UUSPERHE PERHEENÄ Pekka Larkela, Perheterapeutti VET Nina Wasenius-Frantsi, Uusperheneuvoja SUPLI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "UUSPERHE PERHEENÄ 13.10.2011. Pekka Larkela, Perheterapeutti VET Nina Wasenius-Frantsi, Uusperheneuvoja SUPLI"

Transkriptio

1 UUSPERHE PERHEENÄ Pekka Larkela, Perheterapeutti VET Nina Wasenius-Frantsi, Uusperheneuvoja SUPLI

2 Otimme itsemme ja lapsemme. Synnytimme historioistamme yhdessä perheen -Uusperheen (Ketola-Orava Kristiina 2006)

3

4 Avio- ja avoero on kuolleesta unelmasta kertova murhenäytelmä. Ero on lohdullisesti myös mahdollisuus (avioliitossa sinnittely ei aina ole voitto) On hyviä tapoja erota ja huonoja tapoja elää yhdessä

5 Psykologinen ero on eri kuin paperilla saatu ero. Sinä päivänä kun lakkaa haaveilemasta kostosta, tai toivomasta että toisella olisi yhtä kurjaa kuin itsellä, on päässyt pitkälle omassa kehityksessä avioerokriisissä. Toiset liitot päättyvät eroon useammin kuin ensimmäiset liitot Avioeron viimeinen vaihe on käsillä silloin, kun ex-kumppani rakastuu toiseen ja perustaa perheen toisen kanssa.

6 Avioeron perintö Eron lapset aikuisina Judith S. Wallerstein v. 2000, USA Pitkittäistutkimus (25v) Avioeron (Eron lapset aikuisena) perintö THERAPIA-SÄÄTIÖ 2007

7 Huoltajalapsi Useimmat huoltajalapset ovat tyttöjä. Pitävät yllä isän tai äidin toimintakykyä opastamalla, neuvoja antamalla, hoivaamalla tai uskottuna Ottaa nuorempien sisarusten sijaisvanhemman roolin Huolehtii usein perheen arjen askareista Vastalahjana ylpeudentunne isän tai äidin pelastamisesta

8 ERON KOKENEIDEN LASTEN AIKUISUUS Huoltajalasten vaikea solmia parisuhde aikuisena jos lapsi kuuluu kinteänä osana vanhempien uuteen elämään, lasten kävi hyvin Avioero ei vaikuttanut työelämässä pärjäämiseen, mutta muutosten pelko on läsnä heidän elämässä. kaikki lapset muuttuvat eroprosessissa omalla tavallaan hyvä parisuhde ei synny, jos arvelee jo etukäteen epäonnistuvansa! Mene naimisiin kun tiedät kuka olet ja mitä toivot kumppaniltasi

9 Terapeutin huomioitava eronneen kanssa työskentelyssä puolisoiden eron eriaikaisuus kriisi vai trauma? Syyllisyys mistä erotaan: puolisosta, lapsista, perheestä vai jostakin haaveesta / toivekuvasta oman elämän kehityskriisi (eriytyminen) asiakkaan aikaisemmat hylkäämiskokemukset asiakkaan vanhempi lapsi suhteet sukupuusta nousevat toistamismallit päihde-, väkivalta- ja mielenterveysongelmat terapeutin omat hylkäämiskokemukset

10

11 Mikä on uusperhe?

12

13 UUSPERHEEN MÄÄRITTELYÄ a) Vanhemmuudesta käsin: uusperhe on perhe, johon kuuluu isä ja äiti, vain toisen tai molempien lapsia edellisestä liitosta sekä mahdolliset yhteiset lapset b) Systeemistä käsin: uusperhe on alituisesti vaihtuva kokoonpano erilaisia, yhdessä asuvia ihmisiä; yhdistävänä tekijänä kaksi elämänkokemuksella varustettua aikuista, joilla ainakin toisella on lapsi/lapsia. c) Uusperheestä käsin: uusperhe on perhe, jossa kaksi aikuista perustaa perheen, ja jossa vain toisella tai molemmilla on entuudestaan lapsi/lapsia. d) Parisuhteesta käsin: uusperhe on parisuhde, jossa on alusta lähtien mukana vähintään yksi lapsi, joka voi olla yhteinen, luona-asuva tai vieraileva. Myös aikuiset lapset lasketaan uusperheen määritelmään. e) Yhteisen nimittäjän kautta:uusperheen muodostavat ne uuden perheen jäsenet, jotka eri aikoina käyttävät samaa jääkaappia.

14 Uusperheellä tarkoitetaan perhettä, jossa on vain toisen vanhemman alle 18 -vuotias lapsi Arkikielessä kuulee käsitettä käytettävän väljemmin: erilaisista erojen seurauksena syntyneistä viikonloppuperheistä puhutaan uusperheinä Tilastot tehdään kuitenkin lapsen virallisen asuinpaikan mukaan, lasta ei voida tilastoida kahteen perheeseen (Tilastokeskus) Mikä on todellinen uusperheiden määrä? Uusperheitä, joissa yli 18 vuotias vain toisen puolison lapsi, on n Lisäksi on laajennettuja tapaamisia, vuoroviikkoasumista jne Kokeeko perhe itsensä uusperheeksi? Englannin kielessä: remarriage, remarried-family, reconstituted family, blended family, stepfamily Ruotsin kielessä: nyfamilj, ombildadfamilj, omgiftfamilj, styvfamilj ( bonuspappa )

15 Kahdenlaisia uusperheitä Uusi perhe-elämä * myös yhteisiä lapsia * uusperheen sisälle muodostuu ydinperhe * useimmiten naimisissa * uusperheellisyys jatkunut pitkään Uusi parisuhde * uusi puoliso * lapset entisestä perheestä * parisuhde aloitetaan vanhempana * yleensä avoliitossa * parisuhde kestää lyhyen ajan (Jaakkola, R. & Säntti R. Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos. 2000)

16

17 Uusperheet perhekoostumuksen mukaan 2010

18 Uusperheitä yhteensä Uusperheiden Uusperheen alle osuus lapsiperheistä 18-v lasten osuus kaikista lapsista ,9 % 7,8 % ,6 % 7,6 % ,7 % 8,8 % ,2 % 9,3 % ,6 % 9,7 % ,8 % 10,0 % ,0 % 10,2 % ,1 % 10,3 % ,2 % 10,4 % % 10.4 % ,1 % 10,3 %

19 Uusperhe perheenä

20

21 Uusperheen kehitysvaiheet (The Stepfamily Cycle) Erilaisten uusperheen kehityskaarta hahmottelevien tutkimusten mukaan uusperheen perheidentiteetin vakiintumiseen voi mennä 4-15 vuotta. (Papernow:n uusperhesykli Sykli perustuu Gestalt-instituutissa kehiteltyyn kokemussykliin)

22

23 Alkusykli (kesto n. 2-3 v.) 1. MIELIKUVAVAIHE Perheen aikuiset odottavat niin itseltään kuin lapsiltakin välitöntä sopeutumista uusperheeseen. Lapset yrittävät olla välittämättä isä- tai äitipuolesta ja toivovat, että tämä häviää. 2. HAAVEKUVIEN TUNNISTAMISVAIHE Vaihetta värittää epämääräinen tunne, että kaikki ei ole hyvin. Negatiivisuus kasvaa perheessä, ja perhe voi hajota biologisten linjojen mukaan. 3. TOSIASIOIDEN TUNNISTAMINEN Isä- tai äitipuoli alkaa havaita, että muutoksia tarvitaan. Vanhemmat ovat ristitulessa lasten ja uuden puolison tarpeiden välissä. Lapset saattavat käyttää hyväkseen parin keskinäisiä erimielisyyksiä. Tässä vaiheessa perheen on hyvä etsiä ulkopuolista tukea.

24 Keskivaihe (Kesto n. 1-3 v.) 4. SELVITTELYVAIHE Tunteita näytetään avoimesti, mikä johtaa usein riitelyyn. Isä- ja äitipuoli ovat selvillä muutoksen välttämättömyydestä. Biologiset vanhemmat puolestaan pelkäävät, että muutos johtaa menetykseen. Jyrkkiä eroja biologisten ryhmien välillä voi ilmetä, ja lapseton uusvanhempi saattaa kokea jäävänsä ulkopuoliseksi. 5. TOIMINTAVAIHE Pari alkaa etsiä ratkaisuja yhdessä. Perheen rakenne muuttuu, ja rajat ylitetään. Lapset saattavat vastustaa muutosta.

25 Myöhäisvaihe 6. YHTEYDEN LUOMINEN Pari työskentelee hyvin yhdessä, ja suhteet isätai äitipuolen ja lasten välillä paranevat. Perhe kykenee käsittelemään vaikeuksia. Uusvanhemmalla on tarkka rooli lapsiin nähden. 7. RATKAISU Uusperheen identiteetti on varma. Vaikeuksien esiintyessä perhe saattaa taantua aikaisempiin vaiheisiin, mutta etenee niissä nopeammin kuin aikaisemmin.

26 Papernowin laatimaa, 8 kehitysvaiheen prosessia ei pidetä empiirisesti validina, koska tutkimuksessa haastateltiin aikoinaan vain 50 uusperhettä.

