Vuosikertomus Mäntsälän Sähkö Oy

Transkriptio

1 Vuosikertomus 2009 Mäntsälän Sähkö Oy

2 Mäntsälän Sähkö Oy Mäntsälän Sähkön jakeluverkkoalue on suuri: n km sähkölinjoja maaseutuvaltaisella alueella. Verkoston hyvä hoito vaatii meiltä ammattitaitoa ja paikallistuntemusta. Meidän on oltava lähellä asiakkaitamme, niin maantieteellisesti kuin henkisestikin. Sisältö Mäntsälän Sähkö Oy 3 Toimitusjohtajan katsaus 4 Energiapalvelut murroksessa 6 Energiatehokkuus ja ympäristöasiat 8 Sähköverkkoliiketoiminta 10 Sähkön myynti ja hankinta 12 Yksityisasiakkaat ja kanta-asiakkuus 14 Yritysmyynti 16 Kaukolämpö- ja maakaasuliiketoiminta 18 MSOYNET-laajakaistaliiketoiminta 20 Henkilöstö 22 Talous 24 Hallituksen toimintakertomus 26 Tilinpäätös Mäntsälän Sähkö Oy on Mäntsälän kunnan 100 % omistama osakeyhtiö. Toimitamme asiakkaillemme sähköä, kaukolämpöä, maakaasua sekä urakointipalveluja. Valikoimaamme kuuluvat myös laajakaistaliittymät ja energiatehokkuuspalvelut. Toiminta jakautuu kolmeen liiketoimintaalueeseen: Energialiiketoiminta Energialiiketoiminta vastaa sähkön, kaukolämmön ja maakaasun hankinnasta, myynnistä sekä energiantuotannosta. Toimintavuonna yhtiö on perustanut Kärkölän Lämpö Oy:n yhdessä Kärkölän kunnan ja Koskipower Oy:n kanssa sekä Suomen Voima Oy:n yhdessä viidentoista muun energiayhtiön kanssa. Yhtiöllä on merkittävä määrä tuotanto-osuuksia Etelä-Suomen Voima Oy:n kautta ja olemme myös Fennovoiman osakas. Sähköverkkoliiketoiminta Sähköverkkoliiketoiminta vastaa sähkön jakeluverkon rakentamisesta ja suunnittelusta sekä käyttötoiminnasta. Keskeisimpänä tehtävänä on sähkön jakeluvarmuudesta huolehtiminen, johon liittyy verkoston kunnossapito, tarkastus- ja raivaustoiminta. Verkkoliiketoiminta sisältää myös verkoston uudisrakentamisen, korjauksen ja sähkön laadun valvonnan sekä mittaroinnin ja vikapalvelun. Laajakaistaliiketoiminta Laajakaistaliiketoiminta vastaa Mäntsälän Sähkön laajakaistapalveluista. Ne perustuvat pääosin langattomaan radiotekniikkaan, mutta painopiste on siirtymässä valokuituun. Osassa verkkoamme on tarjolla myös perinteiseen ADSL -tekniikkaan perustuvat laajakaistapalvelut. Palvelusisältö on muodostumassa yhä Avainluvut Liikevaihto, Liikevaihdon kasvu % 5,0 21,8 8,0 Liikevoitto, Liikevoitto % 5,7 6,4 5,5 Tilikauden voitto, Taseen loppusumma, Investoinnit, Oman pääoman tuotto % (ROE) 8,9 5,7 9,2 Sijoitetun pääoman tuotto % (ROI) 7,6 8,1 8,6 Omavaraisuusaste % 63,7 62,8 60,9 Sähkön myynti GWh Sähkön siirto GWh Kaukolämmön myynti GWh Kaasun myynti GWh Henkilökunta keskimäärin olennaisemmaksi osaksi laajakaistaliiketoimintaa ja yhtiö onkin liittynyt osakkaaksi Gridit Oy:öön. Vuosi 2009 Kertomusvuosi oli 83. toimintavuosi, joista kahdeskymmenes yhtiömuotoisena. Taantuma laski sähkön kulutusta ja hintoja Suomessa, mikä lisäsi kampanjointia meidänkin jakelualueellamme. Mäntsälän Sähkön jakelualueella sähkön kulutus kuitenkin laski vain nimellisesti ja onnistuimme omassa toiminnassamme niin hyvin, että asiakasmääräkin oli vuoden päättyessä noin 10 % suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Yhtiön tuloskehitys olikin taantumasta huolimatta hyvä. 2 3

