Tulevaisuuden näkymiä CleanTech -alalla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tulevaisuuden näkymiä CleanTech -alalla"

Transkriptio

1 Tulevaisuuden näkymiä CleanTech -alalla Prof. Sirkka Heinonen Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto Innovaatioputkesta yritystoimintaa CleanTech innovaatioiden kaupallistaminen Hankkeen päätösseminaari Messukeskus, Helsinki Esityksen rakenne 1. Ennakoinnin strategisesta merkityksestä 2. CleanTech innovaatiot uuden talouden airut 3. Uusi tekniikan ja talouden paradigma Blue Economy 1

2 1. Ennakoinnin strategisesta merkityksestä Ennakointi (foresight) on osa tulevaisuudentutkimusta (futures research) tulevaisuudentutkimus Tulevaisuudentutkimus on systemaattista, kokonaisvaltaista, monitieteistä ja kriittistä pitkän tähtäyksen analyysia tulevaisuutta koskevista teemoista ja tulevaisuuden kehitysvaihtoehtoista ennakointi Valppaat yritykset laativat tulevaisuusstrategian ja kehittävät ääreisnäköään Sirkka Heinonen 2

3 Tulevaisuuden yhdessä tekeminen Co-Creation of Futures Ennakoinnissa, innovaatiotoiminnassa ja sosiaalisessa mediassa yhteisiä keskeisiä piirteitä: Avoin koodi ja moodi (open source) Yhdessä tekeminen (co-creation/co-production) Yhteisöluovuus (collective creativity) Yhteisöälykkys (collective intelligence) Sirkka Heinonen Ennakointi antaa kilpailuetua Sellaiset yritykset menestyvät, jotka systemaattisesti ennakoivat toimintaympäristön muutosta ja valmistautuvat siihen. Toimintaympäristön muutoksen havainnointi, analyysi ja tulkinta (megatrendit, heikot signaalit, mustat joutsenet) Ympäristö-, energia- ja ilmastonmuutoksen huomioon ottaminen yrityksen omassa toiminnassa on mahdollisuus, ja itse asiassa jo välttämättömyys. Sirkka Heinonen 3

4 Vihreät maailmanmarkkinat syntyvät, koska ilmastonmuutos on maailmanluokan kysymys ja haaste vastaamiseen tarvitaan koko maailman kattavia ja samansuuntaisia toimenpiteitä vaikutusten ja ratkaisujen kirjo on suuri - kaikki keinot, kaikki tahot valjastettava sekä hillitsemiseen että sopeutumiseen etsittävä ratkaisuja tarvitaan teknisiä, taloudellisia, sosiaalisia ja systeemisiä innovaatioita Sirkka Heinonen ymmärrettävä ilmiön monimutkaisuus sekä se, että vaikutukset näyttäytyvät erilaisina eri puolilla maailmaa 2. CleanTech innovaatiot uuden talouden airut 4

5 Megatrendi megamarkkinat negamarkkinat negamarkkinat => säästämistä, kierrätystä ja tehokkuutta lisääville ratkaisuille (tekniikat, tuotteet, palvelut, systeemit) syntyy kysyntää Tuotteiden ja palvelujen muuntumisesta vähemmän materiaaleja ja energiaa kuluttaviksi (dematerialisaatiosta (dematerialisaatiosta, dematerialisaatiosta, immaterialisaatiosta ja amaterialisaatiosta) amaterialisaatiosta) ks. tarkemmin esim. Heinonen et al. (2003). Kestääkö tietoyhteiskunta? Suomen ympäristö 603, 170 s. Ilmastonmuutoksen CleanTech -innovaatiotoimintaan avaamat mahdollisuudet energian ja luonnonvarojen säästäminen energia- ja ekotehokkuus eco-efficiency + eco-sufficiency uusiutuvien energiamuotojen käyttö ekoälykkään elämäntavan tukeminen ->lifestyles -> LOHAS Sirkka Heinonen (LOHAS = Lifestyle of Health and Sustainability) 5

6 Aito vihreys/puhtaus tuo kilpailuetua Ympäristöasiat toiminnassaan huomioon ottavat yritykset saavat siitä kilpailuetua pitemmälläkin tähtäimellä Myös lyhyellä tähtäimellä ekoteko voi tuoda selvää säästöä etenkin käyttökustannuksiin Vähäpäästöisiä autoja, matalaenergiataloja, kierrätettävää ict:tä Vastuullisella kuluttajalla oltava vertailutietoa - ekoauto? - omakotitalon lämmitysjärjestelmä? - kuinka tehdä ekotekoja kerrostalossa? - kuinka ekosaneerata oma asunto? - ruoka? Vihreä vallankumous liiketoiminnassa ja innovaatiotoiminnassa Taustalla isoja asioita: ilmastonmuutos pakottaa uuteen ajattelutapaan syvällinen oivallus: ihminen osa luontoa ja ympäristöä kaikki keinot ja tahot valjastettava yhteiseen tavoitteeseen kansakunnan visio - tulevaisuuden tahtotila ilmaistava kansallinen innovaatiostrategia Sirkka Heinonen 6

7 Vision ja tulevaisuusajattelun merkityksestä Mikään tuuli ei ole suotuisa sille, joka ei tiedä minne on matkalla" Seneca 4 BC - 65 AD Visio ilman strategiaa/toimintaa on hyödytön Toiminta ilman visiota on päämäärätöntä Suomesta vähähiiliyhteiskunta Puhdas maailma Suomen talouden ja teknologian veturina Suomi CleanTech -Tulevaisuuden Tulkkina Sirkka Heinonen Eco + Imagination => General Electrics käynnisti strategisen Ecomagination -ohjelman Blueprint for a better world (maailmanparannus + innovaatio) edistys = parempi suorituskyky + energian säästö 7

8 IBM Project Big Green Mm. elektroniikkatuotannon jätteistä otetaan raaka-ainetta aurinkopaneeleihin Teknologia luonnon ehdoilla - Biomimiikka (biomimicry) 8

9 Fab Tree Hab/MIT 17 Elävään puunrunkokehikkoon rakennettava koetalo Mitä tehdä? Kaupunkeja/yhdyskuntia/seutuja pitäisi alkaa aktiivisesti ekologisoida Ekoteknologia + uusiutuvat energiamuodot Omavaraisuus (energia, ravinto, vesi- ja jätehuolto, kulutustavarat) Kaiken rakentamisen tulisi olla ekorakentamista - kaiken liikenteen infran rakentamisen tulisi olla jne? Sirkka Heinonen 9