27 BRAY& KELLY Sykliä, kehityskiertovaihetta Tutkimuksessa l00 uusperhettä 1. Turbulenssi 2. Sopeutuminen 3. Turbulenssin uudelleen ilmaantuminen HETHERINGTON & KELLY 2002 Uudempi ja laajempi tutkimus, jossa ilmeni saman kaavan toistuminen uusperheissä: 1-2 vuotta kaaosta ja turbulenssia 1-3 vuotta vakiintumista, roolien tarkentumista KEHITYSVAIHEET

28 Ilo on yhtä kuin kuusi lasta huutamassa; MEISTÄ TE olette inhottavia! Ja katso perheytyminen on tapahtunut! (Ketola-Orava Kristiina 2006)

29 Uusperhesysteemi

30

31 Mari Broberg Uusperheen voimavarat ja lasten hyvinvointi (2010) Toimivien ihmissuhteiden uusperheessä lapsi voi hyvin Uusperhe ei näyttäisi olevan riski lapsen hyvinvoinnille Lasten hyvinvointia tukee erityisesti uusperheen toimiva ihmissuhdeverkosto, joten siitä kannattaa pitää huolta. Lasten ongelmien ja uusperheen ihmissuhdeverkoston toimimattomuuden välillä oli tutkimuksessa selkeä yhteys. Isovanhemmilla tärkeä rooli Haasteena lapsen ja etä-isän suhde Lapsi on huomioitava niin hyvin kuin kokonaisuuden puitteissa on mahdollista, häntä on kuunneltava ja seurattava kuinka hän todella voi

32

33 ERILAISET PERHEMALLIT UUSPERHEEN AIKUISTEN NÄKEMYKSET VOIVAT POIKETA TOISISTAAN PERHEMALLI VOI TOIMIA MYÖS TIEDOSTAMATTOMANA TAVOITTEENA 1. YDINPERHEMALLI Eletään kuten ydinperheessä, lapselle uusi isä, uusi äiti Biologisten vanhempien suhteessa ongelmia, vanhemmuuden kehittyminen vaatii valtavasti työtä 2. SUURPERHEMALLI ( heilurioviperhe ) Eletään väljästi, huomioidaan monenlaiset suhteet ja ne nähdään rikkautena Aikataulut ja monien näkemyksien huomioiminen kaikki eivät tyytyväisiä 3. PARISUHDEMALLI Perustuu aikuisten väliseen parisuhteeseen ja sen toimivuuteen Lasten vaikutus voidaan kokea negatiivisena ja ex-puoliso stressori 4. BIOLOGINEN MALLI Vanhemmuutta hoidetaan biologisten siteiden mukaan Lapsen ja isä/äitipuolen suhde koetaan hankalaksi

34

35 Neljä tapaa määritellä uusperheen suhteet 1) ihanteena ja tavoitteena ydinperhe 2) monia suhteita arvostava suurperhe 3) vahvan parisuhteen malli 4) biologisia suhteita korostava perhe (Lähde: Church 1999 Who are the People in your Family? Stepmother s Diverse Notions of Kindship. Journal of Divorce & Remarriage, 31, ) Mari Broberg`n aineistossa prosentit olivat alustavan luokittelun mukaan: 1) ydinperhe 39% 2) suurperhe 30% 3) parisuhdemalli 8% 4) biologinen malli 22%.

36 MYYTTIEN MAAILMA Uusi on aina parempaa Äidit eivät jätä lapsiaan Paha äitipuoli Naiset rakastavat kaikkia lapsia Äidit ovat parasta lapsilleen Tämä on lapsen etu Uusperheen lapset voivat huonosti Kolmas kerta toden sanoo

37 SUDENKUOPPIA

38

39 Unelmat - onnistumisen pakko Läpikäymätön ero siirtyy työstettäviksi uuden puolison kanssa. ( uuden suhteen tuho ) Ero ja siihen liittyvät tunteet on käsitelty - lähtökohta toimivalle uusparisuhteelle. Tiedosta ja tunnista omat odotukset suhteelta ja ilmaise kiintymyssuhdetarpeesi. Taustalla ovat edellisen/-ten suhteen mahdolliset hylkääjä/hylätty? jättäjä/jätetty -kokemukset. Uusperheen parisuhteessa on merkittävää, että expuoliso on tunnetasolla kuoletettu eli menneisyyden haamut käsitelty.

40 Parisuhde koko uusperheen johtokeskus Vanhempien vastuulla on, että lapset oppivat ja tottuvat ajatukseen joistakin vanhempien kahdenkeskisistä asioista, mistä lapset ovat aivan ulkona. Tähän liittyvät rituaalit helpottavat lapsia tottumaan ja kunnioittamaan.

41 Ulkopuolisuuden tunteen sieto Uusperhe ja uusparisuhde eivät elä tyhjiössä Haastavin on parisuhde ja lapset. Muut parisuhteen haasteet tulevat tavallisesti ympäristöstä, sukulaisilta, tuttavilta, ex-puolisoilta ja viranomaisilta. Jatkuvasti suurennuslasin alla. Menneisyys on yksi uusparisuhteen perusnäkökohdista. Menneisyys on aina läsnä. Uusperheessä parisuhteesta huolimatta ei koskaan olla täysin kaksin päätösten ja arjen kanssa. Tämä saattaa aiheuttaa ulkopuolisuuden tunteen perheen uudelle tulokkaalle, eli äitipuolelle tai isäpuolelle.

42

43 Mustasukkaisuus, kateus Lapset ovat usein mustasukkaisia uusparin läheisyydestä. Vaikka puolisot ovat läheisiä, se ei sulje pois vanhemmuutta. Vanhempien kahdenkeskisen ajan rajaaminen on tärkeää. Otetaan aikaa myös vanhempien ja lasten yhteisiin hetkiin. Ulkopuolisuuden kokemusta voi vähentää ottamalla vanhempana lapsen mukaan lähelle.

44 Uusperheen rakenteet ja liittoutumien ennaltaehkäisy Lapselle on tärkeää, että vanhempien yhteistyö toimii. Uusperheessä törmäävät monet toimintakulttuurit. Taustaperheiden toimintakulttuurien tiedostaminen on äärettömän tärkeää. Uusperheessä on lempeästi annettava tilaa taustoille ja mahdollisuus tulla hyväksytyksi taustoineen ja historioineen. Toisilta ei pidä vaatia jotain sellaista, mitä he eivät voi antaa.

45

46 Uusperhe luo omat sääntönsä Uusperheelle sovitaan säännöt, joiden avulla vahvistetaan perhettä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Aikuiset luovat ne ja tuovat ne sitten lapsille. Kaikkien on hyväksyttävä, että menneisyydessä olivat omat säännöt, isovanhemmilla omat, eri perheissä omat. Koska eri paikoissa on voitu tottua toimimaan tietyllä tavalla, säännöt on tärkeää puhua auki. Uusperheen säännöt voivat silti olla erilaiset ja ne on tuotava esille ja niistä on pidettävä kiinni

47 Unelmat ja todellisuus törmäävät ajankäytössä Uusperheessä on monenlaisia, kilpailevia intressejä, lasten harrastukset, tapaamiset ja oma kiivas työrytmi. Liikeneekö kuitenkaan aikaa sille, mistä molemmat puolisot unelmoivat, parisuhteelle? Usein juuri lapsettomana viikonloppuna molempien toiveet joutuvat törmäyskurssille. Monet uusparit kertovat, että lapseton viikonloppu alkaa riidalla ja päättyy siihen, kun lapset saapuvat.

48

49 Lapsen biologisen vanhemman tulee osoittaa uuden puolison paikka Lapsen biologinen vanhempi antaa ymmärtää, että puolisoni on tämän perheen toinen aikuinen ja että hän on myös vastuussa tästä perheestä ja lapsista. Hän ei ole kaveri.

50 Purettavia myyttejä uusperheestä Isä- tai äitipuolen ei tarvitse, jos ei pysty, ryhtyä tunnetasolla toisen lapsen vanhemmaksi. Vanhemmuus syntyy luonnostaan, ajan kuluessa. Uusperheen perhesuhteiden muodostuminen vaatii ennen kaikkea aikaa. Puolisolla on lupa olla sellainen aikuinen kuin on toisen lapselle. Keskinäistä, riittävän hyvää toimeen tulemista on monenlaista. Sen ei tarvitse olla täydellistä.

51 Vanhemmuus uusperheessä

52

53

54 Erilaista vanhemmuutta uusperheissä Biologinen vanhemmuus (synnyttäjä/siittäjä) Juridinen vanhemmuus (lapsen vanhemmuus on laissa määritelty ja oikeusteitse määrätty. Adoptio/oheishuoltajuus. Elatusvelvollisuus) Sosiaalinen vanhemmuus (lapsen arjesta huolehtiminen) Psykologinen vanhemmuus (vanhemmuus koetaan tunnetasolla, lapsen kokemus) Vanhemmuutta voi toteuttaa joku muukin kuin biologinen vanhempi!

