu -ohjelman tärkeimmät tavoitteet ovat: - tuottaa, levittää ja hyödyntää sellaista tietämystä ja teknologiaa, jota tarvitaan tulevaisuuden markkinoilla kilpailukykyisten prosessien suunnitteluun ja korkealaatuisten, ympäristö- ja käyttäjäystävällisten tuotteiden ja ja kehittämiseen, - auttaa lisäämään taloudellista kasvua sekä ylläpitämään ja/tai parantamaan työllisyyttä Euroopassa, - ylläpitää valmistus- ja jalostusteollisuuden sekä palveluyritysten (myös pk-yritysten) jatkuvaa innovaatiotoimintaa ja nykyaikaistamista yritysten kilpailukyvyn parantamiseksi, - tukea sellaisten yhteisöpolitiikan osa-alueiden kehittämistä ja täytäntöönpanoa, joilla mahdollistetaan kilpailukykyinen ja kestävä kehitys. Tähän kuuluu myös kasvuun liittyvien palvelujen, kuten liikennepalvelujen, kehittäminen. Tällaisten palvelujen on oltava taloudellisia ja turvallisia sekä ympäristöä ja elämänlaatua suojelevia. Lisäksi on kehitettävä laadukkaita materiaaleja, luotettavia mittaus- ja testausmenetelmiä sekä yksittäisten tutkimusrakenteiden optimaalisia käyttötapoja. Kilpailukyky ja kestävyys edellyttävät järjestelmänäkökulmaa, jossa tutkimustoiminnalla tuetaan keskenään johdonmukaisten, yhteenliitettävien ja ympäristön kannalta tehokkaiden teollisten ja yhteiskunnallisten järjestelmien kehittämistä vastaamaan sekä markkinoiden tarpeisiin että yhteiskunnallisiin tarpeisiin. II.2. Ohjelman strategia Ohjelmassa tuetaan tutkimustoimintaa, joka edistää kilpailukykyä ja kestävää kehitystä varsinkin aloilla, joilla nämä kaksi tavoitetta liittyvät yhteen. - Vastataan sosioekonomisiin tarpeisiin: Ohjelman tarkoituksena on kehittää kokonaisvaltaista ajattelua, vahvistaa unionin elinkeinoelämän innovatiivisuutta, tukea uuteen teknologiaan ja uusiin markkina-aloihin erikoistuneiden yritysten ja palveluiden luomista ja siten edistää aikamme suurten yhteiskunnallisten ongelmien, erityisesti työttömyyden, ratkaisemista. Samaan aikaan tutkitaan kestävää liikkuvuutta sekä ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittavia ja kuluttajaa hyödyttäviä menetelmiä, tuotteita ja palveluita tavoitteena parantaa elämänlaatua ja työoloja. - Tuotetaan eurooppalaista lisäarvoa: Toiminnalla, jolla pyritään ratkaisemaan useampia kuin yhtä valtiota koskevia ja eri avainaloilla esiintyviä ongelmia, on selkeästi eurooppalainen ulottuvuus. Sama pätee myös yhteisön politiikkaa tukevien sääntöjen ja standardien laatimiseen. Konkreettisten ja näkyvien tulosten saamiseksi kallista teknologiaa edellyttävillä aloilla toiminnan on oltava riittävän laajamittaista, -11-

12 joten käyttöön on otettava kaikki kansalliset voimavarat ja muut yhteisön TTKpolitiikan välineet. Tuetaan Euroopan kilpailukykyä: Euroopan unioni on tärkeimmistä kilpailijoistaan jäljessä siinä suhteessa, ettei se pysty yhtä hyvin muuttamaan tieteellisen tutkimuksen tuloksia innovaatioiksi. Kilpailukyvyn parantamiseksi ja tuottavuuden lisäämiseksi on tuettava sekä tutkimusta että innovaatioita, jotka liittyvät uusiin toimintaimalleihin (esimerkiksi ympäristöteknologiaan). - Eettinen toimintakehys: Kaikkia erityisohjelman toimia toteutettaessa kunnioitetaan ihmisoikeuksia ja eettisiä perusperiaatteita viidennestä puiteohjelmasta tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen 6 artiklan mukaisesti. II.3 Ohjelman rakenne ja sisältö Ohjelma on jaettu kolmeen toisiinsa liittyvään osaan: A) Neljä avaintoimintoa, joilla pyritään kehittämään keskeisiä tekniikoita, ajatusmalleja ja toimintaperiaatteita selkeästi yksilöityjen ongelmien ratkaisemiseksi. Nämä neljä avaintoimintoa ovat: ½ Avaintoiminto 1 - Innovatiiviset tuotteet, menetelmät ja organisointi: Tällä avaintoiminnolla olisi huomattavasti tuettava muun muassa seuraavia keskipitkän aikavälin tavoitteita: a) tuetaan teollisuuden