Viljan hygieeninen laatu
|
|
- Iivari Elstelä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Viljan hygieeninen laatu voiko homeita välttää? Laboratoriopäällikkö Veli Hietaniemi, MTT, Jokioinen, Laatuviljaseminaari , Maaseuturavintola Hollolan hirvi, Hollola
2 Muutoksesta elinvoimaa Viimeisen kymmenen vuoden aikana suomalaisessa viljanviljelyssä on tapahtunut suuria muutoksia Esimerkiksi viljan viljelyn heikko viljelykierto on monesti totta, kevytmuokkaus ja suorakylvö on yleistynyt reippaasti Fusarium-sienet ovat hyödynsaajia? Vuonna 2001 uusi punahomelaji, F. langsethiae, havaittiin ensimmäisen kerran Suomessa. Kasvukausien kuivuuden ja lämmön havaittiin jopa parantavan lajin kasvumahdollisuuksia. F. langsethiae tuottaa T-2 ja HT-2 toksiineja.
3 Muutoksesta elinvoimaa voimaan tuli EU säädös. Säädöksen mukaan elintarvikekäyttöön tarkoitetulle viljalle asetettiin suurimmat sallitut punahomeen toksiinien enimmäismäärät. Yleisimmän toksiinin, deoksinivalenolin (DON) raja-arvo on 1750 µg/kg prosessoimattomalla kauralla ja maissilla sekä muilla viljoilla 1250 µg/kg Lastenruoan viljaraaka-aineen DON raja-arvo on 200 µg/kg Vastaavasti zearalenonin enimmäismäärä prosessoimattomilla viljoilla on 100 µg/kg ja lastenruoan viljaraaka-aineella 20 µg/kg.
4 Muutoksesta elinvoimaa Raja-arvot koskevat kaikkea teollisuuteen myytävää elintarvikeviljaa. Rehuviljan sekä T-2- ja HT-2 -toksiinin vastaavat arvot ovat valmisteilla.
5 Hometoksiinien muodostumisen lähteet ja haittavaikutukset Vierasaine Hometoksiinit: Fusarium-toksiinit Muodostumisen lähde Kasvikunnan luontaisia toksiineja Haittavaikutus Ihmisillä: pahoinvointi, keskushermosto-oireet ja sydämen toimintahäiriöt; Eläimillä: syömättömyys ja painon väheneminen, ripuli ja oksentelu, keskushermosto-oireet, sisäiset verenvuodot ja lisääntymishäiriöt
6 Punahomeiden oireet - Heikko itävyys, huono orastuminen - Aikainen tartunta pienet, surkastuneet jyvät - Tähkylöiden heikko kehitys, ruskettuminen - Jyvät epämääräisen värisiä, punertavaa hometta - Oireet paremmin näkyvissä ohralla ja vehnällä, heikommin kauralla Kuvat ja teksti: Päivi Parikka, MTT
7 Fusarium-lajit viljoilla Tärkeimmät lajit Suomessa: - F. culmorum: tähkävioitukset, tyvitaudit - F. graminearum: tähkävioitukset - F. avenaceum: tyvitaudit, tähkävioitukset, talvituhot - F. poae, F. langsethiae ja F. sporotrichioides: tähkävioitukset Kuvat ja teksti: Päivi Parikka, MTT
8 Sääolosuhteilla on merkitystä - Kasvukausi alkoi varhain - Kuiva kevätkausi - Kesä sateinen ja viileä (Lounais-Suomessa kuivempi) - Epätasaiset kasvustot - Myöhäinen tuleentuminen Kuva ja teksti: Päivi Parikka, MTT Lämpösummavertailu, Jokioinen
9 Sääolosuhteilla on merkitystä - Lämmin alkukesä lisää tartuntariskiä - Lämpötila vaikuttaa eri lajien yleisyyteen - Sateinen ja viileä kesä: F. avenaceum yleisin - Lämmin kesä: F. culmorum ja F.graminearum, F. poae - Kosteus suosii tartuntaa yleensä: poikkeus F. langsethiae - Lako ja myöhäinen puinti - suuri kosteus - Viimeisinä leviävät F. avenaceum ja F. culmorum -sienet Kuva ja teksti: Päivi Parikka, MTT
10 Sääolosuhteilla on merkitystä Ennustaminen on haasteellista: - ilmastonmuutoksen vaikutusten ennustaminen Fusarium-sienten ja toksiinien esiintymiseen on vielä arvailujen varassa paljon kosteutta, mutta viileää - ei suosi Fusarium-homeita eikä toksiineja mutta vaikuttaa sienilajistoon ja kokonaishomemäärään; lämmin ja kuiva alkukesä lisää tartuntariskiä; lämmin keli suosii myös F. Langsethiae-sientä ja T-2 sekä HT-2 toksiineja Ehdotus: uudet lisää satopotentiaalia tuovat lajikkeet - laaturiskien hallinta jo jalostusvaiheessa?! Kuvat ja teksti: Päivi Parikka, MTT
11 Lajikkeiden välillä eroja tartunnassa (kuvat ja teksti Päivi Parikka, MTT) Fusarium avenaceum tartunnan kehitys kaurassa, Ylistaro 2008 Fusarium poae -tartunnan kehitys kaurassa, Ylistaro tartunta-% Belinda Roope Eemeli Ivory Fiia Aarre tartunta-% Belinda Roope Eemeli Ivory Fiia Aarre Fusarium culmorum -tartunnan kehitys kaurassa, Ylistaro Fusarium langsethiae -tartunnan kehitys kaurassa, Ylistaro 2008 tartunta- % Belinda Roope Eemeli Ivory Fiia Aarre tartunta-% Belinda Roope Eemeli Ivory Fiia Aarre
12 Lajikkeiden välillä eroja tartunnassa (kuvat ja teksti Päivi Parikka, MTT) Fusarium avenaceum -tartunnan kehitys ohrassa, Ylistaro 2008 Fusarium poae -tartunnan kehitys ohrassa, Ylistaro tartunta-% tartunta-% Annabell Scarlett Kunnari Rolfi Edel Voitto Annabell Scarlett Kunnari Rolfi Edel Voitto Fusarium culmorum -tartunnan kehitys ohrassa, Ylistaro 2008 Fusarium langsethiae -tartunnan kehitys ohrassa, Ylistaro tartunta-% tartunta-% Annabell Scarlett Kunnari Rolfi Edel Voitto Annabell Scarlett Kunnari Rolfi Edel Voitto
13 Vuodet eivät ole veljeksiä keskenään - Molemmat kesät 2007 ja 2008 sateisia viileä, 2007 hieman lämpimämpi - Etenkin 2008 myöhäinen korjuu lako ja laatutappiot sekä kuivausongelmat - Viileä vuosi DON-muodostajat F. culmorum ja F. graminearum runsastuivat myöhään - Vähemmän F. poae- tartuntaa - Runsaasti F. avenaceum-sientä - Homeiden määrä korkea mallasohran laatuongelmat Teksti: Päivi Parikka, MTT
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26 Neuvoja hometoksiiniriskin pienentämiseen Vuodesta 1999 lähtien Vilja-alan yhteistyöryhmän (VYR) turvallisuustietoseurantaryhmä on toteuttanut jatkuvaa viljojen laadunseurantajärjestelmää, jossa punaisena lankana on ollut johdonmukainen hometoksiinien, raskasmetallien ja torjuntaainejäämien seuranta Turvallisuustietoseurannan käytännön toteutuksesta on vastannut Evira, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT ja Pro Agria Keskusten liitto Seurannassa on erityistä huomiota kiinnitetty Fusarium-sienten ja niiden muodostamien toksiinien esiintymiseen vaikuttaviin syy-seuraussuhteisiin ja jäljitettävyyteen.
