Tietoa uusperheestä äitiys-, lasten ja perheneuvolan työntekijöille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tietoa uusperheestä äitiys-, lasten ja perheneuvolan työntekijöille"

Transkriptio

1 MEIDÄN PERHE UUSPERHE Tietoa uusperheestä äitiys-, lasten ja perheneuvolan työntekijöille Uusperheneuvojakoulutus 2013 Suomen Uusperheellisten Liitto ry. Kehittämistehtävä Ketola Elina Kurjenrauma Katja

2 Sisältö LUKIJALLE 3 UUSPERHEEN PERUSTA ON PARISUHTEESSA 4 YHTEINEN LAPSI LUJITTAA PERHETTÄ 6 Tieto uusperheen raskaudesta vaikuttaa moniin 7 VANHEMMUUDEN ERILAISET ROOLIT 8 SISARUSSUHTEISTA UUSPERHEESSÄ 10 PERHEYTYMISEN POLULLA 12 Uusperheen kehitysvaiheet 13 Ulkopuolisuuden yhteinen kokemus 14 LÄHDELUETTELO 16

3 3 Lukijalle Uusperheet kaipaavat uusperhetietoutta perheen eri kehitysvaiheissa. Vauvan syntymä on monen uusperheen elämässä vaihe, jolloin hakeudutaan julkisten palvelujen piiriin äitiys- ja lastenneuvolaan. Vauvan syntymä yleensä myös aktivoi vanhempia vastaanottamaan uutta tietoa. Syntyvä lapsi haastaa vanhempia miettimään parisuhdettaan ja perhe-elämäänsä sekä löytämään tapoja, jotka vahvistavat lapsen ja perheen hyvinvointia. Ajatus tiedon jakamisesta uusperheille syntyi näistä lähtökohdista käsin. Käsissäsi on tietopaketti joka on suunnattu lapsiperheiden kanssa työskenteleville ammattilaisille. Rinnalle on tehty opas, jonka aihealueet kattavat uusperheen keskeisiä teemoja. Se on tarkoitettu aikuisille, jotka ovat perustaneet uusperheen ja haluavat ymmärtää niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat uusperheen arjessa. Opasta voidaan käyttää informaation lähteenä ja jakaa lapsiperheille neuvoloissa sekä perheneuvoloissa. Tavoitteena on, että opas toimii ajatusten herättäjänä ja rohkaisee tarvittaessa hakeutumaan lisätiedon ja tuen lähteille.

4 4 Uusperheen perusta on parisuhteessa Uusperhe on perhe, jossa parisuhteessa elää kaksi aikuista ja ainakin toisella tai molemmilla on lapsi/lapsia aiemmasta parisuhteesta, jotka ovat mukana jo liittoa solmittaessa tai yhteen muutettaessa (Räisänen ym 2013). Lapset ja aikuiset muodostavat siten yhdessä uusperheen. Uusperheen, jossa on lapsi/lapsia edellisistä liitoista ja myös yhteinen lapsi/lapsia, sisälle muodostuu yhteisten lasten myötä ydinperhe (Larkela, 2013). Nämä perheet ovat yleensä perustettu nuorimpina kuin ilman yhteistä lasta elävät uusperheet (Rauha 2003). Uusperheiden parisuhteessa löytyy runsaasti halua sitoutua ja yhteinen rakkaustarina on tärkeä. Uusperheen parisuhteelle pidetään merkittävänä, että aiempi eroprosessi on käyty loppuun ja tunneyhteys ex-puolisoon päättynyt (Malinen 2011). Eroon liittyvän surutyön tekeminen on eritahtista eri perheenjäsenillä. Lapsen surutyö vanhempien erosta voi olla vielä kesken vaikka vanhempi olisi jo uudessa parisuhteessa. Vanhempien on hyvä ymmärtää lasten usein toivovan omien vanhempien palaavan yhteen ja uusperheen parisuhteen päättyvän. Lapset surevat vanhempien eroa joskus pitkäänkin. Uuden parin ja lasten välillä on sisäänrakennettu eturistiriita. Pariskunta kaipaa yksityisyyttä, eli tilaisuutta olla kahden ilman lapsia. Lapset taas pelkäävät vanhemman menetystä ja vaativat entistä enemmän tämän huomiota. (Wallerstein 2007.) Uusperheessä lapsen ja vanhemman suhteesta tuleekin huolehtia riittävästi. Erityinen haaste on, miten vahvistaa parisuhdetta loukkaamatta lapsia ja aiheuttamatta liiallista kateutta ja mustasukkaisuutta, etenkin uusparin alkuvaiheessa. Tutkimusten mukaan erittäin läheinen parisuhde lisää konflikteja uusperheissä, varsinkin tyttärien on vaikeampi hyväksyä äitinsä ja isäpuolensa läheistä suhdetta. (Malinen & Larkela 2011.) Uusperheessä vanhemmuus ja parisuhde kulkevat rinnakkain alusta alkaen koska ainakin toinen aikuisista on jo vanhempi. Vanhemmuus voi luoda reunaehtoja parisuhteen alkuvaiheessa monella eri tavalla. Joskus vanhempi haluaa seurustella salassa jotta lapset eivät joutuisi kokemaan uutta pettymystä (vanhempien eron jälkeen) jos uusi suhde ei onnistukaan. Samankaltainen toive voi olla myös toisella osapuolella: uusi kumppani haluaa varmistuksen suhteesta ennen kuin tutustuu puolison lapsiin. Joskus vaikeudet ex-puolison

5 5 kanssa voivat herättää halun pitää uusi suhde salassa. Uusperheen parisuhteen rakkaustarina onkin usein tabu siinä ympäristössä jossa he elävät. (Malinen & Larkela 2011.) Vaikka uusperheen parisuhde voi päätyä eroon siinä missä ensimmäiset liitotkin, ovat monet uudet liitot paljon onnellisempia kuin ensimmäiset. Lapset ja aikuiset pääsevät huonommista, riitaisista oloista aloittamaan uutta, parempaa elämää. (Wallerstein 2007.) Yksi tärkeimmistä uusperheen parisuhteen haasteista on se, miten vahvistaa parisuhdetta kun ulkopuoliset voivat arvioida tai jopa kyseenalaistaa sitä (Malinen & Larkela 2011). Eron jälkeen mm. sukulaisten huoli saattaa korostua jopa velvollisuutena puuttua uusperheen sisäisiin asioihin (Larkela 2012). Toisaalta ulkopuolinen paine ja epäily voi edistää uusparin perheytymistä koska uuspari tietää jo alusta lähtien, että heillä on paljon pelissä. Onnistumisen tahto, sitoutuminen ja usko parisuhteeseen antaa voimaa ja motivoi. (Malinen & Larkela 2011.) Onnistuneen eroprosessin ja elämäkokemuksen kautta saatu parempi itseluottamus auttaa aikuisia arvostamaan itseä ja uutta parisuhdetta. Omien, parisuhteelle haitallisten toimintatapojen tiedostaminen sekä aiempaa realistisemmat odotukset auttavat löytämään ratkaisuja uuden parisuhteen koossa pitämiseksi. (Sahla 2013.)

