Ruokinta-automaattidatan analyysi
|
|
- Eveliina Heikkilä
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tiedonlouhinta (4 op) kevät 2013 Harjoitustyöseminaari Ruokinta-automaattidatan analyysi Jonne Heikkinen Sami Hyvönen Salla Ruuska
2 Johdanto Eläintutkimuksessa (ja tuotannossa) hyödynnetään monenlaista tekniikkaa Ruokinta-automaatti (Roughage Intake Control, Insentec BV, Alankomaat) on laajalti lypsylehmätutkimuksessa käytetty laitteisto Mittaa ja säätelee eläinten saamia rehumääriä Käytetään lypsylehmien ruokintatutkimuksissa, myös eläinten käyttäytymistutkimuksissa Laitteiston lokidatasta voidaan saada irti myös paljon muuta! Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää mitä kiinnostavia hahmoja löytyy ruokinta-automaatin lokidatasta Eläinten automaattipreferenssit Lehmäyksilöiden väliset erot automaatin käytössä Lehmien väliset sosiaaliset suhteet 2
3 Aineisto ja menetelmät Tutkimuksessa käsitelty data on peräisin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) Maaningan toimipaikan tutkimuspihatosta (Maaninka CowLab) Data on kerätty lypsykarjan ruokintakokeen yhteydessä Kokeessa selvitettiin eläinten erilaisten dieettien rehuarvoja Tiedonlouhinnan harjoitustyössä pääpaino oli ruokintaautomaattidatan (Roughage Intake Control, Insentec BV, Alankomaat) tutkimisessa Lisätietoina aktiivisuusdataa (Nedap, Lactivator, Alankomaat, eläimen jalkaan kiinnitettävä aktiivisuusmittari) Eläinten taustatietoja (rotu (Ay/Hol), poikimakerta, tuotoskauden vaihe, maitomäärä ennen koetta, elopaino) Rehujen taustatiedot (kuiva-aine %)
4 Aineisto ja menetelmät: Insentec RIC Lehmä: korvassa tunnistin, jolla eläin pääsee automaatille MTT Automaatin portti, joka aukeaa tunnistimella, jos eläimellä on lupa syödä automaatilta Automaatin pohjalla on vaaka, joka mittaa rehun alku- ja loppupainon jokaisella eläimen visiitillä Lokidata: Päivämäärä Visiitin alku- ja loppuaika Visiitin kesto (s) Eläimen, automaatin, rehun ID Rehun paino visiitin alussa, rehun paino visiitin lopussa Syöty rehumäärä (kg) 4
5 Aineisto ja menetelmät: Ruokinta-automaatin datarivejä oli kpl Ruokinta-automaatteja oli yhteensä 24 kpl 12 automaattia koeosastolla 1, asennettu yhteen riviin 12 automaattia koeosastolla 2, asennettu yhteen riviin Eläimillä ei ollut pääsyä koeosastolta toiselle Kokeessa mukana oli 36 eläintä Eläimiä hoidettiin navetan normaalien hoitokäytäntöjen mukaisesti
6 Lehmien väliset sosiaaliset suhteet: Datan esiprosessointi, puhdistus Datan puhdistaminen Negatiiviset syönnit Vain ne lehmät mukaan joille on taustatietoja Duplikaattirivit Esityksen nimi / Tekijä
7 Lehmien väliset sosiaaliset suhteet: Datan esiprosessointi, uudet versiot Sosiaalisten suhteiden tarkasteluun tarvitaan tietoa samanaikaisista visiiteistä: Minuutin aikaikkunoissa kaikki syöjät Kuppitieto mukana Esityksen nimi / Tekijä
8 Lehmien väliset sosiaaliset suhteet: Kaveri/kiusaus -suhteet Minuuttidatasta n minuutin aikaikkunalla merkittävät siirtymiset lähemmäs ja kauemmas muista lehmistä Siirtymistapahtumien riippuvuussäännöt löydetty Kingfisher ohjelmalla. Esityksen nimi / Tekijä
9 Esityksen nimi / Tekijä
10 Lehmien väliset sosiaaliset suhteet: Hierarkian tunnistaminen Oletus, kupin täyttöhetken jälkeinen saapumisjärjestys on jonkinlaisessa suhteessa lehmien välisen hierarkian kanssa. Kupin täyttöhetkeä käytetään nollahetkenä sijoitus ja aikaviive - muuttujille. Sijoitus ja aikaviiveiden keskiarvoa käytetään asemoimaan seuraavaa kuvaa. Esityksen nimi / Tekijä
11 Rodut eri väreillä: Vihreä Holstein Keltainen Ayrshire Esityksen nimi / Tekijä
12 Paino eri väreillä Keltainen painava Vihreä kevyt Esityksen nimi / Tekijä
13 Lehmien väliset sosiaaliset suhteet: Vierekkäiset syönnit Riippuvuussääntöjen haku siten, että kullakin minuutille tarkastellaan vierekkäisiä kuppeja. Syövätkö lehmät vierekkäin A B C Esityksen nimi / Tekijä
14 Keltainen: Syövät vierekkäin, ei negatiivisia eikä positiivisia siirtymisiä. Vaaleanvihreä: Syövät vierekkäin, positiivisia siirtymisiä Oranssi: Syövät vierekkäin, negatiivisia siirtymisiä. Esityksen nimi / Tekijä
15 Pohdinta Eläinten sosiaalisten suhteiden arviointi on haastavaa! Tässä raportissa esitetyt tulokset ovat erittäin alustavia. Sosiaalisten suhteiden tarkasteluun kokeiltava muunlaisia mallinnusmenetelmiä. Esimerkiksi erilaisten versioiden pohjalta. Jatkotutkimus Ruokinta-automaattidatan analysointia voidaan jatkaa Uusia ohjelmia Joka hälyttää mahdollista muutoksista! Visualisointi
