Johdanto Nyt on muotoiluajattelun aika 10 Satu Miettinen, Lapin yliopisto

Transkriptio

1 Sisällys Alkusanat muotoiluajattelusta 7 Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen Johdanto Nyt on muotoiluajattelun aika 10 Satu Miettinen, Lapin yliopisto Mitä muotoiluajattelu on? Muotoilu innovaatiotoiminnassa 20 Katri Lehtonen ja Petri Lehto, TEM Muotoiluajattelua vai muotoilutoimintaa? 30 Mirja Kälviäinen, Karelia-ammattikorkeakoulu, Joensuun yliopisto Trumpettijoutsen Johtajuus muotoilussa, muotoilu johtajuudessa 50 Anne Stenros, Kone Oyj ja Aalto-yliopisto Design ROI Mitattavaa muotoilua 64 Antti Pitkänen, Seos Design Oy ja Anne Veinola, Design Forum Finland Muotoillen matkaan arvonluomisen maailmaan 76 Jokke Eljala ja Anne Luoto, Suomalaisen Työn Liitto Muotoiluajattelu muutosjohtamisen työkaluna julkisten palvelujen uudistamisessa 84 Tuula Jäppinen, Suomen Kuntaliitto ja Jussi Sorsimo, Culminatum Innovation Oy

2 muotoiluajattelu aluekehittämisen työkaluna World Design Capital: Helsinki 98 Ilona Törmikoski, Polku Consulting ja Aalto-yliopisto Pääkaupunkiseudulla muotoilu ohjaa julkisten palvelujen kehittämistä asiakaslähtöiseksi 108 Anu Mänttäri, Helsingin kaupunki Elinkeinoelämää hyödyttävä Design Lahti 116 Riikka Salokannel, Lahden seudun kehitys Ladec Oy Lahden malli ammattikorkeakoulukentässä : yritysyhteistyötä ja uusia oppimisympäristöjä 122 Ari Känkänen ja Sami Makkula, LAMK Muotoilu PK-yritysten kilpailuetuna ja alueellisen muotoilutoiminnan malli 132 Raisa Leinonen, KRY, Kuopion Muotoiluakatemia, Savonia-ammatti korkeakoulu Muotoilun asiantuntijuus ja sen kehittäminen pienissä yrityksissä, case Lappi 146 Piia Rytilahti, Lapin yliopisto Arktisesta muotoilusta kansainvälinen kilpailuetu 164 Satu Miettinen, Lapin yliopisto ja Päivi Tahkokallio, Tahkokallio Design+ Oy Kansainvälinen näkökulma muotoiluajatteluun Muotoiluajattelu 5: teesit kansainvälisessä liiketoiminnassa 172 Mikko Koria, Aalto-yliopisto Muotoiluajattelu kansainvälisenä kilpailukykytekijänä 182 Eero Miettinen, Aalto-yliopisto Muotoiluajattelua Berliinissä 190 Päivi Tahkokallio, Tahkokallio Design+ Oy Miljoona muotoiluajattelijaa Case Shanghai 198 Yrjö Sotamaa, Sino-Finnish Centre, Tongji University FINNDEX Compete locally, Co-operate globally Kokemuksia suomalaisen muotoilun vientiyhteistyöstä 208 Kristian Keinänen, Lahden Seudun Kehitys Ladec Oy

3 Alkusanat muotoiluajattelusta Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen Suomalaiset tunnetaan parhaiten siitä, että te tartutte toimeen ja saatte aikaiseksi. Näin sanoi minulle vuosi sitten maailman tunnetuimpiin ja käytetyimpiin maabrändiasiantuntijoihin lukeutuva Simon Anholt. Samaan aikaan huomasin suomalaisessa yhteiskunnassa lukuisia tilanteita, eri tasoilla ja organisaatioissa, joissa kyllä tartuttiin toimeen, mutta yrityksistä huolimatta, ei saatu aikaiseksi. Olemmeko menettämässä identiteettimme tärkeintä ominaisuutta? Näin huono ei ole tilanne, vaan olemme löytämässä uusia keinoja saada asioita aikaiseksi muuttuneessa monimutkaisessa ja täynnä keskinäisriippuvuuksia olevassa toimintaympäristössä. Yksi keskeisistä keinoista on muotoiluajattelun laajentaminen sen perinteisestä merkityksestä kaikki sektorit läpileikkaavaksi toimintatavaksi. Me suomalaiset olemme tunnettuja myös insinööriosaamisestamme. Analyyttiset innovaatiot, jotka perustuvat yliopistojen, tutkimuslaitosten ja yritysten tuotekehityksen hyvään yhteistyöhön, ovat synnyttäneet meille lukuisia arvokkaita patentteja ja teknistä edelläkävijyyttä. Pelkkä tekninen edelläkävijyys ei kuitenkaan Alkusanat muotoiluajattelusta 7

