Arvio Porvoon Jakarin kaavamuutoshankkeen vaikutuksista Pernajanlahtien ja Pernajan saariston merensuojelualueen luontoarvoihin

Transkriptio

1 Arvio Porvoon Jakarin kaavamuutoshankkeen vaikutuksista Pernajanlahtien ja Pernajan saariston merensuojelualueen luontoarvoihin Natura kynnysarvio Eero Lehti / GSP Group Oy Rauno Yrjölä Ympäristötutkimus Yrjölä Oy 2015

2 Sisällys: 1. Johdanto Varsinaisen Natura-Arvioinnin tarpeellisuus ympäristöministeriön ohjeistuksen mukaan Natura-kynnysarvio Natura-alueen kuvaus Kaavamuutoksen kuvaus Vaikutukset Vaikutusten merkittävyys ja vaikutusten lieventäminen Yhteenveto kynnysarviosta Lähteet: LIITE 1. Natura- alueen luontoarvot Natura-tietolomakkeen perusteella: Ympäristötutkimus Yrjölä Oy PL Klaukkala 2

3 1. JOHDANTO Pernajanlahtien ja Pernajan saariston merensuojelualue niminen Natura 2000 alue sijaitsee laajalla alueella Pernajan, Porvoon, Loviisan ja Ruotsinpyhtään kunnissa. Ulkomerellä alue ulottuu pääasiassa Suomen sisäisten aluevesien ulkorajaan saakka. Alue on Euroopan yhteisön tärkeänä pitämä alue (SCI) sekä erityissuojelualue (SPA). Natura-alueen luonto vaihtelee reheviltä ruovikkoisilta sisälahdilta karuille kallioisille ulkoluodoille. Joet tuovat lahtien pohjukoihin makeaa vettä, joka vähitellen vaihettuu merialueen suolapitoiseksi vedeksi. Luonnon vaihtelu tekee alueesta hyvin monipuolisen. Pieni Pernajanlahti on toinen alueen pitkistä merenlahdista. Pienen Pernajanlahden pohjukka on suojeltua luonnonsuojelualuetta. Pohjukan pohjoisrannalle suunnitellaan rakennettavaksi noin 50 siirtolapuutarhamökin tyyppistä rakennusta kiinteistölle, joka rajautuu suojelualueeseen. Rakentaminen vaatii voimassa olevan osayleiskaavan muuttamista ja asemakaavan laatimista. Tässä nk. Naturan kynnysarviossa selvitetään kaavoituksen mahdollisia vaikutuksia alueen luontoarvoihin, ja ovatko mahdolliset haitat niin merkittäviä, että varsinainen Natura-arvio pitäisi laatia. Kynnysarvion on tilaajalle laatinut FM Rauno Yrjölä. 2. VARSINAISEN NATURA-ARVIOINNIN TARPEELLISUUS YMPÄRISTÖMINISTERIÖN OHJEISTUKSEN MUKAAN Ympäristöministeriön ohjeistuksen mukaan arviointivelvollisuus koskee valtioneuvoston päätöksissä lueteltuja alueita, joita on päätetty ilmoittaa lintudirektiivin mukaisiksi SPA-alueiksi tai ehdottaa luontodirektiivin mukaisiksi SCI-alueiksi tai jotka on jo sisällytetty komission päätöksellä Natura 2000 verkostoon. Arviointivelvollisuus syntyy mikäli hankkeen vaikutukset a) kohdistuvat Natura alueen suojelun perusteena oleviin luontoarvoihin, b) ovat luonteeltaan heikentäviä, c) laadultaan merkittäviä ja d) eivätkä ole objektiivisten seikkojen perusteella poissuljettuja. Jos hanke tai suunnitelma joko yksistään tai tarkasteltuna yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa todennäköisesti merkityksellisesti heikentää valtioneuvoston Natura verkostoon ehdottaman tai verkostoon sisällytetyn alueen luonnonarvoja, hankkeen toteuttajan tai suunnitelman laatijan on, jollei hankkeeseen ole sovellettava ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (468/94) 2 luvussa tarkoitettua arviointimenettelyä, asianmukaisella tavalla arvioitava nämä vaikutukset. Sama koskee sellaista hanketta tai suunnitelmaa alueen ulkopuolella, jolla todennäköisesti on alueelle ulottuvia merkityksellisiä haitallisia vaikutuksia. Kaavamuutoksen luonnoksissa osoitetaan uutta rakentamista aivan Natura 2000 alueen rajan viereen. Merkittäviä haitallisia vaikutuksia saattaisi syntyä esimerkiksi rakentamisaikaisesta häiriöstä sekä ihmisten liikkumisesta Natura-alueella. Varsinaisen Natura-arvioinnin perusteena on, että kaavan muutoksella saattaa olla vaikutuksia Natura-alueelle. Kaavoituksen ja sitä seuraavan rakentamistoiminnan alueelle mahdollisesti aiheuttamia haitallisia vaikutuksia ovat mm. seuraavat: melu liikenteen ja ihmisten liikkumisen aiheuttama mahdollinen häiriö mm. linnustolle ja muulle eläimistölle 3