16 Kiitokset yleisölle ja MTT:lle!
Ruokinta-automaattidatan analyysi
Tiedonlouhinnan harjoitustyö Jonne Heikkinen jojheikk@student.uef.fi Sami Hyvönen samhyvon@student.uef.fi Salla Ruuska salla.ruuska@uef.fi Ruokinta-automaattidatan analyysi 1 JOHDANTO Eläintutkimuksessa
Lehmän käyttäytymiseen perustuvien kiimanseurantajärjestelmien
Lehmän käyttäytymiseen perustuvien kiimanseurantajärjestelmien vertailu Sari Kajava a, Martti Suvilehto b, Martta Niittynen a, Salla Ruuska a, Mikko Järvinen b, Jaakko Mononen ab a Itä-Suomen yliopisto,
Lehmän käyttäytymiseen perustuvien kiimanseurantajärjestelmien
Lehmän käyttäytymiseen perustuvien kiimanseurantajärjestelmien vertailu Sari Kajava a, Martti Suvilehto b, Martta Niittynen a, Salla Ruuska a, Mikko Järvinen b, Jaakko Mononen ab a Itä-Suomen yliopisto,
Märehtimistä mittaavat laitteet
Märehtimistä mittaavat laitteet Sari Kajava a, Martti Suvilehto b, Salla Ruuska a, Mikko Järvinen b, Jaakko Mononen ab a Itä-Suomen yliopisto, Joensuu/Kuopio b Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus,
Ternimaidon laatu. Ann-Helena Hokkanen (1,2) Marja Viitala (2) Arja Korhonen (2) Suvi Taponen (1)
Ternimaidon laatu Ann-Helena Hokkanen (1,2) Marja Viitala (2) Arja Korhonen (2) Suvi Taponen (1) (1) Eläinlääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto (2) Savonia Ammattikorkeakoulu Ternimaito Ternimaito
Tarvitseeko sonni lisävalkuaista?
Liite 13.6.2005 62. vuosikerta Numero 2 Sivu 11 Tarvitseeko sonni lisävalkuaista? Arto Huuskonen, MTT Yli puolen vuoden ikäisille lihasonneille annettu valkuaislisä on tarpeeton, jos karkearehuna käytetään
ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki
ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki Yhteistä työsarkaa Maitomäärän pysyminen ja tasaisuus Navettainvestointien onnistuminen Uudiseläimet, ruokinta, kokonaisuuden johtaminen Nurmiviljelyn
Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2016
Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2016 Kuva: Sanna Nokka Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto 29.3.2017 ProAgria Maito tulosseminaari 2017 9:45 Tuotosseuranta-tilojen tuotokset vuodelta 2016, johtava
Automaattilypsyä tehokkaasti tiedotushanke. Väkirehun anto tuotoksen ja talouden näkökulmasta
Automaattilypsyä tehokkaasti tiedotushanke Väkirehun anto tuotoksen ja talouden näkökulmasta Johanna Mäntyharju ProAgria Etelä-Pohjanmaa 14.2.2017 Väkirehun vaikutus lehmäliikenteeseen Väkirehun saanti
Automaattilypsyä tehokkaasti- tiedotushanke
Automaattilypsyä tehokkaasti- tiedotushanke - Automaattilypsytilan tuottavuutta pyritään edistämään tiedonvälityksen keinoin Toteuttajat: Työtehoseura TTS ProAgria Etelä-Pohjanmaa Toiminta-alue on Etelä-Pohjanmaa
Millaiseen huipputeknologiaan navetassa on mahdollisuus vuonna 2030?
Millaiseen huipputeknologiaan navetassa on mahdollisuus vuonna 2030? Jaakko Mononen 1,2 & Martti Suvilehto 1, Auvo Sairanen 1 ja Mikko Järvinen 1 1 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Maaninka
Tuotannosta talouteen - tunnusluvut johtamisen tukena
Tuotannosta talouteen - tunnusluvut johtamisen tukena ProAgria MaitoValmennus 7.9.2016 Anu Rossi, Eveliina Turpeinen ja Joakim Pitkälä ProAgria Pohjois-Savo Take home - message Kannattava liiketoiminta
Kestävä lehmä taloudellisia näkökulmia lypsylehmän tuotantoikään
Kestävä lehmä taloudellisia näkökulmia lypsylehmän tuotantoikään Anna-Maija Heikkilä, MTT, Taloustutkimus Kestävä lehmä -teemapäivä, Äänekoski 20.4.2011 Sisältö Lypsylehmien poistot Harkinnanvaraiset vs.
Märehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä 29.3.2012. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus.
Märehtijä Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus Pötsin ph Ruokinta Väkevyys Arja Korhonen Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä Tutkimus tehty MTT Maaningan tutkimuskoeasemalla
Kolmirotulihasioille uudet ruokintasuositukset
Kolmirotulihasioille uudet ruokintasuositukset Tutkija Mikko Tuori, MTT/sikatutkimus Karjujen kasvunopeus kantakokeissa vv. 1995-2005 Kasvunopeus, g/pf 1125 1050 975 900 825 750 675 600 1995 1996 1997
Navettateknologian luotettavuus selville testausten avulla
141 Navettateknologian luotettavuus selville testausten avulla Jaakko Mononen, Sari Kajava, Salla Ruuska, Mikaela Mughal, Martta Niittynen, Mikko Järvinen, Lilli Frondelius (toim.) MTT RAPORTTI X 1 141
I Data ja sen esiprosessointi
Tiedonlouhinta 2013 Kotikoe (palautuspäivä 24.6.2012) Tee tehtäviä kaikista osioista. (Kannattaa ehdottomasti tehdä kaikki tehtävät! Silloin harjoitustyökin sujuu helpommin.) Tehtävät arvostellaan ja mikäli
Infopäivät Kyyttö - ISK. Eeva Vornanen/Juha Kantanen
Infopäivät Kyyttö - ISK Eeva Vornanen/Juha Kantanen Kyyttökarja Kyyttö - itäsuomalainen nautarotu kuuluu perinteiseen suomenkarjarotuun ISK, johon kuuluu lisäksi lapinlehmä PSK ja länsisuomalainen LSK
Rotuvalinta liharoturisteytyksissä. Jalostuskurssi 2014 Tahkoa tuottoa! 19.3.2014, Nilsiä, Tahkovuori Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus
Rotuvalinta liharoturisteytyksissä Jalostuskurssi 2014 Tahkoa tuottoa! 19.3.2014, Nilsiä, Tahkovuori Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus 18.3.2014 MAILI -hanke (Kilpailukykyä ja ympäristötehokkuutta
Härkäpapu siipikarjan rehuna
Härkäpapu siipikarjan rehuna OMAVARA-hankkeen loppuseminaari 19.3.2013, Raisio Erja Koivunen 1 Kotimaiset rehuvalkuaiskasvit siipikarjan ruokinnassa Aikaisemmissa hankkeissa tutkittua MTT:llä on aikaisemmissa
T4C PIKAOHJE T4C 3.2
T4C PIKAOHJE T4C 3.2 SISÄLLYS 1. VALIKKORAKENNE T4C 3.2... 3 2. Uuden eläimen lisäys T4C - ohjelmaan... 5 3. Poikiminen... 6 4. Siemennys... 8 5. Tiineystarkistus... 9 6. Umpeenpano... 10 7. Maidon erottelu...
Faban korvamerkit. tammikuu 2012 Hannu Myllymäki / Jalostusneuvojat
Faban korvamerkit tammikuu 2012 Hannu Myllymäki / Jalostusneuvojat FabaPutiikki tarjoaa erikoistuotteita eläinten merkintään, lisääntymiseen ja hoitoon Faban myynnissä olevat viralliset nautojen korvamerkit
Käytännön sovelluksia Suomessa Iris Kaimio. Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaudenhoidon erikoiseläinlääkäri
Käytännön sovelluksia Suomessa Iris Kaimio Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaudenhoidon erikoiseläinlääkäri Kustannusten alentaminen Eläinten uudistus Hedelmällisyys Ruokinnan tehokkuus Ennaltaehkäisevä
Tiedonsiirto helposti navetta-automaation ja tuotosseurannan välillä
Tiedonsiirto helposti navetta-automaation ja tuotosseurannan välillä Tiedonsiirto VMS-, Alpro- tai DelProtuotannonohjausjärjestelmästä Ammuohjelmistoon 5/2014 Asennettavat ohjelmat ja versiot VMS-Management
Rottien hyvinvointiin ja stressiin vaikuttavat tekijät
Rottien hyvinvointiin ja stressiin vaikuttavat tekijät Tiedonlouhinnan harjoitustyö Juha Mehtonen jmehtone@student.uef.fi Joni Mönttinen jmontti@cs.joensuu.fi i YLEISKUVAUS AIHEESTA (JONI MÖNTTINEN) Tutkimuksen
Maaningan toimipiste. Mikko Järvinen, ryhmäpäällikkö
Maaningan toimipiste Mikko Järvinen, ryhmäpäällikkö Maidon ja naudanlihan tuotanto Suomessa Maidontuottajakunnat Top6: 1. Kokkola 51,8 Milj. litraa 2. Kiuruvesi 48,2 3. Nivala 41,8 4. Vieremä 36,2 5. Jalasjärvi
Jaloittelutarhat Naudan näkökulma
