Avauksia huomisen maailmaan kuinka sähköinen on tulevaisuutemme? Prof. Sirkka Heinonen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun kauppakorkeakoulu

Transkriptio

1 Avauksia huomisen maailmaan kuinka sähköinen on tulevaisuutemme? Prof. Sirkka Heinonen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun kauppakorkeakoulu FINGRID Kantaverkko 80 VUOTTA Verkkopäivä , Grand Marina Congress, Fennia I Sali, Helsinki Esityksen rakenne 1. Tulevaisuuden ennakoinnin strategisesta merkityksestä 2. Globaalit haasteet 3. Energian ja sähkön tulevaisuudesta 1

2 1. Tulevaisuuden ennakoinnin strategisesta merkityksestä 3 Ennakointi (foresight) on osa tulevaisuudentutkimusta (futures research) Tulevaisuudentutkimus on systemaattista, kokonaisvaltaista, monitieteistä ja kriittistä pitkän tähtäyksen analyysia tulevaisuutta koskevista teemoista ja tulevaisuuden kehitysvaihtoehtoista 2

3 Taustalla tulevaisuusajattelu Tulevaisuus kääriytyy auki joka sekuntti Lat. explicare ransk. prospective/futurible Tulevaisuus pitää sisällään useita mahdollisuuksia Näistä mahdollisuuksia vain osa todentuu nykyhetkeen Tulevaisuusorientaatio The Future is Now Eleanor Roosevelt The Future is Broad The Future is Deep The Future is Visible 3

4 Tulevaisuudentutkimuksen perusteesit 1. Tulevaisuutta ei voi ennustaa 2. Tulevaisuus ei ole ennalta määrätty 3. Tulevaisuuteen voidaan vaikuttaa (Roy Amara 1981) Tulevaisuus on kuin maisema tarkasti katsomalla siitä voi erottaa piirteitä - laatia tiekarttoja tulevaisuuteen 8 4

5 Tulevaisuuden toimintaympäristön muutos 1. Toimintaympäristön muutosten havainnointi (laajalti, myös ääreisnäöllä ) 2. Muutosten vaikutusten analysointi (kvantitatiivinen ja kvalitatiivinen, keskinäiset kytkennät) 3. Muutosten ymmärtäminen (tulkinnan vaikeus) Epävarmuudet / Haavoittuvuus RISKIT mihin maailma on menossa? muutokset ovat nopeita Heinonen, Sirkka (2008). Riskikäsitteen moniulotteisuus tulevaisuudentutkimuksessa. Futura 4/2008, Helsinki. ISSN Litteä maailma Valtiot Yritykset Ihmiset Alueet Ympäristö nopeasti muuttuvassa maailmassa tarvitaan ennakointitietoa muutoksista kompleksinen toimintaympäristö lokaali globaali - glokaali keskinäiset kytkennät yllättäviä epävarmuus- ja riskitekijät lisääntyvät Ratkaisuja (World Resolutique) NOPEA JATKUVA MUUTOS - Megatrendit/- Epäjatkuvuudet -Heikot signaalit/ - Nousevat ilmiöt - Villit kortit / - Mustat joutsenet WORLD PROBLEMATIQUE (Club of Rome) Amsterdamissa 09 konf. GLOBAL CHALLENGES (Millennium Project) Ratkaisuja (World Resolutique) 5

6 Ennakointimenetelmät avaavat ovia huomisen maailmaan Skenaariot Delfoi Megatrendit Heikot signaalit Villit kortit/mustat joutsenet Epäjatkuvuudet Nassim Taleb Black Swan Maailmaa muuttaa eniten äärimmäisen epätodennäköiset ja odottamattomat tapahtumat What if?... Visio strategia - toteutus Mikään tuuli ei ole suotuisa sille, joka ei tiedä minne on menossa" Seneca 4 BC - 65 AD Visio ilman strategiaa ja toimintaa on hyödytön Toiminta ilman visiota on päämäärätöntä Esimerkkejä kansallisesta visiosta: Suomi tietoyhteiskunnan kärkimaa Suomi vähähiilimaa (Low Carbon Society) 6

