LÄHIMETSÄMME Raision lukio
|
|
- Kaija Heikkinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 LÄHIMETSÄMME Raision lukio
2 Johdanto Meitä on onnistanut; koulumme sijaitsee Raision keskustan välittömässä läheisyydessä, kuitenkin joka puolelta puiden ympäröimänä. Urheilukentän reunalta alkaa laajahko, pinnanmuodoiltaan vaihteleva metsäalue. Kaupungin toimesta on muutamia vuosia sitten perustettu urheilukentän laidalle metsään alppiruusupuisto, joka lisää alueen monimuotoisuutta. Päätimme perehtyä biologian kurssin yhteydessä tarkemmin lähimetsäämme. Tutkimusryhmämme koostui lukion ympäristöekologian kurssin opiskelijoista. Tutkimme metsäämme monipuolisesti. Perehdyimme metsän aluskasvillisuuteen ja puustoon, puissa kasvaviin epifyyttijäkäliin, ruskan muodostumiseen ja metsän virkistyskäyttöön. Lisäksi vertasimme, miten alppiruusupuiston aluskasvillisuus eroaa ympäröivän metsän kasvillisuudesta. Teimme tutkimuksemme tämän vuoden elo- ja syyskuussa. Kokosimme tuloksista yhteenvedon, jonka päätimme lähettää koulujen lähimetsäkilpailuun. Tutkimuksen teko ulkona toi vaihtelua perinteeseen lukio-opiskeluun, etenkin kun osa meistä osallistui syksyn ylioppilaskirjoituksiin. Tutkimuksen teko voi olla joskus mukavaakin, kuten oheisten kuvien ilmeistä voi päätellä!
3
4 Puustokartoitus Seuraavan sivun kuvassa on rajattu tutkimusalue (tutkimme pääosin metsien reunaalueita) sekä merkityt alueet, joilla on kutakin puulajia. Rajaukset eivät ole täysin tarkat vaan suuntaa antavat. Alueen selkeä valtapuu on mänty, jota on arviolta 80 % kaikista alueen puista. Seuraavaksi eniten on koivua, jota on noin 10 %. Muita puulajeja on huomattavasti vähemmän. Esimerkiksi alueella on vain yksi kuusi ja muutama kataja, pihlaja ja haapa. Useat puut ovat taimia, kuten tien lähellä olevat pajut. Jotkin puista ovat istutettuja, kuten tunnistamaton vaahteralaji koulun pihalla. Metsätyyppi on kuiva kangasmetsä, ja pinnanmuodot ovat kartoittamallamme alueella lähes tasaiset satunnaista kivikkoa lukuun ottamatta.
5 Pääasialliset puulajit kartalla:
6 Puuston korkeus: Valitsimme mäntyjen joukosta sellaisen yksilön, jonka korkeus vastasi suurin pirtein alueen mäntyjen keskikorkeutta. Puun korkeus selvitettiin ratkaisemalla tarvittu kulma piirtokolmion avulla ja arvioimalla oma etäisyys puusta. Tämän jälkeen puun korkeus saatiin laskettua trigonometrialla. Ratkaistiin muuttuja x kaavasta tan35 =x/20m, josta saatiin x=1 jolloin puun korkeudeksi saatiin 15,8m eli alueen mäntyjen keskikorkeus on noin 16 metriä. Lähes kaikki alueen männyt ovat suhteellisen vanhoja, ja niiden taimia on vain vähän. Koivujen korkeudet ovat samaa luokkaa kuin mäntyjen, mutta muiden puiden keskikorkeuksia olisi ollut vaikea määrittää, koska niistä suuri osa on taimia. Puuston tiheys vaihtelee alueittain. Koulun etupuolella olevassa metsässä puita on arviolta 5 7 kappaletta aarin alueella, eli puuta hehtaarilla. Tien vieressä olevan metsikön puustotiheys on suurempi, noin 10 puuta/aari eli 1000 puuta/hehtaari. Tutkimuksesta selvisi, että Raision lukion lähialueella valtapuu on mänty, ja puiden kannalta monimuotoisuus on pientä. Maaperä on moreenia ja maannos on podsolia. Maaperän karkeus, kivikkoisuus ja vedenläpäiseväisyys ovat syynä männyn yleisyyteen.
7 Jäkäläkartoitus Bioindikaattoriseurannassa käytetään ilmanlaadun osoittimina eli indikaattoreina mäntyjen neulasten ja mäntyjen rungoilla kasvavien jäkälien esiintymistä ja kuntoa. Ne kuvaavat epäpuhtauksien yhteisvaikutuksia ja ovat verraten herkkiä esimerkiksi rikkidioksidille. Sormipaisukarve (Hypogymnia physodes) on puiden oksilla ja kivipinnoilla kasvava jäkälälaji. Sen yläpinta on vihertävänharmaa, kasvualustaa vasten painuva alapinta on musta. Sormipaisukarvetta pidetään ilman puhtauden indikaattorina: parhailla paikoilla sen kasvuruusukkeet kasvavat viisisenttisiksi, mutta saasteisilla paikoilla ne jäävät alle sentin kokoisiksi. Tukimme jäkälien peittävyyden, lajimäärän ja vaurioluokan kuudesta männystä koulun lähimetsästä. Tulokset on esitettynä oheisessa taulukossa. Männyn numero Männyn ympärysmitta (cm) Jäkälien kokonaislajimäärä Pensasmaisten jäkälien lajimäärä Pinnanmyötäisten jäkälien lajimäärä Jäkälien peittävyys (%) 0, Sormipaisekarvejäkälän vaurioluokka Vaurioluokka on jokaisessa puussa vähäinen, vaikka osa puista on koulun pihalla ja osa metsässä, mutta eivät kylläkään syvällä metsässä. Saasteet siis ulottuvat yhtälailla sinnekin. Männyt ovat suhteellisen hyväkuntoisia, neulaset eivät näyttäneet harsuuntuneilta. Jäkälien lajimäärä oli suhteellisen vähäinen.
8 Kuvia tutkimuspuistamme: Mänty 1. Sormipaisukarveessa lievä vaurio. Vaurioluokka 2. Mänty 2. Seinäsuomujäkälää. Mänty kasvaa koulun pihalla lähellä ajotietä.
