Tietoa uusperheestä äitiys-, lasten ja perheneuvolan työntekijöille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tietoa uusperheestä äitiys-, lasten ja perheneuvolan työntekijöille"

Transkriptio

1 MEIDÄN PERHE UUSPERHE Tietoa uusperheestä äitiys-, lasten ja perheneuvolan työntekijöille Uusperheneuvojakoulutus 2013 Suomen Uusperheellisten Liitto ry. Kehittämistehtävä Ketola Elina Kurjenrauma Katja

2 Sisältö LUKIJALLE 3 UUSPERHEEN PERUSTA ON PARISUHTEESSA 4 YHTEINEN LAPSI LUJITTAA PERHETTÄ 6 Tieto uusperheen raskaudesta vaikuttaa moniin 7 VANHEMMUUDEN ERILAISET ROOLIT 8 SISARUSSUHTEISTA UUSPERHEESSÄ 10 PERHEYTYMISEN POLULLA 12 Uusperheen kehitysvaiheet 13 Ulkopuolisuuden yhteinen kokemus 14 LÄHDELUETTELO 16

3 3 Lukijalle Uusperheet kaipaavat uusperhetietoutta perheen eri kehitysvaiheissa. Vauvan syntymä on monen uusperheen elämässä vaihe, jolloin hakeudutaan julkisten palvelujen piiriin äitiys- ja lastenneuvolaan. Vauvan syntymä yleensä myös aktivoi vanhempia vastaanottamaan uutta tietoa. Syntyvä lapsi haastaa vanhempia miettimään parisuhdettaan ja perhe-elämäänsä sekä löytämään tapoja, jotka vahvistavat lapsen ja perheen hyvinvointia. Ajatus tiedon jakamisesta uusperheille syntyi näistä lähtökohdista käsin. Käsissäsi on tietopaketti joka on suunnattu lapsiperheiden kanssa työskenteleville ammattilaisille. Rinnalle on tehty opas, jonka aihealueet kattavat uusperheen keskeisiä teemoja. Se on tarkoitettu aikuisille, jotka ovat perustaneet uusperheen ja haluavat ymmärtää niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat uusperheen arjessa. Opasta voidaan käyttää informaation lähteenä ja jakaa lapsiperheille neuvoloissa sekä perheneuvoloissa. Tavoitteena on, että opas toimii ajatusten herättäjänä ja rohkaisee tarvittaessa hakeutumaan lisätiedon ja tuen lähteille.

4 4 Uusperheen perusta on parisuhteessa Uusperhe on perhe, jossa parisuhteessa elää kaksi aikuista ja ainakin toisella tai molemmilla on lapsi/lapsia aiemmasta parisuhteesta, jotka ovat mukana jo liittoa solmittaessa tai yhteen muutettaessa (Räisänen ym 2013). Lapset ja aikuiset muodostavat siten yhdessä uusperheen. Uusperheen, jossa on lapsi/lapsia edellisistä liitoista ja myös yhteinen lapsi/lapsia, sisälle muodostuu yhteisten lasten myötä ydinperhe (Larkela, 2013). Nämä perheet ovat yleensä perustettu nuorimpina kuin ilman yhteistä lasta elävät uusperheet (Rauha 2003). Uusperheiden parisuhteessa löytyy runsaasti halua sitoutua ja yhteinen rakkaustarina on tärkeä. Uusperheen parisuhteelle pidetään merkittävänä, että aiempi eroprosessi on käyty loppuun ja tunneyhteys ex-puolisoon päättynyt (Malinen 2011). Eroon liittyvän surutyön tekeminen on eritahtista eri perheenjäsenillä. Lapsen surutyö vanhempien erosta voi olla vielä kesken vaikka vanhempi olisi jo uudessa parisuhteessa. Vanhempien on hyvä ymmärtää lasten usein toivovan omien vanhempien palaavan yhteen ja uusperheen parisuhteen päättyvän. Lapset surevat vanhempien eroa joskus pitkäänkin. Uuden parin ja lasten välillä on sisäänrakennettu eturistiriita. Pariskunta kaipaa yksityisyyttä, eli tilaisuutta olla kahden ilman lapsia. Lapset taas pelkäävät vanhemman menetystä ja vaativat entistä enemmän tämän huomiota. (Wallerstein 2007.) Uusperheessä lapsen ja vanhemman suhteesta tuleekin huolehtia riittävästi. Erityinen haaste on, miten vahvistaa parisuhdetta loukkaamatta lapsia ja aiheuttamatta liiallista kateutta ja mustasukkaisuutta, etenkin uusparin alkuvaiheessa. Tutkimusten mukaan erittäin läheinen parisuhde lisää konflikteja uusperheissä, varsinkin tyttärien on vaikeampi hyväksyä äitinsä ja isäpuolensa läheistä suhdetta. (Malinen & Larkela 2011.) Uusperheessä vanhemmuus ja parisuhde kulkevat rinnakkain alusta alkaen koska ainakin toinen aikuisista on jo vanhempi. Vanhemmuus voi luoda reunaehtoja parisuhteen alkuvaiheessa monella eri tavalla. Joskus vanhempi haluaa seurustella salassa jotta lapset eivät joutuisi kokemaan uutta pettymystä (vanhempien eron jälkeen) jos uusi suhde ei onnistukaan. Samankaltainen toive voi olla myös toisella osapuolella: uusi kumppani haluaa varmistuksen suhteesta ennen kuin tutustuu puolison lapsiin. Joskus vaikeudet ex-puolison

5 5 kanssa voivat herättää halun pitää uusi suhde salassa. Uusperheen parisuhteen rakkaustarina onkin usein tabu siinä ympäristössä jossa he elävät. (Malinen & Larkela 2011.) Vaikka uusperheen parisuhde voi päätyä eroon siinä missä ensimmäiset liitotkin, ovat monet uudet liitot paljon onnellisempia kuin ensimmäiset. Lapset ja aikuiset pääsevät huonommista, riitaisista oloista aloittamaan uutta, parempaa elämää. (Wallerstein 2007.) Yksi tärkeimmistä uusperheen parisuhteen haasteista on se, miten vahvistaa parisuhdetta kun ulkopuoliset voivat arvioida tai jopa kyseenalaistaa sitä (Malinen & Larkela 2011). Eron jälkeen mm. sukulaisten huoli saattaa korostua jopa velvollisuutena puuttua uusperheen sisäisiin asioihin (Larkela 2012). Toisaalta ulkopuolinen paine ja epäily voi edistää uusparin perheytymistä koska uuspari tietää jo alusta lähtien, että heillä on paljon pelissä. Onnistumisen tahto, sitoutuminen ja usko parisuhteeseen antaa voimaa ja motivoi. (Malinen & Larkela 2011.) Onnistuneen eroprosessin ja elämäkokemuksen kautta saatu parempi itseluottamus auttaa aikuisia arvostamaan itseä ja uutta parisuhdetta. Omien, parisuhteelle haitallisten toimintatapojen tiedostaminen sekä aiempaa realistisemmat odotukset auttavat löytämään ratkaisuja uuden parisuhteen koossa pitämiseksi. (Sahla 2013.)

