HAKIJOIDEN OPAS. Osa 1

Transkriptio

1 HAKIJOIDEN OPAS ENERGIA, YMPÄRISTÖ JA KESTÄVÄ KEHITYS -OHJELMA Osa 1 Jos teillä on lomakkeita täyttäessänne tai tämän oppaan tietoja käyttäessänne käytössä jokin aiemmin verkosta hakemanne versio, tarkistakaa CORDIS-palvelimelta, että kyseinen versio on yhä voimassa. d_pg1_fi_ doc

2 2 ESIPUHE Hakijoiden opas sisältää tietoja, jotka ovat tarpeellisia tehtäessä ehdotusta johonkin viidennen puiteohjelman ohjelmista. Opas auttaa löytämään oikean ohjelman ja tarjoaa tietoa ehdotuksen jättämisestä ja tähän tarvittavista lomakkeista. Opas jakautuu kahteen osaan: OSA 1 I luvussa esitellään viidennen puiteohjelman yleiset painopistealueet, tavoitteet ja rakenteet. II luvussa kuvaillaan erityisohjelman energia, ympäristö ja kestävä kehitys - ohjelma painopisteet ja tavoitteet. III luvussa selostetaan keskeisiä osallistumissääntöjä ja -ehtoja. IV luvussa on yksityiskohtaista tietoa ehdotusten laatimisesta ja jättämisestä. OSA 2: Jokaiselle alaohjelmalle on oma osa 2. V luvussa on yksityiskohtaista tietoa ohjelman energia, ympäristö ja kestävä kehitys -ohjelma EHDOTUSPYYNNÖSTÄ. Alaohjelma: Ympäristö ja kestävä kehitys Alaohjelma: Energia Hakemuksen laatimista varten tarvitsette lisäksi seuraavat asiakirjat: Sen erityisohjelman työohjelman, jonka alaan hakemuksenne kuuluu. Työohjelmassa kuvaillaan niitä toimintalinjoja, joita koskevia hakemuksia otetaan vastaan, sekä esitetään ohjelman alustava toteutusaikataulu (toteutuskaavio). Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä julkaistun ehdotuspyynnön. Ehdotuspyynnöstä käyvät ilmi toimintalinjat, joita haku koskee, sekä ehdotusten määräajat. Hanke-ehdotusten arviointioppaan (sekä tähän hakijoiden oppaaseen sisältyvät ohjelmakohtaiset ohjeet). Nämä asiakirjat tarjoavat lisätietoja ehdotusten arviointiin sovellettavista kriteereistä, kriteerien painoarvoista sekä ehdotusten hyväksymiselle mahdollisesti asetetuista kynnysarvoista. Arviointiopas ja ohjelmakohtaiset ohjeet muodostavat hyödyllisen muistilistan hakemuksen täydellisyyden tarkistamiseksi. Tämä opas sisältää myös viittauksia muihin asiakirjoihin, raportteihin, lomakkeisiin ja tietokoneohjelmiin, joista on apua laadittaessa ehdotusta. Tämän hakijoiden oppaan sisältämät tiedot eivät rajoita viidettä puiteohjelmaa koskevien neuvoston ja Euroopan parlamentin päätösten, eri erityisohjelmien taikka näihin ohjelmiin liittyvien ehdotuspyyntöjen sääntöjen ja ehtojen soveltamista.

3 3 Sisällysluettelo Osa 1 ESIPUHE...2 OSA I. VIIDES PUITEOHJELMA...4 I.1. TAVOITTEET...4 I.2. RAKENNE JA SISÄLTÖ...4 I.3.TÄYTÄNTÖÖNPANO...5 LAATIKKO 1 - KEHITYSMAIDEN NUORTEN TUTKIJOIDEN APURAHAT...9 LAATIKKO 2 MARIE CURIE -APURAHAJÄRJESTELMÄ...10 II. ERITYISOHJELMA ENERGIA, YMPÄRISTÖ JA KESTÄVÄ KEHITYS...11 II.1.OHJELMAN TAVOITTEET...11 II.2. OHJELMAN STRATEGIA...11 II.3. OHJELMAN RAKENNE JA SISÄLTÖ...11 II.4. YHTEISVAIKUTUKSET MUIDEN OHJELMIEN KANSSA...13 II.5. OHJELMAN TOTEUTTAMINEN...14 II.6. ERITYISIÄ VIITEASIAKIRJOJA JA TIETOLÄHTEITÄ...16 III. OSALLISTUMINEN VIIDENNEN PUITEOHJELMAN TOIMIIN...17 III.1. OSALLISTUJAT...17 III.2. EHDOTUKSEN JÄTTÄMINEN...18 III.3. EHDOTUSTEN ARVIOINTI...19 III.4. EHDOTUSTEN VALINTA...20 III.5. SOPIMUS...20 III.6. HANKKEEN SEURANTA...22 III.7. YHTEISÖN RAHOITUS...23 LAATIKKO 3 - YHTEISTYÖ MUIDEN KUIN EU-MAIDEN SEKÄ KANSAINVÄLISTEN JÄRJESTÖJEN KANSSA...24 LAATIKKO 4 - MUIDEN KUIN EU-MAIDEN OSALLISTUMINEN VIIDENTEEN PUITEOHJELMAAN LAATIKKO 5 - VALINTAPROSESSIN PÄÄVAIHEET...27 LAATIKKO 6 SOPIMUSTEN OHJEELLINEN LUOKITTELU...29 LAATIKKO 7 - EY:N RAHOITUKSEN LASKENTAMENETELMÄT...30 LAATIKKO 8 - TEOLLIS- JA TEKIJÄNOIKEUDET...32 IV. EHDOTUSTEN LAATIMINEN JA JÄTTÄMINEN...33 IV.1. EHDOTUSPYYNNÖN ALA...33 IV.2. EHDOTUSTEN LAATIMINEN...34 IV.3. EHDOTUSTEN JÄTTÄMINEN...35 IV.4. APU HAKIJOILLE...38 LAATIKKO 9 - AVAINSUOSITUKSET...40 LAATIKKO 10 - SÄHKÖISESSÄ MUODOSSA JÄTETTÄVIEN EHDOTUSTEN EDELLYTTÄMÄT VARMENTEET...41

4 4 OSA 1 I. VIIDES PUITEOHJELMA I.1. Tavoitteet Viides puiteohjelma hyväksyttiin 22. joulukuuta 1998, ja siinä määritellään yhteisön toimet tutkimuksen, teknologisen kehittämisen ja esittelyn (jäljempänä "TTK") alalla ajanjaksolle Viides puiteohjelma poikkeaa edeltäjistään. Sen avulla on tarkoitus ratkaista ongelmia ja vastata Euroopan unionin tärkeimpiin sosioekonomisiin haasteisiin. Ohjelmassa keskitytään rajattuun määrään tavoitteita ja alueita, joissa yhdistyvät teknologiset, taloudelliset, sosiaaliset sekä teollisuuteen ja kulttuuriin liittyvät näkökohdat. Painopisteet on valittu soveltaen sekä koko puiteohjelman, puiteohjelman toteuttamiseksi laadittujen erityisohjelmien että näiden erityisohjelmien kattamien TTK-toimien tasolla seuraavia kolmea perusperiaatetta. Euroopan laajuisen toiminnan tuoma lisäarvo ja toissijaisuusperiaate, esimerkiksi kriittisen massan saavuttamiseksi tai Euroopan laajuisten ongelmien ratkaisemisen edistämiseksi Sosiaaliset tavoitteet, kuten elämänlaatu, työllisyys ja ympäristönsuojelu, joilla pyritään vastaamaan unionin kansalaisten odotuksiin ja huolenaiheisiin Talouskehitykseen liittyvät sekä tieteelliset ja teknologiset näkymät, joiden osalta pyritään edistämään harmonista ja kestävää kehitystä Euroopan unionissa. I.2. Rakenne ja sisältö Viides puiteohjelma koostuu seitsemästä erityisohjelmasta. Näistä neljä on aihepiirikohtaisia ja kolme monialaisia. Aihepiirikohtaisia ohjelmia ovat seuraavat: Elämänlaatu ja luonnonvarojen hoitaminen Käyttäjäystävällinen tietoyhteiskunta Kilpailukykyinen ja kestävä kasvu Energia 1, ympäristö ja kestävä kehitys. Euroopan yhteisön perustamissopimuksen määräysten mukaisesti näitä aihepiirikohtaisia ohjelmia tuetaan ja täydennetään laajoilla monialaisilla ohjelmilla. Monialaisia ohjelmia ovat seuraavat: Yhteisön tutkimuksen kansainvälisen aseman vahvistaminen Innovaation edistäminen ja pk-yritysten osallistumisen kannustaminen