27 Neuvoja hometoksiiniriskin pienentämiseen VYR on julkaissut kaksi laatu- ja tuotantoriskeihin painottuvaa opasta: - Viljan hyvät tuotanto- ja varastointitavat Viljelijäopas: Viljelytekniset toimenpiteet hometoksiiniriskin pienentämiseksi.
28 Neuvoja hometoksiiniriskin pienentämiseen Viljan hyvät tuotanto- ja varastointitavat 2006 Toimenpiteet, riskien hallinta ja todentaminen käydään läpi seuraavassa järjestyksessä: 1. Pellon peruskunto 2. Viljelyn suunnittelu 3. Tuotantopanokset 4. Peltolohko 5. Kasvukauden aikaiset toimenpiteet 6. Sadon korjuu ja kuivaus 7. Varastointi 8. Sadon laatumääritykset 9. Kuljetus 10. Tuotantoympäristö ja jätehuolto
29 Neuvoja hometoksiiniriskin pienentämiseen Viljelijäopas Viljelytekniset toimenpiteet hometoksiiniriskin pienentämiseksi : Siemenen kunnostus ja peittaus Viljalajin ja lajikkeen valinta kasvupaikka ja maalaji huomioon ottaen Viljelykierto Sadonkorjuun ajoitus Viljan huolellinen lämminilmakuivaus alle 14 % kosteuteen Esipuhdistus (lajittelu ja kuorinta) viljojen lajittelulla ja kuorinnalla pystytään alentamaan DONin ja T-2 sekä HT-2 toksiinien pitoisuuksia jopa 90 %.
30 Viljelyalue ja lohko Punahomeriskin suuruus ei lisää riskiä pieni kohtalainen suuri omat havainnot viljelyvyöhyke 1 kaikki viljat Alue viljelyvyöhyke 2 viljelyvyöhyke 3 kaikki viljat kaikki viljat Peltolohko viljelyvyöhyke 4 maalaji kaikki viljat savimaat hieta, hiekka multa muta, liejusavi turve Esikasvi Muokkausmenetelmät lohkon ph alle 6,0 2 v. peräkkäin sama kasvi samalla lohkolla 3 v. peräkkäin sama kasvi samalla lohkolla 4 v. peräkkäin sama kasvi samalla lohkolla kasvukauden kylvömenetelmä edellisen syksyn muokkausmenetelmä kaikki viljat kaura muut kevätviljat kaura muut kevätviljat kaura muut kevätviljat suorakylvö muu kuin suorakylvö syyskyntö kevytmuokkaus ei muokattu ei riittävää tutkimusnäyttöä ei riittävää tutkimusnäyttöä
31 Viljelytekniikka Viljelytapa Viljelykasvi Kylvösiemen Lannoituksen typpimäärä Kasvinsuojelu tavanomainen viljely kaura muut kevätviljat luomuviljely kaikki viljat kaura viljat ohra, kevätvehnä mallasohra syysviljat lajike kaura muut kevätviljat kunnostamaton siemen kaikki viljat sertifioitu siemen kaikki viljat peittaamaton siemen kaikki viljat suosituksen mukainen typpimäärä, kaikki viljat suositustasosta poikkeaminen, kaikki viljat rikkakasvitorjunta rikkakasvi- ja kasvitautitorjunta rikkakasvitorjunta ja kasvunsääde kaura muut kevätviljat kaura muut kevätviljat kaura muut kevätviljat ei riittävää tutkimusnäyttöä
32 Sääolosuhteet kasvukaudella Alkukasvukauden sääolosuhteet Kukinta-ajan sääolosuhteet Sadonkorjuuajan sääolosuhteet Sadonkorjuu ja kuivaus alkukasvukausi kukinta-aika sadonkorjuuaika lämpötilojen vaihtelu alle 5 % Lako-% 5-25 % Sadon kuivaus yli 25 % lämminilmakuivaus, korjuukosteus-% satoa ei kuivata heti, korjuukosteus-% sateinen kuiva sateinen kuiva myöhäinen sateinen suuri kaikki viljat kaura muut kevätviljat kaikki viljat alle 25 % yli 25 % alle 14 % yli 15 % Sadon kunnostus lajittelematon kaikki viljat Sadon varastointi varastointitilat puutteelliset
33 YHTEENVETO Kevätviljat ovat alttiimpia Fusarium-sienten tartunnalle ja toksiinien muodostumiselle Syysviljojen hometoksiinipitoisuudet ovat olleet koko seurantajakson hyvin alhaisia.
