Kaavoitusjaosto/Planläggningssektionen Kaavoitusjaosto/Planläggningssektionen

Transkriptio

1 MY2 Myyraksen kiilan asemakaava ja asemakaavamuutos / MY2 Detaljplan och detaljplaneändring för Myras-kilen Lyhennelmät lausunnoista ja ehdotukset vastineiksi: Vantaan kaupunki / Kuntatekniikka Kunnallisteknisistä järjestelyistä tulee neuvotella Vantaan Veden kanssa. Keravajokeen ei saa päästä tulvan aikana jätevettä, eikä jätevesiviemäriin jokivettä. Vantaan Päiväkummun ranta sekä Sipoon Myyraksen alue muodostavat jo nyt yhden Keravanjoen varren tulva-alueen. V tulva nousi Päiväkummussa , tämän jälkeen on tehty Keravanjoen tulvasuojelutyö, jonka piti vähentää alueen tulvia. Uudenmaan ympäristökeskus antoi Jokivarren kaavoitusta varten suurimman tulvakorkeuden HW Tulva nousi 1994 Ravuntiellä HW ja päätettiin pitää v.-66 tulva-alueet voimassa ja Jokivarren peltoaukeamalle ei voitu rakentaa. Maanomistajien tasapuolisen kohtelun vuoksi Myyras pitäisi määrätä tulva-alueeksi. Tulvien aikaan on maastokäynneillä havaittu veden nousevan Myyraksessa tonteille. Tulva voi matalassakin vedessä temmata mukaansa esim. lapsen tai eläimen. Rakennuksen kastumiselle arkojen rakenteiden tulisi sijaita 0,7-1,0m tulvarajan yläpuolella. Tulvahavaintoja on tehty ja Keravajoen tulvavirtaamien kasvu nykyisestä on estettävä, huleveden määrää uusilta alueilta olisi rajoitettava. Keravanjoen nykyistä tulvavirtaamaa pitäisi vielä vähentää. Vantaan Veteen on oltu yhteydessä ja tiedotettu hankkeesta, lisäksi Vantaan Vesi on ilmoittanut ettei ole lausuttavaa. Vesijohdon ja purkuviemärin riittävyydestä myös lisärakentamisen toteuduttua on saatu varmistus Vantaan Kuntatekniikan keskuksesta. Pumppaamossa on takaiskuventtiili joka estää tulvaveden pääsyn verkostoon. Uudenmaan ympäristökeskus on teettänyt "Keravanjoen alaosan yksityiskohtaiset tulvavaarakartat" v.2008, jotka on laadittu joen viimeisimmän tulvasuojelutyön ja perkaustietojen pohjalta. Tätä selvitystä on tarkennettu samalla konsultilla Myyraksen kiilan alueen osalta. Lisäksi kaavatyön pohjana on käytetty tulvatoistuvuudeltaan tässä tarkennustyössä syntynyttä 1/250v. karttaa, jotta saadaan huomioitua tulvariskejä pitkällä tähtäimellä. Laaditut tarkennetut tulvavaarakartat osoittavat että Myyraksen kiila on vain pieneltä osin tulvavaara-aluetta. Tällä osalla lisärakentamista on rajoitettu ja ohjattu turvallisemmalle alueelle. Lisäksi koko kaava-alueella on sekä rakennusten tulvankestolle että pihojen täyttämiselle annettu määräykset.