Jaloittelutarhat Naudan näkökulma Tampere 2.2.2012 ELL Ulla Eerola Tuotantoeläinsairauksien erikoiseläinlääkäri Mitä enemmän eläin voi vaikuttaa omaan oloonsa omalla käyttäytymisellään, sitä suuremmat
Kokemuksia ja hyviä käytäntöjä neuvonnasta
Kokemuksia ja hyviä käytäntöjä neuvonnasta Tiina Soisalo, ProAgria Etelä-Pohjanmaa Täydennyskoulutus neuvojille eläinten hyvinvoinnista 2.5.2016 Laki, asetus, täydentävät ehdot, EHK, tuettu rakentaminen,
08.10.2014 1. Ruokinta ja hedelmällisyys. Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI
Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI Ruokinta ja hedelmällisyys 08.10.2014 1 Lehmä tiinehtyy, jos sen kohtu on terve sekä sen ruokinta, energiatasapaino ja terveys ovat kunnossa. Sen jälkeen
Härkäpapusäilörehu lypsylehmien ruokinnassa
Härkäpapusäilörehu lypsylehmien ruokinnassa Annu Palmio 1, Auvo Sairanen 1, Kaisa Kuoppala 2 Marketta Rinne 2 1 Luonnonvarakeskus, Vihreä teknologia, Halolantie 31 A, 71750 Maaninka, etunimi.sukunimi@luke.fi
Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa
Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Kaisa Kuoppala, Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Marketta Rinne MTT Edistystä luomutuotantoon -hanke Kuvat: MTT/Kaisa Kuoppala MTT Kokoviljasäilörehu
Mitä geenitestin tulos kertoo?
3.8.2011 Mitä geenitestin tulos kertoo? InnoNauta Kehitys Tutkija Maiju Pesonen, MTT Ruukki Geenitestin tulos voi olla mahdollisuuksien työväline Eläimen geenitestin tulokset esitetään alla olevalla tuloskortilla.
Liharoturisteytykset lypsykarjatilalla
Liharoturisteytykset lypsykarjatilalla AgriFuture - Katse tulevaisuuteen tapahtuma 29.10.2014, Iisalmi Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus 29.10.201 MAILI -hanke (Kilpailukykyä ja ympäristötehokkuutta
Seosrehun tärkkelyspitoisuuden vaikutus lehmien liikkumisaktiivisuuteen ja maitotuotokseen automaattilypsynavetassa
Seosrehun tärkkelyspitoisuuden vaikutus lehmien liikkumisaktiivisuuteen ja maitotuotokseen automaattilypsynavetassa Seija Jaakkola, Tuomo Kokkonen, Marjo Toivonen ja Lea Puumala 2 ) Helsingin yliopisto,
Antti-Jussi Lakanen Ohjelmointi 1, C# / kevät 2011
Antti-Jussi Lakanen Ohjelmointi 1, C# / kevät 2011 Yleistä olioista ja OOP:sta OOP, eng. Object Oriented Programming C#:ssa oliot luodaan käyttämällä (olio)luokkia Olio tarkoittaa yksinkertaisesti ohjelman
Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2015
Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2015 Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto Tulosseminaari 5.4.2016 Tuotosseurannan raakadata rikastuu tiedoksi Asiakas Tiedon käsittely Laskenta Tilastot, tutkimus,
Tuloksia liharoturisteytyksien loppukasvatuskokeista. Emolehmätilojen koulutuspäivä Ylivieska Kuopio
Tuloksia liharoturisteytyksien loppukasvatuskokeista Emolehmätilojen koulutuspäivä Ylivieska 25.11.2011 Kuopio 15.12.2011 Maiju Pesonen Otsikon alla Mitä tutkittiin ja miten? Kasvatuskokeen 1 tulokset:
Liharoturisteytykset lypsykarjatilalla
Liharoturisteytykset lypsykarjatilalla Maitoseminaari KoneAgriassa 11.10.2013, Jyväskylä Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus 14.10.201 MAILI -hanke (Kilpailukykyä ja ympäristötehokkuutta pohjoissavolaisille
Onnistunut umpikausi pohjustaa hyvän lypsykauden
6.9.2013 Minna Norismaa ProAgria Pohjois-Karjala Cow Signals adviser ProAgria huippuosaaja lypsylehmien ruokinta, terveys ja hyvinvointi p. 040 3012431, minna.norismaa@proagria.fi (Kuvat M.Norismaa ellei
Nurmen sato ja rehuarvo kolmella reservikaliumpitoisuudeltaan erilaisella maalajilla Lietelannan ja väkilannoitteen vaikutus
Nurmen sato ja rehuarvo kolmella reservikaliumpitoisuudeltaan erilaisella maalajilla Lietelannan ja väkilannoitteen vaikutus Sanna Kykkänen, Perttu Virkajärvi, Maarit Hyrkäs, Arto Pehkonen, Tiina Hyvärinen,
Työkaverina lehmä miten nauta toimii?
