Tilannekatsaus esteettömyyslainsäädäntöön. Erja Väyrynen Yliarkkitehti Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto

Transkriptio

1 Tilannekatsaus esteettömyyslainsäädäntöön Erja Väyrynen Yliarkkitehti Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto ESKE-verkostoseminaari

2 Sisältö 1. Koko Rakentamismääräyskokoelma uudistuu 2. Esteettömyyssäännösten kehittämistoiveet 3. Esteettömyys hallitusohjelmassa 4. Esteettömien asuntojen tarve 5. Esteettömyyssäännösten uudistaminen 2

3 Sääntelyn lähtökohdat säilyvät Rakennushankkeeseen ryhtyvä vastaa, että rakennus suunnitellaan ja rakennetaan säännösten ja myönnetyn luvan mukaisesti Rakennusvalvontaviranomainen valvoo rakennustoimintaa yleisen edun kannalta ja osaltaan huolehtii, että rakentamisessa noudatetaan MRL:a Rakentamiselle asetettavat olennaiset tekniset vaatimukset nyt MRL:ssa (voimaan ) ja tarkemmin asetuksissa Kunnan rakennusvalvontaviranomaisella laaja soveltamis- ja harkintavalta 3

4 Olennaiset tekniset vaatimukset MRL:ssa (voimaan ) 117 a Rakenteiden lujuus ja vakaus 117 b Paloturvallisuus 117 c Terveellisyys 117 d Käyttöturvallisuus 117 e Esteettömyys 117 f Meluntorjunta ja ääniolosuhteet 117 g Energiatehokkuus Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava siitä, että rakennus sen käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla suunnitellaan ja rakennetaan siten, että sen käyttö ja huolto on turvallista. Rakennuksesta eikä sen ulkotiloista ja kulkuväylistä saa aiheutua sellaista tapaturman, onnettomuuden tai vahingon uhkaa, jota ei voida pitää hyväksyttävänä. Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että rakennus ja sen piha- ja oleskelualueet suunnitellaan ja rakennetaan niiden käyttötarkoituksen, käyttäjämäärän ja kerrosluvun edellyttämällä tavalla siten, että esteettömyys ja käytettävyys otetaan huomioon erityisesti lasten, vanhusten ja vammaisten henkilöiden kannalta. 4

5 Nykyisen rakentamismääräyskokoelman kaikki osat uusitaan vuoden 2017 loppuun mennessä Velvoittavat säännökset ja ei-velvoittavat ohjeet erotetaan selkeästi toisistaan Jaetaan kokonaisuuksiin olennaisten teknisten vaatimusten mukaisesti (117 a g ) Säännökset tarpeen mukaan erikseen myös korjausrakentamisesta, tavoitteena joustava soveltaminen kohteen ominaisuuksien ja erityispiirteiden huomioon ottamiseksi Säännösten kokonaismäärä vähenee Ohjeita, oppaita ja koulutusta yhtenäisen soveltamisen tueksi 5 5

6 2. Esteettömyyssäännösten kehittämistoiveet 6

7 Kehittämistoiveita on saatu runsaasti Esimerkiksi: Eri osien (F1, F2, G1) parempi koordinointi Korjausrakentamista varten omat säännökset Kuulo- ja näkövammaisten tarpeet paremmin huomioon Kaavoituksen merkitystä korostettava Säännöksiä autopaikoista ja ulkoalueista Lisää kuvitusta soveltamisen tueksi Selkeämpiä mitoitusohjeita Rakennuttajille ja suunnittelijoille hyviä esimerkkejä 7

8 Myös lievennystoiveita on saatu paljon Esimerkiksi: Vain osa kerrostaloasunnoista esteettömiksi Kulkuaukkojen mitoitus vapaaksi eli alle 800mm Kattoterassi saisi olla esteellinen Asunnon minimikoko alle 20 m 2 Pientaloihin luiskavarauksen tulisi riittää Pyörähdysympyrän halkaisijaksi wc-pesutiloissa 1300 mm Opiskelija-asuntojen kylpyhuoneet pienemmiksi ja vain tietty määrä esteettömiä asuntoja 8

9 3. Esteettömyys hallitusohjelmassa 9

10 Esteettömyys Sipilän hallitusohjelmassa Asuntotuotannossa täysin esteettömiksi asunnoiksi edellytetään rakentamaan vain tietty osuus uudiskohteen asunnoista. Rakennuksen korjaaminen, käyttötarkoituksen muuttaminen tai perusparantaminen ei laukaise uudisrakentamistasoisia velvoitteita esimerkiksi esteettömyys- ja äänieristysvaatimusten osalta. Rakentamisen esteettömyysvaatimuksia lievennetään nuoriso- ja opiskelija-asunnoissa. Kaavoitus- ja rakennussuojelulainsäädäntöä muutetaan siten, että suojelulla ei estetä asuinrakennusten esteettömyyden parantamista, esimerkiksi hissien jälkiasentamista. Sujuvoitetaan asunto-osakeyhtiön päätöksentekoa peruskorjaus-, esteettömyys- ja täydennysrakentamisessa. 10