3 Toimitusjohtajan katsaus Energia-ala on suurten haasteiden edessä Energia-ala on keskeisessä asemassa ympäristöhaasteisiin vastattaessa. Haaste on niin suuri, että tarvitsemme siihen kaikki käytettävissä olevat keinot aina hajautetusta bioenergiasta ja tuulivoimasta ydinvoimaan. Mekin selvitämme parasta aikaa näitä kaikkia vaihtoehtoja. Olemme mukana Fennovoiman ydinvoimalaitoshankkeessa ja selvitämme tuuliolosuhteita ja tuulivoiman kannattavuutta jakelualueellamme sekä biopolttoaineiden hajautettua hyödyntämistä. Itse asiassa hajautettu energiantuotanto sopii hyvin Mäntsälän Sähkön jakelualueelle, joka on pääosin haja-asutusaluetta. Maakaasukin on Mäntsälälle hyvä vaihtoehto, erityisesti liikennekäytössä. Runkoputkikin kulkee ihan vierestä. Energiatehokkuus on järkivalinta Suomalaiset energiayhtiöt ovat aina olleet aktiivisia energiansäästössä. Pohjoisessa maassa energian tuhlaamiseen ei yksinkertaisesti ole varaa. Sitä kuluu muutenkin ihan riittävästi. Mäntsälän Sähkö on sitoutunut Energiateollisuuden energiatehokkuusohjelmaan ja olemme toimintavuonna tuoneet ensimmäiset konkreettiset palvelut asiakkaidemme saataville ilmalämpöpumput, lämpökamerakuvaukset ja energiatodistukset. Sähkön hankinnassa panostettava omavaraisuuteen Vaikka sähkön tukkumarkkinat sinänsä olivat toimintavuonna rauhallisemmat kuin vuonna 2008, tulivat pohjoismaisten sähkömarkkinoiden ongelmat selvästi esiin säiden kylmettyä joulukuussa. Hurjat hintapiikit kertovat riittämättömästä tuotantokapasiteetista ja toimimattomista markkinoista. Mäntsälän Sähkön kaltaiselle yritykselle ainoa keino suojautumiseen on oman tuotannon kasvattaminen. Siksi olemme olleet muun muassa perustamassa Suomen Voima Oy:tä ja ponnistelemme päästäksemme irti tukkusähkömarkkinoiden riippuvuudesta. Hyvä asiakkuuksien hoito on meille elinehto Haluamme olla toiminta-alueemme asiakkaiden ykkösvaihtoehto energiaasioissa. Toimintavuonna siihen on panostettu muun muassa palkkaamalla myyntipäällikkö yritysmyyntiin ja asiakkuuspäällikkö kehittämään erityisesti kanta-asiakasohjelmaamme. Paikallisena yhtiönä haluamme kehittää sitä yhdessä paikallisten kumppanien kanssa. Panostus näkyy myös toiminnassamme. Ensimmäiset uudet kanta-asiakasedut on julkaistu ja kovasta kilpailusta huolimatta asiakasmäärämme jopa kasvoi viime vuonna huomattavasti. Tulevaisuus on vastuullisten toimijoiden Vaikka energian hinta lyhyellä tähtäimellä on laskenut globaalin taantuman seurauksena, ei perusasetelma ole muuttunut mihinkään. Suomesta puuttuu edelleen merkittävästi sähköntuotantokapasiteettia ja maailman energiavarat ovat rajalliset. Energian hinta palaa takaisin nousu-uralle nopeasti taantuman vähitellen hellittäessä ja hintavaihtelu jatkuu suurena myös tulevaisuudessa. Haaste on kova koko Suomen kansantaloudelle, mutta erityisesti energiayhtiöille. Vain pitkäjänteinen toiminta ja maltti irrottautua populismista ja yhden asian liikkeistä varmistavat selviämisen. Toiminta-alueen asiakkaiden energiaasioiden ja ympäristön lisäksi vastuuta pitää tuntea myös henkilöstöstä. Muuten ei synny hyvää toimintaa tai palveluakaan. Tulos vaatii