a saus AJANKOHTAISTA Koonnut Erkki Hänninen 9/1990 METSÄKONEIDEN JATKUVA MAKSUPERUSTETUTKIMUS Mikko Kahala, Pekka-Juhani Kuitto

Transkriptio

1 MITSATIHDN a saus 9/199 AJANKOHTAISTA Koonnut Erkki Hänninen METSÄKONEIDEN JATKUVA MAKSUPERUSTETUTKIMUS Mikko Kahala, Pekka-Juhani Kuitto Mets~teho on perinteisesti tehnyt l~hes kaiken sellaisen monitoimikoneita ja mets~trak toreita koskevan työntutkimuksen, jonka tarkoituksena on tuottaa tietoa urakointimaksujen rakenteen ja koneiden tuottavuuden m~~ rittelemiseksi. Yleens~ Mets~teho on tutkinut, kun sopijapuolet ovat sit~ yhdess~ pyytäneet. Tämä tutkimusmenettely on t~hän asti toiminut kohtuullisen hyvin. Viime aikoina sit~ on kuitenkin alettu arvostella yhä enemmän. Osa arvostelusta on katsottava "luonnolliseksi etupoliittiseksi taktikoinniksi", mutta pääasialliset syyt kritiikkiin ovat kuitenkin todellisia. Uutta tutkimusta on pyydetty yleensä vasta silloin, kun aiempi tutkimustieto on todettu vanhentuneeksi. Silloin perättäisten tutkimusten aikaväli on ollut pitkä ja tulosten soveltaminen edellyttäisi kerrallaan usein suhteellisen suuria maksura kennemuutoksia. Se on korostuneesti tullut esiin koneellisen hakkuun maksuperustetutkimuksissa. Monitoimikonekanta, koneelliset h akkuumenete lmät ja korjuuolosuhteet ovat kuitenkin jatkuvasti muuttuneet maksurakenteiden kannalta merkitt~v~ll~ tavalla. Tutkimustulosten k~ytett~vyyden ja ajantasaisuuden parantamiseksi on maksuperustetutkimusk~yt~ntö p~~tetty korjuukoneiden osalta muuttaa jat:kuvaksi maksuperust;et;ut:kimukseksi. Sen tavoitteena on tuottaa jatkuvasti ajantasaista maksuperustetietoa korjuukoneiden ajanmenekeist~, ajanmenekkirakenteista ja tuottavuudesta eri olosuhteissa. Tutkimusmenettelyn muutos ja tutkimustapa on suunniteltu ja p~~tetty yhteistyöss~ Koneyritt~jien liitto r.y:n ja Mets~alan Kuljetuksenantajien kanssa. Ajantasaisuuteen uudessa tutkimus~yt~nnöss~ pyrit~~n ennen muuta sill~, ett~ tutkimus on jatkuvaa ja perustuu vuosittain koko konekan nasta arvottavaan otokseen. Vuosittain saa tava uusi tutkimustieto liitet~~n aiempaan tiedosteon ja samalla siit~ poistetaan vastaava vanhin tutkimustieto. T~ll~ "liukuvan keskiarvon menetelm~ll~" oletetaan saatavan maksuperustek~yttöön riitt~vän ajantasainen ajanmenekkija tuottavuustiedosto, joka ottaa huomioon konekannan, korjuumenetelmien ja olosuhteiden muutokset. Tutkimuskoneiksi arvotaan vuosittain 16 har vesteria ja 15 kuormatraktoria. Arvottavana konekantana on kolmena edellisenä vuonna myydyt koneet, joiden tiedot saadaan mets~konei den valmistajilta. Konemerkit ja niiden merk kiosuudet m~~r~ytyv~t edellisen~ vuonna vi iden eniten myydyn harvesteri- ja kuormatraktorimerkin mukaan niiden myyntilukujen suhteessa. Tutkimuskoneiden arvonnassa noudatetaan lis~ksi puum~~r~n mukaista aluejakoa. Ensimmäiset koneet arvottiin tutkimuskoneet ovat seuraa- Konemerkeitt~in vat. Hetsätraktorit: FMG 91 Lokomo Valmet 836 FMG 678 mini Ponsse Sl5 ja Sl5E Valmet 838 Harvesterit: FMG 99 Lokomo Valmet 91 ja 868 Ponsse HS15 AFM 6 Lako (kaivurialust.) Norcar 6 H 5 kpl kpl Seuraavan kerran koneet on tarkoitus valita elokuussa Ensi~ist~ tutkimuskautta siis hieman pidennet~än. Sill~ pyrit~~n sii hen, ett~ uusimmat tutkimustulokset olisivat kunakin vuonna ~ytett~viss~ silloin, kun mets~koneiden maksuneuvottelut alkavat syksyisin. 1

