UUSPERHE PERHEENÄ Pekka Larkela, Perheterapeutti VET Nina Wasenius-Frantsi, Uusperheneuvoja SUPLI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "UUSPERHE PERHEENÄ 13.10.2011. Pekka Larkela, Perheterapeutti VET Nina Wasenius-Frantsi, Uusperheneuvoja SUPLI"

Transkriptio

1 UUSPERHE PERHEENÄ Pekka Larkela, Perheterapeutti VET Nina Wasenius-Frantsi, Uusperheneuvoja SUPLI

2 Otimme itsemme ja lapsemme. Synnytimme historioistamme yhdessä perheen -Uusperheen (Ketola-Orava Kristiina 2006)

3

4 Avio- ja avoero on kuolleesta unelmasta kertova murhenäytelmä. Ero on lohdullisesti myös mahdollisuus (avioliitossa sinnittely ei aina ole voitto) On hyviä tapoja erota ja huonoja tapoja elää yhdessä

5 Psykologinen ero on eri kuin paperilla saatu ero. Sinä päivänä kun lakkaa haaveilemasta kostosta, tai toivomasta että toisella olisi yhtä kurjaa kuin itsellä, on päässyt pitkälle omassa kehityksessä avioerokriisissä. Toiset liitot päättyvät eroon useammin kuin ensimmäiset liitot Avioeron viimeinen vaihe on käsillä silloin, kun ex-kumppani rakastuu toiseen ja perustaa perheen toisen kanssa.

6 Avioeron perintö Eron lapset aikuisina Judith S. Wallerstein v. 2000, USA Pitkittäistutkimus (25v) Avioeron (Eron lapset aikuisena) perintö THERAPIA-SÄÄTIÖ 2007

7 Huoltajalapsi Useimmat huoltajalapset ovat tyttöjä. Pitävät yllä isän tai äidin toimintakykyä opastamalla, neuvoja antamalla, hoivaamalla tai uskottuna Ottaa nuorempien sisarusten sijaisvanhemman roolin Huolehtii usein perheen arjen askareista Vastalahjana ylpeudentunne isän tai äidin pelastamisesta

8 ERON KOKENEIDEN LASTEN AIKUISUUS Huoltajalasten vaikea solmia parisuhde aikuisena jos lapsi kuuluu kinteänä osana vanhempien uuteen elämään, lasten kävi hyvin Avioero ei vaikuttanut työelämässä pärjäämiseen, mutta muutosten pelko on läsnä heidän elämässä. kaikki lapset muuttuvat eroprosessissa omalla tavallaan hyvä parisuhde ei synny, jos arvelee jo etukäteen epäonnistuvansa! Mene naimisiin kun tiedät kuka olet ja mitä toivot kumppaniltasi

9 Terapeutin huomioitava eronneen kanssa työskentelyssä puolisoiden eron eriaikaisuus kriisi vai trauma? Syyllisyys mistä erotaan: puolisosta, lapsista, perheestä vai jostakin haaveesta / toivekuvasta oman elämän kehityskriisi (eriytyminen) asiakkaan aikaisemmat hylkäämiskokemukset asiakkaan vanhempi lapsi suhteet sukupuusta nousevat toistamismallit päihde-, väkivalta- ja mielenterveysongelmat terapeutin omat hylkäämiskokemukset

10

11 Mikä on uusperhe?

12

13 UUSPERHEEN MÄÄRITTELYÄ a) Vanhemmuudesta käsin: uusperhe on perhe, johon kuuluu isä ja äiti, vain toisen tai molempien lapsia edellisestä liitosta sekä mahdolliset yhteiset lapset b) Systeemistä käsin: uusperhe on alituisesti vaihtuva kokoonpano erilaisia, yhdessä asuvia ihmisiä; yhdistävänä tekijänä kaksi elämänkokemuksella varustettua aikuista, joilla ainakin toisella on lapsi/lapsia. c) Uusperheestä käsin: uusperhe on perhe, jossa kaksi aikuista perustaa perheen, ja jossa vain toisella tai molemmilla on entuudestaan lapsi/lapsia. d) Parisuhteesta käsin: uusperhe on parisuhde, jossa on alusta lähtien mukana vähintään yksi lapsi, joka voi olla yhteinen, luona-asuva tai vieraileva. Myös aikuiset lapset lasketaan uusperheen määritelmään. e) Yhteisen nimittäjän kautta:uusperheen muodostavat ne uuden perheen jäsenet, jotka eri aikoina käyttävät samaa jääkaappia.

14 Uusperheellä tarkoitetaan perhettä, jossa on vain toisen vanhemman alle 18 -vuotias lapsi Arkikielessä kuulee käsitettä käytettävän väljemmin: erilaisista erojen seurauksena syntyneistä viikonloppuperheistä puhutaan uusperheinä Tilastot tehdään kuitenkin lapsen virallisen asuinpaikan mukaan, lasta ei voida tilastoida kahteen perheeseen (Tilastokeskus) Mikä on todellinen uusperheiden määrä? Uusperheitä, joissa yli 18 vuotias vain toisen puolison lapsi, on n Lisäksi on laajennettuja tapaamisia, vuoroviikkoasumista jne Kokeeko perhe itsensä uusperheeksi? Englannin kielessä: remarriage, remarried-family, reconstituted family, blended family, stepfamily Ruotsin kielessä: nyfamilj, ombildadfamilj, omgiftfamilj, styvfamilj ( bonuspappa )

15 Kahdenlaisia uusperheitä Uusi perhe-elämä * myös yhteisiä lapsia * uusperheen sisälle muodostuu ydinperhe * useimmiten naimisissa * uusperheellisyys jatkunut pitkään Uusi parisuhde * uusi puoliso * lapset entisestä perheestä * parisuhde aloitetaan vanhempana * yleensä avoliitossa * parisuhde kestää lyhyen ajan (Jaakkola, R. & Säntti R. Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos. 2000)

16

17 Uusperheet perhekoostumuksen mukaan 2010

18 Uusperheitä yhteensä Uusperheiden Uusperheen alle osuus lapsiperheistä 18-v lasten osuus kaikista lapsista ,9 % 7,8 % ,6 % 7,6 % ,7 % 8,8 % ,2 % 9,3 % ,6 % 9,7 % ,8 % 10,0 % ,0 % 10,2 % ,1 % 10,3 % ,2 % 10,4 % % 10.4 % ,1 % 10,3 %

19 Uusperhe perheenä

20

21 Uusperheen kehitysvaiheet (The Stepfamily Cycle) Erilaisten uusperheen kehityskaarta hahmottelevien tutkimusten mukaan uusperheen perheidentiteetin vakiintumiseen voi mennä 4-15 vuotta. (Papernow:n uusperhesykli Sykli perustuu Gestalt-instituutissa kehiteltyyn kokemussykliin)

22

23 Alkusykli (kesto n. 2-3 v.) 1. MIELIKUVAVAIHE Perheen aikuiset odottavat niin itseltään kuin lapsiltakin välitöntä sopeutumista uusperheeseen. Lapset yrittävät olla välittämättä isä- tai äitipuolesta ja toivovat, että tämä häviää. 2. HAAVEKUVIEN TUNNISTAMISVAIHE Vaihetta värittää epämääräinen tunne, että kaikki ei ole hyvin. Negatiivisuus kasvaa perheessä, ja perhe voi hajota biologisten linjojen mukaan. 3. TOSIASIOIDEN TUNNISTAMINEN Isä- tai äitipuoli alkaa havaita, että muutoksia tarvitaan. Vanhemmat ovat ristitulessa lasten ja uuden puolison tarpeiden välissä. Lapset saattavat käyttää hyväkseen parin keskinäisiä erimielisyyksiä. Tässä vaiheessa perheen on hyvä etsiä ulkopuolista tukea.

24 Keskivaihe (Kesto n. 1-3 v.) 4. SELVITTELYVAIHE Tunteita näytetään avoimesti, mikä johtaa usein riitelyyn. Isä- ja äitipuoli ovat selvillä muutoksen välttämättömyydestä. Biologiset vanhemmat puolestaan pelkäävät, että muutos johtaa menetykseen. Jyrkkiä eroja biologisten ryhmien välillä voi ilmetä, ja lapseton uusvanhempi saattaa kokea jäävänsä ulkopuoliseksi. 5. TOIMINTAVAIHE Pari alkaa etsiä ratkaisuja yhdessä. Perheen rakenne muuttuu, ja rajat ylitetään. Lapset saattavat vastustaa muutosta.

