Arvio Maarinaukion ja Lahdenpohjan asemakaavojen vaikutuksista Laajalahden Natura-alueen luontoarvoihin

Transkriptio

1 Arvio Maarinaukion ja Lahdenpohjan asemakaavojen vaikutuksista Laajalahden Natura-alueen luontoarvoihin Espoon kaupunki Rauno Yrjölä Ympäristötutkimus Yrjölä Oy

2 Sisällys: 1. JOHDANTO NATURA-ARVIOINNIN TARPEELLISUUS YMPÄRISTÖMINISTERIÖN OHJEISTUKSEN MUKAAN AINEISTO, MENETELMÄT JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT NATURA-ALUEEN KUVAUS SUOJELUPERUSTEET HANKKEIDEN KUVAUS... 8 MAARINAUKIO (RAIDE-JOKERI, VAISALANTIE), Alueen nykytila... 8 Asemakaavan sisältö ja mitoitus... 8 LAHDENPOHJA (RAIDE-JOKERI, LAAJARANTA) Alueen nykytila Asemakaavan sisältö ja mitoitus MUUT HANKKEET, JOILLA SAATTAA OLLA YHTEISVAIKUTUKSIA NATURA-ALUEESEEN LUONTOSELVITYKSET JA MUUT LUONTOTIEDOT Suunniteltuja hoitotoimia VAIKUTUKSET JA VAIKUTUSALUE ARVIO KAAVAMUUTOSTEN VAIKUTUKSISTA NATURA 2000 ARVOIHIN ARVIO HANKKEEN VAIKUTUKSESTA NATURA-ALUEEN LUONTOTYYPPEIHIN JA KASVILLISUUTEEN ARVIO HANKKEEN VAIKUTUKSESTA LINTUIHIN ARVIO HANKKEEN VAIKUTUKSESTA LEPAKOIHIN JA LIITO-ORAVAAN ARVIO HANKKEEN VAIKUTUKSESTA NATURA-ALUEEN YHTENÄISYYTEEN VAIKUTUSTEN MERKITTÄVYYS YHTEISVAIKUTUSTEN MERKITTÄVYYDEN ARVIOINTI JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT VAIKUTUSTEN LIEVENTÄMINEN SEURANNAN TARKASTELU YHTEENVETO LUONTOVAIKUTUKSISTA JA SUOSITUKSET LÄHTEET: Ympäristötutkimus Yrjölä Oy PL Klaukkala 2

3 1. JOHDANTO Laajalahden Natura 2000 alue sijaitsee Espoon ja Helsingin rajalla, Otaniemen pohjoispuolella. Alue on Euroopan yhteisön tärkeänä pitämä alue (SCI) sekä erityissuojelualue (SPA). Natura-alue on monipuolinen ja merkittävä luontokokonaisuus. Siihen sisältyy 1979 perustettu Laajalahden luonnonsuojelualue (pinta-ala n. 1,9 km²). Lintujen tärkein pesimäalue on Laajalahden läntinen, voimakkaasti ruovikon valtaama pohjukka Otaniemen pohjoispuolella. Lisäksi lahdella olevat Madeluodot ovat lokki- ja vesilintujen pesimäaluetta. Luontotyypeistä laaja-alaisin on Laajat matalat lahdet, jota pääosa alueesta edustaa. Lisäksi alueella on rantaniittyä ja kosteaa suurruohokasvillisuutta, metsäalueella on pienialaisia lehtoja. Uudenmaan ympäristökeskus on 2000-luvulla Life hankkeissa niittänyt ja kunnostanut Laajalahden Otaniemen puolella sijaitsevaa rantaniittyä ja luhtaa, sekä tehnyt alueella linnustonseurantaa. Kunnostuksilla luotiin Suomenlahden rannikkoa pitkin kulkevalla muuttoreitille Itämeren eteläosassa ja Pohjanmeren rannikoilla talvehtiville vesilinnuille ja kahlaajille sopivia levähdysalueita. Hankkeessa raivattiin ruovikoituneita rantaniittyjä sekä lisättiin avoveden osuutta umpeutuvilla lintulahdilla. Laajalahdella on kunnostusten jälkeen levähtänyt parhaimmillaan satoja kahlaajia sekä tuhansia vesilintuja ja hanhia. Erityisesti syysmuuttokaudella levähtävien lintujen määrä on suuri. Maarinaukion ja Lahdenpohjan asemakaavat sijoittuvat Laajalahden länsireunalle. Espoon kaupunki laatii molempiin asemakaavoihin muutosta. Kaava-alueiden kautta tulee kulkemaan Raide-Jokeri yhteys, ja rakentamisen määrään ja sijoitteluun tulee pieniä muutoksia. Kaavaalueille on tehty Natura-arviot Raide-Jokerista ja Kehä I:n parantamisesta (Erävuori 2016, Bonn 2005) ja arviot ovat olleet jo lausunnolla ELY-keskuksessa ja Metsähallituksessa. Lisäksi on tehty Natura-arvio koko lahden ympärillä olevien hankkeiden yhteisvaikutuksesta (Erävuori & Parviainen 2016). Tuo arvio ei ole ollut lausunnolla ELY-keskuksessa. Natura-arvioiden laatimisen jälkeen Raide-Jokerin vaatima katualuevaraus on tarkentunut, Lahdenpohjan asemakaavan eteläosan ET-alue on laajentunut ja sille osoitettu rakennusoikeus on kasvanut. Tässä arviossa käsitellään näiden muutoksien vaikutusta Natura-alueeseen. Maarinaukion ja Lahdenpohjan asemakaavojen alta poistuu jonkin verran myös puustoista aluetta lahden länsireunalla. Puustoinen rantavyöhyke on aiemmissa selvityksissä arvioitu tärkeäksi kulkureitiksi mm. liito-oravalle ja lepakoille. Vuonna 2016 Metsähallitus vastaavasti aloitti laitumen laajentamisen Natura-alueen länsiosassa Natura-alueen rajaan asti. Raide- Jokerin linja Kehä I:n tiekäytävän ja suojelualueen välissä vähentää myös puuston määrää. Yhdessä näillä toimilla voi olla vaikutusta alueen suojeluarvoille sekä esimerkiksi lepakoiden ja liito-oravien mahdollisuuksiin liikkua Otaniemestä Laajalahteen. Tässä arviossa selvitetään asemakaavojen mahdollisia vaikutuksia alueen luontoarvoihin. Arvion on laatinut Espoon kaupungille FT Rauno Yrjölä. Espoossa työtä on ohjannut maisema-arkkitehti Aino Aspiala, asemakaavainsinööri Thuy Pham-Linko, 3

4 suunnittelupäällikkö Leena Kaasinen, aluearkkitehti Meiri Siivola, arkkitehti Kaisa Rauhalammi ja ympäristöasiantuntija Laura Lundgren. Kuva 1-1. Natura-alueen rajaus. (Maanmittauslaitos, avoimet kartta-aineistot 2013) 2. NATURA-ARVIOINNIN TARPEELLISUUS YMPÄRISTÖMINISTERIÖN OHJEISTUKSEN MUKAAN Ympäristöministeriön ohjeistuksen mukaan arviointivelvollisuus koskee valtioneuvoston päätöksissä lueteltuja alueita, joita on päätetty ilmoittaa lintudirektiivin mukaisiksi SPAalueiksi tai ehdottaa luontodirektiivin mukaisiksi SCI-alueiksi tai jotka on jo sisällytetty komission päätöksellä Natura 2000 verkostoon. Arviointivelvollisuus syntyy, mikäli hankkeen vaikutukset a) kohdistuvat Natura alueen suojelun perusteena oleviin luontoarvoihin, b) ovat luonteeltaan heikentäviä, c) laadultaan merkittäviä ja d) eivätkä ole objektiivisten seikkojen perusteella poissuljettuja. Koska kaava-alueet ovat aivan kiinni Natura 2000 alueessa, merkittäviä haitallisia vaikutuksia saattaa syntyä. Natura-arvioinnissa käsitellään pääasiassa hankkeen tai suunnitelman vaikutuksia niihin luontotyyppeihin ja lajeihin, jotka on mainittu Natura-alueen suojeluperusteina. Nämä vaikutukset eivät saa olla sellaisia, että alueiden tietolomakkeilla mainitut arvot heikentyvät. Mikäli haitallisia vaikutuksia arvioidaan olevan, ne on pyrittävä poistamaan tai hanke peruuttamaan. Jos alueella on tiedossa muita merkittäviä luontoarvoja, joita tietolomakkeella ei ole mainittu, myös ne tulee huomioida arvioinnissa. Natura-arvioinnin perusteena on, että kaavan toteutuksella saattaa olla vaikutuksia Naturaalueelle. 4