6 6 Yhteinen lapsi lujittaa uusperhettä Uusperheen lapsi voi syntyä vanhempiensa edellisistä liitoista olevien lasten sisarukseksi joko uusparin ensimmäiseksi yhteiseksi lapseksi tai perheeseen jossa on jo sekä yhteisiä että toisen vanhemman tai kummankin vanhemman aiemmasta liitosta olevia lapsia. Vauvan sisarukset voivat asua perheessä koko ajan tai ajoittain, säännöllisesti tai epäsäännöllisesti. On myös perheitä, joissa syntyvä lapsi ei tapaa lainkaan vanhempansa aiemmasta liitosta syntyneitä lapsia. Tämänkaltaisia tilanteita syntyy esim. kun toisen vanhemman edellinen liitto on päättynyt riitaisaan eroon eikä vanhempi tapaa lasta. Uusperheessä lapsen odotus ja syntymä lisää aikuisten yhteenkuuluvaisuuden tunnetta. Yhteinen lapsi voi auttaa perheen ulkopuolisia hyväksymään paitsi uusperheen perheenä, myös aikuiset tässä parisuhteessa. Perheessä jo oleville lapsille uuden lapsen syntymä voi olla merkkinä siitä, että oma vanhempi on hyvin sitoutunut uuteen puolisoon. Lapsen hankinnassa voi olla myös kysymys uusperheen tietoisesta lujittamisesta (Rauha 2003). Yhteisen lapsen synnyttyä uusperheen sisälle syntyy ydinperhe, josta seuraa jälleen lasten aseman ja vanhemmuuden uudelleenmäärittely (Broberg 2013; Räisänen ym.2013). Rauha (2003) toteaa raskauden ja vauvan syntymän merkitsevän lapsettomalle äitipuolelle tasoihin pääsemistä miehen ex-puolison kanssa: häntä ei voida enää mitätöidä toteamalla, ettei hän tiedä mitään lapsista. Äitipuolen mahdollinen mustasukkaisuus miehensä exvaimosta yleensä vähenee ja hänen suhtautumisensa lapsipuoliin voi muuttua suvaitsevammaksi. Hän alkaa ehkä ymmärtää lasten äitiä entistä paremmin tajutessaan, miten vahva side äidin ja lapsen välille kehittyy varhaislapsuuden aikana. Tieto uusperheen raskaudesta vaikuttaa moniin Menneisyys on uusperheessä aina läsnä, eikä uusperheessä olla parisuhteesta huolimatta koskaan täysin kaksin lapsia koskevien päätösten kanssa (Malinen & Larkela 2011). Uusperheessä vauvaa odottava pari joutuu ratkaisemaan, kertooko ja miten kertoo raskaudesta ex-puolisolle. Vauvan syntymä on lapselle tärkeä asia, mutta se voi herättää myös ristiriitaisia tunteita ja pelkoa siitä, ettei toinen vanhempi hyväksy tilannetta. Lapsen

7 7 kannalta on tärkeää, että lapsen kumpikin biologinen vanhempi tukee lasta hyväksymään uusperheeseen syntyvän vauvan. Raskaus ja vauvan syntymä voi herättää voimakkaitakin tunteita entisissä puolisoissa. Exvaimo saattaa pelätä että isä lakkaa huolehtimasta edellisen liiton lapsistaan. Hän voi myös olla harmissaan oman vaikutusvaltansa vähenemisestä ex-miehensä elämässä. Kun expuoliso hankkii lapsen uuden kumppanin kanssa, on se lopullinen todiste hylätyksi tulemisesta ja voi satuttaa kovastikin. (Rauha 2003.) Joskus uusperheen raskaus voi aktivoida keskeneräisen eroprosessin ja vaikuttaa esim. tapaamisjärjestelyihin. Lapsen syntyessä uusperheen ydinperhemäisyys lisääntyy mikä saattaa johtaa etävanhemman ja lapsen yhteyden heikentymiseen (Broberg 2013). Tämä näkyy kokemuksen mukaan yleisemmin isän ja lapsen välisen suhteen heikentymisenä. Etääntyminen voi toisaalta johtua etävanhemman reaktiosta, toisaalta lapsen ristiriitaisuuden lisääntymisestä mikä voi näkyä vaikeutena lähteä tapaamisiin pois vauvaperheen luota. Lapsen kannalta merkittävää on, miten toinen vanhempi kokee uusperheen vauvan ja hyväksyykö hän oman lapsensa kiintymyksen vauvaan.

