RAAHEN TEKNIIKAN JA TALOUDEN KAMPUSTA KOSKEVA SELVITYS

Transkriptio

1 RAAHEN TEKNIIKAN JA TALOUDEN KAMPUSTA KOSKEVA SELVITYS Pertti Törmälä DI, KT

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO SELVITYSTYÖN MENETELMÄT NYKYTILANTEEN ARVIOINTI Vetovoimaisuus ja valmistuneiden määrät Pedagogiset näkökulmat Muutosvalmius Nykyinen koulutustarjonta Koulutustarve Raahen seudulla Metallin toimiala ICT-Toimiala Palveluala Ydinvoimala Kultakaivos Kunnallinen päätöksenteko Oulun yliopiston ja VTT:n visiot Toisen asteen koulutus TULEVAISUUSNÄKYMÄ TÄMÄN HETKISILLÄ TOIMILLA Korkeakoulutuksen ongelmat Muutoksen lähtökohdat TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Raahen tekniikan ja talouden kampuksen tulevaisuuden vaihtoehdot Ehdotus korkeakoulujen yhteisestä yksiköstä Tarvittavia päätöksiä Raahen TEKO - brändi Päätökset käynnistämisestä Päätökset voimavarojen yhteenkokoamisesta Päätökset kampuksen toiminnan kehittämisestä Tilaratkaisut Kampuksella tehtävät muutokset Muut näkymät JOHTOPÄÄTÖSTEN KRIITTINEN ARVIOINTI LÄHTEET...18 Liitteet: Liite 1 (s.20) Liite 2 (s.21) Liite 3 (s.22) Liite 4 (erillinen pdf-tiedosto) 1

3 1. JOHDANTO Tämä selvitysraportti on tehty Oulun seudun ammattikorkeakoulun tilauksesta. Sen kohteena on ammattikorkeakoulun Raahen tekniikan ja talouden kampus. Selvitystarve johtuu opetusministeriön kanssa tehdystä tavoitesopimuksesta, jossa todetaan seuraavaa: Ammattikorkeakoulun Raahen toimipisteen mahdollisuudet toimia ammattikorkeakoulun toimipisteverkossa arvioidaan sopimuskaudella kriittisesti korkeakoulun strategisen toiminnan näkökulmasta. (OPM 2009a) Ammattikorkeakoulun johto joutuu tekemään päätökset ja etsimään uudet ratkaisut opetusministeriön ohjauksen alaisena. Ohjaus toteutetaan opetusministeriön ja ammattikorkeakoulun välillä tavoiteneuvotteluna ja sen tuloksena syntyvänä tavoitesopimuksena. Neuvotteluja ohjaavat koulutuspoliittiset linjaukset. (OPM 2008) Opetusministeriön laatima Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen suuntaviivat vuosille linjaa mm., että korkeakoulujen ja niiden toimipisteiden määrä vähenee, korkeakoulut ovat nykyistä vahvempia eikä uusia tutkinnonanto-oikeuksia korkeakouluille anneta. (OPM 2008a) Vallitseva koulutuspolitiikka suosii työelämätarpeista lähtevää profiloitumista ja erikoistumista. Se kannustaa etsimään luovia ja innovatiivisia koulutusratkaisuja, sekä perustamaan yhteisiä kampuksia ja yhteistyöelimiä, joiden avulla voidaan tehdä laajaa ja syvällistä yhteistyötä eri koulutusasteiden välillä. Opetusministeriön kehittämissuunnitelmassa (OPM 2007) kannustetaan tekemään korkeakoulujen välisiä kansallisia ja strategisia liittoutumia. Voimavarojen tarkoituksenmukaisen käytön mahdollistamiseksi ja opetuksen laadun varmistamiseksi yksittäisiä oppisisältöjä voidaan alueellisesti toteuttaa ja hankkia ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteistyönä. Hiljattain voimaan tulleen Yliopistolain 558/ :n mukaan yliopistoilla voi olla yhteisiä yksiköitä ammattikorkeakoulujen, tutkimuslaitosten tai muiden julkisten taikka yksityisten yhteisöjen tai säätiöiden kanssa. 2. SELVITYSTYÖN MENETELMÄT Oulun ammattikorkeakoulu ei määritellyt ennakkoon, miten opetusministeriön edellyttämä selvitystyö on toteutettava. Allekirjoittaneelta on pyydetty ehdotusta työn toteuttamisesta ja sen eri vaiheesta. Selvitystyö jakaantui ennakkosuunnitelman mukaisesti seuraaviin vaiheisiin: 1. Nykytilanteen kartoitus ja analyysi asiakirjojen ja tietokantojen perusteella (lokakuu 2009) 2. Raahen työelämän edustajien odotusten kartoitus (marraskuu 2009) 3. Raahen kaupungin ja lähialueiden kuntien odotusten kartoitus (marraskuu 2009) 4. Eri odotusten muokkaaminen yhteiseksi tavoitetilaksi (marraskuu 2009) 5. Ministeriöiden ja muiden tahojen tukimahdollisuuksien selvittäminen tavoitetilan saavuttamiseksi (joulukuu 2009) 6. Muutostarpeiden määrittely, joilla nykytila saatetaan tavoitetilaan (joulukuu 2009) 7. Suositukset käytännön toimenpiteistä (joulukuu 2009) 8. Loppuraportin luovutus

4 Selvitys toteutettiin välisenä aikana. Nykytilanteen kartoittamiseksi selvitysmies pyysi eri osapuolilta käyttöönsä asiaan liittyviä asiakirjoja. Raahen työelämän edustajien ja kuntien odotusten kartoitus toteutettiin kahdelle erillisellä käynnillä, joista ensimmäinen tapahtui ja toinen Näissä haastattelutapaamisissa selvitysmies tapasi yhteensä 26 henkilöä. Sen lisäksi Raahen kampuksen henkilökunta, johtoryhmä ja henkilökunnan edustajat saivat esittää mielipiteitään useassa eri tilaisuudessa. Käyntien ohjelmat ja haastatellut henkilöt on lueteltu liitteissä 1 ja 2. Ministeriöiden ja muiden tahojen näkemykset selvitysmiehen ehdotuksiin toteutettiin erillisinä haastatteluina. Haastatellut henkilöt ja tapaamisajankohdat esitellään liitteessä NYKYTILANTEEN ARVIOINTI 3.1. Vetovoimaisuus ja valmistuneiden määrät Oulun seudun ammattikorkeakoulun vuonna 2003 laaditun strategian (AMK- hallitus hyväksynyt ) tavoitetila on asetettu vuodelle 2010, joten se on jo vanhentunut ja uutta ollaan parhaillaan valmistelemassa. Vuonna 2003 laaditussa strategiassa on asetettu tavoitteeksi Raahen ja Oulaisten vetovoiman lisääminen. (OAMK 2003) Strategiassa ei ole esitetty mitään keinoja, joiden avulla vetovoimaa aiotaan lisätä. Ilmeisesti strategian epämääräinen ilmaus ja selvästi määriteltyjen tavoitelukujen puuttuminen on syynä siihen, että vetovoimaisuudesta ja siihen liittyvästä tilastoaineiston tulkinnasta on muodostunut keskeinen väittelynaihe. Opetusministeriö on laatinut korkeakoulujen toiminnan arviointia varten varsin kattavan mittariston, johon kerätään tietoa eri lähteistä. Yksittäisen ammattikorkeakoulun toiminnan tuloksia verrataan vuosittain muihin ammattikorkeakouluihin. Tarkkojen tilastotietojen pohjalta käydään tavoiteneuvottelut ja sovitaan tulevista toimenpiteistä. Opetusministeriö ei ole määritellyt millekään yksittäiselle mittarille ehdotonta ylä- tai alarajaa, vaan tilannetta arvioidaan laajana kokonaisuutena. Teknillisen korkeakoulutuksen kansallinen yhteistyöryhmä on määritellyt insinöörikoulutusta tarjoavan kampuksen kriteereitä ja pyrkinyt näin konkretisoimaan tavoitteita. Kriteerien mukaan suomenkielisessä koulutuksessa ensisijaisten hakijoiden määrän tulee olla 1,5- kertainen aloituspaikkoihin nähden ja opintojen aloittaneiden määrän suhteessa tavoiteltuun aloituspaikkamäärään on oltava vähintään 1. Kampuksen minimikokona pidetään vähintään 500 tekniikan opiskelijaa ja 500 muun alan opiskelijaa ja tekniikan alalla aloituspaikkoja keskimäärien tulee olla vähintään 40 koulutusohjelmaa kohden. Valmistuneiden osuus opintonsa aloittaneista tulisi olla nyt 65 % ja tavoitteena on sen nostaminen 75 %:iin vuoteen 2020 mennessä. (Tekniikan akateemisten liitto 2009) Liitteenä 4 oleva taulukko osoittaa, että Raahessa toimivien koulutusohjelmien vetovoimaisuuteen liittyy merkittäviä ongelmia eikä kaikkia aloituspaikkoja ole saatu täyteen. Usein on jouduttu turvautumaan täydennyshakuihin, mikä jo sinällään kertoo vakavasta vetovoimapulasta. Koulutusohjelmien aloituspaikkojen määrät ovat yhtä lukuun ottamatta alle 40. Kampuksen opiskelijamäärä on laskenut jatkuvasti ollen nyt n. 600 opiskelijaa. Tämän lisäksi kahdessa nuorisoasteen koulutusohjelmassa keskeyttäneiden määrä on n. 70 % ja yhdessä n. 50 %. (ASIO 2009) Haastattelujen yhteydessä nousi varsin usein esille, ettei Raahen kampuksen markkinointiin ole panostettu. Asia esitetään mm. Raahen kauppakamariosaston lausunnossa (Raahen Kauppa- 3