9 Mänty 3. Sormipaisukarveessa vaurioluokka 3. Mänty 4. Sormipaisukarveen vaurioluokka 2. Kuvassa myös viherjäkälää.
10 Mänty 5. Sormipaisukarveen vaurioluokka 2. Mänty 6. Sormipaisukarveen vaurioluokka 2.
11 Ruska Ruska tarkoittaa lehtensä varistavien eli kesävihantien kasvien syksyistä väriloistoa, joka johtuu lehtien sisältämistä väriaineista. Kasvukauden loppuessa kasvien talveen valmistautuminen alkaa. Valon väheneminen ja lämpötilan aleneminen aiheuttavat yhteyttämisen loppumisen, jolloin lehtivihreä eli klorofylli alkaa hajota ja lehden sisältämät muut väriaineet, kuten keltaiset karotenoidit ja ksantofyllit, ja punaiset antosyaanit, pääsevät näkyviin. Ruska alkaa heti ensimmäisten yöpakkasten jälkeen. Silloin osa kasvien soluista kuolee, ja kasvien hapan soluneste alkaa vaikuttaa. Kaunein ruskan väri syntyy silloin, kun ensimmäisten yöpakkasten jälkeen on muutama lämmin päivä. Lehtivihreän muodostaneet molekyylit siirtyvät hajottuaan kasvin monivuotisiin elimiin, puilla runkoon, sillä niiden valmistamiseen kuluu puulta paljon energiaa ja mineraaleja. Tämä mahdollistaa niiden käyttämisen uudestaan. Kuitenkin esimerkiksi tervaleppä pudottaa lehtensä vihreinä, koska sillä ei ole tarvetta säästää mineraaleja juuriston ravinnonottoa helpottavien bakteerien vuoksi. Samalla kun puut ottavat lehtivihreänsä kerääntyneet mahdolliset epäpuhtaudet lehtiin. Ruska ilmenee sekä lehtipuissa (puuruska) että varvuissa ja ruohovartisissa kasveissa (maaruska). Ruskan merkitys ei ole täysin tiedossa. Erään teorian mukaan se olisi puun tapa hämätä hyönteisiä viestittämällä, että se on kuolemassa eikä siihen siksi kannata tulla munimaan.
12
13 Kenttä ja pohjakerroksen kasvillisuuden kartoitus
14 Metsien kasvit voidaan jakaa kasvillisuuden kerrostuneisuuden perusteella: puu-, pensas-, kenttä- ja pohjakerrokseen. Puukerros on ylin kasvillisuuskerros ja se koostuu puista. Tyypillisiä puukerroksen puita Suomessa ovat: mänty, kuusi, hieskoivu, haapa ja jalot lehtipuut. Pensaskerros käsittää alueet kenttä- ja puukerroksen välissä, siihen kuuluvat pensaat. Toinen kasvillisuuskerros maanpinnasta luettuna pohjakerroksen jälkeen on kenttäkerros. Kenttäkerrokseen kuuluvat noin cm korkeita pensaita matalammat kasvit, joista monet kuuluvat ruohovartisiin siemenkasveihin, heinäkasveihin, varpuihin sekä sanikkaisiin. Esimerkiksi puiden pienet taimet luokitellaan usein kenttäkerrokseen. Pohjakerros on lähinnä maanpintaa oleva kasvillisuuskerros, johon kuuluvat mm. sienet, sammalet ja jäkälät. Kenttä- ja pohjakerroksen kasvillisuuden kartoitukset tehtiin linja-analyysiä käyttäen kahdesta eri kohdasta metsää. Tutkimusta varten rajattiin kummaltakin linjalta viisi neliömetrin kokoisia alueita viiden metrin välein. Tutkimusruudun eri kasvilajien peittävyys arvioitiin silmämääräisesti prosentteina. Ensimmäisen linjan tiedot esitettiin pylväsdiagrammein ja toisen linjan tiedot kuvin selityksineen. Lisäksi tutkimusruuduilla esiintyvät lajit kuvattiin. Ensimmäisen linja-analyysin tulokset: Ensimmäinen linja-analyysi tehtiin melko tasaisessa maastossa. 1. Tutkimusruutu
15 2. Tutkimusruutu 3. Tutkimusruutu 4. Tutkimusruutu 5.Tutkimusruutu Tutkimuksessa havaittiin yhteensä kahdeksan erilaista kasvilajia: kataja (taimi), kielo, mustikka, puolukka, juolukka, kynsisammal, seinäsammal ja kerrossammal. Eli yhden puulajin taimi, kielo, varpukasveja ja sammalia. Yhtään jäkäliä ei esiintynyt, vaikka ne ovatkin tyypillisiä kuivan kankaan kasveja. Monet näistä kasveista havaittiin useammista ruuduista (poikkeus: kielo, vain yhdessä). Havainnot katajan taimista olivat suhteellisen vähäiset. Ensimmäisessä ja toisessa ruudussa katajaa esiintyi molemmissa vain 2 %. Katajan keskiarvo oli kaikissa tutkittavissa ruuduissa vain 0.8 %.
16 Sammalia havaittiin kaikissa paitsi ensimmäisessä ruudussa (4/5). Yleisimmät sammalet olivat seinäsammal ja kynsisammal. Kynsisammalen peittävyydet olivat eri alueilla: 2.ruutu 10 %, 3.ruutu 2 % ja 4.ruutu 55 %. Tutkimus alueen kynsisammaleen peittävyyden keskiarvo oli 13,4 %. Seinäsammalta havaittiin kaikissa muissa ruuduissa paitsi ensimmäisessä. Sen peittävyyden keskiarvo oli 13.6 %. Eli vai 0.2 % korkeampi kuin kynsisammalen. Kerrossammalta löytyi vai yhdestä ruudusta ja sen peittävyys oli vain 25 % ja keskiarvo 5 %. Tuloksia tarkasteltaessa todetaan, että mustikka oli yleisin ja runsain kaikista kasveista, joita ruuduilla esiintyi (1.ruutu: 40 %, 2.ruutu 25 %, 3.ruutu 40 % neljäs ruutu 0 % ja 5. ruutu 35 %) Mustikka havaittiin jokaisesta paitsi yhdestä ruudusta (4/5) ja se oli selkeästi runsaslukuisin verrattuna muihin kasveihin. Mustikan peittävyyden keskiarvo oli 28 %, ja se on kaikkien kasvilajien peittävyyksien keskiarvojen korkein.. Puolukan peittävyyden keskiarvo oli 10,4 % ja juolukan 3 %. Kieloa tavattiin vain 1. ruudussa, mutta siinä se oli valtalaji mustikan rinnalla. Sen peittävyys oli 35 % ja mustikan oli 40 %. Toinen linja-analyysi: Toinen kartoituslinja sijaitsi kallion rinteellä.
17 1. Ruutu Ensimmäisen ruudun pohjakerroksessa on karhunsammalta (n.50%), seinäsammalta (n.20%) ja kynsisammalta (n.20%). Ruudun kenttäkerroksessa on kanervaa (n.30 %), puolukkaa(n.25%) ja metsälauhaa (n.1%) 2. Ruutu Toisen ruudun pohjakerroksessa on seinäsammalta (n.90 %), kynsisammalta (n.9%) ja karhunsammalta (n.1%). Ruudun kenttäkerroksessa on kanervaa (n.99,5 %) ja metsälauhaa (n.0,5 %).