5 5 Tutkijavoimavarojen lisääminen ja sosioekonomisen tietopohjan laajentaminen. Viidennen puiteohjelman keskeinen uusi piirre on sen integroitu ja ongelmalähtöinen lähestymistapa. Integrointia on vahvistettu kolmella tasolla: À aihepiirikohtaisten ohjelmien avaintoimintojen avulla. Avaintoiminnot ovat viidenteen puiteohjelmaan sisältyvä merkittävä innovaatio. Integroimalla kaikki tavoitteiden saavuttamisen kannalta tarpeelliset toiminnot ja alat, ne mahdollistavat tutkimuksen kohdentamisen laaja-alaisesti taloudellisiin ja sosiaalisiin kysymyksiin liittyviin eri näkökohtiin. À integroimalla monialaisten ja aihepiirikohtaisten ohjelmien tavoitteet. Kansainvälinen yhteistyö Kolmannet maat ja kansainväliset organisaatiot voivat osallistua kaikkiin ohjelmiin, minkä lisäksi ne voivat hyödyntää monialaisen ohjelman Yhteisön tutkimuksen kansainvälisen aseman vahvistaminen tarjoamia osallistumismahdollisuuksia. Osallistumisehdot, mukaan luettuina mahdolliset rahoitusjärjestelyt, on selostettu tämän oppaan luvussa III. Laatikossa 1 on tietoja kehitysmaiden nuorille tutkijoille tarkoitetuista apurahoista. Innovaatiot ja pk-yritysten osallistuminen Pienten ja keskisuurten yritysten osallistumisen edistämiseen tähtääviä toimia toteutetaan kaikissa aihepiirikohtaisissa ohjelmissa sekä ohjelmassa Innovaation edistäminen ja pk-yritysten osallistumisen kannustaminen. Näistä toimista on yksityiskohtaisempia tietoja erityisessä pkyrityksille tarkoitetussa esitteessä. Lisäksi kullakin aihepiirikohtaisella ohjelmalla on yhtymäpinta monialaiseen ohjelmaan Innovaation edistäminen ja pk-yritysten osallistumisen kannustaminen. Tarkoituksena on lisätä tietoisuutta aihepiirikohtaisessa ohjelmassa saavutetuista tuloksista sekä helpottaa teknologiansiirtoa ja tulosten käyttöä pk-yrityksissä. Sosioekonomiset ja koulutukseen liittyvät näkökohdat Sosioekonomista tutkimusta voidaan rahoittaa sekä aihepiirikohtaisista ohjelmista että monialaiseen ohjelmaan Tutkijavoimavarojen lisääminen ja sosioekonomisen tietopohjan laajentaminen kuuluvasta avaintoiminnosta Sosioekonomisen tietopohjan parantaminen. Sosioekonominen tutkimus sisältyy aihepiirikohtaisiin ohjelmiin olennaisena teknologisen tutkimuksen osa-alueena. Tutkijakoulutusmahdollisuuksia tarjoaa puolestaan Marie Curie -apurahajärjestelmä, jota voidaan toteuttaa sekä aihepiirikohtaisten ohjelmien että tutkijapotentiaalia käsittelevän ohjelman koulutustoimien kautta. Apurahajärjestelmää on kuvattu laatikossa 2. À varmistamalla aihepiirikohtaisten ohjelmien keskinäinen integrointi. Ohjelmien toteutuksen yhteydessä varmistetaan täydentävä ja synergiaetuja tarjoava vuorovaikutus. I.3.Täytäntöönpano I.3.1. Työohjelma Kullekin erityisohjelmalle on laadittu työohjelma, jossa kuvataan erityiset toimet ja eri tutkimusaiheet. Työohjelmaa tarkistetaan säännöllisesti yhteistyössä riippumattomien asiantuntijoiden neuvoa-antavan ryhmän kanssa sen varmistamiseksi, että ohjelma on jatkuvasti muuttuvien tarpeiden ja kehityksen tasolla. Hakemuksen jättämistä suunnittelevien olisi siksi varmistettava, että heillä on käytössään työohjelman tuorein versio. Erityisohjelman verkkosivuilla on aina tuorein versio työohjelmasta.

6 6 Työohjelmaan sisältyy alustava aikataulu eli toteutuskaavio, josta käyvät ilmi ne työohjelman osat, joita kulloinenkin haku koskee, sekä tähän liittyvä(t) määräaika (-ajat). Näin voidaan kohdistaa huomio tiettyihin aloihin tai näiden osa-alueisiin ja sitä kautta optimoida mahdollisuudet käynnistää yhteistoimintahankkeita ja rakentaa aihepiirikohtaisia verkkoja. Komissio huolehtii erityisohjelmien hallinnosta ja varmistaa, että ohjelmien aihepiirikohtaisen sisällön yhtymäkohtia hyödynnetään synergiaedut mahdollistavalla tavalla. Tämä saattaa edellyttää yhteisiä tai synkronoituja ehdotuspyyntöjä. Mikäli tämän kaltaiset koordinointitoimet ovat tarpeen, niistä mainitaan ehdotuspyynnössä ja työohjelmassa. I.3.2. Tuettavien toimien tyypit Yhteisö osallistuu viidennen puiteohjelman erityisohjelmissa toteutettavien TTKtoimien 2 rahoitukseen. Tätä koskevat yleiset säännöt 3 ovat seuraavat: (a) Yhteisrahoitteinen toiminta Tutkimusta ja teknologista kehittämistä (TTK) koskevat hankkeet näissä hankkeissa tuotetaan uutta tietämystä tuotteiden, prosessien tai palvelujen kehittämiseksi ja/tai yhteisön politiikkojen tueksi (rahoitusosuus: 50 % tukikelpoisista kokonaiskustannuksista 4,5 ) Esittely- eli demonstraatiohankkeet hankkeissa pyritään osoittamaan sellaisten potentiaalisia taloudellisia hyötyjä tarjoavien teknologioiden toteuttamiskelpoisuus, jotka eivät ole vielä edenneet kaupallistamisvaiheeseen (rahoitusosuus: 35 % tukikelpoisista kokonaiskustannuksista 4,5 ) Yhdistetyt TTK- ja demonstraatiohankkeet hankkeissa yhdistetään edellä kuvatut osatekijät (rahoitusosuus: % tukikelpoisista kokonaiskustannuksista 4,5 ) Infrastruktuurien käyttömahdollisuuksien tukeminen toimien avulla pyritään lisäämään yhteisön tutkijoiden mahdollisuuksia hyödyntää tutkimusinfrastruktuureja. Tuki kattaa enimmillään 100 % toimen tukikelpoisista kustannuksista Pk-yritysten tutkimusyhteistyöhankkeet vähintään kolme toisistaan riippumatonta pk-yritystä vähintään kahdesta jäsenvaltiosta tai yhdestä jäsenvaltiosta ja yhdestä assosioituneesta valtiosta voi yhteisesti teettää tutkimustyötä kolmannella osapuolella (rahoitusosuus: 50 % tukikelpoisista kokonaiskustannuksista 4 ) Pk-yritysten esiselvitystuki tuen osuus 75 % hankkeen esiselvitysvaiheen tukikelpoisista kustannuksista 6 enimmillään 12 kuukauden ajan (esim. toteutettavuustutkimukset, validointi, kumppanien etsintä). (b) Koulutusapurahat Marie Curie -apurahat ovat joko apurahoja, joita yksittäiset tutkijat hakevat suoraan komissiolta, tai vierailuapurahoja, joita tutkimuslaitokset hakevat voidakseen isännöidä tutkijavierailuja (rahoitusosuus: enimmillään 100 % toimen tukikelpoisista lisäkustannuksista 7 ).