55 Vanhemmuus uusperheessä TAHTO TILA TUNNE

56 HYVÄ ÄITI- JA ISÄPUOLI ON (SUPLIN PERHELEIRIN NUORET): Jolla on säännöt ja välittää Joka vie kaikkialle kivoihin paikkoihin ja auttaa kaikessa Ei kauhean tarkka Täytyy rakastaa äitiä oikeasti (ja toisinpäin) Lasten kanssa pitää yrittää tulla toimeen Ottaa huomioon ja on kiinnostunut Ei jätä ulkopuolella ja on rehellinen Auttaa, jos on jokin ongelma Sellainen jolle voi puhua mistä vain, ei kerro kenellekään Hyväksyy lapsen sellaisena kuin tämä on Hyväksyy, ettei ole lapsen vanhempi Ei yritä tunkea biologisen vanhemman ja lapsen väliin RENTO

57 Äiti-tai isäpuolena Puoliso joutuu astumaan vanhemmuuteen eri-ikäisille lapsille ilman normaalia yhteistä kasvukautta Miten sovittaa yhteen romanttinen rakkaus ja vanhemmuus? Miten uusi puoliso reagoi toisen aikuisen hyvin kiinteään suhteeseen lapsiinsa? Menneisyys on aina läsnä lasten kautta Kuinka luoda toimiva suhde toisen lapsiin? Miten ottaa vastaan toisen lapset, kun he tulevat viikonlopputapaamisiin tai liittyvät lomaporukkaan? Myytit: oma äiti/isä on aina paras äiti/isä ja äiti-/isäpuolen tulee rakastaa toisen lapsia kuin omiaan

58 Myytit ja niiden vaikutus Äitipuoliin kohdistuu kaksi yleistä myyttiä: Äitipuolet ovat ilkeitä (Tuhkimo, Hannu ja Kerttu) Äitipuolet rakastavat heti lapsipuoliaan (perustuu kulttuurisiin standardeihin äitiydestä). Kolmas myytti on, että biologinen äiti on lapselle kaikkein parasta.

59 Roolien epäselvyys Isä- ja äitipuolille on epäselvää: mitkä olivat heidän vastuualueensa minkälaista toimintaa vastuiden täyttäminen edellyttäisi kenen rooliodotuksiin pitäisi vastata miten oma toiminta vaikuttaa oman itsen ja toisten hyvinvointiin.

60 Lapsen ja isä-tai äitipuolen suhteeseen Lapseen liittyvät tekijät liittyvät tekijät (Broberg, Mari. Turun Yliopisto) Isä- tai äitipuolen ja lapsen suhteeseen liittyvät Uusperheen rakenteeseen liittyvät Lapsen etävanhempaan liittyvät tekijät -Lapsen ikä uuden perheen muotoutuessa -Lasten sukupuoli - Lapsen sopeutuminen uusperheeseen -Isä- tai äitipuolen vanhempi/kaverisuhde lapseen -Isä- tai äitipuolen taloudellinen vastuu lapsesta -Lasten henkilökohtaiset suhteet isä- tai äitipuoleen - Suhteet isä- tai äitipuolen vanhempiin -Uuden perheen yhdessä elämisen kesto -Uusperheen yhteinen lapsi -Vastuunjako eiyhteisten lasten asioiden osalta - Uusperheessä osan aikaa asuvat lapset -Lapsen suhde muualla asuvaan biologiseen vanhempaan - Biologisten vanhempien yhteistyö

61 ETÄISÄN SUHDE LAPSEEN Kolmasosa etävanhempi-isistä kykenee säilyttämään läheisen suhteen lapseensa eron jälkeen toisella kolmasosalla tapaamiset on harventuneet, mutta suhde pysynyt hyvänä lopuilla isillä ei ole enää minkäänlaista suhdetta lapsiinsa parin vuoden kuluttua erosta vanhempien välisessä taistelussa ei ole voittajia, on vain häviäjiä. Suurin häviäjä on valitettavasti lapsi.

62

63 Ilkeän äitipuolen kierre Ceglian ja Gardner (2000) esittävät ilkeän äitipuolen kierteen, jossa on seitsemän eri vaihetta ja kukin vaihe on aina seurausta edellisestä vaiheesta. 1. Odotuksena on rakkaus lapsipuoleen 2. Epäonnistuminen edellisen odotuksen täyttämisessä 3. Riittämättömyyden ja epäonnistumisen tunteet suhteessa lapsipuoleen 4. Pelko ilkeän äitipuolen leimasta, jolloin entistä enemmän yrittää olla hyvä äitipuoli 5. Kokee, että lapsipuoli suhtautuu kiittämättömästi ja epäkunnioittavasti 6. Lapsipuolen suhtautuminen johtaa epäreiluun kohteluun 7. Puolisoiden välille tulee erimielisyyttä lapsipuolen ongelmallisesta käytöksestä. (Ceglian & Gardner 2000.)

64 HOIVAAVA ISÄ Jouko Huttunen Isä hoitaa lasta vähintään yhtä paljon kuin äiti Isä tekee kotitöitä Lapsi ja perhe ovat etusijalla, isä pyrkii järjestelemään työaikansa mahdollisimman sopivaksi perheelle

65 KORJAAVA ISYYS Jouko Huttunen Hoivaava isä voi, esimerkiksi uusperheessä, myös korjata lapsen aikaisempia kokemuksia Laajentunutta isyyttä

66 Uusperheessä korjaavaa isyyttä, Uusperheessä lapsi voi saada korjaavan, turvallisen kokemuksen riittävän hyvästä vanhemmuudesta. Hyvät kokemukset auttoivat pelottavien kokemusten yli antaen lapselle luottamusta vanhempien aikuisuuteen ja lapselle on mahdollisuuden lapsuuteen. Mitä pidempi ja turvallisempi lapsuus on, sitä sosiaalisempi ihminen on aikuisena. Marian Tuomi 2008 lisensiaattityö: Parisuhde päättyy isyys jatkuu. Miesten kokemukset suhteista lasten äiteihin ja isyydestä eron jälkeen.

67 OSALLISTUVA ISÄ Jouko Huttunen Suurin osa isistä on osallistuvia Lapsi on tärkeä Isä on perheessä mukana työn antamien mahdollisuuksien mukaan

68 ETÄÄNTYVÄ ISYYS Jouko Huttunen Tapaamiset ovat harvoin tai ei lainkaan Lapsi voi olla isän mielessä emotionaalisesti, vaikka tapaamiset eivät toimi Etääntyvä isyys jää ohueksi

69 PELOTTAVA ISYYS Jouko Huttunen Etääntyvän isyyden äärilaita: isän käytös pelottaa äitiä ja lapsia Tapaamiset ovat turvattomia ja niistä aiheutuu huolta Tuetut tai valvotut tapaamiset

70 Lapset uusperheessä

71

72 Mä en syönyt kaikkia karkkeja, jotka mä sain äidiltä viikonloppuna. Mä säästin aina isälle taskussa loput. Kun äiti kysyi, miksi mun taskussa on aina loput karkit, mä sanoin, että mä oon puolikarkkilakossa. (Mäkijärvi Viikonloppulapsi)

73 Tilastotietoja Vuonna 2009 joka 10.lapsi asui uusperheessä Heistä vain 7% oli nk. uuslapsia, eli perheen vanhempien ei-yhteisiä lapsia ja 3% puolisoiden yhteisiä lapsia (Stakes 2007) Reilu puolet näistä lapsista on äidin kanssa uusperheeseen liittyneitä Uusperheissä elää lähes 10% kaikista lapsista (vrt. ydinperheissä n.84% ja yksinhuoltajaperheissä n. 16% lapsista)

74 Suomalainen lapsi 2007 STAKES UUSPERHEIDENLAPSET Vanhempien uuslasten osuus uusperheissä kasvaa Suurimmillaan vuotiaiden lasten ikäluokissa. Uusperheiden vuotiaiden uuslasten osuus vaihtelee maakunnittain (tilastokeskus) Kymenlaaksossa uuden sosiaalisen isän tai äidin sai 14 % teini-ikäisistä lapsista Hämeen maakunnissa ja Itä-Uudellamaalla paljon uuslapsia Etelä-Pohjanmaalla vastaava luku on vastaavasti 8 %. (Stakes )

75 Mikä on lapsen perhe? (Ritala-Koskinen, Aino. 2001) Lapset määrittelevät kukin itse oman perheensä Tunneperhe, kenet lapsi tuntee kuuluvan perheeseen Lapset ottavat usein uudet lapset nopeammin perheeseen kuin uuden aikuisen (määrittelevät perheen tekemisen kautta) Joskus voi tulla hankaluuksia, kun yhteiskunnan (esim. perheneuvolassa) määritelmä perheestä törmää lapsen omaan määritelmään Lapsi voi kertoa perheestään joko sen mukaan, miten itse tuntee tai sen mukaan, mitä hänelle on opetettu

76

77 KUKA KUULUU UUSPERHEESEEN: jokaisen lapsen perheen määritelmä voi olla erilainen. kenen luona hän puhuu perheestään. Onko biologinen isä tai äiti paikalla? lapsi on aina solidaarinen biologisille vanhemmilleen. lapsen näkökulmasta uudet aikuissuhteet vaihtelivat täydestä vanhemmuudesta kaverillisiin suhteisiin. mitä pienempiä lapset olivat uusperheen muodostuessa sitä enemmän vanhemmuus painottui. (Ritala-Koskinen, Aino, 2001) Perheen rakenne missä heikko parisuhteen osajärjestelmä, kiinteäsidoksinen vanhemman ja lapsen välinen liitto ja ulkopuolisen mahdollinen sekaantuminen perheen toimintaan viittaisi ydinperheessä sairaalloisuuteen (Minuchin, 1974). Tämä tilanne on yksinkertaisesti se lähtökohta, josta normaalin uusperheen kehitys alkaa.

