Sipoon Myyraksen kiilan kaava-alueen sekä Vantaan Pirttirannan kesämaja-alueen synty ja myöhempi kehitys

Transkriptio

1 Sipoon Myyraksen kiilan kaava-alueen sekä Vantaan Pirttirannan kesämaja-alueen synty ja myöhempi kehitys Vantaan III tulvaseminaari ti Ulla-Maija Rimpiläinen

2 Vantaan Pirttiranta o o Sipoon Myyraksen kiila

3 Sipoon Myyraksen kiilan omakotialue, Lahdenväylä ja Keravanjoki Vantaan kaupunki: ortokuva v. 2011

4 Sipoon Myraksen kartanon Jokiranta kartta Sipoon Myras v. 1933

5 Sipoon Myyraksen kiilan kaava-alueen synty Omakoti Oy osti maa-alueen Sipoon Myyraksesta 1945 yhtiön tarkoituksena oli edistää omakotiasumista yhtiö myi halukkaille suunnittelemattomasti erikokoisia tontteja Maankäytön ohjaus kolme tontin ostanutta halusi kiinteistön muodostamisen 1947 lohkomistoimituksen alkukokouksessa ilmeni alueen taaja-asutus alueella oli jo 30 kesämajaa ja 4 asuinrakennusta valitettava kehitys osa rakennuksista sijaitsi aivan joen rannassa alueelle päätettiin laatia rakennussuunnitelma valmistui vasta 1954 Lainsäädäntö maalaiskunnissa rakentaminen oli vapaata vuoteen 1958 asti Rakennuslaki 1958 kuitenkin taaja-asutus edellytti aina suunnittelua Asemakaavalaki 1932

6

7 Sipoon Myraksen Rakennussuunnitelma 1954 Haluttiin säännöstellä rakentamista ja estää alueen kehittymisen epäedullisemmaksi ja tiheämmäksi. Tontit ulottuivat Keravanjokeen asti, mutta rannat esitettiin jätettäviksi rakentamatta. Uutta olivat yhteinen ranta-alue ja kaksi (puisto)metsikköä. Rakennukset olivat sekä yksiasuntoisia että yksikerroksisia. Talojen korkeutta rajoitettiin. Matalat rakennukset istuvat tasaiseen ja avoimeen maisemaan korkeita paremmin etenkin rakennusten muodostaessa hyvin tiiviin ja muusta maisemasta erillisen kokonaisuuden. Tontin osia olivat etupuutarha, rakentamaton alue sekä alueet viemäröinnille ja talousrakennukselle. Määräykset koskivat myös rakennusten kokoa, rakentamisen tehokkuutta ja talousrakennusten (käymälöiden) sijoittelua. Suunnitelma vahvisti tonttijaon, rakennusten sijoittelun sekä alueen kulkuväylät. Liitteenä ollut rakennusjärjestys kielsi rakentamisen mm. alle 2 m korkeudelle keskivedestä

8 Sipoon Myras, rakentamissuunnitelma tonttia, pinta-ala osalla alle 1000 m2 rakennusten yhteenlaskettu pinta-ala 1/20 rakennusoikeus 5% tontin pinta-alasta asuinrakennus 90 m2 ja harja max. 3,5 m. talousrakennus sai olla 30 m2 ja harja max. 3 m. kaksi puistoa ja yhteisranta

9

10 Suurtulva 1966 ja Sipoon Myras

11 Sipoon Myraksen uuden rakennuskaavan (1985) lähtökohdat Rakennusoikeus oli käytetty kokonaan. Rakentaminen oli tapahtunut poikkeamisluvilla ja alue oli siksi epäyhtenäinen. Uuden kaavan ja päätavoite oli alueen eheyttäminen lisäämättä rakentamista. Vantaan kanssa oli perustettu kaavayhteistyöryhmä. Yhteistyötä tarvittiin vesihuollon ja ajoyhteyksien järjestämisessä. Uusi kaava edellytti vesihuollon vaihto-ehtojen selvittämistä ja alueen liittämistä Vantaan vesihuoltoverkkoon. Lahden moottoritie (1974) katkaisi yhteydet Sipoon suuntaan. Alueelle liikennöitiin Vantaan Pirjontien kautta. Ajoyhteys piti järjestää tulevan Ali-Keravantien kautta. Moottoritie sijaitsi metrin päässä ja 2 metriä aluetta ylempänä. Melu haittasi ajoittain. Itä-Uudenmaan vaiheseutukaava määräsi Keravanjoen rannat rakentamattomiksi, Keravanjoen ranta-alueelle piti muodostaa puistovyöhyke. Helsingin vesipiiri toivoi Myraksen itäiseen osaan uimarantaa.