10 Mistä vihreät nokiat? Miten ilmastonmuutos voidaan kääntää kasvusatsauksiksi ja uudeksi kilpailukyvyksi Suomen innovaatiokeskuksissa? Suomelle vihreän teknologian mallimaan edellytykset olemassa, hyvä ict-osaaminen, hyvä ympäristöosaaminen, metsäteollisuus tienhaarassa Mikä puuttuu? Visio ja systemaattinen, kokonaisvaltainen yhdistelmä Kestävän kehityksen tietoyhteiskunta ennakointi + innovointi + strategia Eettisesti ja ekologisesti kestävässä CleanTech -elämysyhteiskunnassa kysytään viime kädessä: Miten yritykset ovat miettineet tuotteensa, palvelunsa ja toimintansa kestävän kehityksen ja ilmastonmuutoksen näkökulmasta? Miten valmistaa, jaella, käyttää ja kierrättää tuotteita, joilla olisi mahdollisimman pieni hiilijalanjälki? Mitä ekotekoja yritys on tehnyt energian ja luonnonvarojen käytön sekä liikkumisen osalta (esim. tarkastelu miten oma henkilöstö tekee työmatkansa ja etätyömahdollisuuden aktiivinen tarjoaminen)? 10

11 3. Uusi tekniikan ja talouden paradigma - Blue Economy CleanTech innovaatioita teknologian konvergenssista RIIHI Tulevaisuusklinikka raportti Heinonen, Sirkka, Keskinen, Auli & Ruotsalainen, Juho (2011). RIIHI Radikaalit innovaatiot ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi Tulevaisuusklinikan tulokset TUTUeJULKAISUJA 4/

12 Uusi tekniikan ja talouden paradigma? Edistyksen myytti ja jatkuvan kasvun logiikka uuteen pohdintaan - määrällisestä kasvusta laadulliseen kasvuun Kestävän talouden vaatimus - vähähiilitalous (Low Carbon Economy -> Post Carbon Economy) Kestävien elämäntapojen vaatimus - elämän laatu ei sidoksissa mater. kuluttamisen määrään - aineettomien ylellisyystuotteiden/palvelujen kysyntä - Slow jobs + green jobs -> työllisyyden nosto Talouden kasvu syntyy kestävän talouden tuotteista ja palveluista! Sirkka Heinonen Maailma ratkaisuvaiheessa: Miten estämme ympäristö- ja talousromahduksen Vuodesta 1950 lähtien maailmantalous on kasvanut lähes kymmenkertaiseksi. Kuinka voimme olettaa, että taloudellinen kasvu, joka on murentamassa luontoon perustuvan tukijalkansa, voidaan yksinkertaisesti olettaa kasvavan pitkälle tulevaisuuteen? 12

13 Energiatehokkuuden lisääminen Rakennukset Asuntojen lisäeristämisen avulla voidaan supistaa energiakulutusta 20-50%. Valaistus Jos maailmanlaajuisesti koti-, toimisto- ja tehdastiloissa sekä katuvalaistuksessa siirryttäisiin säästölamppuihin, 705 maailman 2800 hiilivoimalasta voitaisiin sulkea. Lester Brown: World on the Edge Tuulivoima nousussa Tanska tuottaa 21% sähköntarpeestaan tuulivoimalla ja pyrkii nostamaan tuotannon 50% vuoteen miljoonan henkilön Teksas pyrkii tuottamaan vuoteen 2025 noin 90% sähköstään tuulivoimalla. Kiinan tuulivoimalaohjelma 7 megatuulipuistoa 6 tuulisella alueella tulee tuottamaan MW kun projekti valmistuu Skotlanti aikoo tuottaa kaiken sähkövoimansa vuoteen 2025 mennessä uusiutuvien tuotantomuotojen avulla, joista tärkein tulee olemaan merellä sijaitsevat tuulipuistot. Lester Brown: World on the Edge 13

14 Aurinkoenergia kuumenemassa Aurinkopaneelien (PV) lukumäärä kasvaa vuodessa yli 30% 10,000 MW tuotannolla Saksa ylittää kolminkertaisesti toiseksi suurimman maan, Espanjan, tuotannon. Desertec -suunnitelman mukaan Pohjois-Afrikan autiomaissa tuotettaisiin aurinkovoimalla merkittävä määrä sähköä Eurooppaan. Kiinassa katoilla sijaitsevien aurinkolämmittimien avulla tuotetaan kuumaa vettä 120 miljoonalle kotitaloudelle. Liikennejärjestelmien uusiminen Raideliikennettä ja nopeaa bussiliikennettä suosivat kaupungit säästävät sekä energiaa että tekevät kevyen liikenteen turvallisemmaksi. Junaliikenne, erityisesti nopeat junat kuten Pendolino ja Allegro, voivat vähentää ilma- ja maantieliikennettä. Ladattavat sähköajoneuvot, jotka eivät aiheuta päästöjä, tekevät mahdolliseksi vähäpäästöisen liikkumisen, joka on myös taloudellisesti edullista. SirkkaHeinonen 14

15 Segway -uusi kulkuväline Sirkka Heinonen Systeemisiä innovaatioita MIT CityCars 30 15

16 Lataava tie Etelä-Korean tiede- ja teknologiainstituutti Kaist e/km MASDAR City in Abu Dhabi tavoitteena täysin hiilineutraali yhdyskuntamalli asukkaalle maksimikorkeus 5 kerrosta perustuu uusiutuvan energian hyödyntämiseen zero carbon, zero waste Ks. tarkemmin: Heinonen, Sirkka (2008). Hidas asuminen ja energia vähähiiliyhteiskunnassa. Sitra:n taustaselvitys Helsinki. 16

17 Energian ja raaka-aineiden, ruoan ja puhtaan veden niukkuus ja kalleus Suunnittelukysynnässä kokonaisvaltaisuus: suunnittele ja toteuta ekotalo, ekokylä, ekokaupnki, ekotehdas, ekotoimisto, eko-ostoskeskus, ekoravintola, ekolaiva, ekosatama, ekoterveyskeskus, ekosairaala, ekokoulu, ekopäiväkoti jne Kehdosta kehtoon ajattelu ohjaa asiakkaiden strategioita Lähituotannon ja hajautetun tuotannon merkitys kasvaa: lähellä, vähemmän, laadukkaammin, räätälöidymmin, yhdessä asiakkaan kanssa jne Vastuullisten ja ennakoivien yritysten on seurattava kuluttajia heidän omaan arkiseen toimintaympäristöönsä Ahvenainen, Marko - Heinonen Sirkka & Hietanen, Olli (2010) Suunnittelu- ja konsulttialan skenaariot Suunnittelu- ja konsulttialan kehitys, toimintaedellytysten arviointi ja kilpailukyvyn parantaminen -hankkeen loppuraportti. Tutu-julkaisuja 1/2010. Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto. 36 s. Blue Economy / Green Economy 2.0 Uusi talous > kestävä talous Ekoinnovaatioiden pohjalta CleanTech CleanEnergy CleanMobility GreenBuilding GreenIT GreenFinance Ekoratkaisuja, vihreitä ratkaisuja, puhtaita ratkaisuja -> yhdistettynä ympäristöosaamiseen (green competence) Ecoteknologia -> EcoCycle -> nolla päästöt (zero emissions), nolla jätteet 17