4 riitä, koska asiakkaat entistä harvemmin hankkivat pelkästään tavaroita, vaan elämyksiä, identiteettiä ja itsensä toteuttamista. Silloin kaivataan symbolisia ja synteettisiä innovaatioita. Ne puolestaan eivät synny laboratorioissa tai tutkijakammioissa, vaan yhdessä asiakkaiden kanssa, kanssakäymisessä edelläkävijäkuluttajien kanssa, hiljaiseen tietoon perustuen. Taas palaamme muotoiluajatteluun. Suomalainen innovaatiojärjestelmä on vienyt analyyttisten innovaatioiden synnyttämisen huippuunsa. Samalla olemme laiminlyöneet muunlaisten innovaatioiden ymmärryksen. Nyt meillä on kiire saada muotoiluajattelu ja käyttäjälähtöisyys olennaiseksi osaksi innovaatiotoimintaamme. Tästä syystä työ- ja elinkeinoministeriö, TEKES, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset ja Finpro tukevat muotoilun käytön lisäämistä ohjelmarahoituksella, avustuksilla ja yrityspalveluilla. Myös Suomen taloudellisten ulkosuhteiden, viennin, investointien ja maakuvan, vahvistamiseksi rakennettu Team Finland -konsepti on hyvä esimerkki muotoiluajattelun käytännön sovelluksesta. Teknologian kehitys on jo haastanut sähköisiksi muuttuvien tuotteiden ja palvelujen perinteisen tuotantotavan, ja haastaa seuraavaksi robotiikan, 3D-tulostuksen ja -skannauksen myötä perinteisen teollisen tavaratuotannon. Maasto on avoin radikaaleille innovaatioille. Muotoiluajattelu antaa mahdollisuuden nähdä perinteisen tuotantotavan mullistavat mahdollisuudet silloin, kun nuo perinteiset tuotantoprosessit haraavat neliraajajarrutuksella muutosta vastaan. Tämä pätee myös julkisiin palveluihin. Olemme hyvillä tarkoitusperillä saaneet aikaan sellaisen säädösten ja normien viidakon, jossa eri viranomaiset yrittävät epätoivoisesti toimivaltansa nojalla ratkaista pirullisia ongelmia, jotka eivät niillä keinoin kuitenkaan ratkea. Kokonaisuuden hahmottaminen ja se, käytämmekö aikaamme niiden oikeiden, perimmäisten kysymysten ratkaisemiseen, saattavat myös kadota matkan varrella. Muotoilutoiminta ja ammattimainen johtajuus tarvitaan, jotta kykenemme tekemään paljon kaivattuja systeemisiä muutoksia. Kansalaisten ja kuntalaisten ottaminen mukaan muutosvoimaksi palauttaa fokuksen oikeisiin asioihin. Samalla vahvistetaan elintärkeää vuoropuheluun ja yhteiseen kieleen perustuvaa luottamusta julkisiin palveluihin. Muotoiluajatteluun altistuva altistaa samalla itsensä muutokselle. Silloin jokainen joutuu ratkaisemaan, elääkö muodollisessa varmuudessa tietäen, että asioiden 8