25 Myöhäisvaihe 6. YHTEYDEN LUOMINEN Pari työskentelee hyvin yhdessä, ja suhteet isätai äitipuolen ja lasten välillä paranevat. Perhe kykenee käsittelemään vaikeuksia. Uusvanhemmalla on tarkka rooli lapsiin nähden. 7. RATKAISU Uusperheen identiteetti on varma. Vaikeuksien esiintyessä perhe saattaa taantua aikaisempiin vaiheisiin, mutta etenee niissä nopeammin kuin aikaisemmin.

26 Papernowin laatimaa, 8 kehitysvaiheen prosessia ei pidetä empiirisesti validina, koska tutkimuksessa haastateltiin aikoinaan vain 50 uusperhettä.

27 BRAY& KELLY Sykliä, kehityskiertovaihetta Tutkimuksessa l00 uusperhettä 1. Turbulenssi 2. Sopeutuminen 3. Turbulenssin uudelleen ilmaantuminen HETHERINGTON & KELLY 2002 Uudempi ja laajempi tutkimus, jossa ilmeni saman kaavan toistuminen uusperheissä: 1-2 vuotta kaaosta ja turbulenssia 1-3 vuotta vakiintumista, roolien tarkentumista KEHITYSVAIHEET

28 Ilo on yhtä kuin kuusi lasta huutamassa; MEISTÄ TE olette inhottavia! Ja katso perheytyminen on tapahtunut! (Ketola-Orava Kristiina 2006)

29 Uusperhesysteemi

30

31 Mari Broberg Uusperheen voimavarat ja lasten hyvinvointi (2010) Toimivien ihmissuhteiden uusperheessä lapsi voi hyvin Uusperhe ei näyttäisi olevan riski lapsen hyvinvoinnille Lasten hyvinvointia tukee erityisesti uusperheen toimiva ihmissuhdeverkosto, joten siitä kannattaa pitää huolta. Lasten ongelmien ja uusperheen ihmissuhdeverkoston toimimattomuuden välillä oli tutkimuksessa selkeä yhteys. Isovanhemmilla tärkeä rooli Haasteena lapsen ja etä-isän suhde Lapsi on huomioitava niin hyvin kuin kokonaisuuden puitteissa on mahdollista, häntä on kuunneltava ja seurattava kuinka hän todella voi

32

33 ERILAISET PERHEMALLIT UUSPERHEEN AIKUISTEN NÄKEMYKSET VOIVAT POIKETA TOISISTAAN PERHEMALLI VOI TOIMIA MYÖS TIEDOSTAMATTOMANA TAVOITTEENA 1. YDINPERHEMALLI Eletään kuten ydinperheessä, lapselle uusi isä, uusi äiti Biologisten vanhempien suhteessa ongelmia, vanhemmuuden kehittyminen vaatii valtavasti työtä 2. SUURPERHEMALLI ( heilurioviperhe ) Eletään väljästi, huomioidaan monenlaiset suhteet ja ne nähdään rikkautena Aikataulut ja monien näkemyksien huomioiminen kaikki eivät tyytyväisiä 3. PARISUHDEMALLI Perustuu aikuisten väliseen parisuhteeseen ja sen toimivuuteen Lasten vaikutus voidaan kokea negatiivisena ja ex-puoliso stressori 4. BIOLOGINEN MALLI Vanhemmuutta hoidetaan biologisten siteiden mukaan Lapsen ja isä/äitipuolen suhde koetaan hankalaksi

34

35 Neljä tapaa määritellä uusperheen suhteet 1) ihanteena ja tavoitteena ydinperhe 2) monia suhteita arvostava suurperhe 3) vahvan parisuhteen malli 4) biologisia suhteita korostava perhe (Lähde: Church 1999 Who are the People in your Family? Stepmother s Diverse Notions of Kindship. Journal of Divorce & Remarriage, 31, ) Mari Broberg`n aineistossa prosentit olivat alustavan luokittelun mukaan: 1) ydinperhe 39% 2) suurperhe 30% 3) parisuhdemalli 8% 4) biologinen malli 22%.

36 MYYTTIEN MAAILMA Uusi on aina parempaa Äidit eivät jätä lapsiaan Paha äitipuoli Naiset rakastavat kaikkia lapsia Äidit ovat parasta lapsilleen Tämä on lapsen etu Uusperheen lapset voivat huonosti Kolmas kerta toden sanoo

37 SUDENKUOPPIA

38

39 Unelmat - onnistumisen pakko Läpikäymätön ero siirtyy työstettäviksi uuden puolison kanssa. ( uuden suhteen tuho ) Ero ja siihen liittyvät tunteet on käsitelty - lähtökohta toimivalle uusparisuhteelle. Tiedosta ja tunnista omat odotukset suhteelta ja ilmaise kiintymyssuhdetarpeesi. Taustalla ovat edellisen/-ten suhteen mahdolliset hylkääjä/hylätty? jättäjä/jätetty -kokemukset. Uusperheen parisuhteessa on merkittävää, että expuoliso on tunnetasolla kuoletettu eli menneisyyden haamut käsitelty.

40 Parisuhde koko uusperheen johtokeskus Vanhempien vastuulla on, että lapset oppivat ja tottuvat ajatukseen joistakin vanhempien kahdenkeskisistä asioista, mistä lapset ovat aivan ulkona. Tähän liittyvät rituaalit helpottavat lapsia tottumaan ja kunnioittamaan.

41 Ulkopuolisuuden tunteen sieto Uusperhe ja uusparisuhde eivät elä tyhjiössä Haastavin on parisuhde ja lapset. Muut parisuhteen haasteet tulevat tavallisesti ympäristöstä, sukulaisilta, tuttavilta, ex-puolisoilta ja viranomaisilta. Jatkuvasti suurennuslasin alla. Menneisyys on yksi uusparisuhteen perusnäkökohdista. Menneisyys on aina läsnä. Uusperheessä parisuhteesta huolimatta ei koskaan olla täysin kaksin päätösten ja arjen kanssa. Tämä saattaa aiheuttaa ulkopuolisuuden tunteen perheen uudelle tulokkaalle, eli äitipuolelle tai isäpuolelle.

42

43 Mustasukkaisuus, kateus Lapset ovat usein mustasukkaisia uusparin läheisyydestä. Vaikka puolisot ovat läheisiä, se ei sulje pois vanhemmuutta. Vanhempien kahdenkeskisen ajan rajaaminen on tärkeää. Otetaan aikaa myös vanhempien ja lasten yhteisiin hetkiin. Ulkopuolisuuden kokemusta voi vähentää ottamalla vanhempana lapsen mukaan lähelle.

44 Uusperheen rakenteet ja liittoutumien ennaltaehkäisy Lapselle on tärkeää, että vanhempien yhteistyö toimii. Uusperheessä törmäävät monet toimintakulttuurit. Taustaperheiden toimintakulttuurien tiedostaminen on äärettömän tärkeää. Uusperheessä on lempeästi annettava tilaa taustoille ja mahdollisuus tulla hyväksytyksi taustoineen ja historioineen. Toisilta ei pidä vaatia jotain sellaista, mitä he eivät voi antaa.

45

46 Uusperhe luo omat sääntönsä Uusperheelle sovitaan säännöt, joiden avulla vahvistetaan perhettä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Aikuiset luovat ne ja tuovat ne sitten lapsille. Kaikkien on hyväksyttävä, että menneisyydessä olivat omat säännöt, isovanhemmilla omat, eri perheissä omat. Koska eri paikoissa on voitu tottua toimimaan tietyllä tavalla, säännöt on tärkeää puhua auki. Uusperheen säännöt voivat silti olla erilaiset ja ne on tuotava esille ja niistä on pidettävä kiinni

47 Unelmat ja todellisuus törmäävät ajankäytössä Uusperheessä on monenlaisia, kilpailevia intressejä, lasten harrastukset, tapaamiset ja oma kiivas työrytmi. Liikeneekö kuitenkaan aikaa sille, mistä molemmat puolisot unelmoivat, parisuhteelle? Usein juuri lapsettomana viikonloppuna molempien toiveet joutuvat törmäyskurssille. Monet uusparit kertovat, että lapseton viikonloppu alkaa riidalla ja päättyy siihen, kun lapset saapuvat.

48

49 Lapsen biologisen vanhemman tulee osoittaa uuden puolison paikka Lapsen biologinen vanhempi antaa ymmärtää, että puolisoni on tämän perheen toinen aikuinen ja että hän on myös vastuussa tästä perheestä ja lapsista. Hän ei ole kaveri.

50 Purettavia myyttejä uusperheestä Isä- tai äitipuolen ei tarvitse, jos ei pysty, ryhtyä tunnetasolla toisen lapsen vanhemmaksi. Vanhemmuus syntyy luonnostaan, ajan kuluessa. Uusperheen perhesuhteiden muodostuminen vaatii ennen kaikkea aikaa. Puolisolla on lupa olla sellainen aikuinen kuin on toisen lapselle. Keskinäistä, riittävän hyvää toimeen tulemista on monenlaista. Sen ei tarvitse olla täydellistä.