2 Tll,\$ffii'OKJ,\a,\JIIII,\ ll!tll a.-.5ivolll.t.hjofis r"r rsr.. 111~11 e::: HETSÄTiAKTO~IT A = I-IAWEST'ElZIT Tutkimuksen varsinaisen projektiryhmän muodostavat seuraavat Metsätehon tutkijat, atkosaston edustajat ja työntutkijat: Mirja Alve Minna Jokiniemi Mikko Kahala (proj.pääll., metsätraktorit) Sirkka Keskinen Pekka-Juhani Kuitto (harvesterit) Tauno Laajalahti Reima Liikkanen Timo Rantanen Kari Uusi-Pantti Kolme viimeksi mainittua keräävät aikatutkimuksen kenttäaineistot....,, ' Tällaisen laajan ja jatkuvaksi tarkoitetun tutkimusprojektin onnistuminen edellyttää kaikkien siinä mukana olevien tahojen yhteistyötä. Onnistuneen tutkimuksen tuottama tieto on varmasti hyödyllistä ja aivan yhtä tärkeää niin koneyrittäjälle kuin urakanantajallekin. Tiedon tärkeys vain kasvaa, jos nykyisestä, suhteellisen keskittyneestä maksusopimuskäytännöstä siirrytään kohti alueja yrittäjäkohtaisempaa sopimuskäytäntöä. METSÄKONEKAUPPA UUTEEN ENNÄ1YKSEEN Lasse Säteri Tutkimuksen kenttätyöt toteutetaan sekä aikaettä seurantatutkimuksin. Aikatutkimuksella selvitetään olosuhde- ja työvaikeustekijöiden vaikutukset ajanmenekkisuhteisiin sekä tehollisen työajan rakenne ja alle 15 min:n keskeytysten osuus. Aikatutkimukset tekee Metsätehon työntutkija. Seurantatutkimuksella puolestaan selvitetään koneiden käyttöasteet, ajankäyttötasot ja -jakaumat sekä eri olosuhteiden vaikutukset kokonaistuottavuuteen. Seurannassa selvitetään myös siirtojen sekä huolto- ja korjaustoiminnan rakennetta ja ajankäyttöä sekä mahdollisten seisokkien määrä. Seurantatutkimukseen osallistuvat urakanantajan paikallinen työnjohto, koneyrittäjä ja kuljettajat. Metsäteho toimittaa kuhunkin koneeseen tärinäkellon kiekkoineen sekä seurantalomakkeet ja -ohjeet ja opastaa koneittain seurannan käytännön periaatteet. Tutkimuksen kenttätyöt aloitettiin huhtikuussa 199. Tutkimusprojektia varten alan asiantuntijoista perustettiin seurantaryhmä, johon sopijapuolet kumpikin nimesivät seuraavat kolme edustajaansa. Koneyrittäjien liitto r.y: Simo Jaakkola Osmo Koski (varalle Matti Kaaja) Osmo Saarivuori Metsäalan Kuljetuksenantajat: Pekka Kauranen Markku Laaksonen Harri Rumpunen Metsäkoneita myytiin Suomessa vuonna 1989 ennätyksellisen runsaasti. Edelliseen vuoteen verrattuna metsätraktoreiden myynti lisääntyi lähes 1 % ja monitoimikoneiden yli %. Tiedot perustuvat Metsätehon vuosittain keräämään metsäkoneiden myyntitilastoon. Metsätraktoreita myytiin viime vuonna kaikkiaan 317. Valtaosa, 94 %, myynnistä oli pyörätraktoreita. Loput 6 % oli telatraktoreita, jotka ovat pieniä, lähinnä harvennusmetsiin tarkoitettuja koneita. Niiden myynti on vähentynyt edellisvuodesta neljänneksellä. Pyörätraktoreista myytiin entistä enemmän keskikokoisia traktoreita; 1 11 tonnin omapainoisten