18 3. Ruutu Kolmannen ruudun pohjakerroksessa on seinäsammalta (n.65 %), kynsisammalta (n.22 %), karhunsammalta (n.3 %), hirvenjäkälää (n.9 %), poronjäkälää (n.0,5%) ja torvijäkälää (n.0,5%). Ruudun kenttäkerroksessa on metsälauhaa (n.25 %) ja suolaheinää (n.10 %). 4. Ruutu Neljännen ruudun pohjakerroksessa on seinäsammalta (n.45 %), kynsisammalta (n.40%), karhunsammalta (n.1%) ja hirvenjäkälää (n.10%). Pohjakerroksessa on vain puolukkaa (n.50 %).
19 5. Ruutu Viidennen ruudun pohjakerroksessa on vain kynsisammalta (n.50 %) ja kenttäkerroksessa on vain suolaheinää (n.10%). Kartoitettujen alueiden kasvillisuus on hyvin vaihtelevaa. Tästä huomaa, että kartoitusalueet sijaitsevat epätasaisessa maastossa. Paikoin esiintyy alueita, joissa pohjakasvillisuutta ei ole. Siitä voi huomata, että kartoitusalueet sijaitsevat kallioisella alueella. Kun tuloksia verrataan yleisiin kuivan kangasmetsän ominaisuuksiin, niin suuria poikkeuksia ei ole. Seinäsammal on yleisin sammal ensimmäistä ja viimeistä ruutua lukuun ottamatta. Ensimmäisessä ruudussa eniten on karhunsammalta, jota yleensä on seinäsammalta vähemmän. Tämä kertoo siitä, että kasvillisuuden sijainnilla kallioisessa maastossa on suuri merkitys sen lajistoon, erityisesti sammalten kohdalla. Kynsisammaleen osuus tuloksissa oli huomattavan suuri, erityisesti viimeisessä ruudussa. Tämäkään ei ole kuivalle kangasmetsälle kovin tyypillistä, sillä yleisemmin kynsisammalta esiintyy kallion painanteissa tai kivikkoalueilla. Kenttäkerroksen kasvit vastaavat hyvin kuivan kangasmetsän kasvillisuutta. Yleisimmät ovat kanerva ja puolukka. Myös esimerkiksi metsälauha kuuluu kuivassa kangasmetsissä usein esiintyviin kasveihin. Viimeisestä ruudusta huomaa hyvin, että korkealla sijaitsevalla kalliolla kenttäkerroksen kasvillisuus on hyvin harvaa (tässä tapauksessa kenttäkerroksen kasvillisuutta ei ole ollenkaan). Tähän vaikuttaa se, että selvää eloperäistä maa-aineskerrosta ei ole.
20 Seuraavassa kuvaamiamme alueen kasvilajeja: kanerva juolukka korte mustikka puolukka variksenmarja
21 suopursu sammallajeja tutkijan kädessä: karhunsammal ja rahkasammal kerrossammal kynsisammal seinäsammal
22 Alppiruusupuiston kasvillisuus Lukion vieressä sijaitsee 1,4 hehtaarin kokoinen alppiruusupuisto, joka on perustettu alueelle vuonna Puisto on maastoltaan tuoretta kangasmetsää, jossa paikoitellen esiintyy myös pieniä kosteikkoja. Alueella kasvaa luontaisesti suopursua, joka on yksi lukuisista alppiruusulajikkeista. Puiston perustettaessa sinne istutettiin noin 300 alppiruusua, mutta vuonna 2008 puistoa täydennettiin toisella 300:lla lajikkeella: Haagalla, Hellikillä, Kullervolla, Tigers tedtillä sekä Pohjolan tyttärellä ja Mikkelillä. Lisäksi puistoon on istutettu monia muita kasveja, kuten tuijia ja hemlokkeja, joista mainittakoon muun muassa lännenhemlokki ja kanadantuija. Alueelta löytyy myös pienikukallisia köynnöksiä. Näitä köynnöslajeja ovat esimerkiksi alppikärhö ja köynnöshortensia. Alppiruusuja kasvaa luonnonvaraisena lähes jokaisella kasvillisuusvyöhykkeellä. Ne ulottuvat pohjoisen tundralta aina päiväntasaajalla sijaitseviin sademetsiin asti, kunhan
23 maaperä on tarpeeksi hapan. Erilaiset vuoristoalueet ovat kuitenkin niiden merkittävimpiä kasvupaikkoja. Puiston kasvillisuudessa voi havaita eroavaisuuksia sitä ympäröivän kasvillisuuden kanssa. Voiko tästä päätellä, että alppiruusut ja niiden lannoitus on muokannut alueen alkuperäistä kasvillisuutta? Miten istutetut lajit selviävät ympäristössä, jossa niitä ei normaalisti tavata? Miksi alppiruusupuisto on metsätyypiltään tuoretta kangasmetsää, vaikka sen lähiympäristö onkin kuivaa kangasmetsää? Tutkimus aloitettiin alppiruusupuiston kasvillisuuskartoituksella, jonka alussa puiston pituudeksi mitattiin noin 50 metriä. Tällä 50 metrin matkalla suoritettiin kuusi kertaa samanlainen toimenpide, jossa tarkasteltiin yhden neliömetrin sisään jäävää aluskasvillisuutta. Kyseinen tutkimus tehtiin satunnaisella suoralla aina 7.5 metrin välein. Jokaiselta tarkasti mitatulta neliömetriltä kirjattiin ylös silmämääräisesti, kuinka monta prosenttia kukin kasvi peittää tästä alueesta. Näiden kuuden tutkitun alueen perusteella saatiin tietää, kuinka monta prosenttia jokaista kasvia on koko puiston kasvillisuudesta. Tutkimusongelman ratkaisemiseksi, tutkimuksessa vertailtiin alppiruusupuiston aluskasvillisuuden eroavaisuuksia muuhun ympäristöön. Valitsimme sekä puistossa että sitä ympäröivässä ympäristössä kasvavan puolukan ja mustikan, joiden väliltä pyrimme löytämään eroja. Eroavaisuuksia havainnollistaaksemme otimme valokuvia, joiden avulla kasveja oli helppo vertailla keskenään. Lisäksi selvitimme, kasvaako luonnonvaraisessa kuivassa kangasmetsässä joitakin lajeja, joita ei alppiruusupuistossa esiinny. Puiston hoidosta ja lannoituksesta saimme tietoa Raision kaupungin vihersuunnittelijalta, Markku Tuomiselta. Oheisiin pylväsdiagrammeihin on koottu jokaisen kuuden neliömetrin sisään jäävä kasvillisuus. 1. Tutkimusalue mustikka saniainen puolukka rahkasammal seinäsammal kynsisammal
24 2. Tutkimusalue karhunsammal puolukka rahkasammal juolukka 3. Tutkimusalue mustikka puolukka seinäsammal kynsisammal kerrossammal 5. 4.Tutkimusalue puolukka saniainen mustikka ei kasvillisuutta
25 5.Tutkimusalue 6. Tutkimusalue mustikka puolukka kerrossammal mustikka saniainen oravanmarja Kuvassa on rinnakkain alppiruusupuistosta ja luonnontilaisesta kuivasta kangasmetsästä poimitut mustikanvarvut. Vasemmanpuoleinen varpu on poimittu puistosta, kun taas oikeanpuoleinen mustikanvarpu on peräisin puiston ulkopuolelta. Viereinen kuva kuvastaa puolestaan lehtien koko eroa.