nykyaikaistamista ja sopeutumista muutoksiin, b) parannetaan huomattavasti kokonaislaatua, c) minimoidaan voimavarojen käyttö. ½ Avaintoiminto 2 - Kestävä liikenne ja liikennemuotojen yhteensopivuus: Tämän avaintoiminnon TTK-toiminnan kolme painopistealuetta, joilla pyritään edistämään kestävää liikkuvuutta, kuvastavat nykyaikaisen kokonaisvaltaisen liikennejärjestelmän kolmea tärkeintä osatekijää, jotka ovat a) selkeä, sosioekonomisia tavoitteita kuvastava sääntelykehys, b) yhteentoimivista osista koostuva infrastruktuuri, joka mahdollistaa houkuttelevien, vähän ympäristöä kuormittavien ja tehokkaiden liikennemuotojen toiminnan, c) liikennemuotokohtaiset ja intermodaaliset järjestelmät liikenteen hallintaa ja palvelujen tarjontaa varten. ½ Avaintoiminto 3 - Maa- ja meriliikenneteknologia: Tutkimusta tarkastellaan ja harjoitetaan seuraavien aihepiirien ympärillä: a) keskeisen teknologian kehittäminen ja b) sen kokoaminen ja validointi kehittyneiksi tuotantoratkaisuiksi seuraavien suoritteiden aikaansaamiseksi: i) polttoaineenkulutuksen ja päästöjen vähentäminen, ii) parempi suorituskyky ja iii) parempi järjestelmälähtöinen kilpailukyky. ½ Avaintoiminto 4 - Ilmailuteollisuuden uudet näkymät: Tämän avaintoiminnon tavoitteena on vahvistaa Euroopan ilmailuteollisuuden kilpailukykyä ja varmistaa samalla ympäristön ja turvallisuuden kannalta kestävä lentoliikenteen kasvu. TTK-toiminnassa keskitytään kahteen aihekokonaisuuteen: a) keskeisen teknologian kehittäminen, ja b) tekniikoiden integrointi ja validointi, jossa pyritään tekniikan avulla i) alentamaan ilma-alusten hankintakustannuksia, ii) parantamaan niiden tehokkuutta ja suorituskykyä, iii) pienentämään meluhaittoja -12-

13 ja ilmakehään kohdistuvia vaikutuksia ja iv) parantamaan niiden toimintakapasiteettia. B) Tutkimukseen ja teknologiseen kehittämiseen liittyvät yleiset toimet, joilla on sovellusmahdollisuuksia monilla aloilla, ja joilla tuetaan tieteellisen ja teknisen perustan vahvistamista muutamilla keskeisillä aloilla. Näitä ovat: ½ Materiaalit sekä niiden tuotantoon ja jalostukseen liittyvät tekniikat: Ensisijaisesti pyritään seuraaviin yksittäisiin tavoitteisiin: a) tuetaan kehittyneiden materiaalien sovelluksia, joilla parannetaan elämänlaatua, b) kehitetään kestäviä materiaalien tuotanto- ja jalostusmenetelmiä, c) parannetaan turvallisuutta ja luotettavuutta, d) edistetään materiaalien tehokasta käyttöä ja uudelleenkäyttöä. ½ Terästeollisuuden uudet ja parannetut materiaalit ja tuotantotekniikat: Tavoitteena on alentaa kustannuksia, lisätä käyttäjien tyytyväisyyttä ja kasvattaa lisäarvoa sekä rauta- ja terästeollisuuden että tavarantoimittajien, loppukäyttäjien ja muiden tutkimuskumppaneiden hyödyksi. ½ Mittaus ja testaus: Sosioekonomiset tavoitteet ovat seuraavat: a) esinormatiivinen tutkimus ja standardoinnin tekninen tuki, b) petosten vastainen toiminta ja c) laadun parantaminen. C) Tutkimuksen perusrakenteiden tukeminen. Tarkoituksena on kannustaa perusrakenteiden hallinnasta vastaavia tekemään yhteistyötä ja yhdistämään voimavaroja keskenään sekä rakenteiden käyttäjien kanssa. Lisäksi tällä tuetaan asianmukaisen verkottuneen toimintaympäristön luomista ohjelman kattamille aloille. Ohjelmassa ei käytetä käyttöoikeuksia koskevaa sopimusta. Yksityiskohtaiset tavoitteet ja TTK-toiminnan painopistealueet määritellään työohjelmassa. II.4 Yhteisvaikutukset muiden ohjelmien kanssa TTK-toimet integroidaan ja koordinoidaan tarvittaessa eri avaintoimintojen ja erityisohjelmien sisällä ja niiden välillä sekä yhteisen tutkimuskeskuksen toiminnan kanssa. Esimerkkejä koordinointikohteista on työohjelman kohdassa 4.3. Lisäksi toimintaa koordinoidaan tiiviisti monialaisten ohjelmien kanssa. II.5 Ohjelman toteuttaminen II.5.1. Hakutyypit TTK-toimintaa harjoitetaan ehdotuspyyntöjen kautta. Ohjelmassa tullaan järjestämään seuraavan tyyppisiä ehdotuspyyntöjä: *Vahvistettuun määräaikaan mennessä jätettäviä ehdotuksia koskevat haut (määräajoin järjestettävät haut): Näissä voi jättää tiettyyn tutkimusalaan liittyviä ehdotuksia tiettyyn määräaikaan mennessä. Kunkin haun tutkimusalat on määritelty työohjelman kohdissa "Ehdotuspyyntöjen strategia ja painopistealueet" ja tarkemmin EY:n virallisessa lehdessä -13-

