Arvio Espoon Mulbyhaan kaavan vaikutuksista Espoonlahti-Saunalahti -Natura-alueen luontoarvoihin

Transkriptio

1 Arvio Espoon Mulbyhaan kaavan vaikutuksista Espoonlahti-Saunalahti -Natura-alueen luontoarvoihin Natura kynnysarvio Laatinut Rauno Yrjölä Ympäristötutkimus Yrjölä Oy

2 Sisällys: 1. Johdanto Natura-arvioinnin tarpeellisuus Natura-alueen kuvaus Vaikutukset Vaikutusten merkittävyys ja vaikutusten lieventäminen Yhteenveto kynnysarviosta Kirjallisuutta Ympäristötutkimus Yrjölä Oy PL Klaukkala 2

3 1. Johdanto Espoonlahti-Saunalahti on kaksiosainen Natura 2000 alue Espoon kaupungin ja Kirkkonummen kunnan rajalla. Alue on Euroopan yhteisön tärkeänä pitämä alue (SCI), lisäksi Saunalahden osa-alue on otettu aikanaan mukaan meriuposkuoriaisen (Macroplea pubipennis) maailman ainoan tunnetun pysyvän populaation esiintymispaikkana. Sittemmin lajia on löydetty myös muutamasta muusta paikasta Espoosta ja Etelärannikolta (mm. Saari 2006). Natura-alueen luonto on vaihtelevaa. Espoon lahden Natura-alueeseen kuuluu ruovikkoinen merenlahti sekä Fiskarsinmäen metsälehmusvaltainen jalopuulehto. Metsän ja merenlahden välissä on niittyjä ja vanhoja hakamaita. Fiskarsinmäen alue oli laidunkäytössä 1970-luvun loppuun saakka ja myöhemmin aluetta on laidunnettu jälleen luonnonhoitotoimena. Lahteen laskee kolme pientä jokea, joet tuovat lahden pohjukkaan makeaa vettä, joka vähitellen vaihettuu merialueen suolapitoiseksi vedeksi. Espoonlahdella on merkitystä vesi- ja kosteikkolinnuston pesimäalueena sekä muutonaikaisena levähdyspaikkana. Lahdella levähtää mm. runsaasti laulujoutsenia ja uiveloita. Espoonjoen varrelle Mulbyhakaan suunnitellaan uutta rakentamista nykyiselle peltoalueelle. Suunnitelmassa on sijoittaa joen itärannannalle myös ratsastukselle varattu alue, jolla voi olla paikallisesti vaikutusta mm. Espoonjoen vedenlaatuun ja sitä kautta Espoonlahteen. Rakentamisalueen pellot viettävät Espoonjokeen. Kortteleiden väliin on kaavassa merkitty hulevesikosteikko, ratsastukselle varatun alueen ja joen välissä sellaista ei ole. Tässä nk. Naturan kynnysarviossa selvitetään kaavoituksen mahdollisia vaikutuksia alueen luontoarvoihin, ja ovatko mahdolliset haitat niin merkittäviä, että varsinainen Natura-arvio pitäisi laatia (EU komissio 2001, Söderman 2003). Kynnysarvion on tilaajalle laatinut FM Rauno Yrjölä. Kuva 1-1. Mulbyhaan peltoaluetta. Espoonjoki kulkee pellon ja kerrostalojen välisessä painanteessa. 3

