Itä-Uudenmaan vammaisneuvostot. Itä-Uudenmaan vammaisneuvostojen lausunto koskien luonnosta valtioneuvoston asetukseksi rakennuksen esteettömyydestä

Transkriptio

1 1 Itä-Uudenmaan vammaisneuvostojen lausunto koskien luonnosta valtioneuvoston asetukseksi rakennuksen esteettömyydestä Itä-Uudenmaan vammaisneuvostot kiittävät mahdollisuudesta antaa lausunto esteettömyysasetusluonnokseen. Esteettömyysasetusluonnos ottaa yleisperusteluissaan huomioon mm. YK:n yleissopimuksen vammaisten henkilöiden oikeuksista (jäljempänä YK-sopimus), ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman ja hallitusohjelman. Erilaisten tavoitteiden ristipaineessa luonnos päätyy vahvistamaan esteettömyyttä julkisissa tiloissa ja ympäristöissä, mutta heikentää sitä niin asuntojen uudis- kuin korjausrakentamisessa. Ehdotuksen pyrkimys poistaa rakentamis- ja esteettömyysmääräysten päällekkäisyyksiä ja yhtenäistää säädöksiä on hyvä. Uudisrakentamisen osalta asetusluonnos ei kuitenkaan ole järkevä. Mielestämme vaatimusten heikentäminen on pääsääntöisesti lyhytnäköistä, tarpeetonta ja vastoin YK-sopimusta. Rivitalojen ja opiskelija-asuntojen esteettömyysvaatimuksia ei pidä eikä tarvitse väljentää. Omakoti- ja paritalojen uudisrakentamisessa pitää vaatia valmiutta esteettömyysmuutoksiin. Käsitys esteettömien wc- ja pesutilojen suuresta tilatarpeesta on väärä. Asetusluonnoksen 6 ja 13 huononnusehdotus 1300mm käännösympyrästä 1500mm sijasta merkitsisi teoriassa enintään 0,56 m 2 säästöä eteisessä, keittiössä ja kylpyhuoneessa. Vastaava ja suurempikin tilansäästö voidaan helposti saavuttaa kalusteiden toisenlaisella sijoittelulla. Tavallisen kylpyhuoneen mitoitusohje on nykyisin vähintään 5m 2. Soteran mitoitusmalleissa pyörätuolin käyttäjälle pesuallas on sijoitettu kulmaan, ja tilatarve on 4,125m 2 ja 4,7m 2. Malleihin mahtuu myös pesukone. Esteetön kylpyhuone voidaan siis rakentaa jopa pienempään tilaan kuin nykyinen yleismitoitusohje, minkä vuoksi ei ole mitään syytä karsia esteettömyysmääräyksiä. Ymmärrämme ja hyväksymme esteettömyysvaatimusten väljentämisen korjausrakentamisessa. Rakennuskanta ja yhdenvertaisuus Vammaiset tarvitsevat esteetöntä asumista kaiken ikäisinä. Esteellinen rakennuskanta sulkee vammaiset asunnonostajat ulkopuolelle, mikä on ristiriidassa YK-sopimuksen artiklan 9 kanssa, jonka soveltamispiiriin kuuluu myös asuminen.