Työkaverina lehmä miten nauta toimii? Tiina Karlström Kotieläinagrologi AMK ProAgria Huippuosaaja lypsykarjan ruokinta, terveys ja hyvinvointi Certified CowSignals Master (CowSignals, RobotMilking, YoungStock,
Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014
Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 19.12.2014 1 Tausta: poikimisen jälkeinen energiatase Ummessaolevan lehmän energiantarve noin 90 MJ
Sikojen uusi energia- ja valkuaisarvojärjestelmä
Sikojen uusi energia- ja valkuaisarvojärjestelmä Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus Rehuarvoseminaari Helsinki 15.5.2014 20.5.2014 Nykyisessä sikojen energia-arvojärjestelmässä puutteita
ELÄINSUOJELUTARKASTUS HEVOSET
ELÄINSUOJELUTARKASTUS HEVOSET Tarkastuspäivämäärä Virkatoimitunnus Tarkastuksen tekijä Virka-asema Puhelinnumero Kunta Aluehallintovirasto Eläinten omistaja/ haltija Osoite Puhelinnumero Tarkastuksessa
Aperehuruokinnan periaatteet
Aperehuruokinnan periaatteet Lehmien kaikki rehut sekoitetaan keskenään Seosta annetaan vapaasti Lehmä säätelee itse syöntiään tuotostasoaan vastaavaksi Ummessa olevien ja hiehojen ruokintaa pitää rajoittaa
Vasikkakuolleisuuden hallinta. Tuomas Herva ja Pirjo Aho AtriaNauta
Vasikkakuolleisuuden hallinta Tuomas Herva ja Pirjo Aho AtriaNauta Vasikan merkitys Kotimaisen naudanlihantuotannon pullonkaula: vasikka ratkaisuina - emolehmätuotannon lisääminen - teuraspainon nosto
Nurmisäilörehun korjuuajan merkitys ruokinnansuunnittelussa
Nurmisäilörehun korjuuajan merkitys ruokinnansuunnittelussa Auvo Sairanen 1) ja Marketta Rinne 2) 1) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT, Halolantie 31A, 71750 Maaninka, etunimi.sukunimi(at)mtt.fi
Lapinlehmälle rehua tarpeen mukaan. POHJOISSUOMENKARJAN MAIDON OMALEIMAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN LAPPARI työpaja Marketta Rinne
Lapinlehmälle rehua tarpeen mukaan POHJOISSUOMENKARJAN MAIDON OMALEIMAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN LAPPARI työpaja 16.5.2017 Marketta Rinne Ruokinnan merkitys suuri Ruokintakustannukset muodostavat suurimman
HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi
HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi Vasikka alle 3 kk Kolmena ensimmäisenä kuukautena lehmävasikkaa voidaan ruokkia täysin
Kokoviljan viljely ja käyttö lypsylehmillä
Kokoviljan viljely ja käyttö lypsylehmillä EuroMaito webinaari 7.6.2017 Auvo Sairanen, Luke Maaninka Kokovilja EDUT HAASTEET Hyvä suojakasvi nurmelle Tehostaa lietteen ravinteiden käyttöä Kertakorjuu laskee
MobiAmmu 1.3.3.24 14.4.2014
MobiAmmu 1.3.3.24 14.4.2014 MobiAmmu Maanantaina 14.4.2014 MobiAmmusta/- Pihvistä julkaistaan uusi versio Windows Phone 7.5, 7.8 ja 8.0 käyttöjärjestelmiin Uusi versio tulee MarketPlace kaupan kautta,
Tuotosseurannan tulokset 2013
Tuotosseurannan tulokset 2013 ProTuotos 2013 6 489 karjaa: 72 % kaikista, verrattuna ed. vuoteen -5,5%. Kokonaisuutena tilamäärä väheni 6,3 % ed. vuoteen verrattuna 228 954 lehmää: 81 % kaikista, lehmämäärän
Euroilla mitattavat hyödyt tutkimuksen ajurina. Maitovalmennus Auvo Sairanen
Euroilla mitattavat hyödyt tutkimuksen ajurina Maitovalmennus 5.9.2019 Auvo Sairanen Sisällys Tutkimuksen filosofia Tuotosvaste KarjaKompassin muutokset laskennan näkökulmasta Käytännön näkökulmia 2 3.9.2019
Riittävästi vettä, enemmän maitoa
Riittävästi vettä, enemmän maitoa DeLaval juomakupit ja -altaat Maidosta noin 90 % on vettä, joten ei ole kovin yllättävää, että veden saannilla on merkittävä vaikutus maidontuotantoon. Yhtälö on yksinkertainen:
Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio
Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin Mikko J. Korhonen Valio Pohjois-Suomi on maitoaluetta 22 % Maitomäärä nousussa 500000 Pohjois-Suomi 495000 490000 485000 480000 475000 470000
Hyödyllinen puna-apila