14 julkaistavassa hakuilmoituksessa. Määräajoista annetaan yleiskuvaus ohjelman täytäntöönpanon alustavassa aikataulussa ja ne määritellään tarkemmin EY:n virallisessa lehdessä julkaistavissa hakuilmoituksissa. Näissä hauissa pyydetään ehdotuksia yhteisrahoitteisiksi tutkimushankkeiksi ja koordinointitoimiksi (aihepiirikohtaiset verkot ja koordinoiva toiminta). Ehdotuspyynnöt voivat koskea myös avaintoimintoon 2 liittyviä liitännäistoimenpiteitä. Vahvistettuun määräaikaan mennessä jätettäviä ehdotuksia koskeviin hakuihin liittyy yleensä vapaaehtoinen ehdotusluonnosten esitarkastus, joka ei edellytä ehdotuksen jättämistä. *Avoimet haut: Nämä käynnistetään ohjelman alussa erityisesti pk-yrityksiä koskevia toimia, Marie Curie -apurahoja, liitännäistoimenpiteitä ja kiinnostuksenilmaisuja (joiden avulla halukkaat voivat ehdottaa TTK- ja infrastruktuuritarpeisiin liittyviä tutkimusaiheita joillakin hakujen aihealueilla) varten sekä kansainvälistä toimintaa koskevia aloitteita, kuten IMS-hanketta (Intelligent Manufacturing Systems) varten. Haut ovat avoinna puiteohjelman viimeiseen vuoteen asti, ja ehdotukset arvioidaan määräajoin kaksi tai kolme kertaa vuodessa. *Aihekohtaiset haut: Tällaisia järjestetään yleensä kerran tai kahdesti vuodessa, ja ne koskevat tarkoin määriteltyä aihepiiriä tai toimintaa. Siinä yhteydessä julkaistaan on oheisasiakirjoja, joissa määritellään tarkasti vaaditun toiminnan tavoitteet. Näin ohjelmassa voidaan keskittyä tarkoin määriteltyihin tutkimuksen ja infrastruktuurin tarpeisiin Euroopassa ja luoda joustava ja tehokas toimintamalli sekä voimavarojen kohdentamiseksi että ehdotusten tekijöiden avustamiseksi heidän pyrkiessään suuntaamaan toimintaansa oikein. Komissio julkaisee kiinnostuksenilmaisupyyntöjä, joiden kautta halukkaat voivat ehdottaa TTK-tarpeisiin ja infrastruktuurin tarpeisiin liittyviä tutkimusaiheita joillakin hakujen aihealueilla. Aihekohtaiset haut varataan politiikan painopisteisiin liittyvälle tutkimukselle, sertifioitujen vertailumateriaalien toteutettavuustutkimuksille ja tutkimuksen perusrakenteiden tukitoimille. Haun alkaessa voidaan antaa lisätietoja varsinkin avaintoimintoon 2 liittyvistä tehtävistä. II.5.2. Toteutus Ohjelma toteutetaan seuraavien toimintatyyppien kautta: T&K-, demonstraatio- ja yhdistelmähankkeet erityisesti pk-yrityksiä koskevat toimenpiteet Œ esiselvitystuki Œ tutkimusyhteistyöhankkeet Marie Curie -apurahat Œ yritysten vierailuapurahat, Œ kokeneiden tutkijoiden apurahat Inco-apurahat koordinointitoimet -14-

15 Œ Œ aihepiirikohtaiset verkot koordinoiva toiminta liitännäistoimenpiteet T&K, demonstraatio- ja yhdistelmähankkeita toteuttavat teollisuus- ja palveluorganisaatiot, yliopistot ja tutkimuskeskukset, jotka harjoittavat strategisia tavoitteita koskevaa ja mahdollisia sosioekonomisia ja teollisia vaikutuksia omaavaa tutkimustoimintaa. Tulosten vaikutusmahdollisuuksista pidetään osoituksena taloudellisten toimijoiden todellista osallistumista hankkeeseen sekä merkittävyyttä uusien toimintamallien ja yhteisöpolitiikan eri osa-alueiden kannalta. Pk-yrityksiä kannustetaan osallistumaan TTK-toimiin, ja erityistä huomiota kiinnitetään TTK-hankkeissa kehitetyn teknologian hyödyntämiseen ja laajempaan käyttöönottoon. Tutkimushankkeissa pyritään luomaan uutta