8 8 Vanhemmuuden erilaiset roolit Uusperheen parisuhteeseen liittyy alusta asti vahva tietoisuus siitä, että meitä on enemmän kuin me kaksi. Kun uuspari aloittaa perhe-elämän, astuu puoliso vanhemmuuteen eri-ikäisille lapsille ilman normaalia yhdessä kasvamista. Puolisot joutuvat tasapainottelemaan vanhemman roolin ja puolison roolin kanssa, mikä voi aiheuttaa keskinäisiä konflikteja. Vastaavasti lapsen toive vanhempiensa yhteen paluusta voi vaikeuttaa kiintymistä vanhemman uuteen puolisoon. (Sahla 2013.) Erilaiset odotukset, kokemukset ja toiveet elävät uusperheen arjessa, ne voivat myös tuoda ristiriitoja ja jännitteitä, joita perheenjäsenet eivät ole osanneet odottaa. Joskus käy siten, ettei uusi puoliso ole kiinnostunut puolisonsa lapsesta, jotkut eivät halua asua edellisten miesten jälkeläisten kanssa tai pitää näistä huolta (Wallerstein 2007). Uusperheen vanhemmuuden ja kasvatuskumppanuuden yhtenä haasteena on usein entisen parisuhteen päättymisen ja vanhemmuuden jakamisen ex-puolison kanssa luoma emotionaalinen ristipaine. Entinen parisuhde on päättynyt, mutta vanhemmuussuhde expuolison kanssa jatkuu. Ajatellaan, että lapsen identiteetin kasvualusta on hänen omien vanhempiensa välinen suhde. Uusperheen vanhempien kasvutehtävänä onkin tiedostaa se tosiasia, että vanhemmuussuhde ex-puolisoon säilyy, vaikka parisuhde onkin päättynyt. Keskeistä on puolisosuhteen pettymysten erottaminen vanhemmuudesta. Toisaalta uusperheen parisuhde ja vanhemmuus kaipaa rajoja, joilla turvataan niiden rakentuminen ulkopuolisilta paineilta. (Mykkänen-Hänninen 2013.) Vanhemmuutta voidaan nähdä olevan neljänlaista: biologista, juridista, sosiaalista ja psykologista. Biologinen vanhemmuus määräytyy sen mukaan, kuka lapsen kantaa ja synnyttää tai siittää. Juridinen vanhemmuus määräytyy joko avioliiton isyysolettaman, isyyden tunnustamisen tai vahvistamisen, sekä adoption kautta. Keskeisin kysymys uusperheen juridiseen vanhemmuuteen liittyvissä asioissa on uusperheen vanhemman elatusvelvollisuus suhteessa kumppaninsa lapsiin. (Hirvonen & Korhonen 2009.) Sekä sosiaalisessa että psykologisessa vanhemmuudessa on kyse lasten ja vanhempien keskinäisistä suhteista ja vuorovaikutuksesta arkielämässä. Siinä missä biologinen ja juridinen vanhemmuus määritellään hyvin pitkälle aikuisen näkökulmasta, psykologinen

9 9 vanhemmuus lähtee ennen kaikkea siitä, kenet lapsi tunnetasolla kokee vanhemmakseen. Uusperheessä lapsen sosiaalinen ja psykologinen suhde aikuisiin ei synny itsessään, vaan niihin liittyvät oikeudet ja velvollisuudet ovat uudelleen neuvoteltavissa koko ajan. (Hirvonen & Korhonen 2009.) Huttusen (2013) mukaan biologinen vanhemmuus on geeniperimää, samankaltaisuutta mutta myös sen luomaa harhaa, osittain ihmisten luomia illuusioita ja rasitteita. Oman lapsen klassisen syndrooman mukaan miehen elämässä on oltava omaa, joka on omistettavissa ja hallittavissa. Uusperheessä miehellä voi olla biologisen isyyden lisäksi puolisonsa lapsen elämässä myös sosiaalisen isän rooli; hän on läsnä ja paikalla oleva isä. Perheessä vanhemmuuteensa sitoutunut aikuiseksi kasvanut mies toimii miehen mallina ja kasvattajana. Isyyden sosiaalisen puolen korostus vähenee aikaa myöden riippuen biologisen isän roolista ja asemasta lapsen elämässä. (Huttunen 2013.) Lapsen ja biologisen vanhemman puolison välille syntyvä kiintymys edellyttää aikuisen aktiivisuutta ja sitkeyttä. Wallersteinin (2007) mukaan aikuisen täytyy voittaa lapsen alitajuinen vastustus ja pelko, että tämä aikuinen voi lähteä, jos häneen uskaltaa kiintyä. Uusperheen vanhempi ei saa lapsen kiintymystä annettuna, vaan se täytyy ansaita (emt. 252). Sosiaaliseksi vanhemmaksi kasvaminen on kasvuprosessi, jossa pitää tuntea monenlaisia tunteita. Kiintymyksen syntymisen edellytyksenä on negatiivisten tunteiden läpikäyminen (Larkela 2013).

10 10 Sisarussuhteet uusperheessä Sisarussuhde on paitsi elämän pisimpiä suhteita, myös laadultaan toisenlainen kuin muut suhteet. Sisarussuhde on lapsen varhaisten sosiaalisten taitojen kasvualusta, jossa harjoitellaan erilaisia käyttäytymis- ja toimintamalleja. (Laajasalo & Salmi 2013.) Uusperheen lapsella saattaa olla perheessä kolmenlaisia sisaruksia. Biologisten täyssisarusten lisäksi voi olla sisko- tai velipuolia. Lapsi voi saada myös ns. uussisaruksia, jotka ovat äiti- tai isäpuolen edellisestä liitosta. (Ritala-Koskinen 2001.) Uusperheen sisarussuhteista tekee erityisen se, että sisarusjärjestys rakentuu sattumanvaraisesti ja että lapset tulevat erilaisista perhekulttuureista. Uusperheen perustamisen yhteydessä lapsen tulee etsiä itselleen uusi rooli ja paikka sisarusten keskuudesta. Usein kuopuksen ja esikoisen paikat jaetaan uudelleen. Osa lapsista voi pelätä joutuvansa luopumaan paikastaan perheessä. (Broberg 2010.) Vanhempien uuden parisuhteen myötä toisilleen ennestään vieraista lapsista ei tule toisilleen sisaruksia automaattisesti. Lasten suhde uussisaruksiin rakentuu hyvin eri tavoin, ehkä juuri siksi, että heillä ei ole yhteistä kokemushistoriaa kovinkaan pitkältä ajalta. Toisaalta uussisarusten keskinäisille suhteille ei ole määritelty erityisiä pakkoja tai velvoitteita, siksi ne ovat myös vapaita muotoutumaan monella tavalla. Uusperheessä useimmille lapsille uudet sisarukset merkitsevät lisää leikki- ja harrastuskavereita. Joskus lapsen ilo uudesta sisarussuhteesta voi löytyä vaikka samankokoisista vaatteista. Lapset eivät jaa välttämättä kaikkia arkipäiviä keskenään, vaan tapaavat muutamia päiviä kerrallaan. Kuitenkin tavatessaan toisiaan riittävän usein ja säännöllisesti, voivat he tuntea olevansa toisilleen läheisiä ja melkein kuin siskoja ja veljiä keskenään. Toisaalta uusperheessä sisarussuhteet voivat jäädä myös etäisiksi esim. ikäeron tai vähäisen kanssakäymisen vuoksi. Isommilla lapsilla omat kaverisuhteet voivat muodostua uussisaruussuhteita merkityksellisemmiksi. (Ritala-Koskinen 2001, Broberg 2010.) Uusperheen yhteisillä lapsilla katsotaan olevan ylivoimainen kilpailuasema suhteessa muihin uusperheen lapsiin. Juuri biologisen siteensä vuoksi yhteinen lapsi saa kaikkien jakamatonta rakkautta, josta uusperheen muut lapset voivat joko olla kateellisia tai liittyä siihen.