traktoreiden osuus oli 61 % myynnistä. Sitä kevyempien osuus oli 8 % ja raskaampien 11 %. Monitoimikoneita myytiin kaikkiaan yli 4. Myynnin kasvu kohdistui kuormainharvestereihin eli siihen monitoimikoneeseen, jossa kaato-, karsinta- ja katkootalaitteet ovat samassa, kuormaimen kouran paikalla olevassa yksikössä. Prosessoreiden ja kaksioteharvestereiden myynti sen sijaan väheni edellisvuodesta. Monitoimikoneita myytiin sekä uudella alustakoneella varustettuina kokonaisina koneina että ilman alustakonetta jo olemassa olevaan alustakoneeseen asennettaviksi. Varsin yleistä näyttää olevan, että ~

3 vuosittain myydyt mon i toi mikoneet Vuosittain myydy t me tsätra k tor i t kpl kp vuosi järeämmät, urakoitsijatason koneet myydään alustakoneella varustettuina ja kevyemmät, is ännän linjan koneet ilman alustakonetta. Joukossa on myös monitoimiosan uus1m1s1a entiseen alustakoneeseen. Noin puolet myydyi stä koneista oli uusalustaisia. Vuosittain myytyjen konemäärien perusteella on arvioitu myös käytössä olevien koneiden määriä. Metsätraktoreiden kokonaismäärä on ollut pitkään suunnilleen samansuuruinen, vuosi noin l 6 traktoria. Kahtena viime vuonna määrä on vähän lisääntynyt. Vuoden 1989 arvioidaan lopussa kokonaistraktorimäärän olleen noin l 67 kpl. Monitoimikoneiden määrä on v11me vuosina lisääntynyt nopeasti. Kuuden viime vuoden myyntimäärien perusteella arvioidaan vuoden vaihteessa olleen käytössä jo noin l 3 monitoimikonetta. Niistä kuormainharvestereita oli noin 75 %. *********************************************** PAINOMITTAUKSEN KEHITTÄMINEN Metsätehon katsaus 8/199 Jari Marjomaa Painomittausmenetelmät ovat puutavaran tehtaalla mittauksessa melko yleisiä; nykyisin punnitaan tehtaalle saapuvasta puumäärästä noin 4 %. Otantamenetelmien soveltamiseen tehtaallamittauksessa on hyvät edellytykset: mitattavat puumäärät ovat suuria ja ne mitataan keskitetysti. Perinteisessä paino-otantamittauks essa puutavaran tilavuus määritetään punnitsemalla koko erän massa vastaanottomittauksessa ja muuntamalla tämä mittaustulos tilavuudeksi satunnaisesti valittujen näytenippujen mittaustuloksista lasketulla keskimääräisellä tuoretiheysluvulla. Menetelmä soveltuu hyvin tehtaalle saapuvan kokonaispuumää rän selvittämiseen sekä suurten puutavaraerien mittaukseen, mutta pienten erien mittaus on tuoretiheyden suuren vaih telun vuoksi epätarkkaa. Tuoretiheyden vaihtelua voidaan pienentää jakamalla mitattava puutavaraerä osiin eli os itteisiin, joiden keskimääräinen tuoretiheys määritetään ositteittain otannalla. Menetelmää kutsutaan paino-ositemittaukseksi. Paino-esitemenetelmässä mitattavan puutavaraerän tuoretiheyden vaihteluväli on jaettu tasavälisiin painoluokkiin. Riittävä osit teiden määrä on yleensä 3-6 ja luokkaväl i on silloin 7 - kgjm3. Mittauserän kuormat jaetaan painoluokkiin vastaanottomittauksessa määritetyn tuoretiheyden likiarvon perusteella. Näyteniput arvotaan kuormista ositteittain. Vastaanottomittauksessa on painoluokan mää rittämiseksi lisäksi arvioitava kuorman tilavuus kehystilavuuden