tietämystä, josta voidaan odottaa olevan hyötyä tuotteiden, prosessien, palvelujen ja toimintaperiaatteiden kehittämisessä, kun taas demonstraatiohankkeiden tarkoituksena on osoittaa sellaisten tekniikoiden, menetelmien tai palvelujen elinkelpoisuus, joita ei voida suoraan kaupallistaa, tai tutkia innovatiivisten toimintapoliittisten mallien toteutettavuutta. Demonstraatiohankkeiden olisi mahdollisimman tiiviisti oltava kytköksissä niihin käyttäjäryhmiin, jotka on saatava vakuuttuneiksi uuden teknologian tai innovaation hyödyistä tai joilla voi tulevaisuudessa olla suuri merkitys näiden omaksumisen kannalta. Tämä voi olla tehokas keino välttää käyttöönottoa haittaavat muut kuin tieteelliset tekijät ja helpottaa tulosten hyödyntämistä tulevaisuudessa. Käyttäjäryhmiä ei kuitenkaan yleensä ole tarkoitus sisällyttää hankkeisiin sopimuspuolina. Esittelyhankkeiden kesto määritellään tapauskohtaisesti (muun muassa markkinatilanteen ja -suuntausten sekä prototyypin tuottamiseen ja validointiin kuluvan ajan perusteella). Hankkeiden normaalikesto on kaksi vuotta ja enimmäiskesto periaatteessa neljä vuotta. Yhdistelmähankkeisiin sisältyy sekä tutkimus- että demonstraatiotoimintaa. Yhdistelmähanketta koskevassa ehdotuksessa on selkeästi eroteltava T&Ktoiminta ja demonstrointiin liittyvä toiminta. Erityisesti pk-yrityksiä koskevilla toimenpiteillä pyritään kannustamaan pkyrityksiä osallistumaan eurooppalaisiin tutkimusohjelmiin ja helpottamaan niiden osallistumista. Œ Esiselvitystuilla autetaan pk-yrityksiä näiden valmistellessa ehdotuksia T&K-, demonstraatio-, yhdistelmä-, innovaatio- (eivät mahdollisia tässä aihepiirikohtaisessa ohjelmassa) tai tutkimusyhteistyöhankkeiksi. Œ Tutkimusyhteistyöhankkeissa (CRAFT-hankkeet) vähintään kolme toisistaan riippumatonta pk-yritystä voi yhdessä teettää ulkopuolisia tutkimustöitä. Ks. erillinen esite. Marie Curie -apurahat, jollaisia ovat Œ yritysten vierailuapurahat ja Œ kokeneiden tutkijoiden apurahat (luokka 40) Ks. erillinen Hakijoiden opas. -15-

16 Inco-apurahat: lyhytaikaisia koulutusapurahoja, joiden avulla kehitysmaiden nuoret tutkijat voivat työskennellä TTK-hankkeissa, ja jotka toteutetaan yhdessä yhteisön tutkimuksen kansainvälisen aseman vahvistamista koskevan erityisohjelman kanssa. Ks. erillinen Hakijoiden opas ja laatikko 1. Koordinointitoimet Koordinointitoimien tarkoituksena on edistää tutkijaryhmien ja muiden osapuolten yhteistyötä yhdistämällä näiden asiantuntemusta tutkimusverkostoiksi, jotta voitaisiin Euroopan laajuisen yhteistyön avulla löytää helpommin ratkaisuja kaikille unionin jäsenvaltioille yhteisiin ongelmiin. Koordinointitoimet voivat tulla kyseeseen, kun raakatiedon kokoamisella yhteen voitaisiin helpottaa tutkimustiedon tulkitsemista kaikille yhteisellä tavalla ja myötävaikuttaa yhdenmukaisten standardien, menettelytapojen, menetelmien, prosessien ja yhteisten tutkimusvälineiden kehittämiseen. Tällaista toimintaa olisi myös sellaisen valmistelutyön koordinointi, jota tarvitaan ennen mahdollisesti myöhemmin käynnistettävää yhteisrahoitteista hanketta. Koordinointitoimien avulla voidaan myös saattaa yhteen tuotantolaitoksia, valmistusyrityksiä, loppukäyttäjiä, yliopistoja ja tutkimuskeskuksia saman teknologisen tavoitteen ympärille tutkijoiden liikkuvuuden helpottamiseksi ja markkina- ja käyttäjätarpeiden ottamiseksi paremmin huomioon. Œ Aihepiirikohtaisten verkkojen avulla: koordinoidaan strategisiin tavoitteisiin liittyviä yhteisön rahoittamia TTKhankkeita ja muita toimia (hankeryhmiä eli klustereita). Hankeryhmiä voivat muodostaa ennalta ehdotusten tekijät tai jälkikäteen komission yksiköt (ks. työohjelman kohta 4.2), koordinoidaan Euroopan tutkimusrakenteisiin vaikuttavaa toimintaa kokoamalla yhteen