6 6 Yhteinen lapsi lujittaa uusperhettä Uusperheen lapsi voi syntyä vanhempiensa edellisistä liitoista olevien lasten sisarukseksi joko uusparin ensimmäiseksi yhteiseksi lapseksi tai perheeseen jossa on jo sekä yhteisiä että toisen vanhemman tai kummankin vanhemman aiemmasta liitosta olevia lapsia. Vauvan sisarukset voivat asua perheessä koko ajan tai ajoittain, säännöllisesti tai epäsäännöllisesti. On myös perheitä, joissa syntyvä lapsi ei tapaa lainkaan vanhempansa aiemmasta liitosta syntyneitä lapsia. Tämänkaltaisia tilanteita syntyy esim. kun toisen vanhemman edellinen liitto on päättynyt riitaisaan eroon eikä vanhempi tapaa lasta. Uusperheessä lapsen odotus ja syntymä lisää aikuisten yhteenkuuluvaisuuden tunnetta. Yhteinen lapsi voi auttaa perheen ulkopuolisia hyväksymään paitsi uusperheen perheenä, myös aikuiset tässä parisuhteessa. Perheessä jo oleville lapsille uuden lapsen syntymä voi olla merkkinä siitä, että oma vanhempi on hyvin sitoutunut uuteen puolisoon. Lapsen hankinnassa voi olla myös kysymys uusperheen tietoisesta lujittamisesta (Rauha 2003). Yhteisen lapsen synnyttyä uusperheen sisälle syntyy ydinperhe, josta seuraa jälleen lasten aseman ja vanhemmuuden uudelleenmäärittely (Broberg 2013; Räisänen ym.2013). Rauha (2003) toteaa raskauden ja vauvan syntymän merkitsevän lapsettomalle äitipuolelle tasoihin pääsemistä miehen ex-puolison kanssa: häntä ei voida enää mitätöidä toteamalla, ettei hän tiedä mitään lapsista. Äitipuolen mahdollinen mustasukkaisuus miehensä exvaimosta yleensä vähenee ja hänen suhtautumisensa lapsipuoliin voi muuttua suvaitsevammaksi. Hän alkaa ehkä ymmärtää lasten äitiä entistä paremmin tajutessaan, miten vahva side äidin ja lapsen välille kehittyy varhaislapsuuden aikana. Tieto uusperheen raskaudesta vaikuttaa moniin Menneisyys on uusperheessä aina läsnä, eikä uusperheessä olla parisuhteesta huolimatta koskaan täysin kaksin lapsia koskevien päätösten kanssa (Malinen & Larkela 2011). Uusperheessä vauvaa odottava pari joutuu ratkaisemaan, kertooko ja miten kertoo raskaudesta ex-puolisolle. Vauvan syntymä on lapselle tärkeä asia, mutta se voi herättää myös ristiriitaisia tunteita ja pelkoa siitä, ettei toinen vanhempi hyväksy tilannetta. Lapsen

7 7 kannalta on tärkeää, että lapsen kumpikin biologinen vanhempi tukee lasta hyväksymään uusperheeseen syntyvän vauvan. Raskaus ja vauvan syntymä voi herättää voimakkaitakin tunteita entisissä puolisoissa. Exvaimo saattaa pelätä että isä lakkaa huolehtimasta edellisen liiton lapsistaan. Hän voi myös olla harmissaan oman vaikutusvaltansa vähenemisestä ex-miehensä elämässä. Kun expuoliso hankkii lapsen uuden kumppanin kanssa, on se lopullinen todiste hylätyksi tulemisesta ja voi satuttaa kovastikin. (Rauha 2003.) Joskus uusperheen raskaus voi aktivoida keskeneräisen eroprosessin ja vaikuttaa esim. tapaamisjärjestelyihin. Lapsen syntyessä uusperheen ydinperhemäisyys lisääntyy mikä saattaa johtaa etävanhemman ja lapsen yhteyden heikentymiseen (Broberg 2013). Tämä näkyy kokemuksen mukaan yleisemmin isän ja lapsen välisen suhteen heikentymisenä. Etääntyminen voi toisaalta johtua etävanhemman reaktiosta, toisaalta lapsen ristiriitaisuuden lisääntymisestä mikä voi näkyä vaikeutena lähteä tapaamisiin pois vauvaperheen luota. Lapsen kannalta merkittävää on, miten toinen vanhempi kokee uusperheen vauvan ja hyväksyykö hän oman lapsensa kiintymyksen vauvaan.

8 8 Vanhemmuuden erilaiset roolit Uusperheen parisuhteeseen liittyy alusta asti vahva tietoisuus siitä, että meitä on enemmän kuin me kaksi. Kun uuspari aloittaa perhe-elämän, astuu puoliso vanhemmuuteen eri-ikäisille lapsille ilman normaalia yhdessä kasvamista. Puolisot joutuvat tasapainottelemaan vanhemman roolin ja puolison roolin kanssa, mikä voi aiheuttaa keskinäisiä konflikteja. Vastaavasti lapsen toive vanhempiensa yhteen paluusta voi vaikeuttaa kiintymistä vanhemman uuteen puolisoon. (Sahla 2013.) Erilaiset odotukset, kokemukset ja toiveet elävät uusperheen arjessa, ne voivat myös tuoda ristiriitoja ja jännitteitä, joita perheenjäsenet eivät ole osanneet odottaa. Joskus käy siten, ettei uusi puoliso ole kiinnostunut puolisonsa lapsesta, jotkut eivät halua asua edellisten miesten jälkeläisten kanssa tai pitää näistä huolta (Wallerstein 2007). Uusperheen vanhemmuuden ja kasvatuskumppanuuden yhtenä haasteena on usein entisen parisuhteen päättymisen ja vanhemmuuden jakamisen ex-puolison kanssa luoma emotionaalinen ristipaine. Entinen parisuhde on päättynyt, mutta vanhemmuussuhde expuolison kanssa jatkuu. Ajatellaan, että lapsen identiteetin kasvualusta on hänen omien vanhempiensa välinen suhde. Uusperheen vanhempien kasvutehtävänä onkin tiedostaa se tosiasia, että vanhemmuussuhde ex-puolisoon säilyy, vaikka parisuhde onkin päättynyt. Keskeistä on puolisosuhteen pettymysten erottaminen vanhemmuudesta. Toisaalta uusperheen parisuhde ja vanhemmuus kaipaa rajoja, joilla turvataan niiden rakentuminen ulkopuolisilta paineilta. (Mykkänen-Hänninen 2013.) Vanhemmuutta voidaan nähdä olevan neljänlaista: biologista, juridista, sosiaalista ja psykologista. Biologinen vanhemmuus määräytyy sen mukaan, kuka lapsen kantaa ja synnyttää tai siittää. Juridinen vanhemmuus määräytyy joko avioliiton isyysolettaman, isyyden tunnustamisen tai vahvistamisen, sekä adoption kautta. Keskeisin kysymys uusperheen juridiseen vanhemmuuteen liittyvissä asioissa on uusperheen vanhemman elatusvelvollisuus suhteessa kumppaninsa lapsiin. (Hirvonen & Korhonen 2009.) Sekä sosiaalisessa että psykologisessa vanhemmuudessa on kyse lasten ja vanhempien keskinäisistä suhteista ja vuorovaikutuksesta arkielämässä. Siinä missä biologinen ja juridinen vanhemmuus määritellään hyvin pitkälle aikuisen näkökulmasta, psykologinen

9 9 vanhemmuus lähtee ennen kaikkea siitä, kenet lapsi tunnetasolla kokee vanhemmakseen. Uusperheessä lapsen sosiaalinen ja psykologinen suhde aikuisiin ei synny itsessään, vaan niihin liittyvät oikeudet ja velvollisuudet ovat uudelleen neuvoteltavissa koko ajan. (Hirvonen & Korhonen 2009.) Huttusen (2013) mukaan biologinen vanhemmuus on geeniperimää, samankaltaisuutta mutta myös sen luomaa harhaa, osittain ihmisten luomia illuusioita ja rasitteita. Oman lapsen klassisen syndrooman mukaan miehen elämässä on oltava omaa, joka on omistettavissa ja hallittavissa. Uusperheessä miehellä voi olla biologisen isyyden lisäksi puolisonsa lapsen elämässä myös sosiaalisen isän rooli; hän on läsnä ja paikalla oleva isä. Perheessä vanhemmuuteensa sitoutunut aikuiseksi kasvanut mies toimii miehen mallina ja kasvattajana. Isyyden sosiaalisen puolen korostus vähenee aikaa myöden riippuen biologisen isän roolista ja asemasta lapsen elämässä. (Huttunen 2013.) Lapsen ja biologisen vanhemman puolison välille syntyvä kiintymys edellyttää aikuisen aktiivisuutta ja sitkeyttä. Wallersteinin (2007) mukaan aikuisen täytyy voittaa lapsen alitajuinen vastustus ja pelko, että tämä aikuinen voi lähteä, jos häneen uskaltaa kiintyä. Uusperheen vanhempi ei saa lapsen kiintymystä annettuna, vaan se täytyy ansaita (emt. 252). Sosiaaliseksi vanhemmaksi kasvaminen on kasvuprosessi, jossa pitää tuntea monenlaisia tunteita. Kiintymyksen syntymisen edellytyksenä on negatiivisten tunteiden läpikäyminen (Larkela 2013).

