1 (21) SYKSYN 2005 KIRJASTOKYSELY. Vastauksia ja kommentteja. AJANKOHTAISTA KIRJASTOALALLA -seminaari Helsinki KIITOS KAIKILLE VASTANNEILLE!

Transkriptio

1 1 (21) SYKSYN 2005 KIRJASTOKYSELY Vastauksia ja kommentteja AJANKOHTAISTA KIRJASTOALALLA -seminaari Helsinki KIITOS KAIKILLE VASTANNEILLE!

2 2 (21) KOOSTEEN SISÄLLYS KIRJASTOVERKKOA JA MAASEUDUN KIRJASTOJA KOSKEVA KYSELY...3 YLEISIÄ HUOMIOITA JA JOHTOPÄÄTÖKSIÄ VASTAUKSISTA...4 Maakuntakirjastoilla on paikkansa...4 Seudullinen kirjastokimppa -yhteistyö kasvanut korvaamattomaksi vertaistueksi...4 Maaseudulla kirjaston merkitys korostuu ja siellä kirjastolla on monia rooleja...5 Kaukopalvelu ja logistiikka ovat edellytykset alueelliselle tasa-arvolle...6 Uusia toimintamalleja...7 OTTEITA KIRJASTOJEN VASTAUKSISTA...8 KYSYMYS 1: Mitkä ovat mielestäsi maakuntakirjaston tärkeimmät tehtävät nykyään?...8 KYSYMYS 2: Mikä on alueesi kirjastokimpan rooli? KYSYMYS 3: Mikä on mielestäsi maakuntakirjaston rooli suhteessa kirjastokimppayhteistyöhön ja miten kummankin roolia ja tehtäviä tulisi jatkossa kehittää? KYSYMYS 4: Mitkä ovat mielestäsi kirjaston tärkeimmät tehtävät maaseudulla nykyään? Mitä erityistarpeita näet maaseudulla sijaitsevien kirjastojen kehittämisessä? Koosteen ovat tehneet Kirsti Kekki ja Tarja Mäkinen. Kommentit mennessä: Lisäkommentteja toivotaan vielä kysymyksiin: Halutaanko korottaa nykyisiä vähimmäisvaatimuksia 20 opintoviikkoa? Kuinka laajoja ammatillisia opintoja kirjastoalan työtehtäviin edellytetään?

3 3 (21) SYKSYN 2005 KIRJASTOKYSELY KIRJASTOVERKKOA JA MAASEUDUN KIRJASTOJA KOSKEVA KYSELY Opetusministeriössä on tekeillä kaksi selvitystä, joihin jo alkuvaiheessa haluttiin saada kirjastojen näkemyksiä mukaan: Toimiiko kirjastoverkko - kirjastoverkkoselvitystä varten Maaseudun kirjastot - Maaseudun kirjasto monipalvelukeskuksena -ohjelmaa varten. Selvitystyön taustatiedon keräämistä varten tehtiin elokuussa 2005 kirjastoille kysely, jossa tiedusteltiin kirjastoverkon toimivuutta ja myös näkemyksiä maaseudun kirjastojen roolista ja niiden kehittämisen erityistarpeista. Kysymykset olivat yksinkertaisia: - Mitkä ovat mielestäsi maakuntakirjaston tärkeimmät tehtävät nykyään? - Mikä on mielestäsi alueesi kirjastokimpan rooli? - Mikä on mielestäsi maakuntakirjaston rooli suhteessa kirjastokimppayhteistyöhön ja miten kummankin roolia ja tehtäviä tulisi jatkossa kehittää? - Mitkä ovat mielestäsi kirjaston tärkeimmät tehtävät maaseudulla nykyään? Mitä erityistarpeita näet maaseudulla sijaitsevien kirjastojen kehittämisessä? Etenkin pienten kuntien kirjastoja kannustettiin vastaamaan kysymyksiin, koska juuri he tarvitsevat kirjastoverkoston muiden organisaatioiden kuten maakuntakirjasto-, keskuskirjasto-, ulkomaalaiskirjastojen sekä Kansalliskirjastopalveluja sekä kimppakirjastojen vertaistukea. Kaikilta maakuntakirjastoilta ja lääninhallituksilta saatiin myös vastaukset. Kaikkiaan vastauksia tuli yli 200 kpl. Vastauksissa on myös nähtävissä, että kirjastot ovat hyvinkin paljon hyödyntäneet ja soveltaneet omaan käyttöönsä valtakunnallisia strategioita ja selvityksiä sekä laatineet seudullisia strategioita. Vastaavanlaisia valmiuksia seudulliseen yhteistyöhön ja verkottumisen laajentamiseen ei ole millään muulla hallintokunnalla kunnissa. Maakuntakirjastoalue on sama kuin maakunta-alue. Maakuntakirjaston tehtävistä ja maakuntakirjastojen yleisille kirjastoille antamien kaukolainojen maksuttomuudesta on säädetty kirjastolaissa ja -asetuksessa. Maakuntakirjastoilla tai yleisten kirjastojen keskuskirjastolla - myöskään Helsingin yliopiston kansalliskirjastolla - ei ole hallinnollista asemaa tai toimivaltaa kirjastoihin. Alueen kirjastoille maakuntakirjastopalvelut ovat maksuttomia. Kirjastokimpat eli seudullinen yhteistyö on vapaaehtoisuuteen perustuvaa alueellista yhteistyötä, jonka määrittelyä ei ole tässä rajattu. Tyypillistä yhteistyölle on alueiden ja toimintatapojen heterogeenisyys. Niiden alueet ja käytännöt vaihtelevat. Kimpoilla on useimmiten yhteinen aineistorekisteri, josta asiakas näkee koko kimppaalueen teokset ja myös niiden tilan (lainassa/hyllyssä, varauksia). Yhteinen lainausvalvonta mahdollistaa sen, että asiakas voi tarkistaa lainojansa missä tahansa kimpan kirjastossa ja esimerkiksi uusia niitä. Maaseudulla sijaitsevaa kirjastoa ei määritelty kysymyksissä. Maaseudulla on moninaisia käsitteitä. Käsite on jatkuvan uudelleen määrittelyn kohteena.

4 4 (21) YLEISIÄ HUOMIOITA JA JOHTOPÄÄTÖKSIÄ VASTAUKSISTA Seudullinen yhteistyö ja tekniikan hyödyntäminen ovat kirjastoalalla hyvin pitkällä. Tämä lienee yksi syy siihen, että kirjastot ovat hyvinkin tietoisia muutosten, etenkin hallinnollisten muutosten välttämättömyydestä, jotta kirjastopalvelut voitaisiin turvata eri puolilla Suomea. Ote yhdestä vastauksesta: "Suomessa yleiset kirjastot ovat viime vuosikymmenenä pääperusteiltaan kautta maan samanlaisia - myös rakennuksissa on samanlainen pohja. Jotta tulevaisuudessa kaikille ihmisille voidaan tarjota laadukkaita luotettavia kirjastopalveluja, vanhoilla toimintatavoilla, kirjastotilojen perinteisellä käytöllä, kapea-alaisella kirjasto-osaamisella ei enää voida toimia kaikissa kirjastoissa. Tulevaisuudessa yleiset kirjastot eriytyvät, erikoistuvat." Kirjastojen vastauksissa nousi esille muutamia seikkoja. Internetin yleistyminen on lisännyt - päinvastoin kuin usein ajatellaan - kirjastotilan merkitystä kaiken kokoisissa kirjastoissa, vaikka tietoa olisi saatavilla verkoissa ja fyysisen aineiston merkitys tulevaisuudessa vähenisikin. Myös kirjastoauton merkitys ja toiminta on moninaistunut internetin myötä. Yleisten kirjastojen elämyksellinen, yhteisöllinen ja sosiaalinen rooli on lisääntynyt. Kirjastot nähdään entistä enemmän elinkeinoelämän elvyttäjinä. "Maaseudun elinvoimalle ja houkuttelevuudelle kirjastot ovat elintärkeitä". Maakuntakirjastoilla on paikkansa Näkemykset maakuntakirjaston roolista jakautuivat kahteen leiriin: osa vastaajista pitää maakuntakirjastoa tärkeänä veturina, tukena ja mallikirjastona, osa taas näkee, että maakuntakirjastolla ei ole käytännön merkitystä kirjaston omassa toiminnassa. Vastaajista enemmistö ei nähnyt maakuntakirjastojen ja kimppojen roolia ja tehtävää päällekkäisenä. Molemmilla todettiin olevan oma roolinsa. Tosin osa katsoo maakuntakirjastojen roolin tulleen vähäiseksi maakuntakirjastojen kaukopalvelun vähentymisen myötä. Vaikka maakuntakirjaston kaukopalvelun merkityksen todetaan vähentyneen radikaalistikin seutuyhteistyön lisääntymisen myötä, enemmistössä vastauksista koetaan maakuntakirjastoilla olevan oma paikkansa edelleen kirjastoverkossa. Maakuntakirjastojen odotetaan edelleen olevan alueellisia resurssikeskuksia, joissa on harvinaista ja uusia aineistoja myös alueen käyttöön. Maakuntakirjastojen odotetaan olevan koko alueen koordinoija, kehittäjiä ja edustavan alueen virallista tahoa kansallisissa ja kansainvälisissä yhteyksissä. Maakuntakirjaston tärkeimpinä tehtävinä mainittiin useimmiten: koulutus, tiedotus, kaukolainaus. Myös alueellisen tiedon kokoaminen, yhteyksienhoito valtakunnan politiikkaan ja alueen imagon luonti nähtiin maakuntakirjaston tehtäviksi. Vastauksissa esiintyi myös toiveita maakuntakirjastoille. Toiveissa oli maakuntakirjaston ahkerampaa jalkautumista alueelle, lisää koulutusta ja enemmän yhteisiä hankkeita. Seudullinen kirjastokimppa -yhteistyö kasvanut korvaamattomaksi vertaistueksi Valtaosa vastaajista pitää kirjastokimppoja erittäin tärkeinä, jopa korvaamattomina. Kirjastokimppayhteistyö on usein lähtenyt käyntiin tekniikkalähtöisesti, mutta ajan myötä hyvin merkitykselliseksi oli tullut inhimilliseen kanssakäymiseen liittyvät asiat. Kirjasto-kimpoissa etenkin pienten kuntien kirjastot saavat kaipaamaansa tasavertaista tukea ja konkreettista apua