7 7 (c) Tutkijankoulutusverkot ja aihepiirikohtaiset verkot Tutkijankoulutusverkkojen avulla edistetään erityisesti väitöskirjaa valmistelevien tai jo väitelleiden tutkijoiden tutkimustyön kautta tapahtuvaa koulutusta Aihepiirikohtaisten verkkojen avulla pyritään puolestaan kokoamaan yhteen esimerkiksi valmistajia, käyttäjiä, yliopistoja ja tutkimuskeskuksia tietyn tieteellisen ja teknologisen tavoitteen saavuttamiseksi tehtävää työtä varten. Tuki on enimmillään 100 % verkkojen perustamisen ja ylläpidon tukikelpoisista kustannuksista. (d) Koordinoiva toiminta Koordinoivaa toimintaa on jo rahoitusta saavien TTK-hankkeiden koordinointi esimerkiksi kokemusten vaihtamiseksi, kriittisen massan saavuttamiseksi tai tulosten levittämiseksi (rahoitusosuus: enimmillään 100 % toimen tukikelpoisista lisäkustannuksista). Koordinoivaa toimintaa ovat myös yhteisön rahoittamien hankkeiden koordinointiverkot. (e) Liitännäistoimenpiteet Liitännäistoimenpiteiden avulla edistetään erityisohjelman toteutusta tai ohjelman tulevien toimien valmistelua. Niiden avulla voidaan myös valmistautua muihin epäsuoriin TTK-toimiin tai tukea näitä (rahoitusosuus: enimmillään 100 % toimen tukikelpoisista lisäkustannuksista). Kaikissa erityisohjelmissa ei välttämättä järjestetä kaikkia edellä kuvattuja toimenpiteitä koskevia hakuja. Eri ohjelmien ja ehdotuspyyntöjen yhteydessä toteutettavat toimet käyvät ilmi tämän oppaan luvuista II ja V. I.3.3 Hankeryhmät (klusterit) Hankeryhmä on tiettyjen TTK-hankkeiden muodostama kokonaisuus. Hankeryhmien avulla pyritään takaamaan hankkeiden keskinäinen täydentävyys, maksimoimaan Euroopan laajuisen toiminnan tuoma lisäarvo tietyllä alalla ja saavuttamaan voimavarojen kriittinen massa Euroopan tasolla. Jotta monimutkaisia poikkitieteellisiä ongelmia voitaisiin ratkaista mahdollisimman tehokkaasti, tutkimusalaa ja hankkeita on tarkasteltava kokonaisvaltaisesti. Hankeryhmät ovat tämän ongelmalähtöisen lähestymistavan ilmentymä. Niihin niputetaan hankkeita, joissa tarkastellaan tiettyyn avaintoimintoon tai yleisluonteiseen toimeen liittyviä yleisiä kysymyksiä siten, että hankkeet täydentävät toisiaan (toisinaan hankkeita voidaan niputtaa jopa avaintoimintojen tai erityisohjelmien välisten rajojen yli). Hankeryhmien avulla pyritään optimoimaan tieteellinen verkottuminen, hallinto, koordinointi, seuranta, tiedonvaihto sekä soveltuvissa tapauksissa myös tulosten hyödyntäminen ja levittäminen. Hankeryhmistä voi muodostua yksi luonnollinen keino luoda eurooppalaista lisäarvoa tavalla, joka ei ole mahdollinen yksittäisten hankkeiden rajallisten resurssien avulla. Hankeryhmiksi voidaan koota ja yhdistää kaikentyyppisiä hankkeita, mukaan luettuina yhteisön eri TTK-toimien yhteydessä rahoitetut hankkeet (avaintoimet, yleisluonteiset toimet, infrastruktuuri). Yleisen eurooppalaisen lähestymistavan

8 8 nimissä ja mikäli näin saavutetaan synergiaetuja huomioon voidaan ottaa myös muiden tutkimusohjelmien (lähinnä EUREKA ja COST) asianomaiset toimet. I.3.4. Miesten ja naisten yhtäläiset mahdollisuudet Komissio pyrkii takaamaan eri sukupuolten yhtäläiset mahdollisuudet kaikkien unionin politiikkojen toteutuksessa, ja tämän periaatteen mukaisesti viidennessä puiteohjelmassa kiinnitetään erityistä huomiota naisten osallistumisen edistämiseen TTK-alalla. Naispuolisia tutkijoita kannustetaankin erityisesti osallistumaan edellä kuvattuihin TTK-toimiin.

9 9 Laatikko 1 - Kehitysmaiden nuorten tutkijoiden apurahat Yhteistä tutkimushanke-ehdotusta 1 tai koordinoivaa toimintaa koskevaa ehdotusta laativa konsortio voi halutessaan hakea samalla kansainvälisen yhteistyön koulutusapurahaa (hakulomake on tämän oppaan liitteenä). Nämä apurahat rahoitetaan erityisohjelman Yhteisön tutkimuksen kansainvälisen aseman vahvistaminen budjetista, ja niiden avulla kehitysmaiden (mukaan luettuina nousevan talouden maat ja Välimeren alueen kumppanimaat 2 ) nuoret tutkijat voivat työskennellä enimmillään kuusi kuukautta eurooppalaisessa tutkimuslaitoksessa viidenteen puiteohjelmaan kuuluvan hankkeen parissa. Apurahoja myönnetään ainoastaan koulutusta varten (esim. jotta hakija oppisi uuden tieteellisen tekniikan tai työskentelisi sellaisen kokeen tai koekokonaisuuden parissa, jonka alalla isäntätutkimuslaitoksella on erityistä tietämystä, ja jota ei voida suorittaa tutkimuslaitoksessa, jossa hakija tavanomaisesti työskentelee). Apurahahakemus on jätettävä samanaikaisesti hanke-ehdotuksen kanssa ja ne myös arvioidaan samanaikaisesti. Oma-aloitteisia yksittäisiä apurahahakemuksia ei hyväksytä. Apurahan hakeminen ei vaikuta millään tavoin hanke-ehdotuksen menestykseen. Apuraha myönnetään ainoastaan, mikäli koko ehdotus valitaan rahoitettavaksi ja apurahahakemusta arvioidaan tasokkaaksi. Heikko apurahahakemus voidaan hylätä ilman, että tällä on vaikutusta hanke-ehdotuksen menestykseen. Ollakseen hakukelpoinen apurahan hakijan on oltava hakemuksen jättöhetkellä alle 40- vuotias ja jonkin hakukelpoisen maan kansalainen 2. Hakijan on työskenneltävä kyseisessä maassa ja aiottava palata tähän maahan koulutusjakson päätyttyä. Hakijalta edellytetään isäntälaitoksen työskentelykielen hyvää taitoa. Erityisesti naispuolisia hakijoita rohkaistaan jättämään hakemuksia. Isäntälaitoksen on sijaittava jossakin Euroopan unionin jäsenvaltiossa tai viidenteen puiteohjelmaan assosioituneessa valtiossa 3, ja sen on oltava yhteistä tutkimushanketta tai koordinoivaa toimintaa ehdottavan konsortion jäsen. Valinnan perusteena ovat hakemuksen tieteellisten ja/tai koulutuksellisten tavoitteiden taso, apurahan mahdollinen hyöty hakijalle, hänen omalle laitokselleen ja hankkeelle kokonaisuudessaan sekä hakijan kokemus ja ammatillinen koulutus. Kuuden kuukauden koulutusjakson on käynnistyttävä 12 kuukauden kuluessa siitä, kun komissio on allekirjoittanut päähanketta koskevan sopimuksen. Matkakuluina korvataan kiinteämääräinen summa, joka vastaa hakijan kotipaikan ja isäntälaitoksen välisen edestakaisen matkan (apex-) hintaa. Lisäksi koulutusjaksolta maksetaan Marie Curie -apurahajärjestelmän mukaista päivärahaa (katso erityinen hakijoita varten laadittu esite). 1 TTK-hankkeet, esittelyhankkeet ja yhdistetyt hankkeet (katso kohta I.3.2.a). 2 Kyseeseen tulevat kehitysmaat ovat: Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maat (AKT), Aasian ja Latinalaisen Amerikan maat (ALA) ja Välimeren alueen kumppanit. 3 Luettelo assosioituneista valtioista, ks. laatikko 4.