7 Ennakoinnin strateginen merkitys on se, että ennakointityö ja tietämys tuo kilpailuetua tietoa tulevista mahdollisista kehityssuunnista tietoa useammista vaihtoehdoista tietoa yllätystekijöistä ja epäjatkuvuuksista antaa eväitä myös innovaatioiden etsimiseen tulevaisuuteen valmentautuminen 13 Ennakoinnista saatava kilpailuetu on sitä systemaattisesti harjoittavien ulottuvilla Kilpailuetua kansakunnille, maakunnille, seuduille ja alueille, kunnille, kylille, yrityksille, yhteisöille, yksittäisille ihmisille 14 Tulevaisuusprosesseja voidaan toteuttaa monella tasolla: strategiatyössä, kehitystyössä, suunnittelussa, innovaatioprosesseissa, koulutuksessa, tulevaisuusverstaina jne 7

8 2. Globaalit haasteet Global Challenges Millennium Project / Jerome Glenn & Ted Gordon How can ethical considerations become more routinely incorporated into global decisions? 15 How can scientific and technological breakthroughs be accelerated to improve the human 14 condition? How can growing energy demands be met safely and efficiently? 13 How can sustainable development be 1 achieved for all? 2 3 How can everyone have sufficient clean water without conflict? 4 5 How can population growth and resources be brought into balance? How can genuine democracy emerge from authoritarian regimes? How can transnational organized 12 crime networks be stopped from becoming more powerful and sophisticated global enterprises? 11 How can the changing status of women improve the human condition? 10 How can shared values and new security strategies reduce ethnic conflicts, terrorism, and the use of 9 weapons of mass destruction? How can the capacity to decide be improved as the nature of work and institutions change? How can policymaking be made more sensitive to global long-term perspectives? How can the global convergence of information and communications technologies work for everyone? How can ethical market economies be encouraged to help reduce the gap between rich and poor? How can the threat of new and reemerging diseases and immune microorganisms be reduced? 8

9 YHTEISKUNTAVAIHEIDEN EVOLUUTIO Globaalitasolla eri kansakunnat eri vaiheissa BIOYHTEISKUNTA - ELÄMYSYHTEISKUNTA - DIGIYHTEISKUNTA??? TIETOYHTEISKUNTA TEOLLISUUSYHTEISKUNTA AGRAARIYHTEISKUNTA Lähteet: Heinonen et al Kestääkö tietoyhteiskunta? Suomen ympäristö 603. Heinonen Ekotehokkaan maaseudun ja kaupunkiseudun kokeilumalleja. NOMADIYHTEISKUNTA KERÄILY-JA METSÄSTYSYHTEISKUNTA Globaalit haasteet näkyvät megatrendeissä ilmastonmuutos väestömuutos (vanheneminen, määrä) globalisaatio digitalisaatio elämystalous 9

10 Eettisesti ja ekologisesti kestävä elämysyhteiskunta Suomi kestävä kehitys ja ilmastonmuutos Suomalaiset yritykset FINGRID? elämysyhteiskunta Edellyttää uudenlaista ajattelutapaa (mindset) ja uudenlaista kokonaisvaltaisempaa toimintakulttuuria Ekoseutumallit ja ekoseutuajattelu Heinonen, Sirkka & Halonen, Minna (2007). Ekotehokkaan Maaseudun ja kaupunkiseudun kokeilumalleja. Teoriaa ja käytännön innovaatioita. (Raportti 1 ja Raportti 2) Ilmastonmuutos Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen globaali haaste nro 1! Kahden asteen tavoite (maapallon keskimääräinen lämpötila ei saisi nousta yli kahta astetta) v.2050 Globaali megatrendi kv-sopimukset 20 10