5 nykyinen tola ei ole kestävä, vai uskaltautuuko epävarmuuden tilaan kuitenkin tietäen, että näin synnytetään kestäviä ratkaisuja. Olemme vieneet asiantuntijuuden yhteiskunnassamme hyvin pitkälle. Erikoistuminen, sektoroituminen, ammattitaidon työnjako ovat olleet välttämättömiä, jotta päästään monimutkaisissa asioissa riittävän syvälle. Asiantuntemuksesta ei ole kuitenkaan mitään hyötyä, jos se ei kykene palvelemaan kokonaisuuden tarpeita. Asiantuntijat toisistaan erottava asia on kieli, joka identifioi ammattilaiset ja rajaa myös muut ulkopuolelle. Erilaiset näkökulmat ovat tärkeitä, mutta ne on kyettävä myös yhteensovittamaan. Muotoiluajattelu tuo mukaan näkökulman, joka kannustaa yhteisen kielen käyttämiseen ja oman asiantuntijuuden tuomiseen yhteiseksi hyväksi. Meillä on käsissämme mahdollisuus pitää huoli siitä, että jatkossakin maailmalla olemme tunnettuja siitä, että tartumme toimeen ja saamme aikaan. Voimme tehdä siitä jopa kansainvälisen vientituotteen. Pienenä kansakuntana voimme hyödyntää ketteryyttämme muotoilukyvykkyyden haltuunotossa. Edelläkävijän paikka on nyt jaossa. Olli-Pekka Heinonen Alkusanat muotoiluajattelusta 9

6 Johdanto Nyt on muotoiluajattelun aika Satu Miettinen, Lapin yliopisto Satu Miettinen on taideteollisen muotoilun professori Lapin yliopistossa. Hän työskentelee muotoilun alueen tutkimus- ja kehittämishankkeiden tutkimusjohtajana. Satu Miettinen on julkaissut useita palvelumuotoilun tematiikkaa pohtivia teoksia ja toimii kulttuurilähtöisen palvelumuotoilun tohtorikoulun johtoryhmässä. Tämän lisäksi hän konsultoi erilaisissa julkisten palvelujen kehittämis- ja koulutushankkeissa. Satu Miettinen kirjoittaa palvelumuotoilusta blogissaan muotoiluajattelu.fi. Hän toimii myös Satun Voimalan yrittäjänä voimauttavien työpajojen ja taiteellisen työn parissa. Satulla on pitkä historia sosiaalisesta muotoilusta Namibiassa ja Etelä-Afrikassa. 10

7 Muotoiluajattelu on muotoilutoiminnan lisäksi yrityksen kykyä toimia luovasti ja proaktiivisesti, sopeuttaa toimintaa muutokseen ja antaa työkaluja muutosjohtamiseen. Muotoiluajattelu on osa yrityksen tai organisaation kyvykkyyttä tuottaa uutta sisältöä, kehittää liiketoimintaa ennakoiden ja prototypoiden sekä tehdä kehitystyötä yli toimiala- ja organisaatiorajojen. Muotoiluajattelu mahdollistaa ratkaisukeskeistä toimintaa, jossa hyödynnetään monialaista asiantuntijuutta luovien, visuaalisten, toiminnallisten ja konkretisoivien menetelmien avulla. Muotoiluajattelu ja muotoilun menetelmät mahdollistavat uusien ratkaisujen ja toimintatapojen kehittämisen koko henkilöstön näkökulmasta, ei vain muotoilukoulutuksen saaneiden näkökulmasta. Muotoiluajattelun tavoitteena on skaalata ja tuottaa paljon innovaatioita. Muotoiluajattelu -kirja antaa puheenvuoron muotoilusta ja muotoiluajattelusta sen pitkäaikaisille toimijoille ja kehittäjille. Kirja taustoittaa muotoiluajattelua, julkisten palveluiden muotoilua, muotoilua aluekehittämisessä sekä muotoiluajattelua kansainvälisenä toimintana. Muotoiluajattelu on muuttanut muotoilutoimintaa ja muotoilijan työtä. Muotoilijan koulutus, toimenkuva ja osaaminen on laaja-alaistunut, muuttunut yhtäältä tutkimusorientoituneemmaksi ja toisaalta sekä sosiaalisia että viestintätaitoja korostavammaksi. Muotoilijan rooli tutkijana, koordinaattorina, fasilitaattorina, konkretisoijana ja projektin johtajana tuo uusia sisältöjä muotoilun koulutukseen. Muotoilun perinteiset ja vahvat muodonannon ja luonnostelun tehtävät ovat yhä ajankohtaisia ja muotoilijan osaamisen ytimessä. Muotoilijan rooli ja toiminta on kansainvälistä yhä useammin jo opiskeluajoista saakka. Muotoilu on ratkaisukeskeistä toimintaa. Muotoilutoiminnan tulos on luonnos, konseptin tai mallin kuvaus, joka saadaan aikaan käyttämällä joko perinteisiä tai innovatiivisia työkaluja. Ratkaisun saamiseksi ollaan valmiita kokoamaan sidosryhmät tai toimialat yhteisen työpajan tai prosessin äärelle. Muotoilijan roolin muuttuessa työpajan ja yhteissuunnittelun merkitys on kasvanut ja monipuolistunut. Työpajan rekrytointi, suunnittelu ja käsikirjoittaminen tehdään tavoitelähtöisesti huomioiden työpajan merkitys kehittämiseen sitouttajana, päätöksenteon aikaansaamisen tai muutosjohtamisen näkökulmasta sekä ideoinnin, konseptoinnin, simuloinnin tai prototypoinnin mahdollistajana prosessissa. Nämä toimintatavat ovat samalla nousseet osaksi muotoilijan työtä ja muotoilutoimintaa. Johdanto 11