10 10 Laatikko 2 Marie Curie -apurahajärjestelmä Marie Curie -apurahat ovat joko henkilökohtaisia apurahoja, joita yksittäiset tutkijat voivat hakea komissiolta, tai vierailuapurahoja, joita isäntätutkimuslaitokset voivat hakea komissiolta tutkijavierailujen kustannusten kattamiseksi. Henkilökohtaiset apurahat: Henkilökohtaiset Marie Curie -apurahat Apurahoilla tuetaan väitelleitä tai vastaavassa vaiheessa olevia nuoria tutkijoita. Marie Curie -paluuapurahat Muita heikommassa asemassa olevilta alueilta lähtöisin oleville Marie Curie -stipendiaateille myönnettävä apuraha, jonka avulla nämä voivat palata tällaiselle alueelle kotimaassaan tohtorintutkinnon jälkeisen kaksivuotisen apurahakauden päättyessä. Kokeneiden tutkijoiden Marie Curie -apurahat Apurahoja myönnetään kokeneille tutkijoille edistämään asiantuntemuksen ja teknologian siirtoa i) yritysten ja korkeakoulujen välillä ja ii) muita heikommassa asemassa olevilla yhteisön alueille. Vierailuapurahat: Vierailut Marie Curie -koulutuskeskuksissa Tästä apurahajärjestelmästä tuetaan tohtorintutkintoa valmistelevia nuoria tutkijoita antamalla heille mahdollisuus suorittaa osa opinnoistaan oman erityisalansa kansainvälisesti tunnustetussa tutkimusryhmässä. Marie Curie -kehitys- ja vierailuapurahat Apurahat on suunnattu muita heikommassa asemassa olevilla alueilla sijaitseville, aktiivisesti tutkimustyötä tekeville laitoksille, jotka pyrkivät laajentamaan tutkimuskompetenssiaan uusille alueille. Apurahojen avulla voidaan ottaa vastaan jo väitelleitä tutkijoita. Yritysten Marie Curie -vierailuapurahat Apurahoja myönnetään yrityksille (pk-yritykset mukaan luettuina) väitöskirjaa valmistelevien tai jo väitelleiden nuorten tutkijoiden kouluttamiseksi teollisuus- ja kaupallisissa yrityksissä. Järjestelmällä tuetaan erityisesti sellaisten nuorten tutkijoiden koulutusmahdollisuuksia, joilla ei ole aikaisempaa kokemusta työskentelystä teollisuudessa. Lisätietoja Marie Curie -apurahajärjestelmästä sekä hakulomakkeita on www-sivuilla osoitteessa

11 11 II. ERITYISOHJELMA ENERGIA, YMPÄRISTÖ JA KESTÄVÄ KEHITYS II.1.Ohjelman tavoitteet Ohjelman strateginen tavoite on tukea kestävää kehitystä keskittämällä toimintaa niihin avaintoimintoihin, jotka ovat ratkaisevassa asemassa Euroopan sosiaalisen hyvinvoinnin ja talouden kilpailukyvyn kannalta. II.2. Ohjelman strategia Viidennessä puiteohjelmassa tarkastellaan erityisesti sosioekonomisia kysymyksiä, ja tutkimusaiheiden valinnan osalta ohjelmassa korostetaan seuraavia seikkoja. Euroopan laajuisen toiminnan tuoma lisäarvo ja toissijaisuusperiaate: Erityisohjelman avulla mobilisoidaan resurssit ja keskitytään avaintavoitteisiin, ja ohjelma on merkittävä osa eurooppalaista panosta maailmanlaajuisiin aloitteisiin ja ohjelmiin. Yhteistyössä Euroopan tasolla toteutetuista TTK-toimista saatu tietämys on tärkeässä asemassa käsiteltäessä Euroopan unionin kohtaamia kestävään kehitykseen liittyviä kysymyksiä. Nämä pyrkimykset, joihin kuuluu myös esinormatiivinen tutkimus, antavat aitoa eurooppalaista lisäarvoa asianmukaisen sääntelykehyksen valmisteluprosessille esimerkiksi Kioton kokouksen seurannassa. Sosiaaliset tavoitteet: Yhteiskunnassa vaaditaan yhä painokkaammin parempia elinoloja, lisääntynyttä turvallisuutta ja parempaa elintärkeiden ja niukkojen resurssien käyttöä, turvallinen ja taloudellinen energiantuotanto sekä palvelut mukaan luettuina. Nämä merkittävät yhteiskunnalliset kysymykset voidaan ratkaista ainoastaan, jos kehittyvän teknologian lisäksi tarkastellaan asianmukaisesti myös sosioekonomisia tekijöitä ja otetaan ne huomioon. Talouskehityksen sekä tieteen ja teknologian näkymät: Kestävän kehityksen edistäminen on mahdollista ainoastaan, jos teknologian kehitykseen, kilpailukykyyn ja kasvuun liittyvät taloudelliset tavoitteet sovitetaan yhteen yhteiskunnallisten tavoitteiden kanssa. Tämä haaste on kohdattava merkittävien rakenteellisten ja väestöllisten muutosten yhteydessä talouden maailmanlaajuistuessa. Useiden ohjelman alojen yleisestä hyödyntämisestä, taloudellisen kilpailukyvyn lujittamisesta ja uusien työpaikkojen luomisesta voi seurata lukemattomia mahdollisuuksia. II.3. Ohjelman rakenne ja sisältö Ohjelma jakaantuu kahteen alaohjelmaan, Ympäristö ja kestävä kehitys sekä Energia, mikä sallii monimutkaisten yhteiskunnallisten kysymysten käsittelyn integroituja, monitieteisiä ja monialaisia toimia hyödyntäen. Ohjelman tavoitteen saavuttamiseksi avaintoiminnoissa määritellään integroidun, monitieteisen ongelmanratkaisulähestymistavan tavoitteet ja suoritteet. Avaintoimintoihin liittyvien TTK-toimien tulee olla sellaisten pienten ja suurten, yleisten ja soveltavien tutkimusten ja esittelytoiminnan yhtenäinen ryhmittely, jonka tavoitteena on vastata sellaiseen yhteiseen eurooppalaiseen haasteeseen tai

12 12 ongelmaan, joka on määritetty avaintoiminnossa, maailmanlaajuiset kysymykset mukaan luettuina. Tästä syystä jokaisesta hanke-ehdotuksesta on käytävä ilmi, missä määrin hanke voi tehokkaasti edistää avaintoiminnon pyrkimyksiä ja suoritteita. Tämän tueksi hanke-ehdotuksilla on oltava määrälliset tavoitteet. Se, minkä avaintoiminnon alaan hanke-ehdotus lähinnä kuuluu, määräytyy hankeehdotuksessa käsiteltävän ongelman mukaan (katso työohjelman liite II). Hakijoita kehotetaan tutustumaan työohjelmaan, jossa esitetään avaintoimintojen ja muiden toimien täydellinen kuvaus. A. YMPÄRISTÖ JA KESTÄVÄ KEHITYS Ohjelman tämän osan strateginen tavoite on edistää ympäristötiedettä ja -teknologiaa elämän laadun parantamiseksi ja kasvun, kilpailukyvyn ja työllisyyden lisäämiseksi samalla kun otetaan huomioon ympäristön suojelun ja luonnonvarojen kestävän hallinnan tarve. II.3.A.1 Avaintoiminnot TTK-toimet keskittyvät seuraavaan neljään avaintoimintoon: Avaintoiminto 1: Kestävä vesihuolto ja veden laatu Avaintoiminto 2: Maailmanlaajuinen muutos, ilmasto ja biologinen monimuotoisuus Avaintoiminto 3: Kestävät meriekosysteemit Avaintoiminto 4: Huomisen kaupunki ja kulttuuriperintö II.3.A.2. Tutkimus- ja kehitystyöhön liittyvät yleiset toimet Tutkimus- ja kehitystyöhön liittyviä yleisiä toimia toteutetaan myös seuraavilla täydentävillä aloilla: (i) Suurimpien luonnonuhkien ja teknologisten uhkien torjuminen (ii) Yleisen maanhavainnointiteknologian kehittäminen (iii) Ympäristönmuutoksen sosioekonomiset näkökohdat kestävän kehityksen kannalta (vaikutukset yhteiskuntaan, talouteen ja työllisyyteen). II.3.A.3. Tutkimusinfrastruktuurien tukeminen Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, että tutkimusinfrastruktuureja tuetaan kannustamaan olemassa olevien julkisten ja yksityisten tutkimuslaitosten monikansallista käyttöä seuraavilla aloilla a : (i) Maailmanlaajuinen muutos, ilmasto ja biologinen monimuotoisuus (ii) Kestävät meriekosysteemit (iii) Luonnonuhat a Näiden toimien toteutus tapahtuu Ympäristö ja kestävä kehitys -alaohjelmasta tuettujen toimityyppien kautta, kuten työohjelmassa ja ehdotuspyynnössä on esitetty.