78

79 Parhaimmillaan uusperheen tavoitteena näyttäytyy perheenjäsenten ymmärrys uusperheestä meidän perheenä. Tällöin on kyse uusperheen jäsenille yhteisestä perhekulttuurista, jossa on kyse paitsi yhteisestä pelisäännöistä ennen kaikkea uusperheestä tunne-perheenä. Lapset voivat määritellä perheensä tunnepohjalta erottamatta uusperhettä olemassa olevana rakenteena. (uusperhe + muualla asuva biologinen vanhempi ja hänen uusi perheensä). Aino Ritala-Koskinen, Mikä on lapsen perhe

80 Lasten ja nuorten kokemukset Eivät enää kuulu mihinkään perheeseen, koska päätöksiä tehdään toisessa perheessä aina kun he eivät ole paikalla. Omat vaikutusmahdollisuudet ovat vähäiset

81

82 Lasten kokemuksia vuoroviikko-asumisesta (Linnavuori, Hannariikka. 2007) Lasten kokemukset vuoroviikkoasumisesta pääsääntöisesti positiivisia Negatiivisena koettiin se, jos fyysisen välimatkan vuoksi omien ystävien tapaaminen ei onnistu Lapset olivat sitä mieltä, että erosta huolimatta vanhempien pitäisi kasvattaa lapsensa normaalisti ja pysyä erosta huolimatta ystävinä Hyvien suhteiden säilyttäminen molempiin biologisiin vanhempiin nähtiin edelleen tärkeänä Tekijöitä, jotka vaikuttavat lasten kokemuksiin vuoroviikkoasumisesta: fyysiset olosuhteet, lapsen läheiset ihmissuhteet (vanhojen ylläpitäminen ja uusien luominen), joustavuus ja ikävän hallitseminen Muiden ihmisten reaktiot vaikuttavat lapsen koti- ja perhekäsitykseen Vuoroviikkoasuminen sopii, jos vanhemmat asuvat lähekkäin ja heidän yhteistyönsä toimii Kysymys vanhemmille: miten järjestätte sen, että lapsi ikävöi toista vanhempaa? Saako lapsi esim. soittaa?

83 Suhteet kuntoon myös uusperheessä Uusvanhemmilla ja -perheellä on paljon valtaa vaikuttaa siihen, kuinka lapsi sopeutuu vuoroasumiseen. Olennaista on se, miten uusperhe pystyy rakentamaan toimivia ihmissuhteita sekä sisäisesti että ulospäin.

84 Lapsen elämää uusperheessä Uusperheessä lapsi kertaa kehitysvaiheitaan Vauva, uusi tulokas vaiheesta reippaaksi nuoreksi aikuiseksi kuukaudessa (mukana myös uhma- ja murrosiät) Käynnit toisessa kodissa ovat lapsen kannalta myönteisiä tai kielteisiä, suhteessa vanhempien eron läpikäymiseen Jos kestää uusperheen ravistelun, tulee toimeen monissa muissakin yhteisöissä Pelisäännöistä: eri perheenjäsenten nimitykset (äiti-, isänimitykset, kuka on veljeni, siskoni?), huonetoverijärjestelyt, lapsen oma tila ja rauha

85

86 RAJAT Rajojen merkitys on tärkeä Ensin uusi parisuhde (puolisoitten alarakenne) > muut rakenteet säilyvät (vanhojen perheiden vanhemmuuden ja lasten alarakenteet). Uudenlaisen rakenteen synty edellyttää uusien rajojen asettamista. Oma ero käsittelemättä, sillä on suora vaikutus uusien rakenteiden syntyyn ja estämiseen. Rajojen selkeys on arviointiperuste koko perheen toimivuutta arvioitaessa Rajat ovat epäselvät tai hämärät-uusperheen jäsenet ovat kietoutuneet toisiinsa tai uusperhe ja ex-perhe ovat kuin yksi perhe. Rajat voivat olla myös jäykät. Esimerkiksi uusvanhempi rajataan silloin ulkopuolelle

87 Ajatuksia uusperhe vahvistamiseksi Perheen säännöt Oma aika / kahden keskeinen aika Oman historian luominen, Meidän perheen riitti Omat valokuvat Viestintätaidot Pienistä asioista puhuminen Viikoittaiset palverit Mitä sinulle kuuluu? ME

88 Lapsella on oikeus olla lapsi uusperheessä, Pekka Larkela Yli viisivuotiaan lapsen vanhemmalle olisi suositeltavaa, että kummallakin vanhemmalla olisi uusi puoliso ja parisuhteeseen liittyvä sukupuoli- ja tunne-elämä tahollaan. Kun vanhemmat eroavat, Françoise Dolto ja Ines Angelino, 2005)

89 Lapsen mielen rakentumisen dynamiikan kannalta on haitallista, jos todellisuus vahvistaa lapsen fantasiaa vanhemman puolisona olemista.

90 Uusperheen parisuhde

91

92

93

94 Up.Kosinta. Tulisitteko meidän kanssamme naimisiin (Ketola-Orava Kristiina 2006)

95

96 Alkusykli (n. 2-3 vuotta) Rakastunut pari 1.Puolison lapset otetaan avosylin vastaan. 2.Kaikki tulevan uusperheessä onnellisiksi 3.Aikuiset pyrkivät hyvittämään lapselle tämän rikkoutunutta perhettä. 4.Aikuiset luovat joukkuehenkeä 5.Pelko uudesta epäonnistumisesta alkaa hiipiä mieleen. 6. Alkusyklin loppupuolla unelmat kariutuvat, kielteiset tunteet nousevat pintaan, isä-/äitipuolet tuntevat itsensä pettyneiksi ja voivat huonosti. 7.Biologinen vanhempi saattaa olla hankalassa asemassa lasten ja puolison välillä.

97 Keskivaihe(n. 1-3 vuotta) täysrähinä poterovaihe 1.Tunteita aletaan selvittää 2.Riitaisuus pakottaa biologiset osapuolet sulkeutumaan ja liittoutumaan. 3.Äiti-tai isäpuoli jää helposti vaille tukea, ja hänen on hyvin vaikea löytää rooliaan parisuhteessa. 4.Vedettävä selkeät rajat esim. ex-puolison suhteen 5.Löydettävä yhteistä aikaa parisuhteen vaalimiseen. 6.Ratkaisuja aletaan työstää ja uusia rituaaleja ja rutiineja luoda. 7.Pelisääntöjä laaditaan ja noudatetaan, ja keskinäinen välittäminen lisääntyy.

98 Myöhäisvaihe Meidän lauma 1.Parisuhteella on vankka perusta. 2. Parisuhteen ja uusperheen sisäiset ja ulkoiset roolit tarkentuvat ja vahvistuvat. 3. Alkaa niin kutsuttu meidän lauman aika 4.Läheisyys kasvaa 5.Suhteet ovat avoimempia 6.Identiteetit ovat myös vakiintuneet. 7.Aikuiset toimivat nyt yhteisenä rintamana, ja ratkaisut tehdään yhdessä

99 Perhesysteemi eriytyy ja huolehtii tehtävistään alarakenteen kautta. Uusperheessä eri jäsenet yrittävät vanhojen alarakenteiden kautta selviytyä tilanteesta. Puolisoiden välinen alarakenne Uuden perheen syntyessä syntyy ensin puolisoiden välinen alarakenne. Uusperheen puolisot hyvin herkästi luopuvat puolisoiden välisen alarakenteen hoitamisesta ja se vaikuttaa perheen hyvinvointiin. Ex-puolisoiden alarakenne *lapset mielellään ylläpitävät *toive, että heidän vanhempansa vielä palaisivat joskus yhteen. * ex-puoliso pitää tappaa

100 Uusparisuhde ei elä tyhjiössä parisuhde ja lapset suurennuslasin alla menneisyys rajojen merkitys perheytyminen ex-puolison haamu mustasukkaisuuden tunne puolison lapsia kohtaan Myytit ulkopuolisuuden tunne sekä syyllisyys Säännöt riitit

101

102 Äidin ja isän löytäminen eroprosessissa Uusperheet rakentuvat erojen pohjalta. Vaikeus selvitä kolmio-ja monenkeskisistä suhteista. Lasten syntyminen, on tuonut näkyviin heidän vaikeutensa selvitä useammasta suhteesta saman aikaan. Erossa, esimerkiksi äiti ja lapset, liittoutuvat kahdenkeskisyyteen ja isä jää ulkopuolelle. Miehen/isän kannalta, se voi merkitä ensimmäistä kertaa itsenäiseksi kasvamista sekä eriytymistä taustaperheensä äidistä.