10 10 Sisarussuhteet uusperheessä Sisarussuhde on paitsi elämän pisimpiä suhteita, myös laadultaan toisenlainen kuin muut suhteet. Sisarussuhde on lapsen varhaisten sosiaalisten taitojen kasvualusta, jossa harjoitellaan erilaisia käyttäytymis- ja toimintamalleja. (Laajasalo & Salmi 2013.) Uusperheen lapsella saattaa olla perheessä kolmenlaisia sisaruksia. Biologisten täyssisarusten lisäksi voi olla sisko- tai velipuolia. Lapsi voi saada myös ns. uussisaruksia, jotka ovat äiti- tai isäpuolen edellisestä liitosta. (Ritala-Koskinen 2001.) Uusperheen sisarussuhteista tekee erityisen se, että sisarusjärjestys rakentuu sattumanvaraisesti ja että lapset tulevat erilaisista perhekulttuureista. Uusperheen perustamisen yhteydessä lapsen tulee etsiä itselleen uusi rooli ja paikka sisarusten keskuudesta. Usein kuopuksen ja esikoisen paikat jaetaan uudelleen. Osa lapsista voi pelätä joutuvansa luopumaan paikastaan perheessä. (Broberg 2010.) Vanhempien uuden parisuhteen myötä toisilleen ennestään vieraista lapsista ei tule toisilleen sisaruksia automaattisesti. Lasten suhde uussisaruksiin rakentuu hyvin eri tavoin, ehkä juuri siksi, että heillä ei ole yhteistä kokemushistoriaa kovinkaan pitkältä ajalta. Toisaalta uussisarusten keskinäisille suhteille ei ole määritelty erityisiä pakkoja tai velvoitteita, siksi ne ovat myös vapaita muotoutumaan monella tavalla. Uusperheessä useimmille lapsille uudet sisarukset merkitsevät lisää leikki- ja harrastuskavereita. Joskus lapsen ilo uudesta sisarussuhteesta voi löytyä vaikka samankokoisista vaatteista. Lapset eivät jaa välttämättä kaikkia arkipäiviä keskenään, vaan tapaavat muutamia päiviä kerrallaan. Kuitenkin tavatessaan toisiaan riittävän usein ja säännöllisesti, voivat he tuntea olevansa toisilleen läheisiä ja melkein kuin siskoja ja veljiä keskenään. Toisaalta uusperheessä sisarussuhteet voivat jäädä myös etäisiksi esim. ikäeron tai vähäisen kanssakäymisen vuoksi. Isommilla lapsilla omat kaverisuhteet voivat muodostua uussisaruussuhteita merkityksellisemmiksi. (Ritala-Koskinen 2001, Broberg 2010.) Uusperheen yhteisillä lapsilla katsotaan olevan ylivoimainen kilpailuasema suhteessa muihin uusperheen lapsiin. Juuri biologisen siteensä vuoksi yhteinen lapsi saa kaikkien jakamatonta rakkautta, josta uusperheen muut lapset voivat joko olla kateellisia tai liittyä siihen.

11 11 Jälkimmäisessä tapauksessa yhteinen lapsi voi toimia uusperheen yhdistäjänä ja lapsille merkkinä uusperheen pysyvyydestä. (Ritala-Koskinen 2001.) Lapset odottavat uusperheessä vanhempien suunnalta keskenään tasavertaista, mutta samalla yksilöt huomioivaa kohtelua, jossa erityisen tärkeää on, että lapset eivät tule sivuutetuiksi. Vanhemman on osattava olla samalla myös erityisesti oman lapsensa vanhempi. Jos tunnesuhde omaan lapseen on liian vahva, kääntyy se lasten keskinäisten sisarussuhteiden rasitteeksi. Uusperheessä lasten tasapuoliselle kohtelulle asettaa haasteita myös se, että osa lapsista asuu perheessä vain osan aikaa. Arkinen sisaruus, samojen asioiden jakaminen ja yhdessä eläminen jäsentyvät ennen kaikkea sisarusten keskinäisen kilpailun kautta, minkä kilpailusuhteen keskellä uusperheen vanhemmilla on keskeinen tehtävä niin huomion kuin materian jakajina. (Ritala-Koskinen 2001.)

12 12 Perheytymisen polulla On luonnollista, että lapsen syntymä uusperheeseen voi herättää vanhemmissa myös epävarmuutta. Aikuiset voivat pohtia, muuttuuko vanhempien lasten merkitys heidän elämässä; mitä jos tästä suhteesta syntynyt lapsi tuntuukin kaikkein rakkaimmalta? Miten vanhemmat lapset suhtautuvat uuden lapsen syntymään, mitä he ajattelevat ollessaan toisen vanhemman luona? Miten ehdin huomioida kaikkia lapsia? Uusperheen haasteeksi muodostuu usein rajojen asettaminen ja säilyttäminen uusperheen sisällä, koska perheessä on (vauvan syntymän jälkeen) sinun, minun ja meidän yhteisiä lapsia (Räisänen ym. 2013). Jokainen uusperhe on erilainen joten rajojen määrittelyt on tehtävä oman perheen tarpeiden mukaisesti. Uusperheessä lapsen mieleen rakentuu helposti kahden tason perheet: arki- ja tunne-perhe. Arki-perheellä kuvataan perhe-elämän arkista tapahtumapaikkaa, joka sisältää mm. asumisen rajat, perheen rajat ja biologisen perustan, aikuisuuden ja lapsuuden rajat. Tämän rinnalla lapselle rakentuu toisen tason perhe, tunne-perhe, jossa oleellista ovat läheiset ja lämpimät tunnesuhteet lapsen ja hänen perheeseensä lukemien ihmisten välillä. Aikuisilta vaaditaan lapsen tunne-perheeseen liittyen ymmärrystä, joustavuutta ja lasten tunteiden huomioonottamista, mutta myös kykyä tehdä selväksi arki-perheen realiteetit. (Ritala- Koskinen 2001.) Yhteisten sääntöjen luominen on tärkeä osa perheytymistä ja vanhemmuutta uusperheessä. Uusperheen pari, aikuiset, luovat perheen yhteiset säännöt ja tuovat ne sitten lapsille. Kaikkien tulee hyväksyä, että menneisyydessä on toimittu eri tavoin, oli erilaiset säännöt ja erilaiset tavat toimia. Yhteisten rajojen asettaminen, rakenteiden selvittäminen ja roolien selkeyttäminen lisäävät lasten turvallisuuden tunnetta. Roolien selkeyttämisen tavoitteena on asettaa uusperheen vanhemmat tasavertaisiksi toimijoiksi ja antaa lasten olla lapsen roolissa. Puolisoiden tulee pitää kiinni kahdenkeskisestä ajasta ja sen riittävyydestä sekä tehdä kompromisseja keskinäisen kommunikoinnin edistämiseksi parisuhteen onnellisuuden takaamiseksi. (Malinen & Larkela 2011.) Yhtenä työkaluna rajojen asettamisessa ja perheen yhteisten käytäntöjen luomisessa uusperheet voivat käyttää perhepalavereja. Usein riidat saavat pontta siitä, ettei odotuksista

