Rakennerahastojen uutiskirje 2/ EU:n budjettiuudistuksesta vuodettua

Transkriptio

1 Tämä on rakennerahastojen uutiskirje, joka kertoo hallintoviranomaisen rakennerahastouutisia. Uutiskirje ilmestyy vähintään kerran kuukaudessa rakennerahastoportaalissa. Vipuvoimaa EU:lta EU:n budjettiuudistuksesta vuodettua Koheesiopolitiikka kohdennettaisiin kaikkein köyhimmille jäsenmaille. Tämä tarkoittaisi aluepolitiikan kansallistamista vauraammissa jäsenmaissa. Näin koko Suomi jäisi EU-tuen ulkopuolelle. Esitys ei ota huomioon Lissabonin sopimukseen sisältyvää territoriaalisen koheesion tavoitetta, johon liittyy pohjoisten harvaan asuttujen alueiden kehittäminen. Kun sopu EU:n rahoituskehyksestä vuosille syntyi, sen hintana oli vaatimus budjetin rakenteen uudistamisesta niin, että uusi järjestelmä olisi voimassa, kun seuraava rahoituskehys hyväksyttäisiin. Jotta tämä olisi mahdollista, komissio velvoitettiin tekemään asiasta esitys vuosina 2008/2009. Vuosi 2009 ja komission toimikausi ovat päättymässä, mutta esitystä ei ole tehty. Kuukausi sitten julkisuuteen vuoti virkamiesvalmistelun tuloksena syntynyt, mutta kollegion käsittelemätön esitys. Esityksessä aluepolitiikkaa käsiteltiin tavalla, joka nosti kaikki aluekehityksen ystävät barrikadeille. Rahoituskehys on koko EUjärjestelmän keskeinen ohjausjärjestelmä. Siksi siihen kohdistuu kovia poliittisia paineita. Todellinen poliittinen vääntö liittyy luonnollisesti siihen, mitä tehtäviä budjetista rahoitetaan ja missä suhteessa. Perinteisesti maatalous- ja aluepolitiikka ovat saaneet leijonan osan EU:n kaikista rahoista. Tätä monet pitävät aikansa eläneenä ja epätarkoituksenmukaisena aikana, jolloin EU:sta halutaan tehdä maailman johtava tietotalous. Näin jää kaksi vaihtoehtoa: joko kasva- tetaan budjettia tai siirretään menoja nykyisen budjetin sisällä. Koska ns. nettomaksajat eivät hyväksy menojen lisäämistä, ainoaksi todelliseksi vaihtoehdoksi jää maatalous- ja aluetukien leikkaaminen. Uuden budjetin painopisteet eurooppalaisen lisäarvon perusteella Esityksen mukaan uuden budjetin painopisteet määritellään niiden eurooppalaisen lisäarvon perusteella. Lisää rahaa saavat kestävä talouskasvu, työllisyys, tutkimus- ja kehitystyö, innovaatiot, ilmasto- ja energiapolitiikka sekä EU:n roolin vahvistaminen globaalina toimijana. Koheesiopolitiikka kohdennettaisiin kaikkein köyhimmille jäsenmaille. Tämä tarkoittaisi aluepolitiikan kansallistamista vauraammissa jäsenmaissa. Näin koko Suomi jäisi EU-tuen ulkopuolelle. Esitys ei ota huomioon Lissabonin sopimukseen sisältyvää territoriaalisen koheesion tavoitetta, johon liittyy pohjoisten harvaan asuttujen alueiden kehittäminen. Temaattinen ja sektorikohtainen lähestymistapa Esityksessä painottuvat temaattinen ja sektorikohtainen lähestymis- 1 tapa. Koheesiopolitiikkaa ei käsitellä omana politiikkakokonaisuutena, vaan sen toteuttaminen on jaettu useisiin eri politiikka- ja rahoitusvälineisiin. Koheesiotavoite on kytketty sektoripolitiikkoihin kuten tutkimus ja innovaatiot, työllisyys-, ilmasto-, energia- ja liikenneverkostot. Esityksestä voi saada käsityksen, että sosiaalirahastolle (ESR) SISÄLTÖ: jatkuu >>> 2 Yli sata hyvän hankkeen kuvausta 3 EURA järjestelmän raportit 4 Keskeisiä rahoituksen vuodenvaihdetoimintoja mennessä 5 N+2-tilanne vuoden 2007 EU-rahoituskehysten osalta 6 Painotuotteiden tilauspalvelu 7 Ajankohtaista lyhyesti