4 mahdolliset hulevesien aiheuttamat muutokset mm. ojavesien ravinnepitoisuuksissa luontotyyppien muuttuminen suoraan rakentamistoimien takia tai välillisesti ihmisten liikkumisen takia Natura-arvioinnin yhtenä arviointiperusteena on suotuisan suojelutason säilyminen. Suotuisa suojelutaso voidaan määritellä (Söderman 2003): Eliölaji: Eliölajin suojelutaso on suotuisa, kun laji pystyy pitkällä aikavälillä säilymään elinvoimaisena luontaisissa elinympäristöissään (LSL 5 ). Luontotyyppi: Luontotyypin suojelutaso on suotuisa, kun sen luontainen levinneisyys ja kokonaisala riittävät turvaamaan luontotyypin säilymisen ja sen ekosysteemin rakenteen ja toimivuuden pitkällä aikavälillä sekä luontotyypille luonteenomaisten eliölajien suojelutaso on suotuisa. Arviossa otetaan kantaa myös alueen eheyden (integrity) säilymiseen. Alueen eheyden korostaminen voi tarkoittaa, että vaikka vaikutukset eivät olisi mihinkään luontotyyppiin tai lajiin yksinään merkittäviä, vähäiset tai kohtalaisen suuret vaikutukset moneen lajiin ja luontotyyppiin saattavat heikentää alueen ekologista rakennetta tai toimintaa merkittävästi. 3. NATURA-KYNNYSARVIO Naturan kynnysarvioinnissa on oltava riittävät tiedot hankkeesta sekä hankkeen kohteena olevista luontoarvoista. Hankeen tiedot perustuvat GSP Group Oy:n aineistoon. Luontotiedot on kerätty Naturatietolomakkeelta ja alueen luontoselvityksistä. Vaikutuksia on arvioitu pääosin asiantuntija-arviona. Hankkeen tietoja ja toisaalta tietoa lajistosta on tarkasteltu rinnakkain ja subjektiivisesti arvioitu onko merkittävä vaikutus mahdollinen. Jos on, on arvioitu miten se voitaisiin estää. Tontin alueen ja Natura-alueen rajaa käytiin arvioimassa maastossa Talvella kasvillisuutta ja luontotyyppejä ei pysty arvioimaan luotettavasti, mutta rakentamisen sijoittuminen ja etäisyys suhteessa Natura-alueen rajaan oli arvioitavissa, samoin mahdolliset yhteydet vesialueelle. 4

5 Kuva 3-1. Natura-arvion tarpeellisuuden arviointiprosessi, nk. Naturan kynnysarvio. 4. NATURA-ALUEEN KUVAUS Pernajanlahtien ja Pernajan saariston Natura alue on laaja merialue, joka alkaa lännessä Porvoon Pieneltä Pernajanlahdelta ja päättyy idässä Uudenmaan ympäristökeskuksen toimialueen rajaan. Ulkomerellä alue ulottuu pääasiassa sisäisten aluevesiemme ulkorajaan saakka. Natura-alueeseen kuuluu lähinnä vesilain nojalla suojeltavia merialueita. Natura-alueen tarkemmat tiedot on esitetty liitteessä. Rajaukseen sisältyvät myös seuraavat muilla keinoin suojeltavaksi tarkoitetut alueet, joihin kuuluu myös maaalueita: Pienen Pernajanlahden lintuvesi ja Sannaisten Tammimäki, Gammelbyvikenin lintuvesi ja Pernajanlahden luonnonsuojelualueet, Porvoon, Pernajan, Loviisan ja Ruotsinpyhtään saaristossa olevat yksityismaiden ja valtion luonnonsuojelualueet, rantojensuojeluohjelman kohteet sekä Hasselön lehto, Gåsören ja Gaddarna. Pernajanlahdet ja edustan saaristo muodostavat n. 20 km mittaisen eliöyhteisöjen ketjun, jossa hydrologiset olosuhteet vaihtelevat selvästi. Veden suolapitoisuus muuttuu lähes nollasta puoleen prosenttiin ulkomerelle mentäessä. Vedenkorkeudet vaihtelevat ajoittain voimakkaasti. Alue on myös maisemallisesti erittäin merkittävä. Pernajanlahden ympäristö on valtioneuvoston periaatepäätöksen mukainen valtakunnallisesti arvokas maisema-alue. Alue on kokonaisuudessaan liitetty myös kansainvälisesti merkittävien kosteikkojen luetteloon eli ns. Ramsar-kohteeksi. 5