5 Kaavoituksen ja sitä seuraavan rakentamistoiminnan mahdollisesti aiheuttamia haitallisia vaikutuksia ovat mm. seuraavat: melu autoliikenteen, veneiden ja ihmisten liikkumisen aiheuttama mahdollinen häiriö mm. linnustolle mahdollisten korkeiden rakennusten aiheuttama törmäysriski linnuille veden laadun huonontuminen rakentamistoiminnan ja hulevesien takia (ravinteet, haitalliset aineet) pohjan ja vesikasvillisuuden peittyminen rakentamispaikoilta kulkeutuvasta hienojakoisesta sedimentistä luontotyyppien muuttuminen suoraan rakentamistoimien takia tai välillisesti ihmisten liikkumisen takia Natura-arvioinnin yhtenä arviointiperusteena on suotuisan suojelutason säilyminen. Suotuisa suojelutaso voidaan määritellä (Söderman 2003): Eliölaji: Eliölajin suojelutaso on suotuisa, kun laji pystyy pitkällä aikavälillä säilymään elinvoimaisena luontaisissa elinympäristöissään (LSL 5 ). Luontotyyppi: Luontotyypin suojelutaso on suotuisa, kun sen luontainen levinneisyys ja kokonaisala riittävät turvaamaan luontotyypin säilymisen ja sen ekosysteemin rakenteen ja toimivuuden pitkällä aikavälillä sekä luontotyypille luonteenomaisten eliölajien suojelutaso on suotuisa. Natura-arviossa otetaan kantaa myös alueen eheyden (integrity) säilymiseen. Alueen eheyden korostaminen voi tarkoittaa, että vaikka vaikutukset eivät olisi mihinkään luontotyyppiin tai lajiin yksinään merkittäviä, vähäiset tai kohtalaisen suuret vaikutukset moneen lajiin ja luontotyyppiin saattavat heikentää alueen ekologista rakennetta tai toimintaa merkittävästi. 3. AINEISTO, MENETELMÄT JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT Natura-arvioinnissa on oltava riittävät tiedot hankkeesta sekä hankkeen kohteena olevista luontoarvoista. Hankkeen tiedot perustuvat Espoon kaupungin tekemiin asemakaavojen muutoksiin sekä valmisteluaineiston muuhun materiaaliin. Maarinaukion asemakaavan muutosehdotus on päivätty Lahdenpohjan asemakaavaehdotus on päivätty Molemmat ehdotukset olivat nähtävänä MRA 27 mukaisesti Luontotiedot on kerätty alueen voimassa olevasta Natura- tietolomakkeesta ja valmisteilla olevan Natura-tietolomakkeen luonnoksesta, Suomen ympäristökeskukselta ja alueen aiemmista Natura-arvioista. Tämän Natura-arvioinnin ohjeistuksena on käytetty pääasiassa seuraavia lähteitä: Söderman, T. 2003: Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi kaavoituksessa, YVA-menettelyssä ja Natura-arvioinnissa.- Ympäristöopas 109. Suomen ympäristökeskus. 5

6 European Commission Environment DG 2001: Assessment of plans and projects significantly affecting Natura 2000 sites. Methodological guidance on the provisions of Article 6(3) and (4) of the Habitats Directive 92/43/EEC. Vaikutuksia on arvioitu asiantuntija-arviona. Hankkeen tietoja ja toisaalta tietoa lajistosta on tarkasteltu rinnakkain ja subjektiivisesti arvioitu onko merkittävä vaikutus mahdollinen. Jos on, on arvioitu miten se voitaisiin estää. Lisäksi apuna on käytetty muita arvioita alueelta, mm. yhteisvaikutusarviota (Erävuori & Parviainen 2016). 4. NATURA-ALUEEN KUVAUS Laajalahti on linnustoltaan kansainvälisesti arvokas, matala, avara ja ruovikkoinen merenlahti itäisessä Espoossa. Rajaukseen kuuluu varsinaisen ruovikkoalueen lisäksi myös entistä peltoa ja pensaikkoa mantereen puolelta sekä avoimempaa vesialuetta ulompana lahdella. Alue muodostaa ekologisen kokonaisuuden, johon kuuluun merenlahden ja -rannan biotooppeja. Rantaniittyjä ja -peltoja on niitetty ja laidunnettu vielä 1960-luvulla, mutta ne ovat vuosien saatossa pensoittuneet. Järviruoko on myös vallannut lisää alaa. Laidunnuksella ja kunnostustoimilla umpeenkasvua on saatu hidastumaan. Laajalahti on pääkaupunkiseudulla merkittävä opetuskohde. Lähistöllä sijaitsevassa Villa Elfvikissä toimii Espoon kaupungin ympäristövalistuskeskus, jossa järjestetään mm. luontokoulu- ja kurssitoimintaa sekä erilaisia luonto- ja ympäristöaiheisia näyttelyitä. Laajalahden luonnonsuojelualueella on luontopolku lintutorneineen. Laajalahti on kansainvälisesti arvokas lintuvesi. Muutonaikaisena levähdysalueena se on yksi Suomen etelärannikon parhaista. Alueella pesii vuosittain noin 250 vesilintuparia. Muutonaikainen merkitys on kasvanut 1990-luvulla veden laadun paranemisen ja pohjakasvillisuuden elpymisen myötä. Alueella levähtää ja pesii useita lintudirektiivin lajeja. Alue on tärkeä myös linnuston tutkimukselle. Ruovikko- ja pensaikkoalueella tehdään mm. lintujen rengastusta ja lepäilijöiden laskentaa. Alue kuuluu valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan ja se on asetuksella rauhoitettua luonnonsuojelualuetta SUOJELUPERUSTEET Koodi Kunta Pinta-ala Aluetyyppi FI Espoo 192 ha SCI ja SPA Seuraavassa on esitetty alueen luontoarvot alueen Natura-tietolomakkeen ja sen uuden luonnoksen perusteella. Nykyisen Natura-tietolomakkeen mukaiset lajit on korostettu. 6

7 Yliviivatut lajit = nykyisellä tietolomakkeella olevat lajit, jotka poistettu tietolomakkeen päivitysluonnoksesta: Luontodirektiivin luontotyypit: Kood Luontotyyppi Pinta-ala (ha) i 1160 Laajat matalat lahdet Itämeren boreaaliset rantaniityt 2, Fennoskandian runsaslajiset kuivat ja 0,05 tuoreet niityt 6430 Kostea suurruohokasvillisuus 2, Boreaaliset lehdot 5, Fennoskandian hakamaat ja kaskilaitumet 1, Fennoskandian metsäluhdat 0,1 Direktiivin 2009/147/EY 4 artiklan ja direktiivin 92/43/ETY liitteen II lajit alueella: Kuikka Ruskosuohaukka Liro Pikku-uikku Kalasääski Vesipääsky Härkälintu Nuolihaukka Pikkulokki Mustakurkkuuikku Muuttohaukka Naurulokki Kaulushaikara Luhtahuitti Räyskä Harmaahaikara Ruisrääkkä Kalatiira Pikkujoutsen Liejukana Lapintiira Laulujoutsen Kurki Pikkutiira Metsähanhi Kapustarinta Mustatiira Valkoposkihanhi Tundrakurmitsa Palokärki Ristisorsa Isosirri Valkoselkätikka Harmaasorsa Pikkusirri Lapinkirvinen Jouhisorsa Lapinsirri Keltavästäräkki Heinätavi Kuovisirri Sinirinta Lapasorsa Jänkäsirriäinen Kirjokerttu Punasotka Suokukko Pikkusieppo Tukkasotka Jänkäkurppa Pussitiainen Lapasotka Mustapyrstökuiri Pikkulepinkäinen Mustalintu Punakuiri Selkälokki Uivelo Mustaviklo Merikotka Punajalkaviklo Muut tärkeät kasvi- ja eläinlajit: Tavi Haapana Sinisorsa Nokikana Isokoskelo Viiksitimali Kunttalantiainen Pikkutikka Pyrstötiainen 7

