ASUINTILOJEN MITOITUSMALLIT

Transkriptio

1 Teknillinen korkeakoulu Sotera Sosiaali- ja terveydenhuollon tekniikan ja rakentamisen instituutti ASUINTILOJEN MITOITUSMALLIT Tuula Tuononen Satu Åkerblom Esteettömyys asuinrakennuksissa

2 Sisällysluettelo 1. Johdanto 2 2. Tausta 3 3. Tavoite 3 4. Työn sisältö 3 5. Ulottumiskorkeudet 3 6. Keittiön mitoitusmalli Keittiötyyppi Keittiötyyppi Keittiötyyppi Keittiötyyppi Keittiötyyppi Kylpyhuoneen mitoitusmalli Kylpyhuonetyyppi Kylpyhuonetyyppi Kylpyhuonetyyppien kalustevaihtoehdot Vuoteen ympäristön mitoitusmalli Vuoteen ympäristö Vuoteen ympäristö Vuoteen ympäristö Vuoteen ympäristö Johdanto Asuintilojen mitoitusmallit-ohjeisto on osa TeTT Esteettömyys asuinrakennuksissa-projektia, jota Helsingin teknillisen korkeakoulun Sotera-instituutti toteutti vuosina yhdessä eri yhteistyötahojen kanssa. TeTT-projektin päärahoittaja oli Tekes iwell-tutkimusohjelmassa. Osahankkeessa tuotettiin asunnon huonetiloille mitoitusmallit, jotka perustuvat liikkumis- ja toimimisrajoitteisien henkilöiden vaatimuksiin. Työskentelyn tavoitteena oli esittää mahdollisimman monelle käyttäjälle toimivat perusratkaisut ja niihin liittyvät muunneltavuuden rajat. Tilojen mitoitusmalleja käytettiin myös Espoon ammattikorkeakoulun Laurean tiloihin tulevan Well Life Centerin (Hyvinvointiosaamisen tutkimus- ja kehittämisympäristön) yhteyteen rakennettavan täysmittakaava-laboratorion suunnittelussa. Mitoitusmallien kehittäminen liittyi TeTT-projektin Seniorikonsepti-suunnittelun ohjaus, asunnonmuutokset ja käyttäjäpalaute -osahankkeeseen, jossa tehtiin Senioritalokonseptin ohjauksen malli. Ohjeiston aineistoa käytettiin osittain Senioritalokonsepti-hankeessa, joka toteutettiin yhteistyössä YIT-yhtymä Oyj:n kanssa. Suunnittelija ei yleensä ehdi tavallisen asuinrakennuksen suunnittelutyön aikana kireiden aikataulujen takia pohtimaan vaihtoehtoisia tai muunneltavia tila- tai kalusteratkaisuja. Mitoitusmallien avulla voidaan suunnitteluvaiheessa nähdä missä asunnon tiloissa on liian tiukka tai liian väljä mitoitus. Molemmat mitoitukset voivat johtaa käyttötilanteissa hankaliin ratkaisuihin. Suunnittelun on oltava tarkoituksenmukaista, sillä reilukin mitoitus väärässä paikassa on yhtä huonoa suunnittelua kuin liian tiukka mitoitus. Asuintilojen mitoitusmallit ohjeiston laati tutkija Tuula Tuononen erikoistutkija Satu Åkerblomin ohjauksessa Soterassa syksyn 2005 aikana. 9. Eteisen mitoitusmalli Eteistyyppi Eteistyyppi Pohdinta 33 2