8 Kirjan kirjoittajat nostavat esiin teemoja, joille suomalainen muotoiluajattelu rakentuu. Muotoilu on osa innovaatiotoimintaa, yksi kansallisen ja kansainvälisen kilpailukyvyn tärkeistä tekijöistä. Muotoilu tuo osaksi innovaatiotoimintaa taiteen, tunteen ja empaattisen ajattelun käyttäjän näkökulman kautta. Muotoiluajattelu on uskallusta luottaa omaan luovaan ajatteluun ja osaamiseen. Muotoiluajattelu on nouseva trendi julkisen sektorin innovaatiotoiminnassa. Se on luovaa toimintaa ja tuo liiketoiminnan kehittämiseen uusia ulottuvuuksia ja keinoja hyödyntää empatian kykyä ja tunnetta osana tuotekehitystä. Muotoiluajattelu on osa yrityksen ydinosaamista, kompetenssi, jota hyödynnetään tuotekehityksessä, brändin rakentamisessa ja viestinnässä. Muotoilun liiketoiminnalle tuottaman arvon kuvaaminen on tärkeää, koska se edistää muotoilun hyödyntämistä. Muotoiluajattelu on jalkautunut sekä osaksi pk-yritysten toimintaa että palveluliiketoiminnan voimavaraksi. Muotoilualan koulutus tukee voimakkaasti alueellista kehittämistä ja pk-yritysten muotoilukyvykkyyden kasvattamista. Muotoilijat koulutetaan tiiviissä vuorovaikutuksessa yrityselämän kanssa. Kirjan kirjoittajat edustavat laajasti kokenutta suomalaisen muotoilujohtamisen, -koulutuksen, -osaamisen ja -ajattelun kenttää. Kirjoittajat nostavat keskusteluun muotoiluajattelun osana yrityksen ydinosaamista ja toimintatapoja sekä muotoilijan muuttuneen roolin. Päivi Tahkokallio kirjoittaa D-koulun toimintatavasta, jossa koulutetaan muotoiluajatteluun kokonaisia organisaatioita ja nähdään muotoiluajattelu yrityksen yhteisenä pääomana, ei suinkaan vain muotoilijan työnä. Tällä tavoin ajateltuna muotoiluosaamista ei kannata ulkoistaa. Tämä kehitys antaa muotoilulle uusia soveltamismahdollisuuksia ja mahdollistaa uuden ammatillisen osaamisen syntymistä. Muotoilun tutkimuksella on strateginen ja kriittinen rooli toimia dialogissa ammatillisen yhteisön ja muotoilujohtamisen kanssa. Tällä tavoin pystytään tuottamaan uutta tietoa, menetelmällistä osaamista ja soveltaa sitä yritysten ja organisaatioiden toiminnassa. Muotoilu ydinosaamisena ja kilpailukyvyn kasvattajana Muotoiluajattelu-kirjan kirjoittajista suurin osa nostaa esiin muotoilun merkityksen kilpailukyvyn tuottajana ja jopa osana rakennemuutokseen sopeutumista. 12