6 Pernajanlahti on ollut myös yhtenä kohteena Lintulahdet Life -hankkeessa, jossa suoritettiin lintuvesien kunnostustoimenpiteitä ja parannettiin niiden virkistyskäyttöä. Kunnostustoimilla on ollut myönteisiä vaikutuksia linnustoon. Kuva 4-1. Pernajanlahtien ja Pernajan saariston Natura alue. Lähde: Uudenmaan ELY-keskus. Pernajanlahtien osa-alueet Pieni Pernajanlahti ja Pernajanlahti ovat etelärannikon pisimpiä (yli 10 km) merenlahtia. Niiden perukkaan laskevat Koskenkylänjoki ja Ilolanjoki. Makean jokiveden vaikutus vähenee asteittain ulommas merelle mentäessä. Alueeseen kuuluu niin sisä-, väli- kuin ulkosaaristoakin ja avomerta, joten luontotyyppien ja eliölajien määrä on suuri. Pernajanlahti ja Pieni Pernajanlahti ovat kasvillisuudeltaan reheviä ja vesi- ja kosteikkolinnustoltaan runsaita. Ne on luokiteltu kansainvälisesti arvokkaiksi lintuvesiksi, ja ne ovat myös tärkeitä lintujen muutonaikaisia levähdyspaikkoja. Rannoilla esiintyy myös edustavia tammi- ja lehmuslehtoja, mm. Sannaisten tammimäki Pienen Pernajanlahden pohjukassa sekä Pernajanlahden Baggholmenin lehmuslehdot. Pienen Pernajanlahden pohjukan luonnonsuojelualue on tärkeä erityisesti kosteikkolinnustolle. Alue on mukana Porvoon seudun maakunnallisesti arvokkaiden lintukohteiden luettelossa (Lehtiniemi ym. 2013) ja myös alueella vuosina tehty linnustotutkimus osoitti alueen olevan tärkeä rehevien kosteikoiden linnustolle (Ikäheimo ym. 2005). Alueen arvokkaimpia pesimälajeja ovat kaulushaikara, luhtakana, rantaniittyjen kahlaajat punajalkaviklo ja taivaanvuohi sekä varpuslinnuista harvinaistuva keltavästäräkki. Ruskosuohaukka ja kurki on havaittu alueella myös joinakin vuosina pesimäaikana. Pesimäaikaisia harvinaisuuksia aiemmilta vuosilta edustavat sitruunavästäräkki ja niittysuohaukka. Kalasääski käy lahdella ruokailemassa. 6

7 Aiempien selvitysten perusteella arvokkaista lajeista ainakin kaulushaikaralla on ollut reviiri juuri tämän kiinteistön edustalla olevassa laajassa ruovikossa. Muut lajit kiinteistön edustalla ovat olleet tavallisempia ruovikon lajeja, kuten ruokokerttusia ja pajusirkkuja. 5. KAAVAMUUTOKSEN KUVAUS Jakarintien varrella, Pienen Pernajanlahden pohjoisrannalla olevalle noin 4,26 ha:n alueelle suunnitellaan rakennettavaksi noin 50 siirtolapuutarhatyyppistä talviasuttavaa rakennusta, yhteisrakennus, varasto- ja talousrakennuksia ja 2 yhteissaunaa. Tilalla olevan hevostallin yhteyteen toivotaan kahta henkilökunnan asuntoa. Kokonaisrakentamisen määrä olisi siten hieman yli kerros-m 2. Alue on haja-asutusalueiden osayleiskaavassa merkitty maatalousalueeksi, jossa on maisema-arvoja. Nyt alueelle haetaan asemakaavaa, jonka pohjalta rakennukset voitaisiin alueelle rakentaa. Kuva 5-1. Ote osayleiskaavasta, jossa on vinolla rasterilla esitetty suojelualue. Hankkeen alue on Jakarintien ja lahden välillä, suojelualueen pohjoisrajalla. Lähde: Porvoon kaupunki ja GSP Group Oy. Kuva 5-2.Kiinteistön sijainti suojelualueen pohjoisrajalla. Kiinteistön ja avoveden välissä on laaja järviruokokasvusto. Lähde: GSP Group Oy. 7