3 2. Tausta 5. Ulottumiskorkeudet Keittiö, wc, kylpyhuone, eteinen ja makuuhuoneessa vuoteen ympäristö ovat asunnon toiminnallisuuden kannalta kriittisiä ja tärkeitä tiloja. Edellä mainittujen tilojen esteettömiä suunnitteluratkaisuja ohjaavat tällä hetkellä RakMK G1:n (Asuntosuunnittelu. Määräykset ja ohjeet 2005) ja RakMK F1:n (Esteetön rakennus. Määräykset ja ohjeet 2005) mukainen pyörätuolimitoitus. Mitoitusohjeet voivat joskus johtaa asuintilojen toimivuuden kannalta ei-toivottuun lopputulokseen. Esimerkiksi, jos liikkumisesteiselle mitoitettu hygieniatila kasvaa suhteettoman suureksi, lopputuloksena saattaa olla liikkumisesteisen kannalta hyvinkin toimimaton wc- ja pesutila, joka on lisäksi suhteettoman suuri muihin asuintiloihin nähden. Korjausrakentamisessa sovelletaan määräyksiä ja ohjeita olemassa oleviin tiloihin, jolloin ohjeiden tilamitoitusta ei aina pystytä toteuttamaan. Asuintilojen mitoitusmallit -ohjeisto perustuu osittain koetiloissa tehtyihin testauksiin. Keittiön ja hygieniatilan mitoitusta on testattu Sotera-instituutin tutkimusprojektien yhteydessä terveyskeskussairaaloiden hygieniatiloissa 1 2 ja peruskorjattavien talojen asunnoissa. 3 Ihmiset ovat erimittaisia ja toimimiskyvyltään erilaisia, joten vaatimukset toimintaympäristön mitoitukseen ovat erilaiset. Lisäksi tila- ja kalustesuunnittelussa on varauduttava asukkaan liikkumis- ja toimimiskyvyn muutoksiin. Joustavasti mitoitetussa asunnossa tilat mukautuvat varsin pienin järjestelyin eri elämäntilanteisiin. 3. Tavoite Tavoitteena oli esittää asunnon tiloille eri käyttäjäryhmille toimivat mitoitusmallit, joissa esitetään muunneltavuuden rajat. Lisäksi tavoitteena oli tutkia erityisesti kalusteratkaisujen pystymitoituksessa eri käyttäjäryhmien ulottumisalueita. Tilamitoitus rakentuu eri tiloissa hiukan eri tavalla. Keittiötyyppejä on 5 kpl. Ajatuksena on, että sama keittiö laajentuu pienimmästä I-keittokomerosta, ytimestä, aina U-perhekeittiöön asti. Sama pohjaratkaisu on esitetty molemmille käyttäjäryhmille. Apuvälineellä liikkumisen lisäksi keittiön mitoituksessa keskeistä on laskutilan tarve. Kalusteiden ja laitteiden sijoitus, polvitila ja kalusteiden asennuskorkeus ovat muunneltavissa. Kylpyhuoneesta esitetään molemmille käyttäjäryhmille vähimmäis- ja enimmäismitoitus. Apuvälineellä liikkumisen lisäksi kylpyhuoneen mitoituksessa keskeistä on ulottuminen wc-istuimelta esim. hanaan ja tukikaiteeseen. Piirustuksissa esitetty mitoitus toimii ko. kalustetyypillä. Kylpyhuonetyyppejä on kaksi: allas on joko kulmittain wc-istuimen kanssa tai sen vieressä. Kalusteita voidaan muunnella ko. kalustetyypillä jonkin verran, samoin oven paikkaa. Vuoteen ympäristön (makuuhuoneen) mitoituksessa molemmille käyttäjäryhmille samasta pohjaratkaisusta esitetään vähimmäismitoitus ja väljempi mitoitus. Apuvälineellä liikkumisen lisäksi vuoteen ympäristön mitoituksessa keskeistä on kaappien käytettävyys