tutkimuskeskuksia, yrityksiä, standardointielimiä, viranomaisia, yhteiskunnallisten palvelujen tarjoajia/käyttäjiä jne. (ks. aihekohtaisia hakuja koskevia erityistietoja), koordinoidaan tiettyyn tieteelliseen tai teknologiseen tavoitteeseen liittyvää toimintaa kokemusten vaihdon ja tietämyksen siirron helpottamiseksi. Œ Koordinoivassa toiminnassa sovitetaan yhteen yksittäisissä jäsenvaltioissa jo rahoitettavia hankkeita esimerkiksi toiminnan kanavoimiseksi tehokkaammin, kokemusten vaihdon ja hyödyntämisen helpottamiseksi ja tulosten levittämiseksi. Liitännäistoimenpiteet Liitännäistoimenpiteillä 1 edesautetaan ohjelman eri toimien täytäntöönpanoa tukemalla strategisten tavoitteiden määrittelyä tai saavuttamista. Niillä tuetaan myös tulevien toimien valmistelua. 1 Tässä oppaassa käsiteltyjen ehdotuspyyntöjen lisäksi saatetaan käyttää muitakin menetelmiä liitännäistoimenpiteiden toteuttamiseksi. Tuotteen tai palvelun hankinnasta koostuviin liitännäistoimenpiteisiin sovelletaan julkisia hankintoja koskevia menettelyjä (tarjouspyyntöjä). -16-

17 Avaintoimintoa 2 (Kestävä liikenne ja liikennemuotojen yhteensopivuus) koskevia ja politiikan painopisteisiin liittyvistä selvityksistä koostuvia liitännäistoimenpiteitä koskevat ehdotukset on jätettävä määräaikaisten ehdotuspyyntöjen mukaisesti ja niissä asetettuja painotuksia noudattaen. Aihekohtaisiin hakuihin voidaan sisällyttää varsin yksityiskohtaisiinkin aiheisiin liittyvien liitännäistoimien hakuja. Muut tämän ohjelman liitännäistoimet toteutetaan avoimen haun kautta, joka kattaa seuraavat toimintatyypit: Œ Toimintatyyppi 1. Selvitykset, joilla tuetaan avaintoimintojen toteuttamista, yleisluonteista toimintaa tai tutkimuksen perusrakenteita: ennakoivat tutkimukset, vaikutusarvioinnit tai strategiset tutkimukset, joissa tarkastellaan ohjelman tietyn tavoitteen tai toiminnan (esim. kohdennetun tutkimuksen tai teknologiakokonaisuuden) tieteellisiä, teknisiä, sosioekonomisia ja poliittisia näkökohtia. 2 Œ Toimintatyyppi 2. Tulevan toiminnan valmistelu, jota koskevissa ehdotuksissa olisi käsiteltävä eurooppalaisesta näkökulmasta sellaisia laajoja monialaisia tutkimuspoliittisia kysymyksiä, jotka liittyvät teollisuuden kilpailukykyyn ja kestävään kasvuun, tai keskityttävä tärkeisiin yksittäisiin sosioekonomisiin ongelmiin/tarpeisiin, syntymässä olevaan teknologiaan, teknologiajärjestelmiin, teollisuudenaloihin tai teknis-teollisten klusteroitumisilmiöiden muutoksiin. Niihin olisi tarpeen mukaan yhdistettävä seuraavia aihekokonaisuuksia: sosioekonomiset haasteet ja mahdollisuudet; muutosvoimat ja muutoksen suunnat; teknologisten innovaatioiden lyhyen/keskipitkän/pitkän aikavälin tavoitteet; teknologian pullonkaulatekijät ja tutkimuksen kehityskaaviot; uusien tekniikoiden vaikutusarvioinnit; Euroopan vahvuuksien vertaileva analyysi; eurooppalaisen ja maailmanlaajuisen TTK-yhteistyön tarpeet ja mahdollisuudet; uuden teknologian käyttöönoton tekniset ja muut esteet; vaikutukset Euroopan tutkimuspolitiikkaan ja muihin toiminta-aloihin. Œ Toimintatyyppi 3. Innovaatioita tukeva toiminta tutkimustulosten leviämisen, siirron, hyödyntämisen ja laajan käytön edistämiseksi ja helpottamiseksi varsinkin pk-yrityksissä. Tähän voidaan pyrkiä monin tavoin, jollaisia ovat esimerkiksi innovaatioita koskevat tukiverkostot ja -tapahtumat (esim. sijoittajafoorumit, teknologianvälitystapahtumat), asemansa vakiinnuttaneiden menetelmien ja tekniikoiden käyttöön liittyvien parhaiden käytäntöjen edistäminen, erilaiset arvioinnit (esim. käyttäjien tarpeista), julkaisut, verkkosivut ja muut eri kohderyhmille (muun muassa päätöksentekijöille ja standardointielimille) suunnatut tiedottamistoimet. Lisäksi kannustetaan toimiin, joissa otetaan huomioon innovaatioiden teknisten näkökohtien lisäksi soveltuvin osin myös sosiaaliset, organisatoriset, johtamistekniset sekä osaamiseen liittyvät näkökohdat. Haluttaessa käyttää ulkopuolisia asiantuntijoita on ensin julkaistava tarjouspyyntö ehdokkaiden löytämiseksi. Myös oma-aloitteiset rahoituspyynnöt saatetaan hyväksyä. 2 T&k-, esittely- ja yhdistelmähankkeita koskeviin ehdotuksiin on suotavaa yhdistää sosioekonomista tutkimusta aina kun se on mahdollista. -17-