11 11 Jälkimmäisessä tapauksessa yhteinen lapsi voi toimia uusperheen yhdistäjänä ja lapsille merkkinä uusperheen pysyvyydestä. (Ritala-Koskinen 2001.) Lapset odottavat uusperheessä vanhempien suunnalta keskenään tasavertaista, mutta samalla yksilöt huomioivaa kohtelua, jossa erityisen tärkeää on, että lapset eivät tule sivuutetuiksi. Vanhemman on osattava olla samalla myös erityisesti oman lapsensa vanhempi. Jos tunnesuhde omaan lapseen on liian vahva, kääntyy se lasten keskinäisten sisarussuhteiden rasitteeksi. Uusperheessä lasten tasapuoliselle kohtelulle asettaa haasteita myös se, että osa lapsista asuu perheessä vain osan aikaa. Arkinen sisaruus, samojen asioiden jakaminen ja yhdessä eläminen jäsentyvät ennen kaikkea sisarusten keskinäisen kilpailun kautta, minkä kilpailusuhteen keskellä uusperheen vanhemmilla on keskeinen tehtävä niin huomion kuin materian jakajina. (Ritala-Koskinen 2001.)

12 12 Perheytymisen polulla On luonnollista, että lapsen syntymä uusperheeseen voi herättää vanhemmissa myös epävarmuutta. Aikuiset voivat pohtia, muuttuuko vanhempien lasten merkitys heidän elämässä; mitä jos tästä suhteesta syntynyt lapsi tuntuukin kaikkein rakkaimmalta? Miten vanhemmat lapset suhtautuvat uuden lapsen syntymään, mitä he ajattelevat ollessaan toisen vanhemman luona? Miten ehdin huomioida kaikkia lapsia? Uusperheen haasteeksi muodostuu usein rajojen asettaminen ja säilyttäminen uusperheen sisällä, koska perheessä on (vauvan syntymän jälkeen) sinun, minun ja meidän yhteisiä lapsia (Räisänen ym. 2013). Jokainen uusperhe on erilainen joten rajojen määrittelyt on tehtävä oman perheen tarpeiden mukaisesti. Uusperheessä lapsen mieleen rakentuu helposti kahden tason perheet: arki- ja tunne-perhe. Arki-perheellä kuvataan perhe-elämän arkista tapahtumapaikkaa, joka sisältää mm. asumisen rajat, perheen rajat ja biologisen perustan, aikuisuuden ja lapsuuden rajat. Tämän rinnalla lapselle rakentuu toisen tason perhe, tunne-perhe, jossa oleellista ovat läheiset ja lämpimät tunnesuhteet lapsen ja hänen perheeseensä lukemien ihmisten välillä. Aikuisilta vaaditaan lapsen tunne-perheeseen liittyen ymmärrystä, joustavuutta ja lasten tunteiden huomioonottamista, mutta myös kykyä tehdä selväksi arki-perheen realiteetit. (Ritala- Koskinen 2001.) Yhteisten sääntöjen luominen on tärkeä osa perheytymistä ja vanhemmuutta uusperheessä. Uusperheen pari, aikuiset, luovat perheen yhteiset säännöt ja tuovat ne sitten lapsille. Kaikkien tulee hyväksyä, että menneisyydessä on toimittu eri tavoin, oli erilaiset säännöt ja erilaiset tavat toimia. Yhteisten rajojen asettaminen, rakenteiden selvittäminen ja roolien selkeyttäminen lisäävät lasten turvallisuuden tunnetta. Roolien selkeyttämisen tavoitteena on asettaa uusperheen vanhemmat tasavertaisiksi toimijoiksi ja antaa lasten olla lapsen roolissa. Puolisoiden tulee pitää kiinni kahdenkeskisestä ajasta ja sen riittävyydestä sekä tehdä kompromisseja keskinäisen kommunikoinnin edistämiseksi parisuhteen onnellisuuden takaamiseksi. (Malinen & Larkela 2011.) Yhtenä työkaluna rajojen asettamisessa ja perheen yhteisten käytäntöjen luomisessa uusperheet voivat käyttää perhepalavereja. Usein riidat saavat pontta siitä, ettei odotuksista

13 13 ole puhuttu. Perhepalaverissa puhutaan ja sovitaan toimintatavoista, niin että lastenkin ääni tulee kuuluviin. Perhepalaveri on yhteinen hetki arjen keskellä, jossa luodaan yhteydentunnetta ja vahvistetaan perheytymistä. (Malinen & Larkela 2011.) Uusperheen kehitysvaiheet Samoin kuin kaikki perheet ja parisuhteet, myös uusperheet käyvät läpi kehityksen eri vaiheita. Prosessi on pitkä. Eri tutkimusten mukaan uusperheiden perheidentiteetin vakiintumiseen voi mennä 4-15 vuotta. Papernow n vuonna 1984 hahmottelema uusperhesykli kuvaa uusperheen seitsemän kehitysvaihetta. Liikkeelle lähdetään mielikuvavaiheesta ja päädytään ratkaisuun, jolloin uusperheen identiteetti on varma. (Hirvonen & Korhonen 2009.) Mielikuva vaiheessa eletään haaveiden varassa. Toisen puolison lapset otetaan avosylin vastaan ja usko onnelliseen tulevaisuuteen on vahva. Lapset elävät myös omassa haavemaailmassaan toivoen, että isä- tai äitipuoli häviäisi ja omat vanhemmat palaisivat takaisin yhteen. Hiljalleen uusperheen aikuiset alkavat tunnistaa haavekuvia ja luoda joukkuehenkeä samalla kun tunne siitä, ettei kaikki ehkä olekaan hyvin vahvistuu. Pelko uudesta epäonnistumisesta alkaa vaivata. Haavekuvien tunnistamisvaiheessa uusperhe saattaa jakautua myös biologisten linjojen mukaan eli vanhempi saattaa liittoutua biologisen lapsensa kanssa. (Hirvonen & Korhonen 2009.) Kolmannessa tosiasioiden tunnistamisvaiheessa uusperheessä nousee kielteiset tunteet ja alun unelmat kariutuvat. Tämä on vaihe, jossa pari erityisesti tarvitsee tukea ja tietoa. Avoin keskustelu puolisoiden välillä on tärkeää, sillä tämän vaiheen vaarana on, että puolisot lopulta vieraantuvat toisistaan. (Hirvonen & Korhonen 2009.) Selvittelyvaiheessa aletaan käydä läpi vaikeita tunteita ja ristiriitoja. Tunteista puhuminen ja niiden avoin ilmaisu, johtaa usein riitelyyn. Jos oman perheen ympärille ei ole vedetty selkeitä rajoja ne on aiheellista vetää viimeistään nyt rauhoittamaan sekavaa tilannetta. (Hirvonen & Korhonen 2009.)