eli kaapin leveys ja ovien avautuminen. Makuuhuonetyyppejä on kaksi vuoteen koon mukaan: 1 hengen vuode ja parivuode. Molemmista tyypeistä on esitetty ratkaisu, jossa kaapit ovat joko vuoteen vieressä tai päädyssä. Kaappien lukumäärää ja tyyppiä voidaan muunnella jonkin verran. Kalusteiden asennuskorkeutta voidaan muunnella, samoin oven paikkaa. Eteisestä esitetään molemmille käyttäjäryhmille vähimmäismitoitus ja väljempi mitoitus. Apuvälineellä liikkumisen lisäksi eteisen mitoituksessa keskeistä on ovien avautuminen. Avaamispuolella tulee olla riittävästi tilaa. Eteistyyppejä on kaksi asunnon koon mukaan (1-2 h + /kk ja 2 h + k/kk). Kalusteiden asennuskorkeutta voidaan muunnella, samoin oven paikkaa. 4. Työn sisältö Asuintilojen mitoitusmallit perustuvat perustuu pääosin ARVI-tietokantaan. 4 Lisäksi mitoituksen pohjana on koetiloissa tehdyt testaukset sekä wc- ja kylpyhuonetilojen osalta yhteistyö Väinö Korpinen Oy:n kanssa. Helsingin rakennusvalvontaviraston tulkinnat RakMK:n uudistettuihin määräyksiin ja ohjeisiin (G1 ja F1) on huomioitu ohjeistossa. Tilamitoitus on esitetty pohjapiirustuksien ja projektioiden avulla. Värit symboloivat kiinteitä elementtejä. Kalusteratkaisuissa kiinteät elementit ovat tilasuunnittelun lähtökohtana. Toimintaympäristö rakentuu kiinteistä elementeistä ja niiden ympärille vapaasti liitettävistä muuttuvista elementeistä. Esitetyt mallit perustuvat tällä hetkellä käytössä olevaan kalusteiden ja varusteiden miotitukseen. On huomioitava, että esitetty rajaus ei ole koko huonetila, vaan ainoastaan toimintaympäristön rajaus (vrt. esimerkiksi vuoteen ympäristö/makuuhuone). 1 Pesola K., Laherma H.(1995). Vanhuksille tarkoitettujen wc- hygieniatilojen mitoitustarve. Teknillinen korkeakoulu. Arkkitehtiosaston julkaisuja 1994/16. 2 Sipiläinen P., Suokonautio M. Terveyskeskussairaaloiden hygieniatilojen suunnitteluohjeita, Käyttäjien tarpeet hygieniatiloissa. Teknillinen korkeakoulu. Arkkitehtiosaston julkaisuja 2001/79. 3 Åkerblom S., Suokonautio M.(2002) Koetila peruskorjaushankkeessa. Teknillinen korkeakoulu. Sosiaali- ja terveydenhuollon tekniikan ja rakentamisen instituutti Sotera. 4 ARVI, asunnon arviointimenetelmä, on internetissä toimiva esteettömän asuinympäristön suunnittelua ja arviointia varten kehitetty tietokanta. Kehitystyö on tehty Soterassa. ARVI:a pääsee käyttämään Valtion asuntorahaston sivuilta osoitteessa Mitoitus perustuu kahden käyttäjäryhmän vaatimuksiin. Vähimmäismitoituksessa liikkumisen ja toimimisen perustana on rollaattorin käyttäjän (R), epävarmasti kävelevän (E) ja käsien tai ylävartalon toimintarajoitteisen (T) tilantarve. Väljemmän tai enimmäismitoituksen perustana on itsenäisen tai avustetun pyörätuolin käyttäjän (IP, AP) tilantarve. Projektioissa on esitetty ko. käyttäjäryhmien ulottuvuuskorkeudet eli kalusteiden todelliset käyttökorkeudet. 3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