5 5 (21) käytännön kysymyksissä. Osuvasti yhdessä vastauksessa todetaan, että "ilman kirjastokimppoja yleiset kirjastot eivät olisi näin pitkällä tekniikassa". Hankintayhteistyö yhteisine kilpailutuksineen on jo käytössä useilla alueilla. Sekavaa käytäntöä oli seudullisten lainojen tilastoinnissa: lainaus toisesta kimppakirjastosta luokitellaan joissain kirjastoissa kaukopalveluksi, toisissa se taas rinnastetaan oman kirjaston käyttöön. Kirjastokimppojen kohdalla korostettiin yhteistyötä, erityisesti tietojärjestelmä-, kokoelma- ja logistiikka-asioissa. Lisäksi tärkeäksi koettiin käytännön työn tuki ja organisointi. Vastauksissa korostui vahvasti kohtaamisten tärkeys. Hengenheimolaisten, samojen haasteiden, ongelmien ja tehtävien kanssa pohtivien kollegoiden kohtaaminen koetaan voimia ja uutta intoa antavana asiana. Joitain ongelmia kimppautumisessa tuli myös vastauksista esiin. Huolta kannetaan siitä, miten kimppojen ulkopuolelle jäävin kirjastojen käy. Joissain tapauksissa koettaan kimpat liian järjestelmävetoisina. Jotkut vielä kimppayhteistyön ulkopuolella olevista kunnista kokevat uhkana sen, että kimpan myötä voi tapahtua itsenäisyyden menetys, kimpan ison kirjaston määräysvallan alle joutuminen. Vastauksista ilmeni myös, että kimppojen välillä on isoja eroja. Eroja on mm. mukana olevien kuntien lukumäärän suhteen, yhteistyömuotojen suhteen ja toiminnan aktiivisuuden suhteen. Osassa kimpoista maakuntakirjasto on mukana ja osassa ei. Pohdintaa herätti myös kysymys, tarvitaanko kimpalle vahva vetovastuinen taho ja kenen siitä tulisi vastata. Maakuntakirjastovetoisiin kimppoihin oltiin pääosin tyytyväisiä. Yleinen toteamus olikin, että yhtä ainoaa toimintamallia kirjastokimpoiksi ei voi eikä pidä edes tavoitella, vaan kimpat voivat olla erilaisia. Pääosin kirjastokimppojen toimintaa kiiteltiin; myönteisiä mainintoja 1 kimpoista oli reilusti yli 100, kun taas kielteisiä kommentteja oli alle 20. Kimpat tuovat konkreettista apua käytännön työhön. Yhteistyö koetaan tasa-arvoiseksi. Parhaiten kiitosta saivat ne alueet, joissa maakuntakirjasto oli myös kimpan jäsen. Yksi tyytyväisimmistä maakunnista oli Pirkanmaa, jossa Pirkanmaan PIKI-kimpassa on mukana 21 kunnan kirjastot (90 % maakunnan asukkaista) ja yhteistyöalue laajenee yhteisestä kirjastojärjestelmästä asiakkaiden aineiston saantia parantavaan kokoelmayhteistyöhön mm. yhteisen kuljetusjärjestelmän avulla. Maaseudulla kirjaston merkitys korostuu ja siellä kirjastolla on monia rooleja 1 Kokonaisvaikutelman saamiseksi vastauksista laskettiin suorat myönteiset ja kielteiset maininnat kimpoista sekä maakuntakirjastoista. Myönteiset maininnat = mainintoja, joista ilmenee vastaajan tyytyväisyys kimppaan/maakuntakirjastoon tai se, että vastaaja pitää kimpan/maakuntakirjaston roolia merkittävänä. Esimerkiksi "erittäin tärkeä", "elintärkeä", "tärkein", "aktiivista yhteistyötä", "hyvin suuri rooli", "aivan olennainen", "keskeinen rooli", "välttämätön instrumentti", "taustatukemme ja hyvä niin", "kovin monipuolinen hyöty" Kielteiset maininnat= mainintoja, joista ilmenee vastaajan tyytymättömyys kimppaan/maakuntakirjastoon tai se, että vastaaja pitää kimppaa/maakuntakirjastoa itselleen vähämerkityksellisenä. Esim. "maakuntakirjaston voi jättää pois", "maakuntakirjastolla ei ole mitään roolia", "kimppa ei näy missään", "menettänyt rooliaan"

6 6 (21) Maaseudulla kirjaston merkitys ja vaikuttavuus tulevat parhaiten esille. Vastausten mukaan kirjaston roolin monipuolistumisen välttämättömyys ymmärretään maaseudun kirjastoissa parhaiten. Maaseudulla kirjaston tärkeimmiksi tehtäviksi nähtiin elinvoimaisen maaseudun osatekijänä oleminen, kirjastotilojen tarjoaminen moneen tarpeeseen, syrjäytymisen ehkäiseminen, mielenterveyden vaaliminen, lastenkirjastotyö ja oppimisessa auttaminen, niin lasten kuin elinikäisessä oppimisessa. Maaseudulla kirjasto on usein ainoa kulttuuripalvelu, jonka vuoksi siihen kohdistuu paineita erilaisten tilaisuuksien järjestämiseen (näyttelyt, nukketeatteri, tapahtumat, koulutukset, senioritoiminta jne.). Joissain vastauksissa kaivattiin työlle sen ansaitsemaa arvostusta. "Miten saada päättäjät huomaamaan kirjaston merkitys peruspalveluna, hyvinvoinnin lisääjänä, syrjäytymisvaarassa olevien pelastajana, kunnan vetovoimatekijänä", kysytään yhdessä kommentissa. Maaseudulla kirjasto voi olla myös monasti ainoa maksuton oleskelupaikka, odotustila ja aikuiskouluttaja ja kaikenikäisten palvelija. Asiakkaat arvostavat kirjastoaan ja koska maaseudulla kirjastohenkilöstö ja asiakkaat monesti tuntevat toisensa, palvelu on räätälöityä. Asiointiin liittyy vahva sosiaalinen merkitys henkilökohtaisine palveluineen, kohtaamisineen ja kuulumisten vaihtoineen. Kirjastoautojen merkitystä korostettiin myös. Autoissa tärkeänä pidetään tänäpäivänä myös internetyhteyttä. Positiivista palautetta maaseudun kirjastot saavat usein mökkiläisiltä ja opiskelijoilta mm. siitä, että kirjojen saatavuus on mökkikunnassa parempi kuin kaupungissa. Mökkiläiset arvostavat myös maksutonta internetyhteyttä. Maaseudun kirjastoilla on myös huoli tulevasta: miten saada pätevää henkilöstöä syrjäseuduille; miten ylläpitää osaamistaan; mistä saada riittävät kirjastotilat; miten kustantaa ajanmukaiset laitteistot ja uudet aineistot; mistä varoja kirjastoautoihin; miten pysyä tietotekniikassa mukana; miten vastata paineisiin laajentaa kirjaston roolia. Maaseudun asukkaat vaativat samoja palveluja maaseudulla kuin kaupungeissakin. Miten tuottaa palvelut pienillä ja/tai pienenevillä resursseilla, kun koko kunnan kirjastolaitosta hoidetaan yhden tai kahden henkilön voimin. Kaukopalvelu ja logistiikka ovat edellytykset alueelliselle tasa-arvolle Kaikissa ryhmissä (maakuntakirjasto-, kimppa- ja maaseutukysymyksissä) nousivat ajankohtaisiksi ongelmiksi kaukopalvelu ja logistiikka. Otteita parista vastauksesta: "Kaukopalvelukonsepti on vanhentunut. Kaoottinen tilanne: yhteis-, seutu-, kauko-, kimppa- yms. lainat. Lähes joka kimpalla on oma käytäntönsä. Maksut sekavia. Kuka maksaa sekava." " Maakuntakirjastojen maksuttomia kaukolainoja tarvitaan, sillä kirjastokimpat sellaisenaan eivät pysty toimittamaan kaikkea aineistoa kokoelmistaan asiakkaille." Logistiikka on järjestetty joko vaihtelevasti maakuntakirjastovetoisesti tai kimppojen kesken. Toimiva aineiston jakelujärjestelmä joko puuttui kokonaan tai se on liian kallista; myös maksut vaihtelevat. Tukea kaivataan etenkin kimppalainojen kuljetuksiin. Uudet ratkaisut kaukopalveluun ja logistiikkaan ovat olennaisia alueellisen tasa-arvon kannalta. Jos kirjasto on mukana toimivassa kimpassa tai logistiikkaratkaisuissa, maakuntakirjaston roolin kaukopalvelussa mainitaan vähentyneen huomattavasti. Mutta erityisesti kimppojen ulkopuolella olevat pienet kunnat mainitsevat maakuntakirjaston kaukopalvelun merkittäväksi suurten