103 Isän löytäminen Eksäni alkoi ottaa omaa aikaa. Minulle alkoi tulla paniikki että mitä tapahtuu mä jään yksin. siitä sitten alkoi se ristiriita suhteessa äitiin ja suhteessa puolisoon. Mulla tuli sellainen skitsofreeninen ole, et hetkinen mun äiti ja mun vaimo menee tässä jotenkin sekaisin.. Toisaalta mä turvauduin kumpaankin. Hain kummaltakin turvaa.. Et tapahtuu et joku hylkää munt ja mä en halua sitä.. Et tosiaan simmoinen hylätyksi tulemisen kokemus. Mun pitäisi nousta seisomaan ottaa miehen rooli nousta seisomaan omille jaloilleen.. Pelotti ihan hirveesti. Sitten mä tein pesä eron kumpaankin. Uudenlaisenvanhemmuuden löytämistä. Isäksi ensimäistä kertaa. Sellaiseksi isäksi, jollainen oli toivonut oman isänsä olevan. Voi työstää pettymystään äitiinsä eroprosessissa Suhde lapsiin muistuttaa paljon miehen omien sisarusten syntymistä ja ulkopuolisuuden kokemista. Vanhemmat ovat miehen lapsuudessa muodostaneet niin tiiviin parin, ettei hänellä lapsena oman kokemuksensa mukaan ollut tilaa siinä.

104 Korjaava suhde Onhan mulla tällaista, että kun äiti tulee pitää olla siivottu, lapsilla hienot vaatteet ja hiukset leikattu ja tukat kammattu. Nyt heillä on pitkät hiukset. Se mun täytyy sanoa, että kun mä muutin yhteen Jukan kanssa mä tunnistin tällaiset tilanteet. Et kelpaanko mä äidille. Et Jukka auttoi mua erottuu sellaisesta kyllä. lapsuuden ajan suhteet vanhempiimme tulevat erossa näkyviin puolisot kokevat syyllisyyttä ja lojaliteettia äitiä ja isää kohtaan, suhteessa nykyiseen mieheen tai vaimoon. He elävät ambivalenssi-tilanteessa suhteissaan. He kokevat pelkoa, kostoa, avuttomuutta, häpeää, syyllisyyttä ja vihaa. Samanlaisia tunteita he kokivat lapsuudessaan suhteessa vanhempiinsa. puolisot yrittävät etsiä ratkaisua parisuhteessa kysymyksiin, jotka eivät onnistuneet lapsuuden perheessä, eivätkä edellisessä perheessä. Uuden perheen parisuhteen väliin täytyy tulla jotakin uutta, että perhe ja suhde lähtevät muotoutumaan ja mahdollistuu korjaava kokemus.

105 PARISUHTEESTA UUSPERHEESSÄ Laastarisuhteet eivät yleensä kestä Miehelle uusi parisuhde voi antaa mahdollisuuden työstää ja rakentaa parisuhdekäsitystään (vrt. eron jälkeinen yksinolo) Vahva parisuhde kestää paremmin uusperheen ja sen lasten ongelmat Uusperhe on mahdollisuus kasvaa puolison rinnalla Puoliso joutuu astumaan vanhemmuuteen eri ikäisille lapsille ilman ydinperheessä normaalia yhteistä kasvukautta Vanhemman ja puolison roolin välillä tasapainottelu vanhemman ja lapsen tarpeet ristiriitaisia (esim. toive yhteen palaamisesta)

106

107 PUOLISOITTEN SITOUTUMINEEN: uusperheen muodostuessa toisiinsa törmää kaksi eri vuorovaikutuskulttuuria. kaksikolmasosaa uusperheistä on taas sellaisia, joissa on muodostunut ydinperheen kaltainen uuden perheen rakenne ja joiden sisällä on myös uusi parisuhde. yhteiset lapset avioliiton solmiminen. (Jaakkola & Säntti, 2000)

108

109 Parisuhde uusperheessä näyttää useimmiten tältä

110 Uusperheen parisuhteeseen vaikuttavia tekijöitä Kokemukset (edellinen liitto ja aiemmat suhteet) Aika erosta/kuolemasta Omat ja/tai toisen lapset (mustasukkaisuus) Sukulaiset Kahdenkeskisen ajan löytäminen (unelmat ja todellisuus ajankäytössä eivät useinkaan kohtaa) Suurennuslasin alla eläminen Onnistumisen pakko Menneisyys lyömäaseena (jos oma ero on käsittelemättä ja yrittää ratkaista ongelmia uuden suhteen avulla, voi ristiriitatilanteissa menneisyyden suru ja viha nousta pintaan pettymyksiä) ex-puolisot Onko rajat entisiin puolisoihin vedetty selkeästi? Sitoutumiseen näyttää vaikuttavan se, onko yhteisiä lapsia ja ollaanko naimisissa

111 Uusperheen parisuhteen vahvistaminen Meidän perheen sääntöjen laatiminen Oma aika / kahdenkeskinen aika Oman historian luominen, meidän perheen riitti Omat valokuvat Huomion kiinnittäminen vuorovaikutustaitoihin Pienistä asioista puhuminen Viikoittaiset palaverit Kiinnostus puolison kuulumisiin (Mitä sinulle tänään kuuluu?) ME -ajattelu

112

113 Kolmiosuhde on aina parempi lapsen kannalta kuin yksi aikuinenlapsi-suhde.

114 Erotilanteet työntekijöiden kannalta

115 Dolton ja Angelinon (2005) suosittelevat, että lapsi vapautetaan vanhemman paikasta kolmiossa tai toisen huoltajan tehtävästä. Tämä tapahtuu uuden aikuisen paikan löytämisen kautta. Lapsi vastustaa kaikin keinon kun hänen asemansa on uhattu. Olisi suositeltavaa, että lapsen molemmat vanhemmat löytäisivät uuden puolison Lapsen mielen rakentumisen dynamiikan kannalta on haitallista, jos todellisuus vahvistaa lapsen fantasiaa vanhemman puolisona olemisesta.

116 .. Lapsen paikka uusperheessä On olemassa aikuinen, joka estää häneltä täyden intimiteetin vanhempansa kanssa. Vanhemman uusi kumppani antaa hänelle mahdollisuuden elää oidipusvaiheensa

117 Uusparien kokemuksia erojen mahdollistajana En pystynyt irrottautumaan isästä ja äidistä ennen kuin olin eronnut. En olisi voinut irrottautua vanhemmistani ennen kuin olin jättänyt mieheni. Piti vielä käyttää uutta miestä hyväksi, että pääsi lopullisesti eroon isästä. Sen jälkeen olin vapaa. Mun on ainakin pitänyt olla viihdyttäjä, virkistäjä, ja ilmapuntari, lohduttaja, riitojen taltuttaja, vaikka mikä niin kuin äidin avioliitoissa. Kun äiti oli naimisissa ja oli isäpuoli, niin kun avasin oven, niin tiesin, et jaha riidelty. Hypoteesi: Uusparit eivät ole pystyneet irrottautumaan äiti- tai isäsuhteesta sen takia, että äiti tai isä ei olisi sitä kestänyt tai vanhemmat olisivat hyljänneet heidät. Miten heidän oma eronsa mahdollisti eriytymisen omista vanhemmistaan? Ryhmän mielestä hypoteesi pitää paikkansa.

118 Johtopäätökset ja pohdintaa Strukturaalinen perheterapia alkuvaiheessa. On autettava perheenjäseniä uusiin suhteisiin ja työstettävä kriisit ja traumat. Kunkin jäsenen on löydettävä oma paikkansa uudessa struktuurissa. Narratiivienen tai psykodynaaminen perheterapia eri rakenteiden ja alarakenteiden synnyttyä. Uusperheessä on mahdollista kuulla monta tarinaa. On olemassa minun ainutkertainen ja mielestäni ainoa oikea tarina. Lisäksi on olemassa puolisoni, ex-puolisoni ja lasteni tarinat. Perhemallit ovat olleet jatkuvassa muutoksessa riippuen missä maassa, minkälaisessa kulttuurissa ja uskonnon vaikutuksessa eletään. Ydinperhe on edelleen yleisin perhemalli. Uusperhe on uusi perhe ja siinä on mahdollisuus sekä aikuisilla että lapsilla käsitellä uudelleen suhteita.

119 Avioeron (E ron lapset aikuisena) perintö THERAPIA-SÄÄTIÖ 2007 ERON KOKENEIDEN LASTEN AIKUISUUS Huoltajalasten vaikea solmia parisuhde aikuisena jos lapsi kuuluu kinteänä osana vanhempien uuteen elämään, lasten kävi hyvin Avioero ei vaikuttanut työelämässä pärjäämiseen, mutta muutosten pelko on läsnä heidän elämässä. kaikki lapset muuttuvat eroprosessissa omalla tavallaan hyvä parisuhde ei synny, jos arvelee jo etukäteen epäonnistuvansa! Mene naimisiin kun tiedät kuka olet ja mitä toivot kumppaniltasi

120 Vanhemman omasta jaksamisesta huolehtiminen ja mielihyvän kokeminen harrastusten, ystävien ja muun sosiaalisen elämän kautta tarjoavat eron jälkeen lapsen ja vanhemman väliseen vuorovaikutukseen myös eräänlaisen kolmiosuhteen.