12 Sipoon Myras, rakennuskaava 1985 Myraksen kaava 1985 rasitteet vesihuoltoa varten ainoana naapurina Vantaan kaupunki

13 Sipoon Myraksen Rakennuskaavan muutos ja laajennus 1985 Uudessa ehdotuksessa tarkistettiin tie- ja puistoalueiden rajat sekä rakennusoikeudet, maatilan tilustie sekä alueen vesi- ja viemärijärjestelyt. Rantaan johtavien teiden päihin tulisi kääntöpaikat. Vesihuolto piti järjestää Päiväkummun kautta. Kaavoituslautakunta esitti 100 k~m2 rakentamisoikeutta vielä rakentamattomille alueille. Keravanjokea suojaisi rantaa myötäilevä, yhtenäinen puisto-alue. Leppätien päähän osoitettiin uimaranta. Puisto olisi välttämättön; lisäksi alueella voisi olla pallo-kenttä. Rannan 5 rakennusta eivät olleet aikaisemmankaan kaavan mukaisia. Rakennusoikeuden laskutapaa muutettiin jottei ranta-alueen rakennusoikeus vähenisi. Rakennusoikeus määritettiin erikseen joka tontille. Lisäksi annettiin ikkunoiden äänieristysmääräyksiä. Alimpia uudisrakennustasoja perusteltiin Keravanjoen ylävedenpinnalla. Rakennuskielto olisi voimassa kunnallistekniikan tuloon saakka.

14

15 Sipoon Myras asemakaavaehdotus 2010 Keravanjoen järjestely tehty

16 Sipoon Myraksen kiilan kaavaehdotus 2010 Asemakaavan muutoksen piti nykyaikaistaa kaavatilanne, mahdollistaa lisä- ja täydennysrakentaminen, parantaa alueen tieverkostoa, tutkia virkistysalueiden tarve ja sijoitus sekä parantaa alueen melu- ja tulvasuojausta. Alueen aiempi rakennusoikeus on jo käytetty. Kaavan lisää asukkaiden määrää arviolta 200:stä 450:aan. Keravanjoki tulvi voimakkaasti Vuosina toteutettu perkaus on estänyt tulvimista. Alustava tulvasuojelu hoidettiin jokea ruoppaamalla, sillä tulvavalleille ei ole tilaa. Tulvasuojelua on myös rakennusten korkeusasemaa säätely. Rakennuksen pitää kestää ylin tulvakorkeustaso +31,20. Alueella ei sallita kellareita. Myyrakseen tulee hulevesiä pohjoiskautta ja alueen geo-tekninen vakavuus on heikko. Savipatjan paksuus on onneksi vain 5 m. Liikennemelu on niin suuri, ettei 4 m meluvalli auta. Tonteille on rakennetaan uusia rakennuksia, joiden katveessa olevilla pihaalueilla melutaso saadaan vaatimusten tasolla.

17

18

19 Sipoon Myyras ja pääkaupunkiseudun maankäyttö Rajanaapurit pohjoinen naapuri Tuusulan kunta - rakennussuunnitelmaehdotus 1951 Keravan kauppala - vahvistettu rakennussuunnitelma 1954 Vantaa - asemakaava 1985 ja kaavaehdotus 2008 rajanaapuri lounaassa Helsingin maalaiskunta - rakennussuunnitelmaehdotus 1951 sekä rakennussuunnitelma 1954 Vantaa - asemakaava 1985 ja kaavaehdotus 2008

20 [kpl] Sipoon Myyraksen kiilan rakennusten käyttötarkoitus vak.as. [kpl] loma-as. [kpl] as. yht. [kpl]

21 Sipoon Myyraksen Kiilan rakennusoikeuden kehitys 600% 500% 400% kerrosalan kasvu [%] kerrosala [%] 300% 200% 100% 0% * esitys