7 7 (21) kokoelmien vuoksi. Tämä johtuu usein omien hankintamäärärahojen pienuudesta. Monissa vastauksissa korostetaan myös kaukolainauksen maksuttomuuden tärkeyttä. Uusia toimintamalleja Vastauksissa esitetään paitsi kirjastojen ongelmia, myös uusia toiminta-, hallinto- ja organisointimalleja, kuljetusrenkaita, yhteistyötahoja, aikuiskoulutuksen, opiskelijoiden, etätyöläisten ja loma-asukkaiden palveluja, tiedonhaun konsultointia jne. Vastaukset osoittavat, että asiaa on jo kauan mietitty yksittäisissä kirjastoissa ja seudullisestikin. Kirjastojen tuleekin olla aktiivinen oman tulevaisuutensa rakentaja, eikä vain sivusta seuraaja. Kirjastojen elinehdoksi nousee väistämättä, miten sen johto ja henkilöstö osaa viestittää ja markkinoida niitä asioita, mitä kirjastoissa jo on, mitä siellä osataan. Välttämättä ei tarvitse keksiä uutta, koska kirjastot ovat jo edellä muihin hallintokuntiin verrattuna.

8 8 (21) OTTEITA KIRJASTOJEN VASTAUKSISTA KIRJASTOVERKKOA JA MAASEUDUN KIRJASTOJA KOSKEVA KYSELY Tähän luetteloon on koottu suoria lainauksia kirjastokyselyyn saaduista vastauksista. Vastaajan nimeä ei mainita. Kommentteja on ryhmitelty teemoittain. KYSYMYS 1: Mitkä ovat mielestäsi maakuntakirjaston tärkeimmät tehtävät nykyään? Yleisiä pohdintoja maakuntakirjastoista - Pohdittava: milloin tehdään YHDESSÄ TYÖTÄ, jolloin kustannuksia ja rahoitusta voidaan jakaa osapuolten kesken - tai milloin tehdään YHTEISTYÖTÄ, johon valtio kannustaa myöntämällä hankkeelle hankerahoitusta (esim. portaalihankkeet). - Kirjastojen muuttuvassa, kehittyvässä roolissa aktiivisuus korostuu. Myös "partnership" ja osallistuminen tulevat yhä tärkeämmiksi. Tämä pitäisi olla keskustelujen lähtökohtana myös maakuntakirjastoasioissa. - Maakuntakirjasto edustaisi kansallisella tasolla, sekä kansainvälisellä. Seuraisi kehitystä pienten puolesta. Hoitaisi sähköisiä aineistoja, uuden aineiston käyttöönottoa ja testausta. - Alan ammatillinen edelläkävijä, seuraa ja välittää muille alan kehitystä, testaa uutuuksia. Täydennyskoulutus, lisenssiasiat, - kotiseutukokoelmat. - Maakuntakirjaston tärkeimmät tehtävät liittyvät asiantuntijuuteen, yhteisten kehittämishankkeiden koordinointiin (erityisesti informaatioteknologia) ja täydennyskoulutukseen /yhteiset kirjastojärjestelmät, verkkotyöskentely, uudet aineistot jne). Pitävät alueen kirjastot ammatillisesti ajan tasalla. Antaa kuvaa kirjastotyön tilasta ja visioista lähitulevaisuudessa. Lujittaa ammatillista kuvaa. On kaukopalvelun tukiranka. - Välittää tietoa yleisten kirjastojen valtakunnallisesta yhteistyöstä. - Toimia pienten kirjastojen tukena mitä erilaisimmissa asioissa. Pitää yllä kirjastojen yhteishenkeä järjestämällä erilaisia kokouksia ja koulutuksia, joissa pienten kirjastojen henkilökunta tapaa toisiaan, vaihtaa kokemuksia ja mielipiteitä. näin pienen kirjaston henkilökunta (usein vain yksi) tuntee kuuluvansa johonkin ryhmään ja saa voimaa työhönsä. (vrt. samoja kommentteja myös kimpoista) - Maakuntakirjastotyössä on huomioitava nekin kunnat, jotka eivät ole kimppayhteistyössä. Vaarana on että nämä kunnat jää kehityksestä liiaksi erilleen. - Kehittäminen: Koordinoida, alueella olevat kimpat ja kimppoihin kuulumattomat sekä koordinoida yhteishankintoja ja logistiikkakysymyksiä. - Maakuntakirjastolla on mielestäni erittäin tärkeä rooli, jotenkin ajattelen että rooli oli vahvimmillaan 70- ja 80-luvulla, heikkeni sitten jonkin verran mutta on tulevaisuudessa edelleen voimakas. Pienet kirjastot tarvitsevat tietyissä asioissa keskitettyjä asiantuntijapalveluita kuten verkkoaineistoissa ja tietokannoissa; samoin koko maakuntaa koskevien palveluiden ja järjestelyjen tekijänä näkisin maakuntakirjastojen roolissa mahdollisuuksia, tämmöisiä olisivat esim. kuljetukset.

9 9 (21) Ammatillista erikois-osaamista ja täydennyskoulutusta käsitteleviä kommentteja - Ammatillinen erikoisosaamisen jakaja ja kouluttaja, tiedottaminen ammatillisista asioista. Seuraisi ammatillista kehitystä pienten puolesta. - Täydennyskoulutus, uudet aineistomuodot, kehittämistyön tuloksista kertominen ja uusien palveluiden/sovellusten käyttökoulutus. Kouluttautuvat itse ja sitten AKTIIVISESTI kouluttavat muiden kirjastojen henkilökuntaa. - Toimii konsulttina ja kouluttajana IT:hen ja uusiin aineistomuotoihin liittyvissä asioissa. Asiantuntijan voi kutsua maakuntakirjastosta omaan kirjastoon. - Osaamisen kehittäminen maakunnassa: osaamisverkoston ylläpito, uusiin asioihin perehdyttäminen, yhteisen koulutuksen tuottaminen. - Ammattiosaamisellaan voi kehittää maksullisia erikoispalveluita. - Henkilöstön täydennyskoulutuksesta tulisi maakuntakirjastojen ja lääninhallitusten pitää huolta etenkin : sähköiseen asiointiin opastaminen. Julkisen hallinnon sähköistä asiointi. - Maakuntakirjaston tärkein rooli on koulutus- ja tukitoimet kimpoille. - Maakuntakirjastovälitteinen kirjavinkkaus, kirjailijavierailijoiden kierrätys, näyttelyt (eli se, mihin kimppojen ja yksittäisten pienten kirjastojen voimavarat eivät riitä). - EU-tiedotus maakuntakirjastoista käsin hyvä esimerkki. - Toimii liikkeellepanevana voimana, priimusmoottorina alueellaan. Parhaimmillaan maakuntakirjasto ei sanele, mutta ojentaa yhteistyön kätensä. Huonoa, jos pienet kunnat vain joutuvat vastaanottamaan uudistuksia. - Maakuntakirjaston opastusrooli ei saa olla liian "me tiedämme kaiken" -asenteella, vaan molempia osapuolia kunnioittavaa. Maakuntakirjastoillakin voi olla opittavaa pienempien kirjastojen ja kimppojen toiminnasta. Maakuntakirjaston roolia alueellinen resurssikeskuksena korostavia kommentteja - Alueellinen resurssikeskus: määrällisesti enemmän erikoistunutta, laaja-alaista osaamista omaavaa ammattihenkilöstöä, jonka asiantuntemus on alueen kirjastojen käytettävissä. Ongelmallisimmat tiedonhaut maakuntakirjastoihin. Lainata harvinaista ja kallista aineistoa (mikrofilmit, äänikirjat, kurssikirjat). - Alueellinen "pankki", jossa kokoelmien tulee olla riittävän laajat myös maakunnan tarpeisiin. - Alueellisen elinkeinoelämän elvyttäjä. - Alueellinen keskuskirjasto asukkaiden hyödyksi. - Vastuu kokoelmiensa tasosta ja laajuudesta. - Maakuntakirjaston aineiston tulisi olla nykyistä kattavampi täyttämään kimppakirjastojen tarpeita. - Maakuntakirjasto järjestää kuljetuksia alueella - tehostaa kokoelmien käyttöä. - Maakuntakirjastojen tehtävissä tulisi entistä enemmän korostua tietopalveluresurssien mahdollistaminen maaseudulle yhdessä tieteellisten ja erikoiskirjastojen kanssa. - Alueellisen tiedon tallentaja ja organisoija. Alueellisen kokoelman muodostaminen ja kattavuudesta huolehtiminen. Maakunnallisen aineiston keruu, tallennus, säilytys ja välittäminen digitaalisessa tai/ja alkuperäisessä muodossa. Erilaiset maakunnalliset tietokannat. Maakunnalliset lehdet. Digitointi mahdollisuuksien mukaan. Alueelliset kokoelmat ovat ainutlaatuisia ja muodostavat selkeän yhtenäisen järjestelmän maanlaajuisesti, jota ei ole varaa rapauttaa yhdessäkään maakuntakirjastossa. - Sähköisen kirjaston kehittämisessä merkittävä rooli - Hoitaisi sähköisiä aineistoja, uuden tekniikan käyttöönottoa ja testausta. Aineiston digitalisointi.