34 YHTEENVETO Kaikista vuosina tutkituista 1339 viljanäytteestä EU-raja-arvon ylittäviä pitoisuuksia DON:n osalta on ollut 49 näytteessä Mikäli tarkastellaan ainoastaan kauranäytteiden DONpitoisuuksia, raja-arvon 1750 µg/kg ylityksiä on ollut 28 tutkituista 441 näytteestä Kauranäytteistä lastenruoan raja-arvon 200 µg/kg alittavia näytteitä on ollut 237.
35 Ja lopuksi Viljaketjun toimijoille voidaan työhuoneen tauluun kirjoittaa laaturiskeistä ja niiden hallinnasta slogani: Tulevaisuuden näkemiseksi ja tekemiseksi tarvitaan saumatonta viljaketjun yhteistyötä kuluttajan hyväksi
Hometoksiinit hallintaan!
Vilja- ja öljykasvipäivä Hämeenlinnassa 16.02.2012, Hämeen ammattikorkeakoulu Hometoksiinit hallintaan! Veli Hietaniemi, Sari Rämö, Tauno Koivisto ja Päivi Parikka, MTT Yhteistyötahot: MMM, VYR, Evira,
LisätiedotMiten hometoksiinit hallintaan?
Miten hometoksiinit hallintaan? Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto VYR Turvallisuustyöryhmä ja viljan turvallisuustietoseuranta; MTT, Evira, ProAgria Viljan punahome ja hometoksiinit, uusi vai uusvanha
LisätiedotPunahome ja muut ajankohtaiset asiat viljojen kasvinsuojelussa
Punahome ja muut ajankohtaiset asiat viljojen kasvinsuojelussa Päivi Parikka Marja Jalli MTT Kasvintuotannon tutkimus etunimi.sukunimi@mtt.fi Pohjanmaan Peltopäivä 29.7.2014 900 KASVUKAUDEN LÄMPÖSUMMA
LisätiedotKauran hometoksiinit. Monipuolinen kaura -seminaari , Raisio -konserni, Raisio
Kauran hometoksiinit Monipuolinen kaura -seminaari, Raisio -konserni, Raisio Veli Hietaniemi Uudet liiketoimintamahdollisuudet Luonnonvarakeskus 1 2.9.2015 Viljojen käyttö teollisuudessa 2016 Kuva: Luonnonvarakeskus
LisätiedotHometoksiinit hallintaan
Viljelijäseminaari 26.1.2017, Huittinen järjestäjänä Vilja-alan yhteistyöryhmä Hometoksiinit hallintaan Tutkija Veli Hietaniemi Uudet liiketoimintamahdollisuudet Luonnonvarakeskus Johdanto Viljojen Fusarium
LisätiedotKASVITAUTIEN HALLINTA LUOMUMALLASOHRAN VILJELYSSÄ. Luomumallasohraseminaari Hollola Marja Jalli MTT Kasvintuotanto
KASVITAUTIEN HALLINTA LUOMUMALLASOHRAN VILJELYSSÄ Luomumallasohraseminaari Hollola 31.1.2013 Marja Jalli MTT Kasvintuotanto KASVITAUTIEN ESIINTYMINEN WEBWISUN KYLVÖSIEMEN SIEMEN TIETOKANTA VILJELYKIERTO
LisätiedotTuoresäilöttäväksi viljeltävän viljan mahdollisuudet & Punahomeet viljassa voidaanko viljelytekniikalla vaikuttaa?
Tuoresäilöttäväksi viljeltävän viljan mahdollisuudet & Punahomeet viljassa voidaanko viljelytekniikalla vaikuttaa? Päivi Parikka Luke kasvinterveys Jokioinen Arja Mustonen TuIsNa-hanke 1 Päivi Parikka
LisätiedotKASVUKAUSI 2008 Millä keinoilla onnistuttiin. Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto näytettä
KASVUKAUSI 2008 Millä keinoilla onnistuttiin Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 36 165 näytettä Mallasohra sato 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 5286 4792 4537 4170 3970 4080 4000 4279 3813 Saana
LisätiedotLaatukauraa kansainvälisille - ja kotimarkkinoille
Tapaa viljanviejä viennillä parempaa hintaa, Rauman satama Laatukauraa kansainvälisille - ja kotimarkkinoille Veli Hietaniemi Tuotantojärjestelmät Luonnonvarakeskus Sastamalasta brändiviljaa kansainvälisille
LisätiedotSiemenen laatu ja punahome. Hanna Ranta siemenlaboratorio, kasvianalytiikka Evira, Loimaa
Siemenen laatu ja punahome Hanna Ranta siemenlaboratorio, kasvianalytiikka Evira, Loimaa Suomessa tuotetuista siemeneristä tutkitaan näyte Eviran siemenlaboratoriossa tutkimukset puhtaus (puhdas siemen,
LisätiedotViljan konttilastausnäytös , Harjavalta. Viljojen hometoksiiniriski ja kauran erityisominaisuudet
Viljan konttilastausnäytös 31.05.2018, Harjavalta Viljojen hometoksiiniriski ja kauran erityisominaisuudet Veli Hietaniemi Tuotantojärjestelmät Luonnonvarakeskus 1 2.9.2015 Kauramme laatu ja vaalea väri
LisätiedotTimo Kaukoranta. Viljojen hometoksiinien riskin ennustaminen
Timo Kaukoranta Viljojen hometoksiinien riskin ennustaminen Yleiset pellolla kertyvät homemyrkyt (mykotoksiinit) viljelykasveissa Pahimmat maissi, viljat, pähkinät kaikkialla on toksiineja, aiheuttajat
LisätiedotViljakasvien kasvitaudit ja niiden torjuminen sekä roudattomien talvien vaikutus kasvitauteihin
Viljakasvien kasvitaudit ja niiden torjuminen sekä roudattomien talvien vaikutus kasvitauteihin Millä eväillä tuleviin satokausiin Ravinteet talteen ja taudit kuriin 27.3.2013 Merikeskus Vellamo Kotka
LisätiedotMaltaan viljely käytännössä. Hannu Mäkipää ProAgria Pohjois-Savo
Maltaan viljely käytännössä Hannu Mäkipää ProAgria Pohjois-Savo 13.12.2017 Analyysejä vuosittain Miten viljelen mallasohraa Mallasohraa voidaan viljellä viljelyvyöhykkeillä I-III Kaksitahoisten mallasohralajikkeiden
LisätiedotViljelyohjelmalla lisää puhtia
Knowledge grows Viljelyohjelmalla lisää puhtia Juho Urkko K-maatalous Viljelen kauraa A. Eläinten rehuksi kun täytyy B. Huonoilla lohkoilla, minne ei ohraa / vehnää voi kylvää C. Kannattavana viljelykasvina