tuloksentekijöitä ja osaaminen osaajia. Suomen ikärakenne myös vanhenee ja töissä pitäisi jaksaa. Siksi olenkin erityisen tyytyväinen, että olemme tänäkin toimintavuonna tutkitusti pystyneet pitämään huolta henkilöstön tyytyväisyydestä ja kehittämisestä. Esa Muukka toimitusjohtaja Käytännössä kaikki toimintaalueemme ihmiset ovat asiakkaitamme ja riippuvaisia toimittamastamme energiasta. Paikkakunnan energiaasioiden vastuullinen hoito onkin meille aidosti tärkein asia. 4 5

4 Energiapalvelut murroksessa Meitä kaikkia koskettavasta ilmastonmuutoksen torjunnasta on tullut toimialamme suurin haaste. Valitettavasti Kööpenhaminan viimesyksyisessä ilmastokokouksessa ei saavutettu yhteisymmärrystä tulevista toimista. Päättämättömyys ei kuitenkaan poistanut sitä tosiasiaa, että päästöjen vähennystarve kasvaa edelleen. Mitä kauemmin muutosta siirretään, sitä vaikeammaksi ja kalliimmaksi työ tulee. Suurimman vastuun ilmastoa lämmittävistä kasvihuonepäästöistä, n. 80 %, kantaa energian tuotanto ja kulutus. Tässä on mukana myös liikenteen osuus. Lähivuosina eteen tulevat energiasäästötoimenpiteet koskettavatkin meitä kaikkia ja olemme kaikki maksumiehinä pyrittäessä vähentämään kasvihuonekaasujen määrää. Sähkön käyttö väheni Suomessa Energiateollisuus ry:n keräämien tietojen mukaan viime vuonna taantuman seurauksena 7,4 %. Maamme oma sähkön tuotanto on edelleen vahvasti aliomavarainen ja sähköä tuotiinkin meil le merkittävästi Venäjältä ja Virosta. Ympäristönäkökulmasta katsottuna sähkön tuotanto oli 63 % kasvihuonekaasupäästötöntä, uusiutuvien energialähteiden osuus oli 31 %. Sähköntuotanto aiheutti ilmakehään 12,7 miljoonan tonnin hiilidioksidipäästöt kivihiilen, maakaasun ja turpeen poltosta. Tulevaisuuden tuotantovaihtoehdot Suunniteltaessa sähkön tuotantoa tulevia vuosikymmeniä varten on erityisesti huomioitava tuotannon aiheuttamat päästöt. Etusijalle on asetettava päästötön tai vähäpäästöinen tuotanto. Näihin kuuluu vesi- ja tuulivoiman lisäksi ydinvoima. Uusiutuvilla polttoaineilla (biopolttoaineilla) on myös oma roolinsa korvattaessa fossiilisia polttoaineita. Vesivoiman tuotannon lisääminen on rajallista, kaikkia koskia ei ole mahdollista valjastaa jo yksinomaan ympäristöarvojen takia. Vesivoiman tehokas käyttö edellyttää myös laitosten yläpuolisten alueiden sääntelymahdollisuutta, tarvittaessa jopa uusien patoaltaiden rakentamista. Kuten viime aikoina esillä ollut Vuotoksen allashankekin osoittaa, altaiden suunnittelu rakentamisesta puhumattakaan koetaan useimmiten kielteisesti. Maamme tuuliolojen päivitys, Tuuliatlas, valmistui vuoden lopulla. Raportti antaa hyvät mahdollisuudet tuulivoimatuotannon sijoitusalueiden kartoittamiseen. Kuten arvata saattaa niin parhaat sijoituspaikat ovat merellä ja maamme rannikkoalueilla. Siellä tuulen energiasisältö on huomattavasti sisämaata korkeampi. Sisämaassa tuulivoiman rakentaminen on haasteellisempaa ja sillä tuotettavissa oleva sähköenergia jää huomattavasti rannikkoa pienemmäksi, joka tietysti vaikuttaa investoinnin kannattavuuteen. Tuulivoiman lisärakentamisella ei ole mahdollista tuottaa merkittäviä energiamääriä voimaloiden