8 Kuva 5-2. Havainnekuva alueelle suunnitelluista mökeistä. Lähde: GSP Group Oy. Kuva 5-3. Havainnekuva alueen rakentumisesta lahden pohjoisrannalle. Lähde: GSP Group Oy. 8

9 Kuva 5-4. Tontinkäyttöluonnos. Lähde: GSP Group Oy. Kuva 5-5. Suunnittelualue Jakarintieltä kuvattuna. Etuala on luonnoksessa olevan parkkipaikan kohta. Kuva 5-6. Näkymä keskeltä tonttia länteen, pitkin peltoa. Vasemmalla näkyy pellon ja Natura-alueen välissä oleva metsikkö. 9

10 Kuva 5-7. Pellon ja Natura-alueen välissä oleva metsikkö on rantatöyräällä, jossa on paikoin runsaasti lohkareita näkyvissä. Kuva 5-8. Näkymä rannassa kaakkoon Natura-alueen rajalla. Kuvassa näkyy Alörenin saareke, joka on kiinteistön kaakkoiskulmassa. Kuva 5-9. Soutuvene Alörenillä. Jos alueelle halutaan veneille paikkoja, on Alörenin itäranta ainoa mahdollisuus. Paikalla on vanha kaivettu vesiuoma ja laiturirakenteita. Kuva Näkymä Alöreniltä länteen kohti Pienen Pernajanlahden pohjukkaa. Etualalla oleva ruovikko kuuluu suojelualueeseen, oikealla häämöttää kiinteistön rajalla oleva rantametsikkö. Suojelumääräysten perusteella alueelle ei saa rakentaa uusia laitureita ja venepaikkoja. Vain olemassa olevien kunnostaminen ja ylläpito on sallittu. 10