2 2 Liikuntarajoitteisia arvioidaan olevan , mutta jokaisella on sukua ja ystäviä, joiden luona pitää voida vierailla yhdenvertaisesti vammattomien lailla. Näin ollen saavutettavuuden tarve ei koske vain vammaisen itsensä asuntoa, vaan laajenee monikertaiseksi ja koskee käytännössä lähes jokaista suomalaista jossain elämänvaiheessa. Myös ikääntyville esteettömyys käy välttämättömäksi toimintakyvyn heikentyessä. Asetusluonnoksen perusteluosion mukaan lähes 90% yli 75-vuotiaista asui kotona vuonna 2011, heistä yli puolet (56%) omakoti-, pari- tai rivitaloissa (jäljempänä pientaloissa). Pientalojen esteettömyysmääräysten purkaminen lisää laitosasumisen tarvetta, mikä on vastoin valtakunnallista tavoitetta, että 92% kasvavasta määrästä ikäihmisiä asuisi kotona. Esteelliset asunnot ovat jo nyt ansa ikääntyville, kun ne eivät käy kaupaksi eivätkä ikäihmiset pääse muuttamaan esteettömiin asuntoihin. Esteellisen rakentamisen lisääminen vaikeuttaisi tätä ongelmaa entisestään. Asetusluonnos hidastaa Ikä-Asken tavoitteen miljoona esteetöntä ja turvallista asuntoa vuoteen 2030 mennessä toteutumista tarpeettomasti. Ennusteen mukaan uusia kerrostaloasuntoja rakennetaan noin ja asuntoja kaikkiaan vuoteen 2030 mennessä. Korjausrakentamisen esteettömyysmääräysten poistaminen yksistään vähentää noin asunnon saavutettavuutta. Asuntojen esteettömyysmääräysten poistaminen ja lieventäminen pohjannee ajatuksiin, että asunnontilaajien, -ostajien ja -rakentajien tulee saada päättää esteettömyydestä, koska kustantavat itse asumisensa. Samalla perusteella pitäisi voida jättää kalliit lämpö- ja kosteuseristys-, paloturvallisuus- tai ilmanvaihtomääräyksetkin noudattamatta. Toinen syy vastustukseen on väärä uskomus, että esteetön rakentaminen aiheuttaisi suuria lisäkustannuksia. Mielestämme uudet rivitalot pitää rakentaa esteettömiksi ja omakoti- ja paritalot suunnitella ja toteuttaa niin, että ne voidaan helposti muuntaa esteettömäksi. Näin asukkaat välttyvät toimintakyvyn tilapäisesti tai pysyvästi heiketessä lisäkustannuksilta, joita he eivät ole osanneet odottaa. Asuntokannasta tulee vammautuneidenkin asunnonostajien ja ikääntyneiden tasavertaisesti saavutettava ja kunnat sekä muut muutostöitä ja korjausrakentamista tukevat tahot säästävät vähentyvissä esteettömyyskorjauksissa. Saako vammainen saunoa? Asetusluonnos asettaa vammaiset eriarvoiseen asemaan muiden kanssa, koska vammaiset voisivat saunoa vain yhteistiloissa. Sen mukaan apuvälineen käyttäjän tarvitsisi jatkossakin päästä kulkemaan esim. irtaimistovarastoon, muttei asunnon saunan ovesta eikä sekä terassille että parvekkeelle, jos asunnossa on molemmat.

3 3 YK-sopimuksen 19 tarkoittaman yhdenvertaisuuden kannalta ei ole merkitystä sillä, onko saunominen välttämätöntä vai ei; Oleellista on se, voiko vammainen niin halutessaan saunoa asuntonsa saunassa, yhdenvertaisesti vammattoman asukkaan kanssa. Terassi ja parveke pelastusreittinä Ovimitoitukset Rivitalon invapysäköinti Työtilojen esteettömyys Vastaavasti asetusluonnos asettaa vammaisen asukkaan eriarvoiseen asemaan vammattomien kanssa rajaamalla, ettei vammaisen tarvitse päästä sekä terassille että parvekkeelle. Rajaus heikentää myös turvallisuutta, koska pelastautumistilanteessa suunnan pitää määräytyä vaaranaiheuttajan, eikä oviaukon leveyden mukaan. Ovimitoitukset ovat hämmästyttävä normitalkookohde, sillä leveämmästä ovesta kulkemisesta ei aiheudu kenellekään haittaa, kun taas kapea ovi estää vammaisten kulkemisen. Leveämmän (900mm) ja kapeamman (800mm) sisäoven hinta on sama, mutta leveämpi säästää seinärakennusmateriaaleja. Oven leveys ei ole kustannus- vaan asenneongelma. Mielestämme saavutettavuutta pitää edistää eikä rajoittaa. Ehdotamme, että ryhdytään palkitsemaan suunnittelijoita ja yrityksiä, jotka kehittävät uusia, esteettisiä ja esteettömiä malleja. Asetusluonnoksen 11 ja 13 ehdotettu oven vähimmäisleveys 850mm on käsittämätön normilisä. Ketään muuta kuin oviteollisuutta ei voi kiinnostaa lisätä vielä yksi ovikoko rakennusmääräyksiin. Yhtenäinen 900mm vähimmäisleveys merkitsisi huomattavaa yksinkertaistusta ja todellista normien purkua. Asetusluonnos jättää rivitalossa asuvan vammaisen ilman invamitoitettua autopaikkaa, vaikka juuri se mahdollistaisi vammaisen itsenäisen asumisen. Tässä kohtaa luonnos henkii vammaisvihamielisyyttä, koska pysäköinti on vammaiselle tarpeellisempi kuin vammattomille asukkaille. Invamitoitetun autopaikan ja kelvollisen kulkureitin puuttuminen tuo myös lisäkustannuksia kunnille, koska kuljetuspalveluita tarvitaan enemmän. Työtilojen esteettömyysmääräykset pitää määritellä tarkemmin. Esimerkiksi