8 Silkkiuikku Lajistosta pääosa on lintuja. Kunttalantiainen (Aphodius niger), on lantakuoriaisiin kuuluva kovakuoriaislaji, joka ei välttämättä tarvitse lantaa elinpaikakseen vaan sitä tavataan myös kangasturpeessa (kuntassa) (Roslin & Heliövaara 2009). 5. HANKKEIDEN KUVAUS MAARINAUKIO (RAIDE-JOKERI, VAISALANTIE), Suunnittelualue sijaitsee Kehä I:n varrella, Otaniemen pohjoisen liittymän tuntumassa, koskien neljää korttelia sekä Vaisalantietä, Maarinrannantietä ja osaa Maarintiestä. Alueella on voimassa oleva asemakaava, jonka mahdollistama rakentaminen ei ole toteutunut kortteleissa 10055, ja Asemakaavan muutos mahdollistaa Vaisalantien ja Maarintien laajentamisen Raide-Jokeria varten sekä hotellin ja palvelujen sijoittamisen alueelle. Korttelissa kerrosluku nousee voimassa olevan asemakaavan neljästä kerroksesta seitsemään kerrokseen. ALUEEN NYKYTILA Kehä I:n rajautuvassa korttelissa 10037, osoitteessa Vaisalantie 2-8, punatiilisissä 6- kerroksisissa rakennuksissa toimii yrityskeskittymä Technopolis Innopoli 3. Vaisalantien vastakkaisella puolella, osoitteessa Vaisalantie 1, on rakentamaton kortteli 10055, joka toimii pysäköintialueena. Maarinsolmun läheisyydessä, osoitteessa Maarinrannantie 4, on kortteli 10056, joka on rakentamaton. Maarintien kaavan katualueella on oja ja sen eteläpuolella kasvaa korkeita lehtipuita. Puut ovat osa liito-oravien latvusyhteyttä, joka kiertää Laajalahden reunaa Otaniemeen. Kevyenliikenteen väylä tulee Kehä I:n yli Maarinsiltaa pitkin kaava-alueelle Maarinrannantien ja Maarintien eteläpuolella. Osoitteessa Tekniikantie 17 21, korttelin pohjoisosa toimii työmaiden varastona ja pysäköintipaikkana. Alueella oli pitkään väliaikaisia rakennuksia, jotka nyt on purettu. Korttelin eteläosassa on arkkitehti Timo Vormalan suunnittelema Micronovan tutkimuslaitos. ASEMAKAAVAN SISA LTO JA MITOITUS Toimistorakennusten kortteliin sallitaan pääkäyttötarkoituksen lisäksi julkisia ja yksityisiä palveluja sekä liikuntaa ja vapaa-ajan toimintaa palvelevia tiloja. Rakennusoikeus ja kerrosluku säilyvät nykyisellään. Korttelin käyttötarkoitus ja rakennusoikeus pysyvät ennallaan, mutta korttelialue pienenee 2025 m 2 Raide-Jokerin tarvitseman aluevarauksen vuoksi. Korttelissa sallitaan maanpäällinen pysäköinti. Raide-Jokerin takia myös Vaisalantien itäpuolella virkistysalueesta (VL-1/s) noin 233 m 2 muutetaan kaduksi. 8

9 Maarinsolmua lähinnä olevan korttelin, numero 10056, pääkäyttötarkoitus muuttuu toimistosekä korkeakoulun ja tutkimuslaitosten rakennusten kortteli- alueesta hotelli- ja huoneistohotelli-rakennusten korttelialueeksi. Korttelin koko kasvaa 1814 m 2. Kortteliin saa sijoittaa enintään 500 kerrosneliömetrin kokoisen vähittäiskaupan myymälän sekä polttoaineen jakeluaseman. Korttelin rakennusoikeus on yhteensä k-m 2. Voimassa olevaan asemakaavaan nähden rakennusten kerroskorkeudet madaltuvat 9:stä ja 16:sta kerroksesta kolmeen ja 15:sta kerrokseen. Korttelin tontti 2 pienenee 4837 m 2 Maarintien uuden linjauksen takia. Korttelin käyttötarkoitus ja rakennusoikeus säilyvät, mutta kerrosluku kasvaa neljästä seitsemään korttelin pohjoisosassa. (Kerroslukumuutos on lisätty nähtävilläolon jälkeen ja siitä on kuultu naapureita kirjeellä.) Nykyinen Maarintien katualueella oleva puusto merkitään liito-oravien kulkuyhteydeksi. Kuva 5-1. Maarinaukion asemakaava. Lähde: Espoon kaupunki. LAHDENPOHJA (RAIDE-JOKERI, LAAJARANTA) Asemakaavalla osoitetaan Laajalahden Natura-alue ja Elfvikin vanha metsä suojelualueeksi ja mahdollistetaan Raide-Jokerin tilavaraus sekä Kehä I ylittäminen. Raide-Jokerin ja Kehä I:n parantamisen vaikutuksia Natura-alueeseen on käsitelty omissa Natura-arvioissaan (Erävuori 2016, Bonn 2005), joista on jo saatu ELY-keskuksen ja Metsähallituksen lausunnot. Lisäksi koko lahden alueella tehtävien hankkeiden yhteisvaiukutuksista on tehty Natura-aevio (Erävuori & Parviainen), joka ei ole ollut Ely-keskuksen lausunnolla. 9

10 Natura-arvioiden laatimisen jälkeen Raide-Jokerin vaatima katualuevaraus on tarkentunut ja asemakaavan eteläosan ET-alue on laajentunut ja sille osoitettu rakennusoikeus on kasvanut. Tässä arviossa käsitellään näiden muutoksien vaikutusta Natura-alueeseen. ALUEEN NYKYTILA Aluetta hallitsee Kehä I:n väyläympäristö, sekä Laajalahden luonnonympäristö. Alueella olevia polkuja käytetään pohjois- eteläsuuntaisena virkistysyhteytenä. Kehä I:n itäpuolisilla alueilla on vähäistä asutusta. Alueella on todettu liito- oravaesiintymiä ja -kulkuyhteyksiä. ASEMAKAAVAN SISA LTO JA MITOITUS Suunnittelualue sijaitsee Laajalahden ja Otaniemen alueella Kurkijoentien ja Vaisalantien välissä. Asemakaava on pinta-alaltaan noin 100 hehtaaria. Kaavalla mahdollistetaan pikaraitiotien kulkeminen Kehä I:n varrella välillä Laajalahti ja Otaniemi. Samalla osoitetaan suojaviheraluetta Laajalahden asutuksen puolelle ja Kehä I:n itäpuolelle luonnonsuojelualueiden suojavyöhykkeeksi. Kaavalla osoitetaan myös luonnonsuojelualueita. Asemakaavalla osoitettaan rakennusoikeutta sekä olemassa olevalle kaukolämpöpumpulle että luonnonsuojelualueen sisällä oleville suojeltaville rakennuksille. Myös pikaraitiotietä varten rakennettavalle sähköistyslaitteelle osoitetaan rakennusoikeutta. Lahdenpohjan asemakaavan muutosalueen eteläosassa korttelin rakentamistehokkuus ja rakentamisala poikkeavat Raide-Jokerin ja Kehä I:n Natura-arvioista. Kuva 5-2. Lahdenpohjan asemakaavan muutosalueen eteläosa. Lähde: Espoon kaupunki. 10

11 Kuva 5-3. Raidejokerin tuleva alue korttelissa MUUT HANKKEET, JOILLA SAATTAA OLLA YHTEISVAIKUTUKSIA NATURA-ALUEESEEN Laajalahden Natura-alueen vierellä on useita vireillä olevia kaava-hankkeita. Lisäksi muutaman vuoden sisään alueella on hyväksytty muutamia kaavoja tai kaavanmuutoksia. Kehä I:n vartta on suunniteltu mm. raideliikenneyhteyttä varten. Asemakaavahankkeet, jotka ovat käynnissä lähistöllä muutamien satojen metrien sisällä natura-alueesta: Ruukinranta-Tarvaspää, Laakakivi-Laajalahti, eteläinen, Maarinsolmu, Maari III, Maarinniitty III, Hagalundin kallio, Kemisti, Otakaari, Servinniemi, Otaranta, Kaavojen mahdollisia ympäristövaikutuksia on selvitetty erikseen jokaisen kaavan osalta, kaavojen tiedot löytyvät Espoon kaupungin www-sivuilta. Laajalahden ympäristön asemakaavahankkeiden yhteisvaikutuksia Natura-alueeseen ovat selvittäneet Erävuori ja Parviainen (2016). 11