11 6. VAIKUTUKSET Kaavoituksen vaikutukset luontoon voidaan jakaa seuraaviin luokkiin: 1. Suorat vaikutukset: Rakentaminen muuttaa tai täysin poistaa kasvillisuutta tai eläinten lisääntymis- tai levähdysalueiden biotoopin. Tässä hankkeessa kaikki toiminnat mahdollista venepaikkaa lukuun ottamatta tapahtuvat Natura-alueen ulkopuolella. 2. Välilliset vaikutukset: Rakentamisen välillisiä vaikutuksia ovat mm. melu, lisääntynyt liikenne alueella sekä lisääntynyt ihmisten ja kotieläinten liikkuminen alueella. Ne kaikki voivat lisätä kasvillisuuden kulumista tai eläinten pesien ja poikasten tuhoutumisriskiä. Alueella käytettävä vesi voi kuljettaa ravinteita ja epäpuhtauksia luontoon, ellei vedenkäsittelyyn kiinnitetä huomiota. Vakavin vaikutus esimerkiksi lintukantoihin voi olla pesimäaikaisella häiriöllä. Kasvava asukasmäärä lisää liikkumista alueella, ja samalla kasvaa riski luontotyyppien kulumisesta ja eläimistölle aiheutuvasta häiriöstä myös suojelualueen sisällä. Ihmiset ulkoilevat tai ulkoiluttavat koiria mielellään rannan avoimessa maisemassa, mikä lisää riskiä tahattomasta liikkumisesta myös suojelualueen puolella. Tällä hetkellä suojelualueen rajalla, ruovikon ja metsän välillä kulkee eläinten tekemä polku. Ranta on kosteaa ja liikkumisen lisääntyminen johtaisi todennäköisesti polun kulumiseen ja levenemiseen. Rantatöyräällä oleva metsä toimii tavallaan näkö- ja melusuojana Jakarintieltä lahdelle päin. Jos metsä kaadettaisiin rakentamisen yhteydessä kokonaan, kiinteistöllä tehtävä rakennustoiminta todennäköisesti näkyisi ja kuuluisi lahdelle nykyistä voimakkaammin. Peltoalueen ojat laskevat lahden ruovikkoa kohti. Tämä tarkoittaa sitä, että tulevaisuudessa myös kiinteistöillä käytettävä vesi kulkeutuu lahdelle, ellei vesien käsittelystä ja hulevesistä huolehdita suunnittelun yhteydessä. Pienen Pernajanlahden pohjukka on rehevä ja laajalti umpeen kasvanut, ja todennäköisesti ruovikkoalueet puhdistavat ja sitovat ravinteita peltoalueilta nykyisin virtaavista vesistä. Kaikki mahdolliset lisäravinteet on kuitenkin syytä minimoida. 7. VAIKUTUSTEN MERKITTÄVYYS JA VAIKUTUSTEN LIEVENTÄMINEN Vaikutusten merkittävyyttä arvioitaessa on mm. otettu huomioon, kuinka todennäköistä on että hanke aiheuttaa pysyvän laskun jonkin alueen eliölajin populaatiossa tai kuinka suuren osan luontotyypin pinta-alasta Natura-alueella hanke mahdollisesti tuhoaa tai muuttaa pysyvästi. Koko laajaa Natura-aluetta tarkasteltaessa mahdollisen häiriön vaikutusalue on hyvin pieni, eikä hanke yksinään heikennä Natura-alueen yhtenäisyyttä. Pienen Pernajanlahden osa-aluetta tarkasteltaessa rakentamisesta todennäköisesti tulee lisää häiriötä. Vaikutuksia on todennäköisesti vain ruovikkoalueeseen aivan kiinteistön rajalla sekä Alörenin ympäristössä. Aiempien luontoselvitysten perusteella linnustollisesti arvokkain alue on koko laaja ruovikkoalue kiinteistön kohdalta Pienen Pernajanlahden länsipohjukkaan. Esimerkiksi koirien ulkoiluttaminen suojelualueen viertä kulkevalla polulla lisäisi riskiä häiriöstä alueen eläimistölle, vaikka vain muutama ulkoiluttaja ei pitäisi koiria kytkettynä. Siksi Natura-alueen rajalle kannattaa laittaa matala aita, joka selkeästi osoittaa minne alueelle ihmisten tai kotieläinten ei toivota kulkevan. Lisäksi ihmisten virkistystä ja ulkoilua ohjataan alueille, joissa se ei uhkaa suojelualueiden luontoarvoja. Vaikutuksia voidaan lieventää myös niin, että rantatöyräällä olevaan puustoa jätetään suojelualueen ja rakennetun ympäristön väliin viheralueeksi, joka toimii puskurivyöhykkeenä. Tällöin rakentamisen ja alueen virkistyskäytön häiriövaikutus Natura-alueelle ei ole merkittävää. Äkillistä tai voimakasta melua aiheuttavat rakentamisaikaiset työt Natura-alueen rajalla tulisi tehdä lintujen pesimäkauden ulkopuolella. 11

12 Alueen jätevedet on huolehdittava lupaehtojen mukaisesti joko umpikaivoilla tai viemäriverkkoon kytkeytymällä. Hulevedet on suositeltavaa johtaa esimerkiksi pienen kosteikkoaltaan kautta, johon pääosa ravinteista jää. Kuva 7-1. Ehdotuksia kaavaluonnoksen vaikutusten lieventämiseksi. Olennaista on jättää selkeä suojavyöhyke Natura-alueen ja rakentamisen väliin. Suojavyöhykkeellä säästetään olemassa olevaa puustoa, mutta virkistyskäytön parantamiseksi suojavyöhykkeelle voidaan linjata kävelypolkuja ja esimerkiksi näköalapaikka. 8. YHTEENVETO KYNNYSARVIOSTA Kaavamuutoksella voi olla vaikutuksia luontoon Pienen Pernajanlahden Natura-alueen pohjoisrajalla. Rakentaminen tuo lisää ihmisiä ja aktiviteetteja alueelle. Vaikutuksia voidaan kuitenkin lieventää, ja todennäköisesti kokonaisuutena vaikutukset Pernajanlahtien ja Pernajan saariston merensuojelualueen luontoarvoille eivät ole merkittäviä, jos suositukset otetaan huomioon. Rakentaminen ei myöskään heikennä Natura-alueen yhtenäisyyttä. Mielestäni tämä hanke on toteutettavissa. Suosituksia noudattaen rakentamisen vaikutukset eivät merkittävästi heikennä viereisen Natura-alueen luontoarvoja, eikä varsinaista Natura-arviota tarvita. Nurmijärvi Rauno Yrjölä 12