2 Vipuvoimaa EU:lta >>> jatkuu esitetään vahvempaa roolia koheesiopolitiikan ulkopuolella ja aluekehitysrahaston (EAKR) rahoitusta suunnattaisiin eri sektoripolitiikkojen rahoitukseen. Rajat ylittävällä yhteistyöllä nähdään olevan eurooppalaista lisäarvoa, mutta siinäkin halutaan uutena painotuksena ottaa huomioon erityisesti ilmasto- ja ympäristöpolitiikan tarpeet. Uusi komissio aloittaa työnsä näillä näkymin helmikuun alussa. Se antanee esityksensä budjettiuudistukseksi aikaisintaan maaliskuussa. Vuodetun esityksen peruslinja tulee säilymään, mutta miten käy aluepolitiikan, siitä käydään vielä monet taistot. Teksti: Kielo Karioja-Mäkelä Yli sata hyvän hankkeen kuvausta Ohjelmakauden puolivälin lähestyessä, hitaahkon alun jälkeen, on vähintään sata syytä kertoa niistä tuloksista ja kokemuksista, joita ohjelmien rahoituksella on saatu aikaan. TEM käynnisti syksyllä säännöllisen hyvää hanketoiminnan kuvauksien keräämisen. Sato ensimmäisen keskitetyn keruun jälkeen oli mahtava, yli sata hankekuvausta. Seuraavassa esitellään muutamia poimintoja nyt jo sulkeutuvan ohjelmakauden pysyvää tulosta luoneiden kehittämishankkeiden kirjosta: Järvi-Suomen Kalatietokeskus -hanke onnistui luomaan vahvoja verkostoja alan toimijoiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Hankekokonaisuuden aikana kehitetyt toimintatavat ja -mallit sekä yhteistyöverkostot loivat pohjan pysyvälle toiminnalle ja toiminnan vakiinnuttaminen kulminoitui toukokuussa 2008 perustettuun FIC Oy:öön. Hankkeiden alkuperäisenä kohdealueena oli Pohjois-Savon maakunta, mutta kokonaisuuden etenemisen myötä se laajeni valtakunnalliseksi. Hankkeiden edetessä toiminta-alue sai myös vahvoja kansainvälisiä ulottuvuuksia. FIC Oy (www2.fic.fi) toimiikin nyt kansainvälisesti. Hankekokonaisuudesta alkunsa saanut yritys tarjoaa tänä päivänä kalatalouden ja vesiviljelyn projektija asiantuntijapalveluita yrityksille ja elinkeinotoimijoille. Experience Lapland TV -hankkeessa luotiin Experience Lapland TV -konsepti, liiketoimintamalli sekä sisällölliset ja tekniset ratkaisut. Lisäksi hankkeessa suunniteltiin kanavan sisältöä, sisällöntuotantomalleja ja markkinointia. Katselija voi valikoida sisältöä esim. teemojen ja paikkakunnan mukaan. Käyttäminen on helppoa, videot toimivat nopeasti ja ulkoasu on tyylikäs ja vahvistaa kanavan arktista henkeä. Kanava näkyy osoitteessa Itä-Suomen ISOverkosto -hankkeessa rakennettiin pysyvä toimintamalli ja jakelujärjestelmä yhteisen verkko-opetustarjonnan toteuttamiseen toisen asteen koulutuksessa. Hankkeessa rakennettu pysyvä verkosto ns. ISOverstas ( kehittää ja ylläpitää verkko-opetuspalveluja yhteisen opetustarjonnan tueksi ja toteutumiseksi hankerahoituksen päättymisen jälkeen. Mäntän taidekaupunki -hankkeen ja uuden imagon myötä kaupunkiin syntyi jo vakiintuneiden näyttelyjen ja tapahtumien oheen useita itsenäisiä kohteita: G.A.Serlachius-museo, vanhan Pekilotehtaan kunnostaminen näyttelytiloiksi, urkuviikot, taideyritys Myllyrannan taidekeskus. Imagon muutos on vaikuttanut myös alueen henkiseen ilmapiiriin. Jatkumona hankkeelle voidaan nähdä Mäntän osallistuminen omalla ehdotuksellaan Euroopan Kulttuuripääkaupunki hakuun vuodelle Mänttä-Vilppulan matkailusivusto: Nuorten Paalu -hankkeessa kehitettiin Tuulimylly-palveluportaali ( sekä nuorten palveluohjausmalli, joka