10 10 (21) - Lisenssiasioiden hoitaminen. Käy lisenssineuvotteluja kirjastojen aloitteesta alueellisista yhteishankinnoista sekä -toimii kanavana valtakunnallisiin hankkeisiin, kuten FinElib ja portaalihankkeet. - Eritysaineisto, harvinaisuudet ja kurssikirjat ja kallis aineisto keskitettäisiin maakuntakirjastoista lainattaviksi Kaukopalvelua koskevia kommentteja - Kirjastokimppayhteistyössä ns. seutulainajärjestelmät korvaavat perinteisen kaukopalvelun. - Maakuntakirjasto on lainaan pyydetyn aineiston osalta muuttunut vain yhdeksi kaukolainakirjastoksi. Olisi parempi, että se lainaisi materiaaliaan samalla periaatteella kuin kimppa (myös tilaajakirjastossa olevaa, mutta asiakkaan kiireellisesti tarvitsemaa). - Kurssikirjojen kaukolainaus maakuntakirjastoihin. - Kaukolainoistamme vain 10 % tilataan enää maakuntakirjastosta. (Alavus) - Kaukopalvelu on tehtävistä työmäärältään suurin, Tampereella kaukopalvelua annetaan lähes yhtä paljon muualle Suomeen kuin omalle alueelle. - Maakuntakirjaston tulee olla kaukopalvelun tukiranka, johon pienet kirjastot voivat nojautua ensisijaisesti. Pienten kirjastojen pitää voida luottaa siihen, että maakuntakirjaston valikoimat ovat kattavat ja niitä saa hyvällä omallatunnolla hyödyntää alueen pienissä kirjastoissa. - Minusta maakuntakirjastojen kokoelmia tulis voida edelleen kehittää alueen keskeisen kaukopalveluvälittäjän roolin mukaisesti. - Kaukolainojen tulkisi mielestäni olla koko maassa maksuttomia toisille kirjastoille - asiakkailta perittämä maksu voisi olla jos mahdollista ýhdenmukainen ja mielellään kompensoiva kuin kustannukset peittävä eli mieluummin euro kuin kaksi - Maakuntakirjastojen kaukopalveluun tarvitaan uusia logistisia ratkaisuja. - Kaukopalvelukonsepti on vanhentunut. Kaoottinen tilanne: yhteis-, seutu-, kauko-, kimppayms. lainat. Lähes joka kimpalla on oma käytäntönsä. Maksut sekavia. Kuka maksaa sekava. - Maakuntakirjastojen maksuttomia kaukolainoja tarvitaan, sillä kirjastokimpat sellaisenaan eivät pysty toimittamaan kaikkea aineistoa kokoelmistaan asiakkaille. - Maakuntakirjasto voisi keskittyä enemmän esim. kaukolainasysteemin parantamiseen yleisellä tasolla. - Kimppalainojen tilaus on helpompaa kuin tilata kaukolaina muualta. - Kaukolainojen saaminen omasta maakuntakirjastosta on vaikeampaa kuin muista kirjastoista. Maakuntakirjaston sivuilta tulisi olla linkit KAIKKIIN alueen kirjastoihin eikä vain niihin, joissa on sama atk-järjestelmä. Yhteistyötä tulisi tehdä myös muihin kirjastoihin, vaikka ei olisikaan sama atk-järjestelmä. (Kimppaan kuulumaton) - Olen erittäin huolestunut joidenkin maakuntakirjastojen lainausrajoituksista ja maksullistamisesta. Verkko on jo rikki osin Suomessa. - Kaukopalveluasioissa ei ole juurikaan tarvetta saada tukea maakuntakirjastosta. - Maksuton kaukolainaus on maakuntakirjaston tehtävä. Valitettavasti emme saa itse oman alueen maakuntakirjastostamme kaukolainoja kuin hyvin harvoin, sillä maakuntakirjastomme aineistomääräraha on huono ja sen huomaa kokoelmasta. Meille tulee paljon kaukolainoja muista maakuntakirjastoista. - Maakuntakirjaston rooli on varmaan vastaisuudessakin kaukolainan antajana tärkein, koska se on sitä kautta maksuton. Kimpan sisällä rasitteena on maksullisuus. - Maakuntakirjaston tehtävänä siirtokirjakokoelmien toimittaminen, esim. erikielisiä kirjaoja. - Kimppalainojen tilaus on helpompaa kuin tilata kaukolaina muualta. - Maakuntakirjaston kaukopalvelurooli on vähentynyt oman kirjastomme osalta dramaattisesti. Suurin osa kaukolainoista lähetetään kimpan sisällä. Tieteelliset kirjastot

11 11 (21) lähettävät yliopistojen kurssikirjoja. Maakuntakirjastosta tilataan enää harvoin. Kimppastrategiamme on valmistumassa, mutta siinä ei taideta ottaa maakuntakirjaston roolia mitenkään esille. - Kaukolainaus on hajaantunut, kun kokoelmat näkyvät netissä - Kirjastokimppa on meidän lähin "kaukolainapiirimme" (sen merkitys vielä kasvaa, kun kimpan sisäinen kuljetus saadaan käyntiin) - Maakuntakirjaston tehtävänä on paikata oman kokoelman aukkoja antamalla kaukolainoja maksutta, huolehtia kaukolainojan kuljetuksesta. Kimppa elintärkeä, toimii aineiston tarjonnassa nopeammin kuin maakuntakirjasto. Koordinointia ja hallintoa koskevia kommentteja - Maakuntakirjasto voisi olla sateenvarjo-organisaatio. - Maakuntakirjastot alueen asukkaiden kirjastoksi. - Maakuntakirjastomme mielletään tänä päivänä alueelliseksi, myös alueen asukkaiden kirjastoksi. Ulkokuntalaisia asiakkaista on maakuntakirjastossamme 30 %. - Kymenlaaksossa maakuntakirjasto on toiminut kimpan vetovastuussa. Välttämättä näin ei tarvi olla, mutta se on yksi toimintamalli. Useita osaprojekteja on sovittu eri kuntien vetovastuulle. - Toimivat yleisten kirjastojen virallisina solmukohtina, jotka välittävät tietoa sekä valtakunnalliselta tasolta (keskuskirjasto, kansalliskirjasto, varastokirjasto) paikallistasolle että päinvastoin. - Kansallisen kirjastoverkon tukipilareita, solmukohtia. Yleisten kirjastojen keskuskirjasto ja kansalliskirjasto eivät saavuttaisi kunnallisia kirjastoja ilman maakuntakirjastojen apua. - Verkottumisen korostuessa myös kirjastoverkon eri osapuolten näkemysten ja kehittämisideoiden kattava esiin saaminen nousee entistä tärkeämmäksi. Maakuntakirjastot voivat tuoda esiin maakuntien yksilöllisen äänen. Kansalliskirjaston toimialan muutoksella ja keskitetyillä palveluilla (esim. kopioluettelointi) on vaikutuksensa siihen, millaiseksi maakuntakirjastojen tuleva rooli ja tehtäväkenttä muodostuu. - Kansallisen kirjastoverkon alueellisena solmuna toimiminen; yhdyskirjasto kansallisissa kirjastohankkeissa - Yhteisten kehittämishankkeiden koordinoija ja ideamoottori. - Yhteisten kehittämishankkeiden ja projektien koordinointi ja johtaminen. Foorumin tarjoaminen maakunnan kirjastoille omien hankkeiden ja näkemysten esittelyyn sekä keskinäiseen vuorovaikutukseen (kumppanuusperiaate). - Edustaisi kansallisella ja kansainvälisillä tasoilla. - Koordinoida yhteishankintoja ja logistiikkaa. Usein luonteva koordinaattori kimppayhteistyössäkin. - Koordinointi - alueella saattaa olla useita kimppoja ja kimppoihin kuulumattomia. Maakuntakirjastotoiminnassa on huomioitava nekin kunnat, jotka eivät ole kimppayhteistyössä. Vaarana on, että nämä kunnat jäävät kehityksestä liiaksi erilleen. - Jos maakuntakirjasto toimii kimpan keskuksena, sen merkitys suurempi. Maakuntakirjasto voi muodostaa kimpan keskuksen tai koordinoida yhteistyötä kimppojen ja niiden kirjastojärjestelmien välillä (esim. järjestelmien väliset yhteydet). - Maakuntakirjasto toimii alueellisena tukena yli järjestelmärajojen. - Tietojärjestelmäyhteistyö, alueellisten portaalien ylläpito ja niihin liittyvän kokonaispalvelun koordinointi. - Kirjastojen välisen yhteistyön edistäminen alueellisesti. - Kirjastokimppa-toiminta osaksi maakuntakirjastotoimintaa. - Seudullinen yhteistyö museoiden ja arkistojen kanssa.