LisätiedotKAURALAJIKKEEN VALINTA
KAURALAJIKKEEN VALINTA Puhdas kaura tilaisuus, Ruovesi 21.11.2017 Leena Pietilä KAURA NOSTEESSA - UUDET HAASTEET Lisääntynyt teollisuuskäyttö Laatukauran vienti Kilpailukyky viljelijän taloudessa Markkina
LisätiedotPunahomeet ja toksiinit viljassa miten riskiä voi vähentää
Punahomeet ja toksiinit viljassa miten riskiä voi vähentää Päivi Parikka Luonnonvarakeskus Kasvinterveys Jokioinen Pohjois-Suomen viljaseminaari Oulunsalo 28.1. 2019 Fusarium-sienet - punahomeet yleisiä
LisätiedotLajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista
Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista Murskevilja tilaisuus Muhoksella 22.1.2013 Raija Suomela Essi Saarinen Kuva: Maria Honkakoski Esityksen sisältö Lajikeominaisuudet murskeviljan tuotantoon Ohran lajikekokeet
LisätiedotVILJELYRATKAISU. Boreal Kasvinjalostus Oy Lajike-edustajat: Peltosiemen Oy, Raisio Oyj
BOR VILJELYRATKAISU Boreal Kasvinjalostus Oy www.boreal.fi Lajike-edustajat: Peltosiemen Oy, Raisio Oyj PEPPI BOR Aikainen ja satoisa uutuuskaura Peppi on laatua lujassa korressa. Se on parhaimmillaan
LisätiedotKAURALAJIKKEET KESKI-POHJANMAALLE
KAURALAJIKKEET KESKI-POHJANMAALLE Elintarvikekauran viljely Toholampi 26.4.2017 Leena Pietilä Boreal Kasvinjalostus Oy ELINTARVIKELAATUISEN KAURAN KYSYNTÄ KASVAA Käytettävissä yhteensä Vienti Käyttö teollisuudessa
LisätiedotKasvintuotanto kannattaa
Kasvintuotanto kannattaa Loppuseminaari Havaintokoetoiminnan satoa vuosilta 2011-2013 Pirjo Kivijärvi ja Kari Narinen MTT Kasvintuotannon tutkimus, Mikkeli Puh. 040 828 8254 pirjo.kivijarvi@mtt.fi Havaintokoetoiminta
LisätiedotViljelyvarmuutta integroidusta kasvinsuojelusta. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT Viljaseminaari Pajulahti Nastola 24.3.2014
Viljelyvarmuutta integroidusta kasvinsuojelusta Marja Jalli & Sanni Junnila MTT Viljaseminaari Pajulahti Nastola 24.3.2014 IPM, yleiset periaatteet, direktiivi 2009/128 EY IPM integroitu kasvinsuojelu
LisätiedotKasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto
Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 21 Juha Salopelto Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä Lämpösumma Tampere 2 tah. ohran täyttymisjakso 18 16 14 12 1 21 27
LisätiedotKaura tulevaisuuden elintarvikkeena. Elintarvikekauran viljely -seminaari , Kulttuurisali, Toholampi
Kaura tulevaisuuden elintarvikkeena Elintarvikekauran viljely -seminaari 26.4.2017, Kulttuurisali, Toholampi Veli Hietaniemi Uudet liiketoimintamahdollisuudet Luonnonvarakeskus 1 2.9.2015 Viljojen käyttö
LisätiedotKasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä
Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä 4.6. 12.10. 22.10. 31.10. 2.10. 22.9. 1800 1600 1400 1200 1000
LisätiedotKauran kasvinsuojelu
ELINTARVIKEKAURAN VILJELY Toholampi ke 26.4.2017 Kauran kasvinsuojelu Kauran kasvinsuojelu Sirkku Koskela Sirkku Koskela 0400137124 ProAgria Keski-Pohjanmaa Kauran kasvitaudit ja niiden torjunta Tyvitaudit:
LisätiedotPunahome & toksiinit. GLUTEENITON VILJELYKIERTO ERIKOISTUMISVAIHTOEHTO TILOILLE Huittinen
Punahome & toksiinit GLUTEENITON VILJELYKIERTO ERIKOISTUMISVAIHTOEHTO TILOILLE Huittinen 10.3.2017 marja.jalli@luke.fi, paivi.parikka@luke.fi ETELÄ-POHJANMAA UUSIMAA HÄME SATAKUNTA ETELÄ-POHJANMAA 2 10.3.2017
LisätiedotKasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet
Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet Peppi Laine, MTT Kasvinsuojelu, Jokioinen Taudin esiintymisen edellytykset: Taudille suotuisa säätila??? Kylvösiemen, peittaus, muokkaus, viljelykierto,
LisätiedotElintarvikekaura -infot , Kälviä,Sievi. Kaura tulevaisuuden elintarvikkeena
Elintarvikekaura -infot, Kälviä,Sievi Kaura tulevaisuuden elintarvikkeena Veli Hietaniemi Uudet liiketoimintamahdollisuudet Luonnonvarakeskus 1 2.9.2015 Viljojen käyttö teollisuudessa 2016 Kuva: Luonnonvarakeskus
LisätiedotViljakokeiden tuloksia MTT Ruukista Miika Hartikainen, MTT Ruukki
Viljakokeiden tuloksia MTT Ruukista 2013 Miika Hartikainen, MTT Ruukki Säätiedot Ohran lajikekokeet Kauran lajikekokeet Vehnän lajikekokeet KERE: Greening Effect tautiainekoe KERE: Tautitorjuntakokeet
LisätiedotPeltokasvien luomuviljely
Luomuviljelyn peruskurssi Peltokasvien luomuviljely LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke 2 Luomussa huomioon otettavaa lajikevalinnassa Peltojen kasvukunto Aikaisuus Sadon käyttötarkoitus Korren
LisätiedotSiemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään. ma 18.11.2013, Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry
Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään ma 18.11.2013, Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry Edellytykset siementuotannolle Viljelijällä riittävä ammattitaito
LisätiedotMuokkaus ja kylvö. Löydät valikoimastamme maan parhaat kylvösiemenet aina viljanviljelystä nurmikasveihin sekä öljy- ja valkuaiskasveille.