18 Paljon teknistä työtä vaativia käyttöönottoa edistäviä toimia (esim. kokeiluja, koekäyttäjätestejä, arviointeja ja suorituskykytestejä) ei rahoiteta liitännäistoimina, vaan niitä olisi ehdotettava itsenäisenä tutkimusyhteistyö-, T&K-, demonstraatio- tai yhdistelmähankkeena tai sellaisen osana määräajoin järjestettävissä hauissa. Œ Toimintatyyppi 4. Tiedottamiseen, avustamiseen ja tiedonvaihtoon liittyvät toimet, joilla pyritään lisäämään tietoutta ohjelman yksittäisistä tavoitteista tai toimista ja edistämään tiettyjen ryhmien osallistumista (esim. käyttäjien tai yhteiskunta- ja taloustieteen tutkijoiden osallistumista TTKtoimintaan tai pk-yritysten osallistumista Marie Curie -apurahajärjestelmään) ja parantamaan tiedonvaihtoa tutkimusyhteisön, käyttäjien ja muiden intressitahojen välillä. Toiminta voi koostua konferensseista, seminaareista, työryhmistä tai muista tieteellisistä ja teknisistä tapaamisista, julkaisuista, verkkosivuista jne. Pk-yritysten osallistumista erityisesti pk-yrityksiä koskeviin toimenpiteisiin edistävää tiedotus- ja tukitoimintaa (esiselvitystuki ja tutkimusyhteistyöhankkeet) tuetaan yleensä monialaisesta ohjelmasta Innovaatiot ja pk-yritysten osallistuminen. Hankeverkostojen sisällä tapahtuvaa tiedonvaihtoa ja yhteistyötä tuetaan aihepiirikohtaisia verkkoja tai koordinoivaa toimintaa koskevan rahoituksen kautta. Œ Toimintatyyppi 5. Ohjelman TTK-toimintaa tukeva koulutus (pois lukien Marie Curie -apurahat), johon osallistuu tutkijoita ja käyttäjiä. Tuotteiden, prosessien tai palvelujen kaupallistamista koskevia toimia, markkinointia ja myynninedistämistä ei lueta kuuluvaksi tähän. Ehdotettavilla hankkeilla on oltava selvästi eurooppalainen ulottuvuus sekä selkeästi määritelty ja huomattava merkitys asiaan liittyvän ohjelman tavoitteen tai toiminnan kannalta. Lisäksi niillä on oltava merkitystä myös muille kuin ehdotuksen tekijöille itselleen. Yhteisön rahoitus voi olla jopa 100 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista, jos hanke on laajalti kiinnostava eivätkä ehdotuksen tekijät saa suoraa hyötyä toiminnan tuloksista. Jos ehdotuksen tekijät saavat suoraa hyötyä toiminnan tuloksista, yhteisön rahoituksen enimmäisosuus on tutkimuksissa enintään 75 prosenttia ja muun tyyppisissä toimissa enintään 50 prosenttia. 2. II.5.3. Toteuttamisstrategiat Työohjelma sisältää alustavan aikataulun eli toteutuskaavion. Siitä käy ilmi, mistä työohjelman osista järjestetään kunakin vuonna ehdotuspyyntö. Lisäksi se sisältää alustavan suunnitelman seuraavalle vuodelle. Tällainen aikataulujärjestelmä antaa mahdollisuuden keskittää huomiota tietyille aloille tai osa-alueille ja optimoida näin mahdollisuudet käynnistää hankkeita ja lisätä ohjelman johdonmukaisuutta esimerkiksi perustamalla aihepiirikohtaisia verkkoja tai muun tyyppisiä hankekokonaisuuksia. 2 Määräajoin järjestettäviin hakuihin ja aihekohtaisiin hakuihin kuuluvien liitännäistoimien rahoituksesta annetaan yksityiskohtaisempaa tietoa hakujen sisältöä koskevissa lisätiedoissa. -18-

19 II.6. Viitetietoa Päätös viidennestä puiteohjelmasta Päätös Kilpailukykyinen ja kestävä kasvu -ohjelmasta Kilpailukykyinen ja kestävä kasvu -ohjelman työohjelma Erityisesti pk-yrityksiä koskevat toimenpiteet Marie Curie -apurahat Inco-apurahat ns.htm