4 terveydenhoidon rakennusten pako-ovia ei pidä tehdä kapeiksi oletuksella, ettei kukaan työntekijöistä käytä apuvälineitä. Opiskeluasuntojen esteettömyys Opiskeluasuntojen esteettömyyteen kaavaillaan heikennyksiä, jotka eristävät vammaiset opiskelijat muista opiskelijoista tekemällä vierailut mahdottomiksi, eivätkä apuvälineitä käyttävät isovanhemmat pääsisi kylään lastenlastensa luo. Ehdotus niin sanotusta vierailu-wc-tilasta niitä liikkumisesteisiä henkilöitä varten, jotka vierailevat muissa kuin esteettömissä opiskelija- ja nuorisoasunnoissa on loukkaava ja syrjivä. Tilapäinen apuvälinetarve ja esteelliset asunnot Puolueettomat tutkimukset osoittavat, ettei esteetön wc ole merkittävä kustannuslisä rakentamisessa. Päinvastoin taitavasti ja kustannustietoisesti esteettömäksi suunniteltu wc-tila toimii myös tilapäisen apuvälinetarpeen kuten tapaturman tai leikkauksen toipilasaikana. Yhteiskunnan kustannuksia säästyy, koska tilapäinen tk-osastohoitotarve, johon esteellisistä asunnoista joutuu, vähenee. Muita asumiseen liittyviä huomioita Hissien pitää olla syvyydeltään vähintään 150cm, koska sähköiset apuvälineet yleistyvät. Hissejä tarvitaan myös vammattomien sairaskuljetuksissa, erityisesti jos rakennuksessa on kierreportaat. Kierreportaat pitää kieltää hissittömissä taloissa. Pitkä käytävä, joka on liian kapea apuvälineellä kääntymiseen tai apuvälineen ohittamiseen, on riski. Pitkissä rampeissa pitää olla tasanteita, jotka mahdollistavat rampin käyttämisen. Invapysäköinti- ja kokoontumis- ym. julkisten tilojen pyörätuolipaikkojen määrä pitää mitoittaa kokonaispaikkojen mukaan kuten majoitustiloissa. On kohtuullista ja järkevää, että vähintään jokaisesta 25 autopaikasta yksi on invapaikka ja kokoontumistiloissa vähintään joka 50. istumapaikka sopii myös vammaisille. Vammattomat voivat tarvittaessa käyttää vapaita väljiä paikkoja, mutta pyörätuolia käyttävälle normipysäköintiruutu tai tavallinen tuoli ei toimi. 4

5 Pidämme tärkeänä, että esittämämme asiat otetaan huomioon esteettömyysasetusta työstettäessä. Tarkat muutosehdotukset ja kommentit pykälittäin löytyvät tämän tiedoston loppuosasta. 5 Porvoossa Sipoon vammaisneuvosto Porvoon vammaisneuvosto Loviisan ja Lapinjärven vammaisneuvosto Askolan vammaisneuvosto Mäntsälä-Pornainen, Mustijoen perusturva