13 13 B. ENERGIA b Ohjelman tämän osan strateginen tavoite on kehittää Eurooppaan kestäviä energiajärjestelmiä ja palveluja ja tukea entistä kestävämpää maailmanlaajuista kehitystä, mikä johtaa lisääntyneeseen turvallisuuteen ja monipuolisempaan tarjontaan, korkealaatuisten edullisten energiapalvelujen tarjontaan, parempaan teollisuuden kilpailukykyyn ja vähentyneisiin ympäristövaikutuksiin. II.3.B.1. Avaintoiminnot TTK-toimet keskittyvät kahteen avaintoimintoon, jotka koskevat seuraavia aloja: Avaintoiminto 5: Puhtaammat energiajärjestelmät, mukaan lukien uusiutuvat energialähteet Avaintoiminto 6: Energiaa taloudellisesti ja tehokkaasti Euroopan kilpailukyvyn varmistamiseksi II.3.B.2. Yleiset tutkimusta ja teknologista kehittämistä koskevat toimet Ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavat yleiset toimet: (i) Energian sosioekonomiset näkökohdat kestävän kehityksen mukaisesti (vaikutus yhteiskuntaan, talouteen ja työllisyyteen). Tutkimusinfrastruktuurien tukeminen ei sisälly energian alaohjelmaan. II.4. Yhteisvaikutukset muiden ohjelmien kanssa Tämän ja muiden ohjelmien avaintoimintojen välistä yhteistoimintaa, koordinointia ja täydentävyyttä edistetään, YTK:n toiminta, kansalliset ja kansainväliset tutkimusohjelmat mukaan luettuina. Yksityiskohtaiset tiedot esitetään työohjelman liitteessä II. Koordinointi muiden aihepiirikohtaisten ohjelmien kanssa perustuu synergeettisen vuorovaikutuksen edistämiseen ja toisiaan täydentäviin toimiin sekä tarpeettoman päällekkäisyyden välttämiseen. Monialaisten toimien kanssa koordinoinnin tarkoituksena on edistää pk-yritysten osallistumista sekä lujittaa innovaatioprosessia, koulutusta ja kansainvälistä yhteistyötä koskevia poliittisia tavoitteita. Erityistä huomiota kiinnitetään seuraavien alojen koordinointiin viidennessä puiteohjelmassa: merentutkimus, kaupunkeja ja liikennettä koskevat kysymykset, maailmanlaajuiset muutokset, avaruus- sekä energiateknologia. Myös integraatio on merkittävässä asemassa ohjelman toteutuksen kannalta, sillä yhteisrahoitteisia toimia koordinoidaan hyödyntämällä Marie Curie -apurahoihin, koordinoivaan toimintaan, aihepiirikohtaisten verkkojen, liitännäistoimenpiteisiin ja hankeryhmiin liittyviä mahdollisuuksia. b Alaohjelman Energia tässä oppaassa kuvatut toimet liittyvät muuhun kuin ydinenergiaan, mutta niitä koordinoidaan tiiviisti Euratomin ydinenergia-alan puiteohjelman tutkimus- ja koulutustoimien kanssa, jotka kuvataan erillisessä oppaassa.

14 14 II.5. Ohjelman toteuttaminen Ohjelman toteutus tapahtuu työohjelmassa ja erityisesti sen liitteissä I IV esitetyllä tavalla. Kaikkien toimien toteutus keskittyy kahteen pääasialliseen tekijään: monisäikeisten yhteiskunnallisten kysymysten ratkominen toteuttamalla integroituja monitieteisiä ja monialaisia toimia, joihin tärkeimmät asianosaiset yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyökumppanit sekä yrityksiä, teollisuutta ja poliittista päätöksentekoa edustavat käyttäjät osallistuvat mahdollisuuksien mukaan keskittyminen strategisten ongelmien ratkaisemiseen ja vain sellaisten ehdotusten tukeminen, joilla on huomattavaa alueellista, eurooppalaista ja maailmanlaajuista merkitystä. Työohjelmassa asetetut määrälliset tavoitteet saattavat olla kunnianhimoisia. Ne osoittavat kuitenkin selkeästi, minkä kokoluokan sosioekonomisiin vaikutuksiin yksittäisissä ehdotuksissa olisi pyrittävä. Kun hankkeita myöhemmin toteutetaan Euroopan laajuisina, niiden on voitava olennaisesti edistää asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Hanke-ehdotuksia, jotka vastaavat tai toistavat tarpeettomasti aiemmin ja parhaillaan EY:n rahoitusta saavia hankkeita, ei hyväksytä. Päällekkäisyyksien välttäminen on hakijoiden vastuulla. II.5.1. Ehdotuspyyntöjen tyypit Useimmissa toimissa käytetään määräajoin järjestettävää hakua, joissa hankeehdotuksia pyydetään vahvistettuun määräaikaan mennessä ( kiinteän määräajan hanke-ehdotukset ). Tiettyihin työohjelman toimiin sovelletaan avointa hakua, joka avataan ohjelman alkuvaiheessa ja joka on avoin tiettyyn päivämäärään asti ohjelman lopulla. Tässä tapauksessa hanke-ehdotusten arviointi toteutetaan 1 3 kertaa vuodessa. II.5.2. Erityiset osallistumissäännöt Viidennen puiteohjelman yleisten osallistumissääntöjen (katso osan III laatikko 4) lisäksi erityisohjelmaan Energia, ympäristö ja kestävä kehitys sisältyy yhteisön ulkopuolisten maiden ja kansainvälisten järjestöjen osallistuminen hankekohtaisesti, jos siitä on todellista hyötyä ohjelman toteutukselle. Poikkeuksellisesti taloudellinen tuki on mahdollista, jos näiden osallistumisesta on etua ja lisäarvoa ohjelman tavoitteiden saavuttamiselle. Hanke-ehdotusten esittäjiä kehotetaan perustelemaan huolellisesti sellaiset poikkeustapaukset, joiden osalta ne hakevat yhteisön taloudellista tukea yhteisön ulkopuolisista maista kotoisin oleville osallistujille ja kansainvälisille järjestöille. Koska tähän ohjelmaan kuuluvien TTK-toimien tulokset ja niistä saatava tieto voivat olla tärkeitä poliittisen päätöksenteon kannalta, voidaan viidennen puiteohjelman osallistumista ja tulosten levittämistä koskevia sääntöjä (katso työohjelman liite IV) soveltaa kansallisten hallintojen osalta tulosten ja tiedon saatavuuteen.