13 13 ole puhuttu. Perhepalaverissa puhutaan ja sovitaan toimintatavoista, niin että lastenkin ääni tulee kuuluviin. Perhepalaveri on yhteinen hetki arjen keskellä, jossa luodaan yhteydentunnetta ja vahvistetaan perheytymistä. (Malinen & Larkela 2011.) Uusperheen kehitysvaiheet Samoin kuin kaikki perheet ja parisuhteet, myös uusperheet käyvät läpi kehityksen eri vaiheita. Prosessi on pitkä. Eri tutkimusten mukaan uusperheiden perheidentiteetin vakiintumiseen voi mennä 4-15 vuotta. Papernow n vuonna 1984 hahmottelema uusperhesykli kuvaa uusperheen seitsemän kehitysvaihetta. Liikkeelle lähdetään mielikuvavaiheesta ja päädytään ratkaisuun, jolloin uusperheen identiteetti on varma. (Hirvonen & Korhonen 2009.) Mielikuva vaiheessa eletään haaveiden varassa. Toisen puolison lapset otetaan avosylin vastaan ja usko onnelliseen tulevaisuuteen on vahva. Lapset elävät myös omassa haavemaailmassaan toivoen, että isä- tai äitipuoli häviäisi ja omat vanhemmat palaisivat takaisin yhteen. Hiljalleen uusperheen aikuiset alkavat tunnistaa haavekuvia ja luoda joukkuehenkeä samalla kun tunne siitä, ettei kaikki ehkä olekaan hyvin vahvistuu. Pelko uudesta epäonnistumisesta alkaa vaivata. Haavekuvien tunnistamisvaiheessa uusperhe saattaa jakautua myös biologisten linjojen mukaan eli vanhempi saattaa liittoutua biologisen lapsensa kanssa. (Hirvonen & Korhonen 2009.) Kolmannessa tosiasioiden tunnistamisvaiheessa uusperheessä nousee kielteiset tunteet ja alun unelmat kariutuvat. Tämä on vaihe, jossa pari erityisesti tarvitsee tukea ja tietoa. Avoin keskustelu puolisoiden välillä on tärkeää, sillä tämän vaiheen vaarana on, että puolisot lopulta vieraantuvat toisistaan. (Hirvonen & Korhonen 2009.) Selvittelyvaiheessa aletaan käydä läpi vaikeita tunteita ja ristiriitoja. Tunteista puhuminen ja niiden avoin ilmaisu, johtaa usein riitelyyn. Jos oman perheen ympärille ei ole vedetty selkeitä rajoja ne on aiheellista vetää viimeistään nyt rauhoittamaan sekavaa tilannetta. (Hirvonen & Korhonen 2009.)

14 14 Viidettä vaihetta kuvataan toiminnan vaiheeksi, jossa lapset voivat edelleen vastustaa perheen luomia rajoja mutta vanhemmat alkavat työstää ratkaisuja. Perhe alkaa luoda uusperheen omia tapoja ja rituaaleja ja jättää mennet kokemukset taakse. Keskustelut ja neuvottelut alkavat sujua jouhevammin, koska perheellä alkaa olla takanaan yhteistä historiaa. Keskinäinen välittäminen lisääntyy. (Hirvonen & Korhonen 2009.) Yhteyden luomisvaiheessa perhe alkaa vahvistua. Parisuhteelle on luotu perustaa ja perheen eri roolit ovat tarkentuneet. Perhe kykenee käsittelemään vaikeuksia, alkaa ns. meidän lauman aika. Viimeisessä ratkaisuvaiheessa uusperheen identiteetti on vakiintunut eikä perheen tarvitse kysellä oikeutusta olemassaololleen. Perheenjäsenten väliset suhteet muuttuvat avoimemmiksi ja läheisyys, yhteenkuuluvuuden tunne kasvaa. (Hirvonen & Korhonen 2009; Malinen & Larkela 2011.) Sillä missä uusperheen kehitysvaiheessa perhe on uuden lapsen syntymän aikaan, voi olla merkitystä sille minkälaisiksi uudet sisarussuhteet muodostuvat. Jos yhteinen lapsi syntyy uusperheen perustamisen alkuvaiheessa, perheenjäsenillä ei ole ollut mahdollisuutta vielä sopeutua perhemuutokseen. Tässä tilanteessa lapsi etäännyttää muita lapsia. Uusperheen kehityksen keskivaiheessa syntynyt yhteinen lapsi voi ihannetapauksessa vahvistaa yhteisen perhekulttuurin muodostumista. Toisaalta isä- tai äitipuoli voi keskittyä vain yhteiseen lapseen, jolloin perheen sisälle syntyy ydinperhe, josta ei-yhteiset lapset jäävät ulkopuolelle. Vasta viimeisessä kehitysvaiheessa oleva uusperhe pystyy ottamaan vastaan yhteisen lapsen samaan tapaan kuin tilanteessa, jossa ydinperheeseen syntyy uusi sisarus. (Broberg 2010.) Ulkopuolisuuden yhteinen kokemus Erilaiset perhesuhteet ja elämänhistoriat ovat omiaan synnyttämään uusperheissä enemmän ulkopuolisuuden tunteita kuin ydinperheissä. Uusperheessä lapsia voidaan jaotella erilaisiin ryhmiin paitsi biologisten vanhempien ts. alkuperheen suhteen, myös sen suhteen, ovatko vanhemmat eronneet. Uusperheen yhteinen lapsi ei ole kokenut vanhempien eroa. Vastaavasti vanhempien eron läpikäyneet lapset ovat kokeneet elämässään kriisin. Uusperheessä syntyneiden lasten elämän muuttuvana tekijänä ovat

15 15 sisarukset, jotka vaihtavat kotia lähi- ja etävanhemman kodin välillä. (Lahti 2013.) Näin myös asumiskäytännöt ryhmittelevät uusperheen lapsia. Perheen sisälle voi syntyä erilaisia esim. biologisten suhteiden mukaisia puolueita ja usein toisen perheen jäsenet kokevat itsensä ulkopuolisiksi (Malinen & Larkela 2011). Ulkopuolisuutta voivat kokea esim. lapset suhteessa vanhemman uuteen parisuhteeseen; aikuinen suhteessa puolison ja tämän biologisen lapsen suhteeseen sekä aikuinen suhteessa puolison ja tämän ex-puolison suhteeseen. Vauvan synnyttyä ulkopuolisuuden kokemusta syntyy vanhemmille lapsille koska vauvan, äidin ja isän välille muodostuu erityinen yhteys. Ulkopuolisuuden tunnetta voi vähentää puhumalla omista tuntemuksista avoimesti sekä tarkastelemalla tilanteita toisen näkökulmasta. Aikuisen tehtävänä on tunnistaa lapsen ulkopuolisuuden kokemuksia ja sanoittaa sekä selittää niitä lapselle. Uusperheessä ulkopuolisuuden tunteet ovat yhteisiä. Koska kaikilla perheenjäsenillä on tarve sekä kuulua omaan perheeseen ja että olla hyväksytty, voi ulkopuolisuuden tunteista muodostua vääriä tulkintoja, jotka vaikuttavat yksilön käsitykseen itsestään vielä aikuisenakin.

16 16 Lähdeluettelo Broberg, M. (2010): Uusperheen voimavarat ja lasten hyvinvointi. Väestötutkimuslaitoksen julkaisusarja D 52. Väestöliitto Hirvonen, H., Korhonen, A. (toim.) (2009): Vertaistuesta voimaa uusperheen arkeen opas vertaisryhmäohjaajille. Suomen Uusperheellisten Liitto ry. Multiprint, Helsinki. Laajasalo Taina, Salmi Silja (2013): Kun kolmesta tulee neljä. Opas toisen lapsen saaville perheille. Atena kustannus oy Lapsi uusperheessä esite. Lahden kaupungin perheneuvola. Lapsen kanssa erosta eteenpäin projekti. Uusperhetyöryhmä. Suomen Uusperheellisten Liitto ry. Larkela, P. (2012) Uusperheen parisuhde. Perheterapia 3/12. Suomen Mielenterveysseura. AO-PAINO, Mikkeli. Malinen, V., Larkela, P. (2011): Parisuhde uusperheen ydin. Väestöliitto. Oy Fram Ab, Vaasa. Rauha, M. (2003): Äitipuolen käsikirja. Nauti elämästä uusperheessä. WSOY, Helsinki. Ritala-Koskinen, A. (2001) Mikä on lapsen perhe? Tulkintoja lapsen uusperheistä. Väestöntutkimuslaitos. Väestöliitto, D 28. Räisänen, M., Suhonen, M., Wahlberg, K-E. (2013): Uusperheen sisarussuhteet strukturalistisen perheterapian näkökulmasta perheneuvolatyössä. Perheterapia 1/13. Suomen Mielenterveysseura. AO-PAINO, Mikkeli. Wallerstein, J., Lewis, J., Blakeskee, S. (2007): Avioeron perintö. Eron lapset aikuisina. Therapeia-säätiö, Helsinki. Julkaisemattomat lähteet Broberg, M. (2013): Lasten hyvinvointi uusperheessä. Luento Uusperheneuvojakoulutus, Turku. Huttunen, J. (2013): Isä sosiaalisena vanhempana uusperheessä. Luento Uusperheneuvojakoulutus, Turku. Lahti, R. (2013): Uusperhe lapsen silmin? Luento Uusperheneuvojakoulutus, Turku.