6 6 Kommentit luonnokseen Valtioneuvoston asetus rakennuksen esteettömyydestä pykälittäin 1 Soveltamisala Poistot yliviivattuna. Lisäykset punaisella. Kommentit kursiivilla. Tämä asetus ei koske pientaloa, jossa on enintään kaksi asuntoa. Rivitaloa ja muuta kytkettyä pientaloa koskee vain asetuksen 2-4. Pientalo, jossa on enintään kaksi asuntoa, on suunniteltava ja toteutettava niin, että se on helposti muunneltavissa esteettömäksi. Muilta osin ei huomautettavaa. 2 Rakennukseen johtava kulkuväylä Mikäli rakennusta varten on autopaikkoja, tulee vähintään viiden prosentin niistä, kuitenkin aina vähintään yhden autopaikan olla tarkoitettu liikkumisesteisen henkilön käyttöön. Edellä 2 momentissa säädetty ei koske rivitaloa ja muuta kytkettyä pientaloa. 3 Rakennuksen sisäänkäynti 4 Ovet Ei huomautettavaa, koska ehdotamme muutosta 1 sisältöön. Rakennuksen huonetiloihin sekä asuinrakennuksessa asuinhuoneisiin, asumista palveleviin välttämättömiin tiloihin ja rakennuksen käyttöä palveleviin tiloihin johtavan oven ja kulkuaukon vapaan leveyden on oltava vähintään 900 mm. 5 Rakennuksen sisäinen kulkuväylä Ei huomautettavaa, koska ehdotamme muutosta 1 sisältöön.

7 7 6 Rakennuksen muut tilat 7 Luiska 8 Hissi Asuinrakennuksessa, jossa 10 :n mukaan on oltava portaiden lisäksi hissi, tulee asunnon eteisessä ja keittiössä olla kääntymistilaa, jonka halkaisija on vähintään 1500 mm. Luiska saa kaltevuudeltaan olla enintään viisi prosenttia (1:20) taikka enintään kahdeksan prosenttia (1:12,5), jos korkeusero on enintään 1000 mm. Tällöin Yhtäjaksoisen luiskan korkeusero saa olla enintään 500 mm, jonka jälkeen kulkuväylällä tulee olla vaakasuora vähintään 2000 mm pitkä välitasanne. Ulkotilassa luiska voi olla kaltevuudeltaan yli viisi prosenttia vain, jos se voidaan pitää sisätilassa olevaan luiskaan verrattavassa kunnossa. Luiskan ala- ja yläpäässä tulee olla vähintään 1500 mm leveä ja 1500 m syvä vaakasuora tasanne, jonka käyttöä mahdollisten ovien aukeamissuunta ei saa estää. Hissin korin tulee olla vähintään 1100 mm leveä ovisivultaan ja syvyydeltään vähintään 1500 mm. Hissin kulkuaukon pitää olla vähintään 900mm. 9 Yhteys tasoeron välillä muussa kuin asuinrakennuksessa Ei huomautettavaa. 10 Yhteys tasoeron välillä asuinrakennuksessa Ei huomautettavaa, koska ehdotamme muutosta 1 sisältöön. 11 Wc-tila muussa kuin asuinrakennuksessa Wc-tilan oven vapaan leveyden on oltava vähintään 900 mm.

8 8 12 Muu hygieniatila muussa kuin asuinrakennuksessa Ei huomautettavaa. 13 Wc ja pesutila asuinrakennuksessa 14 Kokoontumistilat 15 Majoitustilat 16 Voimaantulo Asuinrakennuksessa, jossa 10 :n mukaan on oltava portaiden lisäksi hissi, tulee kussakin asunnossa olla yksi wc- ja pesutila, jossa kiinteiden kalusteiden välille jää halkaisijaltaan vähintään 1500 mm vapaa tila. Erityisesti liikkumis- ja toimimisesteiselle henkilölle tarkoitetussa asunnossa Tilan oven vapaan leveyden on oltava vähintään 900 mm. Edellä 1 momentissa säädetty ei koske rakennusta, jossa on ainoastaan opintotukilain (65/1994) mukaiseen opintotukeen oikeuttavaan koulutukseen osallistuville henkilöille tai ainoastaan vuotiaille henkilöille tarkoitettuja asuntoja. Tällaisessa rakennuksessa vähintään 5 prosentissa asunnoista, kuitenkin aina vähintään yhdessä asunnossa, on oltava yksi 2 momentin mukainen wc- ja pesutila. Lisäksi tällaisen rakennuksen yleisissä tiloissa tulee olla 11 :n mukainen wctila, johon on pääsy rakennuksen sisäiseltä kulkuväylältä. Mikäli kokoontumistila on varustettu kiinteillä istuimilla, pyörätuolipaikkoja on sijoitettava liikkumisesteettömien sisääntuloväylien mukaan eri istuinriveille vähintään 2% istuinpaikkojen kokonaismäärästä, kuitenkin aina vähintään yksi paikka. Muilta osin ei huomautettavaa. Ei huomautettavaa. Ei huomautettavaa.