5 kamariosasto 2009). Haastattelujen perusteella on kuitenkin vaikea löytää sellaisia tosiasioita, mihin nuoriin suunnattu uskottava markkinointikampanja voitaisiin perustaa. Keskeyttäneiden suuri määrä syö osaltaan uskoa siihen, että vallitsevat ongelmat voitaisiin poistaa markkinointikampanjan avulla. Koulutuksen vetovoimaisuuden ratkaisee nuorison silmissä viime kädessä koulutuspaikkakunnan koko ja sen tarjoamat monipuoliset vaihtoehdot. Raahenkaan tapauksessa kyse ei ole opetuksen laadusta, vaan vaihtoehtojen puutteesta. Opetusministeriön pyrkimyksenä on vähentää ja yhtenäistää koulutusohjelmien nimikkeitä ja samalla laajentaa ja monipuolistaa koulutusohjelmien sisältöjä. Tätä on pidetty tärkeänä, jotta työnantajille syntyisi selkeämpi kuva koulutuksen rakenteista. Rajallisella määrällä koulutusohjelmanimikkeitä synnytetään koko maan kattava koulutustarjonta. Tämä selittää ainakin osaltaan sen, että Oulun ja Raahen kampuksilla toteutetaan pakostakin samannimisiä koulutusohjelmia. Haastatteluissa esille nostettu väite, että Oulussa olisi tietoisesti käynnistetty päällekkäistä toimintaa, ei tässä valossa ole koko totuus. Käytännössä tämä tarkoittaa myös sitä, ettei brändin luominen ole mahdollista koulutusohjelman nimikkeen avulla. Brändin luominen muilla keinoilla on mahdollista - nyt jopa koulutuspoliittisesti suositeltavaa. Raahessa perusongelmana voi olla se, että kaikille toteutetuille työelämätähtöselle hankkeille on keksitty omat nimet, mikä on estänyt brändin syntymisen raahelaiselle työelämälähtöiselle toiminnalle, jonka varaan sen olisi ilmeisesti voinut rakentaa Pedagogiset näkökulmat Vallitsevan korkeakoulupolitiikan mukaan tavoitteena on luoda opiskelijoiden toiveiden mukaisia riittävän suuria kampuksia, jotka tarjoavat opiskelijoille valinnanvaraa ja mahdollisuuden monialaiseen opiskeluun. Raahen tekniikan ja liiketalouden kampuksella valinnaisuudet ja mahdollisuudet monialaiseen opiskeluun ovat rajallisia. Keskeytysten johdosta kutistuvat opetusryhmät eivät mahdollista suuntautumisvaihtoehtojen tarjoamista opiskelijoille. Opetusta joudutaan yhdistämään taloudellisten realiteettien näkökulmalta, jotka eivät vastaa tämän päivän opiskelijoiden odotuksia. Tämä lisää osaltaan keskeytyksiä ja aiheuttaa lisääntyvää kierrettä kohti uusia ongelmia. Opettajat ja opiskelijat näkevät ja kokevat käytännön opetustilanteissa tilanteen hallitsemattomuuden, jonka perusteella jokainen tekee omat ratkaisunsa jatkosta Muutosvalmius Kampuksen edustajien kanssa käytyjen haastattelujen perusteella voidaan todeta, että pitkään jatkunut epätietoisuus kampuksen tulevaisuudesta vaikeuttaa toimintaa. Opettajakunnan taholta esitettiin jopa näkemyksiä, että oleellisempaa on päätöksen tekeminen kuin sen sisältö. Ilmapiiristä on aistittavissa myös tietynlainen vastakkainasettelu pääkampuksen ja Raahen kampuksen välillä. Tämä on osaltaan vaikuttanut siihen, että tilanne on patoutunut eikä yhteistä tulevaisuutta osana Oulun seudun ammattikorkeakoulua pystytä näkemään voimavarana. Muutosvalmiuden ja halukkuuden olemassa olo tuotiin kuitenkin selkeästi esille haastattelujen yhteydessä ja valmiutta muutoksiin korostettiin. 4

6 3.4. Nykyinen koulutustarjonta Raahen tekniikan ja talouden kampuksen nuorisoasteen koulutusohjelmat ovat: Insinöörikoulutus - Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma - Degree Programme in Information Technology - Tietotekniikan koulutusohjelma. Tradenomikoulutus - Liiketalouden koulutusohjelma - Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma Liitteestä 4 ilmenee viime vuosien koulutusmäärät nuorten tutkintoon johtavassa koulutuksessa, aikuisten tutkintoon johtava koulutus ja ammatilliset erikoistumisopinnot. Raahen korkeakoulutusta koskevissa kannanotoissa todetaan varsin yksimielisesti, että Raahen tekniikan ja talouden kampuksen nykyiset nuorisoasteen koulutusohjelmat vastaavat hyvin Raahen seudun elinkeinorakennetta. Nimikkeiden tasolla tilanne onkin näin, sillä Raahessa toimivat kolme koulutusalaa vastaavat Raahen seudun elinkeinoelämän pääalueita: metalli-, ICT- ja palvelutoimialoja. Raahen tekniikan ja talouden yksikkö on lisäksi osallistunut aktiivisesti erilaisiin hankkeisiin. Liiketalouden hanketoiminta on lisääntynyt varsin nopeasti (Luukkonen M. 2009). Pehr Brahe Ohjelmistolaboratorio on yhteinen Oulun yliopiston, Oulun seudun ammattikorkeakoulun ja VTT:n kanssa. Toteutetut hankkeet ovat kehittäneet tietotekniikka-, ohjelmistoala-, metalli- ja konepajateollisuutta, liike-elämää ja markkinointia sekä hyvinvointialaa. Viimeaikoina on panostettu yrittäjyyteen ja siihen liittyviä hankkeita on toteutettu eri sidosryhmien kanssa. Valtakunnallisessa opinnäytekilpailussa kampuksen tietotekniikan koulutusohjelma on menestynyt erinomaisesti. Yhteistyö alueen kehittäjiin, esimerkiksi Raahen seudun yrityspalveluihin / kehittämiskeskukseen, osaamis- ja aluekeskusohjelmiin sekä Softpolis- ja Steelpolis yrityksiin, on ollut vilkasta. Myös aikuiskoulutus on ollut aktiivista ja perustunut alueen työelämän tarpeeseen. (Pieskä T. 2009, Kekkonen 2009) 3.5. Koulutustarve Raahen seudulla Metallin toimiala Raahen metalliteollisuudessa on kaikkiaan 3500 työpaikkaa ja konepaja-alalla 600 työpaikkaa. Rautaruukki Oyj Raaheen juurtuneena suurena yrityksenä vaikuttaa alueen toimintaympäristöön merkittävästi. Tämän tosiasian tunnustaminen ja tiedostaminen on erityisen tärkeää Raahessa tulevan korkeakoulutoiminnan kannalta (haastattelu: Pisilä E. ja Tanska V.). Rautaruukki Oyj on käynnistänyt juuri masuunin uudistamisen, mikä näillä näkymin tarkoittaa toiminnan jatkumista Raahessa ainakin seuraavat 20 vuotta. Raahen kaupunki on omalta osaltaan halunnut varmistaa tehtaan toimintaa ja investoinut merkittävästi satamaan. Yrityksen ympärille on syntynyt laaja ja monipuolinen yritysrypäs, jotka toimivat Rautaruukki Oyj:n alihankkijoina. Näistä yrityksistä on syntynyt merkittäviä kansainvälisiä toimijoita, jotka ovat jatkuvasti kehittäneet 5