12 12 (21) KYSYMYS 2: Mikä on alueesi kirjastokimpan rooli? Yleisiä näkemyksiä kirjastokimpoista - Kirjastokimppojen kehittyminen on vapaaehtoisuuteen perustuvaa. Kimpat toimivat maantieteellisesti suppeammilla alueilla ja niissä kirjastot ovat enemmän tasa-arvoisessa asemassa. - Käytännössä yhteistyötä ollut jo usein kymmeniä vuosia. - Kimpat toimivat maantieteellisesti suppeammilla alueilla ja niissä kirjastot ovat keskenään tasavertaisemmassa asemassa. Uusien ideoiden kehityshautomo. - Kimpat maakuntien soluja. - Innovatiivinen toimintamalli. Parhaimmillaan osaamisen jakamista sopien keskenään. Suunnitelmallisesti ja kuntien hyväksymien pelisääntöjen ja yhteistyökuvioiden taustoittamana voisi olla paras ratkaisu pienten kuntien hädänalaiseen tilanteeseen. - Yhteinen kuljetusjärjestelmä hyvä ratkaisu - toisaalta usein mainitaan suurimmaksi ongelmaksi kuljetuksen puuttuminen. Kimppa tarvitsee tukea aineiston kuljetuksiin (hyvin usein toistettu - vrt. sama asia tuotu esille maakuntakirjastojen kohdalla). - Kimpat ottaneet joissakin asioissa ja alueilla maakuntakirjastojen roolia. - Yksittäisen pienen kirjaston tulevaisuus epävarma. Kimppa tuo kehitysmahdollisuuksia. - Kimpoilla on oma selkeä paikkansa kirjastokentässä juuri niiden mahdollistaman kiinteämmän yhteistyön ansiosta. Ehkä maakuntakirjastoalueet muodostuvat tulevaisuudessa muutamasta seutukirjastosta? Ja ehkäpä kimpatkin voisivat profiloitua ja etsiä omia erityispiirteitään? - Kimpassa kielisuhteet ja pienten kirjastojen tarpeet otetaan huomioon. - Kimppa takaa parempaa palvelua ja osaamista, tuo kehitystä ja vaikutusvaltaa. Näkemyksiä tietojärjestelmä -yhteistyöstä - Kirjastojen atk ei olisi näin pitkällä ilman kimppoja (web-kirjastot). - Neuvotteluvaltti kirjastojärjestelmien ohjelmatoimittajan suuntaan monella tavalla: sekä palvelun laatuun liittyen että hintatason kohtuulliseksi pitämisenä. Kimppa on tuki ja turva ongelma- ja neuvottelutilanteissa. - Yhteinen kirjastojärjestelmä ja suhteellisen lyhyet välimatkat mahdollistavat kiinteän yhteistyön kirjastojen välillä. - Lähituki kirjastojärjestelmien käytössä, koulutus ja opastus. - Taloudellisesti kestävällä tavalla ratkaista kirjastojärjestelmän hankinta ja ylläpito sekä yhteydenpito järjestelmäntoimittajiin. - Itsenäisiin yksikköihin perustuva verkko on nopea, tehokas ja asiakaslähtöinen. - Kirjastokimpan kautta saadut taloudelliset ja toiminnalliset edut ja hyödyt ovat huomattavat. Saadaan kustannusäästöä ja tehostetaan työtä. - Yhteiseen aineistorekisteriin perustuva verkkolainaus antaa mahdollisuuden hankkia niukoilla varoilla alueelle kattavampia kokoelmia. Säästää työtä, koska yhden työ koituu kaikkien hyväksi. - Helmet-kimppa pääkaupunkiseudulla: Lähes kaikki tuotekehitys tapahtuu kimpan puitteissa. Näkemyksiä kokoelma -yhteistyöstä - Yhteiset kokoelmat. Kokoelmia voidaan kehittää omien tarpeiden mukaisesti ja verkon kaltaisesti. Hankintayhteistyö yhteisine kilpailutuksineen. Aineistohankinnan ja varastoinnin profiloituminen ja keskittäminen yhteisen logistiikan toteuduttua.

13 13 (21) - Kimppojen tulisi kehittää kokoelmiaan omien tarpeidensa mukaisesti ja verkon kaltaisesti kuten nähdäkseni useimmat kirjastot tekevät. Tarkoitan tällä sitä, että katsomme ensin, onko jotain kirjaa alueella riittävästi ja jos ei, niin hankimme emmekä kaukolainaa - eli teemme nähdäkseni luonnollista peesausta valinnoissa eli olemme verkossa. - Kimppa on oikeasti "laajentanut kokoelmia" ja yhdistänyt kirjastoja. - Kimppakirjastojen roolia voidaan kehittää keskittämällä esim. määrätty kirjallisuus pääsääntöisesti vain yhteen kirjastoon, jolloin asiakkaalle saadaan laajemmat kokoelmat käyttöön. - Mahdollisuus erikoistumiseen. - Yhteiset hankinnat edullisemmin (samanlaisia vastauksia myös maakuntakirjastokysymyksessä). - Myös pienen kunnankirjaston mahdollisuus saada alennuksia yhteishankinnoissa. Näkemyksiä logistiikka -yhteistyöstä - Suunnitteilla, nyt kartoitusvaiheessa, on seudullinen kuljetusjärjestelmä yhteisvoimin toteutettuna. Kokeilu ajankohtainen syksyllä Kuljetusjärjestelmän toteuduttua on mahdollisuus rationalisoida hankinta esim. profiloitua ja keskittää varastointi. - Kaukolainauksessa maakuntakirjaston merkitys vähentynyt kimppojen ja aineistotietokantojen nettiin ilmestymisen myötä. Kepri-kimppamme 10 kirjaston alueella asuu ihmistä. Kesäkuussa käynnistyi viikottainen Loistavaa logistiikkaa - aineistokuljetus. Osaltammme poistimme kaukolainamaksun, joten kuntalaistemme ulottuvilla on nyt maksutta yli puolen miljoonan aineistoyksikön kokoelma. Suuri etu on myös siirtolainojen siirtyminen samalla hinnalla. Saamme helposti kaksinkertaistettua vuosikartunnan, jos sen merkitystä haluaa näin kuvata. (Kannonkoski) - Kirjastokimpan merkitys on kasvanut vuosi vuodelta. Aineisto liikkuu, asiakkaat saavat tarvitsemansa aineiston helposti, kohtuuajassa ja ilmaiseksi (ainakin meillä). Siirtolainakokoelmat myös mahdollisia nyt, kun meillän on oma kuljetussysteemi. - Helmetin piirissä (Pääkaupunkiseutu) tapahtuva seutulainaus EI ole kaukolainausta. Jos se olisi, kaukolainaluvut olisivat ihan toista kuin ovat. Kimpan jäsenistä vain kaksi antaa ilmaisia kaukolainoja. Nämä kaksi eivät siten voi kaukolainojen antamisessa hyödyntää koko kimpan aineistoa, vaan ainoastaan omia kokoelmiaan. Asiakaskirjastoille ei voida antaa varauksentekomahdollisuutta, koska varausta ei voi rajata tietyn kaupungin aineistoon. Kaikki lainapolitiikka-asiat on sovittava kimpan kesken. Näkemyksiä kimpoista käytännön työn tukena - Yhteistyö konkreettista. Helpottaa jokapäiväistä käytännön työtä. Tukee, neuvoo auttaa työssä pieniä kirjastoja. Vertaistukea. Kanssakäymistä. Henkisesti kimppa on "turvallinen". Lähellä oleminen. Luo yhteenkuuluvuuden tunnetta. Kimppa tuo jäsenilleen työniloa ja motivaatiota. - Kimppa helpottaa jokapäiväistä työtä, tukee pieniä kirjastoja ja rikastuttaa suuria - laajasti. - Yhteiset käytännön menettelytavat. Yhteiset "pelisäännöt", yhteiset käyttösäännöt ja maksupolitiikka. Asioiden hoitaminen yhdessä. Pienessä kunnassa on hyvin yksin kirjastoasioiden kanssa. - Kirjastohenkilökunnan kanssakäyminen rikastuttaa työyhteisöjä, asiantuntijuus eri asioissa lisää yhteistä ammattitaitoa ja parantaa palvelua. - Seudullisen yhteistyön kehittäminen