9 Muotoiluajattelu auttaa miettimään uusia keinoja tuottaa arvoa ja uudenlaisia arvoverkostoja. Muotoilusta on tullut entistä kiinteämmin osa suomalaista innovaatiojärjestelmää. Tästä keskustelevat erityisesti Katri Lehtonen ja Petri Lehto. Muotoiluajattelu on osa aluekehittämistä ja yritysten kilpailukyvyn kasvattamista. Muotoilu on monitieteistä ja monialaista toimintaa. Muotoiluajattelu parantaa yritysten toimintaedellytyksiä. Mirja Kälviäinen puhuu siitä, miten muotoilutoimintaa hyödynnetään monialaisesti käyttäjätiedon hankkimisessa ja yhteistoimintaa hyödyntävissä innovaatioprosesseissa. Muotoiluajattelu kiinnittyy alueellisiin, kansallisiin ja Euroopan Unionin innovaatioympäristöihin ja -strategioihin. Muotoilu on yksi kansallisen ja kansainvälisen kilpailukyvyn tärkeistä tekijöistä. Muotoilu yhdessä muiden tekijöiden, kuten markkinoinnin ja teknologian, kanssa ja uudella tavalla hyödynnettynä voi luoda merkittävästi arvoa. Muotoilussa kyse on aina arvon tuottamisesta yrityksen omistajien lisäksi asiakkaalle, muille sidosryhmille ja laajemmassa mittakaavassa koko yhteiskunnalle. Piia Rytilahti kirjoittaa muotoilua ja innovaatiotoimintaa yhdistävien elinkeinoelämälähtöisten toimintamallien kehittämisestä ja miten niitä voidaan tarkastella kahdesta suunnasta: 1) muotoilupalvelujen tarjonnan yrityslähtöisenä kehittämisenä tai 2) muotoilualojen asiantuntijaosaamisen jalkauttamisena. Muotoiluajattelu on osa yrityksen ydinosaamista, kompetenssi, jota hyödynnetään tuotekehityksessä, brändin rakentamisessa ja viestinnässä. Muotoilun liiketoiminnalle tuottaman arvon kuvaaminen on tärkeää, koska se edistää muotoilun hyödyntämistä. Muotoiluajattelu on jalkautunut sekä osaksi pk-yritysten toimintaa että palveluliiketoiminnan voimavaraksi. Muotoilun tarjoamat tuotekehityksen välineet: käyttäjätiedon hyödyntäminen, digitaalinen ja pikamallinnus, erilaiset prototypoinnin välineet ja konseptointi lisäävät yrityksen kykyä ennakoida ja vastata ajankohtaisiin haasteisiin ja ihmisten tarpeisiin oikealla tavalla oikeaan aikaan. Muotoiluajattelu tuo nämä työkalut osaksi yrityksen prosesseja ja kilpailukyvyn rakentamista. Muotoiluajattelu mahdollistaa asiakkaiden, sidosryhmien ja yrityksen eri liiketoiminta-alueiden osallistumisen yhteiseen tuote- tai palvelukehitysprosessiin. Pidemmälle vietynä open design, avoin suunnittelu, jossa kehitetään fyysisiä tuotteita, koneita, palveluita ja järjestelmiä avoimen suunnittelu- ja muotoilutiedon avulla, tuo muotoilun kaikkien ulottuville. Johdanto 13