ja keskimääräisen tiiviyden perusteella. Kehystilavuuden mittauksen tarkentamiseksi ja tehostamiseksi on kehitetty mm. videotekniikkaan ja kuvatulkintaan perustuvia menetelmiä. Paino-esitemenetelmällä on mahdollista tehostaa merkittävästi paino-otantamittausta. Kun es im. l m3 : n mittauserän tuore tiheyden keskihajonta osittamalla pienenee 1 %:sta 5 prosenttiin, tarvittava otoskoko pienenee kolmannekseen. Menetelmän kuormittaiseen tarkkuuteen vaikuttaa suurimmaksi osaksi painoluokan määritystarkkuus vastaanottomittauksessa. Tarkastusmittausaineiston perusteella paino-esitemenetelmää käytettäessä yhden kuorman (n. 5 m3 ) tilavuuden keskimääräinen virhe oli alle 6 %. Paino-esitemenetelmän käyttö pienienkin puutavaraerien luovutusmittaukseen on kehittåmisnäkymät huomioon ottaen jo lähiaikoina realistinen vaihtoehto. 3

4 METSÄlYÖN KEHI1YSSUUNTIA 199-LUVULLA Metsätehon moniste Jouko Örn Metsäteho on arvioinut metsätöiden järjestelyjä koskevaa tutkimusta ja kehittämistä varten metsätöiden todennäköisiä 199-luvun kehityssuuntia. Sisäasiainministeriön laskelmien mukaan väestö- ja elinkeinorakenteen muutoksen myötä maa- ja me tsätalouden työvoiman arvioidaan supistuvan nykyisestään vuoteen 1995 mennessä noin 3 %. Samalla muiden elinkeinojen työvoiman kysynnän arvioidaan kasvavan enemmän kuin työllisen väestön kokonaistarjonta. Väestön keskittymisen asutuskeskuksiin arvioidaan lisääntyvän 199-luvulla, jolloin rekrytoitava työvoima on metsätyön kannalta maantieteellisesti ja asenteellisesti nykyistä etäämpänä metsästä ja metsätyöstä. Työvoiman tarjontatilanteen ja puunkorjuun kustannusrakenteen kehityksen perusteella arvioidaan, että puutavaran hakkuun koneellistamisen kehitys noudattaa vuosien vauhtia vuoteen 1995 asti. Koneellisen Toteutunut ja tavoite 1995 Hakkuu-,mh- ja mittaustyöt TyöpiiviA vuodessa keakimjtyönt. Työntekijöitä Työpv /työnt./v 1 8 m 1+ lffiffij 151- ~ D ~ Vuosi Työlajeittaiset vuosityöpäivät Työpäiviä/työntekijä vuodessa hakkuutöiden osuus vuosityöpäivistä oli 7 % Metsänhoitotöissä ei ole nähtävissä hakkuuseen verrattavia töiden koneellistamismahdollisuuksia, jotka vuoteen 1995 mennessä vähentäisivät ratkaisevasti metsänhoitotöiden työvoiman tarvetta. Arvioitu kehitys muuttaa ihmistyövaltaisen metsätyön rakennetta tuntuvasti. Hakkuutyön osuus ihmistyövaltaisen metsätyön työpanoksesta laskee nykyisestä noin 75 %: sta noin 5 prosenttiin vuoteen 1995 mennessä. Metsänhoidon, mittauksen ja suunnittelun osuus kasvaa vastaavasti n ykyisestä 5 %:sta noin 5 %:iin. Hakkuun koneellistaminen puolestaan kaksinkertaistaa nykyisestään me tsäkoneen kuljettajien määrän. Metsätyöntekijöiden keskimääräistä vuosityöaikaa on työvoiman tarjonnan supistuessa lisättävä nykyisestä runsaasta työpäivästä työpäivään. Koko vuoden metsätyötä tekevien osuuden tulisi lisää ntyä tuntuvasti. Samalla työn sisällön pitäisi muuttua hakkuutyövaltaisesta monipuoliseksi hakkuu-, me tsänhoito-ja suunnittelutyöksi. Metsätöiden muutos lisää myös yksityismetsätalouden ja metsäkoneyrittäjien merkitystä metsätyövoiman