14 14 Viidettä vaihetta kuvataan toiminnan vaiheeksi, jossa lapset voivat edelleen vastustaa perheen luomia rajoja mutta vanhemmat alkavat työstää ratkaisuja. Perhe alkaa luoda uusperheen omia tapoja ja rituaaleja ja jättää mennet kokemukset taakse. Keskustelut ja neuvottelut alkavat sujua jouhevammin, koska perheellä alkaa olla takanaan yhteistä historiaa. Keskinäinen välittäminen lisääntyy. (Hirvonen & Korhonen 2009.) Yhteyden luomisvaiheessa perhe alkaa vahvistua. Parisuhteelle on luotu perustaa ja perheen eri roolit ovat tarkentuneet. Perhe kykenee käsittelemään vaikeuksia, alkaa ns. meidän lauman aika. Viimeisessä ratkaisuvaiheessa uusperheen identiteetti on vakiintunut eikä perheen tarvitse kysellä oikeutusta olemassaololleen. Perheenjäsenten väliset suhteet muuttuvat avoimemmiksi ja läheisyys, yhteenkuuluvuuden tunne kasvaa. (Hirvonen & Korhonen 2009; Malinen & Larkela 2011.) Sillä missä uusperheen kehitysvaiheessa perhe on uuden lapsen syntymän aikaan, voi olla merkitystä sille minkälaisiksi uudet sisarussuhteet muodostuvat. Jos yhteinen lapsi syntyy uusperheen perustamisen alkuvaiheessa, perheenjäsenillä ei ole ollut mahdollisuutta vielä sopeutua perhemuutokseen. Tässä tilanteessa lapsi etäännyttää muita lapsia. Uusperheen kehityksen keskivaiheessa syntynyt yhteinen lapsi voi ihannetapauksessa vahvistaa yhteisen perhekulttuurin muodostumista. Toisaalta isä- tai äitipuoli voi keskittyä vain yhteiseen lapseen, jolloin perheen sisälle syntyy ydinperhe, josta ei-yhteiset lapset jäävät ulkopuolelle. Vasta viimeisessä kehitysvaiheessa oleva uusperhe pystyy ottamaan vastaan yhteisen lapsen samaan tapaan kuin tilanteessa, jossa ydinperheeseen syntyy uusi sisarus. (Broberg 2010.) Ulkopuolisuuden yhteinen kokemus Erilaiset perhesuhteet ja elämänhistoriat ovat omiaan synnyttämään uusperheissä enemmän ulkopuolisuuden tunteita kuin ydinperheissä. Uusperheessä lapsia voidaan jaotella erilaisiin ryhmiin paitsi biologisten vanhempien ts. alkuperheen suhteen, myös sen suhteen, ovatko vanhemmat eronneet. Uusperheen yhteinen lapsi ei ole kokenut vanhempien eroa. Vastaavasti vanhempien eron läpikäyneet lapset ovat kokeneet elämässään kriisin. Uusperheessä syntyneiden lasten elämän muuttuvana tekijänä ovat

15 15 sisarukset, jotka vaihtavat kotia lähi- ja etävanhemman kodin välillä. (Lahti 2013.) Näin myös asumiskäytännöt ryhmittelevät uusperheen lapsia. Perheen sisälle voi syntyä erilaisia esim. biologisten suhteiden mukaisia puolueita ja usein toisen perheen jäsenet kokevat itsensä ulkopuolisiksi (Malinen & Larkela 2011). Ulkopuolisuutta voivat kokea esim. lapset suhteessa vanhemman uuteen parisuhteeseen; aikuinen suhteessa puolison ja tämän biologisen lapsen suhteeseen sekä aikuinen suhteessa puolison ja tämän ex-puolison suhteeseen. Vauvan synnyttyä ulkopuolisuuden kokemusta syntyy vanhemmille lapsille koska vauvan, äidin ja isän välille muodostuu erityinen yhteys. Ulkopuolisuuden tunnetta voi vähentää puhumalla omista tuntemuksista avoimesti sekä tarkastelemalla tilanteita toisen näkökulmasta. Aikuisen tehtävänä on tunnistaa lapsen ulkopuolisuuden kokemuksia ja sanoittaa sekä selittää niitä lapselle. Uusperheessä ulkopuolisuuden tunteet ovat yhteisiä. Koska kaikilla perheenjäsenillä on tarve sekä kuulua omaan perheeseen ja että olla hyväksytty, voi ulkopuolisuuden tunteista muodostua vääriä tulkintoja, jotka vaikuttavat yksilön käsitykseen itsestään vielä aikuisenakin.

16 16 Lähdeluettelo Broberg, M. (2010): Uusperheen voimavarat ja lasten hyvinvointi. Väestötutkimuslaitoksen julkaisusarja D 52. Väestöliitto Hirvonen, H., Korhonen, A. (toim.) (2009): Vertaistuesta voimaa uusperheen arkeen opas vertaisryhmäohjaajille. Suomen Uusperheellisten Liitto ry. Multiprint, Helsinki. Laajasalo Taina, Salmi Silja (2013): Kun kolmesta tulee neljä. Opas toisen lapsen saaville perheille. Atena kustannus oy Lapsi uusperheessä esite. Lahden kaupungin perheneuvola. Lapsen kanssa erosta eteenpäin projekti. Uusperhetyöryhmä. Suomen Uusperheellisten Liitto ry. Larkela, P. (2012) Uusperheen parisuhde. Perheterapia 3/12. Suomen Mielenterveysseura. AO-PAINO, Mikkeli. Malinen, V., Larkela, P. (2011): Parisuhde uusperheen ydin. Väestöliitto. Oy Fram Ab, Vaasa. Rauha, M. (2003): Äitipuolen käsikirja. Nauti elämästä uusperheessä. WSOY, Helsinki. Ritala-Koskinen, A. (2001) Mikä on lapsen perhe? Tulkintoja lapsen uusperheistä. Väestöntutkimuslaitos. Väestöliitto, D 28. Räisänen, M., Suhonen, M., Wahlberg, K-E. (2013): Uusperheen sisarussuhteet strukturalistisen perheterapian näkökulmasta perheneuvolatyössä. Perheterapia 1/13. Suomen Mielenterveysseura. AO-PAINO, Mikkeli. Wallerstein, J., Lewis, J., Blakeskee, S. (2007): Avioeron perintö. Eron lapset aikuisina. Therapeia-säätiö, Helsinki. Julkaisemattomat lähteet Broberg, M. (2013): Lasten hyvinvointi uusperheessä. Luento Uusperheneuvojakoulutus, Turku. Huttunen, J. (2013): Isä sosiaalisena vanhempana uusperheessä. Luento Uusperheneuvojakoulutus, Turku. Lahti, R. (2013): Uusperhe lapsen silmin? Luento Uusperheneuvojakoulutus, Turku.