51 Vanhemmuus uusperheessä

52

53

54 Erilaista vanhemmuutta uusperheissä Biologinen vanhemmuus (synnyttäjä/siittäjä) Juridinen vanhemmuus (lapsen vanhemmuus on laissa määritelty ja oikeusteitse määrätty. Adoptio/oheishuoltajuus. Elatusvelvollisuus) Sosiaalinen vanhemmuus (lapsen arjesta huolehtiminen) Psykologinen vanhemmuus (vanhemmuus koetaan tunnetasolla, lapsen kokemus) Vanhemmuutta voi toteuttaa joku muukin kuin biologinen vanhempi!

55 Vanhemmuus uusperheessä TAHTO TILA TUNNE

56 HYVÄ ÄITI- JA ISÄPUOLI ON (SUPLIN PERHELEIRIN NUORET): Jolla on säännöt ja välittää Joka vie kaikkialle kivoihin paikkoihin ja auttaa kaikessa Ei kauhean tarkka Täytyy rakastaa äitiä oikeasti (ja toisinpäin) Lasten kanssa pitää yrittää tulla toimeen Ottaa huomioon ja on kiinnostunut Ei jätä ulkopuolella ja on rehellinen Auttaa, jos on jokin ongelma Sellainen jolle voi puhua mistä vain, ei kerro kenellekään Hyväksyy lapsen sellaisena kuin tämä on Hyväksyy, ettei ole lapsen vanhempi Ei yritä tunkea biologisen vanhemman ja lapsen väliin RENTO

57 Äiti-tai isäpuolena Puoliso joutuu astumaan vanhemmuuteen eri-ikäisille lapsille ilman normaalia yhteistä kasvukautta Miten sovittaa yhteen romanttinen rakkaus ja vanhemmuus? Miten uusi puoliso reagoi toisen aikuisen hyvin kiinteään suhteeseen lapsiinsa? Menneisyys on aina läsnä lasten kautta Kuinka luoda toimiva suhde toisen lapsiin? Miten ottaa vastaan toisen lapset, kun he tulevat viikonlopputapaamisiin tai liittyvät lomaporukkaan? Myytit: oma äiti/isä on aina paras äiti/isä ja äiti-/isäpuolen tulee rakastaa toisen lapsia kuin omiaan

58 Myytit ja niiden vaikutus Äitipuoliin kohdistuu kaksi yleistä myyttiä: Äitipuolet ovat ilkeitä (Tuhkimo, Hannu ja Kerttu) Äitipuolet rakastavat heti lapsipuoliaan (perustuu kulttuurisiin standardeihin äitiydestä). Kolmas myytti on, että biologinen äiti on lapselle kaikkein parasta.

59 Roolien epäselvyys Isä- ja äitipuolille on epäselvää: mitkä olivat heidän vastuualueensa minkälaista toimintaa vastuiden täyttäminen edellyttäisi kenen rooliodotuksiin pitäisi vastata miten oma toiminta vaikuttaa oman itsen ja toisten hyvinvointiin.

60 Lapsen ja isä-tai äitipuolen suhteeseen Lapseen liittyvät tekijät liittyvät tekijät (Broberg, Mari. Turun Yliopisto) Isä- tai äitipuolen ja lapsen suhteeseen liittyvät Uusperheen rakenteeseen liittyvät Lapsen etävanhempaan liittyvät tekijät -Lapsen ikä uuden perheen muotoutuessa -Lasten sukupuoli - Lapsen sopeutuminen uusperheeseen -Isä- tai äitipuolen vanhempi/kaverisuhde lapseen -Isä- tai äitipuolen taloudellinen vastuu lapsesta -Lasten henkilökohtaiset suhteet isä- tai äitipuoleen - Suhteet isä- tai äitipuolen vanhempiin -Uuden perheen yhdessä elämisen kesto -Uusperheen yhteinen lapsi -Vastuunjako eiyhteisten lasten asioiden osalta - Uusperheessä osan aikaa asuvat lapset -Lapsen suhde muualla asuvaan biologiseen vanhempaan - Biologisten vanhempien yhteistyö

61 ETÄISÄN SUHDE LAPSEEN Kolmasosa etävanhempi-isistä kykenee säilyttämään läheisen suhteen lapseensa eron jälkeen toisella kolmasosalla tapaamiset on harventuneet, mutta suhde pysynyt hyvänä lopuilla isillä ei ole enää minkäänlaista suhdetta lapsiinsa parin vuoden kuluttua erosta vanhempien välisessä taistelussa ei ole voittajia, on vain häviäjiä. Suurin häviäjä on valitettavasti lapsi.

62

63 Ilkeän äitipuolen kierre Ceglian ja Gardner (2000) esittävät ilkeän äitipuolen kierteen, jossa on seitsemän eri vaihetta ja kukin vaihe on aina seurausta edellisestä vaiheesta. 1. Odotuksena on rakkaus lapsipuoleen 2. Epäonnistuminen edellisen odotuksen täyttämisessä 3. Riittämättömyyden ja epäonnistumisen tunteet suhteessa lapsipuoleen 4. Pelko ilkeän äitipuolen leimasta, jolloin entistä enemmän yrittää olla hyvä äitipuoli 5. Kokee, että lapsipuoli suhtautuu kiittämättömästi ja epäkunnioittavasti 6. Lapsipuolen suhtautuminen johtaa epäreiluun kohteluun 7. Puolisoiden välille tulee erimielisyyttä lapsipuolen ongelmallisesta käytöksestä. (Ceglian & Gardner 2000.)

64 HOIVAAVA ISÄ Jouko Huttunen Isä hoitaa lasta vähintään yhtä paljon kuin äiti Isä tekee kotitöitä Lapsi ja perhe ovat etusijalla, isä pyrkii järjestelemään työaikansa mahdollisimman sopivaksi perheelle

65 KORJAAVA ISYYS Jouko Huttunen Hoivaava isä voi, esimerkiksi uusperheessä, myös korjata lapsen aikaisempia kokemuksia Laajentunutta isyyttä

66 Uusperheessä korjaavaa isyyttä, Uusperheessä lapsi voi saada korjaavan, turvallisen kokemuksen riittävän hyvästä vanhemmuudesta. Hyvät kokemukset auttoivat pelottavien kokemusten yli antaen lapselle luottamusta vanhempien aikuisuuteen ja lapselle on mahdollisuuden lapsuuteen. Mitä pidempi ja turvallisempi lapsuus on, sitä sosiaalisempi ihminen on aikuisena. Marian Tuomi 2008 lisensiaattityö: Parisuhde päättyy isyys jatkuu. Miesten kokemukset suhteista lasten äiteihin ja isyydestä eron jälkeen.

67 OSALLISTUVA ISÄ Jouko Huttunen Suurin osa isistä on osallistuvia Lapsi on tärkeä Isä on perheessä mukana työn antamien mahdollisuuksien mukaan

68 ETÄÄNTYVÄ ISYYS Jouko Huttunen Tapaamiset ovat harvoin tai ei lainkaan Lapsi voi olla isän mielessä emotionaalisesti, vaikka tapaamiset eivät toimi Etääntyvä isyys jää ohueksi

69 PELOTTAVA ISYYS Jouko Huttunen Etääntyvän isyyden äärilaita: isän käytös pelottaa äitiä ja lapsia Tapaamiset ovat turvattomia ja niistä aiheutuu huolta Tuetut tai valvotut tapaamiset

70 Lapset uusperheessä

71

72 Mä en syönyt kaikkia karkkeja, jotka mä sain äidiltä viikonloppuna. Mä säästin aina isälle taskussa loput. Kun äiti kysyi, miksi mun taskussa on aina loput karkit, mä sanoin, että mä oon puolikarkkilakossa. (Mäkijärvi Viikonloppulapsi)

73 Tilastotietoja Vuonna 2009 joka 10.lapsi asui uusperheessä Heistä vain 7% oli nk. uuslapsia, eli perheen vanhempien ei-yhteisiä lapsia ja 3% puolisoiden yhteisiä lapsia (Stakes 2007) Reilu puolet näistä lapsista on äidin kanssa uusperheeseen liittyneitä Uusperheissä elää lähes 10% kaikista lapsista (vrt. ydinperheissä n.84% ja yksinhuoltajaperheissä n. 16% lapsista)