Hyödyllinen puna-apila Kaisa Kuoppala MTT Kotieläintuotannon tutkimus Valkuaiskasvien viljely- ja ruokintaosaamisen kehittäminen - tulevaisuustyöpaja Mustialassa 19.11.2013 Keinoja paremman valkuaisomavaraisuuden
Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2017
Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2017 Kuva: Sanna Nokka Tuotosseuranta 2017 5028 karjaa: 72 % kaikista, verrattuna ed. vuoteen - 7%. 218 498 lehmää: 81 % kaikista, lehmämäärän vähennys verrattuna edelliseen
Säilörehusadon analysointi ja tulosten hyödyntäminen
Nurmesta Tulosta -hanke Säilörehusadon analysointi ja tulosten hyödyntäminen Nurmex-tietoisku 3 Marita Jääskeläinen Miksi analysoida säilörehu? Säilönnän onnistuminen Tiedät mitä syötät Ruokinnan suunnittelun
ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS
ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS PELLON GROUP OY / Tapio Kosola ENERGIAN TALTEENOTTO KOTIELÄINTILALLA Luonnossa ja ympäristössämme on runsaasti lämpöenergiaa varastoituneena. Lisäksi maatilan prosesseissa syntyvää
Lypsylehmien ontuminen
Lypsylehmien ontuminen Lilli Frondelius 1 EuroMaito/OmaNauta Sisältö 1. Miksi ontuminen kiinnostaa? 2. Ontumisen havainnointi 3. Ontumisen vaikutus lehmän käyttäytymiseen 4. Mitä hyötyä ontumisen varhaisesta
Lietteestä separoitu kuivajae kuivikkeena
Lietteestä separoitu kuivajae kuivikkeena Lilli Frondelius Pitkään käytetty, vähän tutkittu Pohjois-Amerikassa käytössä jo 70-luvulta asti. Nykyisin yleistä myös Keski- Euroopassa. Tästä huolimatta vain
Tuottajan tietopankki. Koulutuspäivät broilerinkasvattajille 30.11.2012
Tuottajan tietopankki Koulutuspäivät broilerinkasvattajille 30.11.2012 Tuottajan tietopankki Tuotantodataa: Olosuhdetiedot Tuotantotiedot Teurastulokset Taloudelliset tunnusluvut Huomiot HH 11/12 2 Tuottajan
Ruokinnan talous, hyvä säilörehu kaiken pohjana, pellolta pöytään!
Ruokinnan talous, hyvä säilörehu kaiken pohjana, pellolta pöytään! Huippuosaaja Sari Jussila ProAgria Etelä-Suomi Ikuinen unelma, paljon maitoa, edullisesti ja kestävät lehmät? Säilörehulla menetettyä
- Enemmän tuottoa ruokinnalla
KarjaKompassilla suunta maitotiloille - Enemmän tuottoa ruokinnalla Nurmiseminaari 2012 KarjaKompassi menu Minne päin KarjaKompassi näyttää? Miten KarjaKompassi tehostaa säilörehun hyödyntämistä? Mitä
TARKASTUSOSA VASIKAT (NAUTA ALLE 6 KK)
Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS VASIKAT JA NAUDAT YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys vasikoiden suojelua
Poikkeavuuksien havainnointi (palvelinlokeista)
Poikkeavuuksien havainnointi (palvelinlokeista) TIES326 Tietoturva 2.11.2011 Antti Juvonen Sisältö IDS-järjestelmistä Datan kerääminen ja esiprosessointi Analysointi Esimerkki Lokidatan rakenne Esikäsittely,
Työmatkalaskenta ja muut saavutettavuusanalyysit Tilastokeskuksessa. Pasi Piela 6.11.2013 Paikkatietomarkkinat
Työmatkalaskenta ja muut saavutettavuusanalyysit Tilastokeskuksessa Pasi Piela 6.11.2013 Paikkatietomarkkinat Lähde Piela, P. (2013): Enabling a national road and street database in population statistics:
Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Vasikoita (<6kk) Lypsylehmiä Emolehmiä Muita yht. kpl. nautoja
Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS VASIKKA JA NAUTA YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys vasikoiden suojelua
Rakennetukien merkitys maito- ja nautatalouden kehittämisessä
-Rakennepoliittinen seminaari - Rakennetukien merkitys maito- ja nautatalouden kehittämisessä Lämmittely 10 minuuttia Jari Lehto Asiantuntija, RI maatalouden rakentaminen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
Esimerkki broilerintuotannon energiankäytöstä
Esimerkki broilerintuotannon Energian käyttö ja säästö maataloudessa -seminaari 28.2.2011 Mari Rajaniemi www.helsinki.fi/yliopisto 1.3.2011 1 Lähtötiedot 1. Mittauserä (syys-lokakuu) Untuvikot (kpl) 28