22

23 Pirttiranta ja Vantaanjoki Vantaan kaupunki: ortokuva v Vantaan kaupunki, Ulla-Maija Rimpiläinen

24 Uudenmaan lääninhallituksen päätös Vantaan kaupunki, esityksen tekijä

25 Uudenmaan lääninhallituksen palstoitussuunnitelma ja Pirttirannan nykyiset rakennukset Uudenmaan lääninhallitus vahvisti Pirttiranta Oy:n palstoitussuunnitelman. Toivotun 65 palstan sijasta vain 56 palstaa vahvistettiin. Jokea lähin palstarivi poistettiin. Palstan koko on noin 650 m 2. Kesämajat ja käymälät piti sijoittaa palstoitussuunnitelman mukaan. Lisäksi vahvistettiin käymälärakennusten ja kahden kesämajan tyyppipiirustukset. Kesämajojen tyyppi-piirustukset: 15 m 2 maja, ei lämmitystä 20 m 2 maja, uuni tai takka Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 25 Muilta osin piti noudattaa Pirttiranta Oy:n järjestyssääntöjä esimerkiksi alueella sai oleskella vain !

26

27 Pirttiranta Oy osakeyhtiö kaksi kiinteistöä: ja ; yht. 5 ha (1,2 +3,8 ha) 56 osakasta osake oikeuttaa keskimäärin 650 m2 palstan hallintaan palstoilla 0-2 rakennusta yhtiön käytössä 2 palstaa ainakin osa asukkaista mieltää Pirttirannan omakotialueeksi Helsingin Sanomien asunnonmyynti-ilmoitukset loma-asunto-alue alueella ei voi asua virallisesti, kuitenkin asuttu jo 1960-luvulla uudet loma-asunnot eivät eroa laadullisesti asunnoista erona on kuitenkin, ettei alueelle saa pysyvää osoitetta ja siksi Pirttirantaan ei ulotu koulukyyti äänestyspaikkana on Vantaan kaupungintalo kaikilla osoitteettomilla virallinen posti ei kulje (ilmoitukset koulun aloittamisesta, kutsunnoista, äänioikeudesta ) sekä äitiyspakkaukset

28 Pirttirannan asukkaat ja rakennukset v Pirttirannan asukkaat v v ikä ikä 0-18 ikä yht. 12 ikä ikä ikä yht. 37 ikä ikä yli as.yht miehiä 27 naisia 22 asutut rak loma-as rakennuksen käyttötarkoitus vapaa-ajan rakennus 29 kpl vapaa-ajan rakennus 25 kpl muu rakennus 13 kpl rakennuksia yhteensä 67 kpl

29 Pirttiranta ja suurtulva 1966

30 Kesätulva 2004

31 Maankäyttö Pirttiranta Oy sytyi Uudenmaan lääninhallituksen päätöksellä ( ) palstajakoa on noudatettu rakennukset olivat usein suurempia kuin läänihallituksen päätöksessä on myös ollut (rakennus)luvatonta rakentamista Kaavatilanne Pirttirantaan ei ole laadittu asema- eikä rantakaavaa Vantaan yleiskaavan 1982 merkintä oli loma-asutusalue (RA) Vantaan yleiskaavan 1992 merkintä oli myös loma-asutusalue (A3) Vantaan yleiskaavan 2007 merkintä on myös loma-asutusalue, mutta rakentamisen edellytyksenä on alueen tulvasuojaus yleiskaava 2007 ei ole oikeusvaikutteinen Pirttirannassa tulvasuojaus jo olevalle rakennuskannalle toteutettiin v samoin vesihuolto Sijainti tulva-alueella tulvat 1962 ja 1966 Maaperän geo-tekninen vakavuus

32 Vantaan yleiskaava 2007 ja Pirttiranta Vantaan Yleiskaava 2007 "RA1 Loma-asuntoalue Alue varataan yksiasuntoisille loma-asunnoille ja ryhmäpuutarhoille. Alueella voidaan sallia myös aluetta palvelevia yhteistiloja. Rakentaminen edellyttää, että alue on suojattu tulvilta."