17 17 Larkela, P. (2013): Mikä on uusperhe? Tutkimuksia ja tulkintoja uusperheistä. Luento Uusperheneuvojakoulutus, Turku. Sahla, M. (2013): Parisuhde uusperheessä. Luento Uusperheneuvojakoulutus, Turku. Mykkänen-Hänninen, R. (2013): Ero- ja yhteistyövanhemmuus lapsen ja vanhemman silmin. Luento Uusperheneuvojakoulutus, Turku.

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi FM, UUSPERHENEUVOJA KIRSI BROSTRÖM, SUOMEN UUSPERHEIDEN LIITTO RY Uusperheen määrittelyä uusperheellä tarkoitetaan perhettä, jossa

Lisätiedot

Pohdittavaa apilaperheille

Pohdittavaa apilaperheille 14.2.2014 Pohdittavaa apilaperheille Pohdittavaa ja sovittavaa ennen lapsen syntymää Perheaikaa.fi luento 14.2.2014 Apilaperheitä, ystäväperheitä, vanhemmuuskumppaneita Kun vanhemmuutta jaetaan (muutenkin

Lisätiedot

Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi

Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi PARISUHTEEN JA PERHEEN HYVINVOINTI Parisuhde on kahden ihmisen välinen tila, joka syntyy yhteisestä sopimuksesta ja jota molemmat tai jompikumpi

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle

Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle 15.4.2014 Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle Tiia Aarnipuu, koulutussuunnittelija tiia.aarnipuu@sateenkaariperheet.fi Mitkä sateenkaariperheet? Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien ihmisten

Lisätiedot

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT 2014 LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus pysähtyvät pohtimaan elämäänsä

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku 1 Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Valtakunnalliset neuvolapäivät 3-4.11.2010 Helsinki Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Koskelan neuvola 2 Taustaa TUKEVA 1-hankepilotointi

Lisätiedot

Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä

Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä Vertaiskonsultaatioseminaari 8.-9.6.2006 Metsä-Luostolla / 8.6.2006 / Maija Uramo Lapsikeskeisen lastensuojelun

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Mummot, muksut ja kaikki muut

Mummot, muksut ja kaikki muut Mummot, muksut ja kaikki muut Keitä perheeseen kuuluu? Mikä on perheessä pyhää? Perhekerho- ja pikkulapsityön neuvottelupäivät 17.-18.3.2011 Meillä siihen kuuluu meidän lisäksi mun vanhemmat ja sisarukset,

Lisätiedot

Odotusaika. Hyvät vanhemmat

Odotusaika. Hyvät vanhemmat Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhtstoiminta-alue Janakkalan neuvola Odotusaika Hyvät vanhemmat Lapsen odotus ja syntyminen ovat suuria ilonaihta. Ne tuovat kuitenkin myös uusia haastta perheelämään

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

LAPSEN JA VANHEMMAN VÄLISEN YHTEYDEN SÄILYTTÄMINEN

LAPSEN JA VANHEMMAN VÄLISEN YHTEYDEN SÄILYTTÄMINEN LAPSEN JA VANHEMMAN VÄLISEN YHTEYDEN SÄILYTTÄMINEN Tässä esityksessä käydään lyhyesti läpi lapsen ja vanhemman välisen yhteyden säilyttämisen osaalueita, joita on tärkeä huomioida lapsen huostaanoton tai

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut

Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut Isän ja äidin välissä. Lapsen kuulemisen psykologinen kehys huolto- ja

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Sukulaissijaisvanhempien valmennus. Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI

Sukulaissijaisvanhempien valmennus. Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI 1 Sukulaissijaisvanhemmuus sosiaalityöntekijän käsikirja Loppuraportti Sukulaissijaisvanhempien valmennus Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI 2 Sukulaissijaisvanhemmuus sosiaalityöntekijän

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Satu Raappana-Jokinen Verkkokriisityön päällikkö Suomen Mielenterveysseura Se mitä oikeasti haluan tietää on epäselvää.

Lisätiedot

Isän vanhemmuus eron jälkeen

Isän vanhemmuus eron jälkeen Isän vanhemmuus eron jälkeen Miestyön foorumi Työpajaesitys 31.5.-1.6.2011 Riitta Mykkänen-Hänninen Koulutuspäällikkö Lastensuojelun Keskusliitto / Neuvokeskus-projekti Neuvokeskus-projekti 2010-2012 Yhden

Lisätiedot

Avaimia päivähoidon arkeen erityispäivähoidon kehittäminen osana varhaiskasvatusta Länsi ja Keski-Uudellamaalla

Avaimia päivähoidon arkeen erityispäivähoidon kehittäminen osana varhaiskasvatusta Länsi ja Keski-Uudellamaalla Sinikka Kuosmanen_luentorunko Sivu 1/14 Kolme kulmakiveä 1. Lapsi yrittää jatkuvasti ja spontaanisti saada kontaktia vanhempiinsa. 2. Vanhemmat osoittavat ottaneensa vastaan lapsen aloitteet. 3. Vanhempien

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA 1 LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN TIEDOT Lapsen nimi Henkilötunnus Kotiosoite Kotipuhelinnumero Äiti/puoliso Isä/puoliso Puhelinnumero Puhelinnumero Osoite Osoite Työpaikka ja puhelinnumero

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille ROVANIEMI 22.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA?