26 Näissä kuvissa puolukanvarpu on kuvattu samaan tapaan kuin ylemmissä kuvissa mustikanvarpu. Alueella on alun perin kasvanut kuusia ja koivuja, mutta ne on alppiruusupuistoa perustettaessa kaadettu pois, sillä alppiruusu ei pysty kilpailemaan niiden kanssa. Tämän seurauksena alueen valtapuu on mänty, mikä johtuu sen syvästä juuristosta, joka ei aiheuta uhkaa alppiruusulle. Raision kaupungin työntekijät lannoittavat puistoa perunalannoitteella kolmen vuoden välein, sillä lannoitteen vaikutuksesta maaperästä tulee happamampi. Lannoitetta on levitetty kasvien ympärille puolen metrin säteellä. Vihersuunnittelija kertoi myös, että ennen alppiruusujen istuttamista metsään levitettiin turvetta. Puistoon istutetut köynnökset on puolestaan istutettu multaan, jotta ne saisivat vahvan kasvualustan.
27 Metsän virkistyskäyttö Opiskelijat kyselivät lukiolaisten mielipiteitä lähimetsistä. Aika harvat marjastivat ja sienestivät lähimetsässä, mutta monet pitivät niitä tärkeinä. Tyttöjen ja poikien välillä vastaukset eivät eronneet olennaisesti. Pojat Todella paljon Paljon En tiedä Vähän Todella vähän Tytöt Todella paljon Paljon En tiedä Vähän Todella vähän
28 Tämänkaltaiset näkyvät pilaavat paikoin koulumme pihanalueen läheisyydessä olevaa metsänreunaa. Olemme kuitenkin järjestäneet koko koulun siivouspäivän vuosittain. Koulun pihalle on tänä kesänä rakennettu uusi jätteiden lajittelupiste. Toivottavasti tulevaisuudessa roskat kulkeutuvat useammin roskikseen.
29 Kuvassa ympäristöekologian kurssilaisia ja opettaja
Puu- ja Pensaskerros
Puu- ja Pensaskerros Kasvin nimi: Hieskoivu Keräyspäivä: 12.8.2007 Kasvupaikka: Kotipiha Kasvin nimi: Rauduskoivu Keräyspäivä: 30.5.2007 Kasvupaikka: Kotipiha Kasvin nimi: Harmaaleppä Keräyspäivä:1.10.2007
LisätiedotSOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS
1 SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Juha Saajoranta 2 Sisällysluettelo 1. Luontoselvityksen toteutus 3 2. Asemakaava-alueen luonnon yleispiirteet..3 3. Kasvillisuus- ja
LisätiedotKIIMASSUON TUULI- PUISTO TÄYDENTÄVÄ LUON- TOSELVITYS
Vastaanottaja Voimavapriikki Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 7.9.2012 KIIMASSUON TUULI- PUISTO TÄYDENTÄVÄ LUON- TOSELVITYS KIIMASSUON TUULIPUISTO TÄYDENTÄVÄ LUONTOSELVITYS Tarkastus Päivämäärä 07/09/2012
LisätiedotRantayleiskaavan muutoskohteet VAHVAJÄRVI 892-401-1-133
Rantayleiskaavan muutoskohteet VAHVAJÄRVI 892-401-1-133 Uurainen 2016 Mia Rahinantti Sisällys 1. Taustaa... 2 2. Maastoinventointi... 2 3. Vaikutusarviointi... 3 4. Kuvia kohteesta... 4 5. Kasvillisuusluettelo...
LisätiedotDigikasvio. Oleg ja Konsta 8E
Digikasvio Oleg ja Konsta 8E Vaahteran parhaita tuntomerkkejä ovat isot 3- tai 5-halkioiset lehdet.vaahtera kasvaa 10 20 metriä korkeaksi. Pvm: 13.9.2011 Paikka: Varisssuo Kasvupaikka: Sekametsä Vaahtera
LisätiedotLuontoselvitys, Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee
25.05.2016 Luontoselvitys, Kalliomäki 635-432-3-108, Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki 635-432-3-108, Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee kiinteistön 635 432-3-108 Kalliomäki muinaisjäännösinventointi
LisätiedotKOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA
JAKSO ❶2 3 4 5 6 KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA 4 OLETKO MIETTINYT: Miten sinä voit vaikuttaa omalla toiminnallasi ympäristöösi? Miten kasvit voivat kasvaa niin monenlaisissa paikoissa? Miten kasvien
LisätiedotLahon aste Yhteensä Pysty- Maa- Yhteensä Pysty- Maa-
Liitetaulukko 43. Kuolleen puuston tilavuus lahon asteen mukaan metsä- ja kitumaalla. Ahvenanmaa Mänty 110 29 139 16 13 29 10 22 32 0 10 10 6 137 80 216 Kuusi 65 24 89 24 19 43 5 13 18 0 10 10 12 94 78
LisätiedotT e h t ä v ä t l u o k i l l e 7-9 L y h y t v e r s i o
KEIDAS Luontonäyttely T e h t ä v ä t l u o k i l l e 7-9 L y h y t v e r s i o 1 Luontomuseo KEIDAS Tehtävät 7-9 luokille, Laatinut Hannu Tuomisto lyhyt versio nimi: Opettaja: jos tulostat luokallesi
LisätiedotEURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013
EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi
LisätiedotKEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS
KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS 2.7.2014 Outi Tuomivaara, hortonomi ylempi AMK Kempeleen kunta 2 JOHDANTO Kempeleen Riihivainiolle on käynnistynyt asemakaavan laajennus, jonka pohjaksi on
LisätiedotKolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén
Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén ENNALLISTAJAN POLKU KARTTA Pohjakartta Maanmittauslaitos,
LisätiedotUlkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma
Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma 1.10.2015 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Keskuspuiston ulkoilumetsiä hoidetaan luonnonmukaisesti
LisätiedotKasvien vuosi. Tekijä: Veera Keskilä. Veera Keskilä
Kasvien vuosi Tekijä: Veera Keskilä Johdanto Kiinnostaako mitä kasveille tapahtuu vuoden aikana? Jos kiinnostaa niin jatka ihmeessä lukemista. Tein lyhyen vapaaehtois esitelmän kasvien vuodesta, yritin
LisätiedotMETSÄVISA 2001. 12 p. 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. b c. g h. 5-8 cm. Nimi. Koulu. Kunta. metsätyyppi: metsätyyppi:
METSÄVISA 2001 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. 1 Nimi Koulu Kunta a b c d metsätyyppi: e f g h 5-8 cm i metsätyyppi: j 2. Tunnista suurpetojen jäljet. a b c d Esimerkki 3. Rastita oikeat vastaukset,
LisätiedotLIITE. Louhunkankaan suunnittelualueen tuulivoimaloiden alueiden ja huoltotieyhteyksien rakentamisaluekuvaukset.