11 4. Esteettömien asuntojen tarve 11

12 Miljoona esteetöntä asuntoa 2030? asuntojen määrä ? ? Uudet esteettömät pientaloasunnot Nykyiset esteettömät kerrostaloasunnot 0 Nykyiset esteettömät pientaloasunnot

13 5. Esteettömyyssäännösten uudistaminen 13

14 Esiselvityksillä lisätietoa Esteetön kerrostalo tehokkaasti ja kestävästi (joulukuu 2014). hyvät ratkaisut rakentamiskustannukset Kansainvälinen oikeusvertailu (kesäkuu 2015) Esteettömyyssäännösten soveltaminen opiskelija-asuntojen rakentamiseen (helmikuu 2016) Selvitys esteettömyyskorjausten kustannuksista ja tehokkaasta kohdentamisesta kerrostalokantaan (kevät 2016) 14 14

15 Esteettömien ratkaisujen kustannusvaikutukset (Lähde: Esteetön kerrostalo tehokkaasti ja kestävästi ) Esteettömyydestä johtuvat kerrostalojen rakentamiskustannukset (31-63 /m 2 ) ovat alhaiset suhteessa niistä saataviin hyötyihin Huolellisen suunnittelun merkitys korostuu Esteettömyysvaihtoehtojen vertailulle on varattava riittävästi aikaa rakennushankkeen aikana Esteettömyys voidaan toteuttaa tehokkaasti, eikä sen nimissä tarvitse rakentaa turhaa tilaa Korjausrakentamisessa esteettömyyden parantamisesta aiheutuvat kustannukset ovat huomattavasti suuremmat kuin uudisrakentamisessa 15

16 Esimerkki suunnittelun merkityksestä: samat määräykset erilaisia kylpyhuoneita yli 9 m 2 6,5 m 2 4 m 2 alle 4 m 2 16

17 Uudistamisen tavoitteet RakMk-kokonaisuudistuksen yhteiset tavoitteet selkeä ja käytännöllinen sääntely velvoittavat säännökset ja ei-velvoittavat ohjeet erotetaan toisistaan korjausrakentamiselle omat säännökset säännösten yhtenäisempi soveltaminen Esteettömyyssääntelyn tavoitteet yhdenvertaisuuden edistäminen kaikille sopivan, turvallisen ja esteettömän asuntokannan riittävyyden varmistaminen esteettömyyssäännösten kohdistaminen tarkoituksenmukaisesti erityyppisiin rakennuksiin kuulo- ja näkövammaisten parempi huomioiminen 17

18 Säädöstasot arvioidaan uudestaan RAKENTAMISKOKOELMAN MÄÄRÄYKSET JA OHJEET F1 Kulkuyhteydet Tasoerot Hygieniatilat Kokoontumistilat Majoitustilat F2 Porras Luiska, tasanne Kaide ja käsijohde Valoisuus ja valaistus Lattiapinnat Ovet ja portit Kulkukorkeus Hissit, liukuportaat G1 Tilat ja varustus Ovet ja kulkuaukot Kulkuyhteydet LAKI, ASETUS JA OHJEET MRL 117 e (voimaan ) "Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että rakennus ja sen pihaja oleskelualueet suunnitellaan ja rakennetaan niiden käyttötarkoituksen, käyttäjämäärän ja kerrosluvun edellyttämällä tavalla siten, että esteettömyys ja käytettävyys otetaan huomioon erityisesti lasten, vanhusten ja vammaisten henkilöiden kannalta." Asetus rakennuksen esteettömyydestä Valmisteilla Ohjeet rakennuksen esteettömyydestä Valmisteilla 18

19 Esteettömyys ja käyttöturvallisuus etenevät rinnakkain LAKI, ASETUS JA OHJEET Käyttöturvallisuus LAKI, ASETUS JA OHJEET Esteettömyys MRL 117 d (voimaan ) "Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava siitä, että rakennus sen käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla suunnitellaan ja rakennetaan siten, että sen käyttö ja huolto on turvallista. Rakennuksesta eikä sen ulkotiloista ja kulkuväylistä saa aiheutua sellaista tapaturman, onnettomuuden tai vahingon uhkaa, jota ei voida pitää hyväksyttävänä. MRL 117 e (voimaan ) "Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että rakennus ja sen pihaja oleskelualueet suunnitellaan ja rakennetaan niiden käyttötarkoituksen, käyttäjämäärän ja kerrosluvun edellyttämällä tavalla siten, että esteettömyys ja käytettävyys otetaan huomioon erityisesti lasten, vanhusten ja vammaisten henkilöiden kannalta." Asetus rakennuksen käyttöturvallisuudesta Valmisteilla Asetus rakennuksen esteettömyydestä Valmisteilla Ohjeet rakennuksen käyttöturvallisuudesta Valmisteilla Ohjeet rakennuksen esteettömyydestä Valmisteilla 19

20 Uudistuksen aikataulu Esiselvitykset Säädöstasoarviointi -F1 - F2 - G1, E1 Sidosryhmäyhteistyö Asetuksen valmistelu - uudisrakentaminen - korjausrakentaminen Perustelut Lausunnot Korjaukset Viimeistelytyöt Päätöksenteko Ohjeiden valmistelu Viestintä (Voimaantulo viimeistään ) 20

21 Kiitos!