15 15 II.5.3. Toteutusta koskevat erityissäännöt (1) Toimintaperiaatteet Euroopan komissio vastaa erityisohjelman Energia, ympäristö ja kestävä kehitys toteutuksesta. Euroopan komissiota avustaa kaksi komiteaa, yksi kutakin alaohjelmaa kohden. Komiteoissa on edustajia kustakin jäsenvaltiosta ja assosioituneesta valtiosta. Komission työtä tukevat myös neuvoa-antavat asiantuntijaryhmät. Näiden ryhmien jäsenet nimetään henkilökohtaisen kokemuksen ja tietämyksen perusteella, ja ne antavat riippumattomia asiantuntijaneuvoja työohjelman sisällöstä. (2) Toimityypit Kaikkia kohdassa I.3.2.A mainittuja toteutustapoja sovelletaan tähän ohjelmaan, tutkimusinfrastruktuurin käyttömahdollisuuksia ja tutkimuksen koulutusverkkoja lukuun ottamatta. (3) INCO-apurahat T&K-, demonstraatio- ja yhdistettyjä hanke-ehdotuksia tai koordinoivaa toimintaa esittävät hakijat voivat liittää hakemukseensa kehitysmaiden nuorille tutkijoille myönnettävää apurahaa koskevan hakemuksen. Lisätietoja esitetään laatikossa 1. (4) Hankeryhmät Hankkeitten ryhmittely voi vaihdella osallistujien välisten sopimusten mukaisesti, erityisesti siltä osin kun on kyse niiden yhteistyöhalukkuudesta ja halukkuudesta kerätä tuloksena saatua tietoa, kuten myös hankeryhmän valmistelun ja viimeistelyn ajoittamisen osalta. Ensimmäinen mahdollisuus on, että konsortio pääsee sopimukseen yhteiseen tavoitteeseen tähtäävän ja näin mahdollisen hankeryhmän muodostavan ehdotusryhmän yhdistämisestä suunnitteluvaiheessa. Jokaisen hanke-ehdotuksen sisältö on esitettävä samalla tavalla kuin minkä tahansa yksittäisesti lähetetyn hankeehdotuksen sisältö. Jokainen ryhmän hanke-ehdotus arvioidaan tavanomaiseen tapaan kuten muutkin hanke-ehdotukset kyseisessä ehdotuspyynnössä esitettyjen perusteiden mukaisesti. Toinen mahdollisuus on itsenäisesti ehdotettujen ja valittujen hankkeitten ryhmittely sopimusneuvottelujen aikana. Tämä tapahtuu komission aloitteesta muun muassa asiantuntijalausuntojen perusteella ja osallistujien täydellä suostumuksella. Kolmas mahdollisuus koskee olemassa olevia yksittäisiä sopimuksia, jotka on arvioitu eri ehdotuspyyntöjen yhteydessä joko samalla tai eri toimialoilla. Hankeryhmän yleisestä koordinoinnista vastaa hankeryhmän koordinoija, ja yksittäisistä hankkeista raportoidaan ohjelmiin ja avaintoimintoihin. Komissio voi myöntää tukea hankeryhmän koordinointikustannuksiin ylimääräisen koordinointisopimuksen kautta (aihepiirikohtaiset verkot).

16 16 II.6. Erityisiä viiteasiakirjoja ja tietolähteitä Taustatietoja Hanke-ehdotusten esittäjien tulee olla tietoisia nykyisestä tieteellisestä kehityksestä ja valtavirtatutkimuksesta alallaan. Tietokanta aiemmin ja parhaillaan EY:n rahoitusta saavista hankkeista on saatavilla Internetissä CORDIS-palvelimella sekä Europapalvelimilla. Tietolähteet Internetissä Asiakirja CORDIS Euroopan komissio PO XII (Tutkimus) Viidettä puiteohjelmaa koskeva päätös Erityisohjelmaa Energia, Ympäristö ja kestävä kehitys koskeva päätös Erityisohjelmaa Energia, Ympäristö ja kestävä kehitys koskeva työohjelma Internet-osoite

17 17 III. OSALLISTUMINEN VIIDENNEN PUITEOHJELMAN TOIMIIN Tässä luvussa selostetaan niitä ehtoja, jotka koskevat osallistumista viidenteen puiteohjelmaan, valintamenettelyä, jolla komissio valitsee tuettavat hankkeet sille jätetyistä ehdotuksista, sekä valituilta hankkeilta edellytettävää toteutustapaa. Seuraavat tiedot perustuvat viidennestä puiteohjelmasta tehdyn päätöksen 8 liitteeseen IV, osallistumista koskeviin sääntöihin 9 sekä muihin myöhemmin annettuihin teksteihin ja asiakirjoihin 10. III.1. Osallistujat III.1.1. Ketkä voivat osallistua? Puiteohjelmaan voivat osallistua ja siihen liittyvää rahoitustukea voivat saada kaikki Euroopan unionin jäsenvaltioihin sijoittautuneet oikeushenkilöt, toisin sanoen yksityishenkilöt, teollisuus- ja kaupalliset yritykset (mukaan luettuina pk-yritykset), yliopistot, tutkimuslaitokset jne. Lisäksi ohjelma on avoin kaikille ohjelmaan assosioituneihin maihin sijoittautuneille oikeushenkilöille (ks. laatikko 4). Muiden maiden (eli "kolmansien maiden") oikeushenkilöiden osallistumisen ja rahoituksen osalta sovelletaan yhteisiä ehtoja, jotka koskevat koko viidettä puiteohjelmaa (ks. laatikot 3 ja 4), lukuun ottamatta Yhteisön tutkimuksen kansainvälisen aseman vahvistaminen -ohjelmaa. Tässä ohjelmassa tietyillä yksiköillä on täydet osallistumisoikeudet riippumatta niiden kotimaasta 11. III.1.2. Kuinka monta osallistujaa kussakin hankkeessa on oltava? Komissiolle ehdotettujen hankkeiden on oltava yhteisön tasolla toteutettavia hankkeita. Tämä tarkoittaa yleensä sitä, että niissä on oltava mukana vähintään kaksi oikeushenkilöä, jotka ovat toisistaan riippumattomia ja jotka ovat sijoittautuneet joko kahteen eri jäsenvaltioon tai yhteen jäsenvaltioon ja yhteen ohjelmaan assosioituneeseen valtioon. (Euroopan komission yhteisen tutkimuskeskuksen osallistuminen vastaa yhteisön jäsenvaltion osallistumista). Tästä yleisestä säännöstä voidaan kuitenkin poiketa tiettyjen toimien kohdalla. Tällöin joko edellytetään useampia osallistujia tai sallitaan, että osallistujia on ainoastaan yksi (ks. laatikko 6). III.1.3. Osallistujien asema Osallistujat kuuluvat oikeudellisesti eri ryhmiin sen mukaan, minkä tyyppisestä toiminnasta ehdotuksessa on kysymys ja minkälainen asema ja tehtävä kullakin osallistujalla on kyseisessä toiminnassa (ks. laatikko 6). Tutkimusta ja teknologista kehittämistä (TTK) koskevissa hankkeissa sekä esittely- eli demonstraatiohankkeissa ja yhdistetyissä TTK- ja demonstraatiohankkeissa osallistuja, jolla on merkittävä rooli hankkeessa koko sen keston ajan, on yleensä päätoimeksisaaja. Osallistujaa, jolla on

18 18 hankkeessa paljolti kyseisen päätoimeksisaajan tai useiden päätoimeksisaajien toimintaa tukeva rooli, kutsutaan puolestaan avustavaksi toimeksisaajaksi. Tutkimusinfrastruktuurin käyttömahdollisuuksia koskevissa hankkeissa päätoimeksisaaja 12 on infrastruktuuri. Pk-yritysten tutkimusyhteistyöhankkeissa päätoimeksisaajia ovat hankkeesta hyötyvät pk-yritykset. Varsinaisen tutkimustyön tekevät organisaatiot ovat TTK-työn suorittajia, joita ei katsota "osallistujiksi" 13. Esiselvitystukia myönnettäessä päätoimeksisaajia ovat pk-yritykset. Koordinoivan toiminnan, tutkijankoulutusverkkojen ja aihepiirikohtaisten verkkojen osalta tehdään ero päätoimeksisaajan/ päätoimeksisaajien 14 ja näiden kanssa yhteistoiminnassa olevien liitännäisten osallistujien välillä. Liitännäistoimenpiteissä osallistujien asema vaihtelee toimen luonteen mukaan (ks. laatikko 6). Yleensä kaikki osallistujat ovat päätoimeksisaajia, mutta poikkeustapauksissa jotkin osallistujat voivat olla liitännäisiä osallistujia. Osallistujat valitsevat keskuudestaan yhden päätoimeksisaajan huolehtimaan koordinoinnista eli toimimaan "koordinoijana". Koordinoija toimii ehdotuksen ensisijaisena edustajana valintamenettelyn aikana. Ehdotukseen voi sisältyä myös alihankkijoiden käyttö tietyn ajan kestäviä erityistehtäviä varten. Alihankkijoita ei katsota "osallistujiksi". III.2. Ehdotuksen jättäminen III.2.1. Ehdotuspyyntö Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä julkaistavilla ehdotuspyynnöillä ilmoitetaan, että tietyt erityisohjelmien työohjelmien osat ovat avoinna ehdotuksia varten. Ehdotuspyynnöissä määritetään, minkä tyyppistä toimintaa (TTK-hankkeet, liitännäistoimenpiteet ym.) kulloinkin on määrä toteuttaa. Osalla ehdotuspyynnöistä on kiinteä määräaika, mutta näiden lisäksi komissio julkaisee myös ehdotuspyyntöjä, jotka ovat avoinna pysyvästi pidemmän ajan ja joiden voimassaoloaikana ehdotukset arvioidaan säännöllisin väliajoin. Ehdotuspyyntöjen alustava aikataulu on määritetty kussakin työohjelmassa. Ehdotuspyyntö saattaa koskea kokonaista ohjelmaa, avaintoimintoa tai yhtä tai useampaa tutkimusaihepiiriä (alueet, alat, toimintalinjat, aiheet,...). Eri erityisohjelmien toimien koordinoimiseksi voidaan julkaista yhteisiä ehdotuspyyntöjä. Lisäksi ehdotuspyynnön kohteena olevalle toiminnalle voidaan määrittää yksityiskohtaiset tavoitteet, kuten esimerkiksi avaintoimintojen ja aihekohtaisten hakujen tapauksessa 15. Ehdotuspyynnön perusteella jätettyihin ehdotuksiin sovelletaan kohdassa III.4 selostettua valintamenettelyä. Eräiden liitännäistoimenpiteiden osalta voidaan jättää ehdotuksia ilman eri pyyntöä tai