Kenguru 2019 Ecolier Ratkaisut
Sivu 0 / 15 3 pistettä TEHTÄVÄ 1 2 3 4 5 6 7 VASTAUS E C A D A A D 4 pistettä TEHTÄVÄ 8 9 10 11 12 13 14 VASTAUS B B C E B A D 5 pistettä TEHTÄVÄ 15 16 17 18 19 20 21 VASTAUS D E B E B E B Kilpailu pidetään
Lihanautojen valkuaistarve - pötsivalkuaisella pötkii pitkälle
Lihanautojen valkuaistarve - pötsivalkuaisella pötkii pitkälle Nautojen valkuaisrehutuotanto näkökulmia tulevaisuuteen Vuokatti 19.2.2019 Arto Huuskonen, Luonnonvarakeskus (Luke) Luonnonvarakeskus Lihanautanäkökulma
Märehtijä. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus. Ruokinta. Pötsin ph. Väkevyys
Arja Korhonen Märehtijä Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus Pötsin ph Ruokinta Väkevyys Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä Tutkimus tehty MTT Maaningan tutkimuskoeasemalla
Mykotoksiinit säilörehussa
Mykotoksiinit säilörehussa ProAgria Maitovalmennus 2018 Tikkurila 6.9.2018 Arto Huuskonen, Luonnonvarakeskus (Luke) Esityksen sisältö Tausta ja tutkimustarve Esiintyminen nurmisäilörehussa Vaikutukset
Kaura lehmien ruokinnassa
Kaura lehmien ruokinnassa Raisio Oyj:n Tutkimussäätiö MONIPUOLINEN KAURA SEMINAARI 20.4.2017 Seija Jaakkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos http://lajiketunnistus.evira.fi Kaura (Avena) Viljelty
Ohjelma. Automaattilypsy Kotieläinopettajien päivä Mustiala 3.6.2015 Jussi Savander
Automaattilypsy Kotieläinopettajien päivä Mustiala 3.6.2015 Jussi Savander Ohjelma Mitä automaattilypsy on? Automaattilypsyn tilanne Suomessa ja maailmalla Automaattilypsyn tunnusluvut Automaattilypsyn
Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2018
Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2018 Kuva: Sanna Nokka Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto Sanna.nokka@proagria.fi p. 040 167 6363 Vuosi 2018 oli Tuotosseurannan 120. toimintavuosi Suomessa Lypsykarjan
Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja
Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja Tulosseminaari 24.4.2013 Minna Norismaa Cow Signals adviser ProAgria huippuosaaja- Lypsylehmien ruokinta, hyvinvointi ja terveys ProAgria Pohjois-Karjala
LIHAKARJAN RAKENNEARVOSTELU
LIHAKARJAN RAKENNEARVOSTELU Suomessa lihakarjaa rakennearvostelevat Faban emolehmätarkkailuun erikoistuneet jalostusasiantuntijat. He arvostelevat kaikkia Suomessa olevia liharotuja. Rakennearvostelu perustuu
Ruokinnan teemavuosi
Ruokinnan teemavuosi Ruokinnan teemavuosi Lisää maitoeuroja Halutaan säilyttää hyvä maitomäärä ja sen tasaisuus Rehukustannukset kohoavat, mutta maidon hinta on hyvällä tasolla hyvä maitotuotos kannattaa
Muuttuneet vähimmäistasot eläinten hyvinvointikorvauksessa
Muuttuneet vähimmäistasot eläinten hyvinvointikorvauksessa 1.1.2019 Lisätyt vähimmäistasot: 1.5. Nautojen sairas-, hoito ja poikimakarsinat 6 2-4 mom. Nautojen pitopaikassa on oltava riittävä määrä juomapaikkoja.
Kokemuksia nuorkarjan ruokinnasta, osa 1 vasikat
Kokemuksia nuorkarjan ruokinnasta, osa 1 vasikat Kanada, Ontario Minna Norismaa Valtakunnallinen huippuosaaja lehmien ruokinta, hyvinvointi ja terveys ProAgria Pohjois-Karjala, Joensuu minna.norismaa(at)proagria.fi,
Kuiva-aineen aineen mittaaminen
Kuiva-aineen aineen mittaaminen Nurmex-tietoisku 4 Sari Vallinhovi ProAgria Etelä-Pohjanmaa Kuiva-aine aine Kuiva-aine-% ilmaisee, kuinka paljon rehukilon painosta jää jäljelle, kun siitä on poistettu
Laiduntavat naudat keräävät ruohoa. Ruokintapaikka lehmän mittojen mukaan
Ruokintapöydän esteiden pitää antaa eläimille mahdollisuus syödä mahdollisimman runsaasti, estää toisten eläinten häirintä ja rehun haaskaaminen. Esteet eivät saa myöskään vahingoittaa eläintä. Viistoista
Siipikarjatutkimus MTT:llä
Siipikarjatutkimus MTT:llä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT MTT on johtava ruokajärjestelmän vastuullisuutta ja kilpailukykyä kehittävä tutkimuskeskus. MTT tuottaa ja välittää tutkimukseen
Eläinten hyvinvointikorvaus. Naudat 2015 9.4.2015 1
Eläinten hyvinvointikorvaus Naudat 2015 9.4.2015 1 Yleistä sitoumuksesta Sitoumus tehdään 1.5.2015 31.12.2016 väliseksi ajaksi Seuraava mahdollisuus hakea sitoumusta 11/2016, koskien vuotta 2017 (vuonna
HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI
Luomukotieläinten olot ja valvonta Mikkeli 26.1.2016 Brita Suokas, projektisuunnittelija Luomuvalvonta pakollisesta rutiinista vahvuudeksi luomueläintiloilla-hanke HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET
Yritys ymmärtää maataloustukibyrokratiaa. Kohti Tulevaa, Heikkinen Anne-Mari MTK Pohjois-Savo
Yritys ymmärtää maataloustukibyrokratiaa Kohti Tulevaa, Heikkinen Anne-Mari MTK Pohjois-Savo 29.11.17 Keitä vastaajat olivat n 417 kpl % Viljelijä 361 87 Eu-avustaja ja viljelijä 15 4 EU-avustaja/asiantuntija/kunnan
Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa
Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Kaisa Kuoppala, Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Marketta Rinne MTT Asiantuntijaluentopäivä Mustialassa 27.9.2013 Esityksen kuvat: MTT/Kaisa
Rehukustannusten hallinta on taitolaji. ProAgria Etelä-Suomi Huippuosaaja Sari Jussila Lypsykarjanruokinta ja -talous
Rehukustannusten hallinta on taitolaji ProAgria Etelä-Suomi Huippuosaaja Sari Jussila Lypsykarjanruokinta ja -talous Mistä muodostuvat turhat rehukustannukset? Pilaantuneesta rehusta Maittamattomasta rehusta
Vasikoiden väkirehuruokinta
Vasikoiden väkirehuruokinta Arto Huuskonen MTT, Kotieläintuotannon tutkimus, Ruukki Kestävä karjatalous -hanke. Loppuseminaari 16.12.2014. Hotelli IsoValkeinen, Kuopio. 12.12.2014 Tässä esityksessä Kesto-hankkeen
Sika- ja siipikarjatutkimus uudistuu. Kirsi Partanen
Sika- ja siipikarjatutkimus uudistuu Kirsi Partanen Tarve uudistua Monitieteinen lähestymistapa Yhteistyö kotimaassa ja kansainvälisesti Toimintaympäristön muutos Budjettirahoituksen supistuminen Omista
Jalostus on merkittävä tuotantopanos
Jalostus on merkittävä tuotantopanos Nuorsonnit poistuvat - genomisonnit tilalle Jalostusohjelma muuttuu Pirkko Taurén pirkko.tauren@faba.fi Jalostustyön vaiheet Seuranta (geneettinen edistyminen) ja muutokset
Kuivittamiseen on erilaisia ratkaisuja
Tavoitteena 2000 litraa maitoa lypsyrobotilta päivässä 22.3.2016 Kuivittamiseen on erilaisia ratkaisuja Reetta Palva, TTS AMS-hankkeen kysely: Mitkä työvaiheet tai työt koette tilallanne tällä hetkellä
HERNEKÖ SUOMEN MAISSI?
HERNEKÖ SUOMEN MAISSI? HERNE LYPSYLEHMIEN RUOKINNASSA Tohtorikoulutettava Laura Puhakka Pro Agria Maitovalmennus 4.9.2014 TÄSSÄ ESITYKSESSÄ HERNE REHUKASVINA KUIVATTU HERNEEN SIEMEN HERNE KOKOVILJASÄILÖREHUNA
Edistystä luomutuotantoon hanke
Edistystä luomutuotantoon hanke 2012-2014 -tavoitteena on luonnonmukaisen rehukasviviljelyn ja eläintuotannon (erityisesti naudanlihan) kannattavuuden parantaminen Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen,
LYPSYLEHMÄN TUNNU- TUSRUOKINNAN VAIKUTUS TUOTOKSEEN JA ELOPAI- NON KEHITYKSEEN
OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALA LYPSYLEHMÄN TUNNU- TUSRUOKINNAN VAIKUTUS TUOTOKSEEN JA ELOPAI- NON KEHITYKSEEN Opinnäytetyö T E K I J Ä / T : Martti Suvilehto SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU
Kirjolohen ja siian hyvän kasvun ylläpito kiertovedessä. jälkeen
Kirjolohen ja siian hyvän kasvun ylläpito kiertovedessä ja merisiirron jälkeen Vesiviljelyn innovaatio-ohjelma Juha Koskela 21.3.2018 Kalaviikko Helsinki Sisältö Kirjolohen yhdistetty kiertovesi ja merikasvatus:
Maatilalla. Opettajan ohjeet: Kysymyksiä tokaluokkalaisille: Bingo:
Maatilalla Opettajan ohjeet: Yhteystiedot: Tilastokeskus tilastokoulu@tilastokeskus.fi Luokka-aste: 1. 2. lk. Oppiaine: matematiikka Tarvikkeet: lyijykynä, värikynät, tehtäväpaperit monistettuna. Oppitunnin