121 Mitä on isovanhemmuus uusperheessä? biologista tai sosiaalista lapsen maailmaan mahtuu useampia isovanhempia isovanhemmille mahdollisuuden osallistua lastenlastensa elämään sekä se, että isovanhemmat ottavat vastaan heille annetun paikan perheessä. aluksi hyvin vaikea suhtautua perheen ei biologisiin lastenlapsiin avoin syli ja tasapuolisuus kaikkia lapsia kohtaan ovat ensiarvoisen tärkeitä lasten kehityksen ja uusperheen arvomaailman kehityksen kannalta. lapselle isovanhemmuus uusperheessä on tärkeä asia. lapselle hänen kaipaamaansa suojaa, pysyvyyttä ja rakkautta, jota vanhemmat eivät eron hetkellä pysty välttämättä tarpeeksi antamaan. tukea perhettä eron jälkeen ja myös uusperheen muodostumisen hetkellä. erotilanteessa puolueettomana. Puolueeton asennoituminen rakentaa luottamusta lastenlapsiin ja välit molempiin vanhempiin on helpompi säilyttää hyvänä.

122 Uusperheen isovanhemmuuden haasteet isovanhempien määrä kasvaa. kaksi tai neljä uutta isovanhempaa. jokainen joutuu hakemaan oman paikkansa uudessa perhemuodossa. uusperheen lapselle muodostuu parhaassa tapauksessa uusi isovanhempien tukiverkko, johon kuuluu sekä biologiset, tutut isovanhemmat sekä uudet sosiaaliset isovanhemmat

123 Isovanhempien paikka Uusperhe luo omat tapansa ja perinteensä niin kuin ydinperhekin Uudet tavat ja arvot eivät välttämättä kohtaa edellisen suhteen arvojen ja tapojen kanssa. Isovanhemmat, sukulaiset ja ystävät etsivät omat uudet paikkansa. Perhesuhteiden muutokset ovat rankkoja Tunteet, tapaperinteet ja ehkä sukupolvien takaa kantautuvat mallit Avoimella ja rakentavalla keskustelulla saadaan aikaan ymmärrystä ja luottamusta Minun paikkani perheessä on vielä tärkeä.

124 Suhtautuminen lapseni uuteen ja entiseen puolisoon Isovanhempien läpi käymä tunneskaala on laaja uusperheen muodostuessa. Miten minun odotetaan suhtautuvan lapseni uuteen ja edelliseen puolisoon? Miten minä haluaisin suhtautua heihin? Erilaisia tunteita Se miten isovanhemmat kokevat uuden puolison ja miten he suhtautuvat edelliseen puolisoon ovat tärkeitä asioita käydä läpi uusperheessä isovanhempien kanssa.

125 Parkkinen isovanhempana uusperheessä Olen pappa tai olen saanut nimen varamummi. Lasten iällä ja asuinetäisyydellä isovanhempiin on suuri vaikutus. Pienemmille uusperheen lapsille isovanhemman rooli on selkeästi hoitavampi ja opettavampi. Isommille isovanhempi on kuin kaveri. Suhde biologisiin lapsenlapsiin muuttunut uusperheen myötä, kaikki vastanneet totesivat, että ei ole. Uusperheessä ei ole niinkään merkittävää se, kuka on kenenkin lapsi tai lapsenlapsi, vaan hyväksyntä, puolin ja toisin Isovanhemmuus uusperheessä on sukupolvien välinen suhde. Ajan kuluessa isovanhemmat kokevat myös lastensa puolisoitten lapset omiksi lastenlapsikseen. Alkuvaiheessaneuvoja ja keskusteluapua suhtautuakseen luontevammin uusiin puolisoihin ja heidän lapsiinsa.

126 Isovanhempien suusta Isoäiti: Alkuaikoina, kun ei tiennyt miten suhtautua uusiin aviopuolisoihin eikä tiennyt sitä, mikä on heidän suhtautumisensa lapsenlapsiin. Isoisä: Olisin ehkä aiemmin kaivannut neuvoja tai jopa jonkinlaista terapiaa, että olisi osannut suhtautua asioihin luontevammin. Toinen isoisä: Aikaisemmin olisin halunnut keskusteluapua. Nyt ovat asiat selkiintyneet ja tilanne on hyvä näin.

127 Lasten suusta Miksi meidän mummu on aina poissa? : valittaa 6-vuotias Emmi. Aina se on elokuvissa tai kerhossa tai jumpassa. Kolmevuotias Niko ja neljävuotiaat Jonna ja Pete puhelevat hiekkalaatikolla leikin lomassa. Jonna: Minä pääsen isona kioskinmyyjäksi. Pete: Minä pääsen folmulakuskiksi, kun ne on telkkalissa. Niko: Minä pääsen mummoksi kun sitten on karkkeja. Pete: Hölmö, ei mummo ole työ! Bussissa napattu kahden nuoren keskustelunpätkä: V., Laura on ihan depiksessä. Joo, niiden kotiasiat on ihan sekasi. Onneksi sillä on se Leena, se on niinku niiden mummi tai jotakin, eiku se oikeesti oli niiden äidin edellisen (miehen) äiti tai sukulainen tai emmä tiiä. V. ku teiä mummo on sitte v:n kiva! V. ku isä on paska. S.na ois mullakin mummo mutkun v. ei oo.

128 V

ISYYS UUSPERHEESSÄ. Pekka Larkela, SUPLI

ISYYS UUSPERHEESSÄ. Pekka Larkela, SUPLI ISYYS UUSPERHEESSÄ Pekka Larkela, SUPLI 1 2 Isyys uusperheessä Biologinen Juridinen Sosiaalinen Psykologinen 3 Erilaisia nimityksiä Perheissä: mm. isä, isi, iskä, kotiisä Eron jälkeen: mm. etä-isä, viikonloppu-isä,

Lisätiedot

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi FM, UUSPERHENEUVOJA KIRSI BROSTRÖM, SUOMEN UUSPERHEIDEN LIITTO RY Uusperheen määrittelyä uusperheellä tarkoitetaan perhettä, jossa

Lisätiedot

Uusperhekoulutus vapaaehtoisille. 14.10.2014 Kati Kuusio

Uusperhekoulutus vapaaehtoisille. 14.10.2014 Kati Kuusio Uusperhekoulutus vapaaehtoisille 14.10.2014 Kati Kuusio Uusperheitä vuonna 2013: 52 709 Alle 18-vuotiaita lapsia 2013: 109 568 Tilastokeskus 2014. Uusperheen määrittelyä Perhe, jossa asuu pariskunnan lisäksi

Lisätiedot

ERO JA VANHEMMUUS. Sirkku Kiesewetter Sosiaalityöntekijä Psykoterapeutti 11.6.2013

ERO JA VANHEMMUUS. Sirkku Kiesewetter Sosiaalityöntekijä Psykoterapeutti 11.6.2013 ERO JA VANHEMMUUS Sirkku Kiesewetter Sosiaalityöntekijä Psykoterapeutti 11.6.2013 A V I O E R O Avioero tuo syyllisyydentäyteinen ja traumaattinen sana. Mistä siinä oikeastaan on kyse? Avioerossa tulevat

Lisätiedot

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on

Lisätiedot

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Miten avioero satuttaisi osapuolia mahdollisimman vähän? Belgiassa Lowenin ja Gentin yliopistoissa on

Lisätiedot

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA Ulla ja Eero Koskinen Alustus 4.4.2009 SISÄLTÖ Käytökseni lähtökohdat Parisuhteen ja avioliiton kehitysvaiheet Toimivan parisuhteen lähtökohtia Ongelmat avioliitossa Parisuhdesoppa

Lisätiedot

SITOUTUMINEN PARISUHTEESEEN

SITOUTUMINEN PARISUHTEESEEN Sitoutuminen SISÄLTÖ Sitoutuminen parisuhteeseen Sitoutumisen kulmakiviä Ulkoinen ja sisäinen sitoutuminen Näkökulmia avioliittoon Mitä sitoutuminen mahdollistaa? Sitoutumista vaikeuttavia tekijöitä Sitoutuminen

Lisätiedot

Ta T hd hdo hd ll lla j a Ta T idolla Levillä 6 2. 1. 3 13 i S i n kka Kumpula

Ta T hd hdo hd ll lla j a Ta T idolla Levillä 6 2. 1. 3 13 i S i n kka Kumpula Tahdolla Thd ja Taidolla Levillä 6.2.13 Sinikka i Kumpula Parisuhteen Parisuhteen khä khä Ihailu kehrä kehrä Seksuaali Hellyys Intiimiys Arvostus Ti Seksuaalisuus Toisen tunteminen Jatkuvat ristiriidat

Lisätiedot

Meidän perhe - uusperhe

Meidän perhe - uusperhe Meidän perhe - uusperhe Tekijät: Katja Kurjenrauma, Raision perheneuvola Elina Ketola, Naantalin lastenneuvola Uusperheneuvojakoulutus 2013 Kuvitus: Teemu Niemelä Suomen Uusperheiden Liitto ry Uusperheellisyys

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

Kuka kuuluu perheeseen?