Rehuherneen viljely Kasvulohkon valinta Herneen viljely onnistuu parhaiten ilmavilla, hyvärakenteisilla hietasavilla, jäykillä savikoilla ja hienoilla hiedoilla. Runsasmultaisia maita tulee välttää johtuen
LisätiedotViljan analyysit 2012 ISO-VILJA Homemyrkyt 6268
Viljan analyysit 2012 ISO-VILJA 33 016 Kotielän asiakkaat 1150 Homemyrkyt 6268 Havaintokaistat 8 paikkaa Homemyrkyt kaura DON Alueittain Analyysejä KPL Alle 18 1,8 g /K Kg %Yli 1,8 g / Kg % Suurin arvo
LisätiedotLajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista
Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista Raija Suomela Essi Saarinen Kuva: Maria Honkakoski Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista Ohran lajikekokeet 2012 Ohran lajikekokeet 2006-2011 Kauran lajikekokeet 2012
LisätiedotKasvinsuojelu ja riskienhallinta - Sato kasvaa lehdessä
Kasvinsuojelu ja riskienhallinta - Sato kasvaa lehdessä Kasvinsuojelu osana maatilan riskienhallintaa Sadon määrä ja laatu Resistenssi Tuotannollinen ja teknologinen riski Hinta- ja markkinariski + = Taloudellinen,
LisätiedotNurmikasvien satoisuus siemenviljelyssä sertifiointitietojen valossa
Nurmikasvien satoisuus siemenviljelyssä sertifiointitietojen valossa Oiva Niemeläinen, MTT, Nurmisiementuotanto osaksi viljelykiertoa 27.2.214 Aineistosta lyhyesti EVIRAn siementen sertifiointimäärät ja
LisätiedotKasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto näytettä
Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä 27.10. 9.6. 7.10. 17.10. 27.9. 1800 1600 1400 1200 1000 800 600
LisätiedotUUDET LAJIKKEET ERI KÄYTTÖTARKOITUKSIIN
UUDET LAJIKKEET ERI KÄYTTÖTARKOITUKSIIN Sadonkorjuu 2013 -seminaari Lahti 4.10.2013 Satu Pura KAURAUUTUUS: AKSELI BOR Satoisin aikainen kaura kaikilla maalajeilla ja kaikilla viljelyvyöhykkeillä Korkea
LisätiedotKasvuohjelma SSO, Salo 07.02.2011 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi
Kasvuohjelma SSO, Salo 07.02.2011 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi Viljelijöiden työkaluna käytettävissä 24 h vrk, 7 pv viikossa Velotuksetta, osoitteissa: www.agrimarket.fi
LisätiedotCelest Trio. Paras lähtö hyvälle kasvulle Den bästa starten för en god tillväxt
Den bästa starten för en god tillväxt viljojen peittaukseen Siemenlevintäisten ja maasta oraaseen leviävien tautien torjumiseen Nestemäinen helppo käyttää Kolme tehoainetta: fludioksoniili 25 g/l difenokonatsoli
LisätiedotSatotasojen merkitys tilan kannattavuuteen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto 9.10.2015
Satotasojen merkitys tilan kannattavuuteen Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto 9.10.2015 Totta vai ei? Isojen satojen tuottaminen on kallista Ei ne rahat laskemalla lisäänny Teit mitä tahansa, säät
LisätiedotKehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect. Miika Hartikainen, MTT Ruukki
Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect Miika Hartikainen, MTT Ruukki Kokeen taustaa Tarkoitus selvittää kasvitautiaineiden mahdollista pidentävää vaikutusta eri ohralajikkeiden kasvuaikaan, Greening
LisätiedotKasvinsuojeluaineet ja niiden valinta lohkolle
Kasvinsuojeluaineet ja niiden valinta lohkolle Torjuntakynnykset Torjunnan taloudellinen kynnysarvo saavutetaan, kun rikkakasvien, kasvitautien tai tuholaisten vuoksi on odotettavissa olevien satotappioiden
LisätiedotKehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect. Miika Hartikainen, Essi Saarinen, Raija Suomela
Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect Miika Hartikainen, Essi Saarinen, Raija Suomela Kokeen taustaa Tarkoitus selvittää kasvitautiaineiden vaikutusta eri ohralajikkeiden kasvuaikaan, Greening
LisätiedotKasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä
Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä Lämpösumma 2010 Helsinki Vantaa 1800 1600 1400 1200 1000 800 600
LisätiedotLoviisan vuoden 2018 lajikekokeiden esittely. Micaela Ström Torbjörn Lönnfors
Loviisan vuoden 2018 lajikekokeiden esittely Micaela Ström 8.1.2019 Torbjörn Lönnfors Luomulajikekokeet, NSL:n ja EkoNu! - hankkeen yhteistyönä Alkoi v. 2012 (jatkunut 7 viljelykautta) Luomulajikekokeiden
LisätiedotViljelyvarmuutta integroidusta kasvinsuojelusta. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT Viljaseminaari Pajulahti Nastola
Viljelyvarmuutta integroidusta kasvinsuojelusta Marja Jalli & Sanni Junnila MTT Viljaseminaari Pajulahti Nastola 24.3.2014 IPM, yleiset periaatteet, direktiivi 2009/128 EY IPM integroitu kasvinsuojelu
LisätiedotTUOTA SITÄ MILLÄ ON MARKKINAT
TUOTA SITÄ MILLÄ ON MARKKINAT ILKKA PEKKALA Maailman viljavarastot ennätykseen Milj. tonnia 2013/14 2014/15 2015/16 2016/17 Ennuste Tuotanto 2007 2048 2004 2094 Kulutus 1935 2008 1983 2062 Varastot 413
LisätiedotKannattavuus on avainasia. Juha Simola, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tuki-infot 2017
Kannattavuus on avainasia Juha Simola, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tuki-infot 2017 ProAgria Etelä-Suomi Lähes 9 000 asiakasta 13 500 maatilaa Liikevaihto 9 milj. euroa 150 työntekijää Viljatilan johtaminen/kannattavuus
LisätiedotHerneen ja härkäpavun mahdollisuudet. Kasvua Pellosta, Joensuu Tero Tolvanen ProAgria
Herneen ja härkäpavun mahdollisuudet Kasvua Pellosta, Joensuu 25.1.2017 Tero Tolvanen ProAgria Herne ja härkäpapu tuovat valkuaisomavaraisuutta ja huoltovarmuutta Rypsi 2 000 kg/ha 440 kg raakavalkuaista
LisätiedotMiksi torajyvä iski viime kesänä?