18 Blue Economy Kaikkien perustarpeet voidaan täyttää nykyisillä resursseilla. Uusi tapa suunnitella liiketoiminta: vesiputousmaisesti hyödyntää resursseja siten, että yhden tuotteen tai prosessin jäte on raaka-aineena toiselle tuottaen liikevoittoa. Samalla luodaan työpaikkoja ja vahvistetaan sosiaalista pääomaa. Elämämme perustana olevaa ympäristöä ei saastuteta eikä rasiteta kantokyvyn ylitse. Näin siirrytään taloudesta, jossa hyvä on kallista ja huono halpaa, talousjärjestelmään, jossa hyvä ja innovatiivisuus on kannattavaa ja siihen on varaa. Tätä visiota varten tarkasteltiin tuhansia innovaatioita, jotka jäljittelevät luonnon ekosysteemejä ja niiden tehokkuutta. Näistä valittiin 100 innovaatiota kirjaan Günter Pauli: Blue Economy. Report to the Club of Rome innovaatiosta 1/3 on jo toteutettu, 1/3 on prototyyppivaiheessa, ja 1/3 on tieteellisesti testattu, mutta vaatii jatkotyötä markkinoille saamiseksi. Blue Economy Innovaatiot on kuvattu veden, energian, rakentamisen, ruoantuotannon ym konteksissa. Maapallon luonnonresurssien rajallisuus sanelee kantokyvyn rajat kuinka paljon ihmisiä ympäristö kestää Ekosysteemit ovat maksimoineet eri populaatioiden kestävyyden kokoja, tehostamalla energian ja resurssien käyttöä, kehittämällä mekanismeja ympäristöhaasteiden voittamiseksi tai niihin sopeutumiseksi Luonto kasvattaa tehokkuuttaan jatkuvasti ja on osoittautunut planeettamme taloudellisimmaksi toimijaksi Günter Pauli: Blue Economy 18

19 Blue Economy Ensimmäinen teollinen vallankumous johti ympäristön saastumiseen -> toinen teollinen vallankumous sai ihmiset ymmärtämään tämän tuhon vakavuuden ja uhan ihmisen olemassaololle. Kuluttajat ovat ymmällään tuotanto- ja kuluttamismallit eivät ole enää kestäviä Lukuisat esimerkit osoittavat, että voimme jäljitellä miljoonien vuosien aikana kehittynyttä luonnon designia omassa teollisessa (toisen jäte, toisen raakaaine). Tällaiset eko-innovaatiot tulevat mullistamaan ne alat, joilla niitä sovelletaan niiden pohjalta tehtyjen tuotteiden kuluttaminen on positiivinen teko. Näin on mahdollista elää kestävällä tavalla, turvaten kaikkien perustarpeet veden, ruoan, energian, terveyden ja turvallisen asumisen suhteen Ekosysteemien ja ekokiertojen kautta ajatteleminen tekee meistä luonnon metabolismin asiantuntijoita -> kolmas teollinen vallankumous Günter Pauli: Blue Economy Blue Economy periaatteet 1/2 Ratkaisut perustuvat ennen kaikkea fysiikkaan. Määräävät, paikalliset tekijät ovat Paine (Pressure) ja Lämpötila. Korvaa jokin ei millään tarkastele ja arvota resursseja sen mukaan, kuinka välttämättömiä ne ovat tuotannolle. Luonnolliset järjestelmät ketjuttavat ravinteita, materiaaleja ja energiaa luonnossa ei ole jätteitä. Sivutuote on uuden tuotteen lähde. Luonto kehittyi liki olemattomasta rikkaaksi biodiversiteetiksi. Vauraus merkitsee monimuotoisuutta. Teollinen standartointi on monimuotoisuuden vastakohta. Luonto tarjoaa tilaisuuksia yrittäjille jotka tekevät vähemmästä enemmän. Luonto on monopolisaation vastakohta. Painovoima on uusiutuvan energian päälähde, aurinkoenergia seuraava. Vesi on ensisijainen liuotin (ei monimutkaisia, kemiallisia, myrkyllisiä katalyyttejä) Luonnossa pysyvää on muutos. Innovaatioita tapahtuu joka hetki. Luonto toimii ainoastaan sen varassa, mitä on paikallisesti tarjolla. Kestävä liiketoiminta kehittyy kunnioittaen sekä paikallisia resursseja että myös kulttuuria ja perinteitä. Luonto huolehtii perustarpeista ja kehittyy sitten riittävästä yltäkylläisyyteen. Vallitsevan talousmallin tuotannon ja kulutuksen lähtökohta on niukkuus. Günter Pauli: Blue Economy 19

20 Luonnon järjestelmät ovat epälineaarisia. Luonnossa kaikki on biohajoavaa kysymys on vain ajasta. Luonnolliset järjestelmät ovat kytkeytyneitä ja kehittyvät kohti symbioosia. Luonnossa vesi, ilma ja maaperä ovat yhteishyödykkeitä, ilmaisia ja runsaita. Luonnossa kukin yksittäinen prosessi aiheuttaa lukuisia hyötyjä. Luonnon systeemit jakavat riskit. Riski motivoi innovaatioihin. Luonto on tehokas. Kestävä liiketoiminta maksimoi materiaali- ja energiatehokkuuden, mikä pienentää tuotteen kuluttajahintaa. Luonto etsii optimia kaikille elementeille. Blue Economy periaatteet 2/2 Luonnossa negatiiviset asiat muunnetaan positiivisiksi. Ongelmat ovat mahdollisuuksia. Luonto etsii synergiaetuja. Yksittäinen luonnon innovaatio aiheuttaa useita etuja kaikille. Günter Pauli: Blue Economy CleanTech innovaatioiden Mindset Kestävä ja niukkaresurssinen systeemiajattelu, proaktiivinen tulevaisuuden ennakointi sekä erilaisen osaamisen ja tiedon luova ja rohkea yhdisteleminen Ydinkysymys on, miten ihmiskunta pystyy tuotannossaan ja toiminnoissaan asemoitumaan osaksi luontoa ei resursseja ja energiaa tuhlaten vaan vastuullisena toimijana ja kuluttajana viisaita valintoja tehden ja teknologian vipuvartta kääntäen suuntaamaan kehitystä kohti puhtaampaa maailmaa 40 20