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? Perheaikaa 18.2.2016 Tytti Solantaus Lastenpsykiatri, emeritatutkimusprofessori Toimiva lapsi & perhe hankejohtaja (SMS) OMA TAUSTA Työ lasten ja perheiden parissa

Lisätiedot

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat LEIKKIKOONTI Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat 21.5.2014 ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Leikin filosofisia lähtökohtia 2. Leikki ja oppiminen 3. Leikki ja didaktiikka 4. Leikki ja pedagogiikka 5. Leikin

Lisätiedot

Hyvinvoinnin peruspalvelut tasavertaisen vanhemmuuden tukena Rovaniemi 22.9.09. Jouko Huttunen Kasvatustieteiden laitos skylän n yliopisto

Hyvinvoinnin peruspalvelut tasavertaisen vanhemmuuden tukena Rovaniemi 22.9.09. Jouko Huttunen Kasvatustieteiden laitos skylän n yliopisto Hyvinvoinnin peruspalvelut tasavertaisen vanhemmuuden tukena Rovaniemi 22.9.09 Jouko Huttunen Kasvatustieteiden laitos Jyväskyl skylän n yliopisto Esityksen teemat I. Vanhemman oikeudet ja velvollisuudet

Lisätiedot

LAKIALOITTEIDEN PUOLESTA. www.isätlastenasialla.fi

LAKIALOITTEIDEN PUOLESTA. www.isätlastenasialla.fi LAKIALOITTEIDEN PUOLESTA Isät lasten asialla ry Isät lasten asialla on yhdistys, joka koostuu joukosta eronneita vanhempia, isovanhempia, siskoja ja veljiä. Jäseniä yhdistää lapsen osittainen tai kokonaan

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

SISARUSSUHTEET UUSPERHEESSÄ

SISARUSSUHTEET UUSPERHEESSÄ SISARUSSUHTEET UUSPERHEESSÄ Menetelmiä sisarussuhteiden havainnointiin sekä tukemiseen Riikka Rask Uusperheneuvojakoulutus Turku 2015 Hanketehtävä SISÄLLYS JOHDANTO 1 KIINTYMYSSUHDE 2 SISARUSSUHTEET UUSPERHEESSÄ

Lisätiedot

No, miten voidaan yrittää varmistaa se, että saadaan aikaiseksi sopimus, joka toimii myös arjessa?

No, miten voidaan yrittää varmistaa se, että saadaan aikaiseksi sopimus, joka toimii myös arjessa? Väestöliiton järjestämä seminaari 6.6.2008 Vertaistoiminnan kehittäjä, psykologi Virpi Lahtiharju: Miten lapsi voisi näkyä perheasioiden sovittelussa? Lapsi on sovittelussa mukana puheen ja mielikuvien

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

Sateenkaariperheiden adoptioneuvonta

Sateenkaariperheiden adoptioneuvonta 8.2.2016 Sateenkaariperheiden adoptioneuvonta Tiia Forsström koulutus@sateenkaariperheet.fi Sateenkaariperheet? Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien ihmisten lapsiperheitä Sukupuoli ja sen moninaisuus

Lisätiedot

Turvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry.

Turvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry. TERVETULOA SEMINAARIIMME: LAPSI KUTSUU TURVALLISUUTEEN - mikä luo turvaa vauva- ja pikkulapsiperheiden kotielämään? Turvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry. Piirun verran

Lisätiedot

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Iloa vanhemmuuteen Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Avoin vanhempainilta Kaakkurin yhtenäiskoululla 27.2.2013 klo:18-19.30. Tilaisuuden järjestää Nuorten Ystävien Vanhempien Akatemia yhdessä

Lisätiedot

Kuka kuuluu perheeseen?

Kuka kuuluu perheeseen? Kuka kuuluu perheeseen? Lasten ja aikuisten käsityksiä perheen rajoista eron jälkeen VI Erofoorumi 3.11.2015 Säätytalo Anna-Maija Castrén, Dos., VTT, yliopistonlehtori (ma.) anna-maija.castren@uef.fi Luennon

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013

VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013 VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013 SISÄLTÖÄ Yleistä valmistautumisesta kilpailuihin Paineensieto Ihannesuorituksesta Muutama sana loukkaantumisista ja epäonnistumisesta

Lisätiedot

VANHEMPIEN JA LASTEN KANSSA TYÖSKENTELY PERHEVÄKIVALTATILANTEESSA

VANHEMPIEN JA LASTEN KANSSA TYÖSKENTELY PERHEVÄKIVALTATILANTEESSA VANHEMPIEN JA LASTEN KANSSA TYÖSKENTELY PERHEVÄKIVALTATILANTEESSA Lähisuhdeväkivaltaa työssään kohtaavien verkostofoorumi Kuopio 16.8.2012 Laaksamo Elli-Maija Sosiaalityöntekijä,VE-perheterapeutti Sanoittamisesta

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi Toimintaterapeutti (AMK) Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Teinivanhemmuus voi olla valinta tai yllätys Merkitys kiintymyssuhteen

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

Pienten lasten vanhempien parisuhteen tukeminen. Lotta Heiskanen, PsL, psykoterapian erikoispsykologi, psykoterapeutti

Pienten lasten vanhempien parisuhteen tukeminen. Lotta Heiskanen, PsL, psykoterapian erikoispsykologi, psykoterapeutti Pienten lasten vanhempien parisuhteen tukeminen Lotta Heiskanen, PsL, psykoterapian erikoispsykologi, psykoterapeutti Miksi tukea parisuhdetta? Parisuhdetyytyväisyydellä suuri merkitys vanhemman hyvinvointiin

Lisätiedot

TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ

TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ 9.-10.10.2007 Rovaniemi TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ elämäkertatyöskentelyn mahdollisuudet lastensuojelussa Johanna Barkman Pesäpuu ry www.pesapuu.fi Elämäntarina Ihminen tarvitsee monipuolisen ja riittävän

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Päivitetty 1.5.2016 / Marja Leena Nurmela Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin

Lisätiedot

ALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä.

ALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä. ALISUORIUTUMINEN Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv hemmän, kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää ihmistä. Alisuoriutuminen on kyseessä,, kun siitä tulee tapa - voimavarat

Lisätiedot

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Päiväkodissamme toteutetaan varhaiskasvatusta ja esiopetusta vahvasti leikin, liikunnan ja luovuuden kautta. Leikki ja liikunta kuuluvat päivittäin

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Pienen lapsen kiukku KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Sisältö: Lapsen psyykkisen kehityksen vaiheet Temperamentti Mikä lasta kiukuttaa? Konstit ja keinot kiukkutilanteissa Tavoitteet:

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Kehitysvammaisena eläminen Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Yleistä kehitysvammaisuudesta Vaikeus oppia ja ymmärtää uusia asioita Kehitysvammaisuudessa on asteita ja ne vaihtelevat lievästä syvään Syitä

Lisätiedot

MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki

MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki Monikulttuurisuus ja ihmissuhteet Ihmissuhteisiin ja parisuhteeseen liittyviä kysymyksiä on hyvä ottaa