nimellistehoon nähden. Haluttavan energiamäärän tuottamiseksi joudutaankin rakentamaan enemmän voimalaitostehoa kuin muilla energiamuodoilla. Tuulivoimalla on lisäksi ongelmana tuotannon nopea vaihtelevuus, joten se edellyttää rinnalleen lähes vastaavan määrän nopeasti käynnistettävää tuotantoa. Paras vaihtoehto tähän on nopeasti säädettävä vesivoima. Harkittaessa maamme perusvoiman tuotantovaihtoehtoja on ydinvoima edelleen varteenotettava vaihtoehto. Suomeen on suunnitteilla kolmen eri osapuolen toimesta uutta ydinvoimaa. Mäntsälän Sähkö on mukana kahdessa hankkeessa. Näistä kansantaloudellisesti merkittävin on varmaankin Fennovoiman hanke rakentaa ydinvoimalaitos kokonaan uudelle paikkakunnalle. Samalla se tuo uutena yrityksenä lisää kilpailua vähän kilpailtuun sähkön tuotantoon. Ehdotetun sijoituspaikan varmistuminen Pohjanlahden perukoille, joko Pyhäjoelle tai Simoon, tulee vahvistamaan merkittävästi sijoituskuntien taloudellista toimeliaisuutta. Tulevaisuudessa sähkön tuotanto tulee nojaamaan paitsi suuriin perusvoimaa tuottaviin yksiköihin, tuulivoimaloihin ja nykyiseen vesivoimaan myös pienimuotoiseen paikallisesti biopolttoaineilla tuotettuun energiaan. Suunnitelmissa on jo melko valmiita pienimuotoisia biopolttoaineella toimivia yksiköitä, joilla tuotetaan paikallisesti tarvittava sähkö ja lämpö. Näiden rinnalle voidaan asentaa lisäksi muutaman kilowatin kokoluokkaa olevia tuulivoimaloita täydentämään kokonaisuutta. Tulevaisuudessa on kuitenkin muistettava tärkein eli sähkön säästäminen. Se vähentää suoraan ilmakehään joutuvan hiilidioksidin määrää. Paras säästö syntyy ihmisten asenteiden muuttumisella. Haasteet verkolle Edellä kuvattujen pienten tuotantoyksiköiden lisääntyminen tuo jakeluverkon hallinnalle uusia haasteita. On todennäköistä, että pienvoimaloiden omistajat haluavat liittää tuotantolaitteistonsa jakeluverkkoon siirtääkseen ylijäämäsähkön myyntiin ja varmistaakseen oman sähkön saantinsa laitteiston keskeytystilanteissa tai lisäsähkön tarpeessa. Liittäminen lisää paineita verkkojen valvonnalle ja suojausten täydentämiselle. Nykyisin sähköenergian kulkusuunta on lähes yksinomaan sähköasemalta asiakkaalle päin ja verkon suojaus ja käyttö on suunniteltu tähän vallitsevaan tilanteeseen. Jatkossa jakeluverkolla voi olla jopa satoja pieniä tuotantopisteitä, joiden valvonta ja hallinta on kyettävä hoitamaan myös verkkoyhtiön toimesta. Haasteet eivät ole yksinomaan teknisiä vaan myös sopimusoikeudellisia ja taloudellisia, miten muun muassa huomioidaan tuotantopaikkojen aiheuttamat kustannukset muille osapuolille. Verkkoa ei voida purkaa vaan sen ylläpitoa on jatkettava entistä pienemmillä siirtomäärillä, mutta kasvaneilla valvontakustannuksilla. Toisaalta ilmastonmuutos ja kasvavat laatuvaatimukset edellyttävät sähköverkon muuttamista entistä käyttövarmemmaksi. Käytännössä nuo vaatimukset onnistuvat parhaiten muuttamalla jakeluverkot maakaapeloiduiksi. Säätiloista johtuvien häiriöiden vaikutusta on mahdollista vähentää nostamalla kaapelointiastetta. Maakaapelien käyttö taajamissa on jo nykyään itsestäänselvyys, mutta haja-asutusalueilla siirtymävaihe on vasta