19 19 tarjouspyynnön perusteella, minkä vuoksi ne käsitellään eri tavalla. 16 III.2.2. Ehdotusten jättäminen Osallistujien tulee täyttää kyseessä olevaa toimintatyyppiä vastaava ehdotuslomake. Tässä yhteydessä on suositeltavaa käyttää apuna komission tarjoamaa tietokoneohjelmaa. Ehdotus jätetään joko sähköisessä muodossa, postitse saantitodistuslähetyksenä tai henkilökohtaisesti ehdotuspyynnössä ilmoitettuun määräaikaan mennessä. III.3. Ehdotusten arviointi III.3.1. Yleiset periaatteet Ehdotusten arvioinnissa noudatettavia perusperiaatteita ovat avoimuus ja tasapuolisuus. Valintaprosessi kokonaisuudessaan selostetaan yksityiskohtaisesti arviointia koskevassa oppaassa (ks. myös laatikko 5). Käsillä olevan oppaan liitteen 6 osassa 2 on lyhyt yleisesitys arviointiprosessista sekä yksityiskohtainen kuvaus ehdotusten arvioinnissa sovellettavista kriteereistä. Ehdotusten käsittelyä varten muodostetaan yleensä komission avuksi riippumattomista ulkopuolisista asiantuntijoista koostuvia paneeleita 17. Paneelit kootaan siten, että niissä on laajasti edustettuna kyseessä olevan alan asiantuntemus ja että niiden kokoonpano on kielellisesti ja alueellisesti tasapainoinen. Hakijoiden antamia tietoja käsitellään kaikilta osin luottamuksellisesti, jotta yhtäältä vältettäisiin eturistiriidat ja jotta toisaalta säilytettäisiin riippumattomien asiantuntijoiden puolueettomuus. III.3.2. Vaatimustenmukaisuuden tarkistus ja hakukelpoisuus Kaikki ehdotukset tarkistetaan niiden saapumisen jälkeen sen varmistamiseksi, että ne ovat ehdotuspyynnön, ehdotusten jättämismenettelyn ja osallistumissääntöjen vaatimusten mukaisia. Ainoastaan vaatimusten mukaiset ehdotukset arvioidaan. III.3.3. Arviointi Ehdotukset arvioidaan soveltaen viiteen luokkaan jaettuja arviointiperusteita ehdotuspyynnön kohteena olevan toimen työohjelman mukaisesti. Arviointiperusteiden sisältö ja keskinäinen painotus on selostettu arviointia koskevassa oppaassa. Arviointiprosessissa otetaan huomioon myös eettiset näkökohdat. III.3.4.Arvioinnin tulos Asiantuntijat arvioivat ensin ehdotukset kukin erikseen ja kokoontuvat sitten paneelina päättämään niiden paremmuusjärjestyksestä. Tässä vaiheessa he voivat myös suositella tiettyjen ehdotusten yhdistämistä laajemmiksi hankekokonaisuuksiksi, kuten hankeryhmiksi (ks. kohta I.3.3). Arvioinnin jälkeen komissio laatii luettelon, jossa ehdotukset on järjestetty niiden

20 20 ensisijaisuuden mukaan. Luetteloa laadittaessa otetaan huomioon myös se, miten kukin ehdotus voi edistää yhteisön politiikkojen toteuttamista. Niiden ehdotusten osalta, jotka ovat saapuneet myöhässä, jotka eivät ole tukikelpoisia tai riittävän laadukkaita tai joilta puuttuu riittävä rahoitus, komissio tekee hylkäävän päätöksen. Hylkäämisestä sekä hylkäämisen keskeisistä perusteista ilmoitetaan hakijoille. III.4. Ehdotusten valinta Ehdotuksen hyväksymisestä ilmoitetaan kirjallisesti ehdotuksen koordinoijalle. Tällä ilmoituksella komissio ei kuitenkaan vielä lopullisesti sitoudu rahoittamaan kyseistä hanketta. Hakijoille lähetetään koordinoijan välityksellä komission laatima lyhyt arviointiraportti, ja hakijoilta pyydetään lisää hallintoon ja rahoitukseen liittyviä tietoja ehdotetun hankkeen toteuttamiskelpoisuuden arvioimista varten. Osallistujien on kyettävä osoittamaan, että niillä on käytettävissään kaikki hankkeen toteuttamiseen tarvittavat resurssit 18. Komissio tarkistaa tiedot ja saattaa omat etunsa suojatakseen edellyttää hankkeelta pankkitakausta tai toteuttaa muita toimenpiteitä. Komissio voi myös arvioinnin perusteella ehdottaa muutoksia alkuperäiseen ehdotukseen, osallistujien muodostaman ryhmän koostumukseen tai yhteistyöjärjestelyihin. Kun edellä mainittuja seikkoja koskevat neuvottelut on saatu onnistuneesti päätökseen, komissio tarjoaa sopimusta työn käynnistämisestä ja toteutuksesta kyseisen erityisohjelman tarpeiden edellyttämän aikataulun mukaisesti. Niiden ehdotusten osalta, joita ei lopulta toteuteta esimerkiksi rahoituksen puuttumisen vuoksi, komissio tekee hylkäävän päätöksen. Hylkäämisestä sekä hylkäämisen keskeisistä perusteista ilmoitetaan hakijoille. III.5. Sopimus Sopimuksia tehdään niistä ehdotetuista hankkeista, jotka on hyväksytty valintamenettelyssä. III.5.1. Sopimustyypit Komission tekemät tutkimussopimukset voidaan jakaa viiteen pääryhmään. Kullakin on omat yksityiskohtaiset sopimusehtonsa, jotka ovat tarkoituksenmukaisia sopimusten kattamien toimien ja toiminnan tyyppien kannalta (ks. laatikot 6, 7 ja 8). III.5.2. Sopimuksen kohde Osallistujien päävelvoitteena on saattaa hanke päätökseen ennalta määritetyssä ajassa sekä hyödyntää tai levittää siitä saatuja tuloksia. Komissio puolestaan sitoutuu rahoittamaan hankkeen toteutusta yleensä korvaamalla tietyn osan hankkeen kustannuksista 19.