on yhteisessä käytössä Helsingin työvoiman palvelukeskuksissa, työvoimatoimistoissa sekä näiden kanssa yhteistyötä tekevillä tahoilla, kuten sosiaalityössä ja nuorisotyössä. Käynnissä olevan ohjelmakauden hankkeita on jo ehditty haastatella. Seurantakomiteoissa esitellään työstettyjä kuvauksia sekä paperimuodossa että videoclippeinä. Kuvauksien työstöä jatketaan ja samalla kokeillaan toimivimpia formaatteja. Aineistoa viedään rakennerahastoportaaliin sitä mukaa kun sitä valmistuu. Hankekuvaukset ovat vapaasti viranomaisten käytettävissä erilaisissa viestintäyhteyksissä. Keväällä kerätään kuvauksia uudelleen tarkemmin rajattujen teemojen ympärille. Kiitos kaikille hankkeita arvioineille ja lomakkeita täyttäneille! Teksti: JAANA VALKOKALLIO 2

3 Vipuvoimaa EU:lta EURA järjestelmän raportit Rakennerahastoprojekteista kerätään runsaasti erilaista numeerista tietoa sekä luokitteluja aina projektihakemuksesta alkaen. Hyväksytyn projektihakemuksen eli projektisuunnitelman jälkeen toteutumatietoja kertyy mm. projekti- ja rahoituspäätöksistä, maksatushakemuksista, maksatuspäätöksistä, seurantalomakkeista sekä väli- ja loppuraporteista. Suoraan EURA järjestelmään tallennettavien tietojen lisäksi tietoja siirretään operatiivisen rahoituksen hallintaan kehitetystä Wepa 2007 (Valtteri) -järjestelmästä sekä TE-keskusten yritystukiprojektien ja Tekesin EAKR-projektien hallintaan tarkoitetusta Tuki järjestelmästä, jonka kautta tullaan siirtämään myös Finnvera Oyj:n EAKR-projektien tiedot. Kaiken tämän monipuolisen tiedon raportointia varten on EURA järjestelmään rakennettu lukuisa määrä erilaisia raportteja, jotka ovat kaikkien viranomaiskäyttäjien käytettävissä käyttäjäroolista riippumatta. Käyttö vaatii kuitenkin aina järjestelmään kirjautumisen sekä voimassa olevat käyttäjätunnukset. Raporttien tiedot päivittyvät EURA järjestelmän tietokannasta päivän viiveellä. Pääsääntöisesti EURA järjestelmän raportit voidaan ottaa joko pdf-muodossa tai tilata Excel-muotoisena liitetiedostona omaan sähköpostiin. Suurin osa tällä hetkellä valmiina olevista raporteista sisältää runsaasti projektikohtaisesti ilmoitettua tietoa ja on tarkoitettu ensisijaisesti jatkomuokattavaksi Excelissä. Vuoden 2010 aikana järjestelmään kehitetään lisää myös summatason raportteja, joista saadaan tiivistetysti toteutumatietoa. Raporteissa esitettävää tietoa voidaan rajata kulloisenkin tietotarpeen mukaan erilaisilla valintavaihtoehdoilla eli parametreilla. Raporttien käyttöohjeet löytyvät suoraan järjestelmän viranomaisen palvelujen puolelta Virkailijan käyttöohjeet -osiosta. Käyttöohjeessa on kuvattu kunkin raportin ensisijainen käyttötarkoitus sekä sisältö. Käyttöohjetta päivitetään, kun uusia raportteja saadaan tuotantoon, mutta ei kuitenkaan välttämättä heti jokaisen uuden raportin julkaisemisen jälkeen. Marraskuussa 2009 EURA järjestelmässä on käytettävissä seuraavat viranomaiskäyttöön tarkoitetut raportit: 1 Hakemusten lukumäärä 2 Projektien luokitteluraportti 3 Suunniteltu rahoitus projekteittain 4 Varattu ja sidottu rahoitus projekteittain 5 Tilitysraportti 6 Kootut indikaattoritiedot 7 OPM:n hallinnonalan erityisindikaattoritiedot 8 Seurantalomakkeiden tarkkailuraportti 9 Projektien toteuttaja- ja yhteystietoraportti 10 Menojen vahvistamisraportti 11 Rahoitustietojen varmenneraportti 12 Maksatustiedot projekteittain 