14 14 (21) - Merkittävä asiakaspalvelullinen rooli. Kirjastojen palveluja, työtapoja ja henkilökuntia yhdistävät tekijät koetaan keskeisiksi. - Kimppa tarjoaa yksittäisten pienten kunnankirjastojen asukkaille laajemman tietovarannon kimpassa kuin oma suppeampi aineistorekisteri. - Alueellinen lainaaminen - lainataan kirja siitä hyllystä, missä se on ja pyritään taloudellisiin kuljetuksiin. - Yhden kortin periaate kimpassa- helpottaa asioimista- oiva pr-väline. Kohti seudullista kirjastokorttia. - Mahdollisuudet oheistoimintojen (yleisötilaisuudet, vinkkausprojektit) yhteisjärjestämiseen; yhteisiä asioita (esim. lukudiploomeja) - Kimpat järjestävät yhteisiä koulutustilaisuuksia (esim. atk-ajokortti; kirjastoenglanti, yhteiset kuljetukset koulutustilaisuuksiin jne). Kimpan sisäisen yhteistyön kehittäminen on tärkeää ammattiosaamisen hyödyntämisen kannalta. - Kimpan sisäinen luettelointiyhteistyö poistaa päällekkäiset työvaiheet. - Toivottavasti henkilöstön liikuteltavuus helpottuisi. - Kirjastokimppaan yhteisiä työntekijöitä, esim. lasten- ja musiikkirjastotyöntekijöitä. - Esim. poikkikuntalaisia osaajia: koulukirjastotyöhön erikoistunut monen kunnan yhteinen kirjastonhoitaja; kulttuuritarjonnasta, näyttelyistä vastuussa oleva ammattilainen monen kunnan yhteiseksi. Luetteloinnin yhteistyömallit. (vrt. maakuntakirjastot: samantapaisia tehtäviä) - Lukutoukka-aluekirjastoauto on tehostanut haja-asutusalueiden kirjaston käyttöä ja parantanut kirjastopalveluja ja ratkaissut logistisen ongelman. - Kahden vuoden kirjastovirkailijakoulutus on alkanut, pohjana alueen kirjastojen tarpeet ja toiveet. Organisointia koskevia näkemyksiä - Kirjastokimppa on osa maakuntaa ja täten osa maakuntakirjastotyötä. Kimpat voisivat olla maakunnan soluja. Kimpatkin voisivat profiloitua ja etsiä omia erityispiirteitään. - Maakuntakirjasto voisi olla kirjastokimpan johtaja, johon muut kirjastot liittyisivät. Näin esim. luettelointiin olisi paremmat resurssit. - Kirjastokimpoista pitäisi saada muodostettua yksi organisaatio ja siten saada alueen kuntalaiset samanarvoisiksi asuinpaikasta riippumatta. Seudun aineisto ja henkilöstö olisi laajemmin käytettävissä. Kustannussäästöjä syntyisi, erityisosaaminen tulisi paremmin huomioiduksi sekä toiminta tehostuisi ja järkevöityisi. - Kunnan päättäjien ei ole helppo sanoutua irti hankkeista, joissa on mukana koko muukin seutukunta. - Tärkeämpää olisi keskittää hallintoa. - Kimppa on kirjastotyön käytäntöjä koordinoiva ja kehittävä yhteistyökuvio. Se on taloudellisesti edullinen erityisesti pienille kirjastoille. Se lisää yhteistyötä, kehittää ammattitaitoa, on valmis järjestelmä, jossa helposti voidaan kehittää alueellista yhteistyötä muillakin kirjastotyön osa-alueilla: logistiset palvelut, yhteiset hankintakeskukset, mahdollisesti tulevaisuudessa yhteiset seutukirjastot. - Maakuntakirjasto on useamman kimpan ja laajemman alueen yhteistyön kehittäjä kuin yksi kimppa. - Kimppa vaatii onnistuakseen osaavat priimus motorit - kirjastoalan ammattilaiset - ei kuntien säästöliekin vartijoita. - Kimppojen osaamista voisi maakuntakirjastoalueenkin kehittämisessä hyödyntää nykyistä enemmän.

15 15 (21) - Asiakkaan kannalta yksi kirjastolaitos: esim. Helmet-kimppa. Taloudellisuuden ja tehokkuuden varmistaja. - Kimpan rooli merkittävä: järjestelmäasiat, jos yhteinen atk; hallinto ja johtaminen, jos johtamiskimppa; jne - Kimppayhteistyö merkitsee huomattavasti enemmän. Yhteinen aineisto- ja lainaajarekisteri antavat mahdollisuuden joustavaan yhteistyöhön. Jos pidemmälle mennään niin yhteinen kirjastolaitos olisi varmaan seuraava etappi. Mutta millainen? Maakuntakirjaston asioita pitäisi ehdottomasti voida hoitaa yhtä joustavasti kuin kimpankin asioita. Järjestelmät yhteensopiviksi! KYSYMYS 3: Mikä on mielestäsi maakuntakirjaston rooli suhteessa kirjastokimppayhteistyöhön ja miten kummankin roolia ja tehtäviä tulisi jatkossa kehittää? Yleisiä kommentteja maakuntakirjastojen ja kirjastokimppojen rooleista - Maakuntakirjastoille ja kimpoille ei ole olemassa yhtä yhteistä sabluunaa, jota voitaisiin soveltaa koko maassa. Eikä tarvitsekaan olla. Toimivat yhteistyömuodot muodostuvat itsestään, mutta aktiivista toimintaa tarvitaan molemmilta osapuolilta. - Pelkkä kimppayhteistyö tai maakuntakirjastojen vetämä yhteistyö ei riitä. Tarvitaan yhteistyötä kimppojen välillä, kimppojen ulkopuolisten kirjastojen kanssa, seutuyhteistyötä, koko maakunnan yhteistyötä, koko läänin yhteistyötä, koko valtakunnan yhteistyötä ja kansainvälistä yhteistyötä. - Kirjastokimppayhteistyö ja maakuntakirjastoyhteistyö sulautuvat yhteen alueilla missä alueet ovat yhteneväisiä. - Kokoelmien yhteiskäyttöä pitäisi selkeyttää valtakunnallisesti. - Maakuntakirjasto toimii alueen koko kirjastotoimen kehittäjänä ja tukena yli järjestelmärajojen. Toimivat uuden tiedon prosessoijina ja välittäjinä paikallistasolle. Kimpat keskittyvät osa-alueihin ja ovat kirjastotyön käytäntöjä koordinoiva ja kehittävä yhteistyökuvio, joka on taloudellisesti edullinen erityisesti pienille kirjastoille. (on myös paikallisista olosuhteista ja tilanteista johtuvia vastakkaisia mielipiteitä ja käytäntöjä) - Kimppatyö on kirjastojärjestelmän pohjalta nousevaa kokoelmayhteistyötä ja mahdollisesti työnjakoa. Maakuntakirjastotyö on ennen kaikkea täydennyskoulutusta, henkilöstön ammattitaidon ylläpitoa ja yleistä kehittämistyötä. - Maakuntakirjaston tehtävänä on kehittää palveluita, joita kirjastokimpat voivat soveltaa. - Maakuntakirjastoilla rooli kimppojen tietojen vaihdossa. Tärkeää, että tietoja vaihdetaan kimppojen kesken. - Erityisen tärkeä maakuntakirjasto on niille kirjastoille, jotka eivät kuulu mihinkään kimppaan. Seuraava vaihe lienee kimppojen yhdistäminen, jolloin maakuntakirjasto voisi olla koordinoija. - Maakunta muodostuu useista kimpoista ja tavallaan voisi puhua kimppojen yhteistyöelimestä, kun puhutaan maakuntatyöstä. - Maakuntakirjastojen pitää huolehtia alueensa kirjastoista riippumatta näiden kirjastokimpoista. Roolijako: maakuntakirjasto on neuvova, ohjaava ja opastava; kimppa: yhteinen järjestelmä, suoremmin asiakkaita palveleva. - Kimppa toimii "henkilökohtaisemmalla" tasolla. Molempia tarvitaan. - Kimppa on paikallisempi. Tapahtumat ja kampanjat sopivat kimppayhteistyöhön. Molemmat toimivat hyvin omissa rooleissaan. - Nykyinen tehtävien jako on toimiva eikä liiaksi päällekkäinen.

16 16 (21) - Maakuntakirjaston tehtävä on tukea kimppojen välistä yhteistyötä ja huolehtia tasaarvoisesta suhtautumisesta eri kimppoihin ja etsiä mahdollisuuksia toteuttaa maakunnallisia ratkaisuja tietojärjestelmissä. - Maakuntakirjastokokouksissa voitaisiin sopia/tuoda esille roolit, kun on vielä seutukunnatkin, jotka poikkeavat kimppajaosta ja kimppoihin kuulumattomia. - Kimppojen puitteissa voidaan järjestää syvällisempää täsmäkoulutusta ym., ja maakuntakirjasto voisi toimia koordinaattorina, ehkä järjestää kouluttajankin paikalle. Aluekouluttaja on hyvä systeemi. - Maakuntakirjastolla voisi olla rooli eri kimppojen yhteistyön saralla, isoimman kimpan vetäjän vastuulla myös pienimpien mukaan vedättäminen. - Itse koen, että koko valtakunnan kirjastoverkko voitaisiin rauhassa katsoa uusiksi. Yhteistyötä pidän kyllä erittäin tärkeänä ja verkostoitumista meidän voimanamme. Organisointia ja hallintoa koskevia kommentteja - Ainakin sellaisissa maakunnissa, joissa on paljon kuntia, toimintaa on helpompi koordinoida kimppojen välityksellä. Projekteja ja yhteistyöryhmiä voi perustaa kimppojen varaan, jolloin tieto ja erilaiset näkemykset pääsevät kattavammin esiin ja saavuttavat paremmin alueen kaikki kirjastot. - Maakuntakirjasto on tavallaan katto-organisaatio. - Maakuntakirjaston tulisi olla taho, joka ikään kuin raivaa tien ja tukee kimpan toimintaa, on alkuunpanija. Kimppa jatkaa itsenäisesti. - Kimppayhteistyö voi toimia maakuntakirjastoalueen päällä, mikä olisikin ihanne. Olisi velvoite huolehtia pienienkin kuntien kirjastojen mahdollisuuksista hoitaa tehtävänänsä ja kehittyä. - Koska kirjastoilla on jo nyt muita hallintokuntia enemmän keskinäistä yhteistyötä-, yhteistoimintaa, yhteishankintoja, yhteistä teknistä infrastruktuuria; erikoistumista ja profiloitumista, kuntien yhteisiä kirjastolaitoksia, seutukirjastoja jne., näkisin, että kirjastotoimessa jatkettaisiin nykyistä kehitystä vain pidemmälle ottaen huomioon muut yhteiskunnassa tulossa olevat väistämättömät kehitykset, kuten väestön ja palvelujen keskittyminen, palveluiden vähentäminen reuna-alueilta. - Maakuntakirjasto on ottanut suuren vastuun ja työmäärän alueensa kehittämisessä. Maakuntakirjasto- (Pirkanmaa) ja kirjastokimppayhteistyötä ei pysty erottamaan. - Kirjastojärjestelmästä riippumatta voidaan yhteistyötä maakuntakirjaston ja kimppojen välillä tehdä mm. logistiikan alueella (yhteiskuljetukset) sekä saattamalla etälainauksen avulla kirjastojen kokoelmat tehokkaaseen käyttöön. Etälainauskokeilu tulossa: Vaasa, Kokkola, Seinäjoki (eri kirjastojärjestelmät) - Ideaalitilanteessa voisi olla niin, että keskuskirjastoina toimivia olisi enemmän kuin nykyisiä maakuntakirjastoja ja kimpat muodostuisivat keskuskirjastojen ympärille. Kiinteä kirjastokimppa vetureineen voisi vaikuttaa siihen, että kunnissa säilyisi joku kirjastomäärärahojen taso. - Kehittettäisiinkö maakuntakirjasto, joka hoitaisi kaikki kirjastopalvelut maakunnassa? Kunnallinen itsehallinto jäisi pois, valtionosuudet kohdistettaisiin suoraan tälle maakunnalliselle kirjastolle ja kunnat maksaisivat tälle ostamansa kirjastopalvelut. Tuskin ne palvelut paljoakaan huonontuisivat? Nyt yritetään vielä saada aikaiseksi seutukunnallista yhteistyötä enemmän ja vähemmän huonolla menestyksellä. - Maakuntakirjastojen suhde kimppayhteistyöhön välillä sekava. - Maakuntakirjaston tulisi olla osa kimppaa ja sen veturi. Vaihtoehtoisesti alueelliset vastuut pitäisi jakaa eri kimpoille. Kirjastoverkko koostuisikin kimpoista, joiden veturikirjastolla