20 III. OSALLISTUMINEN VIIDENNEN PUITEOHJELMAN TOIMIIN Tässä luvussa selostetaan niitä ehtoja, jotka koskevat osallistumista viidenteen puiteohjelmaan, valintamenettelyä, jolla komissio valitsee tuettavat hankkeet sille jätetyistä ehdotuksista, sekä valituilta hankkeilta edellytettävää toteutustapaa. Seuraavat tiedot perustuvat viidennestä puiteohjelmasta tehdyn päätöksen 8 liitteeseen IV, osallistumista koskeviin sääntöihin 9 sekä muihin myöhemmin annettuihin teksteihin ja asiakirjoihin 10. III.1. Osallistujat III.1.1. Ketkä voivat osallistua? Puiteohjelmaan voivat osallistua ja siihen liittyvää rahoitustukea voivat saada kaikki Euroopan unionin jäsenvaltioihin sijoittautuneet oikeushenkilöt, toisin sanoen yksityishenkilöt, teollisuus- ja kaupalliset yritykset (mukaan luettuina pk-yritykset), yliopistot, tutkimuslaitokset jne. Lisäksi ohjelma on avoin kaikille ohjelmaan assosioituneihin maihin sijoittautuneille oikeushenkilöille (ks. laatikko 4). Muiden maiden (eli "kolmansien maiden") oikeushenkilöiden osallistumisen ja rahoituksen osalta sovelletaan yhteisiä ehtoja, jotka koskevat koko viidettä puiteohjelmaa (ks. laatikot 3 ja 4), lukuun ottamatta Yhteisön tutkimuksen kansainvälisen aseman vahvistaminen -ohjelmaa. Tässä ohjelmassa tietyillä yksiköillä on täydet osallistumisoikeudet riippumatta niiden kotimaasta 11. III.1.2. Kuinka monta osallistujaa kussakin hankkeessa on oltava? Komissiolle ehdotettujen hankkeiden on oltava yhteisön tasolla toteutettavia hankkeita. Tämä tarkoittaa yleensä sitä, että niissä on oltava mukana vähintään kaksi oikeushenkilöä, jotka ovat toisistaan riippumattomia ja jotka ovat sijoittautuneet joko kahteen eri jäsenvaltioon tai yhteen jäsenvaltioon ja yhteen ohjelmaan assosioituneeseen valtioon. (Euroopan komission yhteisen tutkimuskeskuksen osallistuminen vastaa yhteisön jäsenvaltion osallistumista). Tästä yleisestä säännöstä voidaan kuitenkin poiketa tiettyjen toimien kohdalla. Tällöin joko edellytetään useampia osallistujia tai sallitaan, että osallistujia on ainoastaan yksi (ks. laatikko 6). III.1.3. Osallistujien asema Osallistujat kuuluvat oikeudellisesti eri ryhmiin sen mukaan, minkä tyyppisestä toiminnasta ehdotuksessa on kysymys ja minkälainen asema ja tehtävä kullakin osallistujalla on kyseisessä toiminnassa (ks. laatikko 6). Tutkimusta ja teknologista kehittämistä (TTK) koskevissa hankkeissa sekä esittely- eli demonstraatiohankkeissa ja yhdistetyissä TTK- ja demonstraatiohankkeissa osallistuja, jolla on merkittävä rooli hankkeessa koko sen keston ajan, on yleensä päätoimeksisaaja. Osallistujaa, jolla on -20-

21 hankkeessa paljolti kyseisen päätoimeksisaajan tai useiden päätoimeksisaajien toimintaa tukeva rooli, kutsutaan puolestaan avustavaksi toimeksisaajaksi. Tutkimusinfrastruktuurin käyttömahdollisuuksia koskevissa hankkeissa päätoimeksisaaja 12 on infrastruktuuri. Pk-yritysten tutkimusyhteistyöhankkeissa päätoimeksisaajia ovat hankkeesta hyötyvät pk-yritykset. Varsinaisen tutkimustyön tekevät organisaatiot ovat TTK-työn suorittajia, joita ei katsota "osallistujiksi" 13. Esiselvitystukia myönnettäessä päätoimeksisaajia ovat pk-yritykset. Koordinoivan toiminnan, tutkijankoulutusverkkojen ja aihepiirikohtaisten verkkojen osalta tehdään ero päätoimeksisaajan/ päätoimeksisaajien 14 ja näiden kanssa yhteistoiminnassa olevien liitännäisten osallistujien välillä. Liitännäistoimenpiteissä osallistujien asema vaihtelee toimen luonteen mukaan (ks. laatikko 6). Yleensä kaikki osallistujat ovat päätoimeksisaajia, mutta poikkeustapauksissa jotkin osallistujat voivat olla liitännäisiä osallistujia. Osallistujat valitsevat keskuudestaan yhden päätoimeksisaajan huolehtimaan koordinoinnista eli toimimaan "koordinoijana". Koordinoija toimii ehdotuksen ensisijaisena edustajana valintamenettelyn aikana. Ehdotukseen voi sisältyä myös alihankkijoiden käyttö