käyttäjinä. Puunkorjuun koneellistamisen ja toisaalta paperituotteiden puuraaka-aineen tuoreusvaatimusten takia myös ihmistyövaltaisin menetelmin korjattavien työmaiden korjuuaikoja on nopeutettava. Työmailla pitäisi olla useampia työntekijöitä kuin nykyään. Työryhmätyöskentelyn kehittäminen saattaa olla yksi ratkaisu metsätyövoiman käytön ongelmiin. Työvoimamää rän väheneminen pidentää työmatkoja ja maantieteellistä etäisyyttä työnjoh toon. Työntekijöiden työllistäminen ympäri vuoden ja työvoiman yhteiskäyttö lisäävät tarvetta suunnitella työvoiman käyttöä. Se asettaa työnjohdolle ja koko metsätyöorganisaatiolle uusia vaatimuksia. Yhteensä 8 lillillill 6 4 D Muut työt Muu mh-työ MIKROSOVELLUS ISTUTUSPALKAN Jstutus LASKENTAAN ~ Hakkuu Työlaji Metsätyöntekijäin vuosityöajan rakenteen muutos :stä 1995:een sekä vuosityöajan jakautuminen työlajeihin hakkuun osuus kasvoi metsäteollisuuden ja metsähallituksen suorittamassa pystykorjuussa vuosina %:sta lähes 5 %:iin. Hakkuun koneellistamisasteen arvioidaan sen mukaan, miten metsäteollisuuden suhdanteet ja investoinnit sekä kotimaisen raakapuun saatavuus kehittyvät, suurenevan vuoteen 1995 mennessä 7-8 %:iin. Jarmo Hämäläinen Metsänuudistamisen työmaasuunnittelun kehittämisprojektin yhteydessä on laadittu laskentaohjelma, joka on tarko itettu istutuspalkan laskentaan. Ohjelmalla voidaan laskea met-

5 sänhoitotöiden urakkapalkkausohjeen työvaikeusluokittelun ja yksikköpalkkojen mukainen istutuspalkka. Ohjelma on kesällä 199 kokeilukäytössä muutamissa Metsätehon jäsenyrityksissä ja metsähallituksessa. Ohjelma on laadittu K-Mies-työasemaohjelmistolla ja toimii PC/MS-DOS-käyttöjärjestelmällä varustetuissa mikrotietokoneissa (IBM ja yhteensopivat). Lisätietoja antaa Jarmo Hämäläinen. PAIKKATIEDONHALLINNAN UUDET MAHDOLLISUUDET Jarmo Hämäläinen GPS-paikannusjärjestelmän (Global Positioning System) myötä. Järjestelmän on arvioitu olevan kattava 199-luvun puoliväliin mennessä. Ensimmäiset maastokelpoiset paikannus-/ tiedonkeruulaitteet on esitelty ja niitä on hankittu USA:ssa myös metsätalouskäyttöön (USDA Forest Service). Metsäteho kokeilee paikkatietojärjestelmää Metsätaloudessa paikkatiedon - erityisesti sijainnin - hallinta on sitä tarpeellisempaa, mitä lähempänä ollaan eri toimien toteutusta maastossa. Toistaiseksi puunhankinnan ja -tuotannon työmaasuunnittelua ja toteutuksen ohjausta palvelevia paikkatietojärjestelmiä ei ole kuitenkaan juuri esitelty. Mitä on paikkatiedonhallinta? Paikkatiedolla tarkoitetaan tietokokonaisuutta, joka koostuu jonkin kohteen sijainnin määrittelevistä tiedoista (esim. koordinaatit) ja kohteen ominaisuuksia kuvaavista tiedoista (esim. puuston määrä). Paikkatiedonhallinta on paikkatiedon varastointia, muokkaamista ja esittämistä, ja siihen tarkoitettuja tietokonesovelluksia kutsutaan GIS-järjestelmiksi (Geographical Information Systems). Kartta on paikkatiedon symbolinen esitysmuoto kohteiden sijainnin ja ominaisuuksien havainnollistamiseksi. Metsätaloudellisten toimien suunnittelu ja ohjaus pohjautuu suureksi osaksi