LIITE. Louhunkankaan suunnittelualueen tuulivoimaloiden alueiden ja huoltotieyhteyksien rakentamisaluekuvaukset. Voimala 1 Alueella kasvaa nuorta ja varttuvaa kalliomännikköä. Sekapuuna kasvaa hieman kuusta
LisätiedotOHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri
OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS 2016 Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri 2 OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE
Lisätiedot1. Yleistä. Hannu Tuomisto FM
ALAKYLÄN LUONTOSELVITYS SEINÄJOEN KAUPUNKI 2018 1. Yleistä Tämän luontoinventoinnin tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen kaupungin Alakylässä, kartassa 1 rajatulla alueella, sellaisia luontoarvoja,
LisätiedotRAP O R[ 1 I. FlU S T A} A}.TI{ 1 ]' IiASVIILISUI}DESTA
RAP O R[ 1 I FlU S T A} A}.TI{ 1 ]' IiASVIILISUI}DESTA Selvitys teollisuusvesien vaikutuksista Mustalammen kasvillisuuteen. Havaintoalueena on Mustalampien alue, joka luonnonsuhteiltaan on yhtäläinen.
LisätiedotLuontoselvitys. Lempäälän Pitkäkalliolla
Luontoselvitys Lempäälän Pitkäkalliolla Ympäristönsuunnittelu Oy 2013 Luontoselvitys Lempäälän Pitkäkalliolla Luontoselvitys Tarve luontoselvitykselle on syntynyt alustavasta suunnitelmasta ottaa maa-ainesta
LisätiedotKOLMENKULMANTIEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017
Nokian kaupunki Kaupunkikehityspalvelut Harjukatu 21 37100 NOKIA KOLMENKULMANTIEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi TYÖN
LisätiedotKOLMENKULMAN LAAJENNUSALUEEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017
Nokian kaupunki Kaupunkikehityspalvelut Harjukatu 21 37100 NOKIA KOLMENKULMAN LAAJENNUSALUEEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi
LisätiedotTAALERITEHTAAN TUULITEHDAS I KY MISSKÄRRIN TUULIVOIMAPUISTON KASVILLISUUSSELVITYS
Vastaanottaja Taaleritehtaan Tuulitehdas I Ky Asiakirjatyyppi Kasvillisuusselvitys Päivämäärä 12.9.2012 TAALERITEHTAAN TUULITEHDAS I KY MISSKÄRRIN TUULIVOIMAPUISTON KASVILLISUUSSELVITYS TAALERITEHTAAN
LisätiedotTORVENKYLÄN TUULIVOIMAHANKE MAAKAAPELIREITIN MAASTOTARKISTUS
Vastaanottaja Smart Windpower Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 27.5.2016 TORVENKYLÄN TUULIVOIMAHANKE 1 Päivämäärä 27.5.2016 Laatija Tarkastaja Ville Yli-Teevahainen Merja Isteri Viite 1510021396
LisätiedotLIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA
LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA 2013 LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA 2013 Selvityksen tarkoitus Liito-oravaselvityksessä oli tarkoitus löytää selvitysalueella mahdollisesti olevat liito-oravan
LisätiedotKantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos
Kantakaupungin yleiskaava Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Skolbackavägen 70 GSM: 050-5939536 68830 Bäckby info@essnature.com Finland 9. Biskop- Fattigryti
LisätiedotPÄLKÄNEEN LOMAKODIN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2010
PÄLKÄNEEN LOMAKODIN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2010 Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net TYÖN TAUSTAA JA ALUEEN YLEISKUVAUSTA Selvityksen kohteena oleva lomakodin
LisätiedotMiilukorven luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/18
Miilukorven luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma 2015-2025 LIITE 13: Kuvioluettelo 23.3.2015 Sivu 1/18 126 0,69 Tuore kangas Uudistuskypsä metsikkö Mänty Ulkoilu- ja virkistysmetsä (C2) Vain kun maa on
Lisätiedot1. Saaren luontopolku
1. Saaren luontopolku Ulvilan Saarenluoto on vanhaa Kokemäenjoen suistoa, joka sijaitsi tällä seudulla 1300-luvulla. Maankohoamisen jatkuessa jääkauden jälkeen suisto on siirtynyt edemmäs, Porin edustalle.
LisätiedotKestävää luontomatkailua
Ennallistamispoltot Repovedellä Susanna Lahdensalo Kestävää luontomatkailua Repovedelle hanke ESITYKSEN TAVOITE: Sertifioiduille oppailla aineistopankkiin tietoja Repoveden ennallistamispoltoista (erityisesti
LisätiedotMerkkikallion tuulivoimapuisto
OX2 FINLAND OY Merkkikallion tuulivoimapuisto Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen 2016 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29646P004 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 2
LisätiedotKangasniemen Lapaskankaan teollisuusalueen laajennus
Kangasniemen Lapaskankaan teollisuusalueen laajennus Case: Puuterminaali-alueen lisäosa Maastotarkastelu 18.4. ja 14.5.2018 Henna Arkko, ins.amk YKS 599 Kuva: Tarkastelualue on pääosin mäntyvaltaista,
LisätiedotKohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito
Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito Piirroakuvat: Jari Kostet ja Tom Björklund. Valokuvat: Sami Tossavainen Vaihettumisvyöhykkeet Tarkoitetaan kahden erilaisen ekosysteemin reuna-
LisätiedotHaltialan metsäalueen luontoseuranta
Haltialan metsäalueen luontoseuranta Ennallistamisen vaikutusten kasvillisuuden seuranta 2014 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Helsinki 2014 Tekijä Kirsi Keskitalo Kannen kuva Kirsi Keskitalo, seuranta-ala
LisätiedotKAUPUNGINPUUTARHAN ALUEEN KASVILLISUUSINVENTOINTI
KAUPUNGINPUUTARHAN ALUEEN KASVILLISUUSINVENTOINTI Tuuli Vesanto 24.8.2018 Huom. Inventointi tehty lähinnä maisemallisesta sekä puutarhataiteen ja virkistyskäytön näkökulmista. Luontoselvitys antaa tarkempaa
LisätiedotMetsän uudistaminen. Kuusi. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Kuusi Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Harvinaisemmat
LisätiedotVesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/26
Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma 2015-2025 LIITE 13: Kuvioluettelo 23.3.2015 Sivu 1/26 101 0,70 Kuivahko kangas Taimikko yli 1,3 m Kataja Avoin alue ja näkymä (B4) Myös kelirikon aikana Rauduskoivu
LisätiedotKasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa
Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Etelä-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,
Lisätiedot6 km 1750 m 6 km 1250 m 1750 m K K K 1250 m P K P 250 m 8 9 10 11 12 13 14 250 m 7 6 5 4 3 2 1 Metsikön valtapituus, m 12 10 8 6 4 2 0 30 50 70 90 110 130 150 Metsikön ikä, v MORFOLOGIA
LisätiedotKEMPELEEN SARKKIRANNAN KASVIHUONEENTIEN LUONTOSELVITYS
KEMPELEEN SARKKIRANNAN KASVIHUONEENTIEN LUONTOSELVITYS 2.7.2014 Outi Tuomivaara, hortonomi ylempi AMK Kempeleen kunta 2 JOHDANTO Kempeleen Sarkkirannan osa-alueen Kasvihuoneentielle laaditaan asemakaavan
LisätiedotMetsänhoitoa kanalintuja suosien
RIISTAMETSÄNHOITO Metsänhoitoa kanalintuja suosien Riistametsänhoito on helppoa, ja sen menetelmät sopivat tavallisen talousmetsän hoitoon. Metsänhoitotöissä voidaan ottaa riista huomioon läpi metsikön
LisätiedotKEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483
KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti
LisätiedotLAPUAN KESKUSTAAJAMAN TUOTANTO- JA LOGISTIIKKA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA MUUTTUNEIDEN TUULIVOIMALAPAIKKOJEN TARKISTUS
Vastaanottaja Lapuan kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 18.3.2014 Viite 1517874 LAPUAN KESKUSTAAJAMAN TUOTANTO- JA LOGISTIIKKA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA MUUTTUNEIDEN TUULIVOIMALAPAIKKOJEN TARKISTUS
LisätiedotSisällys RAITION REITIN MOBIILITEHTÄVÄT
RAITION REITIN MOBIILITEHTÄVÄT Sisällys 1 KUIVAHKO KANGASMETSÄ... 2 2 KASVUPAIKKA MUOTOILEE PUUTA... 4 3 UUSI METSÄ SYNTYY / 4 TAIMIKONHOITO... 5 5 KOTIMAISET PUULAJIT... 6 6 TUORE KANGASMETSÄ... 7 7 UUDISTUSKYPSÄ
LisätiedotLiito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.
Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Tarmo Saastamoinen 2010. Kuva.1 Kaatunut kuusenrunko Nouvanlahdesta. LIITO-ORAVA: Liito-orava (pteromys volans)on
LisätiedotRantayleiskaavan muutoskohde VAHVAJÄRVI
Rantayleiskaavan muutoskohde VAHVAJÄRVI 892-401-5-100 Uurainen 2017 Mia Rahinantti Sisällys... 0 1. Taustaa... 2 2. Maastoinventointi... 2 2.1. M-alue... 2 2.2. MY-alue... 3 3. Vaikutusarviointi... 3 4.
LisätiedotÄkäslompolon asemakaavan laajennus, Röhkömukanmaa, Kolari. Luontoselvitys
Sami Mäkikyrö 13.8.2013 Äkäslompolon asemakaavan laajennus, Röhkömukanmaa, Kolari Luontoselvitys 2 SISÄLLYS 1. Johdanto.. 3 2. Suojelualueet ja -ohjelmat 3 2.1. Luonnonsuojeluohjelmat.. 3 2.2. Luonnonsuojelu-,
LisätiedotSisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö
Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 3 Topografia 3 Kallioperä 4 Maaperä 4 Maanpeite 5 Pohjavesialueet 5 Selvitysalueen luontokohteet Luontokohteet
LisätiedotKasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa
Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Pohjois-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,
LisätiedotMatalan ranta-asemakaava Luontoselvitys 2014, täydennys 2015 Antti Karlin Yleistä Luontoselvitys on tehty käymällä Matalan ranta-asemakaavassa oleva venevalkaman alue maastossa läpi kesällä syksyllä 2014
LisätiedotTuulipuisto Oy Kyyjärvi Luontotyyppikartoitus 7.11.2013. Tarkastanut: FM Päivi Vainionpää Laatija: FM Satu Pietola
Tuulipuisto Oy Kyyjärvi Luontotyyppikartoitus 7.11.2013 Tarkastanut: FM Päivi Vainionpää Laatija: FM Satu Pietola Asiakas Winda Invest Oy Gallen-Kallelankatu 7 28100 Pori Yhteyshenkilö Kalle Sivill Puh.
LisätiedotAkaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011
Akaan kaupunki Maankäyttö- ja kaavoitusyksikkö PL 34 37801 TOIJALA Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 Tmi Mira Ranta Isorainiontie 8 38120 SASTAMALA p. 050-5651584
LisätiedotMetsän uudistaminen. Mänty. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Mänty Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Harvinaisemmat
LisätiedotKONGINKANGAS. Lohko Kuvio Ala Kasvupaikka maalaji Kehitysluokka. 21 1 0,2 kangas, lehtomainen kangas hienoainesmoreeni 3
KONGINKANGAS Konginkankaan taajama koostuu kuvioista 1-3 ja 5-19. Alueen kaavamerkinnät ovat VL, VU, VP ja VK. Alueen kaikki kuviot ovat asutuksen välittömässä läheisyydessä. Hoitoluokitukseltaan kuviot
LisätiedotMetsänhoidon perusteet
Metsänhoidon perusteet Kasvupaikkatekijät, metsätyypit ja puulajit Matti Äijö 18.9.2013 1 KASVUPAIKKATEKIJÄT JA METSÄTYYPIT kasvupaikkatekijöiden merkitys puun kasvuun metsätalousmaan pääluokat puuntuottokyvyn
LisätiedotELIÖKOKOELMAN LAATIMINEN
ELIÖKOKOELMAN LAATIMINEN Lajien tunnistaminen on biologinen perustaito, jonka oppii parhaiten lajeja tutkimalla, keräämällä tai kuvaamalla. Eliökokoelman voit laatia joko perinteisessä tai digitaalisessa
LisätiedotNANSON ALUEEN LIITO-ORAVA JA LUONTOSELVITYS Nokia 2018
Nanson Kiinteistöt Oy Melkonkatu 24 00210 Helsinki NANSON ALUEEN LIITO-ORAVA JA LUONTOSELVITYS Nokia 2018 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi TYÖN
LisätiedotKasvioppi 2. Metsätyyppien lajisto Lajien määritys. MAR-C1002 Maisema-arkkitehtuurin perusteet 2A, Luontotekijät FM Ahti Launis
Kasvioppi 2 Metsätyyppien lajisto Lajien määritys MARC1002 Maisemaarkkitehtuurin perusteet 2A, Luontotekijät FM Ahti Launis 16.11.2016 Metsätyyppien määrittäminen Käytännön määritysopas: Hotanen ym. 2008:
LisätiedotA. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy. Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston kasvillisuustarkastus 2016 AHLMAN GROUP OY
A. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston kasvillisuustarkastus 2016 AHLMAN GROUP OY Raportteja 3/2016 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen
LisätiedotKEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys
KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys 1. Tausta ja tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee Kemijärven kaupungin Räisälän kylässä. Suunnitelma koskee Kotikangas nimistä tilaa (75:0). Luontoselvityksen
LisätiedotKasvupaikkatekijät ja metsätyypit
Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit Sisältö Kasvupaikkatekijöiden merkitys metsänkasvuun Metsätalousmaan pääluokat puuntuottokyvyn ja kasvupaikan (kivennäismaa/turvemaa) perusteella Metsätyyppien merkitys
LisätiedotH e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta
H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s Kääpien merkitys luonnon toiminnassa Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta Luonnontilaisessa metsässä on paljon lahopuuta ja runsaasti
LisätiedotTOURULA-KEIHÄSKOSKI
Kyläkävelyraportti TOURULA-KEIHÄSKOSKI 7.7.2013 Katri Salminen ProAgria Länsi-Suomi / maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA sdagjnlnfvfkjn Kyläkävelyt kuuluvat yhtenä osana Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaisten
LisätiedotTaimettuminen ja taimikon hoito männyn luontaisessa uudistamisessa Eero Kubin ja Reijo Seppänen Metsäntutkimuslaitos Oulu