21 KIRJALLISUUTTA Ahvenainen, Marko, Heinonen Sirkka & Hietanen, Olli (2010). Suunnittelu- ja konsulttialan skenaariot Suunnittelu- ja konsulttialan kehitys, toimintaedellytysten arviointi ja kilpailukyvyn parantaminen -hankkeen loppuraportti. Tutu-julkaisuja 1/2010. Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto. 36 s. Brown, Lester (2011). World on the Edge. How to prevent environmental and economic collapse. Heinonen, Sirkka, Keskinen, Auli & Ruotsalainen, Juho (2011). RIIHI Radikaalit innovaatiot ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi Tulevaisuusklinikan tulokset TUTUeJULKAISUJA 4/2011. Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto. Turku. Heinonen, Sirkka (2009). Strateginen ennakointi tulevaisuuden johtamisen osaamiskriteerinä. Tulevaisuuden johtaminen luku 12.5., s Julkaisussa: Tieto ja osaaminen kilpailuetuna 1/maaliskuu Johtamisen käsikirjat.kauppalehti. Helsinki. Heinonen, Sirkka (2008). Riskikäsitteen moniulotteisuus tulevaisuudentutkimuksessa. Futura 4/2008, Helsinki. Heinonen, Sirkka (2008). Hidas asuminen ja energia vähähiiliyhteiskunnassa. Sitra:n taustaselvitys Helsinki. Forssell, Jarno (toim.). Ekotietoisuus edistää bisnestä. Fennia 2/2008, Heinonen, Sirkka & Halonen, Minna (2007). Ekotehokkaan Maaseudun ja kaupunkiseudun kokeilumalleja. Teoriaa ja käytännön innovaatioita. (Raportti 1 ja Raportti 2) Heinonen ja Tuominen (toim) (2006). Matkalla tulevaisuuteen. Innovatiivisia avauksia tulevaisuuden asumiseen, liikkumiseen ja yrittäjyyteen. VTT-R Espoo 101 s. Heinonen et al. (2003). Kestääkö tietoyhteiskunta? Suomen ympäristö 603, 170 s. Pauli, Günter (2009). Blue Economy. Report to the Club of Rome. Kiitos! sirkka.heinonen (at) utu.fi Professori Tulevaisuuden tutkimuskeskus/turun yliopisto Helsingin toimisto Korkeavuorenkatu 25 A Helsinki Future of Media and Communications (FMC) https://sites.google.com/site/futuremediac/ Ennakointivalmennusta yrityksille ja organisaatioille 21

Näkökulmia matalaenergiaelämään

Näkökulmia matalaenergiaelämään Näkökulmia matalaenergiaelämään Prof. Sirkka Heinonen Tulevaisuuden tutkimuskeskus Sitran Energiaohjelma Energiatehokas tulevaisuus sanoista tekoihin 10.6.2008 Hanasaari, Helsinki Esityksen rakenne Tulevaisuuden

Lisätiedot

Miten tunnistamme heikkoja signaaleja tulevaisuuden kuntapalvelujen kehittämiseksi?

Miten tunnistamme heikkoja signaaleja tulevaisuuden kuntapalvelujen kehittämiseksi? Miten tunnistamme heikkoja signaaleja tulevaisuuden kuntapalvelujen kehittämiseksi? Prof. Sirkka Heinonen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto KUNTIEN TULEVAISUUSFOORUMI VII Teemasessio 2, Kuntatalo

Lisätiedot

Slow Life ja etäisyyksien hallinta

Slow Life ja etäisyyksien hallinta Slow Life ja etäisyyksien hallinta Prof. Sirkka Heinonen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto/helsingin toimisto Top Ten Futures IX - Etäisyyksien hallinta 2030 Teesejä tavaran liikuttamisen ja

Lisätiedot

Henkilöliikenteen tulevaisuus - kommenttipuheenvuoro

Henkilöliikenteen tulevaisuus - kommenttipuheenvuoro Henkilöliikenteen tulevaisuus - kommenttipuheenvuoro Prof. Sirkka Heinonen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun kauppakorkeakoulu, Helsingin toimisto Tulevaisuuden tutkimuksen seuran kuukausikokous 17.11.2009

Lisätiedot

Avauksia huomisen maailmaan kuinka sähköinen on tulevaisuutemme? Prof. Sirkka Heinonen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun kauppakorkeakoulu

Avauksia huomisen maailmaan kuinka sähköinen on tulevaisuutemme? Prof. Sirkka Heinonen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun kauppakorkeakoulu Avauksia huomisen maailmaan kuinka sähköinen on tulevaisuutemme? Prof. Sirkka Heinonen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun kauppakorkeakoulu FINGRID Kantaverkko 80 VUOTTA Verkkopäivä 20.8.2009, Grand Marina

Lisätiedot

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n TUOMAS VANHANEN KUKA Tu o m a s Tu m u Vanhanen Energiatekniikan DI Energialähettiläs Blogi: tuomasvanhanen.fi TEEMAT Kuka Halpaa öljyä Energian kulutus kasvaa Ilmastonmuutos ohjaa energiapolitiikkaa Älykäs

Lisätiedot

Puhtaan energian. 11.11.2013, Oulu. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM

Puhtaan energian. 11.11.2013, Oulu. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM Puhtaan energian liiketoimintamahdollisuudet 11.11.2013, Oulu Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM Globaalit ympäristöhaasteet Tuotannon siirtyminen halvempiin maihin Kasvava väestömäärä

Lisätiedot

Sähköisen liikenteen tiekarttatutkimus tuloksista tulevaisuuteen. Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Dipoli, Espoo 14.05.

Sähköisen liikenteen tiekarttatutkimus tuloksista tulevaisuuteen. Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Dipoli, Espoo 14.05. Sähköisen liikenteen tiekarttatutkimus tuloksista tulevaisuuteen Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Dipoli, Espoo 14.05.2014 Pekka Malinen Sisältö 1. Tausta 2. Visio 3. Toimenpideohjelma 4. Kehityspolut

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

Ihminen, tekniikka ja luonto

Ihminen, tekniikka ja luonto Ihminen, tekniikka ja luonto Prof. Sirkka Heinonen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Pentti Malaska seminaari Kohti planetaarista tietoisuutta - Malaska maailmassa ja maailmasta Järjestäjänä

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Kestävä talous & hyvinvointi: tulevaisuuden näkymiä

Kestävä talous & hyvinvointi: tulevaisuuden näkymiä Kestävä talous & hyvinvointi: tulevaisuuden näkymiä Tutkimusjohtaja, HTT, YTM, dosentti Jari Kaivo-oja Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto Kestävä talous Edellyttää

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia 8.5.2014 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014 2030 Biotalous on talouden seuraava aalto,

Lisätiedot

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Ekologinen jalanjälki Ekosysteempipalvelut ovat vakavasti uhattuna Erilaiset arviot päätyvät aina samaan

Lisätiedot

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia

Lisätiedot

Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma 18.11.2014 Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö

Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma 18.11.2014 Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma Biotalous tehdään yhteistyöllä Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Aiheet: 1. Biotalous ja hyvinvointi 2. Biotalous ja yhteistyö

Lisätiedot

KOULUTUS TULEVAISUUDESSA

KOULUTUS TULEVAISUUDESSA KOULUTUS TULEVAISUUDESSA Lukio Suomessa - Tulevaisuusseminaari 3.4.2014 Johanna Ollila, projektipäällikkö Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto TULEVAISUUDENTUTKIMUS Havainnointia mm. tilastot,

Lisätiedot

ENNAKOINTIA TULEVAISUUDEN TYÖSTÄ Kaupan Liiton koulutusvaliokunta 17.5.2010

ENNAKOINTIA TULEVAISUUDEN TYÖSTÄ Kaupan Liiton koulutusvaliokunta 17.5.2010 ENNAKOINTIA TULEVAISUUDEN TYÖSTÄ Kaupan Liiton koulutusvaliokunta 17.5.2010 www.ek.fi/oivallus Facebook: Oivallus twitter.com/oivalluksia kirsi.juva@ek.fi Valokuva: Kaarle Hurting Miksi tulevaisuutta mietitään,

Lisätiedot

Kemianteollisuuden näkemyksiä. Vientiliittojen jäte- ja materiaalihyödyntämispäivä

Kemianteollisuuden näkemyksiä. Vientiliittojen jäte- ja materiaalihyödyntämispäivä Kemianteollisuuden näkemyksiä Vientiliittojen jäte- ja materiaalihyödyntämispäivä 17.3.2014 Sami Nikander 14.3.2014 1 Resurssiviisasta taloutta hahmotelma Resurssien rajallisuus ja samanaikainen taloudellisen

Lisätiedot

Kestävä käsityö muutosvoimana. Antti Hautamäki Tutkimusprofessori Jyväskylän yliopisto Kestävä käsityömuotoilu seminaari 23.9.2009

Kestävä käsityö muutosvoimana. Antti Hautamäki Tutkimusprofessori Jyväskylän yliopisto Kestävä käsityömuotoilu seminaari 23.9.2009 Kestävä käsityö muutosvoimana Antti Hautamäki Tutkimusprofessori Jyväskylän yliopisto Kestävä käsityömuotoilu seminaari 23.9.2009 Muutospaineita syntymässä Ilmaston lämpeneminen (hiilijalanjälki) Luonnonvarojen

Lisätiedot

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Maailmanpolitiikka ja tulevaisuuden kehityslinjat Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 11.5.2010 Mitä on kestävä kehitys? Taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöllinen

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen globaalit ja paikalliset portinvartijat. Tuuli Kaskinen 6.9.2010 Keski-Suomen liitto www.demos.fi

Ilmastonmuutoksen globaalit ja paikalliset portinvartijat. Tuuli Kaskinen 6.9.2010 Keski-Suomen liitto www.demos.fi Ilmastonmuutoksen globaalit ja paikalliset portinvartijat Tuuli Kaskinen 6.9.2010 Keski-Suomen liitto www.demos.fi ILMASTON- MUUTOS Energiankulutus Autojen lukumäärä Lentokilometrit Globaalit materiaalivirrat

Lisätiedot

KAUPUNGIT RESURSSIVIISAIKSI. Jukka Noponen, Sitra LAHDEN TIEDEPÄIVÄ LAHTI SCIENCE DAY

KAUPUNGIT RESURSSIVIISAIKSI. Jukka Noponen, Sitra LAHDEN TIEDEPÄIVÄ LAHTI SCIENCE DAY KAUPUNGIT RESURSSIVIISAIKSI Jukka Noponen, Sitra LAHDEN TIEDEPÄIVÄ LAHTI SCIENCE DAY 10.11.2015 Miksi resurssiviisautta tarvitaan Miksi kaupunkien pitää muuttua Mitä resurssiviisaus tarkoittaa Mitä sillä

Lisätiedot

Asuntomarkkinat 2012 Kalastajatorppa 26.1.2012

Asuntomarkkinat 2012 Kalastajatorppa 26.1.2012 Asuntomarkkinat 2012 Kalastajatorppa 26.1.2012 Antti Nikkanen, projektiasiantuntija, DI Kari Kankaala, johtaja, TkT Tampereen kaupunki, kaupunkikehitys Smart City Fiksu kaupunki All Bright! Kaupunkien

Lisätiedot

Maailma huutaa, mitä Häme vastaa?

Maailma huutaa, mitä Häme vastaa? Maailma huutaa, mitä Häme vastaa? Seudullisen ennakoinnin strategisesta merkityksestä Prof. Sirkka Heinonen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun kauppakorkeakoulu HYVÄ HÄME Hämeen vaihtoehtoisia tulevaisuuskuvia

Lisätiedot

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? ClimBus päätösseminaari Finlandia-talo, 9.6.2009 Timo Karttinen Kehitysjohtaja, Fortum Oyj 1 Rakenne Kilpailuedusta ja päästöttömyydestä Energiantarpeesta ja

Lisätiedot

Kati Hienonen Perhosvaikutus Oy Syö ja sauno seminaari / 01.11. 2011. Hyvinvointi megatrendinä

Kati Hienonen Perhosvaikutus Oy Syö ja sauno seminaari / 01.11. 2011. Hyvinvointi megatrendinä Kati Hienonen Perhosvaikutus Oy Syö ja sauno seminaari / 01.11. 2011 Hyvinvointi megatrendinä Sisältö Miksi vastuullisuus, hyvinvointi ja hitaus voimistuu kuluttajakäyttäytymisessä? Elämysyhteiskunnasta

Lisätiedot

ja sen mahdollisuudet Suomelle

ja sen mahdollisuudet Suomelle ja sen mahdollisuudet Suomelle Asmo Honkanen, Luonnonvarakeskus 29.9.2015 Kuopio Biotalous on seuraava talouden aalto Biotalous on osa talouden uutta aaltoa, jossa resurssiviisaus ja luonnonvarojen kestävän

Lisätiedot

Energiatutkimuksen ennakointi ja muita huomioita energiasta. FT, TkL Saila Seppo Ohjelmapäällikkö

Energiatutkimuksen ennakointi ja muita huomioita energiasta. FT, TkL Saila Seppo Ohjelmapäällikkö Energiatutkimuksen ennakointi ja muita huomioita energiasta FT, TkL Saila Seppo Ohjelmapäällikkö 1 Energiatutkimuksen ennakointi (Energy futures 2030) Aikatähtäin asetettiin vuoteen 2030 Lähde: FFRC ebook

Lisätiedot

energiaviisaiden elämäntapojen portinvartija

energiaviisaiden elämäntapojen portinvartija HR energiaviisaiden elämäntapojen portinvartija 2 Työ on tärkein osa ihmisen elämän sisältöä yli 65 v. 46-55 v 26-35 v Lyhyt ammattikoulutus Opistotaso Akateeminen 0 25 50 75 100 Täysin samaa mieltä Jokseenkin

Lisätiedot

Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa

Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa Ulla Koivusaari 29.11.2007 Studia Generalia - luentotilaisuus Työelämäosaamisen edistäminen Pirkanmaalla 1 Sisältö Kestävä kehitys ja sen uhkatekijät

Lisätiedot

m u o v i t o N m a a i l m a

m u o v i t o N m a a i l m a muoviton maailma Putket, kaivot, säiliöt, pullot - muovi kuljettaa puhdasta vettä sinne, missä sitä tarvitaan. Muovi antaa suojaa eikä petä vaativissakaan olosuhteissa, samalla vesi säilyy puhtaana ja

Lisätiedot

Sinisen Biotalouden mahdollisuudet

Sinisen Biotalouden mahdollisuudet Sinisen Biotalouden mahdollisuudet MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI VESI JA KESTÄVÄ KEHITYS 19.3.2015 Säätytalo Asmo Honkanen, LUKE Timo Halonen, MMM Biotalous on seuraava talouden aalto Biotalous on osa

Lisätiedot

Biotalous ja hajautettu uusiutuva energia, HAMK

Biotalous ja hajautettu uusiutuva energia, HAMK ja hajautettu uusiutuva energia, HAMK Kestävästä suunnittelusta kestävään toteutukseen - vihreän talouden osaamisketjut työpaja 2/2 6.5.2015 Tapani Pöykkö Tiekartta HAMKin biotalouteen Strateginen pa osaajat,

Lisätiedot

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen

Lisätiedot

VÄHEMMÄSTÄ ENEMMÄN KESTÄVYYDESTÄ KILPAILUETUA

VÄHEMMÄSTÄ ENEMMÄN KESTÄVYYDESTÄ KILPAILUETUA VÄHEMMÄSTÄ ENEMMÄN KESTÄVYYDESTÄ KILPAILUETUA KTT, yritysfuturologi Tarja Meristö FuturesLab CoFi, Laurea 3.4.2014 Länsi-Uudenmaan sparrausfoorumi 4, Siuntio OLEMMEKO NYT TAITEKOHDASSA? Energiakriisit

Lisätiedot

Counting backwards. vähähiilisen asumisen skenaariot. Aleksi Neuvonen varapuheenjohtaja Dodo ry.

Counting backwards. vähähiilisen asumisen skenaariot. Aleksi Neuvonen varapuheenjohtaja Dodo ry. Counting backwards vähähiilisen asumisen skenaariot Aleksi Neuvonen varapuheenjohtaja Dodo ry. Tiedämme, että asiat eivät voi jatkua nykyisellään toteutuma lähde: Raupach et al.: Global and regional

Lisätiedot

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013 Nuukuusviikko 2013 LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ Nuukuusviikko vko 16 TEEMAVIIKKO, JOLLE ON TÄNÄ VUONNA VALITTU TEEMAKSI LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ NUUKUUSVIIKOLLA NOSTETAAN TÄRKEÄÄ KESTÄVÄN

Lisätiedot

Kestävät liiketoimintaratkaisut! Bisneksen tulostekijät! #FIBS_RP15!!

Kestävät liiketoimintaratkaisut! Bisneksen tulostekijät! #FIBS_RP15!! Kestävät liiketoimintaratkaisut! Bisneksen tulostekijät! #FIBS_RP15!! !!! Suomen johtava yritysvastuuverkosto! FIBS on Suomen johtava yritysvastuuverkosto. Autamme yrityksiä tekemään parempaa liiketoimintaa

Lisätiedot

Johdatus skenaarioihin ja rastityöskentelyyn. Low Carbon Finland Platform 2050 Työpaja 22.1.2013 Mikko Dufva ja Nina Wessberg, VTT

Johdatus skenaarioihin ja rastityöskentelyyn. Low Carbon Finland Platform 2050 Työpaja 22.1.2013 Mikko Dufva ja Nina Wessberg, VTT Johdatus skenaarioihin ja rastityöskentelyyn Low Carbon Finland Platform 2050 Työpaja 22.1.2013 Mikko Dufva ja Nina Wessberg, VTT 2 Miksi skenaarioita? Havainnollistavat erilaisia mahdollisia tulevaisuuksia

Lisätiedot

CORESMA 2012 Wanha Satama 8.2.2012. Antti Nikkanen, projektiasiantuntija, DI Kari Kankaala, johtaja, TkT Tampereen kaupunki

CORESMA 2012 Wanha Satama 8.2.2012. Antti Nikkanen, projektiasiantuntija, DI Kari Kankaala, johtaja, TkT Tampereen kaupunki CORESMA 2012 Wanha Satama 8.2.2012 Antti Nikkanen, projektiasiantuntija, DI Kari Kankaala, johtaja, TkT Tampereen kaupunki Smart City Fiksu kaupunki All Bright! Kaupunkien fiksuuteen vetovoimaan vaikuttaa

Lisätiedot

ASUINYMPÄRISTÖN LAATU HYVINVOINTITEKIJÄNÄ

ASUINYMPÄRISTÖN LAATU HYVINVOINTITEKIJÄNÄ ASUINYMPÄRISTÖN LAATU HYVINVOINTITEKIJÄNÄ Sirkka Heinonen Johtava tutkija, VTT Tulevaisuudentutkimuksen dosentti, Tulevaisuuden tutkimuskeskus Kommenttipuheenvuoro MAASEUDUN VETOVOIMAISUUS JA KULUTTAJIEN

Lisätiedot

Strateginen ketteryys

Strateginen ketteryys Strateginen ketteryys Strategisen ketteryyden ja herkkyyden rakentaminen organisaatioon ForeC Advisors Asko Horttanainen 1.9.2012 STRATEGINEN KETTERYYS STRATEGINEN KETTERYYS tarkoittaa kykyä tehdä tosiaikaisia

Lisätiedot

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin strateginen ohjelma CSO:n strategisia avainteemoja ovat: 1. Strateginen

Lisätiedot

Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys

Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys KOHTI KESTÄVIÄ VALINTOJA MITEN VOIMME VAIKUTTAA KIERTOTALOUTEEN Tuula Pohjola TkT Crnet Oy 4/21/2015 Crnet Oy/Tuula Pohjola 1 Tuula Pohjola, TkT Erityisala vastuullinen

Lisätiedot

KV-verkostot tunturissa Megatrendit & Ratkaisu 100 Suomi pärjää vain osaamiselle

KV-verkostot tunturissa Megatrendit & Ratkaisu 100 Suomi pärjää vain osaamiselle KV-verkostot tunturissa Megatrendit & Ratkaisu 100 Suomi pärjää vain osaamiselle Kalle Nieminen, Sitra @nieminenkalle Miten haaste on valittu? 1. 2. 3. Kysyimme suomalaisilta, mikä haaste Suomen on ratkaistava?

Lisätiedot

Tulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla

Tulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla 1 Tulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla Markus Pöllänen Lehtori, Tampereen teknillinen yliopisto Pirkanmaan ennakointiammattilaisten kokoontumisajot 28.5.2012 Tulevaisuudentutkimuksen lähtökohtana historian

Lisätiedot

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Voidaanko brändeillä vaikuttaa? Maaliskuu 2006 Professori Helsingin yliopisto Psykologian laitos gote.nyman@helsinki.fi Mistä tiedämme.? Miten voimme toimia.? Kenelle

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

Kaikkien osaaminen käyttöön

Kaikkien osaaminen käyttöön Kaikkien osaaminen käyttöön miksi aihe on Sitralle ja Suomelle keskeinen ja miten Sitran Ratkaisu 100 -haastekilpailu vie asiaa eteenpäin? Kalle Nieminen Asiantuntija, Sitra 13.12.2016 Kaikkien osaaminen

Lisätiedot

Kierrolla kärkeen. Suomen tiekartta kiertotalouteen Kari Herlevi, Sitra Jätehuoltopäivät

Kierrolla kärkeen. Suomen tiekartta kiertotalouteen Kari Herlevi, Sitra Jätehuoltopäivät Kierrolla kärkeen Suomen tiekartta kiertotalouteen Kari Herlevi, Sitra Jätehuoltopäivät 4.10.2016 Maailmanlaajuisesti uniikki tiekartta Hallitus: Suomesta kiertotalouden globaali kärkimaa 3 miljardin euron

Lisätiedot

Uusi puu kertoo, mihin puu pystyy SYYSKUU 2015

Uusi puu kertoo, mihin puu pystyy SYYSKUU 2015 Uusi puu kertoo, mihin puu pystyy SYYSKUU 2015 Esityspohjan malli 9/15/2015 1 Suomalainen metsäala hyödyntää uusiutuvia luonnonvaroja 2 Maailma vuonna 2030 on taas erilainen Meillä on monia haasteita globaalisti

Lisätiedot

ELINA HILTUNEN. matkaopas TULEVAISUUTEEN TALENTUM, HELSINKI 2012

ELINA HILTUNEN. matkaopas TULEVAISUUTEEN TALENTUM, HELSINKI 2012 ELINA HILTUNEN i matkaopas TULEVAISUUTEEN TALENTUM, HELSINKI 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Elina Hiltunen Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Päivi Koipijärvi Kuvat: Elina Hiltunen, Virpi Lehtinen

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Resurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille. Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6.

Resurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille. Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6. Resurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6.2015 Resurssiviisaus on valtava mahdollisuus Sitra Lari Rajantie

Lisätiedot

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Ammattilaisen kädenjälki 9.11.2016 Mia Nores 1 Cleantech eli puhdas teknologia Tuotteet, palvelut, prosessit ja teknologiat, jotka edistävät

Lisätiedot

Agroekologinen symbioosi - mikä, miksi?

Agroekologinen symbioosi - mikä, miksi? Agroekologinen symbioosi - mikä, miksi? Juha Helenius Helsingin yliopisto Palopuron agroekologinen symbioosi hankkeen (Ympäristöministeriö: RAKI-ohjelma) tulosseminaari, Knehtilän tila 10.2.2017, Hyvinkää

Lisätiedot

Markku J. Virtanen, Dr 31.3.2009

Markku J. Virtanen, Dr 31.3.2009 Aluetason energiaratkaisut Markku J. Virtanen, Dr 31.3.2009 Viitekehys paradigman muutokselle 2 Missä ja milloin innovaatiot syntyvät? Business (Kannattavuus) 3 Ekotehokkaan alueen suunnitteluperiaatteita

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Muut uusiutuvat energianlähteet. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014

Muut uusiutuvat energianlähteet. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014 Muut uusiutuvat energianlähteet Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014 Uusiutuvien energianlähteiden jakautuminen Suomessa 2011 Aurinkoenergia; 0,02 % Tuulivoima; 0,4 % Vesivoima; 11 % Metsäteollisuuden

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

Kilpailu tulevaisuuden Suomelle

Kilpailu tulevaisuuden Suomelle Kalle Nieminen Asiantuntija, Sitra 28.11.2016 Miksi juuri nyt? Megatrendit 2016 Osaamisen tunnistaminen tulevaisuudessa Ratkaisu 100 Kilpailu tulevaisuuden Suomelle 1 Miten haaste on valittu? 1. 2. 3.

Lisätiedot

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta Teknotarinoita Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta www.visiolehti.fi 1 Hyvinvointia Suomelle Teknologiateollisuus on Suomen tärkein vientiala. Teknologiayritykset toimivat

Lisätiedot

Agroekologinen symbioosi

Agroekologinen symbioosi Palopuron Agroekologinen symbioosi Juha Helenius Helsingin yliopisto Luomuinstituutin yleisöseminaarien sarja Tutkittua tietoa luomusta, Mikkeli 7.3.2017 Agroekologia 1. Tieteellinen tutkimusala, jonka

Lisätiedot

- Potentiaalia innovaatioiksi

- Potentiaalia innovaatioiksi - Potentiaalia innovaatioiksi Asmo Honkanen Luonnonvarakeskus 9.9.2016, Ruokaa lähelle ja kauas, Tervo Mitä on biotalous? Biotaloudella tarkoitetaan taloutta, joka käyttää uusiutuvia luonnonvaroja ravinnon,

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

Miten erikoistua älykkäästi? Julkinen, akateeminen ja yksityinen sektori kohtaavat

Miten erikoistua älykkäästi? Julkinen, akateeminen ja yksityinen sektori kohtaavat Miten erikoistua älykkäästi? Julkinen, akateeminen ja yksityinen sektori kohtaavat Uudenmaan maakuntaparlamentti Finlandia-talo 20.11.2014 Pirjo Ståhle Kaupunki 1.0 Metropolialueet rakentuivat satamien,

Lisätiedot

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Metsäalan nykytilanne Globaalit trendit sekä metsäbiotalouden

Lisätiedot

Ympäristöliiketoiminnan mahdollisuudet suomalaisille toimijoille. Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Kajaani 1.11.2012

Ympäristöliiketoiminnan mahdollisuudet suomalaisille toimijoille. Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Kajaani 1.11.2012 Ympäristöliiketoiminnan mahdollisuudet suomalaisille toimijoille Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Kajaani 1.11.2012 Sisällys Cleantechin strateginen ohjelma Puhtaan energian ohjelma Menestyvän

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa, mutta vähemmän kuin toimettomuus Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski Presidenttifoorumi

Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa, mutta vähemmän kuin toimettomuus Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski Presidenttifoorumi Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa, mutta vähemmän kuin toimettomuus Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski Presidenttifoorumi 10.11.2009 Ilmastonmuutos maksaa Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski 10.11.2009

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

LUONTO JA TULEVAISUUDEN KULUTTAJIEN TARPEET ELÄMYSTALOUDESSA

LUONTO JA TULEVAISUUDEN KULUTTAJIEN TARPEET ELÄMYSTALOUDESSA LUONTO JA TULEVAISUUDEN KULUTTAJIEN TARPEET ELÄMYSTALOUDESSA Prof. Sirkka Heinonen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Luontoaktiviteetit kansainvälisille markkinoille seminaari 4.12.2014 Outdoors

Lisätiedot

Visioita tulevaisuuden sähköverkosta. Kimmo Kauhaniemi Professori Teknillinen tiedekunta Sähkö- ja energiatekniikka

Visioita tulevaisuuden sähköverkosta. Kimmo Kauhaniemi Professori Teknillinen tiedekunta Sähkö- ja energiatekniikka Visioita tulevaisuuden sähköverkosta Kimmo Kauhaniemi Professori Teknillinen tiedekunta Sähkö- ja energiatekniikka Minä ja tiede -luento, Seinäjoki 17.5.2016 & Vaasa 19.5.2016 Sisältö 1. Sähköverkko 2.

Lisätiedot

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio,

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, 20.9.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Suvilahden ja Kivikon aurinkovoimalat PPA-uutuus Muuta aurinkoenergiaan

Lisätiedot

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Hämeenlinna 30.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut

Lisätiedot

Sukella tulevaisuusajatteluun

Sukella tulevaisuusajatteluun Sukella tulevaisuusajatteluun LUOVASSA TULEVAISUUSTILASSA Hämeenlinnan pilotissa Teknologiakeskus Innopark ja Hämeenlinnan ammattikorkeakoulun kirjasto Tulevaisuuden tutkimuskeskus/turun yliopisto 2 MITÄ

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio,

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, 12.5.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Kalasataman älykkäät energiajärjestelmät Suvilahden aurinkovoimala

Lisätiedot

Globaalit megatrendit biotalouden kasvun ajureina. Janne Peljo Sitra

Globaalit megatrendit biotalouden kasvun ajureina. Janne Peljo Sitra Globaalit megatrendit biotalouden kasvun ajureina Janne Peljo Sitra 5.10.2016 5 + 1 tärkeää Sitrasta 1. Eduskunnan lahja 50-vuotiaalle Suomelle 2. Riippumaton tulevaisuustalo: ennakoija, tutkija, visionääri,

Lisätiedot

Miksi jokaisen osaaminen pitäisi saada hyödynnettyä?

Miksi jokaisen osaaminen pitäisi saada hyödynnettyä? 15.3. MAAHANMUUTTAJAT AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA Miksi jokaisen osaaminen pitäisi saada hyödynnettyä? Kalle Nieminen, asiantuntija Miksi jokaisen osaaminen pitäisi saada hyödynnettyä? Megatrendit Kestävyyskriisi

Lisätiedot

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT 2 Maapallo kohtaa haasteet - kestävän kehityksen avaimet Vähähiilisyys Niukkaresurssisuus Puhtaat

Lisätiedot

Megatrendejä ja heikkoja signaaleja - Tulevaisuus pääkaupunkiseudun reunalla -

Megatrendejä ja heikkoja signaaleja - Tulevaisuus pääkaupunkiseudun reunalla - Megatrendejä ja heikkoja signaaleja - Tulevaisuus pääkaupunkiseudun reunalla - Prof. Sirkka Heinonen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Mäntsälän maankäytön visio 2050 luentosarja Mäntsälän

Lisätiedot

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt 1. Emme tuhlaa luonnonvaroja ja saastuta ympäristöä - tasapaino luonnon käytön ja suojelun välillä 2. Huolehdimme ihmisten hyvinvoinnista

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Kestävään alue- ja yhdyskuntasuunnitteluun

Kestävään alue- ja yhdyskuntasuunnitteluun Kestävään alue- ja yhdyskuntasuunnitteluun Kehittämispäällikkö Marianne Matinlassi johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009 Marianne Matinlassi Kestävän kehityksen määrittelyä

Lisätiedot

Jukka Vepsäläinen, TEM Toimialapalvelu 16.11.2010

Jukka Vepsäläinen, TEM Toimialapalvelu 16.11.2010 2 16.11.2010 Mitä on ennakointi? Historiantutkimus, muisti, tilastot Tilastot, havaittava todellisuus, totuus Tilastoihin perustuvat trendit, ennusteet arvot, tavoitteet, tulevaisuudentutkimus EILEN NYT

Lisätiedot

KOHTI UBIIKKIA OPPIMISTA JA MERKITYSYHTEISKUNTAA

KOHTI UBIIKKIA OPPIMISTA JA MERKITYSYHTEISKUNTAA KOHTI UBIIKKIA OPPIMISTA JA MERKITYSYHTEISKUNTAA Professori Sirkka Heinonen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto, Helsingin toimisto VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 3.12.2012, Helsingin

Lisätiedot

Metsien käytön kehitys. Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus 2.12.2013

Metsien käytön kehitys. Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus 2.12.2013 Metsien käytön kehitys Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus 2.12.2013 Skenaariot Baseline Baseline80 Jatkuva kasvu Säästö Muutos Pysähdys Baseline ja Baseline80 Miten

Lisätiedot

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013 VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11. Meri Vehkaperä, KTL, lehtori, konsultti S-posti: meri.vehkapera@haaga-helia.fi Puh. 040 514 0646 2 Tänään aiheena Vastuullisuuden käsitteitä ja tasoja

Lisätiedot

Miten teknologia muuttaa maailmaa ja maailmankuvaamme? Vesa Lepistö näyttelytuottaja Tiedekeskus Heureka

Miten teknologia muuttaa maailmaa ja maailmankuvaamme? Vesa Lepistö näyttelytuottaja Tiedekeskus Heureka Miten teknologia muuttaa maailmaa ja maailmankuvaamme? Vesa Lepistö näyttelytuottaja Tiedekeskus Heureka Esityksen sisältö 1. Teknologian ominaispiirteitä 2. Teknologian ennakointia - karkaako mopo käsistä?

Lisätiedot

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Energiatehokas ja kestävä Uusien ratkaisujen testaus Käyttäjät mukaan Rakentuu paikallisille vahvuuksille Elinvoimainen elinkeinoelämä

Lisätiedot

Kestävä kehitys autoalalla

Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. YK Brundtlandin komissio 1987 2 Kestävän

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Miksei maalle saisi muuttaa? - Hiilidioksidipäästöt

Miksei maalle saisi muuttaa? - Hiilidioksidipäästöt Miksei maalle saisi muuttaa? - Hiilidioksidipäästöt Jukka Heinonen, TkT, tutkija Aalto yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu Maankäyttötieteiden laitos 25.4.2012 1 Aluerakenne vs. hiilijalanjälki tiivis

Lisätiedot

Vihreä IT: Tulevaisuuden trendi vai hypeä? Harri Paloheimo NRC Green Team Leader

Vihreä IT: Tulevaisuuden trendi vai hypeä? Harri Paloheimo NRC Green Team Leader Vihreä IT: Tulevaisuuden trendi vai hypeä? Harri Paloheimo NRC Green Team Leader Agenda Miten IT kuormittaa ympäristöä? Ympäristöystävällisyyden merkitys yrityksille tulevaisuudessa? ICT = Information

Lisätiedot