paikkatietoon. Paikkatiedonhallinnan tehtäviä on siirretty manuaalisista menetelmistä tietokoneille 197-luvulta lähtien; esimerkkeinä mainittakoon metsätaloussuunnitelmien kuviotietojen laskenta ja raportointi. Samalla vuosikymmenellä otettiin USA : ssa ja Kanadassa käyttöön ensimmäiset ohjelmistot karttojen piirtämistä varten. Meillä tietokoneavusteinen kartanpiirustus aloitettiin 198-luvun alussa ja nykyisin se on jonkinasteisessa käytössä useimmissa metsää omistavissa yrityksissä, metsähallituksessa ja metsälautakunnissa. Tietokonegrafiikan, tietokantatekniikan ja laitteistojen kehitys on mahdollistanut viime aikoina uusia paikkatietosovelluksia. Tekniset valmiudet eri lähteistä saatavan tiedon joustavaan yhdistelyyn, paikkatietojen vuorovaikutteiseen käsittelyyn ja erillisten laskentamallien kytkentään antavat keinoja päätöksentekoa tukevien paikkatietosovellusten laatimiseen. Tällaisten integroitujen paikkatiedonhallintaj ärj estelmien hyöty-/ kustannussuhteen on arvioitu olevan moninkertainen pelkkiin kartanpiirustusj ärj estelmiin verrat tuna. Kohteen täsmällisen sijaintitiedon määrittämiseen maastotiedon keräyksen yhteydessä on luvassa mullistus satelliitteihin perustuvan GIS-ohjelmiston Metsäteho hankki syksyllä 1989 käytettäväksi puunkorjuun ja metsänuudistamisen työmaasuunnittelun kehittämistutkimuksessa. Tutkimuksen yhteydessä selvitetään paikkatietojärjestelmän antamia mahdollisuuksia työmaasuunnittelussa. Samalla selvitetään mahdollisuutta soveltaa sitä muilla puunhankinnan ja -tuotannon alueilla. Metsäteho valitsi ohjelmistoksi USA:laisen ARC/INFOn. Ohjelmisto on monipuolinen "työkaluvalikoima" erilaisten paikkatietosovellusten rakentamiseen. Metsäteho hankki ohjelmiston mikroversion. Se koostuu moduuleista, joita voidaan hankkia erillisinä tarpeen mukaan. Ohjelmisto sisältää karttojen piirtämiseen, tulostukseen ja joustavaan ominaisuustietojen esittämiseen liittyvien perusominaisuuksien ohella muutamia arvokkaita lisätoimintoja. Sellaisia ovat esim. rutiinit kuljetusreittien optimointiin ja erilaisten kuviointien yhdistämiseen sekä liitäntä ohjelmistoon, joka on tarkoitettu satelliittikuvien tulkintaan. Ohjelmistoa sovelletaan ensimmäiseksi uudistamisen työmaasuunnittelun kehittämistutkimuksessa. Tutkimuksessa tarkastellaan systemaattiseen olosuhdetiedon kokoamiseen ja hyväksikäyttöön perustuvan työmaasuunnittelun mahdollisuuksia parantaa uudistamisen kustannustehokkuutta. Tutkimuksen yhteydessä laaditaan kokeilujärjestelmä, jonka avulla mm. kasvupaikkatunnukset ja niiden vaihtelu voidaan ottaa tarkasti huomioon, kun valitaan uudistamismenetelmiä ja seurataan uudistamistuloksia. Esimerkiksi kun valitaan uudistamismenetelmiä, järjestelmä n avulla havainnollistetaan näyttöpää tteelle kasvupaikkatunnukset, rajataan olosuhde- ja toimenpidekuviot, lasketaan kuvioiden pinta-alat ja tulostetaan suunnitelma-asiakirjat ja -kartat. Järjestelmään kytketään myös Metsätehon metsänviljelymenetelmien vertailumalli vaihtoehtoisten toimenpidekuviointien edullisuuden ve rtailemista varten. 5