10 Antti Pitkänen ja Anne Veinola nostavat kirjassa esiin muotoilun mitattavuuden. Muotoilun mittaaminen pitäisi integroida muuhun liiketoiminnan mittaamiseen, jotta sitä voidaan hyödyntää. Muotoilun roolia on pitkään perusteltu kilpailukykyä lisäävänä toimintana, mutta toteuttaakseen tämän tehtävän se pitää integroida yrityksen perusprosesseihin ja toimintoihin. Design ROI:n viitekehyksessä on kolme muotoilun käytön tasoa, operatiivinen, taktinen ja strateginen, ja neljä käytön kohdetta kullakin tasolla: tuote, ilme, palvelu ja tila. Lisäksi mukana ovat kassavirtavaikutukset: saadaanko kassavirtaa nopeammin vai enemmän, kerryttääkö hanke pääomaa vai tuoko se vähemmän kustannuksia. Käyttäjien tarpeiden, kontekstin, käyttäytymisen ja motiivien ymmärtäminen tuo varmistusta kehittämisvalintoihin. Muotoilun menetelmät vastaavat kustannustehokkuuden tarpeeseen selvittää ennen hankintavaihetta, mikä on se asia, joka käyttäjän näkökulmasta parhaiten ja palvelutuottajan kannalta tehokkaimmin ratkaisee käyttäjän ongelman. Ratkaisuja Muotoilun ratkaisukeskeisyys nousee esiin erityisesti, kun pohditaan muotoilun roolia alueellisen kehittämisessä tai alueellisen innovaatiotoiminnan ja yritysten tuotekehitystoiminnan näkökulmista. Ilona Törmikoski toteaa, että muotoilu auttaa asioiden ratkaisemisesta paremmin, laadukkaammin, merkityksellisemmin. Ja mitä paremmin asiansa hoitaa, sitä varmempi on menestys. Piia Rytilahti puolestaa jatkaa, että elinkeinojen kehittämisen näkökulmasta tulisikin sitoutua vahvemmin muotoilun laajentuneeseen ja eri rajapinnat läpäisevään tehtäväkenttään, jossa lopputuotteen kaltaisena konkreettisena tavoitteena ovat yhä useammin erinäiset sosiokulttuuriset yhteistyömuodot, -mallit ja menetelmät. Muutos design- ja innovaatiointensiiviseen talouteen edellyttää kulttuurin kasvavan merkityksen ymmärryksen ohella syvällistä toimintakulttuurin muutosta ja samalla avoimuuden kasvua, jotta ruohonjuuritasolta kasvava luovuus voisi ravita paremmin. Riikka Salokannel kirjoittaa, että muotoiluajattelun yhdistäminen uusien ratkaisujen toteuttamiseksi tuottaa avauksia liiketoiminnalle ja antaa mahdollisuuden tuotteistaa kokonaisvaltaisesti mietittyjä ratkaisuja niin tuotteiden kuin palveluiden osalta. Yritykset kuten Kemppi, Stala, Raute ja Halton eivät tule muotoilua perinteisesti 14

11 hyödyntäneiltä toimialoilta, vaan ne ovat ennakkoluulottomasti vieneet muotoiluajattelua, käyttäjälähtöisiä ja monenkeskeisiä toimintamalleja tuotekehitykseensä. Muotoiluosaamista voidaan yhdistää ennakkoluulottomasti muihin kansallisiin vahvuusalueisiin, kuten ympäristö- ja energiaosaamiseen sekä biotalouteen. Muotoiluajattelun näkökulmasta asiantuntijuuden eri alueet nähdään toisistaan riippuvaisina ja muotoiluajattelun avulla esiin tuotavina. Muotoiluajattelu koostaa yhteen eri asiantuntijuusalueiden tuottaman tiedon ja osaamisen usein hyvin visuaalisia ja virtuaalisia menetelmiä apuna käyttäen. Muotoilijan ja muotoilun rooli on muodostaa alusta ja antaa menetelmät, jolla monialainen asiantuntijajoukko saa tuotettua uutta sisältöä ja uusia ratkaisuja. Yhteiskehittely on myös yhdessä oppimista ja vertaisoppimista. Erilaiset uudet oppimis- ja prototypointiympäristöt tukevat oppimisen prosesseja, jotka ovat keskiössä kaikenlaisessa tuote- ja palvelukehitystoiminnassa. Muotoilun menetelmillä tuettujen oppimisprosessien tuloksena syntyy uusia ratkaisuja. Erinomaisia esimerkkejä tällaisista muotoilun oppimisympäristöistä ovat Lapin yliopiston SINCO (Service Innovation Corner, sinco.fi) ja Aalto yliopiston Design Factory (aaltodesignfactory.fi). Luovaa johtamista Muotoilu voi tuoda uutta sisältöä, menetelmiä ja osaamista johtamiseen. Muotoilun menetelmät voivat olla apuna palvelukulttuuria muutettaessa tai uuden toimintatavan kehittämisessä ja siihen sitoutumisessa. Muotoilu voi olla päätöksenteon apuväline konkretisoinnin ja simuloinnin antamine mahdollisuuksineen tai tuomalla käyttäjä mukaan palvelun kehittämiseen ja toteuttamiseen. Muotoilujohtaja voi merkittävästi tukea kehittämisprosesseja tukemalla osaajien henkisen pääoman ja innovaatiokyvykkyyden kasvua. Anne Stenrosin mukaan muotoiluosaaminen merkitsee kykyä sekä muotoilla että hyödyntää muotoilua niin liiketoiminnassa, julkisella sektorilla kuin laajemminkin yhteiskunnassa. Muotoilujohtaminen on luovaa johtamista, joka edellyttää suunittelunäkemystä, muotoilustrategista ajattelua ja luovaa älykkyyttä sekä oivallusta, visiota ja kestävyyttä. X-tyyppinen luova johtaja, joka rakentaa siltoja eri osaajien välille, saattaa heitä yhteen parhaalla mahdollisella tavalla ja luo verkoston oikeanlaisia Johdanto 15