17 17 Larkela, P. (2013): Mikä on uusperhe? Tutkimuksia ja tulkintoja uusperheistä. Luento Uusperheneuvojakoulutus, Turku. Sahla, M. (2013): Parisuhde uusperheessä. Luento Uusperheneuvojakoulutus, Turku. Mykkänen-Hänninen, R. (2013): Ero- ja yhteistyövanhemmuus lapsen ja vanhemman silmin. Luento Uusperheneuvojakoulutus, Turku.

Meidän perhe - uusperhe

Meidän perhe - uusperhe Meidän perhe - uusperhe Tekijät: Katja Kurjenrauma, Raision perheneuvola Elina Ketola, Naantalin lastenneuvola Uusperheneuvojakoulutus 2013 Kuvitus: Teemu Niemelä Suomen Uusperheiden Liitto ry Uusperheellisyys

Lisätiedot

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi FM, UUSPERHENEUVOJA KIRSI BROSTRÖM, SUOMEN UUSPERHEIDEN LIITTO RY Uusperheen määrittelyä uusperheellä tarkoitetaan perhettä, jossa

Lisätiedot

Uusperhekoulutus vapaaehtoisille. 14.10.2014 Kati Kuusio

Uusperhekoulutus vapaaehtoisille. 14.10.2014 Kati Kuusio Uusperhekoulutus vapaaehtoisille 14.10.2014 Kati Kuusio Uusperheitä vuonna 2013: 52 709 Alle 18-vuotiaita lapsia 2013: 109 568 Tilastokeskus 2014. Uusperheen määrittelyä Perhe, jossa asuu pariskunnan lisäksi

Lisätiedot

ERO JA VANHEMMUUS. Sirkku Kiesewetter Sosiaalityöntekijä Psykoterapeutti 11.6.2013

ERO JA VANHEMMUUS. Sirkku Kiesewetter Sosiaalityöntekijä Psykoterapeutti 11.6.2013 ERO JA VANHEMMUUS Sirkku Kiesewetter Sosiaalityöntekijä Psykoterapeutti 11.6.2013 A V I O E R O Avioero tuo syyllisyydentäyteinen ja traumaattinen sana. Mistä siinä oikeastaan on kyse? Avioerossa tulevat

Lisätiedot

ISYYS UUSPERHEESSÄ. Pekka Larkela, SUPLI

ISYYS UUSPERHEESSÄ. Pekka Larkela, SUPLI ISYYS UUSPERHEESSÄ Pekka Larkela, SUPLI 1 2 Isyys uusperheessä Biologinen Juridinen Sosiaalinen Psykologinen 3 Erilaisia nimityksiä Perheissä: mm. isä, isi, iskä, kotiisä Eron jälkeen: mm. etä-isä, viikonloppu-isä,

Lisätiedot

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on

Lisätiedot

Pohdittavaa apilaperheille

Pohdittavaa apilaperheille 14.2.2014 Pohdittavaa apilaperheille Pohdittavaa ja sovittavaa ennen lapsen syntymää Perheaikaa.fi luento 14.2.2014 Apilaperheitä, ystäväperheitä, vanhemmuuskumppaneita Kun vanhemmuutta jaetaan (muutenkin

Lisätiedot

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja

Lisätiedot

Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa

Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa Tieto isäksi tulemisesta voi olla iloinen, hämmentävä, odotettu tai pelottava. Ajatus itsestä isänä konkretisoituu miehelle hitaasti mutta varmasti, kun

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland

Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland Teoreettinen lähtökohta Raskausaikana vanhemman varhaiset, tiedostamattomat, esi-verbaaliset kokemukset aktivoituvat ja vaikuttavat mielikuviin vauvasta

Lisätiedot

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA Ulla ja Eero Koskinen Alustus 4.4.2009 SISÄLTÖ Käytökseni lähtökohdat Parisuhteen ja avioliiton kehitysvaiheet Toimivan parisuhteen lähtökohtia Ongelmat avioliitossa Parisuhdesoppa

Lisätiedot

UUSPERHEELLE EVÄITÄ ELÄMÄÄN ESITE AKAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TOIMIPISTEISIIN UUSPERHEIDEN JA AMMATTILAISTEN KÄYTTÖÖN

UUSPERHEELLE EVÄITÄ ELÄMÄÄN ESITE AKAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TOIMIPISTEISIIN UUSPERHEIDEN JA AMMATTILAISTEN KÄYTTÖÖN UUSPERHEELLE EVÄITÄ ELÄMÄÄN ESITE AKAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TOIMIPISTEISIIN UUSPERHEIDEN JA AMMATTILAISTEN KÄYTTÖÖN Sanna Lehtimäki Uusperheneuvojakoulutuksen kehittämistyö 27.10. 2013 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle

Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle 15.4.2014 Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle Tiia Aarnipuu, koulutussuunnittelija tiia.aarnipuu@sateenkaariperheet.fi Mitkä sateenkaariperheet? Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien ihmisten

Lisätiedot

Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi

Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi PARISUHTEEN JA PERHEEN HYVINVOINTI Parisuhde on kahden ihmisen välinen tila, joka syntyy yhteisestä sopimuksesta ja jota molemmat tai jompikumpi

Lisätiedot

Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua. Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko

Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua. Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko 21.8.2013 Neljän pöydänjalan malli o Minä itse o Parisuhde o Kodin ulkopuolinen elämä o Vanhemmuus Mutta

Lisätiedot

TIETOA UUSPERHEILLE TAMPEREELLA

TIETOA UUSPERHEILLE TAMPEREELLA Uusperhe TIETOA UUSPERHEILLE TAMPEREELLA Suomen Uusperheellisten Liitto Uusperheneuvojakoulutus 2014 Sonja Eräranta Marja Olli SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 UUSPERHE... 3 2.1 Uusperheen kehitysvaiheista...

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Miten avioero satuttaisi osapuolia mahdollisimman vähän? Belgiassa Lowenin ja Gentin yliopistoissa on

Lisätiedot

Monimuotoiset perheet

Monimuotoiset perheet Monimuotoiset perheet MITÄ MONINAISUUDEN KOHTAAMINEN VAATII YKSILÖILTÄ JA AMMATTILAISILTA? Erilaisuus mahdollisuutena Juha Jämsä Perhesosiologi VTM Moninaisuuskouluttaja Tietokirjailija Sateenkaariperheet

Lisätiedot

ISYYS KASVAMASSA ISYYDEN MONINAISUUS JA LAINSÄÄDÄNTÖÄ

ISYYS KASVAMASSA ISYYDEN MONINAISUUS JA LAINSÄÄDÄNTÖÄ ISYYS KASVAMASSA ISYYDEN MONINAISUUS JA LAINSÄÄDÄNTÖÄ Pohdi Mieti, mitä Sinulle tulee mieleen sanoista ISÄ, ISYYS. ISÄ Isä on lapsen miespuolinen vanhempi Isyys voidaan määritellä biologisen, sosiaalisen

Lisätiedot

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Toivomme, että PRIDE-valmennuksen ensimmäinen tapaaminen vastasi odotuksiasi ja rohkaistuit jatkamaan pohdintojasi. PRIDE-kotitehtävien