Miksi torajyvä iski viime kesänä? Kasvinsuojelupäivä Hämeenlinna 16.1.2018 marja.jalli@luke.fi 1 Teppo Tutkija 16.1.2018 Peltoalan käyttö ruis 1000 ha 1910 2017 Rukiin sato milj kg 1910 2017 2 16.1.2018
LisätiedotHuomioi ja hallitse hometoksiiniriski kauran viljelyssa
Huomioi ja hallitse hometoksiiniriski kauran viljelyssa Kaura on Suomessa viljeltävistä viljoista herkin Fusarium-sienten aiheuttamalle punahometartunnalle. Käytännössä tämä tarkoittaa, että punahomeiden
LisätiedotValkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio 13.3.2015
Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio 13.3.2015 Sisältö 1. Valkuais- ja palkokasvit termistö 2. Herne ja härkäpapu 3. Viljelykierron merkitys maanviljelyssä
LisätiedotBOREALIN LAJIKKEET 2016
BOREALIN LAJIKKEET 2016 Hankkijan siementuottajapäivä 9.2.2016 Leena Pietilä 7.4. 12.4. 17.4. 22.4. 27.4. 2.5. 7.5. 12.5. 17.5. 22.5. 27.5. 1.6. 6.6. 11.6. 16.6. 21.6. 26.6. 1.7. 6.7. 11.7. 16.7. 21.7.
LisätiedotSatoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon!
Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon! Hyvinkää 17.3.2011 Raimo Kauppila Kotkaniemen tutkimusasema Yara Suomi Oy Tasapainoinen lannoitus Viljelykasville
LisätiedotCelest Trio. Paras lähtö hyvälle kasvulle Den bästa starten för en god tillväxt
Paras lähtö hyvälle kasvulle Den bästa starten för en god tillväxt UUTUUS viljan peittaukseen Siemenlevintäisten ja maasta oraaseen leviävien tautien torjumiseen Nestemäinen helppo käyttää Kolme tehoainetta:
LisätiedotSertifioitu siemen mallasohran tuotannossa; toimitusjohtaja Jukka Hollo Tilasiemen Oy
Sertifioitu siemen mallasohran tuotannossa; toimitusjohtaja Jukka Hollo Tilasiemen Oy TILASIEMEN OY www.tilasiemen.fi ロ perustettu 1992 ロ siemenpakkaamoiden omistama ロ49 Osakasta ロ46 pakkaamoa ロToimisto
LisätiedotSyysrypsin viljely Antti Tuulos
Antti Tuulos 19.4.2012 1 Esityksen sisältö: Syysrypsi viljelykasvina Syysrypsin perustaminen suojaviljaan Satotuloksia kevätviljan ja syysrypsin seoskasvustoista Allelokemikaalit Ravinteiden talteenotto
LisätiedotPOLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät.
ENTSYYMIMALLASOHRA BOR Boreal Kasvinjalostus Oy www.boreal.fi Lajike-edustaja: Peltosiemen Oy Polartop on satoisa monitahoinen entsyymimallas- ja rehuohra. Sen korrenlujuus on hyvä eri maalajeilla ja viljelyolosuhteissa.
LisätiedotViljan ja öljykasvien viljelyn kannattavuus
Viljan ja öljykasvien viljelyn kannattavuus Viljelyn kannattavuus? Mihin viljelijä voi itse vaikuttaa Minkä kuntoisia lohkoja viljelee Mitä viljelee ja millä panoksilla Mihin aikaan hankkii tuotantopanokset
LisätiedotRavinteiden käytöntehokkuus kasvintuotannossa
Ravinteiden käytöntehokkuus kasvintuotannossa Ari Rajala Luke, Luonnonvarakeskus Luonnonvarat ja biotuotanto-yksikkö Tuotantojärjestelmät Ravinteiden käytöntehokkuus: tuloksia eri kokeista Ohralajikkeiden
LisätiedotLuomusiementuotannon kannattavuudesta
Luomusiementuotannon kannattavuudesta Luomupäivät 5.4.2018, Tampere juha-antti.kotimaki@proagria.fi 0503011752 Miksi luomusiementuotantoon Jatkuvasti kasvava kysyntä, luomualan kasvu jatkuu Nurmisiemen,
LisätiedotCelest Trio. Paras lähtö hyvälle kasvulle Den bästa starten för en god tillväxt
Celest Trio Paras lähtö hyvälle kasvulle Den bästa starten för en god tillväxt Celest Trio UUTUUS viljan peittaukseen Siemenlevintäisten ja maasta oraaseen leviävien tautien torjumiseen Nestemäinen helppo
LisätiedotKM SATOKILPAILU ANNALEENA YLHÄINEN. #Kaura8000. Knowledge grows
Knowledge grows KM SATOKILPAILU ANNALEENA YLHÄINEN Miten kasitonnari tehdään? Millaisia satoja kauralla satokisoissa on saatu? Miten suuret sadot tehdään? Millaisia satoja muualla maailmassa kauralla saadaan?