17 17 (21) olisi suunnilleen samanlainen rooli kuin maakuntakirjastoilla nyt. Tämä tietenkin edellyttäisi, että kaikki kirjastot kuuluvat johonkin kimppaan. - Kimppojen "yli" toimiminen on raskasta, vaikka halua olisi. (Maakuntakirjaston vastaus) - Maakuntakirjaston tulisi kehittää yhteistoimintaa muutenkin kuin kirjastokimppamaisesti (toimiva edullinen logistiikka). - Maakuntakirjasto johtaa kimppayhteistyötä ja joskus tuntuu, että eletään ISON maakuntakirjaston ehdoilla esim. kaikissa uudistuksissa. Maakuntakirjasto kyllä kuuntelee pieniä, mutta ei osaa eläytyä sen asemaan. - Maakuntakirjasto tekee päätökset ja muut tulevat perässä. Miten saisi parhaiten pienten kirjastojen äänen kuuluviin. Tähän asti kimppayhteistyökin on näyttäytynyt "peikkona". Yhteistyö on välttämätöntä, mutta se pitäisi tehdä jo olemassa olevaa kunnioittaen, ei pelkästään kannattavuusnäkökohtia ajatellen. Mitä kimppa voi tuoda lisää? - Kehitettäisiin maakuntakirjasto, joka hoitaisi kaikki kirjastopalvelut maakunnassa. Kunnallinen itsehallinto jäisi pois, valtionosuudet kohdistettaisiin suoraan tälle maakunnalliselle kirjastolle ja kunnat maksaisivat tälle ostamansa kirjastopalvelut. Tuskin palvelut paljonkaan huonontuisivat? - Pienten kuntien kirjastopalveluiden ja asiantuntijuuden turvaamiseksi voi olla tarpeellista ostaa kirjastopalvelut kokonaisuudessaan maakuntakirjastolta ja liittää kunnankirjastot osaksi maakuntakirjaston toimipisteiden verkkoa. (Maakuntakirjaston vastaus) - Maakuntakirjastot ovat mielestäni luonteva vetäjä kirjastokimpalle - tosin yleisissä kirjastoissa saattaa olla jatkossa mahdollista myös kansallisen tason yhteistyöhön järjestelmissä ja laitteistoissa, jolloin keskuskirjaston rooli korostuu. (Maakuntakirjaston vastaus) - Kimpan atk-yhteistyön myötä on tullut "yhteinen kokoelma" eli kaukolainaus on nykyisin enimmäkseen kimppalainausta...kimpat rahoittavat toimintansa pääosin kuntien kirjastorahoituksella, tietenkin se valtionosuus on siellä pohjana. Mutta olen joutunut selvittämään tarkastuslautakunnalle kimppalainojen määrää eli kuinka paljon ne meidän kirjat ovat naapurikunnassa lainassa, rahoitetaanko me naapurin kirjastoakin. Tämä taitaa tulla yhä enemmän vastaan kuntatalouden yhä heiketessä. KYSYMYS 4: Mitkä ovat mielestäsi kirjaston tärkeimmät tehtävät maaseudulla nykyään? Mitä erityistarpeita näet maaseudulla sijaitsevien kirjastojen kehittämisessä? Yleisiä kommentteja maaseudun kirjastoista - Vaikka kuinka olisi tavoiteltava tavoitetila, että kaikissa kirjastoissa on kaikki palvelut ja ammattihenkilöstö, se on tällä hetkellä saavuttamattomissa ja tulevaisuudessa yhä enemmän saavuttamattomissa, mikäli jatkamme samalla tavalla. - Kirjasto tuo maailman kyliin ja kylät maailmalle niin fyysisesti kuin virtuaalisesti. Ikkuna maailmaan paikallisesti ja läheltä. - Maaseudun kirjaston rooli on olla eräänlainen monitoimilaitos. Ilmeisesti tällainen strategia on toiminut toistaiseksi hyvin, korkeat käyttöluvut ja tyytyväiset asiakkaat ovat hillinneet leikkaushaluja. - Maaseutukirjastolle kimppaan kuuluminen vielä tärkeämpää kuin taajamakirjastolle. - Kirjaston rooli maaseudulla on olla kirjastoverkon osa - kunkin kirjaston kautta asiakkailla tulee olla pääsy niin fyysisiin aineistoihin kuin kaukolainauksen avulla verkkoaineistoihin verkon avulla. Tämä tarkoittaa sekä ammattitaidon että välineiden turvaamista ja kykyä pitää kokoelma palvelukykyisenä ja elävänä. - Kulttuuritehtävä on vielä tärkeämpää kuin kaupungeissa. Ovat jokamiehen kulttuurilaitoksia enemmän kuin kaupungeissa ja keskuksissa.

18 18 (21) - Maaseudulla kirjastolla on enemmän tehtäviä kuin kaupunkien kirjastoilla. Yhteispalvelupisteet ja eri palvelujen vieminen pieniin kuntiin ja kyliin voi olla kirjastojen kautta helpointa ja mielekkäintä: viranomaispalvelut, asiamiespostit, matkailuinfot, kokoustilat yms. - Kirjaston on kyettävä tekemään merkityksensä ja osaamisensa näkyväksi ympäristössään ja pystyttävä vaikuttamaan itseään koskeviin ja läheltä liippaaviin asioihin (kouluyhteistyö, kulttuuritehtävät jne.) - Maaseudulle tulee jatkossakin saada osaavaa sekä yhteiskuntaa ja kulttuuria laajasti tuntevaa henkilöstöä. - Kirjastot tarjoavat tilat palveluille ja antavat mahdollisuuden kehittyä ihmisenä - ovat tärkeitä yksilölle ja siten myös yhteiskunnan hyvinvoinnille ja kehitykselle. - Maaseutukirjastot ovat tärkeitä alueellisen tasa-arvoisuuden edistäjiä. - Näen kirjastopalvelu-käsitteen laajentamisen oivana mahdollisuutena säilyttää pienenkin kirjaston elinvoimaisuus pienenevän lainaajakunnan uhatessa lainauslukuja ja kirjaston perimmäistä tarkoitusta. Resursseihin liittyviä kommentteja - Riittävä tekniikka pienissäkin yksiköissä välttämätön ja osaava henkilöstö, koska mitä pienemmät omat kokoelmat ovat, sitä suurempi tarve on selvittää, mistä kysyttyä tietoa saa. - Kirjastolakiin tulee kirjata palvelujen minimistandardi, joka loisi edes jonkinlaisen turvan siitä, että kirjasto- ja tietopalvelut säilyisivät kuntalaisten peruspalveluina kaikkialla Suomessa. Korvamerkittyä rahoitusta. - Maaseudun kirjastoihin pitäisi saada lisää kirjastotätejä, jotka eivät ole kilttejä ja nöyriä. - Maaseutukirjaston kirjastonhoitajalla oltava ylempi korkeakoulututkinto ja opettajan/rehtorin kelpoisuus. - Tietoverkkoasiantuntija maakuntakirjastoihin auttamaan pieniä kuntia. - Etenkin pienissä kunnissa riittämättömät aineisto- ja ammattihenkilöstöresurssit, riittämätön atk-tuki: kunnan mikrotukihenkilön antama tuki ei riitä kirjastolle, jonka tarpeet ovat muita vaativammat. Tietoverkkoasiantuntija alueelle auttaisi. "Sinkkukirjasto" ei selviä (ks. Kirpol. teksti). Ilman aktiivista verkostoitumista ja uusia toimintamalleja yksittäinen kunnan kirjasto ei ole kyllin vahva pitämään kirjastopalveluja nykypäivän vaatimusten tasolla. Pienet kunnankirjastot ovat haavoittuvia. Sairaslomat ym. katkaisevat pitkäksikin aikaa erikoistoimintoja. Elinvoimaiseen maaseutuun liittyviä yleisiä kommentteja - Kirjasto edesauttaa maaseudun vireyden säilymistä. - Kirjasto luo asukkaille tulevaisuutta ja toivoa, koska se on portti monenlaisiin uusiin maailmoihin ja elämyksiin. Kirjasto on henkisen kasvun paikka maaseudulla. - Kirjasto palvelee kaikenikäisiä ja tarjoaa elinikäisen asiakassuhteen. (Sopii kaikkiin kirjastoihin) - Maaseudulla jos missä, on kirjaston palveluille todella kysyntää. Maaseudulla kirjasto on varsinainen sivistyksen kehto. Ainoa lajissaan. - Kirjastopalvelut ovat usein ainoa kunnallinen palvelu, joka on vielä lähellä jokaista kuntalaista. - On vain pysähdyttävä ajattelemaan, minkälainen tilanne olisi pienissä kunnissa ja taajamien reuna-alueilla, jos kirjastoa ei olisi. Suomessa on satamäärin kuntia, joissa ei ole kirjakauppaa lähelläkään. Jos kirjastoa ei olisi, asukkaiden kirjallisuuden, sähköisen