Lisätiedot

Ta T hd hdo hd ll lla j a Ta T idolla Levillä 6 2. 1. 3 13 i S i n kka Kumpula

Ta T hd hdo hd ll lla j a Ta T idolla Levillä 6 2. 1. 3 13 i S i n kka Kumpula Tahdolla Thd ja Taidolla Levillä 6.2.13 Sinikka i Kumpula Parisuhteen Parisuhteen khä khä Ihailu kehrä kehrä Seksuaali Hellyys Intiimiys Arvostus Ti Seksuaalisuus Toisen tunteminen Jatkuvat ristiriidat

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen

KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen 0 Hyvät tulevat vanhemmat, Raskaus ja vanhemmaksi tulo on yksi merkittävimpiä elämän siirtymävaiheita. Tulevan uuden roolin omaksuminen on molemmilla vanhemmilla

Lisätiedot

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen

Lisätiedot

SITOUTUMINEN PARISUHTEESEEN

SITOUTUMINEN PARISUHTEESEEN Sitoutuminen SISÄLTÖ Sitoutuminen parisuhteeseen Sitoutumisen kulmakiviä Ulkoinen ja sisäinen sitoutuminen Näkökulmia avioliittoon Mitä sitoutuminen mahdollistaa? Sitoutumista vaikeuttavia tekijöitä Sitoutuminen

Lisätiedot

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen vaikuttaa

Lisätiedot

PALUUMUUTTAJAN HAASTEET

PALUUMUUTTAJAN HAASTEET PALUUMUUTTAJAN HAASTEET YKSI PERHE MONTA KULTTUURIA Siirtolaisuusinstituutti, Turku 16.-17.11.2010 Päivi Oksi-Walter psykologi Tampereen kaupungin perheneuvola Monikulttuurisuus kasvava pääoma Suomessa

Lisätiedot

Minna Rintala. Uusperheneuvojakoulutus 2014. Lopputyö

Minna Rintala. Uusperheneuvojakoulutus 2014. Lopputyö Minna Rintala Uusperheneuvojakoulutus 2014 Lopputyö Äitipuolen ABC SISÄLLYS 1. Johdanto 3 2. Uusperhe 3 2.1 Mikä uusperhe? 3 4 2.2 Uusperheen kehitysvaiheet 4 6 3. Äitipuolet 6 3.1 Äitipuolimyytit 6 7

Lisätiedot

Mummot, muksut ja kaikki muut

Mummot, muksut ja kaikki muut Mummot, muksut ja kaikki muut Keitä perheeseen kuuluu? Mikä on perheessä pyhää? Perhekerho- ja pikkulapsityön neuvottelupäivät 17.-18.3.2011 Meillä siihen kuuluu meidän lisäksi mun vanhemmat ja sisarukset,

Lisätiedot

Miten lapsia tehdään?

Miten lapsia tehdään? 2.5.2013 Miten lapsia tehdään? Anna Moring Koulutussuunnittelija anna.moring@sateenkaariperheet.fi Erilaisia sateenkaariperheitä Ydinperheitä (naisparin tai miesparin) Apilaperheitä (2 miestä + nainen,

Lisätiedot

Vauva näkyvissä! Suvi Laru, Perheverkko. 18.11.2013 Suvi Laru, laillistettu psykologi

Vauva näkyvissä! Suvi Laru, Perheverkko. 18.11.2013 Suvi Laru, laillistettu psykologi Vauva näkyvissä! Suvi Laru, Perheverkko Suvi Laru, laillistettu psykologi Onneksi olkoon! Hip hei hurraa! Matka vanhemmuuteen alkamassa. Raskaus koskettaa koko kehoa, mieltä, naiseutta, mieheyttä, ihmissuhteita

Lisätiedot

SIJAIS- JA ADOPTIOPERHEIDEN KOHTAAMINEN JA TUKEMINEN NEUVOLASSA

SIJAIS- JA ADOPTIOPERHEIDEN KOHTAAMINEN JA TUKEMINEN NEUVOLASSA SIJAIS- JA ADOPTIOPERHEIDEN KOHTAAMINEN JA TUKEMINEN NEUVOLASSA Valtakunnalliset neuvolapäivät 9.-10.10.2013, Helsinki Sanna Mäkipää, terveydenhoitaja, TtM, kouluttaja, työnohjaaja (koulutuksessa) Tmi

Lisätiedot

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen

Lisätiedot

Mentalisaatiokyvyn kehittyminen

Mentalisaatiokyvyn kehittyminen Mentalisaatiokyvyn kehittyminen RF kyky kehittyy vain vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa varhaiset ihmissuhteet myöhemmät ihmissuhteet terapiasuhde Lapsen mentalisaatiokyky voi kehittyä vain jos

Lisätiedot

PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA

PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA MONIKULTTUURISET PERHEET - 50.000 perhettä, joissa vähintään toinen puolisoista tai ainoa vanhempi puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea (v.2005) -

Lisätiedot

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 3. lokakuuta 2012 Miessakit ry ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 Isätyöntekijä Ilmo Saneri Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi

Lisätiedot

SUKUPUOLEN MONINAISUUS PERHEESSÄ JA LASTEN TARPEET. Maarit Huuska

SUKUPUOLEN MONINAISUUS PERHEESSÄ JA LASTEN TARPEET. Maarit Huuska SUKUPUOLEN MONINAISUUS PERHEESSÄ JA LASTEN TARPEET Maarit Huuska 1. LAPSET 2. VANHEMMAT SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON Osa ihmisyyttä. Osa luontoa. Tunnettu kaikissa kulttuureissa. Kuuluu Suomen historiaan.

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Keinu. Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea

Keinu. Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea Keinu Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea Keinu tukee lasta ja vahvistaa perheiden yhteistyötä Perhehoidosta tuli lastensuojelun sijaishuollon ensisijainen hoitomuoto vuoden 2012

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot

Monikkovanhemmuuden ilot ja haasteet

Monikkovanhemmuuden ilot ja haasteet Monikkovanhemmuuden ilot ja haasteet Ulla Kumpula Suomen Monikkoperheet ry 6.6.2013 Ulla Kumpula 1 Luennon tarkoitus Tuoda esiin sitä, millaista on tulla kaksosten tai kolmosten vanhemmaksi Tuoda esiin

Lisätiedot

Perhesuhteet ja lasten hyvinvointi. SKIDI-KIDS TUTKIMUSOHJELMA 3.12.2014 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto

Perhesuhteet ja lasten hyvinvointi. SKIDI-KIDS TUTKIMUSOHJELMA 3.12.2014 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Perhesuhteet ja lasten hyvinvointi SKIDI-KIDS TUTKIMUSOHJELMA 3.12.2014 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Lasten emotionaalinen turvallisuus moninaisissa perhesuhteissa (EMSE) Perhesuhteet

Lisätiedot

Lasten huoltajuudesta eron jälkeen. Osmo Kontula Tutkimusprofessori

Lasten huoltajuudesta eron jälkeen. Osmo Kontula Tutkimusprofessori Lasten huoltajuudesta eron jälkeen Osmo Kontula Tutkimusprofessori Osmo Kontula 16.5.214 Tutkimuksen aineisto Vuonna 25 avo- tai avioliiton solmineet: Lkm % Otos 1. Naimisissa olevat suomenkieliset 726

Lisätiedot

SISARUSSUHTEET UUSPERHEESSÄ

SISARUSSUHTEET UUSPERHEESSÄ SISARUSSUHTEET UUSPERHEESSÄ Menetelmiä sisarussuhteiden havainnointiin sekä tukemiseen Riikka Rask Uusperheneuvojakoulutus Turku 2015 Hanketehtävä SISÄLLYS JOHDANTO 1 KIINTYMYSSUHDE 2 SISARUSSUHTEET UUSPERHEESSÄ

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee?