12 7. LUONTOSELVITYKSET JA MUUT LUONTOTIEDOT Alueen luontoarvoista eniten on tutkittu linnustoa. Natura-alueen pesimälinnusto- ja lepäilijälaskentoja on tehty EU:n rahoittamassa Life-hankkeessa ( ). Lahden linnustosta vuosien välillä on tehty tuore yhteenvetojulkaisu (Rusanen ym. 2016). Laajalahden länsiosista on lintulajien inventointitietoja sekä reviirien tarkkoja sijainteja esitetty mm. Thomas Bonnin (2005) tekemässä selvityksessä sekä aiemmissa asema- ja yleiskaavaselvityksissä (Maa- ja vesi Oy 2002, SITO 1997 ja 1999). Otaniemen Servinniemen alueen linnustotietoja on esitetty mm. Siton alueelta tekemässä Natura-arviossa (Sito 2014). Viimeisimmät linnustotiedot on koottu myös Raidejokerin Natura-arvioon (Erävuori 2016) sekä kaavojen yhteisvaikutusarvioon (Erävuori & Parviainen 2016). Länsirannan metsissä ja niityllä esiintyviä mahdollisia harvalukuisia lajeja ovat mm. pikkulepinkäinen, pikkutikka, pikkusieppo, ruisrääkkä ja punavarpunen. Pikkulepinkäiselle on tärkeää puoliavoin pensaikko avomaan laidassa. Samassa ympäristössä viihtyy myös punavarpunen. Pensaikon raivaus laitumeksi Natura-alueen hoitotoimena vähentää hiukan näille lajeille sopivaa elinympäristön määrää. Raidejokerin ja tien rakentaminen voi myös hieman vähentää sopivaa ympäristöä Natura-alueen rajalla. Ruisrääkän elinympäristöä ovat avoimet, kosteapohjaiset heinänurmet tai rantaniityt. Sen elinympäristön määrä Natura-alueella hieman kasvaa laitumen laajentuessa. Pikkutikka ja pikkusieppo elävät ryteikköisissä, plajon lahopuuta sisältävissä metsissä lahden reunoilla. Raidejokerin rakentaminen vähentää tällaista metsää Natura-alueen ulkopuolella lahden länsireunalla, jossa nykyinen lehtipuuvaltainen metsä kapenee. Myös laitumen raivaus poistaa osin samanlaista reunapuustoa Natura-alueen sisällä. Laidunalueella sekä uudella laajennetulla laidunalueella pesii ja levähtää todennäköisesti kahlaajia sekä avomaan varpuslintuja. Koko lahdella pesivien kahlaajien parimäärä on kaksinkertaistunut niittyjen raivauksen jälkeen, joten on odotettavaa että sama suuntaus jatkuu laidunalueiden laajentuessa. Vesilintujen parimäärät ovat vaihdelleet lajista riippuen. Mm. silkkiuikun kanta on pysynyt vakaana. Kokonaisuutena kosteikkolintujen kokonaisparimäärä on hieman kasvanut, todennäköisesti tehtyjen hoitotoimien ansiosta (Rusanen ym. 2016). Uhanalaisista lajeista heinätavi, haapana sekä puna- ja tukkasotka ovat vähentyneet, punajalkaviklo runsastunut. 12

13 Kuva 7-1. Silkkiuikku- ja naurulokkiyhdyskuntien sijoittuminen Laajalahdelle Suomen ympäristökeskuksen Life-hankkeen perusteella (Kartta: Maanmittauslaitos, avoimet kartta-aineistot 2013) Levähtävien vesilintujen, hanhien ja kahlaajien määrät ovat kasvaneet huomattavasti kunnostustöiden jälkeen. Tärkein levähdysalue on Laajalahden länsiosa (kuva 7-2). Lajista riippuen linnut lepäilevät joko rannan tuntumassa (useimmat puolisukeltajasorsat) tai hieman ulompana avovedessä (mm. uikut, sukeltajasorsat). Tärkein levähdysalue on arvioitavien hankealueiden itäpuolella sekä lahden pohjoisrannalla. Kuva 7-2. Vesilintujen kevät- ja syysaikaiset levähdysalueet Laajalahdella Suomen ympäristökeskuksen Life-hankkeen perusteella (Kartta: Maanmittauslaitos, avoimet kartta-aineistot 2013) 13

14 Harvalukuisista lajeista kalasääski saalistaa pesimäaikana säännöllisesti lahdella, vaikka pesiikin muualla. Sen saalistusta ei ole säännöllisesti seurattu, mutta sopivin alue saalistukseen on lahden länsireunan matalat ruovikkorannat, Maarinlahdelta Elfvikiin. Alueella tehdyssä lepakkoselvityksessä (Keiron 2014) Laajalahden länsireunan puustoinen reuna on arvioitu tärkeäksi lepakoiden liikkumisalueeksi Otaniemestä pohjoisen suuntaan. Erityisesti Lahdenpohjan kaava-alueen kohdalla puustoinen yhteys jää melko kapeaksi, ja on tärkeää säilyttää sen yhtenäisyys. Joka tapauksessa lepakoiden kulkureitit Otaniemen alueella ovat jo nyt hyvin kapeat, ja se voi vaikuttaa erityisesti niiden lajien esiintymiseen, jotka suosivat tiheämpiä metsiköitä, joissa on pimeämpää ja vähemmän tuulista. Lepakoiden ruokailualueeksi Laajalahden kosteat rantametsät ja niittyjen reunat soveltuvat erinomaisesti. Kuva 7-3. Lepakoiden kulkureittejä Otaniemen alueella. Lähde: Luoto 2014 /Luontotieto Keiron Oy. Lepakoiden tavoin liito-oravat käyttävät Otaniemen kapeita metsäkäytäviä liikkumisyhteyksinä lisääntymis- ja levähdyspaikkojen välillä. Otaniemen alueelta on tiedossa muutamia liito-oravan asuttamia metsälaikkuja, lisäksi länsireunan puustoinen yhteys on tärkeä liito-oravien liikkumisyhteys Otaniemestä pohjoiseen Elfvikin ja Mankkaan esiintymille. 14

15 Kuva 7-4. Liito-oravaesiintymät ja kulkureitit Otaniemen alueella. Punaiset ovat siirtymisreittejä, keltaiset papanahavaintoja. Lähde: Espoon kaupunki. SUUNNITELTUJA HOITOTOIMIA Lintuveden kunnostus on aloitettu 1990-luvun alkupuolella perustamalla lahdelle kaksi laidunta. Laiduntava karja pitää rantaniityt matalina, mikä lisää sekä pesivää että muuton aikana lahdella levähtävää linnustoa. Maarin laidun sijaitsee Laajalahden eteläisessä pohjukassa. Laitumen laajennus on tarpeen, jotta laiduntavalle karjalle saadaan kuivaa maata ja suojaa puustosta. Näin laidunkautta saadaan pidennettyä ja laidunnusta tehostettua. Laitumen laajennusosan pinta-ala on noin 4 hehtaaria. Syksyn 2016 aikana laajennusosa kunnostusraivattiin ja aidattiin. Korkea ruovikko niitetään ja nuorta puustoa ja pensaikkoa raivataan eläinten kulkemisen helpottamiseksi ja valoisuuden lisäämiseksi. Samalla nykyisen laitumen länsipäässä oleva pitkospolku puretaan. Virkistyskäytön kulku ohjautuu uuden laitumen länsipuolella kevyen liikenteen väylälle. Myös vanhaa laidunta hoidetaan edelleen. Laitumen eteläosassa jyrsittiin elokuussa 2016 koneellisesti noin kahden hehtaarin ala, jotta korkean ruovikon määrää saadaan vähennettyä. 15

16 Kuva 7-4. Maarin laitumen laajennusosan toimet. Lähde: Metsähallitus Kuva 7-5. Laitumen ja Lahdenpohjan kaava-alueen rajalta on kaadettu puita ja laitumen puolella olevia haapoja on kaulattu. Raidejokerin rakentamisen jälkeen alueelle jäävä puustoinen yhteys saattaa jäädä kapeaksi ja katkeilevaksi VAIKUTUKSET JA VAIKUTUSALUE Rakentamisen vaikutukset luontoon voidaan jakaa seuraaviin luokkiin: 1. Suorat vaikutukset: Rakentaminen muuttaa tai täysin poistaa kasvillisuutta tai eläinten lisääntymis- tai levähdysalueiden biotoopin.