aluillaan. Niillä alueilla, joissa maaperä suosii maakaapelointia, on jo siirrytty merkittävissä määrin pois pylväsasennuksista. Tulevaisuuden haasteiden edessä meillä on toistaiseksi etuna sijaintimme kasvualueella. Sähkön laadun jatkuva parantaminen ja maakaapelointi voidaan rahoittaa osaksi käyttäjämäärän kasvulla, mikä osaltaan helpottaa suurten investointien rahoitusta. Väestöpohjan kasvu lisää myös alueen yritystoiminnan aktiivisuutta ja näin positiivinen kierre tuo myös yritystoimintaa yhtiön jakelualueelle. Mäntsälän Sähkölle tämä kaikki merkitsee kasvumahdollisuuksia. Kaikkiaan energiatehokkuuden vaatimukset tuovat sähkön siirrolle hyvinkin vaativia uusia mahdollisuuksia. Tänä vuonna alkava etäluettavien sähkömittareiden vaihtotyö tukee osaltaan energiansäästöä ja verkon hallintaa. Samalla asiakkaiden tietoisuus omasta kulutuksesta paranee ja auttaa heitä muokkaamaan käyttötottumuksiaan tehokkaamman energiankäytön suuntaan. Vesa Selikare varatoimitusjohtaja 6 7

5 Mäntsälän Sähkön yhtenä toiminnan peruspilarina on ympäristöasioiden huomioiminen käytännön asioissa. Energiatehokkuus ja ympäristöasiat Energiapalveluiden toimenpideohjelma Mäntsälän Sähkö liittyi vuonna 2008 Energiateollisuus ry:n energiapalveluiden toimenpideohjelmaan. Se on osa Energian loppukäytön tehokkuutta ja energiapalveluja koskevan direktiivin (32/2006/EY) toimeenpanoa. Ohjelman tavoitteena on edesauttaa asiakkaiden energiatehokkuutta, jotta direktiivissä säädetty 9 % säästötavoite asiakkaiden energiankäytössä toteutuu vuoteen 2016 mennessä. Toimenpideohjelma sisältää myös oman toiminnan energiankäytön tehostamisvaatimuksia. Energiatehokkuuspalvelut Vuonna 2009 aloitimme asiakkaille suunnattujen energiatehokkuuspalveluiden kehittämisen, joista ensimmäiset lanseerattiin jo samana vuonna. Yhteistyössä paikallisen pienyrittäjän kanssa aloitimme ilmalämpöpumppujen myynnin, josta saimme positiivisen vastaanoton asiakkailtamme. Ilmalämpöpumppujen avulla asiakkaat voivat säästää huomattavasti sekä energiankulutuksessa että lämmityskustannuksissa. Kiinteistön lämpövuotojen selvittämiseksi toimme markkinoille lämpökamerakuvauspalvelun. Vuotokohtien selvittyä asiakkaan on helpompi suunnitella korjauksia, jotka monesti parantavat asumismukavuutta ja maksavat itsensä nopeasti takaisin alentuneina lämmityskustannuksina. Vuonna 2009 aloitimme myös erillisten energiatodistusten laadinnan. Todistukseen lasketaan rakennuksen energiatehokkuusluku, jonka lisäksi asiakkaalle annetaan suosituksia kustannustehokkaista energiaa säästävistä toimenpiteistä. Energiansäästöviikolla toimitimme asiakkaillemme Tee se itse -kotikatselmuksen, jonka avulla asiakas voi helposti selvittää kotinsa osa-alueet, joissa energiatehokkuutta voisi parantaa. Lisäksi panostimme henkilökunnan energiatehokkuuskoulutukseen, jotta palvelutilanteissa asiakkaalle voidaan antaa mahdollisimman ajanmukaista tietoa energiatehokkuutta parantavista asioista. Kannustimme henkilökuntaa kiinnittämään huomiota energian järkevään käyttöön myös omassa työssään. Ympäristö Mäntsälän Sähkön yhtenä toiminnan peruspilarina on ympäristöasioiden huomioiminen