SISÄLTÖ. Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee? Teot SISÄLTÖ Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee? Lapsen taidot Tärkeitä kysymyksiä Yhteinen aika Tutkittua tietoa Teot ovat valintoja

Lisätiedot

Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut

Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut Isän ja äidin välissä. Lapsen kuulemisen psykologinen kehys huolto- ja

Lisätiedot

Odotusaika. Hyvät vanhemmat

Odotusaika. Hyvät vanhemmat Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhtstoiminta-alue Janakkalan neuvola Odotusaika Hyvät vanhemmat Lapsen odotus ja syntyminen ovat suuria ilonaihta. Ne tuovat kuitenkin myös uusia haastta perheelämään

Lisätiedot

Elämää uusperheessä. Retrospektiivinen tutkimus uusperhe-elämästä ja perhesuhteista lapsuuden muistoina. Pro gradu tutkielma

Elämää uusperheessä. Retrospektiivinen tutkimus uusperhe-elämästä ja perhesuhteista lapsuuden muistoina. Pro gradu tutkielma Elämää uusperheessä Retrospektiivinen tutkimus uusperhe-elämästä ja perhesuhteista lapsuuden muistoina. Pro gradu tutkielma Jenni Laukkanen 0233783 Kasvatustieteiden tiedekunta Luokanopettajakoulutus Lapin

Lisätiedot

Isän vanhemmuus eron jälkeen

Isän vanhemmuus eron jälkeen Isän vanhemmuus eron jälkeen Miestyön foorumi Työpajaesitys 31.5.-1.6.2011 Riitta Mykkänen-Hänninen Koulutuspäällikkö Lastensuojelun Keskusliitto / Neuvokeskus-projekti Neuvokeskus-projekti 2010-2012 Yhden

Lisätiedot

Eron jälkeinen isyys. Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke

Eron jälkeinen isyys. Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke Eron jälkeinen isyys Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miessakit ry miehiä tukevaa hyvinvointityötä

Lisätiedot

Yksinhuoltajana monikkoperheessä

Yksinhuoltajana monikkoperheessä Yksinhuoltajana monikkoperheessä J A N N A R A N T A L A L A S T E N P S Y K I A T R I A N E R I K O I S L Ä Ä K Ä R I P A R I - JA P E R H E P S Y K O T E R A P E U T T I 4. 9. 2 0 1 5 w w w. j a n n

Lisätiedot

Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja

Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja Lyhyesti projektista: Folkhälsans Förbund on yhteistyössä TYKS:in ja Turun yliopiston tutkijoiden ja kliinikoiden kanssa kehittänyt raskausajan päiväkirjan jota on

Lisätiedot

SATEENKAARIPERHE NEUVOLASSA

SATEENKAARIPERHE NEUVOLASSA SATEENKAARIPERHE NEUVOLASSA Vinkkejä kohtaamiseen Sateenkaariperheet Sateenkaariperheet ovat lapsiperheitä, joissa jompikumpi tai useampi vanhempi kuuluu seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön Termin määritelmä

Lisätiedot

Tarja Hietikko. Uusperheneuvojakoulutus 2015 Kehittämishanke

Tarja Hietikko. Uusperheneuvojakoulutus 2015 Kehittämishanke Sosiaalisen vanhemmuuden tukeminen uusperheessä kontekstina nuorisopsykiatrian osasto ja joustavien hoitomuotojen poliklinikka Kanta-Hämeen keskussairaalassa Tarja Hietikko Uusperheneuvojakoulutus 2015

Lisätiedot

OHJAUS NEUVOLASSA ADOPTIO- JA SIJAISPERHEILLE SEKÄ UUSPERHEILLE

OHJAUS NEUVOLASSA ADOPTIO- JA SIJAISPERHEILLE SEKÄ UUSPERHEILLE OHJAUS NEUVOLASSA ADOPTIO- JA SIJAISPERHEILLE SEKÄ UUSPERHEILLE Valtakunnalliset neuvolapäivät 3.-4.11.2010, Helsinki Sanna Mäkipää, terveydenhoitaja, TtM, kouluttaja Tmi Capacitas Familia NYKYTILANNE

Lisätiedot

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA Neuvolan perhetyö Kaarinassa Vuonna 2014 neuvolan perhetyö on vakiinnuttanut paikkansa osana ennaltaehkäisevää palvelujärjestelmää. Neuvolan perhetyössä toimii kaksi perheohjaajaa

Lisätiedot

RASKAUDENAIKAINEN VANHEMMAN JA SYNTYVÄN LAPSEN VUOROVAIKUTUSTA TUKEVA HAASTATTELU

RASKAUDENAIKAINEN VANHEMMAN JA SYNTYVÄN LAPSEN VUOROVAIKUTUSTA TUKEVA HAASTATTELU RASKAUDENAIKAINEN VANHEMMAN JA SYNTYVÄN LAPSEN VUOROVAIKUTUSTA TUKEVA HAASTATTELU Muokattu The European Early Promotion -projektin, Lasten psyykkisten häiriöiden ehkäisy lastenneuvolassa / Varhaisen vuorovaikutuksen

Lisätiedot

LAPSEN EROKRIISI (1/2)

LAPSEN EROKRIISI (1/2) LAPSEN EROKRIISI (1/2) Tässä diasarjassa käydään lyhyesti läpi lapsen huostaanoton tai sijoituksen jälkeistä aikaa lapsen eroa vanhemmastaan ja siitä seuraavan kriisin näkökulmasta. Lähde: Virpi Kujala,

Lisätiedot

ONNEKSI OLKOON, TEILLE TULEE VAUVA

ONNEKSI OLKOON, TEILLE TULEE VAUVA Sinusta tulee isä! ONNEKSI OLKOON, TEILLE TULEE VAUVA Isä on lapselle tärkeä ja isyys on elämänmittainen tehtävä. Isät osallistuvat aikaisempaa enemmän perheen arkeen ja lastensa elämään. Isien vastuualueet

Lisätiedot

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE Anne Valkeapää Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät, Seinäjoki ESITYKSEN ETENEMINEN Tutkimustyön

Lisätiedot

Kuka kuuluu perheeseen?

Kuka kuuluu perheeseen? Kuka kuuluu perheeseen? Lasten ja aikuisten käsityksiä perheen rajoista eron jälkeen VI Erofoorumi 3.11.2015 Säätytalo Anna-Maija Castrén, Dos., VTT, yliopistonlehtori (ma.) anna-maija.castren@uef.fi Luennon

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Uusperhetietoutta kriisityöntekijöille ja kriisityötä tekeville vapaaehtoisille KOULUTUSPAKETTI

Uusperhetietoutta kriisityöntekijöille ja kriisityötä tekeville vapaaehtoisille KOULUTUSPAKETTI Uusperhetietoutta kriisityöntekijöille ja kriisityötä tekeville vapaaehtoisille KOULUTUSPAKETTI Kati Kuusio Uusperheneuvojakoulutus 2014 2 Sisältö 1. Aluksi... 3 2. Kriisikeskus Mobile... 4 3. Kriisityöntekijöiden

Lisätiedot

Lasta odottavan perheen mielenterveys

Lasta odottavan perheen mielenterveys Lasta odottavan perheen mielenterveys Valtakunnalliset neuvolapäivät 9.10.2013 Anna-Maija Martelin Raskausajan psyykkiset prosessit Vanhemmaksi kasvaminen Suhde omiin vanhempiin ja lapsuuden kokemukseen

Lisätiedot

Ryhmän kehittyminen. Opintokeskus Kansalaisfoorumi Avaintoimijafoorumi

Ryhmän kehittyminen. Opintokeskus Kansalaisfoorumi Avaintoimijafoorumi Ryhmän kehittyminen Opintokeskus Kansalaisfoorumi Avaintoimijafoorumi Ryhmän toiminta Ryhmän toiminnassa on lainalaisuuksia ja kehitysvaiheita, joita kaikki ryhmät joutuvat työskentelynsä aikana käymään

Lisätiedot

Näkökulmia mieslähtöiseen hyvinvointiosaamiseen. Matti Rimpelä Miestyön Foorumi IV 1.6.2011 Kokoushotelli Rantapuisto, Helsinki