17 17 2. Välilliset vaikutukset: Rakentamisen välillisiä vaikutuksia ovat mm. melu, lisääntynyt liikenne alueella sekä lisääntynyt ihmisten ja kotieläinten liikkuminen alueella. Ne kaikki voivat lisätä kasvillisuuden kulumista tai eläinten pesien ja poikasten tuhoutumisriskiä. Suorat vaikutukset ovat helpoiten arvioitavissa, sillä voimakas biotoopin muuttaminen varmasti vaikuttaa myös eläinten esiintymiseen alueella. Välilliset vaikutukset ovat vaikeammin arvioitavissa ja niiden vaikutus on erilainen eri vuodenaikoina. Vakavin vaikutus esimerkiksi lintukantoihin on pesimäaikaisella häiriöllä. Monet linnut tottuvat meluun ja ihmisiin, mutta jo hetkellinenkin häiriö saattaa vaikuttaa poikastuoton onnistumiseen, jos pienpedot ehtivät paikalle. Tutkimusten perusteella melu, ihmisten liikkuminen ja muunlainen häirintä vaikuttavat linnustoon jopa yli 2,5 kilometrin päähän. Arabianrannan rakentamisen yhteydessä on tutkittu koepaalutusten avulla melun vaikutusta lintuihin ja kaloihin (Kala- ja vesitutkimus Oy ym. 1996). Tutkimuksessa havaittiin, että vesi- ja lokkilintujen määrät eivät vähentyneet paalutuksen takia, mutta paalutus pelästytti linnut lentoon enimmillään vielä kilometrinkin päässä, alle 250 metrin etäisyydellä paalutuspaikasta vesilinnut häiriintyivät pahoin. Otaniemen ympäristössä kasvava asukasmäärä alueella lisää liikkumista rannan tuntumassa ja tätä kautta lisää pesivien lajien häiriöherkkyyttä. Vaaran uhatessa pesällä oleva lintu poistuu ja munat ja poikaset ovat alttiina nisäkäs- ja lintusaalistajien vaikutukselle, jolloin pesimätulos heikkenee. Natura-alueen korkea, pääosin vedessä kasvava ruovikko ja märät rantaniityt eivät kuitenkaan kesäaikana houkuttele kulkemaan alueella, vaan liikkuminen kanavoituu pääasiassa rantaraitille, poluille ja rantojen kallioalueille. Ihmisen tekemien rakennelmien vaikutuksia lintuihin on tutkittu ulkomailla paljon. Joidenkin korkeiden rakennusten todetaan olevan linnustolle haitallisia törmäysvaaran vuoksi. Yleensä kyse on hyvin korkeista valaistuista tai heijastavista rakennuksista ( pilvenpiirtäjistä ), joihin linnut törmäävät yöllä tai huonossa säässä. Törmäykset ikkunoihin ovat linnuilla tavallisia, ja syitä siihen on useita. Ikkunoista voi heijastua taivasta tai linnun tulosuunnan maisema, ikkunoista voi nähdä rakennuksen läpi siellä olevan maiseman, tai ikkunoiden takana olevat viherkasvit erehdyttävät lintuja lentämään niiden joukkoon. Maarinaukion korkein rakennus on lintujen lentokorkeudella, ja periaatteessa on olemassa pieni riski, että esimerkiksi lahdella levähtävät vesilinnut tai hanhet voisivat törmätä rakennukseen lentäessään lahden ja esimerkiksi Tapiolan nurmialueiden välillä. Yömuutolla linnut yleensä lentävät korkeammalla, mutta pimeässä lahdelta nousevat tai sinne laskeutuvat linnut saattavat lentää rakennusten korkeudella. Nyt tarkasteltavien asemakaavojen vaikutusalue Laajalahdella ulottuu todennäköisesti enimmillään muutaman sata metriä suojelualueen puolelle. Kriittisin kohta on Lahdenpohjan ja Maarinaukion asemakaavojen rajalla, jossa samalla Natura-alueen laidunalue tulee lähimmäs, ja puustoinen alue jää kapeaksi. Melu pääsee leviämään vapaammin hoitoniitylle, ja toisaalta lepakoiden ja liito-oravien kulkureitti kapenee. Sen sijaan esimerkiksi Maarinaukion eteläiset osat ovat jo niin kaukana lahden rantavyöhykkeestä, ettei haitallisia vaikutuksia todennäköisesti ole.

18 9. ARVIO KAAVAMUUTOSTEN VAIKUTUKSISTA NATURA 2000 ARVOIHIN Asemakaavoituksen mahdolliset vaikutukset Natura 2000 arvoihin voidaan jakaa kahteen tarkastelujaksoon: rakentamisaikaiset vaikutukset ja vaikutukset myöhemmin. Kaavahankkeissa rakentamisen aiheuttama melu ja muu häiriö jakautuu useammalle vuodelle ja sen vaikutus vaihtelee alueen eri osissa. Kun pääosa rakentamistoimista on tehty, merkittävimmät vaikutukset tulevat liikenteen melusta sekä ihmisten liikkumisen aiheuttamasta mahdollisesta häiriöstä Natura-alueen eläimistölle. Lisääntyvä liikkuminen myös kuluttaa alueen biotooppeja, ellei liikkumista ole kanavoitu tehokkaasti. Natura-alueen osalta tarkasteltavat kaavamuutokset voivat vaikuttaa alueen linnustoon lähinnä lisääntyvän ihmisten liikkumisen tai melun kautta. Myös lähellä olevat korkeat rakennukset voivat lisätä lintujen törmäysriskiä. Koska lähialueella lisääntyy rakennetun ympäristön määrä nykyisestä, myös Laajalahteen kulkeutuvien hulevesien määrä voi kasvaa. Natura-alueen ulkopuolella vaikutuksia voi olla liito-oravien ja lepakoiden esiintymiseen ja niiden kulkureitteihin Otaniemestä pohjoiseen olevalla alueella. Taulukko 9-1. Asemakaavoituksen haitallisia luontovaikutuksia Ryhmä Vaikutus Aiheuttaja Kasvillisuus Linnut Kasvillisuuden tuhoutuminen. Kasvillisuuden kuluminen. Uposkasvillisuuden peittyminen sedimenttiin ja kasvun estyminen tai heikentyminen Kuolleisuuden kasvu törmäysten takia Epäsuora vaikutus ravintoketjun kautta Melu ja visuaalinen häirintä Ravinnon hankinnan vaikeutuminen sedimenttien takia Ihmisten lisääntynyt liikkuminen kuluttaa kasvillisuutta. Veden samentuminen hulevesien kiintoaineksen takia johtaa valon vähenemiseen. Sedimenttiä voi kerrostua kasvillisuuden päälle. Huleveden ravinteet voivat lisätä rehevöitymistä. Linnut voivat törmätä lähellä lahtea oleviin korkeisiin rakennuksiin. Vesistöön mahdollisesti siirtyvät haitta-aineet Rakentaminen ja ihmisten liikkuminen alueella Mm. veden samentuminen voi väliaikaisesti haitata lintujen ruokailua. Erävuori ja Parviainen (2016) totesivat koko Laajalahden alueen kaavoitusta tarkastellessaan, että Kehä I:n melu on vallitseva melulähde ja käytännössä peittää alleen muut meluvaikutukset. He toteavat, että kaavojen toteutuessa vähäisiä heikentäviä vaikutuksia voi aiheutua boreaalisiin lehtoihin ja niillä esiintyvään linnustoon Natura-alueen luoteisosassa. Tämä tarkoittaa metsän vähenemistä Raide-Jokerin takia suojelualueen ja Kehä I:n välistä. Erävuoren ja Parviaisen arvioinnin jälkeen Raide-Jokerin linjaus luoteisosassa on kaventunut rinnakkaistiestä ja kevyen liikenteen reitistä luopumisen seurauksena. Rinnakkaistien sisältäneen hankesuunnitelman mukaisessa tilanteessa metsä väheni noin 7100 m 2, kun 18

19 asemakaavaehdotuksen mukaisessa tilanteessa ilman rinnakkaistietä metsäistä aluetta menetetään noin 3600 m ARVIO HANKKEEN VAIKUTUKSESTA NATURA-ALUEEN LUONTOTYYPPEIHIN JA KASVILLISUUTEEN Kaavoitus vaikuttaa todennäköisesti eniten Natura-alueen luontotyyppeihin Laajat matalat lahdet sekä Itämeren boreaaliset rantaniityt, joihin molempiin kohdistuu edellä mainittuja suoria vaikutuksia (hulevedet, liikkuminen vesialueella ja rannoilla). Myös muihin luontotyyppeihin voi ihmisten liikkumisella olla vaikutusta. Esimerkiksi boreaaliset lehdot ovat kosteapohjaisia metsiä, joissa liikkuminen jalan tai varsinkin pyörällä nykyisten polkujen ulkopuolella aiheuttaa kasvillisuuden kulumista. Lisäksi vaikutusta voi olla myös sillä, mitä tapahtuu aivan Natura-alueen rajalla olevalle metsälle. Jos rajalla oleva kapea metsä esimerkiksi hakataan kokonaan, sen vaikutukset ulottuvat myös Natura-alueen puolelle mm. valoisuuden ja tuulisuuden muutoksina. Myös esimerkiksi tienrakentamisen yhteydessä syntyvä pöly voi levitä suojelualueen puolella ja peittää väliaikaisesti kasvillisuutta tien lähistöllä. Lisäksi muutoksia voi tapahtua metsien vesitaloudessa, jolloin mm. kosteat lehdot ja korvet voivat muuttua. Vaikutukset luontotyyppeihin voivat olla vähäisiä ja paikallisia, ja esimerkiksi ihmisten liikkumisesta aiheutuvia vaikutuksia voidaan lieventää ohjaamalla tehokkaasti liikkumista alueen poluilla. Mutta jos lahteen tulevien vesien ja niiden mukana kulkeutuvien ravinteiden ja epäpuhtauksien määrä merkittävästi kasvaa, voi vaikutus luontotyyppeihin "Laajat matalat lahdet" sekä "Itämeren boreaaliset rantaniityt" nousta merkittäväksi ARVIO HANKKEEN VAIKUTUKSESTA LINTUIHIN Asemakaavoilla voi olla vaikutuksia Laajalahden länsiosan hoitoniityn ja reunapensaikkojen lintulajien pesintään, sillä rakentamista on suunniteltu Natura-alueen rajan tuntumaan. Todennäköisesti suurin vaikutus Natura-alueen lintuihin on rannan metsäalueen mahdollisella muuttumisella sekä rakentamisen aiheuttamalla häiriöllä. Liikenteen melu alueella lisääntyy ja häiriö voi vielä kasvaa rantametsien kaventuessa. Lahden reunametsää Natura-alueen ulkopuolella vähentää mm. Raide-Jokerin linjaus ARVIO HANKKEEN VAIKUTUKSESTA LEPAKOIHIN JA LIITO-ORAVAAN Kaavoitus yhdessä Metsähallituksen laitumen hoitotöiden kanssa heikentää jonkin verran liito-oravan ja lepakoiden liikkumismahdollisuuksia Natura-alueen reunaa pitkin eteläpohjoissuunnassa, mutta ainakin kapea puustoinen yhteys alueella säilyy. Jos yhteys jää kovin kapeaksi, lisääntyy riski siitä, että puut kaatuvat jonkin myrskyn aikana ARVIO HANKKEEN VAIKUTUKSESTA NATURA-ALUEEN YHTENÄISYYTEEN Rakentaminen tapahtuu Natura-alueen ulkopuolella, joten kaavoilla ei suoraan ole merkittävää heikentävää vaikutusta Natura-alueen yhtenäisyyteen. Todennäköisesti Naturaalueen arvot kokonaisuutena eivät myöskään muutu. 19

20 Merkittävimmät vaikutukset tulevat hulevesistä, rakentamisen aikaisesta melusta ja rakentamisen jälkeen virkistyskäytön lisääntymisestä. Vaikutukset kohdistuvat luontotyyppeihin, jotka kestävät näitä vaikuutuksia hyvin. Lintujen pesintä ja levähdysalueiden takia kaavoissa rajoitetaan melua ja tärinää pesintä- ja muuttoaikoina. Laajalahden ympäristössä on jo liikennemelua paljon. 10. VAIKUTUSTEN MERKITTÄVYYS Vaikutusten merkittävyyttä arvioitaessa on mm. otettu huomioon, kuinka todennäköistä on, että hanke aiheuttaa pysyvän laskun jonkin alueen eliölajin populaatiossa tai kuinka suuren osan luontotyypin pinta-alasta Natura-alueella hanke mahdollisesti tuhoaa tai muuttaa pysyvästi. Muutoksia on oletettavissa lähinnä vain niihin luontotyyppeihin, joihin kohdistuu suoria vaikutuksia. Merkittävyyden kriteerit (Söderman 2003, Erävuori & Parviainen 2016): Merkittävä kielteinen vaikutus: Hanke tai suunnitelma vaikuttaa haitallisesti alueen eheyteen, sen yhtenäiseen ekologiseen rakenteeseen ja toimintaan, joka ylläpitää elinympäristöjä ja populaatioita, joita varten alue on luokiteltu. Kohtalaisen kielteinen vaikutus: Hanke tai suunnitelma ei vaikuta haitallisesti alueen eheyteen, mutta vaikutus on todennäköisesti merkittävä alueen yksittäisiin elinympäristöihin tai lajeihin. Vähäinen kielteinen vaikutus: Kumpikaan yllä olevista tapauksista ei toteudu, mutta vähäiset kielteiset vaikutukset ovat ilmeisiä. Myönteinen vaikutus: Hanke tai suunnitelma lisää luonnon monimuotoisuutta, esimerkiksi luodaan käytäviä eristyneiden alueiden välillä tai aluetta kunnostetaan tai ennallistetaan Ei vaikutuksia: Vaikutuksia ei ole huomattavissa kielteiseen tai positiiviseen suuntaan. Taulukko Asemakaavojen arvioidut vaikutukset Laajalahden Natura-alueen luontotyyppeihin. 0=ei vaikutusta tai todennäköisesti ei vaikutusta, + =myönteinen vaikutus luontotyyppiin tai lajin elinoloihin. vähäinen kielteinen vaikutus luontotyyppiin tai lajiin. -- = kohtalainen kielteinen vaikutus luontotyyppiin tai lajiin. --- = merkittävä kielteinen vaikutus luontotyyppiin tai lajiin. Luontotyyppi Vaikutuksen Selite merkitys Laajat matalat lahdet - Mm. hulevesien vaikutus lahden ekosysteemiin Boreaaliset lehdot - Natura-alueen rajalta kaadettavan puuston takia valaistus ja kosteusolosuhteen voivat muuttua lahden luoteisosan lehtoalueella. Itämeren boreaaliset rantaniityt 0 Näihin luontotyyppeihin ei Fennoskandian runsaslajiset kuivat ja tuoreet niityt 0 suoraan ole vaikutusta. 20

21 Kostea suurruohokasvillisuus 0 Fennoskandian hakamaat ja 0 kaskilaitumet Fennoskandian metsäluhdat 0 Koko Laajalahden pesivää ja levähtävää linnustoa tarkasteltaessa rakentamisesta todennäköisesti tulee häiriötä, mutta se ei ole merkittävää ja todennäköisesti rakennusten valmistuttua vaikutusta ei enää ole. Häiriötä voidaan vähentää töiden oikealla ajoituksella. Pesimäaikainen rajoitus olisi aikavälillä ja pesimäajan ja syksyn levähdysajan kattava rajoitus on Lähimmälle hoitoniitylle rakentaminen voi aiheuttaa häiriötä lisääntyvän melun, hulevesien tai tiealueelta tulevan lisääntyvän valon kautta. Arvioni mukaan ainakin jonkinasteista häiriötä rakentamisen ja liikenteen takia aiheutuu reunametsissä, ruovikossa ja niityillä pesiville ja ruokaileville lajeilla. Korkeat rakennukset lintujen lentoreitillä voivat myös lisätä lintujen törmäysriskiä rakenteisiin. Tällä hetkellä Laajalahden vieressä ei ole kovin korkeita taloja. Todennäköisesti vaikutus ei ole merkittävä, ja vaikutusta voidaan lieventää rakentamistavalla, joka kerrotaan kaavamääräyksellä. Vaikutuksen Laji merkitys Lisähuomioita Kuikka 0 Ei pesi alueella, saattaa levähtää lahdella muutto-aikoina. Lahden länsiosassa tehtävillä töillä ei ole merkitystä. Pikku-uikku 0 Harvalukuinen laji, joka viihtyy rehevillä vesialueilla. Härkälintu 0 Ei pesi lahdella, mutta levähtää muuttoaikoina. Mustakurkku-uikku 0 Harvalukuinen laji, joka viihtyy rehevillä vesialueilla. Harvinainen pesimälaji rantaruovikoissa. Pesäpaikka on yleensä aina Kaulushaikara - korkean järviruokokasvuston keskellä. Ruovikon poisto alueen hoitotoimena pienentää sopivaa alueetta pesäpaikaksi. Havaitaan aluuella säännällisesti, mutta yleensä ne ovat ruokailevia Harmaahaikara - lintuja, ei pesi lahdella. Lähin pesimäpaikka Vanhankaupunginlahdella, jossa on suuri kolonia saaren puissa. Pikkujoutsen 0 Harvinainen levähtäjä muuttoaikaan. Laulujoutsen 0 Levähtää muuttoaikoina lahdella. Metsähanhi 0 Levähtää muuttoaikoina lahdella. Runsastunut, laji, poikueita kertyy lahden hoitoniitylle alkukesästä Valkoposkihanhi 0 lähtien. Syksyn levähdysaikaan voi olla tuhansia yksilöitä yhtä aikaa lahdella. Ristisorsa 0 Harvinen laji, havaitaan silloin tällöin lahdella. Harmaasorsa 0 Runsastunut pesimälaji, ja loppukesällä lahdella levähtää nykyisin jo kymmeniä harmaasorsia. Pesät rannoilla kasvillisuuden suojassa. Jouhisorsa 0 Levähtää muuttoaikoina lahdella. Heinätavi 0 Harvinaistunut muttoaikoina lahdella levähtävä laji Lapasorsa 0 Runsastunut pesimälaji. Punasotka 0 Harvinaistunut sekä pesivänä että muutolla levähtäjänä. Pesä usein ruokosaarekkeissa. 21

22 Tukkasotka 0 Harvinaistunut sekä pesivänä että muutolla levähtäjänä. Lapasotka 0 Harvinainen levähtäjä muuttoaikaan. Mustalintu 0 Harvinainen levähtäjä muuttoaikaan. Uivelo 0 Levähtää muuttoaikoina lahdella. Merikotka 0 Merikotkia havaitaan nykyisin säännöllisesti lahdella saalistamassa, ei pesi alueella. Tavi 0 Haapana 0 Sinisorsa 0 Nokikana 0 Isokoskelo 0 Viiksitimali - Silkkiuikku 0 Runsas muuttoaikana, muutamia pareja myös pesii. Pesä voi olla kaukanakin maalla kasvillisuuden keskellä. Harvinaistunut pesimälaji ja muuttoaikoina myös levähtää lahdella. Muiden Anas-suvun sorsien tapaan pesä voi olla kaukanakin rannasta kasvillisuuden keskellä. Yleinen sekä pesivänä että muuttoaikoina levähtäjänä. Pesäpaikat vaihtelevat ruokosaarekkeista kerrostalojen kukkalaatikoihin. Runsas sekä pesivänä että muutolla. Rakentaa vesikasveista uikkujen tavoin kelluvan pesän. Yleinen levähtäjä alueella, ja muutamia pareja pesinee lahden ympärillä puunkoloissa tai pöntöissä. Viime vuosikymmeninä hieman runsastunut. Riippuvainen järviruo'osta, jonka siemeniä syö talvella ja myös pesät ovart ruovikossa. Jos ruovikon määrää vähennetään hoitotoimena, pienenee viiksitimaleille sopivan pesimäalueen määrä. Lahdella on muutama suurempi pesimäkolonia, joissa uikkujen kelluvat pesät sijaitsevat. Lisäksi lahdella levähtää muuttoaikoina silkkiuikkuja. Ruskosuohaukka 0 Valitsee pesäpaikan aina ruovikon keskeltä Kalasääski 0 Ei pesi alueella, mutta lähiseudulla pesivät sääsket saalistavat lahdella. Nuolihaukka 0 Pesii hartvalukuisena reunametsissä, lisäksi lahdella käy sudenkorentopyynnissä nuolihaukkoja muiltakin Espoon pesimäalueilta. Muuttohaukka 0 Harvalukuinen, mutta nykyisin säännöllinen levähtäjä alueella. Tulee lahdelle saalistamaan vesilintuja ja kahlaajia. Harvinaistunut pesimälaji, joka pesii kosteissa järivruoko- ja Luhtahuitti - osmankäämikasvustoissa. Jos niiden määrä vähenee, vähenee luhtahuitin pesimäalue. Ruisrääkkä - Pesii heinänurmilla ja laitumilla, jotka sijaitsevat Lahden länsiosassa. Paalutusmelulla, kasvavalla liikenteellä ja muulla häiriöllä voi olla vaikutusta lajiin. Liejukana - Harvinainen pesimälaji järviruoko- ja osmankäämikasvustoissa. Jos niiden pinta-ala pienenee, pienenee liejukanalle sopivan alueen määrä. Kurki - Nykyisin lajia havaitaan säännöllisesti hoitoniityllä. Suurikokoisena lajina on arka, ja melu tai ihmisten liikkuminen voi häritiä kurkia- Kapustarinta - Harvalukuinen levähtäjä lahden länsireunan hoitoniityllä. Länsireunan rakennustöistä voi olla lievää haittaa hoitoniitylle. Tundrakurmitsa - Harvalukuinen levähtäjä lahden länsireunan hoitoniityllä. Länsireunan rakennustöistä voi olla lievää haittaa hoitoniitylle. Isosirri - Harvalukuinen levähtäjä lahden länsireunan hoitoniityllä. Länsireunan rakennustöistä voi olla lievää haittaa hoitoniitylle. Pikkusirri - Harvalukuinen levähtäjä lahden länsireunan hoitoniityllä. Länsireunan rakennustöistä voi olla lievää haittaa hoitoniitylle. Lapinsirri - Melko yleinen levähtäjä lahden länsireunan hoitoniityllä. Länsireunan rakennustöistä voi olla lievää haittaa hoitoniitylle. Kuovisirri - Harvalukuinen levähtäjä lahden länsireunan hoitoniityllä. Länsireunan 22