13 9. LÄHTEET: European Commission Environment DG 2001: Assessment of plans and projects significantly affecting Natura 2000 sites. Methodological guidance on the provisions of Article 6(3) and (4) of the Habitats Directive 92/43/EEC. Ikäheimo, E., Hirvonen, H., Erävuori, L. & Tuominen, H.T. 2005: VT 7 Porvoo Koskenkylä, Pernaja, Pernajanlahden ympäristöseuranta Loppuraportti. - Tiehallinnon selvityksiä 58/2005. Lehtiniemi, T., Leivo, M. & Sundström, J. 2013: Porvoon seudun maakunnallisesti arvokkaat lintukohteet. - Porvoon seudun lintutieteellinen yhdistys. Söderman, T. 2003: Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi kaavoituksessa, YVAmenettelyssä ja Natura-arvioinnissa.- Ympäristöopas 109. Suomen ympäristökeskus. 13

14 LIITE 1. NATURA- ALUEEN LUONTOARVOT NATURA-TIETOLOMAKKEEN PERUSTEELLA: Koodi Kunta Pinta-ala Aluetyyppi FI Porvoo, Loviisa, Pernaja, Ruotsinpyhtää ha SCI, SPA Suojelutilanne %: Ei suojeltu 97 Yksityinen luonnonsuojelualue 3 Valtion suojelualue 0 Luontodirektiivin luontotyypit% (koko Naturaalueen tiedot): 1150 *Rannikon laguunit 0% 1170 Riutat 0% 1210 Rantavallien yksivuotinen kasvillisuus 0% 1220 Kivikkoisten rantojen monivuotinen kasvillisuus 0% 1230 Atlantin ja Itämeren rannikoiden kasvipeitteiset rantakalliot 0% 1610 Itämeren harjusaaret ja niiden hiekka, kallioja kivikkorantojen sekä vedenalainen 0% 1620 Itämeren boreaaliset luodot ja saaret 0% 1630 *Itämeren boreaaliset rantaniityt 0% 1640 Itämeren boreaaliset hiekkarannat, joilla on monivuotista ruohovartista kasvillisuutta 0% 1650 Itämeren boreaaliset kapeat murtovesilahdet 3% 6430 Kostea suurruohokasvillisuus 0% 9020 *Fennoskandian hemiboreaaliset luontaiset jalopuumetsät 0% 9050 Boreaaliset lehdot 0% 91D0 *Puustoiset suot 0% *=erityisesti suojeltu luontotyyppi Luontodirektiivin liitteen II lajit: 1364 harmaahylje Lintudirektiivin liitteen I linnut: A215 huuhkaja A193 kalatiira A021 kaulushaikara A224 kehrääjä A307 kirjokerttu A127 kurki A194 lapintiira A038 laulujoutsen A166 liro A119 luhtahuitti A072 mehiläishaukka A236 palokärki A379 peltosirkku A037 pikkujoutsen A338 pikkulepinkäinen A104 pyy A190 räyskä A122 ruisrääkkä A081 ruskosuohaukka A151 suokukko x uhanalainen laji x uhanalainen laji x uhanalainen laji A068 uivelo Muuttolinnut: alli harmaasorsa heinätavi jouhisorsa karikukko lapasotka metsähanhi nuolihaukka pilkkasiipi punajalkaviklo ruokki tuulihaukka Muuta lajistoa: etelänkiisla idänuunilintu luhtakana pikkutikka ST riskilä selkälokki ST kaakonlasisiipi SH koisalaji (hyönt.) tyräkkikääriäinen SH 14

15 lännenmaltsa lehtokielo merinätkelmä merisinappi morsinko raidankeuhkojäkälä M rantahirvenjuuri rantatyräkki ruohokanukka soikkokaksikko sokkelokääpä M suolaarho tuoksumatara vankkasara SH 15