13 Maksatustiedot toimintalinjoittain. Seuraavaksi julkaistava uusi raportti 14 Maksatushakemusten seuranta- ja käsittelyaikaraportti on nimensä mukaisesti tarkoitettu mm. viranomaiskohtaiseen maksatushakemusten keskimääräisten käsittelyaikojen seurantaan. Tämä saataneen tuotantoon vielä vuoden 2009 aikana. Vuoden 2010 aikana kehitetään em. erilaisten summatasoisten viranomaisraporttien lisäksi mm. projektien toteuttajien omaan käyttöön tarkoitettuja raportteja, joiden avulla toteuttaja voi kootusti seurata mm. oman projektinsa tilitysten tietoja sekä seurata projektinsa toteutumisen yleiskuvaa. Nämä pdf-muotoiset raportit tulevat löytymään EURA järjestelmän hakijan ja toteuttajan palveluiden puolelta Oman projektin tiedot -osiosta. Muistathan, että raporttien tiedot päivittyvät EURA järjestelmän tietokannasta päivän viiveellä! Tänään järjestelmään tallennetut tai siirretyt tiedon näkyvät raporteilla huomenna. Teksti: KEIJO HÄMÄLÄINEN 3

4 Vipuvoimaa EU:lta Keskeisiä rahoituksen vuodenvaihdetoimintoja mennessä Nämä ohjeet koskevat vain EU-varoja välittäviä viranomaisia. Ne eivät koske EU-tukea saavia hankkeita. EURA järjestelmä, Valtteri-järjestelmä ja Tuki järjestelmä ovat vuodenvaihteessa käytössä pääsääntöisesti vain katseluoikeuksin. Myöntämisvaltuuden ja arviomäärärahan käyttöä koskevat toimenpiteet on tehtävä tietojärjestelmissä viimeistään seuraavasti: mennessä Virastoille jaetut valtuudet (EUM2009) on oltava merkitty vastaanotetuiksi Valtteri-järjestelmässä virka-ajan alkuun mennessä Kaikkien vuoden 2009 aikana tallennettujen sidontojen tulee saada EURA järjestelmässä päätöspäivämäärä virka-ajan alkuun mennessä Tuki järjestelmässä maksatukset keskeytetään alkaen klo 12:00 mennessä Viranomaisten tulee päivittää menneiden ja kuluvan vuoden osalta varaukset vastaamaan toteutuneita sidontoja vuosittain sekä tarvittaessa päivittää varaukset tulevien vuosien osalta rakennerahastojärjestelmissä klo 12:00 mennessä. Mikäli käyttäjä on hyväksynyt maksatuspäätöksen päättyneelle vuodelle, on maksupäivätieto tallennettava ennen kalenterivuoden vaihtumista Valtterijärjestelmään. Valtteri-järjestelmässä on kaikilla vuoden 2009 puolella maksatuspäätöspäivämäärän saaneilla tilityksillä oltava tosiasiallinen maksupäivämäärä kirjattuna klo 12:00 mennessä (TE-keskuksissa on mahdollista jatkaa maksatuspäätösten tekemistä klo 12:00 saakka. On varmistuttava, että maksut erääntyvät viimeistään , jotta automaattisiirto ehtii tuoda tiedon tosiasiallisesta maksupäivästä Valtteriin ennen vuodenvaihdetta). Mikäli virastossa on tehty oikaisupäätös maksatuspäätökseen ennen ko. ominaisuuden valmistumista tietojärjestelmiin, on päätös tallennettava EURA ja Valtteri-järjestelmään klo 12:00 mennessä. Nämä ohjeet koskevat vain EUvaroja välittäviä viranomaisia. Ne eivät koske EU-tukea saavia hankkeita. Hallintoviranomainen antaa tarkemmat ohjeet vuodenvaihdetoiminnoista. Teksti: RIITTA VARTIA 4

5 Vipuvoimaa EU:lta N+2-tilanne vuoden 2007 EU-rahoituskehysten osalta Rakennerahastovarojen ripeään kiertoon kannustava N+2- sääntö on noussut syksyn 2009 aikana esiin eri puolilla Eurooppaa ohjelmakauden osalta N+2-tarkastelu on nyt ensimmäistä kertaa ajankohtainen vanhoissa jäsenmaissa. N+2-säännön periaatehan on, että esim. vuoden 2007 EU-rahoituskehystä vastaava määrä julkisen kokonaisrahoituksen maksatuksia tai maksatuspäätöksiä (vähennettynä komission maksamilla ennakoilla) pitää olla ilmoitettuna maksupyynnöillä komissioon vuoden 2009 loppuun mennessä. EAKR jo maalissa Suomen kaikki neljä EAKR-toimenpideohjelmaa ovat jo ylittäneet vaaditun N+2-rajan (ylempi taulukko). Selvästi ripeimmin maksatukset ovat edenneet Pohjois-Suomen EAKR-ohjelmassa. Itä-Suomen ohjelman vertailtavuutta vaikeuttaa se, että siirtymäkauden alueena Itä-Suomen EU-rahoituskehys on laskeva, mutta sitä on kompensoitu vuosittain kasvavalla kansallisella julkisella vastinrahoituksella kuitenkin N+2-tarkastelussa EU-osarahoitussuhde on joka vuosi sama 50 %. Sen perusteella laskettu N+2-vaade on ohjelmakauden alussa siten isompi kuin ohjelmassa on todellisuudessa julkista rahoitusta vuositasolla käytettävissä. Tämä huomioiden Itä-Suomen ohjelma on siten edistynyt vähintään yhtä hyvin kuin EAKR-ohjelmat keskimäärin. ESR:n loppukiri alkanut ESR-toimenpideohjelmassa N+2-tavoitetta ei ole vielä saavutettu (alempi taulukko). Ohjelman osioista oman laskennallisen N+2-tavoitteensa on kuitenkin jo saavuttanut Länsi-Suomi. Myös EAKR-toimenpideohjelma Etelä- ja Pohjois-Suomen osiot saavuttavat oman N+2-rajansa aivan lähiaikoina. Edellä kuvattu Itä-Suomen laskevaan EU-rahoituskehykseen liittyvä ongelma vaikuttaa ESR-ohjelman kokonaistilanteeseen siten, että vaikka Itä-Suomen ESR-osiossa maksatukset ovat edistyneet vauhdikkaasti, on N+2-rimakin näin ohjelmakauden alussa korkealla. Koska ESR-ohjelmaa tarkastellaan yhtenä kokonaisuutena, tulee maksatusten jatkua ripeinä edelleen myös ohjelman muissa osioissa. ESR-ohjelman maksatukset edistyvät siis tällä hetkellä erittäin hyvää vauhtia ja on toiveita siitä, että N+2-raja voitaisiin ainakin lähestulkoon saavuttaa. Toisaalta myös komission suunnalta odote- 5 Julkisen rahoituksen N+2-tarve yhteensä, milj. Julkinen maksettu rahoitus , milj. Maksettu N+2-tarpeesta Etelä-Suomi 20,541 24, ,5 % Länsi-Suomi 23,712 38, ,8 % Itä-Suomi 75,953 83, ,0 % Pohjois-Suomi 37,049 75, ,7 % Yhteensä 157, , ,3 % ESR-osio Julkisen rahoituksen N+2-tarve yhteensä, milj. N+2 EAKR-toimenpideohjelmat Julkinen maksettu rahoitus , milj. Maksettu N+2-tarpeesta Etelä-Suomi 10,271 9,664 94,1 % Länsi-Suomi 11,856 12, ,9 % Itä-Suomi 53,841 30,807 57,2 % Pohjois-Suomi 8,225 8,010 97,4 % Valtak. ohj. 32,408 25,494 78,7 % Yhteensä 116,601 86,412 74,1 % N+2 ESR-toimenpideohjelmat taan edelleen toiveikkaana uutisia mahdollisista helpotuksista N+2-sääntöön Suomi ei suinkaan ole yksin N+2-ongelmineen ja paine ratkaisun saamiseksi kasvaa vuodenvaihteen lähestyessä. Teksti: Harri Ahlgren

6 Vipuvoimaa EU:lta Painotuotteiden tilauspalvelu Työ- ja elinkeinoministeriö on tehnyt sopimuksen Edita Publishing OY:n ja Edita Prima Oy:n kanssa rakennerahastojen painotuotteiden tilauspalvelusta. Keskitetyn palvelun toivotaan helpottavan projektitoimijoiden ja viranomaisten painotuotteiden hankintaa. Painotuotteet ovat tilaajille maksullisia. Palveluun sisältyvät valmistuotteet eli muistilehtiöt, kirjekuoret, postit-tarralehtiöt, tarra-arkit (EU-tähtilippulogo ja Vipuvoimaa EU:lta logo samalla tarra-arkilla) sekä folderit. Projektit voivat tilata kirjekuoria myös päällepainatuksin, jolloin kuoren läppään lisätään projektin yhteystiedot. Painettavien tuotteiden valikoimaan kuuluvat käyntikortit ja julisteet. Lisätietoja painotuotteiden tilauspalvelusta ja tilauslomake löytyvät osoitteesta:. Teksti: Leena Lyra Julisteissa on neljä erilaista kuva-aihetta. Kaikkia julisteita voi tilata suomen-, ruotsin- ja englanninkielisinä. 6