LisätiedotMALLASOHRALAJIKKEITA LUOMUVILJELYYN
MALLASOHRALAJIKKEITA LUOMUVILJELYYN VIKING MALT, LAHTI 31.1.2013 REINO AIKASALO BOREAL KASVINJALOSTUS OY PANIMOLABORATORION OHRAKOMITEAN SUOSITTELEMAT MALLASOHRALAJIKKEET Lajike Hyväksytty Harbinger BOR
LisätiedotVINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN
VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 Opas päivitetty huhtikuussa 2013 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viimeisen viiden vuoden aikana ollut n. 225
LisätiedotRavinnerenki. Mallinnus työvälineenä huuhtouman vähentämisessä, tutkimuskohteena Pohjois-Savo Markus Huttunen SYKE
Ravinnerenki Mallinnus työvälineenä huuhtouman vähentämisessä, tutkimuskohteena Pohjois-Savo 4.10.2016 Markus Huttunen SYKE RavinneRenki: kuormituksen mallinnus Suomen ympäristökeskuksessa (SYKE) on jo
LisätiedotGluteenittomalle tattarille on kysyntää!
Gluteenittomalle tattarille on kysyntää! Pohjois-Pirkanmaan Tattariosuuskunta Puheenjohtaja Juha Anttila Maatalousmuseo Sarka 16.10.2018 Tietoa osuuskunnasta Perustettu vuonna 2003 Osuuskunnan tarkoituksena
LisätiedotÖljypellava Matti mäkelä Elixi Oil Oy
Öljypellava Matti mäkelä Elixi Oil Oy Elixi oil oy Elixi Oil Oy on vuonna 1993 Somerolle perustettu öljypellavan viljelyttämiseen ja jalostamiseen erikoistunut yritys. Yritys kehittää, valmistaa ja markkinoi
LisätiedotRuukista Essi Saarinen & Raija Suomela. Kuva: Maria Honkakoski
Virallisten lajikekokeiden tuloksia Ruukista 2011 Essi Saarinen & Raija Suomela Kuva: Maria Honkakoski MTT Ruukin ohrakoe 2011 Kuuma kesä Osin poutiva lohko Tauteja esiintyi i paljon 10 lajiketta Ei tautitorjunta
LisätiedotKaura, ympäristö ja ilmastonmuutos. Pirjo Peltonen-Sainio MTT Kasvintuotannon tutkimus ILMASOPU- ja MYTVAS3-hankkeet
Kaura, ympäristö ja ilmastonmuutos Pirjo Peltonen-Sainio MTT Kasvintuotannon tutkimus ILMASOPU- ja MYTVAS3-hankkeet Kaura, ympäristö ja ilmastonmuutos Kaura tehokkaana typen käyttäjänä Kaura ilmastonmuutokseen
LisätiedotIPM-kokemuksia kesältä 2010
IPM-kokemuksia kesältä 2010 Pauliina Laitinen, Sanni Junnila, Marja Jalli ja Heikki Jalli PesticideLife-hanke Kasvinsuojelun syyspuinti 1.11.2010 HAMK Mustiala LIFE08 ENV/FIN/000604 PesticideLife-hanke
LisätiedotKauran satotason nosto. Innostu & Onnistu 2018, Seinäjoki Monipuolisuutta Viljelykiertoon -hanke Noora Laitila, ProAgria Etelä-Pohjanmaa
Kauran satotason nosto Innostu & Onnistu 2018, Seinäjoki Monipuolisuutta Viljelykiertoon -hanke Noora Laitila, ProAgria Etelä-Pohjanmaa Satotason nosto KM-kauran satokisa 2016: Kaurakisassa tuli neljä
LisätiedotKasvukausi 2012 millä eväillä kasvukauteen ProAgria Etelä-Suomi Eino Heinola
Kasvukausi 2012 millä eväillä kasvukauteen 2013 31.1.2013 ProAgria Etelä-Suomi Eino Heinola 31.1.2013 EH Lähde: Ilmatieteenlaitos TERMINEN KASVUKAUSI 31.1.2013 EH Lähde: Ilmatieteenlaitos Kesän lämpötila
LisätiedotKokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä
Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä Timo Lötjönen MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi google haku: mtt ruukki Miksi palkokasveja tai valkuaiskasveja kannattaisi
LisätiedotLoviisan vuoden 2017 lajikekokeiden esittely. Micaela Ström
Loviisan vuoden 2017 lajikekokeiden esittely Micaela Ström 30.11.2017 Luomulajikekokeet, NSL:n ja EkoNu! - hankkeen yhteistyönä Alkoi v. 2012 (jatkunut 6 viljelykautta) Luomulajikekokeiden tarkoitus: Suomessa
LisätiedotVILJAN LAATUHINNOITTELU SATOKAUSI 2017
VILJAN LAATUHINNOITTELU SATOKAUSI 2017 Voimassa 14.9.2017 alkaen Tämä hinnasto on voimassa ostoissa SSO Rauta-Maatalous Oy:n omiin varastoihin. Muutos 1.8.2017 taulukkoon: lisätty torajyvähinnoittelu VILJAN
LisätiedotKasvukauden 2017 haasteet Uudellamaalla. Vihti
Kasvukauden 2017 haasteet Uudellamaalla Vihti 2.11.2017 Haasteellisin kasvukausi vuosikymmeniin? Kolea ja kuiva startti kasvukauteen, hidas peltojen kuivuminen Kylvöille kuitenkin ajallaan Myöhäisempien
LisätiedotSatoennuste 2013. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 29.10.2013. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. Satoennuste 2013 TNS
Satoennuste 0 Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman.0.0 00 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Satoennuste 0 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n= Kokonaisvastaajanäyte 00 vastaajaa vastausprosentti oli
LisätiedotViljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 3.11.2008 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy
Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä 3.11.2008 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista ilman
LisätiedotKasvuohjelma 2015. Arto Markkula 0500-281717 @syngentaarto. Antti Jaakkola 040-7033558 @syngentaantti
Kasvuohjelma 2015 Arto Markkula 0500-281717 @syngentaarto Antti Jaakkola 040-7033558 @syngentaantti Tyypillinen gramma-aine vaalennus oraassa 2 Laikut 2-tahoisessa ohrassa 3 Laikut 2-tahoisissa ohrissa
LisätiedotLAJIKKEET KEVÄÄN KYLVÖILLE
LAJIKKEET KEVÄÄN KYLVÖILLE SSO:n Kasvinviljelyseminaarit 2014 Boreal / Satu Pura SISÄLTÖ Ovatko nykylajikkeet parempia kuin vanhat? Lajikkeet kevään kylvöille Lajiketieto helposti yhdestä osoitteesta Suomalainen
LisätiedotLUOMUUN SOVELTUVAT LAJIKKEET
LUOMUUN SOVELTUVAT LAJIKKEET Boreal Kasvinjalostus Oy Timo Lötjönen, Luonnonvarakeskus, Ruukki 14.12.2017 1 LUOMUTUOTANTO Luomuala kasvussa Luomulajikejalostusta vähän Käytetyt lajikkeet pääosin tavanomaisista
LisätiedotViljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu
Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan
LisätiedotKylvö suoraan vai suojaan?