33 Kaupungin epäjohdonmukainen toiminta maankäytön ohjauksen toimimattomuus pysyvän asutuksen synty 1960-luvulla virkamiehiltä hylkäysesityksiä lämpöeristettyjen asuntojen rakennusluville, mutta lautakunta hyväksyi luvat rakennusten koon kehittyminen lääninhallituksen päätöksestä ei ole välitetty kaupungin organisaatioiden ristiriitaiset viestit yleiskaavamääräykset ja -merkinnät Keravanjoen tulva-alueille ei rakennuslupia, Pirttirantaan kyllä Vantaan kh:n päätös kaavoittaa alue rauennut? uusia rakennuslupia 2000-luvun alussa kolme toteutettu kesätulvan 2004 jälkeen alueelle ei saanut rakentaa Kuitenkin vesihuollon tuominen rajalle 2009 nykyistä rakennuskantaa suojeleva tulvavalli toteutettu v myönnetty uusi rakennuslupa tulvavallin ohella rakennettiin alueen sisäinen vesihuolto

34 Pirttirannan rakennusten määrä Pirttirannan rakennusmassan kehittyminen [m2] 60,0 50,0 [m2] 40,0 30,0 20,0 10,0 0, Lääninhallituksen päätöksessä palstan kesämajan sai olla 15 m 2 tai 20 m 2. Pirttirannan rakennukset ovat koko ajan kasvaneet. Loma-asunnon suurin koko on nyt 100 m 2 - Myönnettyjä rakennus-lupia on 44 ja ne kohdistuivat 30 palstaan. Rakennuslupia ei löydy lainkaan 26 palstalle. Palstoja on kaikkiaan 56.

35 Pirttirannan pinta-aloja [m2] Pirttirannan pinta alat [m2] [ha] kiinteistö ,21 kiinteistö ,81 Yhteensä ,02 Parkkipaikka 623 0,06 Tiealueet ,36 Yhteinen ranta alue ,92 yleiset alueet yht ,35 Asuin alueet ,67 palsta keskimäärin 655 0,07 Yhteensä ,02

36 Pirttirannan rakennusluvat Huoneistoalojen keskiarvot Pirttirantaan eri vuosikymmenillä myönnetyissä rakennusluvissa [m2] Palstatehokkuuksien keskiarvot Pirttirantaan eri vuosikymmenillä myönnettyjen rakennuslupien perusteella

37

38 Samanlaiset alueet: - Sipoon Myyraksen kiila - Vantaan Pirttiranta Alueiden alkuperäinen luonne loma-alueena Loma-asutuksen hidas muuttuminen pysyväksi asutukseksi Sekä vanhoja mökkejä että uusia asuintaloja Alueiden rakennuskannan kasvu *5 Myyraksen tonttitehokkuus 0,05 > 0,25 Pirttirannan palstan tehokkuus 0,03 > 0,15 Viemäröinnin puutteesta johtuneita haittoja viemäröinti poisti haitat (Myyras 1985, Pirttiranta 2012) Alun perin pahoja tulva-alueita tulvia jopa 5 vuoden välein toteutettu tulvasuojelu nykyiselle asutukselle estää ainakin pienistä tulvista johtuvat tulvavahingot ovat edelleen tulvariskialueita Maapohja pehmeää savea Myyras 5 m Pirttiranta lähes 30 m Ongelmallinen ajoyhteys Vantaan kaupunki, esityksen tekijä

39 Erilaiset alueet: - Sipoon Myyraksen kiila - Vantaan Pirttiranta Alueiden synty: Pirttirannan kesämaja-alue syntyi lääninhallituksen päätöksellä pohjana palstoitussuunnitelma ei muita suunnitelmia Myyras syntyi suunnittelemattomasti, villi taajama virheitä korjattiin kaavoituksen avulla Nyt 3. kaavaehdotus kaavojen rakennusoikeus kasvoi koko ajan korjaavat toimenpiteet eivät toteutuneet Alueiden nykyinen luonne Pirttiranta on edelleen loma-asutusaluetta palstojen rakennusoikeus? rakennuskanta on vaatimaton, pari uutta asuntoa Myyras on asemakaava-aluetta tonteilla on rakennusoikeutta silti tulvariskialuetta uusia taloja, myös joku vanha mökki Myyraksessa moottoritien meluhaitat ja Vuolirata Vantaan kaupunki, esityksen tekijä

40 Kiitos mielenkiinnosta!