2 Veden virtausnopeudet on tutkittu tulvakonsultin toimesta ja todettu niin pieniksi alueen sisällä että tempautumisvaara on erittäin pieni, vesi on alueella lähes paikallaan seisovaa. Tulvatilanteessa vasta hyvin lähellä joen uomaa virtausnopeus kasvaa nopeasti, jolloin tempautumisvaara voi olla olemassa. Tälle alueelle ei esitetä lisärakentamista, olemassa oleva viherkaista säilytetään. Hulevesien hallintaa on kehitetty olemassa olevan vanhan rakenteen sisälle ja meluvallin yhteyteen mahdollisuuksien mukaan. Asemakaavassa on esitetty kaksi hulevesien viivytys/ selkiytysaluetta. Myyraksen Välitien päässä olevalle alueelle on tilanpuutteen vuoksi varattu alue kivipesä/tai selkiytyskaivotyyppisille ratkaisuille sekä meluvallialueelle on määritelty viivytysaltaalle ohjeellinen alue. Uudenmaan ELY-keskus Suunnittelualue on osittain valtatie 4:n melualueella. Asemakaavaluonnoksen meluntorjuntatoimet ovat yleispiirteisiä ja eivät varmista valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaisten melutasojen ohjearvojen toteutumista. Melusuojaus on mahdollista toteuttaa meluesteellä joka tulisi olla valmis ennen uusien asuntojen käyttöönottoa. Esteestä ja toteuttamisaikataulusta tulee olla yksityiskohtaiset määräykset kaavassa. Tonttikohtainen meluntorjunta ei käytännössä onnistu täydennysrakentamisalueilla ja kunnan tulisi rakentaa melueste. Rakentamisen sijoittelulla voidaan tehostaa esteen vaikutusta. Uimarantaa koskevat samat melutasovaatimukset kuin asuinalueita. Asemakaavan muutosluonnoksessa on annettu uudisrakentamista koskevia tulvasuojelumääräyksiä. Tulee selvittää pengerrystenkäyttöä tulvasuojelussa nykyisen rakentamisen suojelussa. Tehokkuuslukujen käyttöä kaavamerkinnöissä tulee selventää. Asemakaavassa on osoitettu suojaviheralue ja meluvallin paikka korkeuksineen. Laadittujen melukarttojen pohjalta voidaan todeta meluvallin parantavan selvästi tilannetta. Vallin lisäksi on niille alueille, joilla valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaisten melutasojen ohjearvojen saavuttaminen ei onnistu, esitetty rakentamisen sijoittumista ja meluaitaa koskevia melunsuojausta täydentäviä määräyksiä. Kaikilla näillä meluntorjuntatoimilla yhteensä on mahdollista saavuttaa ohjearvot olemassa olevalla vanhalla alueella, jossa melua aiheuttava moottoritie on tullut alueenrakentumisen jälkeen. Uimaranta on muutettu ehdotuksessa suojaviheralueeksi. Tulvapengerrysten mahdollisuuksia tutkittiin tulvavaarakarttojen laatimisen yhteydessä, ja alueen maastonmuodot ympäristössä ja olemassa oleva rakenne estävät tehokkaiden tulvavallien rakentamisen, alue täyttyisi kuitenkin pohjoiskautta valuvien vesien vuoksi. Tästä syystä on

3 tulvavaarakarttojen pohjalta lisärakentamista rajoitettu ja ohjattu turvallisemmalle alueelle, ja lisäksi koko kaava-alueella on sekä rakennusten tulvankestolle että pihojen täyttämiselle annettu määräykset. Tehokkuuslukumerkintöjä on muutettu selvemmiksi. Tiehallinto, Uudenmaan tiepiiri Alue sijaitsee osittain valtatie 4:n melualueella. Myyraksen meluntorjunnan parantaminen ei sisälly Tiehallinnon meluntorjunnan toteutuskohteisiin Tulee tarkastella meluntorjunnan vaihtoehtoja alueen itäreunassa ja asuinrakennusten rakenteellisten ääneneristysvaatimusten tarpeellisuus. Asemakaavassa on osoitettu suojaviheralue ja meluvallin paikka korkeuksineen. Laadittujen melukarttojen pohjalta voidaan todeta meluvallin parantavan selvästi tilannetta. Vallin lisäksi on niille alueille, joilla valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaisten melutasojen ohjearvojen saavuttaminen ei onnistu, esitetty rakentamisen sijoittumista ja meluaitaa koskevia melunsuojausta täydentäviä määräyksiä. Kaikilla näillä meluntorjuntatoimilla yhteensä on mahdollista saavuttaa ohjearvot olemassa olevalla vanhalla alueella, jossa melua aiheuttava moottoritie on tullut alueenrakentumisen jälkeen. Liikennevirasto Vantaan Vesi Vantaan Energia Oy Vantaan Energia Sähköverkot Oy:n keskijännitemaakaapeli sijaitsee alueella liitteen 1. mukaisesti, ja on huomioitava muutosehdotuksessa. Kaukolämpöverkon osalta ei ole huomautettavaa. Maakaapeli on suurelta osin Vantaan puolella. Se ulottuu vain katualueelle Myyraksen kiilan asemakaavan muutosalueella. Maakaapelin sijainti on esitetty kaavaselostuksen liitteessä. Fingrid Oyj Asemakaavan pohjoispuolelle sijoittuvat Fingridin 110 kv voimajohto Porvoo - Ruotsinkylä sekä Vantaan Energian 2x110kV voimajohto Rekola - Hallila. Fingridin tavoite on päivittää rakennusrajoitusalue niin että se ulottuu 25m päähän Fingridin 110kV voimajohdon keskilinjasta. Voimajohtoalue ulottuu osin kaava-alueen sisäpuolelle,