tietyn ajan kestäviä erityistehtäviä varten. Alihankkijoita ei katsota "osallistujiksi". III.2. Ehdotuksen jättäminen III.2.1. Ehdotuspyyntö Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä julkaistavilla ehdotuspyynnöillä ilmoitetaan, että tietyt erityisohjelmien työohjelmien osat ovat avoinna ehdotuksia varten. Ehdotuspyynnöissä määritetään, minkä tyyppistä toimintaa (TTK-hankkeet, liitännäistoimenpiteet ym.) kulloinkin on määrä toteuttaa. Osalla ehdotuspyynnöistä on kiinteä määräaika, mutta näiden lisäksi komissio julkaisee myös ehdotuspyyntöjä, jotka ovat avoinna pysyvästi pidemmän ajan ja joiden voimassaoloaikana ehdotukset arvioidaan säännöllisin väliajoin. Ehdotuspyyntöjen alustava aikataulu on määritetty kussakin työohjelmassa. Ehdotuspyyntö saattaa koskea kokonaista ohjelmaa, avaintoimintoa tai yhtä tai useampaa tutkimusaihepiiriä (alueet, alat, toimintalinjat, aiheet,...). Eri erityisohjelmien toimien koordinoimiseksi voidaan julkaista yhteisiä ehdotuspyyntöjä. Lisäksi ehdotuspyynnön kohteena olevalle toiminnalle voidaan määrittää yksityiskohtaiset tavoitteet, kuten esimerkiksi avaintoimintojen ja aihekohtaisten hakujen tapauksessa 15. Ehdotuspyynnön perusteella jätettyihin ehdotuksiin sovelletaan kohdassa III.4 selostettua valintamenettelyä. Eräiden liitännäistoimenpiteiden osalta voidaan jättää ehdotuksia ilman eri pyyntöä tai -21-

22 tarjouspyynnön perusteella, minkä vuoksi ne käsitellään eri tavalla. 16 III.2.2. Ehdotusten jättäminen Osallistujien tulee täyttää kyseessä olevaa toimintatyyppiä vastaava ehdotuslomake. Tässä yhteydessä on suositeltavaa käyttää apuna komission tarjoamaa tietokoneohjelmaa. Ehdotus jätetään joko sähköisessä muodossa, postitse saantitodistuslähetyksenä tai henkilökohtaisesti ehdotuspyynnössä ilmoitettuun määräaikaan mennessä. III.3. Ehdotusten arviointi III.3.1. Yleiset periaatteet Ehdotusten arvioinnissa noudatettavia perusperiaatteita ovat avoimuus ja tasapuolisuus. Valintaprosessi kokonaisuudessaan selostetaan yksityiskohtaisesti arviointia koskevassa oppaassa (ks. myös laatikko 5). Käsillä olevan oppaan liitteen 6 osassa 2 on lyhyt yleisesitys arviointiprosessista sekä yksityiskohtainen kuvaus ehdotusten arvioinnissa sovellettavista kriteereistä. Ehdotusten käsittelyä varten muodostetaan yleensä komission avuksi riippumattomista ulkopuolisista asiantuntijoista koostuvia paneeleita 17. Paneelit kootaan siten, että niissä on laajasti edustettuna kyseessä olevan alan asiantuntemus ja että niiden kokoonpano on kielellisesti ja alueellisesti tasapainoinen. Hakijoiden antamia tietoja käsitellään kaikilta osin luottamuksellisesti, jotta yhtäältä vältettäisiin eturistiriidat ja jotta toisaalta säilytettäisiin riippumattomien asiantuntijoiden puolueettomuus. III.3.2. Vaatimustenmukaisuuden tarkistus ja hakukelpoisuus Kaikki ehdotukset tarkistetaan niiden saapumisen jälkeen sen varmistamiseksi, että ne ovat ehdotuspyynnön, ehdotusten jättämismenettelyn ja osallistumissääntöjen vaatimusten mukaisia. Ainoastaan vaatimusten mukaiset ehdotukset arvioidaan. III.3.3. Arviointi Ehdotukset arvioidaan soveltaen viiteen luokkaan jaettuja arviointiperusteita ehdotuspyynnön kohteena olevan toimen työohjelman mukaisesti. Arviointiperusteiden sisältö ja keskinäinen painotus on selostettu arviointia koskevassa oppaassa. Arviointiprosessissa otetaan huomioon myös eettiset näkökohdat. III.3.4.Arvioinnin tulos Asiantuntijat arvioivat ensin ehdotukset kukin erikseen ja kokoontuvat sitten paneelina päättämään niiden paremmuusjärjestyksestä. Tässä vaiheessa he voivat myös suositella tiettyjen ehdotusten yhdistämistä laajemmiksi hankekokonaisuuksiksi, kuten hankeryhmiksi (ks. kohta I.3.3). Arvioinnin jälkeen komissio laatii luettelon, jossa ehdotukset on järjestetty niiden -22-