käytännön asioissa. Pyrimme esimerkiksi suosimaan maakaasukäyttöisiä ajoneuvoja työajossa. Maakaasuajoneuvojen hiilidioksidipäästöt ovat jopa 30 % pienemmät, eikä pienhiukkaspäästöjä synny käytännössä lainkaan. Hyvien kokemusten perusteella moni henkilökunnasta on hankkinut maakaasuauton myös yksityiskäyttöönsä. Mäntsälän Sähkön ja St1:n yhteistyön tuloksena maakaasua on voinut tankata Mäntsälässä jo vuodesta Asiakkaillamme on mahdollisuus valita osaksi sähkösopimustaan ympäristöystävällinen LuontoWatti-tuote. LuontoWatti-sähkö tuotetaan paikallisesti Mäntsälän Sähkön omilla vesivoimalaitoksilla Pukkilan Naarkoskella sekä Pornaisten Halkiankoskella. Kaikki LuontoWatin tuotot menevät kestävän kehityksen tukirahastoon. Eeva Saarinen tuotepäällikkö 8 9

6 Sähköverkkoliiketoiminta Vuonna 2009 päädyttiin koko maassa 7,4 % laskuun sähkön kulutuksessa. Kulutus laski kansainvälisen taantuman vaikutuksesta jo toista vuotta peräkkäin. Mäntsälän Sähkön sähkönsiirtomäärä oli vuositasolla 317 milj. kilowattituntia, joten sähkön kulutus laski vain nimellisesti. Rakentaminen jakeluverkkoalueellamme on pysynyt kohtuullisen hiljaisena ja uusien sähköliittymien määrä laski edelliseen vuoteen verrattuna. Tästä johtuen verkonrakennuksessa keskityttiin vanhan jakeluverkon uusimiseen sen toimintakyvyn ylläpitämiseksi. Verkostoinvestointeja tehtiin kuitenkin hieman edellistä vuotta enemmän. Suurimpina verkostoinvestointeina toteutettiin Vanhan Helsingintien varteen keskijänniteilmajohtoa välille Mattila-Haarajoki ja Järvelän keskustaan Kouluntien ja Vanhatien varteen keskijännitemaakaapelointia välille Nummenkulmantie-Ruukintie. Vuoden aikana rakennettiin myös muutamia kauko-ohjattavia erotinasemia sekä otettiin koekäyttöön uudenaikaisia vianilmaisimia. Näillä investoinneilla haluamme nopeuttaa verkon vianselvitystä ja vähentää katkoaikoja verkon vikatilanteissa. Mäntsälän Sähkön verkkoalueen hyvästä sijainnista johtuen verkkoliiketoiminta tulee kasvamaan tulevina vuosina merkittävästi. Kasvuun vaikuttavat osaltaan nykyisten asiakkaiden sähkön käytön lisääntyminen, mutta myös asiakasmäärän (uusien liittyjien) kasvu. Alueelle muuttavien ihmisten lisäksi Mäntsälän sijainti houkuttelee uutta yritystoimintaa ja edesauttaa olemassa olevan yritystoiminnan kasvua. Materiaali- ja työkustannusten viime vuosina jatkunut nousu heijastui myös verkonrakennus- ja käyttökustannuksiin. Lisäksi yhtiössä varaudutaan seuraavina vuosina tehtävään etäluettavien mittareiden vaihtoprojektiin. Sen seurauksena sähkön siirtohintoja korotettiin keskimäärin 6,5 % alkaen. Jakeluverkon käyttövarmuus Vuoden aikana vältyttiin laajemmilta sähkönjakeluverkkoon kohdistuneilta häiriöiltä. Vuosina 2007, 2008 ja 2009 jakeluverkkomme häiriöt olivat merkittävästi alle valtakunnallisen keskiarvon. Kaikkina kolmena vuonna häiriöaika jäi vuositasolla alle tunnin. Toimintavuoden aikana toteutettiin runsaasti toimia jakeluverkon käyttövarmuuden parantamiseksi. Suoritamme urakoitsijoiden toimesta vuosittaisia verkostotarkastuksia jakeluverkollemme. Tarkastusten avulla saadaan tiedot verkon nykykunnosta ja jäljellä olevasta