4 ja esitetyt tiedot toivotaan otettavan huomioon. Voimajohtoalue on merkitty asemakaavaan, 25m suoja-alue ulottuu joitain metrejä kaava-alueen pohjoissivulla katualueelle ja ei vaikuta asemakaavan ratkaisuihin. Porvoon museo / Itä-Uudenmaan maakuntamuseo Itä-Uudenmaan pelastuslaitos Uudenmaan liitto Ilmoitettu ettei anna lausuntoa kaavamuutoksesta. Mielipiteet: Paula Räisänen Reino Räisänen, 1:53 Asiasta on informoitu heikosti. Yksityistien hoitokunta mainitaan yhteisalueiden omistajaksi, onko oikein? Kiinteistöillä on oikeus yhteisiin alueisiin, siitä ei ollut mainintaa. Puistoaluetta esitetään tonttipaikaksi, esittäjänä kiinteistön 1:39 omistaja. Tätä vastustetaan. Myyraksen Leppätien kääntöpaikka on piirretty neliöksi, kääntöpaikkoja ei saa suurentaa. 1:53 on vapaa-ajan kiinteistö, eikä hyväksytä sitä että kartassa on merkitty sitovasti rakennuspaikaksi. Alueen asemakaavamuutos sisältyy kunnan kaavoitusohjelmaan Asemakaavamuutoksen vireille tulo on kuulutettu Sipoon Sanomissa ja Borgåbladetissa, samoin Sipoon kunnan www-sivuilla on ollut kaava-aineisto saatavilla koko hankkeen ajan. Asukastilaisuus järjestettiin , jossa oli n. 50 osallistujaa. Tiedotustilaisuudesta on jaettu kutsut kaikille alueen asukkaille. Asemakaavamuutoksen luonnos oli nähtävillä Nähtävillä olosta kuulutettiin Sipoon Sanomissa ja Borgåbladetissa ja aineisto on ollut nähtävillä Kuntalassa ja kirjastossa sekä kunnan www-sivuilla. Yksityistien tiekunta omistaa Välitien alueen lisäksi maa-aloja kääntöpaikkojen kohdilla Keravajoen rantakaistalla sekä entisen uimarannan alueella kaava-alueen itäreunalla. Muilta osin rantakaista kuuluu yksityisomistukseen osana rannan kiinteistöjä. Puistoa kiinteistön 1:39 alueella ei olla muuttamassa asemakaavamuutoksessa erillispientalojen korttelialueeksi. Kiinteistö