74 Suomalainen lapsi 2007 STAKES UUSPERHEIDENLAPSET Vanhempien uuslasten osuus uusperheissä kasvaa Suurimmillaan vuotiaiden lasten ikäluokissa. Uusperheiden vuotiaiden uuslasten osuus vaihtelee maakunnittain (tilastokeskus) Kymenlaaksossa uuden sosiaalisen isän tai äidin sai 14 % teini-ikäisistä lapsista Hämeen maakunnissa ja Itä-Uudellamaalla paljon uuslapsia Etelä-Pohjanmaalla vastaava luku on vastaavasti 8 %. (Stakes )

75 Mikä on lapsen perhe? (Ritala-Koskinen, Aino. 2001) Lapset määrittelevät kukin itse oman perheensä Tunneperhe, kenet lapsi tuntee kuuluvan perheeseen Lapset ottavat usein uudet lapset nopeammin perheeseen kuin uuden aikuisen (määrittelevät perheen tekemisen kautta) Joskus voi tulla hankaluuksia, kun yhteiskunnan (esim. perheneuvolassa) määritelmä perheestä törmää lapsen omaan määritelmään Lapsi voi kertoa perheestään joko sen mukaan, miten itse tuntee tai sen mukaan, mitä hänelle on opetettu

76

77 KUKA KUULUU UUSPERHEESEEN: jokaisen lapsen perheen määritelmä voi olla erilainen. kenen luona hän puhuu perheestään. Onko biologinen isä tai äiti paikalla? lapsi on aina solidaarinen biologisille vanhemmilleen. lapsen näkökulmasta uudet aikuissuhteet vaihtelivat täydestä vanhemmuudesta kaverillisiin suhteisiin. mitä pienempiä lapset olivat uusperheen muodostuessa sitä enemmän vanhemmuus painottui. (Ritala-Koskinen, Aino, 2001) Perheen rakenne missä heikko parisuhteen osajärjestelmä, kiinteäsidoksinen vanhemman ja lapsen välinen liitto ja ulkopuolisen mahdollinen sekaantuminen perheen toimintaan viittaisi ydinperheessä sairaalloisuuteen (Minuchin, 1974). Tämä tilanne on yksinkertaisesti se lähtökohta, josta normaalin uusperheen kehitys alkaa.

78

79 Parhaimmillaan uusperheen tavoitteena näyttäytyy perheenjäsenten ymmärrys uusperheestä meidän perheenä. Tällöin on kyse uusperheen jäsenille yhteisestä perhekulttuurista, jossa on kyse paitsi yhteisestä pelisäännöistä ennen kaikkea uusperheestä tunne-perheenä. Lapset voivat määritellä perheensä tunnepohjalta erottamatta uusperhettä olemassa olevana rakenteena. (uusperhe + muualla asuva biologinen vanhempi ja hänen uusi perheensä). Aino Ritala-Koskinen, Mikä on lapsen perhe

80 Lasten ja nuorten kokemukset Eivät enää kuulu mihinkään perheeseen, koska päätöksiä tehdään toisessa perheessä aina kun he eivät ole paikalla. Omat vaikutusmahdollisuudet ovat vähäiset

81

82 Lasten kokemuksia vuoroviikko-asumisesta (Linnavuori, Hannariikka. 2007) Lasten kokemukset vuoroviikkoasumisesta pääsääntöisesti positiivisia Negatiivisena koettiin se, jos fyysisen välimatkan vuoksi omien ystävien tapaaminen ei onnistu Lapset olivat sitä mieltä, että erosta huolimatta vanhempien pitäisi kasvattaa lapsensa normaalisti ja pysyä erosta huolimatta ystävinä Hyvien suhteiden säilyttäminen molempiin biologisiin vanhempiin nähtiin edelleen tärkeänä Tekijöitä, jotka vaikuttavat lasten kokemuksiin vuoroviikkoasumisesta: fyysiset olosuhteet, lapsen läheiset ihmissuhteet (vanhojen ylläpitäminen ja uusien luominen), joustavuus ja ikävän hallitseminen Muiden ihmisten reaktiot vaikuttavat lapsen koti- ja perhekäsitykseen Vuoroviikkoasuminen sopii, jos vanhemmat asuvat lähekkäin ja heidän yhteistyönsä toimii Kysymys vanhemmille: miten järjestätte sen, että lapsi ikävöi toista vanhempaa? Saako lapsi esim. soittaa?

83 Suhteet kuntoon myös uusperheessä Uusvanhemmilla ja -perheellä on paljon valtaa vaikuttaa siihen, kuinka lapsi sopeutuu vuoroasumiseen. Olennaista on se, miten uusperhe pystyy rakentamaan toimivia ihmissuhteita sekä sisäisesti että ulospäin.

84 Lapsen elämää uusperheessä Uusperheessä lapsi kertaa kehitysvaiheitaan Vauva, uusi tulokas vaiheesta reippaaksi nuoreksi aikuiseksi kuukaudessa (mukana myös uhma- ja murrosiät) Käynnit toisessa kodissa ovat lapsen kannalta myönteisiä tai kielteisiä, suhteessa vanhempien eron läpikäymiseen Jos kestää uusperheen ravistelun, tulee toimeen monissa muissakin yhteisöissä Pelisäännöistä: eri perheenjäsenten nimitykset (äiti-, isänimitykset, kuka on veljeni, siskoni?), huonetoverijärjestelyt, lapsen oma tila ja rauha

85

86 RAJAT Rajojen merkitys on tärkeä Ensin uusi parisuhde (puolisoitten alarakenne) > muut rakenteet säilyvät (vanhojen perheiden vanhemmuuden ja lasten alarakenteet). Uudenlaisen rakenteen synty edellyttää uusien rajojen asettamista. Oma ero käsittelemättä, sillä on suora vaikutus uusien rakenteiden syntyyn ja estämiseen. Rajojen selkeys on arviointiperuste koko perheen toimivuutta arvioitaessa Rajat ovat epäselvät tai hämärät-uusperheen jäsenet ovat kietoutuneet toisiinsa tai uusperhe ja ex-perhe ovat kuin yksi perhe. Rajat voivat olla myös jäykät. Esimerkiksi uusvanhempi rajataan silloin ulkopuolelle

87 Ajatuksia uusperhe vahvistamiseksi Perheen säännöt Oma aika / kahden keskeinen aika Oman historian luominen, Meidän perheen riitti Omat valokuvat Viestintätaidot Pienistä asioista puhuminen Viikoittaiset palverit Mitä sinulle kuuluu? ME

88 Lapsella on oikeus olla lapsi uusperheessä, Pekka Larkela Yli viisivuotiaan lapsen vanhemmalle olisi suositeltavaa, että kummallakin vanhemmalla olisi uusi puoliso ja parisuhteeseen liittyvä sukupuoli- ja tunne-elämä tahollaan. Kun vanhemmat eroavat, Françoise Dolto ja Ines Angelino, 2005)

89 Lapsen mielen rakentumisen dynamiikan kannalta on haitallista, jos todellisuus vahvistaa lapsen fantasiaa vanhemman puolisona olemista.

90 Uusperheen parisuhde

91

92

93

94 Up.Kosinta. Tulisitteko meidän kanssamme naimisiin (Ketola-Orava Kristiina 2006)

95

96 Alkusykli (n. 2-3 vuotta) Rakastunut pari 1.Puolison lapset otetaan avosylin vastaan. 2.Kaikki tulevan uusperheessä onnellisiksi 3.Aikuiset pyrkivät hyvittämään lapselle tämän rikkoutunutta perhettä. 4.Aikuiset luovat joukkuehenkeä 5.Pelko uudesta epäonnistumisesta alkaa hiipiä mieleen. 6. Alkusyklin loppupuolla unelmat kariutuvat, kielteiset tunteet nousevat pintaan, isä-/äitipuolet tuntevat itsensä pettyneiksi ja voivat huonosti. 7.Biologinen vanhempi saattaa olla hankalassa asemassa lasten ja puolison välillä.

97 Keskivaihe(n. 1-3 vuotta) täysrähinä poterovaihe 1.Tunteita aletaan selvittää 2.Riitaisuus pakottaa biologiset osapuolet sulkeutumaan ja liittoutumaan. 3.Äiti-tai isäpuoli jää helposti vaille tukea, ja hänen on hyvin vaikea löytää rooliaan parisuhteessa. 4.Vedettävä selkeät rajat esim. ex-puolison suhteen 5.Löydettävä yhteistä aikaa parisuhteen vaalimiseen. 6.Ratkaisuja aletaan työstää ja uusia rituaaleja ja rutiineja luoda. 7.Pelisääntöjä laaditaan ja noudatetaan, ja keskinäinen välittäminen lisääntyy.