12 osaajia sekä asettaa yhteisen päämäärän näkemyksensä kautta, on tulevaisuuden luova johtaja. Kotimaisen ja kansainvälisen kilpailukyvyn saavuttaminen edellyttää edelläkävijyyttä myös muotoilussa. Tämä tarkoittaa ennen kaikkea vahvaa muotoilujohtamista, joka synnyttää aitoja, ennennäkemättömiä tuotteita, tuoteperheitä ja sovelluksia. Hyvä muotoilujohtaja kokoaa ympärilleen erilaisten osaajien monialaisen tiimin, joka luo yritykseen ainutlaatuisen designkulttuurin ja -asenteen. Tuula Jäppinen ja Jussi Sorsimo tuovat esiin muotoiluajattelun nousevana trendinä julkisen sektorin innovaatiotoiminnassa. Muotoiluajattelu on luovaa toimintaa ja tuo liiketoiminnan kehittämiseen uusia ulottuvuuksia ja keinoja hyödyntää empatian kykyä ja tunnetta osana tuotekehitystä. Muotoiluajattelu ulottuu julkisten palvelujen kehittämisestä niitä ohjaaviin päätöksiin ja strategioihin. Muotoilu tarjoaa palvelujen uudistamiseen uusia menetelmiä, jotka tuovat asiakasymmärryksen palvelujen kehittämisen lähtökohdaksi nykyisen tuotantolähtöisyyden sijaan. Muotoiluajattelu yhdistettynä muutosjohtamiseen mahdollistaa radikaalit innovaatiot ja ulottuu laajasti sovellettuna palvelujärjestelmien ulkopuolelle tuoden systeemisiä ratkaisuja sosiaalisiin ja ilkeisiin ongelmiin kuten nuorten syrjäytyminen tai terveydenhoidon turvaaminen väestön ikääntyessä. Julkisen sektorin palvelukehitys tarvitsee kipeästi tällaista käyttäjälähtöistä ajattelua. Tarvitaan uudenlaisia, ennaltaehkäisevyyteen perustuvia toimintamalleja ja palveluita, jotka tekevät nykyiset käytännöt tarpeettomiksi ja ratkaisevat asiakkaan ongelman paremmin. Julkisten palveluiden kentällä korostuvat muotoilun menetelmät yhteiskehittämisen, sidosryhmätyön ja päätöksenteon alueilla. Muotoilijan rooli ja välineet Vaikka muotoiluajattelu ja muotoilu on koko organisaation osaamista, on tärkeää kehittää myös muotoilijan roolia ja siihen liittyviä välineitä ja menetelmiä. Muotoilijan rooli on monesti tuoda uudet menetelmät ja teknologiat osaksi yrityksen toimintaa. Vastatakseen koko ajan muuttuvan toimintaympäristön haasteisiin on myös muotoilun alueen osaamisen kehityttävä ja pysyttävä edelläkävijän roolissa. Mirja Kälviäinen kirjoittaa muotoilijan roolista visualisoida ja kiteyttää uudet toimintamallit helposti viestittäviksi, elämyksellisiksi kokonaisuuksiksi ja 16