19 19 (21) aineiston ja sähköisen asioinnin käyttö loppuisi. Elokuvateatterin puuttuessa kirjasto välittää ja lainata asiakkaille laadukkaita elokuvia. - Jokamiehen kulttuurilaitos, enemmän kuin kaupungeissa. Esim. kirjasto voi olla ainut näyttelyjen järjestäjä. - Maaseudulla ja isoissakin taajamissa kirjasto on usein ainoa paikka, jossa on mahdollisuus päästä käyttämään maksullisia tai muuten rajattuja tietokantoja. Tämä lisääntyy tulevina vuosina. - Aikuisopiskelijoille lähikirjaston palvelu vaikeasti korvattavissa. - Maaseutukirjastoilla lisääntyvä merkitys kesäasukkaille ja turisteille: tarjoavat paitsi virkistystä myös ajantasaiset netti- ja verkkopalvelut. - Maaseudun keskeinen vaje on tieto- ja osaamisvaje. Maaseudun tulevaisuuden kannalta on olennaista, miten etenkin siellä toimivien yritysten ja yhteisöjen informaation hyödyntämistä kirjastot kykenevät tukemaan. Paikkakunnan taloudellinen kasvu toisi siten myös kirjastoille uusia voimavaroja, esim. kasvavalle vanhusväelle suunnattujen palvelujen tuottamiseen. - Sähköisten palvelujen käytön opastaminen eli kansalaisten asiointikykyyn liittyvä tietotekniikkataitojen kehittäminen? Kirjaston rooli sähköisten palvelujen välittäjänä korostuu (KELA). Nettipalvelupiste, jossa opastusta ja toimivat yhteydet. - Pienimmissä ja syrjäisimmissä kunnissa yhteispalvelupisteet tulevat olemaan arkipäivää kirjastoissa. Tämä tuo uusia asiakkaita. Paikallistietoa- ja kulttuuria sekä paikallista yhteistyötä käsitteviä kommentteja - Kirjastoista on tullut "tietotoimisto" pienellä paikkakunnalla: kaikenlaista tietoa paikkakunnan asioista kysellään: liikuntapaikoista, majapaikoista, kulttuuritapahtumista jne. - Kotiseututietokannat tärkeitä opetukselle, myös paikkakunnan elinvoimaisuuden kannalta (esim. matkailuyrittäjyys). - Pienillä maalaiskirjastoilla on paras paikkakuntansa tuntemus mm. kotiseutukokoelmat, paikallishistoria ja tieto paikallisista tapahtumista, henkilöistä ja organisaatioista, joihin ottaa yhteyttä. - Kirjaston tehtävänä on tuoda esille paikallisosaamista esim. antamalla puitteet pienille taidenäyttelyille tai järjestämällä runoillan työväenopiston runoryhmän kanssa. - Oman kunnan, maakuntahallinnon esitys- ja pöytäkirjojen aktiivinen esille pano. - Kirjasto on myös matkailijoita palveleva informaatiopiste. - Paikkakunnan yhteisöllisyyden kehittäjiä ja paikkakunnan perinteiden ja omaleimaisuuden vaalijoita. Kiinnittää kotiseutuun. Kunnan imagoon liittyviä näkökulmia. Kaupallisia liittyviä näkökulmia. - Yhteistyö kunnan sisällä muiden toimijoiden kanssa sitä tärkeämpää mitä pienempi kunta ja kirjasto. - Kirjastolla tulee olla läheinen yhteistyö kunnan eri sektoreiden ja yhdistysten kanssa. - Yhteistyön kehittäminen kyläyhdistysten ja muiden maaseutukylien "toimintakeskusten" kanssa niin, että niihin voi sijoittua lukutupaa, verkkoyhteyksiä ja lainapakettien noutoa. Logistisiin ongelmiin liittyviä kommentteja - Maaseudulla logistiset haasteet ovat ongelmista suurimpia. Välimatkat ovat pitkät ja julkisen liikenteen vähyys rajoittaa etenkin vanhusten, lasten ja liikuntarajoitteisten omatoimista liikkumista. Logistiset ongelmat koskevat myös aineistoa. - Kotipalvelujen kehittäminen niin ihmis- kuin etäpalvelunakin ovat varteenotettavia toimintamuotoja.

20 20 (21) - Yhteistyötä esim. kauppa-auton kanssa, esim. kuljetukset. Kirjastotilaa ja syrjäytymisen ehkäisemistä korostavia näkemyksiä - Sosiaalinen funktio. Maaseudun kirjastojen tärkeä tehtävä on tarjota fyysinen tila, kohtaamispaikka, joka tarjoaa mielekkään vapaa-ajan ja omaehtoisen opiskelun tilan kaikenikäisille. Kirjaston merkitys "kolmantena paikkana" on suuri, vaikka tietoa olisi saatavilla verkoissa ja fyysisen aineiston merkitys tulevaisuudessa vähenisi. - Kirjastoverkon säilyminen ihmisten ulottuvilla on erittäin tärkeää. Ehkäisee osaltaan syrjäytymistä. Yksineläjille tärkeä käyntikohde, joka rytmittää elämää. Kirjaston merkitys on korvaamaton silloin, jos paikkakunnalla on korkeat työttömyysluvut. Etu on, että pienillä paikkakunnilla tunnetaan asiakkaat ja heidän elämäntilanteensa. Palveluja on helppo räätälöidä. Asiakkaiden erityistaidot ja -osaaminen ovat hyödynnettävissä, kirjasto koetaan "meidän jutuksi" maaseudulla. - Asukkaiden yhteinen olohuone. Varsinkin tietokoneet ovat tehneet kirjastoista oleskelupaikkoja. Maaseudulla ei enää ole kahviloita, kyläkouluja, uimahalleja elokuvateattereita, videovuokraamoja eikä illalla auki olevaa julkista tilaa. Tästä syystä esim. video- ja dvd-levyt olisivat tärkeitä maaseudulla. - Maaseutukirjastojen tärkeä tehtävä on tarjota fyysinen tila, joka tarjoaa mielekkään vapaaajan viettopaikan kaiken ikäisille. Vaikka tietoa olisi saatavilla verkossa ja vaikka fyysisen aineiston merkitys tulevaisuudessa vähenisi, lähellä olevat fyysiset tilat ovat erityisen tärkeitä. - Yhteinen piirre tulevaisuuden kirjastoille on elämysten ja elämyksellisyyden korostuminen. Kirjasto on elämyksellinen tila, jossa arjen vastapainona tehdään yllättäviä löytöjä ja seikkaillaan kirjallisuuden ja verkkomaailman labyrinteissä. Kirjastoissa kierrellään ilman päämäärää, unelmoidaan, etsitään sattumia, ideoita ja tietoa, tavataan ihmisiä ja tarvitaan hiljaisia tiloja ja työskentelypisteitä. (Sopii kaikkiin kirjastoihin) - Uusissa kirjastotiloissa huomioitava uudet asiat: läppäreineen kirjastoon tulevat eläkeläiset, langattomat alueet, projekti- ja työskentelytilat, tilaa kommunikoinnille, tilaa oppimiselle ja tilaa elää. (Koskee kaikkia kirjastotiloja) - Kirjasto on ainoa kaikkia ikäryhmiä palveleva yleiskulttuurilaitos. Tilasuunnittelussa tulee ottaa huomioon kirjaston toimiminen monipalvelukeskuksena ja kulttuurikeskuksena. Massiivisia kulttuuritaloja ei kannata rakentaa. - Erityisen tärkeitä kirjastotilat ovat lapsille ja nuorille ja yhä kasvavalle eläkeläisväestölle. Kirjasto on tärkeä päiväkoti-ikäisille satutuntien ja kirja-aarteidensa puitteissa ja koululaisille paikka löytää tietoa ja elämyksiä. - Kansalaisten mielenterveyden ylläpitäminen tehoyhteiskunnassa. Kirjastojen ennaltaehkäisevä rooli. Huomioita kirjastoautoista - Kuntien yhteinen kirjastoauto tärkeä maaseudulla. - Kirjastoautotoimintaan voi yhdistää monenlaisia palveluita, jotka voidaan tuoda keskustaalueilta kyliin. Kirjastoautotoiminnan jatkuvuuden takaaminen on ensisijaista maaseudun palvelujen säilymiseksi. Kirjastoauto elinehto kyläkoulujen palvelujen turvaamiseksi. Pitkien välimatkojen takia etenkin itä- ja Pohjois-Suomessa kirjastoautopalvelut välttämättömiä. - Internet kirjastoautoon.