98 Myöhäisvaihe Meidän lauma 1.Parisuhteella on vankka perusta. 2. Parisuhteen ja uusperheen sisäiset ja ulkoiset roolit tarkentuvat ja vahvistuvat. 3. Alkaa niin kutsuttu meidän lauman aika 4.Läheisyys kasvaa 5.Suhteet ovat avoimempia 6.Identiteetit ovat myös vakiintuneet. 7.Aikuiset toimivat nyt yhteisenä rintamana, ja ratkaisut tehdään yhdessä

99 Perhesysteemi eriytyy ja huolehtii tehtävistään alarakenteen kautta. Uusperheessä eri jäsenet yrittävät vanhojen alarakenteiden kautta selviytyä tilanteesta. Puolisoiden välinen alarakenne Uuden perheen syntyessä syntyy ensin puolisoiden välinen alarakenne. Uusperheen puolisot hyvin herkästi luopuvat puolisoiden välisen alarakenteen hoitamisesta ja se vaikuttaa perheen hyvinvointiin. Ex-puolisoiden alarakenne *lapset mielellään ylläpitävät *toive, että heidän vanhempansa vielä palaisivat joskus yhteen. * ex-puoliso pitää tappaa

100 Uusparisuhde ei elä tyhjiössä parisuhde ja lapset suurennuslasin alla menneisyys rajojen merkitys perheytyminen ex-puolison haamu mustasukkaisuuden tunne puolison lapsia kohtaan Myytit ulkopuolisuuden tunne sekä syyllisyys Säännöt riitit

101

102 Äidin ja isän löytäminen eroprosessissa Uusperheet rakentuvat erojen pohjalta. Vaikeus selvitä kolmio-ja monenkeskisistä suhteista. Lasten syntyminen, on tuonut näkyviin heidän vaikeutensa selvitä useammasta suhteesta saman aikaan. Erossa, esimerkiksi äiti ja lapset, liittoutuvat kahdenkeskisyyteen ja isä jää ulkopuolelle. Miehen/isän kannalta, se voi merkitä ensimmäistä kertaa itsenäiseksi kasvamista sekä eriytymistä taustaperheensä äidistä.

103 Isän löytäminen Eksäni alkoi ottaa omaa aikaa. Minulle alkoi tulla paniikki että mitä tapahtuu mä jään yksin. siitä sitten alkoi se ristiriita suhteessa äitiin ja suhteessa puolisoon. Mulla tuli sellainen skitsofreeninen ole, et hetkinen mun äiti ja mun vaimo menee tässä jotenkin sekaisin.. Toisaalta mä turvauduin kumpaankin. Hain kummaltakin turvaa.. Et tapahtuu et joku hylkää munt ja mä en halua sitä.. Et tosiaan simmoinen hylätyksi tulemisen kokemus. Mun pitäisi nousta seisomaan ottaa miehen rooli nousta seisomaan omille jaloilleen.. Pelotti ihan hirveesti. Sitten mä tein pesä eron kumpaankin. Uudenlaisenvanhemmuuden löytämistä. Isäksi ensimäistä kertaa. Sellaiseksi isäksi, jollainen oli toivonut oman isänsä olevan. Voi työstää pettymystään äitiinsä eroprosessissa Suhde lapsiin muistuttaa paljon miehen omien sisarusten syntymistä ja ulkopuolisuuden kokemista. Vanhemmat ovat miehen lapsuudessa muodostaneet niin tiiviin parin, ettei hänellä lapsena oman kokemuksensa mukaan ollut tilaa siinä.

104 Korjaava suhde Onhan mulla tällaista, että kun äiti tulee pitää olla siivottu, lapsilla hienot vaatteet ja hiukset leikattu ja tukat kammattu. Nyt heillä on pitkät hiukset. Se mun täytyy sanoa, että kun mä muutin yhteen Jukan kanssa mä tunnistin tällaiset tilanteet. Et kelpaanko mä äidille. Et Jukka auttoi mua erottuu sellaisesta kyllä. lapsuuden ajan suhteet vanhempiimme tulevat erossa näkyviin puolisot kokevat syyllisyyttä ja lojaliteettia äitiä ja isää kohtaan, suhteessa nykyiseen mieheen tai vaimoon. He elävät ambivalenssi-tilanteessa suhteissaan. He kokevat pelkoa, kostoa, avuttomuutta, häpeää, syyllisyyttä ja vihaa. Samanlaisia tunteita he kokivat lapsuudessaan suhteessa vanhempiinsa. puolisot yrittävät etsiä ratkaisua parisuhteessa kysymyksiin, jotka eivät onnistuneet lapsuuden perheessä, eivätkä edellisessä perheessä. Uuden perheen parisuhteen väliin täytyy tulla jotakin uutta, että perhe ja suhde lähtevät muotoutumaan ja mahdollistuu korjaava kokemus.

105 PARISUHTEESTA UUSPERHEESSÄ Laastarisuhteet eivät yleensä kestä Miehelle uusi parisuhde voi antaa mahdollisuuden työstää ja rakentaa parisuhdekäsitystään (vrt. eron jälkeinen yksinolo) Vahva parisuhde kestää paremmin uusperheen ja sen lasten ongelmat Uusperhe on mahdollisuus kasvaa puolison rinnalla Puoliso joutuu astumaan vanhemmuuteen eri ikäisille lapsille ilman ydinperheessä normaalia yhteistä kasvukautta Vanhemman ja puolison roolin välillä tasapainottelu vanhemman ja lapsen tarpeet ristiriitaisia (esim. toive yhteen palaamisesta)

106

107 PUOLISOITTEN SITOUTUMINEEN: uusperheen muodostuessa toisiinsa törmää kaksi eri vuorovaikutuskulttuuria. kaksikolmasosaa uusperheistä on taas sellaisia, joissa on muodostunut ydinperheen kaltainen uuden perheen rakenne ja joiden sisällä on myös uusi parisuhde. yhteiset lapset avioliiton solmiminen. (Jaakkola & Säntti, 2000)

108

109 Parisuhde uusperheessä näyttää useimmiten tältä

110 Uusperheen parisuhteeseen vaikuttavia tekijöitä Kokemukset (edellinen liitto ja aiemmat suhteet) Aika erosta/kuolemasta Omat ja/tai toisen lapset (mustasukkaisuus) Sukulaiset Kahdenkeskisen ajan löytäminen (unelmat ja todellisuus ajankäytössä eivät useinkaan kohtaa) Suurennuslasin alla eläminen Onnistumisen pakko Menneisyys lyömäaseena (jos oma ero on käsittelemättä ja yrittää ratkaista ongelmia uuden suhteen avulla, voi ristiriitatilanteissa menneisyyden suru ja viha nousta pintaan pettymyksiä) ex-puolisot Onko rajat entisiin puolisoihin vedetty selkeästi? Sitoutumiseen näyttää vaikuttavan se, onko yhteisiä lapsia ja ollaanko naimisissa

111 Uusperheen parisuhteen vahvistaminen Meidän perheen sääntöjen laatiminen Oma aika / kahdenkeskinen aika Oman historian luominen, meidän perheen riitti Omat valokuvat Huomion kiinnittäminen vuorovaikutustaitoihin Pienistä asioista puhuminen Viikoittaiset palaverit Kiinnostus puolison kuulumisiin (Mitä sinulle tänään kuuluu?) ME -ajattelu

112

113 Kolmiosuhde on aina parempi lapsen kannalta kuin yksi aikuinenlapsi-suhde.

114 Erotilanteet työntekijöiden kannalta

115 Dolton ja Angelinon (2005) suosittelevat, että lapsi vapautetaan vanhemman paikasta kolmiossa tai toisen huoltajan tehtävästä. Tämä tapahtuu uuden aikuisen paikan löytämisen kautta. Lapsi vastustaa kaikin keinon kun hänen asemansa on uhattu. Olisi suositeltavaa, että lapsen molemmat vanhemmat löytäisivät uuden puolison Lapsen mielen rakentumisen dynamiikan kannalta on haitallista, jos todellisuus vahvistaa lapsen fantasiaa vanhemman puolisona olemisesta.

116 .. Lapsen paikka uusperheessä On olemassa aikuinen, joka estää häneltä täyden intimiteetin vanhempansa kanssa. Vanhemman uusi kumppani antaa hänelle mahdollisuuden elää oidipusvaiheensa

117 Uusparien kokemuksia erojen mahdollistajana En pystynyt irrottautumaan isästä ja äidistä ennen kuin olin eronnut. En olisi voinut irrottautua vanhemmistani ennen kuin olin jättänyt mieheni. Piti vielä käyttää uutta miestä hyväksi, että pääsi lopullisesti eroon isästä. Sen jälkeen olin vapaa. Mun on ainakin pitänyt olla viihdyttäjä, virkistäjä, ja ilmapuntari, lohduttaja, riitojen taltuttaja, vaikka mikä niin kuin äidin avioliitoissa. Kun äiti oli naimisissa ja oli isäpuoli, niin kun avasin oven, niin tiesin, et jaha riidelty. Hypoteesi: Uusparit eivät ole pystyneet irrottautumaan äiti- tai isäsuhteesta sen takia, että äiti tai isä ei olisi sitä kestänyt tai vanhemmat olisivat hyljänneet heidät. Miten heidän oma eronsa mahdollisti eriytymisen omista vanhemmistaan? Ryhmän mielestä hypoteesi pitää paikkansa.