Lisätiedot

(LAPSI-VASU) LAPSEN NIMI

(LAPSI-VASU) LAPSEN NIMI (LAPSI-VASU) LAPSEN NIMI LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Laadukasta päivähoitoa on perheen ja päivähoidon yhteinen sopimus, johon tarvitaan perheen asiantuntemus omasta lapsesta sekä päivähoitohenkilöstön

Lisätiedot

ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN

ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN Tämä luku käsittelee perheensisäisiä ongelmia perheissä, joissa on ADHD-lapsi. Mukana on kappaleita, joissa käsitellään häiriön ymmärtämistä lapsen

Lisätiedot

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Muutoksen johtaminen -koulutuspäivä Jaana Piippo 30.9.2014 Mitä työyhteisön dynamiikka tarkoittaa? Termi dynamiikka tulee kreikan sanasta dynamis, joka

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMUUS

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMUUS Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMUUS Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on tarkoitettu välineeksi silloin kun huoli vammaisen lapsen hyvinvoinnista

Lisätiedot

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa Salo 5.11. 2015 Erityisen mainiot perheet- teemailta Omaisena edelleen ry, TK 1 Valtakunnallisen yhdistyksen tavoitteena tukea niitä omaisia ja läheisiä, joiden

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN

KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN TUKEMISEN ASENNE LASTEN SUOJELUN KESÄPÄIVÄT 10.6.2015 1 Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten ja vanhempi-lapsisuhteiden psykoterapeutti Erityisasiantuntija,

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

T A Q. Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire. Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz

T A Q. Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire. Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz T A Q Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Nimi: Päivämäärä:

Lisätiedot

Lapsen ja kasvattajan välinen suhde:

Lapsen ja kasvattajan välinen suhde: Lapsen ja kasvattajan välinen suhde: Turvallinen päivähoidon aloitus ja oma hoitajuus -kehittäjäverkosto Tikkalan päiväkodissa 4.2.2010 Paula Korkalainen Pienet päivähoidossa huoli riittävästä turvallisuuden

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA

KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA YPÄJÄN KUNTA VARHAISKASVATUS 2016 KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA 1. KOKO HENKILÖKUNTA ON SAANUT KOULUTUSTA VARHAISLAPSUUDESSA TAPAHTUVASTA KIUSAAMISESTA sekä sen havainnoimisesta: pedagoginen palaveri

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1 Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille 19.2.2014 1 Linkki-toiminta Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Murkkuneuvola hanke (RAY-rahoitus 2011-2015) Tavoitteet: 1. 12-18 vuotiaiden lasten

Lisätiedot

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaamiseen vaikuttavat tekijät työntekijä tiedot, taidot ammatillinen viitekehys/oma

Lisätiedot

6.8.2013 (Päivitetään koko ajan palautteiden, kehittämisideoiden ja vinkkien perusteella)

6.8.2013 (Päivitetään koko ajan palautteiden, kehittämisideoiden ja vinkkien perusteella) VALMISTAUTUMINEN KRIISINHALLINTATEHTÄVÄÄN ENNEN KRIISINHALLINTATEHTÄVÄÄ Kriisinhallintatehtävään lähdöstä kannattaa keskustella oman lähiverkoston kanssa. Pohdi millaisia asioita käyt läpi puolison, kumppanin,

Lisätiedot

Playin Story -hanke Maija Hintikka Leikki on lapsen elämää. Leikki on lapsen elämää

Playin Story -hanke Maija Hintikka Leikki on lapsen elämää. Leikki on lapsen elämää Esityksen sisältö: Mikä Playin Story -hanke? Mitä omaehtoinen leikki merkitsee lapsen kokonaiskehitykselle? Mikä on aikuisen osuus omaehtoisessa leikissä? Mitä ovat Playin Story -materiaalit? Miten Playin

Lisätiedot

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Adoptio ja nuoruusikä HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Luennon sisältö Yleisesti nuoruusiästä Adoptiolapsen kehityksen tiettyjä ominaispiirteistä

Lisätiedot

Jukka Oksanen Päihde- ja mielenterveyspäivät 2011 VERTAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN HOITOVAIHTOEHTOJEN ETSIMISESSÄ VOIKO VERTAISUUTTA KEHITTÄÄ?

Jukka Oksanen Päihde- ja mielenterveyspäivät 2011 VERTAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN HOITOVAIHTOEHTOJEN ETSIMISESSÄ VOIKO VERTAISUUTTA KEHITTÄÄ? Jukka Oksanen Päihde- ja mielenterveyspäivät 2011 VERTAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN HOITOVAIHTOEHTOJEN ETSIMISESSÄ VOIKO VERTAISUUTTA KEHITTÄÄ? Pienyhteisö jokaisen tukena ALAN VAUX (1988) Perheemme, ystävämme,

Lisätiedot

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori OSA 1 Tutkimus Mitä on lapsen seksuaalisuus Väestöliitossa tehty LASEKE-tutkimus Ammattilaisten ajatuksia lasten

Lisätiedot

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA /LUOTTAMUKSELLINEN

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA /LUOTTAMUKSELLINEN 1 Posion neuvola/päivähoito 4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA /LUOTTAMUKSELLINEN Lapsen nimi: Syntymäaika: Vanhemmat / huoltajat: Päivähoito-/kerhopaikka: Hoitaja: Terveydenhoitaja: 1. SOSIAALISET

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE Lapsi Vanhempi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI VANHEMMAN SILMIN Kerro minulle lapsestasi. Millainen hän mielestäsi on? Kerro omin sanoin tai käytä alla olevia kuvauksia:

Lisätiedot

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö

Lisätiedot

TUNTEIDEN TUNNISTAMINEN

TUNTEIDEN TUNNISTAMINEN TUNTEIDEN TUNNISTAMINEN Tunteiden päävärit ilo suru pelko suuttumus Ilon tunnesanat: levollinen hilpeä rento riemastunut turvallinen luottavainen hellä kiitollinen ilahtunut tyyni lohdutettu innostunut

Lisätiedot

Isät turvallisuuden tekijänä

Isät turvallisuuden tekijänä Isät turvallisuuden tekijänä Mitä on väkivalta Väkivalta on fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä uhkaamista, joka kohdistuu ihmiseen itseensä, toiseen ihmiseen tai ihmisryhmään tai yhteisöön

Lisätiedot

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 SISÄLLYSLUETTELO 2. Sisällysluettelo 3. Prosessi 4. Toiminta-ajatus 5. Arvot 6. Lapsilähtöisyys 7. Oppimisympäristö 8. Leikkiminen

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot