ISYYS UUSPERHEESSÄ. Pekka Larkela, SUPLI

Transkriptio

1 ISYYS UUSPERHEESSÄ Pekka Larkela, SUPLI 1

2 2

3 Isyys uusperheessä Biologinen Juridinen Sosiaalinen Psykologinen 3

4 Erilaisia nimityksiä Perheissä: mm. isä, isi, iskä, kotiisä Eron jälkeen: mm. etä-isä, viikonloppu-isä, eronnut isä, Mc Donalds-isä, sunnuntai-isä, osaaika-isä, lapsestaan erillään asuva isä Uusperheissä: isä, isäpuoli, sosiaalinen vanhempi, toinen aikuinen, toi Tutkimuksissa: mm. hoivaisä, osallistuva isä, etääntyvä isä ja poissaoleva isä 4

5 HOIVAAVA ISÄ Marian Tuomi *Isä hoitaa lasta vähintään yhtä paljon kuin äiti *Isä tekee kotitöitä *Lapsi ja perhe ovat etusijalla, isä pyrkii järjestelemään työaikansa mahdollisimman sopivaksi perheelle 5

6 KORJAAVA ISYYS Marian Tuomi Hoivaava isä voi, esimerkiksi uusperheessä, myös korjata lapsen aikaisempia kokemuksia Laajentunutta isyyttä 6

7 OSALLISTUVA ISÄ Marian Tuomi Suurin osa isistä on osallistuvia Lapsi on tärkeä Isä on perheessä mukana työn antamien mahdollisuuksien mukaan 7

8 ETÄÄNTYVÄ ISYYS Marian Tuomi Tapaamiset ovat harvoin tai ei lainkaan Lapsi voi olla isän mielessä emotionaalisesti, vaikka tapaamiset eivät toimi Etääntyvä isyys jää ohueksi 8

9 PELOTTAVA ISYYS Marian Tuomi Etääntyvän isyyden äärilaita: isän käytös pelottaa äitiä ja lapsia Tapaamiset ovat turvattomia ja niistä aiheutuu huolta Tuetut tai valvotut tapaamiset 9

10 Otimme itsemme ja lapsemme. Synnytimme historioistamme yhdessä perheen - Uusperheen Uudelleen avioituminen, uusioperhe, sekaperhe ja toisintoperhe. Perhe, jossa avo- tai aviopuolisoilla on mm. aikaisemmista liitoista olevia lapsia (sanakirja) Tilastokeskus: uusperheessä asuu alle 18-vuotias vain toisen puolison lapsi. Perheen kaikki lapset eivät ole puolisoiden yhteisiä. Tilastokeskus määrittelee perheen aina lapsiperheenä. Englannin kielessä remarriage, remarried-family, reconstituted family, blended family ja usein myös stepfamily Ruotsin kielessä nyfamilj, ombildadfamilj, omgiftfamilj ja styvfamilj (bonuspappa) Uusperhe on perhe, jossa ainakin toisella puolisoista, mahdollisesti molemmilla, on lapsi tai lapsia, jotka eivät ole parin yhteisiä. Uusperheen lapset eivät välttämättä ole kirjoilla parin taloudessa, mutta vierailevat säännöllisesti perheessä. Lisäksi parilla voi olla yhteisiä, adoptoituja tai sijoitettuja lapsia. 10

11 PUOLISOITTEN SITOUTUMINEEN: yhteiset lapset avioliiton solmiminen. (Jaakkola & Säntti, 2000) ISÄPUOLEN TOIMINTAAN VAIKUTTAVIA OLETTAMUKSIA: lasten biologisten vanhempien ehdoton ensisijaisuus lasten elämässä. isäpuolen pitää ottaa rooli, jonka muut määrittelevät. muualla asuvan biologisen vanhemman kontrolli tuli hyväksyä torjumatta ja rajoittamatta. Omat vaikutusmahdollisuudet rajoittuivat kodin seinien sisäpuolelle. Kodin ulkopuolella oleviin asioihin vaikutettiin puolison kautta ja välityksellä. (Sutinen, Päivi, 2005) 11

12 Miehen tuntoja uusperheen muodostuessa / perheytyessä: Syyllisyys: Olen jättänyt omat lapseni Mustasukkaisuus toisen lapsia kohtaan Toimintamalli hukassa: kahden perheen välissä / vähintään neljän naisen (uusi vaimo, ex, oma äiti, anopit) talutusnuorassa. Mikä on suhteeni omaan äitiin; kuka ryhtyisi äidikseni Ex-puolisoiden vaikuttamisyritykset lasten kautta Ulkopuolisten asenteet ja viestit sekä syyllistämisyritykset Rakastunut mies =Z= eroprosessissa oleva isä 12

13 UUSPERHEEN MIEHEN KYSYMYKSIÄ Mitä minulta odotetaan olenko kaveri, isä, äidin uusi mies vai mikä? - Mikä on paikka mihin minua yritetään istuttaa? - Otanko samat toimintamallin käyttöön kuin ex-perheessäni vai lapsuuden perheeni isän mallin? - Sitoudunko uuden perheen lapsiin ja hylkään vanhat lapseni? - Miten kestän jatkuvaa muutosta? - Miten siedän ulkopuolisuuden tunnetta? Miten korvaan menetetyn ajan omille biologisille lapsille? - 13

14 Isyys uusperheessä Uusperheissäkin on luurankoja, mutta niiden kanssa tanssitaan. uusperheen muodostuessa toisiinsa törmää kaksi eri vuorovaikutuskulttuuria. kaksikolmasosaa uusperheistä on taas sellaisia, joissa on muodostunut ydinperheen kaltainen uuden perheen rakenne ja joiden sisällä on myös uusi parisuhde. (Jaakkola & Säntti, 2000) puolisoiden keskinäinen suhde on se mihin voidaan rakentaa uutta valtarakennetta. uusperheen sisälle syntyy puolueita ulkopuolisuus uusperheiden parissa tehtävän työn haasteina ovat vaikeasti havaittavat entisten perheiden ja uuden perheen rakenteet. 14

15 Perhesysteemi eriytyy ja huolehtii tehtävistään alarakenteen kautta. Uusperheessä eri jäsenet yrittävät vanhojen alarakenteiden kautta selviytyä tilanteesta. Puolisoiden välinen alarakenne Uuden perheen syntyessä syntyy ensin puolisoiden välinen alarakenne. Uusperheen puolisot hyvin herkästi luopuvat puolisoiden välisen alarakenteen hoitamisesta ja se vaikuttaa perheen hyvinvointiin. Ex-puolisoiden alarakenne lapset mielellään ylläpitävät toive, että heidän vanhempansa vielä palaisivat joskus yhteen. ex-puoliso pitää tappaa 15

16 Vanhemmuuden alarakenne Uusperheessä kaksi kertaa enemmän erilaisia rakenteita ja liittoutumia kuin ydinperheessä * Uusvanhempi -lapsen sosiaalinen tai psykologinen vanhempi (lapsen kokemus). terapeutin ennakkokäsitykset *Ammattiauttajan antama tuki vanhemmuuden alasysteemille voi olla ristiriidassa biologisen systeemin kanssa 16

17 Lasten alarakenteet tulisi suojella aikuisten liialliselta puuttumiselta avioerojen ja uuden perheen perustamisen aikana lapset oppivat toimimaan yhteistyössä hoitamaan toinen toisiaan, mutta myös kilpailemaan ja riitelemään kahden eri perheen lapset löytävät uuden paikkansa yllättävänkin hyvin. 17

18 Rajat Rajojen merkitys on tärkeä Ensin uusi parisuhde (puolisoitten alarakenne) > muut rakenteet säilyvät (vanhojen perheiden vanhemmuuden ja lasten alarakenteet). - uudenlaiseen rakenteeseen edellyttää uusien rajojen asettamista. Oma ero käsittelemättä, sillä on suora vaikutus uusien rakenteiden syntyyn ja niiden estämiseen. Rajojen selkeys arviointiperuste koko perheen toimivuutta arvioitaessa Rajat ovat epäselvät tai hämärät- uusperheen jäsenet ovat kietoutuneet toisiinsa tai uusperhe ja experhe ovat kuin yksi perhe. Rajat voivat olla myös jäykät. Esimerkiksi isäpuoli rajataan silloin ulkopuolelle 18

19 Liittyminen Uusperheessä eletään kolmen kulttuurin / sääntöjen viidakossa. Miten sitten työntekijä liittyy uusperheeseen? Miten paljon on tapahtunut irrottautumista vanhoista perheistä ja miten paljon he ovat valmiita irrottautumaan? Missä vaiheessa eri uusperheen jäsenet elävät? Onko lasten toive olla kahden perheen jäseniä? Ovatko puolisot (isä/isäpuoli) käyneet oman eroprosessinsa läpi, ja ovatko vanhemmat valmiit kuulumaan uuteen perheeseen vai vain uuteen parisuhteeseen? Työntekijän täytyy tietää, mihin liittyä, ja hyväksyä uusperheen perheytymisen vaihe. Työntekijän pitää tunnistaa uusperheen kahden eri perhekulttuurin vuorovaikutustavat ja niistä mahdollisesti syntynyt tämän perheen tyyli. 19

20 Hänen pitää hallita uusperheen vallitsevia teemoja ja vahvuuksia: mikä on avointa ja sallittua ja mikä taas suljettua ja kiellettyä Liittyminen enemmän asenne kuin tekniikka Useinkaan ei riitä pelkkä empatia ota itsestään käyttöön niitä alueita, jotka sopivat yhteen uusperheen kanssa, esimerkiksi erilaiset ulkopuolisena kokemisen osa-alueet (isäpuolena olo) Työntekijän on tärkeää kuulla kaikkia alasysteemejä. Uuden perheen parisuhdetta ja vanhan perheen aikuinen-lapsi -suhteita pitää kuulla ja kommentoida sekä antaa tietenkin positiivista palautetta. 20

21 21

22 22