7 toimintaansa. Tehdas tarvitsee jatkossakin ympärilleen korkeatasoisen paikallisen yritysjoukon. (haastattelu: Pisilä E. ja Tanska V.) Teräksen jalostus edellyttää jatkuvaa tutkimusta ja tuotekehitystä. Tavoitteena on tehdä yhä lujempaa terästä, joka soveltuu keveyttä vaativiin tuotteisiin. Tuotekehitys on koko ajan mukana uusimmissa innovaatioissa, kuten esimerkiksi nyt tuulivoimalaitoksiin tarvittavissa tuotteissa. Teräksen tuotannon kehittämisen tuloksena syntyy myös sellaisia uusia innovaatioita, jotka eivät välttämättä liity suoraan yrityksen omaan toiminta-ajatukseen. Näiden innovaatioiden jatkojalostamiseen ja kaupallistamiseen tarvitaan korkeakouluja ja uusia yrittäjiä. Tehdasmiljöö pitää sisällään laajan kirjon erilaisia tarpeita kuten esim. liiketoimintaa, kansainvälisyyttä, yleistä hyvinvointia, kulttuurien tuntemusta jne. Rautaruukki Oyj:n taholta toivotaan nykyistä laajempaa syvällisempää yhteistyötä yliopiston ja ammattikorkeakoulun suunnalta. (haastattelu: Pisilä E. ja Tanska V.) Rautaruukki Oyj:n oma teollisuusoppilaitos toimii aktiivisesti ja sen kautta tulee valtaosa uusista työntekijöistä. Työnjohtajatarpeen tyydyttämiseksi on käynnistetty teräsmestarin koulutus. Oppilaitos on vetovoimainen ja systemaattisesti rakennettu vastaamaan yrityksen tarvetta. Yritys tarjoaa vuosittain lähes 700 kesätyöpaikkaa ja teetättää n. 100 opinnäytetyötä. (haastattelu: Pisilä E. ja Tanska V.) Rautaruukki Oyj on malliesimerkki uusien innovaatioiden ja yritystoiminnan synnyttäjänä. Kaikkien Raahessa toimivien yritysten historia noudattaa pitkälle samantapaista kehityskaavaa. Käytän tässä yhteydessä tilanteen havainnollistamiseen R-Taso Oy:tä esimerkkinä: Rautaruukki Oyj:n palveluksessa on idearikas henkilö, joka näkee kokoajan uusia ideoita ja tekee niistä aloitteita. Yritys palkitsee häntä niistä sovitun mukaisesti. Henkilö kokee kuitenkin, ettei hän voi riittävästi toteuttaa itseään ja perustaa oman yrityksen. Yritys alkaa valmistaa portaita, turvatasoja, kaiteita, turvaportteja jne. Entinen työnantaja on luonnollinen asiakas. Yrittäjä käynnistää työn ohessa edellä mainittujen tuotteiden määrätietoisen tuotekehittelyn teettämällä jatkuvasti erilaisia päättötöitä. Portaat suunnitellaan helposti työmaalla koottaviksi. Tarvittavat osat pitää standardisoida eikä ole olemassa valmista standardia, mistä syystä yrityksen tuotteesta tulee standardin pohja. Yritys huomaakin olevansa turvatuotteiden johtava asiantuntija Suomessa. Tuotekehitys jatkuu tuotteiden kiinnitysmenetelmiin ja niiden standardisoimiseen. Näin yrityksestä tulee tämänkin toimialueen johtava asiantuntija. Kansainväliset tehdassuunnittelijat alkavat käyttää yrityksen kehittämiä kokonaisratkaisuja, koska se helpottaa heidän suunnittelutyötään. Yritys huomaa olevansa merkittävin turvalaitteiden valmistaja myös kansainvälisillä tehdasmarkkinoilla. Onneksi yritystoimintaan liittyy tässä vaiheessa mukaan seuraava sukupolvi. Näin käynnistetään virtuaalisen tehtaan suunnittelu, jonne yrityksen turvalaitteet sijoitetaan ja turvatuotteet esitellään havainnollisesti useilla eri kielillä. Seuraavaksi yritys siirtyy 3-D digitaalisen suunnittelun. Suunnittelijat voiva hakea portaiden valmiit suunnitelmat yrityksen nettisivuilta ja liittää ne suunnitelmiinsa. Yritys on varmistanut maailmanlaajuiset markkinat koko ketjun jatkuvalla tuotekehityksellä. Se tarvitsee edelleenkin Rautaruukki Oyj:tä, omia työntekijöitä valmistamaan tuotteet ja vahvan asiantuntijajoukon. Oheistuotteena syntyy uusia innovaatioita, joita joku toinen voisi hyödyntää ja jatkojalostaa omana yritystoimintana. (haastattelu: Törmänen T.) 6

8 Edellä kuvattu esimerkki havainnollistaa yrityksen todellisen osaamistarpeen, johon alueen koulujen tulisi pystyä vastamaan. Raahen tekniikan ja liiketalouden kampuksella noin viisi vuotta toimineen kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelman rooli on tietenkin edelleen tärkeä. Se perustettiin vahvan raahelaisen painostuksen tuloksena. Ennen käynnistymistä tehty selvitystyö (OAMK 2002) osoitti koulutustarpeen olemassa olon. Tuolloin tehdyn selvityksen peruslähtökohtiin ei vuoden 2002 jälkeen ole tullut muita muutoksia kuin Rautaruukki Oyj:n päätös pitkäaikaisesta sitoutumisesta toimimaan Raahessa, mikä luo vankan pohjan koulutustarpeelle. Raahessa on syntynyt idea, jonka mukaan Rautaruukin teollisuusoppilaitoksen vetovoimaa aiotaan hyödyntää laajemmin. Niille opiskelijoille, jotka ovat pyrkineet, mutta eivät ole päässeet teollisuusoppilaitokseen, tarjottaisiin uutta PK -yritysten tarpeisiin suunniteltua koulutusohjelmaa. Hanke ei ole kuitenkaan konkretisoitunut eikä edennyt toteutusasteelle. (haastattelu: Aalto R.) Raahen seudulla olevaa toisen asteen koulutusta ei ole koottu yhdeksi kokonaisuudeksi, jolla olisi pyritty vastaamaan alueen poikkeuksellisiin tarpeisiin. Metallialan koulutusta tarjoavat aiemmin mainittujen lisäksi Raahen ammattiopisto ja Raahen Ammatillinen Aikuisopisto. (haastattelu: Ansamaa J.P.) ICT-Toimiala ICT toimialan työllistää Raahen seudulla tällä hetkellä n. 700 henkilöä. Raahen seutukunnan elinkeinostrategiassa toimialan painopisteiksi on määritelty metallin, kaupan ja palveluiden rajapintoihin liittyvät tuotteet ja palvelut sekä langattomaan ICT:hen liittyvät tuotteet ja palvelut. (Raahen seutukunta 2009) ICT-foorumin märittelemän vision mukaan: Raahen alue on kilpailukykyinen ja vetovoimainen ICT-yritysten toimipaikka, jonne syntyy uusia ICT-työpaikkoja ja etabloituu uusia ICT-yrityksiä. Softpolis on tunnettu brändi alan toimijoiden keskuudessa ja alueella tekojen kautta. (Korhonen 2009) Käytössä olevien haastattelujen ja asiapapereiden perusteella on vaikea nähdä, että polku visioon olisi selkeä. Perusongelmana on uskottavan veturin puuttuminen. Toiminta on hajaantunut moniin erillisiin hankkeisiin. Vaarana on, että hankkeita kyllä saadaan liikkeelle, mutta niiden hyöty paikallisten yritysten kannalta jää vähäiseksi. Vahvan tukijalan raahelaiseen ICT- toimialaan antaa haastattelujen perusteella saatu arvio siitä, että Rautaruukki Oyj työllistää 40 ICT-osaajaa tehtaalla ja 80 henkilöä alihankintatöissä Raahen seudun yrityksissä (haastattelu: Tuomikoski E.). Tältä osin myös ICT:n osaajien tarve on luonteeltaan pysyvää ja paikkakuntaan sidottua. Muilta osin ITC-toimialan tulevaisuuden näkymät eivät ole yhtä selkeät. Toimialan laajuus Raahessa on voinut perustua muualla vallinneeseen työvoimapulaan. Tätä kilpailuetua Raahella ei samassa mittakaavassa enää ole. Raahen tekniikan ja talouden kampuksella on toiminut jo 10 vuotta Degree Programme in Information Technology ja vuodesta 1972 perinteinen tietotekniikan koulutus, joka oli aikoinaan edelläkävijä maassamme. Raahella oli pitkään monopoliasema tietotekniikan insinöörien ja teknikoiden kouluttajana. Vanha perinne näkyy yhä edelleenkin suurena aloituspaikkojen määränä. 7

9 Palveluala Paikkaan sidoksissa oleva metalli- ja konepajateollisuus takaavat sen, että Raahen seudulla tarvitaan jatkossa myös kaupan alan uusia osaajia. Ala työllistää tällä hetkellä Raahessa 1400 henkilöä. (Raahen kauppakamariosasto 2009). Sama koskee myös terveydenhuoltoa, jonka parissa työskentelee kaikkiaan n. 700 henkilöä. (Raahen seudun terveydenhuollon kuntayhtymä 2009) Palvelualojen haasteeseen pyrkii vastaamaan Raahessa tradenomikoulutuksen liiketalouden ja tietojenkäsittelyn koulutusohjelmat Ydinvoimala Fennovoiman antamien tietojen mukaan mahdollisesti Pyhäjoelle sijoittuvan ydinvoimala-hankkeen arvioidut alueelliset talous- ja työllisyysvaikutukset ovat merkittävät. Pysyviä työpaikkoja syntyy noin 500 henkilölle, lisäksi vuosihuoltojen (1 kk) aikana tarvitaan ylimääräiset 500 henkilöä. Rakennusaikana työpaikkoja muodostuu henkilölle ja ydinvoimalan sijoitusalueelle muodostuu alihankintoina yli 3000 henkilötyövuotta, ylipäätään Suomeen muodostuu alihankintoina henkilötyövuotta. Ydinvoimalan tuomat kiinteistöverotulot ovat sen valmistuttua 3,5-5 miljoonaa euroa vuodessa ja kunnallisvero käyttövaiheessa noin 2 miljoonaa euroa vuodessa. Vaikutukset eivät olennaisesti riipu siitä, mikä vaihtoehtoisista sijoituspaikoista valitaan. Raahelaisilla yrityksillä on paljon ydinvoimalan rakentamiseen ja kunnossapitoon liittyvää osaamista ja näin hyvät mahdollisuudet menestyä kansainvälisessä tarjouskilpailussa. (Fennovoima 2009, Tigerstedt 2009, haastattelu: Kallio T.) Ydinvoimalaan tarvitaan henkilöstöä kaikilta eri koulutustasoilta neljään päätehtävään: voimalan käyttöön, kunnossapitoon, tekniseen suunnitteluun sekä hallintoon. Prosessiteollisuuteen verrattuna, tiukkojen turvallisuus- ja laatuvaatimuksien takia, ydinvoimaan tarvitaan tavallista enemmän korkeakoulutettua henkilöstöä. Tarvittavaa insinööriosaamista tarvitaan käyttö- ja kunnossapitoon mm. kone-, sähkö-, automaatio-, prosessi- ja tietotekniikka-aloilta. Voimalaitoksella on hyvät mahdollisuudet sitoutua pitkäkestoisiin koulutus ja kehityshankkeisiin. (haastattelu: Kallio T.) Kultakaivos Raahen Laivakankaan kaivoshankkeen, jonka toteuttajana toimii Nordic Mines, tarkoituksena on hyödyntää alueen kultaesiintymää. Hankkeessa louhitaan malmia avolouhoksista sekä rakennetaan rikastamo ja toimintaa palvelevat muut toiminnot. Kaivostoiminnan lopputuotteena syntyy malmin rikastuksen, liuotuksen ja sulatuksen jälkeen kultaharkkoja. (Pohjois-Pohjanmaan Ympäristökeskus 2006) Kaivoksen investointikustannukset ovat 55 miljoonaa euroa, ja kaivos työllistää rakennusvaiheessa 200 henkeä. Pysyviä työpaikkoja muodostuu Raahelaisilla yrityksillä on paljon sellaista osaamista, jota voidaan hyödyntää hankkeessa. (haastattelu: Finnäs P.) 3.6. Kunnallinen päätöksenteko Raahen kaupunki on ollut aktiivinen paikkakunnan korkeakoulutoiminnan puolestapuhuja. Kaupunginhallitus asetti toimikunnan valmistelemaan esityksen Raahen seutukunnan 8

10 korkeakoulutoiminnan strategiaksi, joka sai työnsä valmiiksi Strategian tavoitteena on, että Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Oulun yliopisto ja Valtion teknillinen tutkimuskeskus (VTT) sitoutuvat esitettyihin keskeisiin linjauksiin. Strategian pääviesti painottaa Raahen kaupunkia luomaan hyvät puitteet, jotta edellä mainittujen tahojen korkeakoulu- ja tutkimustoiminta voisi jatkua ja kehittyä Raahessa. (Raahen kaupunki 2009) 3.7. Oulun yliopiston ja VTT:n visiot Oulun yliopisto on kouluttanut Raahessa diplomi-insinöörejä ja tietojenkäsittelyn maistereita aina luvulle saakka. Raahessa oli runsaasti teknillisen opiston käyneitä henkilöitä, joille järjestettiin jatkokoulutusta. Yliopistokoulutuksen päätyttyä Oulun yliopiston, Oulun ammattikorkeakoulun ja VTT:n yhteistyötä on toteutettu yhteisen Per Brahe Ohjelmistolaboratorion puitteissa. Raahen kaupunki on tukenut laboratoriota taloudellisesti. (haastattelu: Halonen V.) Vuonna 2006 yhteistyösopimuksen päätyttämisen jälkeen VTT ei enää ole osallistunut yhteisiin kustannuksiin, vaan osallistuu toimintaan projektikohtaisella rahoituksella. Oulun yliopistolla on tällä hetkellä paineita karsia toimipisteverkostaan, mistä syystä myös Oulun yliopisto on siirtymässä Raahessa projektikohtaiseen toimintaan. Yksikön vetäjä on voitu palkata Raahen kaupungin erillistuen turvin. (haastattelu: Halonen V.) Raahen korkeakoulukampuksen yhteydessä toimiva Steelpolis- tuotantostudio on erikoistunut teräsrakenteiden materiaali- ja liittämisteknologiaan sekä niiden tutkimukseen. Steelpolistuotantostudio on osa Raahen Seudun Teknologiakeskus Oy:n toimintaa. Sitä käyttävät alueen yritykset ja ammattikorkeakoulu. Studion käyttöaste ei tosin tällä hetkellä ole kovin korkea. (haastattelu: Kyröläinen A.) 3.8. Toisen asteen koulutus Oulun seudun koulutuskuntayhtymä ylläpitää Oulussa ja lähialueilla toisen asteen oppilaitoksia ja toimii myös Oulun seudun ammattikorkeakoulun ylläpitäjänä. Raahessa toimii puolestaan Raahen Ammatillinen Aikuiskoulutuskeskus Oy, Raahen Porvari- ja Kauppakoulu ja Raahen seudun koulutuskuntayhtymä. Meneillään olevassa kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa asetetaan koulutuksen järjestämiselle asukkaan minimiväestöpohja. Tästä syystä Raahen seudulla käydään vilkasta keskustelua siitä, miltä suunnalta yhteisyötä haetaan, jotta riittävä väestöpohja syntyy. Kauppakamariosasto esittää (esitys ), että tarvittava väestöpohja saataisiin parhaiten Raahen, Siikajoen, Pyhäjoen, Vihannin, Merijärven Oulaisten, Haapaveden, Kestilän, Rantsilan, Pulkkilan, Piippolan, Pyhännän ja Kärsämäen yhteistoiminta-alueesta, jossa on n asukasta. Tällä mallilla nykyinen oppilaitosverkosto voidaan varmemmin säilyttää. (Raahen kauppakamariosasto 2008a) Raahen seudun kuntien mietiskely suuntautuako Ouluun vai eteläisiin kuntiin vaikeuttaa omalta osaltaan ammattikorkeakouluun liittyvien linjausten tekemistä. Toisen asteen koulutuksen hajanaisuus ei myöskään tue parhaalla mahdollisella tavalla alueen työelämän tarpeita. 9

11 4. TULEVAISUUSNÄKYMÄ TÄMÄN HETKISILLÄ TOIMILLA 4.1. Korkeakoulutuksen ongelmat Raahessa toimivan korkeakoulutuksen tulevaisuuden näkymät eivät tällä hetkellä ole kovin hyvät. Vallitseva koulutuspolitiikka kannustaa kokoamaan koulutusta suuremmiksi kokonaisuuksiksi ja lakkauttamaan sivutoimipisteitä rakenteellisen kehittämisen nimissä. Lisäksi opetusministeriön käyttämät mittarit osoittavat vakavista ongelmista Raahen tekniikan ja talouden kampuksen toiminnassa. Koulutuksen laatu ja tarjonta eivät vastaa alueen yritysten koko tarvetta eivätkä korkeita laatuvaatimuksia. Raahessa toteutettavan tutkimustoiminnan tulevaisuuden kuva synkkenee. VTT on jo siirtynyt projektikohtaiseen toimintatapaan. Oulun yliopisto joutuu karsimaan myös toimipisteitään ja sen vuoksi toiminta Raahessa on supistunut asteittain. Näillä näkymin myös Oulun seudun ammattikorkeakoulun toiminnan kehitys Raahessa on menossa samaan suuntaan. Kaikkien toiminta muuttuu projektikohtaiseksi eikä kukaan toimijoista halua ottaa vetovastuuta käynnistetyistä yhteishankkeista ja ne ajautuvat pienten organisaatioiden syliin, joilla ei ole todellisia resursseja saattaa niitä seuraavalle kehitysvaiheelle. Ongelmana on se, että jokainen toimia tekee johtopäätöksiä omasta näkökulmastaan ja kokonaistilanne jää vaille huomiota. Paikalliset poliittiset päättäjät eivät näytä pystyvän tekemään sellaisia päätöksiä, joilla voimavaroja voitaisiin yhdistää toimivammiksi kokonaisuuksiksi. Pikemminkin haetaan sellaisia ratkaisuja, joilla hajanaiset ja toimimattomat koulutusrakenteet voidaan säilyttää nykyisellään. Raahen seudun korkeakoulutus on joutunut kierteeseen, jossa vallitsevat ongelmat synnyttävät uusia ongelmia. Tämä kehityssuunta ei kuitenkaan vastaa Raahen seudun elinkeinoelämän tulevaisuuden näkymiä, joka on sitoutunut toimimaan alueella pitkään ja tarjoaa vakaat puitteet koulutuksen ja tutkimuksen pitkäjänteiselle kehittämiselle. Johtopäätös 1. Raahen seudun korkeakoulutoiminta tulee jatkossa nähdä yhtenä kokonaisuutena, jota VTT, OAMK:n ja Oulun yliopisto yhdessä kehittävät Muutoksen lähtökohdat Raahen seudulla toimii valtakunnallisesti merkittävää yritystoimintaa, jota ei voi sivuuttaa ammattikorkeakoulun tulevaisuutta mietittäessä. Yritystoiminta on sitoutunut toimimaan alueella pitkään, mistä syystä koulutustarpeet ovat ennustettavissa. Pitkäjänteinen toiminta antaa hyvät lähtökohdat uudentyyppisen koulutuksen suunnittelulle ja toteutukselle. Raahessa toimivien metallitoimialalla olevien yritysten menestys on erittäin tärkeää koko Suomelle. Nyt käytössä olevilla koulutusmalleilla ei kuitenkaan kyetä tuottamaan osaajia eikä riittävästi tukemaan tutkimustoimintaa yritysryppään tarpeisiin. Yritysten tuottamia innovaatioita ei myöskään kehitetä tietoisesti ja systemaattisesti uudeksi yritystoiminnaksi. Evaluation of the Finnish National Innovation System - selvityksen mukaan innovaatiotoiminta on hajanaista ja siksi jatkossa voimavarat tulee keskittää maamme kannalta tärkeisiin kohteisiin. Arvioitsijat korostavat sitä, että Suomen pitää synnyttää ja hyödyntää aidosti uusia ideoita, joilla on 10

12 huomattavaa taloudellista ja yhteiskunnallista merkitystä. Kasvuyrittäjyys ja kansainvälistyminen nostetaan arviointiraportissa Suomen innovaatiojärjestelmän suurimmiksi heikkouksiksi. Arvioinnin tueksi tehdyn kyselyn mukaan pienet, innovatiiviset yritykset ovat pessimistisimpiä innovaatiojärjestelmän tulevaisuuden toiminnan suhteen. ( Työ- ja elinkeinoministeriö 2009) Haastattelujen perusteella voidaan todeta, että Raahen seudun yrittäjien näkemykset vastaavat varsin pitkälle selvityksessä esitettyjä näkemyksiä. Tästä syystä Raahen seudulla on hyvät edellytykset toimia pilottialueena hankkeissa, jossa hajanaista innovaatiojärjestelmää pyritään kokoamaan yhteen arviointiryhmän viitoittamalla tavalla. Käytännönläheisen insinöörikoulutuksen pilotiksi Raahen seutu sopii varsin hyvin. Elinkeinoelämän Keskusliitto on tehnyt jäsenyrityksiin suunnatun kyselyn syksyllä 2009, jonka perusteella on laadittu raportti Uudistavaa otetta ja tekemällä oppimista insinöörikoulutukseen, pkyritysjohdon näkemyksiä insinöörien (AMK) osaamis- ja koulutustarpeeseen. Selvityksen yhteenvedosta lainattu teksti sopii sellaisenaan kuvaamaan raahelaisten yritysedustajien näkemyksiä tämän hetken insinöörikoulutuksesta: Vain vajaa puolet (46 prosenttia) vastaajista on sitä mieltä, että koulutus vastaa yrityksen tarpeisiin erittäin tai melko hyvin. Insinöörejä (AMK) kouluttavien ammattikorkeakoulujen täytyy tiivistää yhteistyötä PK-yritysten kanssa. PK-yritysjohtajat puhuvat voimakkaasti kehittämisosaamisen puolesta. Leimallista on, että heidän mielestään kehittäminen kumpuaa tekemisestä. Perusasiat pitää osata, jotta voi kehittää. Tekemisen osaaminen on erilaista eri aloilla ja eri tehtävissä. Joissakin tehtävissä edellytetään mestariluokan ammattiosaamista. Osalla insinöörejä tekemisen osaaminen on enemmän laskentaa, projektinhallintaa ja suunnittelua. Koulutusta pitääkin eriyttää erilaisiin tarpeisiin. Insinöörien (AMK) osaamistarpeet ovat monipuoliset. Tekniikan ydinosaaminen liitettynä kehittävään ja uudistavaan asenteeseen on osaamista, josta ei pidä tinkiä. Tarvitaan myös liiketoimintaosaamista (esimiestyö, kenttäjohtaminen, yritystalous, myynti, markkinointi), projekti-, organisointi-, kieli- ja muita kansainvälisyystaitoja sekä tiimityö- ja vuorovaikutusosaamista. Osa taidoista kehittyy koulutuksen aikana oppitunneilla sekä monipuolisilla työtavoilla esimerkiksi yhteisissä projekteissa yritysten kanssa, opiskelijavaihdossa ulkomailla tai vuorovaikutuksessa omassa ammattikorkeakoulussa opiskelevien ulkomaalaisten opiskelijoiden kanssa. Taidot karttuvat edelleen työelämässä. (Aho 2009) Johtopäätös 2. Raahen seudulla on kaikki edellytykset koota hajanaista innovaatiotoimintaa yhdeksi kokonaisuudeksi, jonka avulla palvellaan nykyistä paremmin maamme kannalta tärkeää metallialaa ja kansainvälisiä kasvuyrityksiä. Johtopäätös 3. Raahen seutu tarjoaa hyvät puitteet tarvelähtöisen ja käytännönläheisen opetusmenetelmän kehittämiselle ja toteuttamiselle. 11

13 5. TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 5.1. Raahen tekniikan ja talouden kampuksen tulevaisuuden vaihtoehdot Vaihtoehto 1. Nuorisoasteen lakkauttaminen Raahessa: Raahessa toimivien koulutusohjelmien vallitsevat ongelmat ovat kiistatta olemassa. Nyt vetovoimasta ja keskeyttämisestä kärsivien koulutusohjelmien siirtäminen Ouluun syö uskottavuuden myös niiltä koulutusohjelmilta, jotka täyttävät tällä hetkellä laadulliset kriteerit. Ainoaksi vaihtoehdoksi jääkin koko nuorisoasteen koulutuksen siirtäminen Ouluun. Muilta osin toimintaa jatketaan Raahessa projektikohtaisesti samoin kuin VTT:n ja Oulun yliopistonkin tekevät. Tämän vaihtoehdon toteutukseen ei liity paljoakaan kehittämisen piirteitä. Kyseessä on yksistään hallinnollinen päätös, joka tulee tehdä tiettyjen säädösten mukaisesi. Tämän vaihtoehdon käsittelyä ei ole tarkoituksenmukaista jatkaa pidemmälle tässä yhteydessä. Vaihtoehto 2. Uusien koulutusohjelmien käynnistäminen: Eri yhteyksissä on esitetty ratkaisuksi ongelmiin uusien koulutusohjelmien käynnistämistä Raahessa. Tällaisina on mainittu sosiaali- ja terveysala (Raahen Kauppakamariosasto 2009), turvallisuusala (Aro ym. 2008) ja peliteollisuus (Raahen Kauppakamariosasto 2009). Tämä vaihtoehto ei ole realistinen, koska käytössä olevien mittareiden mukaan nykyisetkään koulutusohjelmat eivät toimi riittävän hyvin. Asia edellyttää myös opetusministeriön myönteistä päätöstä, jota ei käytännössä ole mahdollista saada. Poliittisestihan on linjattu, ettei uusia tutkinnon anto-oikeuksia myönnetä. Myöskään tämän vaihtoehdon käsittelyä ei ole tarkoituksenmukaista jatkaa pidemmälle tässä yhteydessä. Vaihtoehto 3. Profiloituneen yhteisen yksikön luominen: Haastavin, mutta parhaiten kehitystä eteenpäin vievä vaihtoehto on käynnistää työelämän tarpeeseen profiloituneen ja erikoistuneen kampuksen kehittäminen. Tätä vaihtoehtoa tarkastellaan seuraavissa kappaleissa tarkemmin Ehdotus korkeakoulujen yhteisestä yksiköstä Kokonaisuutta parhaiten palveleva vaihtoehto kolme on Oulun yliopiston, Oulun seudun ammattikorkeakoulun ja VTT:n yhteisen yksikön perustaminen Raaheen. Kyseessä on valtakunnallinen hanke, jossa kehitetään malleja työelämälähtöiselle koulutukselle ja tutkimukselle. Toiminta perustuu laajaan ja syvälliseen yhteistyöhön eri koulutusasteiden välillä. Sen fokus on kone- ja metallitekniikassa, mutta sen kehittämiä käytännönläheisiä toimintamalleja voidaan soveltaa muillakin alueilla. Yhteiselle yksikölle on olemassa lainsäädännöllinen perusta uudessa yliopistolaissa (Yliopistolaki 558/ ). Kampuksen tavoitteena on yhden maamme kannalta elintärkeän yritysryppään osaamisen varmistaminen ja sen toimintaedellytysten turvaaminen. Sen yhtenä tärkeänä tehtävänä on kehittää yritysten innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa. Tämä edellyttää toiminnalta korkeaa laatua ja kiinteätä yhteistyötä yritysten tuotekehitystoiminnan kanssa. 12

14 Kun pyrkimyksenä on työelämän kokonaistarpeisiin vastaaminen, ei tutkimusta ja opetusta pidä irrottaa toisistaan. Yksistään T&K kampuksena toimiminen ei takaa riittävän suuren ja monipuolisen osaajajoukon syntymistä kampukselle. Uudella tavalla toteutetut erikoistumisopinnot ovat keskeinen osa uutta toimintatapaa. Erikoistumisopintoihin haku toteutetaan valtakunnallisena erillishakuna. Opiskelijahaun onnistumisen kannalta erikoistumisjakson tulee olla mahdollisimman houkutteleva. Raahen erikoistumisjaksot tarjoavatkin opiskelijoilleen varmat harjoittelupaikat, ennakkoon tiedossa olevan päättötyöaiheen ja mahdollisesti jopa todennäköisen työuran päättötyöyrityksessä. Opetus toteutetaan käytännönläheisesti ja se on sidottu tiiviisti yritysten projekteihin. Houkuttelevuutta voidaan vielä voimistaa kehittämällä erilaisia apurahajärjestelmiä. Yhteisen korkeakouluyksikön perustaminen Raaheen edellyttää myös toisen asteen voimavarojen yhteen kokoamista. Näin voidaan luoda korkeatasoiset opetustilat ja -laitteet, jotka ovat eri koulutusasteiden yhteiskäytössä. Idea-asteella olevan PK-konepajakoulun kehittämistä tulee jatkaa korkeakouluyksikön rinnalla, jotta hankkeet voivat tukea toisiaan Tarvittavia päätöksiä Raahen TEKO - brändi Yhteiskampuksen luominen edellyttää lyhyttä nimeä, jotta uudelle toimintatavalle alkaa heti alusta kehittyä oma brändi. Työnimeksi olen valinnut Raahen TEKO. Nimi viittaa siihen, että on viimeinen hetki ryhtyä tekoihin. Nimestä voi löytää myös toiminnan luonteeseen viittaavia kirjaimia (Teollisuus, Tekniikka, Korkeakoulu, T&K Oppilaitos, Opetus jne) Päätökset käynnistämisestä Haastattelujen perusteella on käynyt ilmeiseksi, että Raahessa toimiva korkeakoulutus ja siihen liittyvä tutkimus kaipaavat veturia. Oulun yliopiston taholta Veikko Halonen esitti näkemyksen, että vetovastuu sopii parhaiten Oulun seudun ammattikorkeakoululle. Näkemystä puoltaa voimassa oleva ammattikorkeakoululaki, joka velvoittaa ammattikorkeakouluja vastaamaan alueellisen työelämän tarpeisiin. Tämä tavoite on esitetty myös Oulun seudun ammattikorkeakoulun ylläpitäjän strategian tärkeimpänä päämääränä seuraavasti: Koulutustarjontamme vastaa ennakoivasti ja joustavasti työelämän ja alueen väestön koulutustarpeisiin. (Oulun seudun koulutuskuntayhtymä 2008) Toimenpide-ehdotus 1: Oulun seudun ammattikorkeakoulu ja Oulun seudun koulutuskuntayhtymä käynnistävät yhteiskampuksen kehittämisen ja ottavat siitä kokonaisvastuun. (Helmikuu 2010) Toimenpide-ehdotus 2: Oulun yliopisto ja VTT sopivat OAMK: n kanssa kampuksella toteutettavan tutkimuksen pelisäännöistä, Raahen seudun innovaatioiden määrätietoisesta kehittämisestä ja uuden yritystoiminnan luomisesta sekä sen tukemisesta. (Toukokuu 2010) 13

15 Toimenpide-ehdotus 3: OAMK/OSEKK sopivat Raahen seudun toisen asteen oppilaitosten kanssa työelämälähtöisen koulutuksen toteuttamisen periaatteista. (Toukokuu 2010) Toimenpide-ehdotus 4: OAMK/OSEKK tekevät alueen yritysten kanssa puitesopimukset, joissa sovitaan vuosittain toteutettavista koulutus- ja tutkimushankkeiden tiedonkeruusta ja määritellään yhdyshenkilö. (Vuoden 2010 aikana) Toimenpide-ehdotus 5: OAMK/OSEKK sopii koulutustarpeen jatkuvan kartoituksen toteutukseen liittyvästä yhtiötyöstä olemassa olevien julkisten kehittämisorganisaatioiden kanssa. (Toukokuu 2010) Päätökset voimavarojen yhteenkokoamisesta Raaheen perustettavaa yhteistä kampusta voidaan perustella sillä, että alueella on maamme kannalta elintärkeä metalli- ja konepajateollisuus. Uusi toimintamalli edellyttää, että kaikkien alueella ko. alaan liittyvien koulujen opetusvälineet keskitetään ja niistä muodostetaan yksi kokonaisuus, jota kaikki sitoutuvat käyttämään omassa opetuksessaan. Idea vastaa koulutuspolitiikan uusia linjauksia. Raahen TEKO toimii mahdollisimman pitkälle yhden luukun periaatteella ja verkostomaisesti. Vuosittain käytävissä koulutustarveneuvotteluissa kirjataan kaikki yrityksen tutkimus- ja koulutustarpeet samalla kertaa. Koulutustarpeet jaetaan verkostossa toimijoille, jotka toteuttavat hankkeet ja kehittävät käytännönläheisiä opetusmenetelmiä. Toimenpide-ehdotus 6: Raahen kaupunki ottaa vastuun siitä, että alueen toisen asteen kone- ja metelialan koulutus, opetustilat ja opetusvälineistä kootaan yhdeksi kokonaisuudeksi vastaamaan paremmin alueen työelämän tarvetta. Yhteen kokoaminen voidaan toteuttaa esimerkiksi PK-konepajakoulua koskevan idean pohjalta. (Maaliskuu 2010) Toimenpide-ehdotus 7: OAMK/OSEKK luovat yhteistyöverkostoja, jolla pyritään vastaamaan yritysten koulutustarpeisiin luomalla käytännönläheisiä koulutusmalleja ja tutkimushankkeita. (Jatkuvaa toimintaa) Päätökset kampuksen toiminnan kehittämisestä Rautaruukki Oyj:n tarjoamat 700 kesätyöpaikkaa ja 100 päättötyötä tarjoavat jo sinällään hyvät mahdollisuudet työelämäläheisen oppimisen toteuttamiselle. Haastattelukierros osoitti, että työelämälähtöisten koulutusmallien kehittämiseen on valmiutta lähes kaikissa yrityksissä ja jopa Raahen sairaalassa. (Haastattelu: Ahola E., Silvola P., Kallio P., Kärenaho P., Honkala V.) Raahessa toimivan pitkäjänteisen yritystoiminnan ansiosta opiskelijoille voidaan tarjota koulutuspaikkoja, joissa päättötyön aihe on tiedossa jo erikoistumisjaksoille haettaessa. Heillä on myös tiedossa, että päättötyön teettäjällä on tarve palkata uusia osaajia. Näillä tekijöillä voidaan merkittävästi lisätä erikoistumisopintojen vetovoimaa. 14

16 Raahen TEKO luo mahdollisimman hyvän toimintamallin, jolla paikallinen työvoima- ja tutkimustarve voidaan tyydyttää. Uusien mallien kehittämiseen on saatavissa rahoitusta eri lähteistä. Yhtenä esimerkkinä mainittakoon OPM:n erillismääräraha, joka on tarkoitettu ammattikorkeakoulujen oppisopimusmuotoisen koulutuksen toteuttamiseen. Raahessa tarjolla olevat lukuiset kesätyöpaikat ja päättötyönaiheet muodostavat koulutuksen rungon. Monipuolisen osaamisen saamiseksi kesätyöpaikat ja harjoittelujaksot voidaan toteuttaa eri yrityksissä ennakkoon laaditun suunnitelman mukaisesti. Osa tutkintoon tähtäävistä opinnoista järjestetään yhteisinä ammattikorkeakoulun ja yliopiston opiskelijoille. Pienempien ryhmien erikoistumisopinnot toteutetaan osittain etäopetuksena pääkampuksilta. Koulutuksen ja tutkimuksen toteuttaminen edellyttää uutta sopimusmallia, jossa rajataan yrityksen vastuut ja velvollisuudet. Sopimuksen tavoitteena on eliminoida sellaisia tekijöitä, jotka rajoittavat yritysten mahdollisuuksia osallistua käytännönläheisen opetuksen ja tutkimushankkeiden toteuttamiseen. Sopimusmallin rinnalle tarvitaan uusi apurahajärjestelmä, jolla turvataan opiskelijan asema ja opintojen loppuun saattaminen kaikissa olosuhteissa. Varojen keruumallina voidaan käyttää yliopistojen käynnissä olevaa peruspääoman hankintaprosessia, jossa valtio on luvannut puolet peruspääomasta, mikäli yritykset maksavat toisen puolen. Raahen tapauksessa yritysten normaalisti opiskelijalle maksettava palkka ja muut korvaukset voidaan kanavoida rahastoon. Kunnat ja valtio maksavat rahastoon vastaavan summan, jolloin apurahoina myönnettävät varat kaksinkertaistuisivat. Toimenpide-ehdotus 8: OAMK/OY laativat yhdessä Teknologiateollisuus Ry:n kanssa uuden tyyppisen koulutuksen toteuttamista koskevan sopimusmallin. (Vuoden 2010 aikana) Toimenpide-ehdotus 9: OAMK/OSEKK käynnistävät opetusministeriön kanssa yhteisen kampuksen hallintoa, rahoitusta ja apurahajärjestelmää koskevat neuvottelut ja valmistelut. (Kevään 2010 tavoiteneuvottelut) Tilaratkaisut Olemassa olevat rakennukset ja niihin liittyvät vuokrasopimukset ovat usein nousseet niin suureen rooliin, että hyväkin uudistus on hyytynyt lähtökuoppiinsa. Raahen kaupungin luonnollisena perustavoitteena on pitkäaikaisten vuokrasopimusten tekeminen ammattikorkeakoulun kanssa, jonka jälkeen tilat voidaan korjata käyttäjän tarpeiden mukaisiksi. Tämä malli edellyttää tarkkaa tietoa tarvittavien opetustilojen pinta-aloista ja tilojen luonteesta. (Arvela 2009). Oulun seudun ammattikorkeakoulun kannalta katsottuna pitkiin vuokrasopimuksiin sitoutumiselle ei ole olemassa perusteita. Valtakunnallisen hankkeen toteuttamiseen liittyy paljon epävarmuustekijöitä. Vasta idea-asteella olevien ehdotusten perusteella on mahdotonta määritellä tulevaa toimintaa sillä tarkkuudella, mitä normaali tilasuunnittelu edellyttää. Tästä syystä on tärkeää löytää joustava malli yhteisen kampuksen käyttökorvausten maksamiselle. Yhtenä joustavuutta lisäävänä tekijänä voi toimia aiemmin esitetty apurahajärjestelmä, johon voidaan sisällyttää esimerkiksi vuokra kampuksella asumista varten. 15

17 Toisena osaratkaisuna tilaongelmaan voi olla Raahen vanhojen ja arvokkaiden rakennusten kunnostamiseen liittyvän kansainvälisen projektin käynnistäminen. Museoviraston suojelemat seminaaritilat ja muut Raahe vanhat rakennukset on joka tapauksessa pidettävä kunnossa, joten pitkäjänteiselle kehitystyölle on tässäkin tapauksessa hyvät lähtökohdat. Raahen kulttuuri-teko voi yhdistää niin vanhat seminaarilaiset kuin entiset tekulaisetkin tukemaan toimintaa laajalla rintamalla. Vanhojen rakennusten korjaaminen ja niiden tutkiminen tuo mukanaan päättötöitä ja asiantuntijaseminaareja ja lisää näin omalta osaltaan kampuksen tilojen käyttöastetta. Vanhan rakennusperinteen vaalimiseen voidaan kytkeä matkailua ja muuta liiketoimintaa. Toimenpide-ehdotus 10: Raahen kaupunki sitoutuu tukemaan yhteiskampuksen toteuttamista Raahen seutukunnan korkeakoulutoiminnan strategian ( ) mukaisesti. ( Maaliskuu 2010) 5.4. Kampuksella tehtävät muutokset Raahen yksikössä jo toimivien koulutusohjelmien toimintaperiaatteita voidaan muuttaa asteittain sitä mukaa kun uudenlaista toimintaa saadaan käyntiin. Asteittaisella siirtymisellä pyritään varmistamaan osaajien säilyminen ja estämään kapasiteetin äkilliset muutokset. ICT- tarpeisiin suunnatut koulutusohjelmat ovat nopeamman muutosten tarpeessa. Englanninkielisen koulutusohjelman perustaminen on vaatinut merkittäviä lisäresursseja, jotta tarvittava osaaminen on saatu aikaan. Tämän osaamisen säilyttäminen ja laajentaminen tulevassa muutoksessa on tärkeää. Yritykset ovat esittäneet haastattelujen yhteydessä, että heillä on kansainvälisiä tarpeita, mutta koulutustarjonta ei tällä hetkellä vastaa siihen. Nykyisen englanninkielisen koulutusohjelman osaamista voidaan hyödyntää, kun yhteiskampuksesta kehitetään kauttaaltaan englanninkielinen. Kampuksen on jatkossa kyettävä hankkimaan vaihtoopiskelijoita, ulkomaalaisia tutkinto-opiskelijoita, päättötyön tekijöitä ja harjoittelijoita yrityksiä kiinnostavilta kielialueilta ja tarjottava heille englanninkielistä opetusta ja opastusta koulutusalasta riippumatta. Muilta osin Raahessa nyt toimivat koulutusohjelmat voidaan muuttaa tässä raportissa esitetyiksi valtakunnallisiksi erikoistumisjaksoiksi, jos tarvittava yhteistyö yritysten kanssa saadaan aikaan Muut näkymät Uuden kampuksen toimintamalli soveltuu myös muille koulutusaloille. Tässä raportissa tiloja koskevassa kohdassa esiteltiin jo Raahen Kulttuuri-TEKO. Muina soveltamiskohteina voidaan mainita mm. kaivostoiminta ja ydinvoimala. Molempiin hankkeisiin liittyy merkittävästi työllistävä rakennusvaihe ja sitä seuraava pitkäkestoinen paikkaan sidottu toiminta, jonka tarpeeseen on helppo rakentaa koulutusyhteistyötä. Mikäli alueelle saadaan syntymään verkostomainen toimintatapa, voi Raahen TEKO varsin hyvin ottaa jatkossa isoja koulutusvastuita hoidettavakseen, hankkia niille erillisrahoitusta ja toteuttaa koulutustarve verkostomaisesti yhtenä kokonaisuutena. Tällä toimintatavalla voidaan edesauttaa uusien yritysten sijoittumista Raahen seudulle. 16

18 6. JOHTOPÄÄTÖSTEN KRIITTINEN ARVIOINTI Selvitysmiehenä joutuu tekemään johtopäätöksiä haastattelujen ja käytössä olevien dokumenttien varassa, joiden perusteella ei välttämättä synny täysin realistista kuvaa vallitsevasti tilanteesta. Tässä esitetty analyysi nykytilanteesta on kuitenkin siinä määrin kriittinen, että todellinen tilanne ei ainakaan voi olla tässä esitettyä huonompi. Esityksessä on yritetty tuoda selkeästi esille se, miltä tilanne näyttää ulkopuolisen asiantuntijan silmin. Tässä selvityksessä esitetyt toimenpide-ehdotukset ovat haastavia ja asettavat koetukselle johtamisen ja kyvyn tehdä päätöksiä. Toimenpide-ehdotukset voivat käytännössä olla vain suuntaaantavia ja niiden toimivuutta ei voi etukäteen varmuudella arvioida. Niiden perimmäinen tarkoitus on kuitenkin esittää yksi ajatusmalli, jolla vaikeasta ja kaikkien osapuolten kannalta tukalasta tilanteesta voi selviytyä ja jopa tehdä siitä menestyksekäs ja esimerkillinen projekti. Muutoshalukkuus ja paikallisten yritysten syvä juurtuminen ja pitkäjänteinen toiminta Raahessa ovat tämän projektin onnistumisen kannalta ratkaiseva ja eteenpäin vievä voima. Tässä raportissa esitettyä ideaa on testattu haastattelujen yhteydessä eikä sen toteuttamista yhtenä valtakunnallisena hankkeena ole pidetty epärealistisena. (haastattelut: Valpas U., Kerola I., Aho M. ja Karikorpi M.) 17

19 7. LÄHTEET Aho M., Uudistavaa otetta ja tekemällä oppimista insinöörikoulutukseen, pk-yritysjohdon näkemyksiä insinöörien (AMK) osaamis- ja koulutustarpeeseen. Elinkeinoelämän Keskusliitto, EK. Innovaatioympäristö ja osaaminen. Raporttiluonnos ASIO, Raahen kampuksella tekniikan koulutusohjelmissa vuosina aloittaneiden nuorisoasteen opiskelijoiden tilanne Aro, P., Kurkela, O. & Niemelä S., Selvitys turvallisuusalaan suuntautuvasta tradenomikoulutuksesta. Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Raahen tekniikan ja talouden yksikkö. Arvela I., Selvitysmies Pertti Törmälän ja kaupunginjohtaja Kari Karjalaisen sekä apulaiskaupunginjohtaja Ilmo Arvelan tapaamisessa esillä olleita asioita Fennovoima, Uuden ydinvoimalaitoksen rakentamishanke, Yleispiirteinen selvitys. Tilattavissa Fennovoimalta: Kekkonen A., Selvitysmiehelle aikuiskoulutukseen keskittymisestä toimittama raportti. Korhonen S.M., Raahen seutukunnan ICT-foorumin strategia Vaasan Ammattikorkeakoulu, liiketalous ja matkailu. Opinnäytetyö. Luukkonen M., Tradenomikoulutuksen esittely OAMK Raahen tekniikan ja talouden kampus. Opetusministeriö, Koulutus ja tutkimus vuosina , Kehittämissuunnitelma. Saatavissa: Opetusministeriö 2008a. Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen suuntaviivat vuosille Saatavissa: Opetusministeriö, 2008b. Opetusministeriön, ammattikorkeakoulujen ja ammattikorkeakoulujen ylläpitäjien väliset sopimukset Dnro 60/210/2007. Opetusministeriö, 2009a. Opetusministeriön ja Oulun seudun ammattikorkeakoulun välinen sopimus kaudelle , vedos Opetusministeriö, 2009b. Opetusministeriön sähköpostitse ( ) selvitysmiehelle toimittama tilastomateriaali. Oulun seudun ammattikorkeakoulu Kone ja metallialan koulutuksen kehittäminen. Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Oulun seudun ammattikorkeakoulun strategia Amk-hallitus Oulun seudun ammattikorkeakoulu Rantakadun kiinteistöt, tekniikan yksikkö, Raahen kampus. 18

20 Oulun seudun ammattikorkeakoulu, 2009a. Hakijamäärien, aloittaneiden opiskelijoiden ja suoritettujen tutkintojen vertailu vuosilta Oulun seudun ammattikorkeakoulu, 2009b. Käyttösuunnitelmat 2009, toiminnalliset tavoitteet. Oulun seudun ammattikorkeakoulu, 2009c. Johdon katselmus, Tekniikan yksikkö Muistio. Oulun seudun koulutuskuntayhtymä, Oulun seudun koulutuskuntayhtymän strategia Yhtymäkokous Paaso, J., Raahen yrittäjäjuhlan puhe. Pieskä T., Oulun seudun ammattikorkeakoulu/ Raahen tekniikan ja talouden kampus. Pietilä R. & Laajala L Tilastotietoa Raahen seudun yrityspalvelut. Pohjois-Pohjanmaan Ympäristökeskus, Laivakankaan kaivoshankkeen YVA-ohjelma esitellään. Saatavissa: Raahen kauppakamariosasto 2008a. Esitys peruskoulun jälkeisen koulutuksen järjestämisestä Raahen kauppakamariosaston alueella. Esitys Raahen kauppakamariosasto, 2008b. Raahen tekniikan ja talouden yksikön itsenäisyys turvattava. Esitys Raahen kauppakamariosasto, 2008c. Kauppakamarilta puitelain mukainen koulutusmalli Raahen Kauppakamariosasto, Raahen kampusta koskeva selvitys (viite: P.T ). Lausunto Raahen kaupunki, Muistio sisäasiainministeri Kari Rajamäelle Raahen kaupunki, 2008a. Raahen seutukunnan korkeakoulustrategia, väliraportti Raahen kaupunki, 2008b. Raahen kauppakamariosaston esitys/raahen tekniikan ja talouden yksikön itsenäisyys turvattava 2993/40/408/2006. Raahen kaupunki, Raahen seutukunnan korkeakoulutoiminnan strategia vuoteen Raahen korkeakoulutoimikunnan strategiatoimikunta Raahen seudun terveydenhuollon kuntayhtymä, Henkilöstöraportti Raahen seudun yrityspalvelut, Muistio: Oulun seudun ammattikorkeakoulun Raahen tekniikan ja liiketalouden kampuksen selvitystä koskeva palaute Sähköpostitse selvitysmiehelle toimitettu yhteenveto tapaamisesta. Raahen seutukunta, Elinkeinostrategia