Taimettuminen ja taimikon hoito männyn luontaisessa uudistamisessa Eero Kubin ja Reijo Seppänen Metsäntutkimuslaitos Oulu Metsänuudistaminen pohjoisen erityisolosuhteissa Tutkimushankkeen loppuseminaari
LisätiedotMUINAISJÄÄNNÖSSELVITYS
MUINAISJÄÄNNÖSSELVITYS Niittysmäki-Konkanmäki tuulipuiston osayleiskaava FT Samuel Vaneeckhout 23.5.2012 Perustiedot Kunta: Leppävirran kunta Kylä: Sahkarlahti Tila: Sorsanpelto 13:2 Tiili 5:35 Lehtokallio
LisätiedotHoidon periaatteet ja yksityiskohdat
TOISPUOLISENPUISTON JA SILAPUISTON HOITOSUUNNITELMA Yleistä Suunnitelma käsittää Raudikonkujan ja Raudikonkadun välisen sekä Silakadun ja Hussankadun väliset puistoalueet. Yleisellä tasolla suunnitelman
LisätiedotTaimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme
Taimikonhoito Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimitermejä Pieni taimikko: keskipituus alle 1,3 metriä Varttunut taimikko: keskipituus yli 1,3 metriä, keskiläpimitta alle 8 cm Ylispuustoinen
Lisätiedot401 Avoin alue, helppokulkuinen 402 Puoliavoin alue, helppokulkuinen
Kasvillisuus Kasvillisuuden kuvaaminen on tärkeätä, koska se vaikuttaa suunnistajan kulkunopeuteen ja kartanlukuun. Kulkukelpoisuus riippuu metsän rakenteesta (puulaji ja tiheys) sekä maapohjan laadusta
LisätiedotPituus: % havupuita 50 % lehtipuita. Koivukuitua 0,0 Lehtikuitua 0,0 Sellupuuta 0,0 0,0
1262 Hoitoluokka Lähimetsä Ravinteisuus Rehevä Kaavamerkintä Sijainti Hoitotavoite Kohteelle suoritetaan istutustaimien kasvuunlähdön turvaamiseksi mekaaninen heinäntorjunta. Alue on erittäin voimakkaasti
LisätiedotRAKENNETTAVAN PYÖRÄTIEN LUONTOSELVITYS, LUUMÄKI, TIE 378 VÄLILLÄ PUUKYLÄN TEOLLISUUSALUE-PERÄLÄNRANNAN TIENHAARA
16T-1 RAKENNETTAVAN PYÖRÄTIEN LUONTOSELVITYS, LUUMÄKI, TIE 378 VÄLILLÄ PUUKYLÄN TEOLLISUUSALUE-PERÄLÄNRANNAN TIENHAARA Juha Saajoranta 2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1.Luontoselvityksen toteutus.3 2.Kartoitetun
LisätiedotHeinijärvien elinympäristöselvitys
Heinijärvien elinympäristöselvitys Kuvioselosteet Kuvio 1. Lehto Kuviolla kahta on lehtotyyppiä. Ylempänä tuoretta runsasravinteista sinivuokko-käenkaalityyppiä (HeOT) ja alempana kosteaa keskiravinteista
LisätiedotSami Kiema puunhoidon työnjohtaja Helsingin kaupungin Stara, Läntinen kaupunkitekniikka Viikki 16.10.2012
Sami Kiema puunhoidon työnjohtaja Helsingin kaupungin Stara, Läntinen kaupunkitekniikka Viikki 16.10.2012 Nykyään: Mikä kääpä, mitä aiheuttaa puulle, tarvitaanko mittauksia, onko puu jo riskitekijä ympäristölle,
LisätiedotPuuston tiheyden ja maanmuokkauksen vaikutus männyntaimien syntyyn ja alkukehitykseen
Puuston tiheyden ja maanmuokkauksen vaikutus männyntaimien syntyyn ja alkukehitykseen Ville Hallikainen, erikoistutkija, dos. Tutkimusryhmä Tutkijat: Mikko Hyppönen, Ville Hallikainen, Pasi Rautio, Urban
LisätiedotPlanterra Group Oy, Markku Kemppainen Veininmäki 6 Asemakaavan muutos
Planterra Group Oy, Markku Kemppainen Veininmäki 6 Asemakaavan muutos LUONTOLAUSUNTO Johdanto Tämä lausunto koskee Espoon Rastaalassa sijaitsevia kiinteistöjä 49-60-230-5 ja 6, osoitteissa Veininmäki 6
LisätiedotKUUSAMON KAUPUNKI Oivanginjärvi
liite: laajennusalue KUUSAMON KAUPUNKI Oivanginjärvi JOKOSLAHDEN RANTA_ASEMAKAAVA LAAJENNUSALUE Rantalahden alue Nuorta männikköä suunnittelualueen länsirajalla. KIMMOKAAVA EKOTONI KY JOKOSLAHDEN RANTA-ASEMAKAAVA
LisätiedotSYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi
SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta
LisätiedotMetsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito
Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Lassi Hakulinen 2.10.2013 TAIMIKON VARHAISHOITO JA TAIMIKONHOITO - kehitysluokat, yleistä taimikonhoidosta - taimikon varhaishoito -
LisätiedotMerkkausvärin kehittäminen
Merkkausvärin kehittäminen Heikki Juhe, 26.1.2011 1. Johdanto JL-tuotteet aloitti keväällä 2010 tutkimus- ja kehitysprojektin, jonka tarkoituksena oli tutkia käytössä olevien merkkausvärien imeytyvyyttä
LisätiedotMERIKARVIAN KORPI-MATIN TUULIVOIMAHANKE
Asiakirjatyyppi Luontoselvitys LIITE 10 Päivämäärä 5.5.2014 MERIKARVIAN KORPI-MATIN TUULIVOIMAHANKE TÄYDENNYSSELVITYS, KASVILLISUUS- JA LUONTOTYYPIT RAKENTAMISALUEILLA TUULIVOIMAHANKE TÄYDENNYSSELVITYS,
LisätiedotKEMPELEEN LINNAKANKAAN POHJOISOSAN LUONTOSELVITYS
KEMPELEEN LINNAKANKAAN POHJOISOSAN LUONTOSELVITYS 21.3.2011. Tark. 8.1.2013 Outi Tuomivaara, maisemasuunnittelija Kempeleen kunta 2 JOHDANTO Kempeleen Linnakankaan alueelle laaditaan asemakaavaa ja sen
LisätiedotNIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki
RAPORTTI 16X267156_E722 13.4.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki 1 Niinimäen Tuulipuisto Oy Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki Sisältö 1
LisätiedotPuusto poiminta- ja pienaukkohakkuun jälkeen
Puusto poiminta- ja pienaukkohakkuun jälkeen Metsälakiseminaari 22.10.2014 Lahti Johtava metsänhoidon asiantuntija Eljas Heikkinen Suomen metsäkeskus Eri-ikäisrakenteisen metsän rakennepiirteitä Sekaisin
LisätiedotAasianrunkojäärä. Tilanne Vantaalla 18.11.2015
Aasianrunkojäärä Tilanne Vantaalla 18.11.2015 Aino-Maija Alanko 18.11.2015 Sisällys Yleistä aasianrunkojäärästä Tilannekatsaus Kivipyykintien esiintymäpaikasta Kartoitukset Jatkotoimenpiteet Aino-Maija