Kuka kuuluu perheeseen? Kuka kuuluu perheeseen? Lasten ja aikuisten käsityksiä perheen rajoista eron jälkeen VI Erofoorumi 3.11.2015 Säätytalo Anna-Maija Castrén, Dos., VTT, yliopistonlehtori (ma.) anna-maija.castren@uef.fi Luennon

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa

Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa Tieto isäksi tulemisesta voi olla iloinen, hämmentävä, odotettu tai pelottava. Ajatus itsestä isänä konkretisoituu miehelle hitaasti mutta varmasti, kun

Lisätiedot

Mummot, muksut ja kaikki muut

Mummot, muksut ja kaikki muut Mummot, muksut ja kaikki muut Keitä perheeseen kuuluu? Mikä on perheessä pyhää? Perhekerho- ja pikkulapsityön neuvottelupäivät 17.-18.3.2011 Meillä siihen kuuluu meidän lisäksi mun vanhemmat ja sisarukset,

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu

Lisätiedot

Eron jälkeinen isyys. Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke

Eron jälkeinen isyys. Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke Eron jälkeinen isyys Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miessakit ry miehiä tukevaa hyvinvointityötä

Lisätiedot

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon

Lisätiedot

Miten tukea lasta vanhempien erossa

Miten tukea lasta vanhempien erossa Miten tukea lasta vanhempien erossa Kokemuksia eroperheiden kanssa työskentelystä erityisesti lapsen näkökulma huomioiden. Työmenetelminä mm. vertaisryhmät ja asiakastapaamiset. Eroperheen kahden kodin

Lisätiedot

Isyyttä arjessa ja ihanteissa. KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto

Isyyttä arjessa ja ihanteissa. KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto Isyyttä arjessa ja ihanteissa KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto Mitä on tehty ja miksi? Tilannekatsaus tämän hetken isyyden tutkimuksen sisältöihin ja menetelmiin Tarkoituksena vastata kysymyksiin mitä

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Lasten huoltajuudesta eron jälkeen. Osmo Kontula Tutkimusprofessori

Lasten huoltajuudesta eron jälkeen. Osmo Kontula Tutkimusprofessori Lasten huoltajuudesta eron jälkeen Osmo Kontula Tutkimusprofessori Osmo Kontula 16.5.214 Tutkimuksen aineisto Vuonna 25 avo- tai avioliiton solmineet: Lkm % Otos 1. Naimisissa olevat suomenkieliset 726

Lisätiedot

Yksinhuoltajana monikkoperheessä

Yksinhuoltajana monikkoperheessä Yksinhuoltajana monikkoperheessä J A N N A R A N T A L A L A S T E N P S Y K I A T R I A N E R I K O I S L Ä Ä K Ä R I P A R I - JA P E R H E P S Y K O T E R A P E U T T I 4. 9. 2 0 1 5 w w w. j a n n

Lisätiedot

PERHESUHTEET JA LAPSEN HYVINVOINTI. Ylivieska 7.9. 2013 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto

PERHESUHTEET JA LAPSEN HYVINVOINTI. Ylivieska 7.9. 2013 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto PERHESUHTEET JA LAPSEN HYVINVOINTI Ylivieska 7.9. 2013 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Perhe ja lasten hyvinvointi Materiaalinen hyvinvointi: kun elintaso saavuttaa tietyn rajan,

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

TAIKURI VERTAISRYHMÄT

TAIKURI VERTAISRYHMÄT TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland

Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland Teoreettinen lähtökohta Raskausaikana vanhemman varhaiset, tiedostamattomat, esi-verbaaliset kokemukset aktivoituvat ja vaikuttavat mielikuviin vauvasta

Lisätiedot

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE Anne Valkeapää Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät, Seinäjoki ESITYKSEN ETENEMINEN Tutkimustyön

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

UUSPERHEELLE EVÄITÄ ELÄMÄÄN ESITE AKAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TOIMIPISTEISIIN UUSPERHEIDEN JA AMMATTILAISTEN KÄYTTÖÖN

UUSPERHEELLE EVÄITÄ ELÄMÄÄN ESITE AKAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TOIMIPISTEISIIN UUSPERHEIDEN JA AMMATTILAISTEN KÄYTTÖÖN UUSPERHEELLE EVÄITÄ ELÄMÄÄN ESITE AKAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TOIMIPISTEISIIN UUSPERHEIDEN JA AMMATTILAISTEN KÄYTTÖÖN Sanna Lehtimäki Uusperheneuvojakoulutuksen kehittämistyö 27.10. 2013 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua. Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko

Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua. Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko 21.8.2013 Neljän pöydänjalan malli o Minä itse o Parisuhde o Kodin ulkopuolinen elämä o Vanhemmuus Mutta

Lisätiedot

Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi

Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi PARISUHTEEN JA PERHEEN HYVINVOINTI Parisuhde on kahden ihmisen välinen tila, joka syntyy yhteisestä sopimuksesta ja jota molemmat tai jompikumpi

Lisätiedot

ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015

ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015 ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015 Ilmo Saneri Isätyöntekijä työnohjaaja Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miessakit ry miehiä tukevaa

Lisätiedot

Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle

Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle 15.4.2014 Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle Tiia Aarnipuu, koulutussuunnittelija tiia.aarnipuu@sateenkaariperheet.fi Mitkä sateenkaariperheet? Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien ihmisten

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

Isyyden kielletyt tunteet

Isyyden kielletyt tunteet Isyyden kielletyt tunteet Mitä isät vastasivat kyselyymme? Anja Saloheimo 1.3.2013 Kuvat: Osmo Penna Ensin äidit, sitten isät Äidin kielletyt tunteet herätti kysymyksen: entä isät? Kesällä 2009 käynnistettiin

Lisätiedot

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen vaikuttaa

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat Tunteet SISÄLTÖ Värikylläinen tunne-elämä Tunne on aina viesti Olet malli tunteiden ilmaisemisessa Auta lasta tunnistamaan Auta lasta nimeämään Kiukku lapsen haasteena Kun lapsi kiukustuu Sano näin itsellesi

Lisätiedot

Suomalainen perhe. Perheen modernisaatio murroksessa? Mari-Anna Berg Tilastokeskus-päivä 25.1.2012

Suomalainen perhe. Perheen modernisaatio murroksessa? Mari-Anna Berg Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Suomalainen perhe Perheen modernisaatio murroksessa? Mari-Anna Berg Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Erilaisia perhekäsityksiä Familistinen perhekäsitys Juuret 1500-luvulla ja avioliitossa Perheen ja avioliiton

Lisätiedot

Tietoa uusperheestä äitiys-, lasten ja perheneuvolan työntekijöille

Tietoa uusperheestä äitiys-, lasten ja perheneuvolan työntekijöille MEIDÄN PERHE UUSPERHE Tietoa uusperheestä äitiys-, lasten ja perheneuvolan työntekijöille Uusperheneuvojakoulutus 2013 Suomen Uusperheellisten Liitto ry. Kehittämistehtävä Ketola Elina Kurjenrauma Katja

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson Lapsuus ja nuoruus jatkuu sairastumisen Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson jälkeenkin! Vanhempana emme voi suojata kaikilta vastoinkäymisiltä, mutta voimme tukea heitä eri kehitysvaiheissa löytämään

Lisätiedot

LAPSEN HYVÄ ARKI. Vantaan Hyvis 13.9. 2013 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto

LAPSEN HYVÄ ARKI. Vantaan Hyvis 13.9. 2013 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto LAPSEN HYVÄ ARKI Vantaan Hyvis 13.9. 2013 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Perhe ja lasten hyvinvointi Materiaalinen hyvinvointi: kun elintaso saavuttaa tietyn rajan, elintason nousu

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään?

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? RINTASYÖPÄYHDISTYS / DOCRATES Eva Nilson 13.10.2011 Kun äiti sairastaa, mikä on toisin? Syöpä on ruumiin sairaus, mutta se

Lisätiedot

Perhesuhteet ja lasten hyvinvointi. SKIDI-KIDS TUTKIMUSOHJELMA 3.12.2014 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto

Perhesuhteet ja lasten hyvinvointi. SKIDI-KIDS TUTKIMUSOHJELMA 3.12.2014 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Perhesuhteet ja lasten hyvinvointi SKIDI-KIDS TUTKIMUSOHJELMA 3.12.2014 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Lasten emotionaalinen turvallisuus moninaisissa perhesuhteissa (EMSE) Perhesuhteet

Lisätiedot

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut

Lisätiedot

SIJAIS- JA ADOPTIOPERHEIDEN KOHTAAMINEN JA TUKEMINEN NEUVOLASSA

SIJAIS- JA ADOPTIOPERHEIDEN KOHTAAMINEN JA TUKEMINEN NEUVOLASSA SIJAIS- JA ADOPTIOPERHEIDEN KOHTAAMINEN JA TUKEMINEN NEUVOLASSA Valtakunnalliset neuvolapäivät 9.-10.10.2013, Helsinki Sanna Mäkipää, terveydenhoitaja, TtM, kouluttaja, työnohjaaja (koulutuksessa) Tmi

Lisätiedot

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia 1 Mun perhe suomi äidinkieli suomi äidinkieli perhe äiti _ vaimo isä _ mies vanhemmat lapsi isoäiti tyttö isoisä poika isovanhemmat vauva sisko tyttöystävä poikaystävä veli Ootko sä naimisissa? * Joo,