11 Suomi vähähiiliyhteiskunnaksi Vähähiiliyhteiskunta (Low Carbon Society) pyrkii minimoimaan yhdyskuntien KVK-päästöt Energiaintensiivisyys ja päästöt pienemmiksi Uusiutuvat energiamuodot Energiaomavaraisuus Paikallistuotantoa energia ja elintarvikkeet Vähähiilisyys kytkettynä energiaturvallisuuteen ja elintarviketurvallisuuteen Uudenlaista energiaviljelyä Espanja ja Portugali aurinkoenergian kehtoja luontaisia hyödyntäjiä aurinkoenergian viljelyä pelloilla Euroopan ensimmäinen aurinkoenergiatorni (115 m, 624 peiliä) Espanjassa laaja energiansäästöohjelma, mm. liikenteen nopeusrajoituksia lasketaan 20 % kaupunkien sisääntuloväylillä Heinonen, Sirkka (2008). Hidas asuminen ja energia vähähiiliyhdyskunnassa. Slow housing konseptin kuvaus ja kytkennät energia-asioihin. Sitran selvityksiä 2. Helsinki, 43 s. 11

12 Väestömuutos Väestön ikääntyminen kehittyneiden teollisuusmaiden ilmiö Kehitysmaissa väestönmäärän kasvu keskeinen ongelma 23 Väestön määrän kasvu kehittyvissä maissa yhdistettynä ilmastonmuutokseen voi aiheuttaa uusia kansainvaelluksia 24 12

13 Globalisaatio Maapalloistuminen monella tasolla talous teknologia ympäristö kulttuuri uskonnot ideologiat media jne kauppa, tuotanto, työ, matkailu, viihde Sisältää hyötyjä ja haittoja... Toimia paikallisesti, vaikuttaa globaalisti (= glokaali verkottuminen) 25 Digitalisaatio Kaikki mikä voidaan digitalisoida, digitalisoidaan... Fyysinen + virtuaalinen + digitaalinen -> sosiaalisen median hyödyntäminen Vuorovaikutus virtuaaliyhteisöissä 26 13

14 Elämystalous elämykset - kontekstuaaliset käyttöja kulutuskokemukset identiteetit, merkitykset elämys-palvelut, elämys- liiketoimintaa linkittyy varallisuuden myös ympäristötietoisuuden - kasvuun ekstreemielämykset pelkistetyt elämykset 27 ELÄMYSYHTEISKUNTA Elämyksiä haetaan vauhdista Liikkumisesta, peleistä, urheilusta, seikkailuista 14

15 Elämyksiä haetaan myös hitaudesta: luonnosta, hiljaisuudesta,...rentoutumisesta ja samoilusta...palataan kuulemaan tarinoita leiritulen ääreen BRIC maiden energiankäyttö? Kiina, Intia ja Brasilia TataNANO 15

16 3. Energian ja sähkön tulevaisuudesta 31 Tarvitaan systeemisiä muutoksia ja innovaatioita Sähköenergiaa alettiin 1900-luvulla tuottaa ja jaella sekä teollisuuteen että kotitalouksiin. Vuosisadan lopulla lähes kaikki tekniikan alat alkoivat käyttää sähkötekniikkaa ja elektroniikkaa avuksi Nyt kodit pursuavat elektronisia laitteita: radiot, televisiot, tietokoneet, tulostimet, kodinkoneet, kännykät, pelikonsolit ja mp3-soittimet Sähkön tuotanto uusiutuvan energian lähteistä on hidas siirtymä. (Vrt. teräksen ja puun käytöstä nopea siirtymä muovin käyttöön) 32 16

17 33 Segway -uusi kulkuväline 17

18 Systeemisiä muutoksia MIT CityCars 35 Lataava tie Etelä-Korean tiede- ja teknologiainstituutti 36 18

19 Masdar City 37 Heikkoja signaaleja - merkkejä orastavista kehityssuunnista - Slow Life hitauden vallankumous Vertikaaliviljely