LisätiedotPuustoisten perinneympäristöjen kasvillisuudesta
Puustoisten perinneympäristöjen kasvillisuudesta Esko Vuorinen, Silvestris luontoselvitys oy "Puustoisten perinneympäristöjen monimuotoisuuden ja monikäytön turvaaminen" maastoseminaari 31.8.-1.9.2010
LisätiedotLUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27636.10 MYNÄMÄEN KUNTA MYNÄMÄEN KATTELUKSEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 30.3.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU
TYÖNUMERO: E27636.10 MYNÄMÄEN KUNTA MYNÄMÄEN KATTELUKSEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 TUTKIMUSALUEEN SIJAINTI JA YLEISKUVA... 2 3 TUTKIMUSMENETELMÄT... 3 4 LUONTOTYYPIT
Lisätiedotkuivahko kangasmetsä
1 kuivahko kangasmetsä on kasvupaikkana karu, koska vesi läpäisee helposti hiekka- ja sorakerrokset ja vie mukanaan ravinteita. Puusto on mäntyvaltaista. Seassa kasvaa kuusta, rauduskoivua ja katajaa.
LisätiedotLUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA:
LUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA: 743-416-5-146 SEINÄJOEN KAUPUNKI 2016 1. YLEISTÄ Tämän luontoselvityksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen kaupungin alueella olevalla tilalla 743-416-5-146
LisätiedotKeiteleen itäpuolen RYK liito-oravaselvityksen täydennys
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A VIITASAAREN KUNTA Keiteleen itäpuolen RYK liito-oravaselvityksen 1 (9) Tuomo Pihlaja Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 1.1 Pieni-Toulatin elinpiiri... 1 1.2 Lähteenmäen
LisätiedotSIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS
SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 1.4.2014 Sipoon Nevas Gårdin luontoselvityksen täydennys. SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS 1 JOHDANTO Sipoon
LisätiedotKuviotiedot Kunta Alue Ms pääpuulaji. Monimuotoisuus ja erityispiirteet C1 Lähimetsä Osin aukkoinen. Monimuotoisuus ja erityispiirteet
Kunta Alue Ms 169 1 3 Kuvio Pa, ha Kasvupaikka ja Kuviotiedot 2016 Sivu 1 / 15 Kunta 169 Alue 1 Ms 3?? jne. Lohko 1 123 0,7 Kuiva kangas ja vastaava suo Nuori kasvatusmetsikkö 40 59 41 8 0 0 0 19 7 2 2
LisätiedotKantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos
Kantakaupungin yleiskaava Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Skolbackavägen 70 GSM: 050-5939536 68830 Bäckby info@essnature.com Finland Kantakaupungin
LisätiedotUusi metsälaki riistanhoidon kannalta
Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta Lapua 26.11.2013 Antti Pajula Suomen metsäkeskus, julkiset palvelut Etelä- ja Keski-Pohjanmaa Tasaikäisrakenteinen metsätalous Tavoitteena tasarakenteisen ja -ikäisen
LisätiedotRANTAASEMAKAAVAN MUUTOKSEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS
SULKAVAN HÄMEENNIEMEN RANTAASEMAKAAVAN MUUTOKSEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS www.js-enviro.fi Juha Saajoranta 2011 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. LUONTOSELVITYKSEN TOTEUTUS 2. RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOSALUEEN LUONNON
LisätiedotTEOLLISUUSALUEEN LAAJENNUS
TEOLLISUUSALUEEN LAAJENNUS NIVALA LUONTOSELVITYS Sepänkatu 9 A 7 90100 Oulu PUH. 08-883030 FAX. 08-8830333 aija.degerman@airix.fi NIVALAN KUNTA SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 2 2. KALLIO- JA MAAPERÄ...
LisätiedotMaisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014
Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014 Maisemaraivaus on maisemallisesti tärkeille alueille tehtyä puiden harventamista. Puustoa ei harvenneta tasavälein eikä kaavamaisesti, vain
LisätiedotKaikki 17 punavaahteraa tutkittiin silmämääräisesti tyviltä latvoihin saakka. Apuna käytettiin kiikaria ja 120 cm:n terässondia.
Acer rubrum / Punavaahterat Kaikki 17 punavaahteraa tutkittiin silmämääräisesti tyviltä latvoihin saakka. Apuna käytettiin kiikaria ja 120 cm:n terässondia. Tällaisilta leikkausten tulisi näyttää Havainnot
LisätiedotA. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy. Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston kasvillisuusselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY
A. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston kasvillisuusselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY Raportteja 101/2014 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen
LisätiedotArvotus: 3 Esitys mj-luokka II Kohteen suojelu: 9 Muu suojeluarvo. Ympäristön suojelu: 0 Ei määritelty. Selitys: Yleiskuva pohjoisesta.
104 Arvotus: 3 Esitys mj-luokka II Kohteen 9 Muu suojeluarvo Ympäristön 0 Ei määritelty Yleiskuva pohjoisesta. Halssi kuvattu lännestä. 105 Kohdetyyppi: 9 Valmistuspaikat/työpaikat Copyright: Metsähallitus
LisätiedotPystypuusta lattialankuksi
Pystypuusta lattialankuksi Naapuripalstallamme tehtiin eräänä talvena avohakkuu, jonka seurauksena seuraavan kesän puhurituulet kaatoivat useita suuria kuusia oman metsäpalstamme suojattomasta reunasta.
LisätiedotTuulituhot ja metsänhoito
Tuulituhot ja metsänhoito Susanne Suvanto Metsänterveysseminaari 1 Susanne Suvanto, Metsänterveysseminaari Tuulituhot Suomessa Tuulituhot usein esiintyvät tuulennopeudet vs. myrskytuulet Myrskytuhot Syysmyrskyt
Lisätiedot