23 23 rakennustöistä voi olla lievää haittaa hoitoniitylle. Jänkäsirriäinen - Harvalukuinen levähtäjä lahden länsireunan hoitoniityllä. Länsireunan rakennustöistä voi olla lievää haittaa hoitoniitylle. Suokukko - Runsaslukuinen levähtäjä lahden länsireunan hoitoniityllä. Länsireunan rakennustöistä voi olla lievää haittaa hoitoniitylle. Jänkäkurppa - Harvalukuinen levähtäjä lahden länsireunan hoitoniityllä. Länsireunan rakennustöistä voi olla lievää haittaa hoitoniitylle. Mustapyrstökuiri - Harvalukuinen levähtäjä lahden länsireunan hoitoniityllä. Länsireunan rakennustöistä voi olla lievää haittaa hoitoniitylle. Punakuiri - Harvalukuinen levähtäjä lahden länsireunan hoitoniityllä. Länsireunan rakennustöistä voi olla lievää haittaa hoitoniitylle. Mustaviklo - Melko tavallinen levähtäjä lahden länsireunan hoitoniityllä. Länsireunan rakennustöistä voi olla lievää haittaa hoitoniitylle. Punajalkaviklo - Yleinen levähtäjä ja myös pesimälaji lahden länsireunan hoitoniityllä. Länsireunan rakennustöistä voi olla lievää haittaa hoitoniitylle. Liro - Runsas levähtäjä lahden länsireunan hoitoniityllä. Länsireunan rakennustöistä voi olla lievää haittaa hoitoniitylle. Vesipääsky - Harvalukuinen levähtäjä lahden länsireunan hoitoniityllä. Länsireunan rakennustöistä voi olla lievää haittaa hoitoniitylle. Pikkulokki 0 Muutoaikoina laji levähtää lahdella. Pyydystää hyönteisiä veden yllä ja levähtää hoitoniityn reunassa tai ruokosaarekkeilla. Naurulokki 0 Runsas laji sekä pesimä että muuttoaikana. Pesii lahden keskellä olevalla Tiiraluodolla. Räyskä 0 Harvalukuinen levähtäjä ja ruokailija alueella. Kalatiira 0 Säännöllinen levähtäjä ja ruokailija alueella, pesii lahden luodoilla. Lapintiira 0 Säännöllinen levähtäjä ja ruokailija alueella, pesii lahden luodoilla. Pikkutiira 0 Harvinainen laji alueella. Mustatiira 0 Harvinainen laji alueella. Palokärki - Pesii harvalukuisen reunametsissä. Hakkaa itse kolonsa puuhun, ja käyttää ravinnokseen lahopuista löytämiään toukkia tai muurahaisia. Reunametsien kapeneminen ja lahopuun väheneminen vaikuttaisi haitallisesti palokärkeen, joka on kuitenkin melkio hyvin sopeutunut pesimään myös kaupunkiympäristössä. Valkoselkätikka - Harvinainen pesimälaji ja levähtäjä alueella. Tekee pesänsä usein lehtipuuvaltaiseen rantametsään, jossa on lahopuuta. Talvella liikkuu samankaltaisilla alueilla. Raunametsien kapeneminen ja lahopuuston väheneminen voivat vaikuttta valkoselkätikan elinolosuhteisiin. Lapinkirvinen - Harvinainen laji alueella. Levähtää erityisesti syysmuuton aikana laidunmailla ja pelloilla. Länsiosan työt voivat vaikuttaa laidunniityllä levähtävään linnustoon. Keltavästäräkki - Harvinaistunut pesimälaji ja muutolla levähtäjä. Pesii kosteilla heinäniityillä ja laitumilla. Länsiosan työt voivat vaikuttaa laidunalueella levähtäviin keltavästäräkkeihin. Sinirinta - Pesii Pohjois-Suomessa ja Lapissa, mutta muuttoaikoina levähtää rantaniityillä ja rantaruovikoissa. Ruovikoiden pintya-alan väheneminen sekä toisaalta työt lahden länsipuolella voivat vaikuttaa niillä alueilla levähtäviin sinirintoihin. Kirjokerttu - Nykyisin hyvin harvinainen, ei ilmeisesti enää pesi alueella. Pesimäpaikat ovat valoisia reunapensastoja. Aimmin kirjokerttuja havaittiin lahden länsi ja luoteisosissa olevissa pensaikoissa. Pensaikkojen väheneminen laitumen laajentusessa sekä lahden länsipuolella tehtävät työt voivat vaikuttaa lajiin.

24 Pikkusieppo - Pussitiainen - Harvalukuinen pesimälaji. Tekee yleensä lahden reunalla olevaan koivuun tai muuhun lehtipuuhun roikkuvan pussimaisen pesän, jonka kutoo osmankäämin höytyvistä. Lisääntyvä liikkuminen lahden länsiosissa sekä reunametsän kaventuminen voivat vaikuttaa lajiin. Pikkulepinkäinen - Pesii harvalukuisena pensaikkoalueilla. Pensaikkojen määrän vähenemin voi vaikuttaa lajiin lahden länsiosassa. Selkälokki 0 Ei pesi alueella, harvalukuinen laji muuttoaikoina sekä ruokailijana. Kunttalantiainen 0 Harvinanainen kovakuoriainen, joka elää metsänpohjan kunttakerroksessa YHTEISVAIKUTUSTEN MERKITTÄVYYDEN ARVIOINTI JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT Tapiolan, Ruukinrannan, Laajalahden ja Otaniemen monet kaavahankkeet sijoittuvat Naturaalueen ulkopuolelle, mutta osa niistä on aivan Natura-alueen rajassa kiinni. Voidaan olettaa, että niillä on samankaltaisia vaikutuksia Natura-alueeseen kuin Lahdenpohjan ja Maarinaukion asemakaavoilla. Todennäköisimmät vaikutukset ovat häiriön lisääntyminen alueella ihmisten liikkumisen takia, sekä reuna-alueen rakentamisesta ja liikenteestä syntyvä häiriömelu. Laajalahden ympärille on viime vuosina laadittu uusia asemakaavoja ja kaavojen muutoksia. Niitä varten on tehty omat vaikutusarviot. Niissä on todettu asemakaavojen vaikuttavan linnustossa mahdollisesti mm. pikkutikkaan, pikkusieppoon, joiden reviirit ovat Naturaalueen rantametsässä. Laajalahti on lahtena niin iso, että eri puolilla lahtea olevista hankkeista tuskin syntyy häiriötä vastakkaiselle puolelle. Jos hankkeet kuitenkin ympäröivät koko lahden, voi haitallisia yhteisvaikutuksia syntyä. Laajalahtea ympäröivien kaava-alueiden yhteisvaikutuksista on tehty erillinen tarkastelu (Erävuori & Parviainen 2016). Tarkastelussa todettiin, että Kehä I:n runsas liikennemäärä heikentää Laajalahden arvoa linnustoalueena. Muutoin alueella ei ole toteutettu hankkeita tai suunnitelmia, jotka olisivat tiettävästi suoraan vaikuttaneet luontotyyppeihin tai lajeihin. Laajalahden reuna-alueilla tapahtuvalla liikkumisella ei ole todennettavissa haitallisia vaikutuksia suunnitelmissa esitetyillä reiteillä. Yhteenvetona he toteavat, että yhteisvaikutukset ovat haitallisia, mutta merkitykseltään jäävät vähäisiksi eikä yhteisvaikutuksilla arvioida olevan heikentävää vaikutusta alueen eheyteen. Merkittävimmät vaikutukset kohdistuvat lajistoon, joka ei ole Natura-alueen suojeluperusteena. Selvästi kriittisin kohta koko lahden alueella on Maarin puoleinen rantavyöhyke, johon kohdistuu useamman eri kaavan vaikutuksia. Tuolla alueella myös metsäinen puskurivyöhyke on kaikkein kapein ja kapenee edelleen. Alueelle on Metsähallituksen hoitotoimien ansiosta

25 saatu muodostumaan merkittävä vesilintujen ja kahlaajien pesintä ja levähdysalue. Nyt kaavoitus lähestyy koko ajan tuota aluetta, ja riski tietenkin kasvaa, milloin todellisia haitallisia vaikutuksia voi syntyä. Kuva Luontoarvoja ja rakentamishankkeita Laajalahden lounaisosassa. Lähde: Espoon kaupunki. 12. VAIKUTUSTEN LIEVENTÄMINEN Maarinaukion ja Lahdenpohjan kaavoissa voidaan vähentää luontoon kohdistuvia vaikutuksia mm. 1. Voimakasta impulssimaista melua aiheuttava rakentaminen ajoitetaan talveen. Esimerkiksi räjäytystyöt ja paalutukset alueen lähellä tulisi tehdä muulloin kuin lintujen levähdys- ja pesimäaikana Tässä tapauksessa kriittisintä on kaava-aluetta lähinnä olevalla hoitoniityllä levähtävä ja pesivä linnusto. Tämä suositus koskee lähellä olevien kortteleiden ja töitä. Korttelissa työt voidaan aloittaa pesimä-ajan jälkeen, eli siellä rajoitus on Kortteliin ei tarvita työaikarajoitusta. 2. Metsänrajan yläpuolelle ulottuvissa rakennusten julkisivuissa ei saa käyttää yli kerroksen korkuisia kirkkaita tai peilimäisiä laseja. Tämä koskee kortteleita 10037, ja 10056, jotka ovat Laajalahden lintuveden reunalla ja laskeutuvien tai nousevien vesilintujen lentoreitillä. 3. Ohjataan ihmisten virkistystä ja ulkoilua alueille, joissa se ei uhkaa suojelualueiden luontoarvoja. Esimerkiksi koirien ulkoiluttaminen suojelualueen poluilla lisää häiriön riskiä, vaikka vain muutama ulkoiluttaja ei pitäisi koiria kytkettynä. 25