20 Slow Life - Hidas asuminen Asumisen, rakentamisen ja yhdyskuntasuunnittelun nouseva trendi Hidas asuminen on osa rauhallista, tasapainoista, seesteistä ja stressitöntä elämäntapaa Pyrkii ekologisuuden, eettisyyden ja elämyksellisyyden yhdistävään elämäntapaan Sirkka Heinonen Heinonen, Sirkka (2008). Hidas asuminen ja energia vähähiiliyhdyskunnassa. Slow housing konseptin kuvaus ja kytkennät energia-asioihin. Sitran selvityksiä 2. Helsinki, 43 s. Vertikaaliviljely 40 20

21 Voi olla, että suurimmat muutokset asumiseen ja liikkumiseen, työntekoon, kuluttamiseen ja energiankäyttöön tulevat elämäntapamuutoksista etenkin ympäristöasenteiden muuttumisesta Olet sitä mitä syöt Olet sitä miten asut Olet sitä miten liikut -> Olet sitä minkälaista ja miten tuotettua energiaa ja sähköä kulutat? 41 Tulevaisuuden yhdyskuntien kestävyyden haasteet Omavaraisuus ja ekotehokkuus - energiaomavaraisuus - elintarvikeomavaraisuus Turvallisuus ja terveellisyys - energiaturvallisuus - elintarviketurvallisuus Työllisyys ja toimeentulo - työpaikat ja elinkeinorakenne - osaaminen ja osaamisen ennakointi 21

22 Ympyrä on sulkeutumassa Jo antiikissa tunnettiin hankaussähkö. Sähköä tarkoittavat sana electricity johtuu kreikan meripihkaa tarkoittavasta sanasta, elektron. Energia ja sähkö on nykyihmiselle yhtä tärkeä ja itsestään selvä asia kuin muinoin oli tuli. Kuinka sähköinen on tulevaisuutemme? Kysymys liittyy siihen, miten ihmiskunta pystyy tuotannossaan ja toiminnoissaan asemoitumaan osaksi luontoa ei resursseja ja energiaa tuhlaten vaan vastuullisena toimijana ja kuluttajana viisaita valintoja tehden 43 Yrityksiin tulevaisuusstrategia Nykyisen globaalin finanssi- ja luottokriisin vaikutukset tulevat ulottumaan pitkälle tulevaisuuteen Juuri nyt tarvitaan entistä enemmän tulevaisuusorientoitunutta tutkimusta ja tulevaisuusstrategista otetta yrityksissä ja yhteiskunnassa 44 22

23 Tällainen tulevaisuusstrategia ottaa huomioon myös energian ja sähkön konseptien laajenemisen Energia on elämys Energia on palvelua... Sähkö on elämys Sähkö on palvelua 45 Kiitos! Professor of Futures Research Finland Futures Research Centre (FFRC) Heinonen, Sirkka (2009). Strateginen ennakointi tulevaisuuden johtamisen osaamiskriteerinä. Tulevaisuuden johtaminen luku 12.5., s Julkaisussa: Tieto ja osaaminen kilpailuetuna 1/maaliskuu Johtamisen käsikirjat.kauppalehti. Helsinki. Heinonen, Sirkka (2008). Riskikäsitteen moniulotteisuus tulevaisuudentutkimuksessa. Futura 4/2008, Helsinki. Heinonen, Sirkka (2008). Hidas asuminen ja energia vähähiiliyhteiskunnassa. Sitra:n taustaselvitys Helsinki. Heinonen, Sirkka & Halonen, Minna (2007). Ekotehokkaan Maaseudun ja kaupunkiseudun kokeilumalleja. Teoriaa ja käytännön innovaatioita. (Raportti 1 ja Raportti 2) Heinonen, Sirkka, Halonen, Minna ja Daldoss, Lorenzo (2007). Rauhallinen asuminen (slow housing) osana elinympäristöjen houkuttelevuutta. Futura 4/2007, Heinonen ja Tuominen (toim) (2006). Matkalla tulevaisuuteen. Innovatiivisia avauksia tulevaisuuden asumiseen, liikkumiseen ja yrittäjyyteen. VTT-R Espoo 101 s. 23