7 Vipuvoimaa EU:lta Ajankohtaista lyhyesti Menestystarinat maakunnissa Euroopan komission Suomen edustusto järjestää yhteistyössä Euroopan parlamentin Suomen tiedotustoimiston ja ulkoasianministeriön Eurooppatiedotuksen kanssa maakuntakierroksen, joka aloitetaan maaliskuussa 2010 Joensuussa. YLE:n maakuntatoimitukset ovat tiiviisti mukana yhteistyössä. Rakennerahastotoimijoille on tarjottu tilaisuus järjestää projektiesittelyjä tapahtumien yhteydessä. Vuoden 2010 tapahtumapaikat: Joensuu teemana raja Tampere teemana teollisuus ja työllisyys Kokkola teemana yrittäjyys Rovaniemi teemana arktinen Eurooppa Menestystarinoita kootaan syksyllä 2009 käynnistetyn hyvien EAKR- ja ESR-hanke-esimerkkien keräyksen sadosta. Alueiden rakennerahastoviranomaiset voivat esittää näkemyksiään ja toiveitaan hanke-esittelyjen toteuttamisesta. Lisätietoja ja ehdotuksia: Teksti: LEENA LYRA Tarjouskilpailu hanketarkastuksista käynnissä Kauden rakennerahastohankkeisiin kohdistuvat tarkastukset alkavat vuonna Sen johdosta EAKR- ja ESR-ohjelmien tarkastusviranomaisena toimiva valtiovarainministeriö on käynnistänyt tarjouskilpailun, jonka avulla haetaan yhdestä kolmeen palveluntarjoajaa suorittamaan hanketarkastuksia vuosina Lisätietoa tarjouskilpailusta löytyy hankintailmoituksesta ja sen liitteinä olevista tarjouspyyntöasiakirjoista, jotka ovat nähtävissä Hilma-järjestelmässä osoitteessa Tarjoukset on toimitettava valtiovarainministeriölle mennessä. Teksti: TONI TIALA, Valtionvarain Controller toiminto VM Järjestökumppanien kanssa kampanjoimaan TEM on käynnistämässä rakennerahasto-ohjelmien järjestökumppanien kanssa kampanjaa, joka lisää järjestötoimijoiden ja muiden hankkeita suunnittelevien valmiuksia hanketyöhön. Hanketta ideoiville laaditaan opastusmateriaalia hankesuunnitteluun, rahoituksen hakemiseen ja hankkeiden vetämiseen. Viestintäja koulutusyhteistyö rakentuu aluetilaisuuksien ympärille ensi vuo- den aikana. Lisätietoa kampanjasta Teksti: JAANA VALKOKALLIO 7

8 Vipuvoimaa EU:lta Ajankohtaista lyhyesti Ennakkotieto MAAKUNTIEN YHTEISTYÖRYHMIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT Rantasipi Laajavuori, Laajavuorentie 30, Jyväskylä Toivotamme kaikki Suomen maakuntien yhteistyöryhmien jäsenet, esittelijät ja asiantuntijat sekä ministeriön ja maakuntien EU-ohjelmista vastaavat henkilöt tervetulleiksi kolmansille valtakunnallisille MYR:ien neuvottelupäiville Jyväskylän Laajavuoreen ensi maaliskuussa. Neuvottelupäivien aiheina mm. EU:n alue- ja rakennepolitiikka vuoden 2013 jälkeen, maakuntien kilpailukyky maailmantalouden, ilmaston ja väestörakenteen murroksissa sekä maakuntien yhteistyöryhmien rooli ja asema uudessa aluehallinnossa. Puhujina päivillä on korkean tason asiantuntijoita kotimaan ja Euroopan unionin näköalapaikoilta. Lähetämme varsinaisen kutsun tarkempine ohjelmatietoineen ja ilmoittautumisohjeineen joulukuussa. Lämpimästi tervetuloa! Keski-Suomen maakunnan yhteistyöryhmä Järjestäjät: Työ- ja elinkeinoministeriö ja Keski-Suomen liitto Julkaisija: Työ- ja elinkeinoministeriö, alueiden kehittämisyksikkö, rakennerahastopolitiikkaryhmä Toimitus: Jaana Valkokallio, Taitto: Viisikko-Communica VCA 8