5 on ollut vuoden 1954 rakennuskaavasta asti puistoa ja jää VPmerkinnällä puistoksi. Kääntöpaikkoja on jonkin verran suurennettu katualueiden levennöksien yhteydessä, tältä osin muutokset ovat välttämättömiä kääntöpaikkojen toiminnan vuoksi. Kiinteistö 1:53 on ollut erillispientalojen korttelialuetta mm. lainvoimaisessa vuoden 1985 Myyraksen rakennuskaavan muutoksessa, ja kaavamuutoksessa merkintä säilyy erillispientalojen korttelialueena AO-1. Seppo Pirhonen Solveig Pirhonen, 1:31 80-luvilla rakennettu hyväkuntoinen talo on sijoituksensa ja erilleen rakennetun autotallin vuoksi erittäin vaikea lisärakentaa. Ehdotetaan rakennusalan eteläreunan siirtämistä 8-10m niin että alalle mahtuisi toinen talo. Tonttia on korotettu täyttämällä v hieman. Puistovyöhykkeen kaventamista toivottiin myös tasapuolisen kohtelun vuoksi, jotta rakennusoikeutta saataisiin lisää saman verran kuin muillakin rantakiinteistöillä. Laadituissa tulvavaarakartoissa 1/250 vuodessa tapahtuvan tulvan riskiraja on otettu lähtökohdaksi rannan lisärakentamisen ohjaamisessa. Vaikka riittävän korkealla rakentamisella ja rakennuspaikkojen täytöllä saadaan riskejä pienennetyksi, ei joenrannan virtausnopeuksia tulvatilanteessa saada pienennetyksi. Mm. tästä syystä rantavyöhykkeen uutta rakentamista ohjataan poispäin Keravanjoesta tasapuolisesti kaikilla rantakiinteistöillä. Kiinteistölle jää olemassa olevien rakennusten tuntumassa tai niitä korvaamalla kehittämismahdollisuuksia. Jarmo Könönen, yhteyshenkilö Myyraksen asukkaiden ja kunnan välillä, 1:19 Myyraksentien kunnon parantaminen ja meluvallin toteutuminen ovat asukkaiden keskeiset toiveet. Myyraksen tien kunto on tärkeämpi kuin sivuteiden leventäminen. Pohditaan kevyenliikenteen väylää Välitienkohdalta pohjoiseen, jolloin päästäisiin liittymään Vantaan väyläverkostoon. Rakennusoikeusalue on joillekin tonteille epäoikeudenmukainen, kiinteistöt 1:18 ja 1:39 eivät hyödy muutoksesta vastaavalla tavalla kuin muut. Tulvavaara aiheuttaa myös rakennusoikeusalueeseen rajoitusta, maanomistajien tulisi saada maata nostamalla tehdä alue järkeväksi. Desibelisäännöt tulee ratkaista itäkortteleissa ensisijaisesti meluvallilla. Tonttien rajapyykit ovat osittain puutteellisia. Rannan pääosin yksityisessä omistuksessa olevaa puiston VPmerkintää toivotaan muutettavaksi tai täydennettäväksi EVmerkinnällä, johon voisi liittää yksityiskohtaisia määräyksiä.

6 Suojaviheralue meluvallimääräyksineen on lisätty kaavaehdotukseen. Meluvallista on laadittu lisäksi luonnostelmat havainnekuvineen. Myyraksentien huono kunto on välitetty kuntatekniikan tiedoksi, lisäksi kaavaehdotus tukee teiden parantamista tiealueita leventämällä. Vantaan kuntatekniikan laitokselle on välitetty tiedoksi ehdotus kevyenliikenteen väylästä. Laadituissa tulvavaarakartoissa 1/250 vuodessa tapahtuvan tulvan riskiraja on otettu lähtökohdaksi rannan lisärakentamisen ohjaamisessa. Vaikka riittävän korkealla rakentamisella ja rakennuspaikkojen täytöllä saadaan riskejä pienennetyksi, ei joenrannan virtausnopeuksia tulvatilanteessa saada pienennetyksi ja mm. tästä syystä rantavyöhykkeen uutta rakentamista ohjataan poispäin Keravanjoesta tasapuolisesti kaikilla rantakiinteistöillä. Asemakaavassa on osoitettu suojaviheralue ja meluvallin paikka korkeuksineen. Laadittujen melukarttojen pohjalta voidaan todeta meluvallin parantavan selvästi tilannetta. Vallin lisäksi on niille alueille, joilla valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaisten melutasojen ohjearvojen saavuttaminen ei onnistu, esitetty rakentamisen sijoittumista ja meluaitaa koskevia melunsuojausta täydentäviä määräyksiä. Kaikilla näillä meluntorjuntatoimilla yhteensä on mahdollista saavuttaa ohjearvot olemassa olevalla vanhalla alueella, jossa melua aiheuttava moottoritie on tullut alueenrakentumisen jälkeen. Tonttien rajapyykkien puutteellisuus on välitetty kunnan mittaus ja kiinteistöosaston tiedoksi. Etelä-Suomen maanmittaustoimisto vastaa tonttien rajapyykeistä. Rantapuiston VP merkintä on säilytetty ehdotuksessa v.1985 kaavan mukaisena. Vanhan asemakaavan niukkojen virkistysalueiden vähentämiseen ei ole mahdollisuutta, uimaranta on jo jouduttu muuttamaan suojaviheralueeksi liikennemelun vuoksi.