118 Johtopäätökset ja pohdintaa Strukturaalinen perheterapia alkuvaiheessa. On autettava perheenjäseniä uusiin suhteisiin ja työstettävä kriisit ja traumat. Kunkin jäsenen on löydettävä oma paikkansa uudessa struktuurissa. Narratiivienen tai psykodynaaminen perheterapia eri rakenteiden ja alarakenteiden synnyttyä. Uusperheessä on mahdollista kuulla monta tarinaa. On olemassa minun ainutkertainen ja mielestäni ainoa oikea tarina. Lisäksi on olemassa puolisoni, ex-puolisoni ja lasteni tarinat. Perhemallit ovat olleet jatkuvassa muutoksessa riippuen missä maassa, minkälaisessa kulttuurissa ja uskonnon vaikutuksessa eletään. Ydinperhe on edelleen yleisin perhemalli. Uusperhe on uusi perhe ja siinä on mahdollisuus sekä aikuisilla että lapsilla käsitellä uudelleen suhteita.

119 Avioeron (E ron lapset aikuisena) perintö THERAPIA-SÄÄTIÖ 2007 ERON KOKENEIDEN LASTEN AIKUISUUS Huoltajalasten vaikea solmia parisuhde aikuisena jos lapsi kuuluu kinteänä osana vanhempien uuteen elämään, lasten kävi hyvin Avioero ei vaikuttanut työelämässä pärjäämiseen, mutta muutosten pelko on läsnä heidän elämässä. kaikki lapset muuttuvat eroprosessissa omalla tavallaan hyvä parisuhde ei synny, jos arvelee jo etukäteen epäonnistuvansa! Mene naimisiin kun tiedät kuka olet ja mitä toivot kumppaniltasi

120 Vanhemman omasta jaksamisesta huolehtiminen ja mielihyvän kokeminen harrastusten, ystävien ja muun sosiaalisen elämän kautta tarjoavat eron jälkeen lapsen ja vanhemman väliseen vuorovaikutukseen myös eräänlaisen kolmiosuhteen.

121 Mitä on isovanhemmuus uusperheessä? biologista tai sosiaalista lapsen maailmaan mahtuu useampia isovanhempia isovanhemmille mahdollisuuden osallistua lastenlastensa elämään sekä se, että isovanhemmat ottavat vastaan heille annetun paikan perheessä. aluksi hyvin vaikea suhtautua perheen ei biologisiin lastenlapsiin avoin syli ja tasapuolisuus kaikkia lapsia kohtaan ovat ensiarvoisen tärkeitä lasten kehityksen ja uusperheen arvomaailman kehityksen kannalta. lapselle isovanhemmuus uusperheessä on tärkeä asia. lapselle hänen kaipaamaansa suojaa, pysyvyyttä ja rakkautta, jota vanhemmat eivät eron hetkellä pysty välttämättä tarpeeksi antamaan. tukea perhettä eron jälkeen ja myös uusperheen muodostumisen hetkellä. erotilanteessa puolueettomana. Puolueeton asennoituminen rakentaa luottamusta lastenlapsiin ja välit molempiin vanhempiin on helpompi säilyttää hyvänä.

122 Uusperheen isovanhemmuuden haasteet isovanhempien määrä kasvaa. kaksi tai neljä uutta isovanhempaa. jokainen joutuu hakemaan oman paikkansa uudessa perhemuodossa. uusperheen lapselle muodostuu parhaassa tapauksessa uusi isovanhempien tukiverkko, johon kuuluu sekä biologiset, tutut isovanhemmat sekä uudet sosiaaliset isovanhemmat

123 Isovanhempien paikka Uusperhe luo omat tapansa ja perinteensä niin kuin ydinperhekin Uudet tavat ja arvot eivät välttämättä kohtaa edellisen suhteen arvojen ja tapojen kanssa. Isovanhemmat, sukulaiset ja ystävät etsivät omat uudet paikkansa. Perhesuhteiden muutokset ovat rankkoja Tunteet, tapaperinteet ja ehkä sukupolvien takaa kantautuvat mallit Avoimella ja rakentavalla keskustelulla saadaan aikaan ymmärrystä ja luottamusta Minun paikkani perheessä on vielä tärkeä.

124 Suhtautuminen lapseni uuteen ja entiseen puolisoon Isovanhempien läpi käymä tunneskaala on laaja uusperheen muodostuessa. Miten minun odotetaan suhtautuvan lapseni uuteen ja edelliseen puolisoon? Miten minä haluaisin suhtautua heihin? Erilaisia tunteita Se miten isovanhemmat kokevat uuden puolison ja miten he suhtautuvat edelliseen puolisoon ovat tärkeitä asioita käydä läpi uusperheessä isovanhempien kanssa.

125 Parkkinen isovanhempana uusperheessä Olen pappa tai olen saanut nimen varamummi. Lasten iällä ja asuinetäisyydellä isovanhempiin on suuri vaikutus. Pienemmille uusperheen lapsille isovanhemman rooli on selkeästi hoitavampi ja opettavampi. Isommille isovanhempi on kuin kaveri. Suhde biologisiin lapsenlapsiin muuttunut uusperheen myötä, kaikki vastanneet totesivat, että ei ole. Uusperheessä ei ole niinkään merkittävää se, kuka on kenenkin lapsi tai lapsenlapsi, vaan hyväksyntä, puolin ja toisin Isovanhemmuus uusperheessä on sukupolvien välinen suhde. Ajan kuluessa isovanhemmat kokevat myös lastensa puolisoitten lapset omiksi lastenlapsikseen. Alkuvaiheessaneuvoja ja keskusteluapua suhtautuakseen luontevammin uusiin puolisoihin ja heidän lapsiinsa.

126 Isovanhempien suusta Isoäiti: Alkuaikoina, kun ei tiennyt miten suhtautua uusiin aviopuolisoihin eikä tiennyt sitä, mikä on heidän suhtautumisensa lapsenlapsiin. Isoisä: Olisin ehkä aiemmin kaivannut neuvoja tai jopa jonkinlaista terapiaa, että olisi osannut suhtautua asioihin luontevammin. Toinen isoisä: Aikaisemmin olisin halunnut keskusteluapua. Nyt ovat asiat selkiintyneet ja tilanne on hyvä näin.

127 Lasten suusta Miksi meidän mummu on aina poissa? : valittaa 6-vuotias Emmi. Aina se on elokuvissa tai kerhossa tai jumpassa. Kolmevuotias Niko ja neljävuotiaat Jonna ja Pete puhelevat hiekkalaatikolla leikin lomassa. Jonna: Minä pääsen isona kioskinmyyjäksi. Pete: Minä pääsen folmulakuskiksi, kun ne on telkkalissa. Niko: Minä pääsen mummoksi kun sitten on karkkeja. Pete: Hölmö, ei mummo ole työ! Bussissa napattu kahden nuoren keskustelunpätkä: V., Laura on ihan depiksessä. Joo, niiden kotiasiat on ihan sekasi. Onneksi sillä on se Leena, se on niinku niiden mummi tai jotakin, eiku se oikeesti oli niiden äidin edellisen (miehen) äiti tai sukulainen tai emmä tiiä. V. ku teiä mummo on sitte v:n kiva! V. ku isä on paska. S.na ois mullakin mummo mutkun v. ei oo.

128 V

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi FM, UUSPERHENEUVOJA KIRSI BROSTRÖM, SUOMEN UUSPERHEIDEN LIITTO RY Uusperheen määrittelyä uusperheellä tarkoitetaan perhettä, jossa

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi

Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi PARISUHTEEN JA PERHEEN HYVINVOINTI Parisuhde on kahden ihmisen välinen tila, joka syntyy yhteisestä sopimuksesta ja jota molemmat tai jompikumpi

Lisätiedot

Mummot, muksut ja kaikki muut

Mummot, muksut ja kaikki muut Mummot, muksut ja kaikki muut Keitä perheeseen kuuluu? Mikä on perheessä pyhää? Perhekerho- ja pikkulapsityön neuvottelupäivät 17.-18.3.2011 Meillä siihen kuuluu meidän lisäksi mun vanhemmat ja sisarukset,

Lisätiedot

Kuka kuuluu perheeseen?