4 Kuva 1-2.Kaavakartta. E-1 on ratsastustoiminnalle varattu alue. Kuva 1-3. Kurttilan puolen peltoaluetta. 4

5 2. Natura-arvioinnin tarpeellisuus Naturan kynnysarvioinnissa on oltava riittävät tiedot hankkeesta sekä hankkeen kohteena olevista luontoarvoista. Hankeen tiedot perustuvat Espoon kaupungin antamaan kaava-aineistoon. Luontotiedot on kerätty Natura-tietolomakkeelta ja Espoonlahden hoito- ja käyttösuunnitelmasta. Maastokäynti alueelle tehtiin Vaikutuksia on arvioitu asiantuntija-arviona. Hankkeen tietoja ja toisaalta tietoa lajistosta on tarkasteltu rinnakkain ja subjektiivisesti arvioitu onko merkittävä vaikutus mahdollinen. Jos on, on arvioitu miten se voitaisiin estää. Ympäristöministeriön ohjeistuksen mukaan arviointivelvollisuus koskee valtioneuvoston päätöksissä lueteltuja alueita, joita on päätetty ilmoittaa lintudirektiivin mukaisiksi SPA-alueiksi tai ehdottaa luontodirektiivin mukaisiksi SCI-alueiksi tai jotka on jo sisällytetty komission päätöksellä Natura 2000 verkostoon. Arviointivelvollisuus syntyy mikäli hankkeen vaikutukset a) kohdistuvat Natura alueen suojelun perusteena oleviin luontoarvoihin, b) ovat luonteeltaan heikentäviä, c) laadultaan merkittäviä ja d) eivätkä ole objektiivisten seikkojen perusteella poissuljettuja. Kaavaehdotuksessa Mylbyhaan uusi rakentaminen sijoittuu alle 100 metrin päähän Espoonjoesta, mutta Natura-alueen rajalle on hieman pidempi matka. Kaavoituksen ja sitä seuraavan rakentamistoiminnan alueelle mahdollisesti aiheuttamia haitallisia vaikutuksia ovat mm. seuraavat: luontotyyppien muuttuminen suoraan rakentamistoimien takia tai välillisesti ihmisten liikkumisen takia mahdolliset hulevesien aiheuttamat muutokset Espoonjoen ravinnepitoisuuksissa liikenteen ja ihmisten liikkumisen aiheuttama mahdollinen häiriö mm. linnustolle ja muulle eläimistölle melu, erityisesti rakentamisaikana Natura-arvioinnin yhtenä arviointiperusteena on suotuisan suojelutason säilyminen. Suotuisa suojelutaso voidaan määritellä (Söderman 2003): Eliölaji: Eliölajin suojelutaso on suotuisa, kun laji pystyy pitkällä aikavälillä säilymään elinvoimaisena luontaisissa elinympäristöissään (LSL 5 ). Luontotyyppi: Luontotyypin suojelutaso on suotuisa, kun sen luontainen levinneisyys ja kokonaisala riittävät turvaamaan luontotyypin säilymisen ja sen ekosysteemin rakenteen ja toimivuuden pitkällä aikavälillä sekä luontotyypille luonteenomaisten eliölajien suojelutaso on suotuisa. Arviossa otetaan kantaa myös alueen eheyden (integrity) säilymiseen. Alueen eheyden korostaminen voi tarkoittaa, että vaikka vaikutukset eivät olisi mihinkään luontotyyppiin tai lajiin yksinään merkittäviä, vähäiset tai kohtalaisen suuret vaikutukset moneen lajiin ja luontotyyppiin saattavat heikentää alueen ekologista rakennetta tai toimintaa merkittävästi. 5

6 Kuva 2-1. Natura-arvion tarpeellisuuden arviointiprosessi, nk. Naturan kynnysarvio. 3. Natura-alueen kuvaus Koodi Kunta Pinta-ala Aluetyyppi FI Espoo, Kirkkonummi 223 ha SCI Alueen yleiskuvaus ympäristöhallinnon tietojen perusteella Pinta-alaltaan osa-alueista suurempi on Espoonlahti (noin 220 ha). Se koostuu ruovikkoisesta merenlahdesta sekä metsälehmusvaltaisen jalopuulehdon, niittyjen ja hakamaan muodostamasta maa-alueesta (Fiskarsinmäki), joka on ollut laidunkäytössä 1970luvun loppuun saakka. Lahteen laskee kolme pientä jokea. Espoonlahdella on merkitystä vesi- ja kosteikkolinnuston pesimäalueena sekä muutonaikaisena levähdyspaikkana. Lahdella levähtää mm. runsaasti laulujoutsenia ja uiveloita. Fiskarsinmäki on valtakunnallisesti merkittävä jalopuulehto. Metsälehmuksen lisäksi siellä kasvaa mm. vuorijalavaa (Uudellamaalla silmälläpidettävä laji) ja tammea, sen puusto on vanhaa ja siellä elää useita muitakin uhanalaisia ja harvinaisia lajeja. Erityisesti on mainittava luontodirektiivin liitteen 6

7 II laji katkokynsisammal, joka on Suomessa luokiteltu sekä valtakunnallisesti että Uudellamaalla erittäin uhanalaiseksi. Lajilla on Suomessa vain muutama esiintymä. Saunalahden osa-alue on otettu mukaan meriuposkuoriaisen (Macroplea pubipennis) populaation esiintymispaikkana. Laji on tunnettu alueelta 1960luvulta lähtien. Meriuposkuoriaisen suojelualuerajaus koostuu 4,5 hehtaarin ruovikkoisesta vesialueesta sekä rantaniitystä. Meriuposkuoriainen elää Espoonlahdessa ruovikkovyöhykkeen ulkorajalla matalassa vedessä. Meriuposkuoriainen on Suomessa luokiteltu vaarantuneeksi ja myös erityisesti suojeltavaksi lajiksi, jonka säilymiselle tärkeää esiintymispaikkaa ei saa hävittää eikä heikentää. Uudenmaan ympäristökeskus on rajannut neljä lajin esiintymispaikkaa Espoonlahdessa: Marin sataman ja Saunalahden esiintymispaikat Espoossa ja Sarvvikenin sekä Båthusuddenin esiintymispaikat Kirkkonummella. Saunalahden rantavedestä ja niityiltä on tavattu ainakin ja 1970-luvuilla muutamia silmälläpidettäviä, taantuneita kovakuoriaisia kuten suotaitosukeltaja (Agabus paludosus), sokkokuoriainen (Claviger testaceus), pörrölyhytsiipi (Dinothenarus pubescens) ja aitoristikiitäjäinen (Panageus cruxmajor). Niiden nykyisestä esiintymisestä alueella ei ole tietoa. Alueen suojelutilanne Valtion suojelualue 10%, ei suojeltu 90%. Luontodirektiivin luontotyypit Laajat matalat lahdet 81 % Itämeren boreaaliset rantaniityt 0-1 % Kostea suurruohokasvillisuus 4 % Fennoskandian hemiboreaaliset luontaiset jalopuumetsät 2 % Boreaaliset lehdot 1% Luontodirektiivin liitteen II lajit Meriuposkuoriainen Katkokynsisammal Lintudirektiivin liitteen I linnut Laulujoutsen Uivelo Pikkulepinkäinen Peltosirkku Muuttolinnut Heinätavi Punajalkaviklo Muuta lajistoa Vuorijalava Isohierakka Turkkiorakas Lakkakääpä Härmähuhmarjäkälä Vimpa Pyrstötiainen Pikkutikka Lapasorsa Lehtopöllö Oranssiseppä Vaapsasääski Lehtoliskokuntikas 7

8 Kuva 3-1. Espoonlahden ja Saunalahden Natura alue. Lähde: Uudenmaan ELY-keskus. 4. Vaikutukset Kaavoituksen vaikutukset luontoon voidaan jakaa seuraaviin luokkiin: 1. Suorat vaikutukset: Rakentaminen muuttaa tai täysin poistaa kasvillisuutta tai eläinten lisääntymis- tai levähdysalueiden biotoopin. Mulbyhaan kaavahankkeessa kaikki toiminnat tapahtuvat Natura-alueen ulkopuolella ja suoria muutoksia luontotyyppeihin ei ole. 2. Välilliset vaikutukset: Rakentamisen välillisiä vaikutuksia ovat mm. melu, lisääntynyt liikenne alueella sekä lisääntynyt ihmisten ja kotieläinten liikkuminen alueella. Ne kaikki voivat lisätä kasvillisuuden kulumista tai eläinten pesien ja poikasten tuhoutumisriskiä. Alueelle satava vesi (hulevesi) voi kuljettaa ravinteita ja epäpuhtauksia luontoon, ellei huleveden käsittelyyn kiinnitetä huomiota. Vakavin vaikutus esimerkiksi Espoonlahden lintukantoihin voisi olla pesimäaikaisella häiriöllä. Kasvava asukasmäärä lisää liikkumista alueella, ja samalla kasvaa riski luontotyyppien kulumisesta ja eläimistölle aiheutuvasta häiriöstä myös suojelualueen sisällä. Ihmiset ulkoilevat tai ulkoiluttavat koiria mielellään rannan avoimessa maisemassa, mikä lisää riskiä tahattomasta liikkumisesta myös suojelualueen puolella. Asukasmäärää kasvattavat tämän kaava-alueen lisäksi useat muut uudet kaava-alueet Espoonlahden ympärillä. Meriuposkuoriaiselle suurin uhka on vedenlaadun muutokset tai ranta-alueen kasvillisuuden muutokset. Kaava-alueille satava vesi valuu kiinteistöjen pihoilta ojia pitkin Espoonjokeen tai Espoonlahteen. Samalla mahdolliset epäpuhtaudet tai ravinteet huuhtoutuvat myös veden mukaan. Kiinteistöiltä valuvat vedet tulisi ohjata lahteen laskeutusaltaiden tai kasvipeitteisten ojien kautta, jotta epäpuhtaudet ja ravinteet eivät suoraan pääse vesistöön. Mulbyhaan kaavassa on kortteleiden eteläpuolelle osoitettu hulevesien käsittelyyn sopiva alue. 8

9 5. Vaikutusten merkittävyys ja vaikutusten lieventäminen Vaikutusten merkittävyyttä arvioitaessa on mm. otettu huomioon, kuinka todennäköistä on että hanke aiheuttaa pysyvän laskun jonkin alueen eliölajin populaatiossa tai kuinka suuren osan luontotyypin pinta-alasta Natura-alueella hanke mahdollisesti tuhoaa tai muuttaa pysyvästi. Mulbyhaan kaava-alueen toteuttamisen todennäköisimmät mahdolliset vaikutukset natura-alueen luontoon ovat hulevesien kulkeutuminen lahteen ja ihmisten liikkumisen aiheuttama häiriö, joka voi kohdistua Espoonlahden perukan linnustoon. Esimerkiksi koirien ulkoiluttaminen suojelualueen viertä kulkevalla polulla lisää riskiä häiriöstä alueen eläimistölle, vaikka vain muutama ulkoiluttaja ei pitäisi koiria kytkettynä. Vaikutuksia voidaan vähentää huomattavasti valistuksella ja ulkoilun ohjauksella. Rakentamisaikainen melu ja muu häiriö on todennäköisesti merkityksetön, koska korttelien ja lahden välillä on puustoa. Meriuposkuoriaisen kannalta suurin riski ovat Espoonjoen kautta Espoonlahteen kulkeutuvat vedet, venesatamat ja veneilyn lisääntyminen sekä rantarakentaminen ja lahden rantojen ruoppaus ja niitto. Mulbyhaan kaava-alueen hulevedet on suositeltavaa johtaa eteenpäin esimerkiksi pienen kosteikkoaltaan kautta, jolloin osa epäpuhtauksista ja ravinteista jää matkalle tai hajoaa ennen niiden päätymistä lahteen. Meriuposkuoriaiselle suurin riski ovat nimenomaan epäpuhtaudet, lahti on jo entuudestaan täynnä ravinteita. Kaavaan on varattu hulevesien käsittelyyn paikka. Ratsastukselle varatun alueen ja Espoonjoen väliin ei kaavassa ole esitetty hulevesiratkaisua, mutta ratsastusalueen rajalla voitaisiin käyttää kasvipeitteistä ojaa tai painannetta, joka suodattaisi osittain alueelta tulevaa vettä. Mulbyhaan kaavalla voi olla vaikutuksia Espoonlahteen, mutta ne eivät todennäköisesti ole merkittäviä, jos epäpuhtauksien pääsy Espoonjokeen pystytään estämään. Koko Natura-aluetta tarkasteltaessa Mulbyhaan rakentamisen häiriön vaikutusalue on hyvin pieni, eikä hanke yksinään heikennä Natura-alueen yhtenäisyyttä. Saunalahden osa-alue, joka on meriuposkuoriaisen suojelualue, on suhteellisen kaukana ja Mulbyhaan kaavoituksen vaikutukset siihen ovat todennäköisesti merkityksettömiä. 6. Yhteenveto kynnysarviosta Mulbyhaan kaavoituksella voi olla vaikutuksia Espoonlahden Natura-alueen luontoarvoihin, erityisesti kun huomioidaan yhteisvaikutus useiden muiden kaavojen kanssa. Korttelien rakentaminen lisää ihmisiä ja aktiviteetteja alueelle ja myös hulevesien määrä kasvaa. Vaikutuksia voidaan lieventää ohjaamalla ihmisten kulkua ja kiinnittämällä huomiota hulevesien käsittelyyn. Todennäköisesti kokonaisuutena vaikutukset Espoonlahden ja Saunalahden Natura-alueen luontoarvoille eivät ole merkittäviä, jos suositukset otetaan huomioon. Rakentaminen ei myöskään heikennä Natura-alueen yhtenäisyyttä. Suosituksia noudattaen rakentamisen vaikutukset eivät merkittävästi heikennä viereisen Natura-alueen luontoarvoja, eikä varsinaista Natura-arviota tarvita. Nurmijärvi Rauno Yrjölä 9

10 7. Kirjallisuutta European Commission Environment DG 2001: Assessment of plans and projects significantly affecting Natura 2000 sites. Methodological guidance on the provisions of Article 6(3) and (4) of the Habitats Directive 92/43/EEC. Saari, S Meriuposkuoriaisen (Macroplea Pubipennis) esiintyminen Espoonlahden alueella. Luontoselvitys Espoon eteläosien yleiskaavatyötä varten. Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen tutkimuksia ja selvityksiä B 79:2006. Söderman, T. 2003: Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi kaavoituksessa, YVAmenettelyssä ja Natura-arvioinnissa.- Ympäristöopas 109. Suomen ympäristökeskus. 10