Näkökulmia mieslähtöiseen hyvinvointiosaamiseen. Matti Rimpelä Miestyön Foorumi IV 1.6.2011 Kokoushotelli Rantapuisto, Helsinki Näkökulmia mieslähtöiseen hyvinvointiosaamiseen Matti Rimpelä Miestyön Foorumi IV 1.6.2011 Kokoushotelli Rantapuisto, Helsinki Poika Kevätpörriäisessä 1972 Mitä eroa on miehillä ja naisilla? Miehet kuolee

Lisätiedot

KOKEMUKSIA ISÄRYHM RYHMÄN INTEGROIMISESTA OSAKSI PERHEVALMENNUSTA MÄNTSM

KOKEMUKSIA ISÄRYHM RYHMÄN INTEGROIMISESTA OSAKSI PERHEVALMENNUSTA MÄNTSM 10. maaliskuuta 2009 Miessakit ry KOKEMUKSIA ISÄRYHM RYHMÄN INTEGROIMISESTA OSAKSI PERHEVALMENNUSTA MÄNTSM NTSÄLÄSSÄ Ilmo Saneri Isyyden tueksi hanke Jarna Elomaa Neuvolatoiminnan vastaava Mäntsälä Annankatu

Lisätiedot

Varhainen vanhemmuus ja sen haavoittuvuus

Varhainen vanhemmuus ja sen haavoittuvuus Varhainen vanhemmuus ja sen haavoittuvuus Luento 2007 Marja Schulman Marja Schulman 1 Äidin kannattelukyky Kun äidin kannattelun voimavarat riittävät 1. äiti suojaa vauvaa liian voimakkailta ärsykkeiltä,

Lisätiedot

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VARHAISESTA TUESTA 28.9.2011 1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti ja theraplay-terapeutti kehittämispäällikkö, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto KEHITYKSEN

Lisätiedot

Hyvinvoinnin peruspalvelut tasavertaisen vanhemmuuden tukena Rovaniemi 22.9.09. Jouko Huttunen Kasvatustieteiden laitos skylän n yliopisto

Hyvinvoinnin peruspalvelut tasavertaisen vanhemmuuden tukena Rovaniemi 22.9.09. Jouko Huttunen Kasvatustieteiden laitos skylän n yliopisto Hyvinvoinnin peruspalvelut tasavertaisen vanhemmuuden tukena Rovaniemi 22.9.09 Jouko Huttunen Kasvatustieteiden laitos Jyväskyl skylän n yliopisto Esityksen teemat I. Vanhemman oikeudet ja velvollisuudet

Lisätiedot

Hengitysliitto Heli ry:n opas. Keskoslapsen sisarukset

Hengitysliitto Heli ry:n opas. Keskoslapsen sisarukset Hengitysliitto Heli ry:n opas 4 Keskoslapsen sisarukset Keskoslapsen sisarukset Keskosen syntymä on perheelle ja sisaruksille äkillinen muutos odotettuun tapahtumaan. Äiti joutuu yllättäen sairaalaan,

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Mielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop 22.10.2013

Mielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop 22.10.2013 Mielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop 22.10.2013 Ansa Haavikko Maahanmuuttajavanhemman näkökulma Maahanmuutto ja erityisesti pakolaisuus kuormittaa mielenterveyttä

Lisätiedot

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä TULOHAASTATTELU Nimi Nuoren nro Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä Tulohaastattelun tarkoituksena on nuoren mielipiteiden kuuleminen ja nuoren tilanteen laajempi

Lisätiedot

ARKI & RAKKAUS. Terhi Väisänen Psykoterapeutti, parisuhdekouluttaja

ARKI & RAKKAUS. Terhi Väisänen Psykoterapeutti, parisuhdekouluttaja ARKI & RAKKAUS Terhi Väisänen Psykoterapeutti, parisuhdekouluttaja 1 Parisuhdevaiheista Symbioosivaihe Rakastuneena oleminen Sulautuminen, honey moon, olemme yhtä Kiintymyksen ja huolehtimisen eli tunnesiteen

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Kasvu äidiksi Nainen siirtyy vauvan myötä äitiystilaan (Stern) Pystynkö pitämään pienen

Lisätiedot

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission Leaving Certificate 2011 Marking Scheme Finnish Higher Level VASTAUKSET I Tehtävä: Vastaa kaikkiin kysymyksiin. 1. Selitä omin sanoin seuraavat

Lisätiedot

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään?

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? RINTASYÖPÄYHDISTYS / DOCRATES Eva Nilson 13.10.2011 Kun äiti sairastaa, mikä on toisin? Syöpä on ruumiin sairaus, mutta se

Lisätiedot

LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA 1 LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN TIEDOT Lapsen nimi Henkilötunnus Kotiosoite Kotipuhelinnumero Äiti/puoliso Isä/puoliso Puhelinnumero Puhelinnumero Osoite Osoite Työpaikka ja puhelinnumero

Lisätiedot

Uusperheet perheneuvolassa

Uusperheet perheneuvolassa Uusperheet perheneuvolassa Tietoa ja menetelmiä Merja Räsänen Kehittämistehtävä Uusperheneuvojakoulutus 2014-2015 Sisällys 1 JOHDANTO... 2 2 EROAMINEN JA SEN MONINAISUUS... 3 2.1 Eronneisuus Suomessa...

Lisätiedot

Luennon sisältö. Millainen on hyvä ero? Ero psykologisena ja oikeudellisena prosessina. Hyvään eroon kannustaminen ja ohjaaminen

Luennon sisältö. Millainen on hyvä ero? Ero psykologisena ja oikeudellisena prosessina. Hyvään eroon kannustaminen ja ohjaaminen Nettiluento: Millainen on hyvä ero ja miten vältän huoltoriidan PsyJuridica & Väestöliitto Helinä Häkkänen-Nyholm, PsT, oikeuspsykologian dosentti, psykoterapeutti www.psyjuridica.com Luennon sisältö Millainen

Lisätiedot

Erilaista, samanlaista sisaruutta ja ihanan älytöntä touhua! - Sisarussuhteet erityislapsiperheessä

Erilaista, samanlaista sisaruutta ja ihanan älytöntä touhua! - Sisarussuhteet erityislapsiperheessä Erilaista, samanlaista sisaruutta ja ihanan älytöntä touhua! - Sisarussuhteet erityislapsiperheessä Projektipäällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto ry pia.molsa@kvtl.fi // puh. 0207 718 326 Sisaruussuhde

Lisätiedot

UUSPERHE PERHEENÄ 13.10.2011. Pekka Larkela, Perheterapeutti VET Nina Wasenius-Frantsi, Uusperheneuvoja SUPLI

UUSPERHE PERHEENÄ 13.10.2011. Pekka Larkela, Perheterapeutti VET Nina Wasenius-Frantsi, Uusperheneuvoja SUPLI UUSPERHE PERHEENÄ 13.10.2011 Pekka Larkela, Perheterapeutti VET Nina Wasenius-Frantsi, Uusperheneuvoja SUPLI Otimme itsemme ja lapsemme. Synnytimme historioistamme yhdessä perheen -Uusperheen (Ketola-Orava

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

Perhe- ja nuorisoneuvolapalvelut

Perhe- ja nuorisoneuvolapalvelut Perheneuvolat ja nuorisoneuvola turvaavat lasten, nuorten ja perheiden hyvää psykososiaalista kehitystä ja tulevaisuutta yhteistyössä perheiden ja eri toimijoiden kanssa. Palvelut ovat luottamuksellisia,

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

Havaintoja ja käytäntöjä isien kohtaamisesta ja isyyden tukemisesta

Havaintoja ja käytäntöjä isien kohtaamisesta ja isyyden tukemisesta Havaintoja ja käytäntöjä isien kohtaamisesta ja isyyden tukemisesta Mitä vauva toivoo- hankkeen seminaari 13.3.2013 Sari Hellstén Miestyönkehittäjä Ensi- ja turvakotien liitto ry Mikä haastaa muutokseen

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN.

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN Tuomo Lähdeniemi Aamu- ja iltapäivätoiminnan Osallistujia 4 469 seuranta 2012 Ohjaajat

Lisätiedot