Kuka kuuluu perheeseen? Kuka kuuluu perheeseen? Lasten ja aikuisten käsityksiä perheen rajoista eron jälkeen VI Erofoorumi 3.11.2015 Säätytalo Anna-Maija Castrén, Dos., VTT, yliopistonlehtori (ma.) anna-maija.castren@uef.fi Luennon

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia 1 Mun perhe suomi äidinkieli suomi äidinkieli perhe äiti _ vaimo isä _ mies vanhemmat lapsi isoäiti tyttö isoisä poika isovanhemmat vauva sisko tyttöystävä poikaystävä veli Ootko sä naimisissa? * Joo,

Lisätiedot

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Pienen lapsen kiukku KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Sisältö: Lapsen psyykkisen kehityksen vaiheet Temperamentti Mikä lasta kiukuttaa? Konstit ja keinot kiukkutilanteissa Tavoitteet:

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle

Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle 15.4.2014 Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle Tiia Aarnipuu, koulutussuunnittelija tiia.aarnipuu@sateenkaariperheet.fi Mitkä sateenkaariperheet? Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien ihmisten

Lisätiedot

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT 2014 LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus pysähtyvät pohtimaan elämäänsä

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut

Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut Isän ja äidin välissä. Lapsen kuulemisen psykologinen kehys huolto- ja

Lisätiedot

Isät turvallisuuden tekijänä

Isät turvallisuuden tekijänä Isät turvallisuuden tekijänä Mitä on väkivalta Väkivalta on fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä uhkaamista, joka kohdistuu ihmiseen itseensä, toiseen ihmiseen tai ihmisryhmään tai yhteisöön

Lisätiedot

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE JO ITSENÄISTYNEILTÄ- ITSENÄISTYVILLE NUORILLE Talla.... vihkolla haluamme jakaa kokemuksiamme teille. Omilleen-toiminnan kokemusasiantuntijaryhmä on suunnitellut vihkon sisällön. Ryhmään on osallistunut

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys 7.4.2016 Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Mitä yksinäisyys on? THL:n mukaan jopa 400 000 ihmistä Suomessa kärsii yksinäisyydestä. Suomalaisista joka

Lisätiedot

TURVALLINEN PERHE-ELÄMÄ EI SYNNY SATTUMALTA. Lisäämällä perhe-elämän turvallisuutta vähennämme väkivaltaa

TURVALLINEN PERHE-ELÄMÄ EI SYNNY SATTUMALTA. Lisäämällä perhe-elämän turvallisuutta vähennämme väkivaltaa TURVALLINEN PERHE-ELÄMÄ EI SYNNY SATTUMALTA Lisäämällä perhe-elämän turvallisuutta vähennämme väkivaltaa 21.10.2010 Aikuinen, kotielämä ja turvallisuus Turvallinen Perhe-elämä Markku Turpeinen, perheneuvolan

Lisätiedot

Odotusaika. Hyvät vanhemmat

Odotusaika. Hyvät vanhemmat Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhtstoiminta-alue Janakkalan neuvola Odotusaika Hyvät vanhemmat Lapsen odotus ja syntyminen ovat suuria ilonaihta. Ne tuovat kuitenkin myös uusia haastta perheelämään

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS Nuoret Helsingissä 2011 -tutkimus on Helsingin kaupungin tietokeskuksen, opetusviraston ja nuorisoasiainkeskuksen yhteishanke. Tutkimuksella tuotetaan tietoa nuorten vapaa-ajasta

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

TUEXI lasten, nuorten ja perheiden tukena

TUEXI lasten, nuorten ja perheiden tukena TUEXI lasten, nuorten ja perheiden tukena Turun alueen koordinaattori Karoliina Kallio KM ja Salon ja Paimion koordinaattori Sirpa Stenström sosiaaliohjaaja Miten nuori ohjautuu toimintaan? Kunnan ammattilainen

Lisätiedot

Pohdittavaa apilaperheille

Pohdittavaa apilaperheille 14.2.2014 Pohdittavaa apilaperheille Pohdittavaa ja sovittavaa ennen lapsen syntymää Perheaikaa.fi luento 14.2.2014 Apilaperheitä, ystäväperheitä, vanhemmuuskumppaneita Kun vanhemmuutta jaetaan (muutenkin

Lisätiedot

Kuraattorityön helmet ja helvetit

Kuraattorityön helmet ja helvetit Kuraattorityön helmet ja helvetit Vuokatti 8.10.2010 Katariina Ylä-Rautio-Vaittinen katariina.yla-rautio@sci.fi Nykyajan nuoret rakastavat ylellisyyttä. Heillä on huonot tavat, he pilkkaavat auktoriteetteja

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

Onneksi on Imatran kylpylä. Merja Kaivolainen koulutus- ja kehittämispäällikkö. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

Onneksi on Imatran kylpylä. Merja Kaivolainen koulutus- ja kehittämispäällikkö. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Onneksi on omaishoitajaonnen avaimia 17.4.2012 Imatran kylpylä Merja Kaivolainen koulutus- ja kehittämispäällikkö Onnen avaimia? Etsimme onnen avaimia Merja Kaivolainen koulutus- ja kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

LAPSEN JA VANHEMMAN VÄLISEN YHTEYDEN SÄILYTTÄMINEN

LAPSEN JA VANHEMMAN VÄLISEN YHTEYDEN SÄILYTTÄMINEN LAPSEN JA VANHEMMAN VÄLISEN YHTEYDEN SÄILYTTÄMINEN Tässä esityksessä käydään lyhyesti läpi lapsen ja vanhemman välisen yhteyden säilyttämisen osaalueita, joita on tärkeä huomioida lapsen huostaanoton tai

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

Sukulaissijaisvanhempien valmennus. Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI

Sukulaissijaisvanhempien valmennus. Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI 1 Sukulaissijaisvanhemmuus sosiaalityöntekijän käsikirja Loppuraportti Sukulaissijaisvanhempien valmennus Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI 2 Sukulaissijaisvanhemmuus sosiaalityöntekijän

Lisätiedot

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku.

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. KT Merja Paksuniemi Verkostotutkija Siirtolaisuusinstituutti Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Lapsuuden

Lisätiedot

VANHEMPIEN JA LASTEN KANSSA TYÖSKENTELY PERHEVÄKIVALTATILANTEESSA

VANHEMPIEN JA LASTEN KANSSA TYÖSKENTELY PERHEVÄKIVALTATILANTEESSA VANHEMPIEN JA LASTEN KANSSA TYÖSKENTELY PERHEVÄKIVALTATILANTEESSA Lähisuhdeväkivaltaa työssään kohtaavien verkostofoorumi Kuopio 16.8.2012 Laaksamo Elli-Maija Sosiaalityöntekijä,VE-perheterapeutti Sanoittamisesta

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

LAPSEN SURU. Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen

LAPSEN SURU. Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen LAPSEN SURU Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen Lapsen maailma Lapset ymmärtävät asiat omalla tavallaan ja vaikka ahdistuisivatkin, he saavat itsensä kokoisia kokemuksia elämänsä rakennusaineiksi. Aikuinen

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö

Lisätiedot

LAPSEN LUOVUTTAMINEN ADOPTIOON BIOLOGISEN VANHEMMAN KOKEMUS JA TARPEET TERVEYDENHUOLLON ASIAKKAANA

LAPSEN LUOVUTTAMINEN ADOPTIOON BIOLOGISEN VANHEMMAN KOKEMUS JA TARPEET TERVEYDENHUOLLON ASIAKKAANA LAPSEN LUOVUTTAMINEN ADOPTIOON BIOLOGISEN VANHEMMAN KOKEMUS JA TARPEET TERVEYDENHUOLLON ASIAKKAANA Taina Majuri TtM, hoitotyön lehtori, terveydenhoitaja, lastensairaanhoitaja KOTIMAINEN ADOPTIO 30 50 adoptiota

Lisätiedot

VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä

VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä Diakonian tutkimuksen päivä 7.11.2008 Riikka Haahtela, YTM, jatko-opiskelija sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (yli 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (yli 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (yli 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSEN NÄKEMYS ITSESTÄÄN Me ihmiset olemme erilaisia ja meissä on erilaisia luonteenpiirteitä. Kerro itsestäsi, miten

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Millaisilla palveluilla tuetaan lasten ja nuorten pärjäämistä? Maria Kaisa Aula Etene/Helsinki 28.8.2013

Millaisilla palveluilla tuetaan lasten ja nuorten pärjäämistä? Maria Kaisa Aula Etene/Helsinki 28.8.2013 Millaisilla palveluilla tuetaan lasten ja nuorten pärjäämistä? Maria Kaisa Aula Etene/Helsinki 28.8.2013 1 2 Kaksi näkökulmaa lapsen hyvään elämään Sijoitus lapsiin ja lapsuuteen on kannattavaa (BECOMING)

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

SOVITTELU PALAPELIN KOKOAMISENA?