6 sien puunkorjuun suunnitteluun, puunkorjuuseen ja korjuujäljen tarkastustyöhön yksityiskohtaiset suositukset siitä, mihin asioihin tulee kiinnittää huomiota sekä miten korjuujälki arvioidaan ja mittaukset maastossa tehdään. UU'ITA KOULUTUSMATERIAALIA Videonauhat Puutavara-autokalusto n:o 16 Nauhassa selvitetään alan tärkeimpien käsitteiden merkitys, esitetään autokalustoa ja autokuljetuksia koskevat uusimmat lait ja säädökset, selvitetäänpuutavara-autokaluston kehittymistä ja esitellään alan uusinta kalustoa. Nauha soveltuu metsäoppilaitoksille ja yrityksissä kaukokuljetuksen kanssa tekemisissä olevien henkilöiden käyttöön. Sen kesto on noin 13 min. Myyntihinta on 5 mk ja vuokraushinta 4 mk. Koneellinen puunkorjuu turvemaiden kesäaikaisissa ensiharvennuksissa n:o 16 Videonauha kertoo Metsätehon syksyllä 1989 tekemästä tutkimuksesta ja sen tuloksista. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, minkälaisin monitoimikonekorjuuketjuin - tutkimuksessa 8 ketjua - turvemaametsien kesäaikainen ensimmä inen harvennus on teknisesti ja taloudellisesti mahdollista. Oppaan aiheesta oli koulutustilaisuus Keskusmetsälautakunta Tapion kouluttajille Mikkelissä ja on Metsätehon jäsenyritysten kouluttajille myös Mikkelissä. Opas valmistuu toukokuussa 199. Se on 5sivuinen ja sen hinta on 15 - mk. Koneellisesti korjattavan leimikon suunnittelu Opas on tarkoitettu apuvälineeksi kaikille niille, jotka osallistuvat leimikon teosta sen korjuutekniseen suunnitteluun, ja se antaa tietoa metsäteollisuusyrityksille, metsähallitukselle ja yksityismetsätaloudelle sekä metsäopetukselle. LEIMIKON SUUNNITIELU Videonauhas sa näytetään koneiden työskentelyä, esitetään tuottavuus- ja korjuukustannustie toja sekä päätelmät tuloksista. Siinä esitellään myös suurin osa nykyisistä harvennusko rjuuketjuista. Oppaan hinta on mk. Tukimateriaalina on kalvojen tekoa varten noin 5-sivuinen teksti- ja kuvapohjarnoniste, hinta mk. Videonauhan kesto on noin 1 min ja se on VHS -kasetilla. Myyntihinta on 5 mk ja vuokraushinta 5 mk. Tilaukset Videonauhoja tai oppaita voi tilata kirjeits e tai puhelimitse: Oppaat Moni toimikoneopas Vuonna 1989 valmistuneesta oppaasta on otettu pienehkö lisäpainos, joten sitä on nyt saatavana Metsätehosta. Metsäteho, PL 194, 131 HELSINKI Puhelin: (9) videonauhat / Kirsti Storgårds oppaat / Irma Kallio Asiasanat: Harvennusbakkuiden korjuujäljelle asetettavat vaatimukset sekä korjuujäljen arviointi ja mittaaminen Opas on tarkoitettu metsälautakuntien, metsänhoitoyhdistysten ja puunhankintaorganisaatioiden käyttöön. Se antaa harvennusmet- Metsäteho Review Tutkimus, maksuperusteet Metsä koneiden myynti, tilastot Puutavaran painomittaus Kehityssuunnat, metsätyö Ohjelmat, istutuspalkkojen laskenta Paikkatiedonhallinta Koulutus 9/199 CURRENT TOPICS AT METSÄTEHO Metsäteho's research results and other information on forestry are reviewed. METSÄTEHO SUOMEN METSÄTEOLLISUUDEN KESKUSLimO RY:N METSÄTYONTUTKIMUSOSASTO PL 194 (Fabianinkatu 9 B) 131 HELSINKI Puhelin (9) 6589 HELSINKI 199 PAINOVALMISTE