Kylvö suoraan vai suojaan? Uusilla perustamistavoilla sopeudutaan muuttuviin tuotanto-oloihin Hannu Känkänen ja Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINASTA KILPAILUKYKYÄ Kymmenellä askeleella
LisätiedotHamppu viljelykiertokasvina
Hamppu viljelykiertokasvina Noora Norokytö, Hyötyhamppuhanke Turun ammattikorkeakoulu Yleistä hampusta Tuulipölytteinen lyhyen päivän kasvi Luontaisesti yksineuvoinen (öljyhamppu), jalostuksella kaksineuvoinen
LisätiedotKasvitaudit muuttuvassa ilmastossa mitä odotettavissa
Kasvitaudit muuttuvassa ilmastossa mitä odotettavissa Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle -hanketyöpaja 19.4.2017 Lieto marja.jalli@luke.fi 1 Teppo Tutkija 26.4.2017 Kasvitaudit aiheuttavat vuosittain
LisätiedotKasvitautien torjunta viljoilla
Kasvitautien torjunta viljoilla Ulla Heinonen, Marja Jalli, Peppi Laine PesticideLife 19.2.21 LIFE8 ENV/FIN/64 PesticideLife-hanke on saanut Euroopan Yhteisön LIFErahoitustukea. Kasvitaudin esiintymisen
LisätiedotLannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen
Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä Anne Kerminen Fosfori on punaisella puolessa Suomen pelloista Fosfori (P) prosenttiosuus 5 2 2 12 13 31 35 Huono Huononlainen Välttävä Tyydyttävä Hyvä Korkea
LisätiedotViljalajikkeet ja tautitorjunta
Viljalajikkeet ja tautitorjunta Merja Högnäsbacka MTT Ylistaro merja.hognasbacka@mtt.fi www.mtt.fi/ylistaro 19.3.214 * Saana * Scarlett Minttu SW Mitja Rambler * Marthe * Xanadu Ingmar Maaren * Prestige
LisätiedotKannattavuus on avainasia. Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016
Kannattavuus on avainasia Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016 ProAgria Etelä-Suomen toiminta-alue 14 000 maatilaa 9000 asiakasta 700 000 ha peltoa 160 toimihenkilöä
LisätiedotPeter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/ 11.3.2010
Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/ 11.3.2010 Miksi öljykasvien keskisadot ovat käytännön viljelyssä jäänet kauas niiden satopotentiaalista Yksi selittävä tekijä voi olla viljelytekniikan hallinta
LisätiedotCelest Formula M ja Zardex G. Tehokas ja onnistunut TILAPEITTAUS. 2 x UUTUUS!
Celest Formula M ja Zardex G Tehokas ja onnistunut TILAPEITTAUS 2 x UUTUUS! Peittaus on vakuutus hyvälle sadolle Peittaus on hyvän sadon vakuutus. Taudinaiheuttajat haittaavat siemenen itämistä ja kasvin
LisätiedotNurmen perustaminen ja lannoitus
Nurmen perustaminen ja lannoitus Juha Sohlo ProAgria Oulu 21.02.2013 Lähtötilanne Usein tiloilla peltoa enemmän mitä sen hetkinen eläinmäärä tarvitsee -> ongelmana liika rehu. Omat pellot kunnossa, vuokrapeltojen
LisätiedotSELVITYS SERTIFIOIDUN SIEMENEN LISÄARVOSTA
SELVITYS SERTIFIOIDUN SIEMENEN LISÄARVOSTA Esityksen sisältö Maatilojen siemenkäyttö Siemenkyselyn tulokset Siemenalalla tehdyt aiemmat tutkimukset Selvityksen yhteenveto 2 Sertifioidun siemenen käyttö
LisätiedotKasvinviljelytila Lahdessa
Kasvinviljelytila Lahdessa Kymmenes sukupolvi viljelemässä Vaimo ja 3 lasta, lapset aikuisia Vaimo käy tilan ulkopuolella töissä Yksi palkattu työmies kesäkaudella Aputyövoimana isä 84v ja poika, valmistuu
LisätiedotMALLASOHRAN VILJELYTEKNIIKKA, LAJIKKEET JA LAATU
MALLASOHRAN VILJELYTEKNIIKKA, LAJIKKEET JA LAATU Reino Aikasalo 8.11.2018 (Boreal Kasvinjalostus Oy) BOREAL LYHYESTI Perustettu 1994 Osakeyhtiö vuodesta 2000 alkaen Henkilökunta n. 70 Liikevaihto 9-10
LisätiedotLISÄTUOTTOA UUSILLA LAJIKKEILLA
LISÄTUOTTOA UUSILLA LAJIKKEILLA Agrimarket Kasvuohjelmailta 5.3.2015 Satu Pura / Boreal SISÄLTÖ Vaihtamalla paranee Varmuutta valintaan Laji- ja lajikevalinnat kevään 2015 kylvöille VAIHTAMALLA PARANEE
Lisätiedot