13 palveluprosesseiksi, joissa jokainen yksityiskohta on mietitty. Lopputuloksena on kilpailukykyä vahvistavia innovatiivisia ratkaisuja, jotka hyvin muotoiltuina toimivat oikeasti asiakkaiden arjessa myös kansainvälisillä markkinoilla. Perinteisten muotoilu- ja tuotekehitystehtävien rinnalle ovat nousseet rakenteita tai toimintamalleja uudistavat sosiaaliset innovaatiot, pelillistäminen ja palvelukehitys. Muotoilun ydin on visuaalinen kehittämisosaaminen. Muotoilussa käytetyt tilanteeseen sijoittamisen strategiat, kuten simulaatiot, sarjakuvamaiset kertomukset ja skenaariot konkretisoivat tulevaisuuden tilanteita. Visualisointi tuottaa valintoja, konkretisointia ja synteesiä abstraktisti ilmaistuista ratkaisutyypeistä ja näyttää eri alojen välisiä rakenteellisia aukkoja jatkokehittämisessä ratkaistavaksi. Konkretisointi demonstroi, onko ratkaisun synteesi sellainen kuin eri osalliset ajattelivat, mitä yksityiskohdat ovat ja ovatko ne sopivia. Pienempien yksityiskohtien suhteet toinen toisiinsa sekä niiden painoarvo kokonaisuudessa paljastuvat. Tällainen yhteisten synteesien näkeminen on erityisen tärkeää, kun innovaatioita etsitään eri alojen rajapinnoilta. Konkreettisina esitetyt tulokset sallivat kaikkien kehittäjien tutkia, kokeilla ja analysoida niitä ja tällä tavoin arvioida niitä paremmin. Kansainvälistä toimintaa Muotoilun alue on kansainvälinen, alati muuttuva ja muotoaan hakeva. Muotoilijoiden ja muotoiluajattelu on globaalia toimintaa ja kansalliset rajat ylittävää ajattelua aina arkiselta kentältä Kiinan kasvaville muotoilumarkkinoille. Muotoilutietoisuuden lisääntyminen pienyrityskentällä tulee vahvistamaan uusien yhteistoimintamallien kehittymistä pitkällä aikavälillä. Luovien alojen keskeinen toiminnan kehittämisen muoto, verkostoituminen niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin, tukee uuden luovan työn ja ajattelun murrosta. Satu Miettinen kirjoittaa muotoiluajattelusta kansainvälisenä ilmiönä ja keinona suomalaisille yrityksille kilpailla markkinoista maailmalla. Jotta yritys tuottaisi alansa edelläkävijätuotteita ja parantaisi jatkuvasti kilpailukykyään, se tarvitsee visioita, näkymiä yrityksen tulevaisuuteen. Näiden tuottaminen on yksi muotoiluajattelun vahvuuksista. Kotimaisen ja kansainvälisen kilpailukyvyn saavuttaminen edellyttää edelläkävijyyttä myös muotoilussa. Johdanto 17

14 Mitä muotoiluajattelu on?

15 Arvonluonti Innovaatiotoiminta Käyttäjälähtöisyys Luova johtajuus Muotoilun menetelmät visualisoinnissa ja konkretisoinnissa Muutosjohtajuus Yrityksen ydinprosessit

16 Muotoiluajattelu aluekehittämisen työkaluna

17 Hyviä muotoilun tarinoita Kuopio Ekosysteemi Oppimisympäristöt Arktisuus Osallisuus Helsinki Asiakaslähtöisiä palveluita Lahti Asiantuntijuus Elinkeinostrategia Lappi World Design Capital Rovaniemi PK-yrittäjyys

18 Kansainvälinen näkökulma muotoiluajatteluun

19 Läsnäolo Intuitio Edelläkävijyys Kilpailukyky Pitkäjännitteisyys Luovan työn markkinat Radical Design Week Yhteisö Tekeminen ja kokeileminen Yrityskulttuuri Kokonaisvaltaisuus