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa

Lisätiedot

Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut

Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut Isän ja äidin välissä. Lapsen kuulemisen psykologinen kehys huolto- ja

Lisätiedot

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen

Lisätiedot

TURVALLINEN PERHE-ELÄMÄ EI SYNNY SATTUMALTA. Lisäämällä perhe-elämän turvallisuutta vähennämme väkivaltaa

TURVALLINEN PERHE-ELÄMÄ EI SYNNY SATTUMALTA. Lisäämällä perhe-elämän turvallisuutta vähennämme väkivaltaa TURVALLINEN PERHE-ELÄMÄ EI SYNNY SATTUMALTA Lisäämällä perhe-elämän turvallisuutta vähennämme väkivaltaa 21.10.2010 Aikuinen, kotielämä ja turvallisuus Turvallinen Perhe-elämä Markku Turpeinen, perheneuvolan

Lisätiedot

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission Leaving Certificate 2011 Marking Scheme Finnish Higher Level VASTAUKSET I Tehtävä: Vastaa kaikkiin kysymyksiin. 1. Selitä omin sanoin seuraavat

Lisätiedot

Välähdyksiä lasten maailmasta (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat)

Välähdyksiä lasten maailmasta (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat) (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat) Länsi- ja Keski-Uusimaalaisten lasten hyvinvointia kartoitettiin syksyn 2011 aikana Kokemuksia pienten lasten kotoa ja päivähoidosta (376 4 -vuotiasta lasta, neljästä kunnasta

Lisätiedot

Miten lapsia tehdään?

Miten lapsia tehdään? 2.5.2013 Miten lapsia tehdään? Anna Moring Koulutussuunnittelija anna.moring@sateenkaariperheet.fi Erilaisia sateenkaariperheitä Ydinperheitä (naisparin tai miesparin) Apilaperheitä (2 miestä + nainen,

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen MAATILAN ARJEN HAASTEET Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen 2 MAATALOUSYRITTÄJÄ TYÖTERVEYSHUOLLON ASIAKKAANA Monenlaisessa elämänvaiheessa olevia maatalousyrittäjiä

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

ONNEKSI OLKOON, TEILLE TULEE VAUVA

ONNEKSI OLKOON, TEILLE TULEE VAUVA Sinusta tulee isä! ONNEKSI OLKOON, TEILLE TULEE VAUVA Isä on lapselle tärkeä ja isyys on elämänmittainen tehtävä. Isät osallistuvat aikaisempaa enemmän perheen arkeen ja lastensa elämään. Isien vastuualueet

Lisätiedot

Lapseni kaksi kotia Nettiluento (perheaikaa.fi) 15.08.2013. Bodil Rosengren Yhden Vanhemman Perheiden Liitto

Lapseni kaksi kotia Nettiluento (perheaikaa.fi) 15.08.2013. Bodil Rosengren Yhden Vanhemman Perheiden Liitto Lapseni kaksi kotia Nettiluento (perheaikaa.fi) 15.08.2013 Bodil Rosengren Yhden Vanhemman Perheiden Liitto Yhden vanhemman perheet Käsitteet Perhe, perhekäsitteet Viralliset perhemääritelmät Tunneperheet

Lisätiedot

Pohdittavaa apilaperheille

Pohdittavaa apilaperheille 14.2.2014 Pohdittavaa apilaperheille Pohdittavaa ja sovittavaa ennen lapsen syntymää Perheaikaa.fi luento 14.2.2014 Apilaperheitä, ystäväperheitä, vanhemmuuskumppaneita Kun vanhemmuutta jaetaan (muutenkin

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt)

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt) Draama-Taakankantajat Kirjoittanut Irma Kontu Draama perustuu Raamatunjakeisiin: Fil. 4:6-7 Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

Yhdessä vai erillään?

Yhdessä vai erillään? Yhdessä vai erillään? Parisuhteet elämänkulun ja Ikihyvä-hankkeen kymmenvuotisseurannan näkökulmasta Tiina Koskimäki Lahden Tutkijapraktikum, Palmenia, Helsingin yliopisto Lahden Tiedepäivä 27.11.2012

Lisätiedot

Biologisten vanhempien vanhemmuuden tukeminen jaetun vanhemmuuden näkökulmasta

Biologisten vanhempien vanhemmuuden tukeminen jaetun vanhemmuuden näkökulmasta 1 Biologisten vanhempien vanhemmuuden tukeminen jaetun vanhemmuuden näkökulmasta Tuula Kivistö-Pyhtilä Perhehoito, lastensuojelun vastuualue Oulun kaupunki 21.9.2011 28.9.2011 Oulun kaupunki 2 Oulun kaupungin

Lisätiedot

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS Nuoret Helsingissä 2011 -tutkimus on Helsingin kaupungin tietokeskuksen, opetusviraston ja nuorisoasiainkeskuksen yhteishanke. Tutkimuksella tuotetaan tietoa nuorten vapaa-ajasta

Lisätiedot

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen

Lisätiedot

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä TULOHAASTATTELU Nimi Nuoren nro Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä Tulohaastattelun tarkoituksena on nuoren mielipiteiden kuuleminen ja nuoren tilanteen laajempi

Lisätiedot

ODOTUSAIKA. Hyvät vanhemmat

ODOTUSAIKA. Hyvät vanhemmat ODOTUSAIKA Hyvät vanhemmat Lapsen odotus ja syntyminen ovat suuria ilonaiheita. Ne tuovat kuitenkin myös uusia haasteita perhe elämään ja parisuhteeseen. Tämä lomake auttaa teitä ennakoimaan ja arvioimaan

Lisätiedot

Isät turvallisuuden tekijänä

Isät turvallisuuden tekijänä Isät turvallisuuden tekijänä Mitä on väkivalta Väkivalta on fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä uhkaamista, joka kohdistuu ihmiseen itseensä, toiseen ihmiseen tai ihmisryhmään tai yhteisöön

Lisätiedot

13.5.2013 Antero Kupiainen

13.5.2013 Antero Kupiainen 30 000 Eronneisuus 1965-2012 Ensimmäisten avioliittojen osuus kaikista avioliitoista pysyi ennallaan 76 prosentissa. Pysynyt samalla tasolla koko 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen (Tilastokeskus 2013)

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.

Lisätiedot

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

Odotusaika. Hyvät vanhemmat

Odotusaika. Hyvät vanhemmat Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhtstoiminta-alue Janakkalan neuvola Odotusaika Hyvät vanhemmat Lapsen odotus ja syntyminen ovat suuria ilonaihta. Ne tuovat kuitenkin myös uusia haastta perheelämään

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

Hengitysliitto Heli ry:n opas. Keskoslapsen sisarukset

Hengitysliitto Heli ry:n opas. Keskoslapsen sisarukset Hengitysliitto Heli ry:n opas 4 Keskoslapsen sisarukset Keskoslapsen sisarukset Keskosen syntymä on perheelle ja sisaruksille äkillinen muutos odotettuun tapahtumaan. Äiti joutuu yllättäen sairaalaan,

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 3. lokakuuta 2012 Miessakit ry ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 Isätyöntekijä Ilmo Saneri Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi

Lisätiedot

PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA

PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA MONIKULTTUURISET PERHEET - 50.000 perhettä, joissa vähintään toinen puolisoista tai ainoa vanhempi puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea (v.2005) -

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot

Arjen ankkurit selviytymisen mittarit. Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry

Arjen ankkurit selviytymisen mittarit. Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry Arjen ankkurit selviytymisen mittarit Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry Mitä tarvitaan? Mistä riippuu? Kuka määrittää? Turvallisuus Mistä riippuu? Turvallisuus Katse eteenpäin Katse hetkessä Mistä riippuu?

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

MITEN LAPSET RAKENTAVAT HYVINVOINTIAAN? Jyväskylä 11.4. 2013 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto

MITEN LAPSET RAKENTAVAT HYVINVOINTIAAN? Jyväskylä 11.4. 2013 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto MITEN LAPSET RAKENTAVAT HYVINVOINTIAAN? Jyväskylä 11.4. 2013 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Perhe ja lasten hyvinvointi Materiaalinen hyvinvointi: kun elintaso saavuttaa tietyn

Lisätiedot

TIETOA UUSPERHEILLE TAMPEREELLA

TIETOA UUSPERHEILLE TAMPEREELLA Uusperhe TIETOA UUSPERHEILLE TAMPEREELLA Suomen Uusperheellisten Liitto Uusperheneuvojakoulutus 2014 Sonja Eräranta Marja Olli SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 UUSPERHE... 3 2.1 Uusperheen kehitysvaiheista...

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

Gepa Käpälä Jännittävä valinta

Gepa Käpälä Jännittävä valinta Gepa Käpälä Jännittävä valinta Moikka! Mä oon Gepa Käpälä. Oon 7-vuotias ja käyn eskaria. Siili Iikelkotti ja oravakaksoset on siellä kanssa. Mutta mä oon niitä nopeampi. Oon koko Aparaattisaaren nopein.

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (yli 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (yli 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (yli 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSEN NÄKEMYS ITSESTÄÄN Me ihmiset olemme erilaisia ja meissä on erilaisia luonteenpiirteitä. Kerro itsestäsi, miten

Lisätiedot