SOVITTELU PALAPELIN KOKOAMISENA? MISTÄ PERHEASIOIDENSOVITTELUSSA ON KYSE? Jari Kekäle, TT, perheasioiden sovittelija ja kouluttaja, työnohjaaja, perheterapeutti VET SOVITTELU PALAPELIN KOKOAMISENA? - Mitä tekemistä palapelin kokoamisella

Lisätiedot

, Onneksi on omaishoitaja. Mistä voimia arkeen?

, Onneksi on omaishoitaja. Mistä voimia arkeen? 17.4.2012, Onneksi on omaishoitaja Mistä voimia arkeen? Teemat joita käsittelen Voimia vapaa-ajasta Voimia itsestä Voimia läheisistä Luvan antaminen itselle Omaishoitajan hyvinvointi Omaishoitajan on tärkeää

Lisätiedot

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä. Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017

Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä. Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017 Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017 Ennakkokäsityksiä Mitä sisarussuhteelta ylipäätään odotetaan

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua?

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Ja miksi niin tulee tehdä? 15.10.2012 TT, pari- ja seksuaaliterapeutti Heli Pruuki Millaista sinulle on olla nainen? Mitä arvostat

Lisätiedot

Yksinäisyys palvelutaloasukkaiden kokemana

Yksinäisyys palvelutaloasukkaiden kokemana Yksinäisyys palvelutaloasukkaiden kokemana Suomalaisten yksinäisyys hankkeen työpaja Seinäjoki 17. 18.2.2016 Jari Pirhonen, Elisa Tiilikainen, Marjut Lemivaara Taustaa Tieteellinen artikkeli, jonka aiheena

Lisätiedot

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa 2009-2013 Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa Suomalainen ajankäyttö Suomalainen viestintä ja käytöstavat Suomalainen elämäntapa Aikatauluja ja sovittuja tapaamisaikoja on hyvä noudattaa täsmällisesti.

Lisätiedot

Lounais-Suomen nuorisotyönpäivät. Miska Keskinen & Rosa Rantanen /

Lounais-Suomen nuorisotyönpäivät. Miska Keskinen & Rosa Rantanen / Lounais-Suomen nuorisotyönpäivät Miska Keskinen & Rosa Rantanen Miska.keskinen@redcross.fi / Rosa.rantanen@redcross.fi Nuorisotyön rooli kotouttamisessa Kysyin asiaa parilta ystävältä: Nuorisotyö voi auttaa

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta 15.15 palautekeskustelu Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta 11.00 Tilaisuuden avaus ja ajankohtaista Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry 11.15 Puhtia hyvästä itsetunnosta

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

No, miten voidaan yrittää varmistaa se, että saadaan aikaiseksi sopimus, joka toimii myös arjessa?

No, miten voidaan yrittää varmistaa se, että saadaan aikaiseksi sopimus, joka toimii myös arjessa? Väestöliiton järjestämä seminaari 6.6.2008 Vertaistoiminnan kehittäjä, psykologi Virpi Lahtiharju: Miten lapsi voisi näkyä perheasioiden sovittelussa? Lapsi on sovittelussa mukana puheen ja mielikuvien

Lisätiedot

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Yksinäisyys lasten silmin Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Tutkimusaihe ja tutkimuskysymykset Lasten yksinäisyys lasten näkökulmasta Sadutusmenetelmällä lasten tieto näkyviin 1) Mitä lapset kertovat

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Nainen ja seksuaalisuus

Nainen ja seksuaalisuus Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

Venäläistaustaiset naiset Suomessa: sukupuoliroolit ja perhe. Pirjo Pöllänen Itä-Suomen yliopisto Karjalan tutkimuslaitos & yhteiskuntapolitiikka

Venäläistaustaiset naiset Suomessa: sukupuoliroolit ja perhe. Pirjo Pöllänen Itä-Suomen yliopisto Karjalan tutkimuslaitos & yhteiskuntapolitiikka Venäläistaustaiset naiset Suomessa: sukupuoliroolit ja perhe Pirjo Pöllänen Itä-Suomen yliopisto Karjalan tutkimuslaitos & yhteiskuntapolitiikka Venäläiset maahanmuuttajat Suomessa Venäläisiä maahanmuuttajia

Lisätiedot

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa Salo 5.11. 2015 Erityisen mainiot perheet- teemailta Omaisena edelleen ry, TK 1 Valtakunnallisen yhdistyksen tavoitteena tukea niitä omaisia ja läheisiä, joiden

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Kuluttaminen, identiteetti ja taloudellinen eriarvoisuus. Leena Haanpää Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus CYRI Turun yliopisto

Kuluttaminen, identiteetti ja taloudellinen eriarvoisuus. Leena Haanpää Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus CYRI Turun yliopisto Kuluttaminen, identiteetti ja taloudellinen eriarvoisuus Leena Haanpää Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus CYRI Turun yliopisto Puhu rahasta -seminaari Helsinki 12.11.2015 TEKEEKÖ RAHA ONNELLISEKSI? KOEN OLEVANI

Lisätiedot

KUN NUORI KOKEE SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA. Opas vanhemmille ja huoltajille

KUN NUORI KOKEE SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA. Opas vanhemmille ja huoltajille KUN NUORI KOKEE SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA Opas vanhemmille ja huoltajille SISÄLLYS Mitä on seksuaalinen väkivalta? s. 3 Miksi seksuaalista väkivaltakokemusta pitää käsitellä? s. 4 Miten nuori oireilee? s.

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA 1 LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN TIEDOT Lapsen nimi Henkilötunnus Kotiosoite Kotipuhelinnumero Äiti/puoliso Isä/puoliso Puhelinnumero Puhelinnumero Osoite Osoite Työpaikka ja puhelinnumero

Lisätiedot

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa Veikkaus toteutti matka-aiheisen kyselytutkimuksen ajalla 7.4. 15.4.2016 Kyselyyn vastasi 1 033 henkilöä Veikkauksen 1,8 miljoonasta kanta-asiakkaasta Yli tuhat asiakasta on kattava otos Veikkauksen kanta-asiakkaista.

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

LAKIALOITTEIDEN PUOLESTA. www.isätlastenasialla.fi

LAKIALOITTEIDEN PUOLESTA. www.isätlastenasialla.fi LAKIALOITTEIDEN PUOLESTA Isät lasten asialla ry Isät lasten asialla on yhdistys, joka koostuu joukosta eronneita vanhempia, isovanhempia, siskoja ja veljiä. Jäseniä yhdistää lapsen osittainen tai kokonaan

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - RYHMÄSSÄ VAI EI?

ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - RYHMÄSSÄ VAI EI? ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - RYHMÄSSÄ VAI EI? Antti Maunu VTT, vapaa tutkija 22.4.2016 maunuan@gmail.com www.anttimaunu.fi Esitys 1) Nuoruus sosiaalisena elämänvaiheena 2) Miten nuorten yhteisöllisyys lisää

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku 1 Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Valtakunnalliset neuvolapäivät 3-4.11.2010 Helsinki Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Koskelan neuvola 2 Taustaa TUKEVA 1-hankepilotointi

Lisätiedot

Turvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry.

Turvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry. TERVETULOA SEMINAARIIMME: LAPSI KUTSUU TURVALLISUUTEEN - mikä luo turvaa vauva- ja pikkulapsiperheiden kotielämään? Turvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry. Piirun verran

Lisätiedot

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö Lapsen näkökulma vanhempien päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö maritta.itapuisto@jkl.fiitapuisto@jkl Aineistot ja julkaisut Pullon varjosta valoon, 2001.

Lisätiedot

A V I O E R O J A S I I H E N L I I T T Y V Ä T E E T T I S E T K Y S Y M Y K S E T

A V I O E R O J A S I I H E N L I I T T Y V Ä T E E T T I S E T K Y S Y M Y K S E T A V I O E R O J A S I I H E N L I I T T Y V Ä T E E T T I S E T K Y S Y M Y K S E T Y L I O P I S T O N L E H T O R I, D O S E N T T I J O U KO K I I S K I AVIOEROJEN MÄÄRÄT SUOMESSA 1900-2015 (L ÄHDE:

Lisätiedot

parasta aikaa päiväkodissa

parasta aikaa päiväkodissa parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa

Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa Salme Ahlström tutkimusprofessori Päihteet ja riippuvuus 20.10.2009 1 Sisältö Lapsuuden inho Mitä lapset tietävät vanhempiensa

Lisätiedot