13

14

15

16

17

18

19

20

21

22

23

24

25

26

27

28

29

30

31

32

33 10. Pohdinta 1) Tilamitoituksen ohjeistusta on tarkasteltava kokonaisvaltaisesti. Asunnon toimivuuden kannalta tärkeitä tilakokonaisuuksia ovat eteinen, hygieniatilat, keittiö sekä vuode ja vaatekomerot käyttöympäristöineen. Edellä mainittujen tilojen mitoitukseen vaikuttaa eri käyttäjien tilantarvevaatimukset. Kalusteratkaisujen toimivuuden kannalta on oleellista, että mitoitusohjeistusta tarkastellaan kokonaisvaltaisesti koko tilan kannalta, eikä yksittäisten kohtien kautta. Esimerkiksi huonetilassa oven sijoitus vaikuttaa kalusteratkaisuun ja siten koko huoneen käytettävyyteen. 2) Muuntojoustavuus ei toteudu minimipinta-aloissa. Asunnon toimintaympäristöille voidaan ohjeistuksen avulla määritellä toimiva minimiratkaisu. Vähimmäismitoitukseen perustuvassa ratkaisussa on kuitenkin selvästi vähemmän muuntojoustavuutta kuin väljemmin mitoitetussa. Esimerkiksi keittiöin minimiratkaisussa, jossa huomioidaan istualtaan työskentelyyn tarvittava polvitila, joudutaan luopumaan lieden molemmin puolin olevasta riittävästä laskutilasta. Mitoitusmalleja voidaan käyttää soveltaen uudiskohteiden suunnittelussa ja peruskorjauskohteissa. Niukempaa mitoitusta voidaan soveltaa joiltain osin peruskorjauskohteissa myös pyörätuolinkäyttäjälle, koska sisäpyörätuolin pyörähdysympyrä on pienimmillään sama kuin rollaattorin pyörähdysympyrä (1300 mm). 3) Tilan perusmitoitus voidaan määritellä toimivaksi eri käyttäjäryhmille. Käyttäjäryhmien perusmitoitukseen tulee sisältyä yksilöllisistä ominaisuuksista johtuva joustovara. Ongelmana on usein tilan muuntaminen eri käyttäjäryhmille sopivaksi tai tilan joustavuus eri elämäntilanteissa ilman suuria remontteja. Asukas voi muuttaa asuntoon täysin toimintakykyisenä, mutta vuosien karttuessa tarvitaankin sitten erilaisia apuvälineitä ja sitä kautta myös muutoksia huonetiloissa. 4) Väljyys ei takaa toimivuutta. Asunnon tilojen toimivuuteen vaikuttaa se, että ohjeistuksessa vaadittu tilan tarve on oikeassa paikassa. Väärässä paikassa oleva pyörätuolin kääntymiseen tarvittava pyörähdystila voi johtaa kylpyhuoneessa liian väljään mitoitukseen tilan toimivuuden kannalta. Esimerkiksi, jos tilassa ei ole mahdollista kiinnittää tukikaiteita sopiville etäisyydelle wc-istuimesta. 5) Mitoitus- ja tilaratkaisuissa huomioitava ulottumisetäisyydet. Käyttäjien ulottumisalueet ovat suunnitteluohjeistuksessa jääneet vähemmälle huomiolle. Käyttäjät ovat eri pituisia ja heidän ulottumisetäisyytensä kalusteisiin vaihtelee. Tilamalleissa on korostettu kalusteiden pystymitoitusta ja havainnollistettu todellisen säilytystilan määrää. 6) Kalustusmitoitukseen tarvitaan uutta joustavuutta. Esitetyt tilamallit perustuvat käytössä olevaan kalusteiden ja varusteiden mitoitukseen. Kuitenkin esimerkiksi riittävän sokkelin syvyys ei toteudu kaikkien kalustevalmistajien mallistossa. Kalusteiden ja laitteiden perusmitoituksen tutkiminen täysmittakaavaisissa tilakokonaisuuksissa yhdessä liikkumis- ja toimimisrajoitteisten asukkaiden kanssa tuottaisi uusia tuotekehitysvaatimuksia ja ratkaisuja, joissa asunnon tilojen käytettävyysaste olisi oletettavasti nykyistä suurempi. 33