21 21 III.5.3. Osallistujien oikeudet ja velvoitteet Yhteisön tukeman toimen yksittäisiä osallistujia koskevat yhtäältä kaikki sopimuksesta koituvat oikeudet sekä toisaalta kaikki siihen liittyvät velvoitteet komissiota kohtaan. Oikeudet ja velvoitteet voivat kuitenkin vaihdella toimen luonteen sekä osallistujan tyypin mukaan: TTK-hankkeissa, demonstraatiohankkeissa ja yhdistetyissä TTK- ja demonstraatiohankkeissa erotetaan päätoimeksisaajat avustavista toimeksisaajista kahdella keskeisellä tavalla: Ainoastaan päätoimeksisaajat ovat yhteisesti vastuussa sopimuksen täytäntöönpanosta parhaan kykynsä mukaan. Päätoimeksisaajien on luovutettava rajoituksitta toisilleen hankkeen toteuttamisen edellyttämä taitotieto. Avustavalla toimeksisaajalla sen sijaan on ainoastaan oikeus saada tällainen taitotieto siltä päätoimeksisaajalta, jota avustava toimeksisaaja avustaa (ks. laatikko 8). Tutkimusinfrastruktuurin käyttömahdollisuuksia koskevissa hankkeissa päätoimeksisaaja vastaa toimen toteutuksesta. Tutkimusyhteistyönä toteutettavissa pk-yritysten hankkeissa ja pkyritysten esiselvitystukihankkeissa päätoimeksisaajat ovat yhteisesti vastuussa, ja niillä on sama teollis- ja tekijänoikeuksien käyttöoikeus. Huomattakoon, että TTK-työn suorittajat voivat huolimatta siitä, että niitä ei katsota "osallistujiksi", saada käyttöönsä taitotiedon, joka on tarpeen tutkimuksen suorittamiseksi. Lisäksi ne voivat erityistapauksissa saada käyttöönsä myös hankkeissa tuotetun tietämyksen (ks. laatikko 8). Koordinoivan toiminnan, tutkijankoulutusverkkojen ja aihepiirikohtaisten verkkojen osalta päätoimeksisaaja tekee 20 tai päätoimeksisaajat tekevät komission etukäteissuostumuksella ja komission kanssa tekemäänsä sopimusta noudattaen liitännäissopimuksen liitännäisten osallistujien kanssa. Sopimuksen myötä päätoimeksisaaja/päätoimeksisaajat ja liitännäiset osallistujat ovat yhteisesti vastuussa toiminnasta. Jako päätoimeksisaajiin ja liitännäisiin osallistujiin ei vaikuta millään tavalla teollisja tekijänoikeuksiin. Apurahoja koskevat komission sopimukset tehdään yleensä isäntälaitoksen kanssa. Isäntälaitos tekee tämän jälkeen komission sopimuksen ehtojen mukaisen sopimuksen stipendiaatin kanssa. Yhteisön tutkijoille tarkoitettujen apurahojen (INCO) tapauksessa voidaan kuitenkin poikkeuksellisesti tehdä sopimus suoraan stipendiaatin kanssa. Teollis- ja tekijänoikeuksista määrätään yleensä stipendiaatin kanssa tehtävässä sopimuksessa noudattaen isäntälaitoksen kotimaan lainsäädäntöä. Liitännäistoimenpiteitä toteutettaessa päätoimeksisaajat ja toimintaan mahdollisesti osallistuvat liitännäiset osallistujat ovat yhteisvastuussa. Tietyn toimen osallistujat voivat tehdä keskenään sopimuksia työn toteuttamista

22 22 varten edellyttäen, että näillä ei rikota velvoitteita, joista on määrätty osallistujien komission kanssa tekemässä sopimuksessa. III.5.4. Hankkeen koordinointi Konsortion muodostavat osallistujat nimeävät yhden päätoimeksisaajista hoitamaan koordinoijan tehtävää 21. Koordinoija toimii välittäjänä osallistujien ja komission välillä, ja sillä on tämän tehtävänsä takia tiettyjä lisäoikeuksia ja -velvoitteita suhteessa komissioon. Koordinoija vastaa hankkeen suoritteiden kokoamisesta, yhdistämisestä ja toimittamisesta sekä komissiolta saadun rahoituksen jakamisesta. Koordinointitehtävien suorittamisesta aiheutuvat kustannukset ovat tietyillä edellytyksillä korvauskelpoisia (ks. laatikot 6 ja 7). On syytä muistaa, että hankkeen toimiva hallinnointi on kaikkia osallistujia yhteisesti koskeva velvoite. Osallistujat voivat kuitenkin sopia keskenään tiettyjen lisätehtävien siirtämisestä koordinoijan vastuulle edellyttäen, että näin ei rikota velvoitteita, joista on määrätty komission kanssa tehdyssä sopimuksessa. III.5.5. Ulkopuoliset palvelut Alihankkijat eivät ole hankkeen osallistujia. Ne ainoastaan tarjoavat tietyn palvelun päätoimeksisaajalle, avustavalle toimeksisaajalle tai liitännäiselle osallistujalle, joka puolestaan maksaa täysimääräisesti niiden toiminnan kustannukset. Alihankintakustannuksiin voidaan tämän jälkeen hakea korvausta komissiolta voimassa olevan sopimuksen sääntöjen mukaisesti. Alihankkijat eivät sijoita hankkeeseen omia varojaan, eivätkä ne siksi ole oikeutettuja mihinkään hankkeen tulosten perusteella syntyviin teollis- ja tekijänoikeuksiin (ks. laatikot 6 ja 7). III.6. Hankkeen seuranta Jotta komissio kykenisi todentamaan sopimuksen täytäntöönpanon, osallistujien on toimitettava sille koordinoijan välityksellä hankkeen väli- ja loppuraportit sekä kustannuksia koskevat raportit. Komission yksiköt analysoivat raportit tarkastellen niitä suhteessa samoihin kriteereihin, joiden perusteella ehdotus alun perin valittiin. Tarkoituksena on varmistaa, että hanke täyttää yhteisön rahoituksen saamiselle asetetut ehdot ja että se todella edistyy suunnitellulla tavalla. Raportteja käytetään apuna myös arvioitaessa, onko hankkeen tukemista syytä jatkaa ja millä tavalla. Lisäksi komissio seuraa, että hankkeen tuloksia hyödynnetään niiden tavoitteiden mukaisesti, jotka on määritetty viidennestä puiteohjelmasta tehdyssä päätöksessä tulosten hyödyntämisen ja levittämisen osalta. Tätä varten osallistujien on esitettävä ennen hankkeen päättymistä "teknologian käyttöönottosuunnitelma", jossa tehdään selkoa siitä, miten saatua tietämystä aiotaan käyttää hyväksi. Komissio huolehtii siitä, että näin saadut tiedot käsitellään tarvittaessa luottamuksellisina.

23 23 III.7. Yhteisön rahoitus Vastineeksi siitä, että tutkimushankkeen osallistujat toteuttavat tutkimushankkeen ja hyödyntävät sen tuloksia, komissio sitoutuu rahoittamaan tehtävää työtä. Lukuun ottamatta niitä tapauksia, joissa komission rahoitusosuus maksetaan kertamaksuna, maksu tapahtuu siten, että komissio korvaa osallistujien tukikelpoiset kustannukset tiettyä ennakolta määrättyä laskentamenetelmää soveltaen. Maksut suoritetaan erissä säännöllisin väliajoin. III.7.1. Tukikelpoiset kustannukset Jotta komissio pystyisi täyttämään rahoitussitoumuksensa, osallistujien on yksilöitävä ja ilmoitettava tukikelpoiset kustannuksensa toimittamalla välivaiheen kustannusselvityksiä ja lopullinen kustannusselvitys. Osallistujien on säilytettävä kustannusten tositteet vähintään viisi vuotta sopimuksen voimassaolon päättymisen jälkeen komission yksiköiden tai muiden toimielinten, erityisesti tilintarkastustuomioistuimen, tekemiä tarkastuksia varten. Kustannusluokat, joihin on mahdollista saada tukea komissiolta, vaihtelevat sopimustyypin mukaan (ks. laatikot 6 ja 7). III.7.2. Laskentamenetelmät Komission rahoitusta laskettaessa voidaan soveltaa useita eri menetelmiä. Laskentatapa riippuu siitä, minkä tyyppinen toiminta on kysymyksessä ja miten osallistuja kykenee yksilöimään kustannuksensa (ks. laatikot 6 ja 7). III.7.3. Rahoitusosuuden maksu Yhteisön rahoitusosuus maksetaan euroina. Maksut suoritetaan säännöllisesti erissä niiden kustannustietojen perusteella, jotka osallistujat esittävät välivaiheen kustannusselvityksissään sekä lopullisessa selvityksessä. Komissio voi suorittaa hankkeen alussa ennakkomaksuja tarkistettuaan sitä ennen osallistujien taloudellisen aseman. Joissakin tapauksissa komissio voi edellyttää osallistujilta rahoitusta koskevia tai muita takuita suojatakseen mahdolliset ennakkomaksut. Takuut ovat tarpeen erityisesti yhteisrahoitteisissa toimissa, joissa osallistujien on määrä maksaa itse osa kustannuksista.