käyttöiästä. Tietojen perusteella määritellään muun muassa saneerausinvestointien tärkeysjärjestys. Lisäksi tarkastustiedot johtavat tarvittaessa välittömiin korjauksiin. Tarkastuksissa kerätään myös tietoa johto-osuuksien raivaustarpeesta, koska hyvin hoidetulla johtokadulla saavutetaan parempi toimintavarmuus. Tarkastustoiminnalla pyritään pitämään verkosto hyvässä kunnossa ja parantamaan sähkönjakelun toimitusvarmuutta. Olemme viime vuosina lisänneet huomattavasti maakaapeliverkon rakentamista ja esimerkiksi pienjännitejohdoista yli 60 % asennetaan nykyään maakaapelina. Käytämme myös haja-asutusalueella pieniä puistomuuntamoita pylväsmuuntajien sijasta. Nämä muun muassa ympäristön viihtyisyyttä parantavat verkon rakentamistavat kohottavat myös sähkön laatua vähentämällä sähkönjakelun alttiutta säätiloista johtuville häiriöille. Mittarien etäluenta Olemme siirtäneet kaikki asiakkaidemme käyttöpaikat, joiden pääsulakekoko on 3x63A tai yli, tuntimittauksen piiriin. Valtioneuvoston asetuksen (66/2009) sähköntoimituksen selvityksestä ja mittaamisesta mukaan jatkossa siirrytään myös alle 3x63A käyttöpaikoissa tunneittain tapahtuvaan mittaukseen. 80 % kaikista verkonhaltijan käyttöpaikoista tulee saattaa tuntimittauksen piiriin vuoden 2013 loppuun mennessä. Mäntsälän Sähkön tavoitteena on asentaa kaikkiin käyttöpaikkoihin reaaliaikainen etäluettava mittari vuoden 2012 loppuun mennessä. Etäluettavat mittarit lisäävät asiakkaiden tietoisuutta omasta sähkön käytöstä sekä sen kohdentumisesta. Tietojen avulla on helpompi suunnitella sähkön kulutuksen pienentämistä. Timo Korpelainen verkkopäällikkö Viime vuosina jakeluverkkomme häiriöt olivat merkittävästi alle valtakunnallisen keskiarvon häiriöajan jäädessä vuositasolla alle tuntiin

7 Sähkön myynti ja hankinta Sähkön tukkumarkkinoilla vuosi 2009 oli edellisvuotta huomattavasti rauhallisempi. Johdannaismarkkinoilla vuoden 2008 syksyllä alkanut hintojen lasku päättyi maaliskuussa, jolloin moni tuote saavutti noteeraushistoriansa alimman arvon. Tästä hintatasot yleisesti nousivat hieman. Kaiken kaikkiaan sähköjohdannaisten ja myös spot-sähkön hinta pysyi aiempiin vuosiin nähden alhaisella tasolla joulukuun lopun korkeaa spot-hintaa lukuun ottamatta. Laskeneeseen hintatasoon vaikuttivat Pohjoismaisen sähkön käytön väheneminen, polttoaine- ja päästöoikeushintojen lasku sekä loppukesällä ja syksyllä parantunut vesivarantotilanne. Vuonna 2009 sähkön loppuasiakasmyynnin määrä oli 155 GWh, mikä oli noin 2 % suurempi määrä kuin vuonna Kuukausitasolla muutokset olivat varsin suuria, mikä johtui edellisvuodesta poikkeavista ulkolämpötiloista sekä muutoksista asiakasmäärissä. Markkinahintojen lasku ja siten sähkön hankintakustannusten aleneminen näkyi loppuasiakasmyynnissä sekä toistaiseksi voimassaolevien hintojen laskemisena että määräaikaisten sopimusten hinnoittelussa. Sähkön hankinnasta voimalaitososuuksien sähkö vastasi noin yhtä kolmasosaa. Omien museovesivoimalaitosten osuus hankinnasta oli noin 2 %. Loppuosa sähköstä hankittiin markkinahintaisena. Sähkön tuotantoon liittyen vuoden 2009 aikana perustettiin Suomen Voima Oy, jossa Mäntsälän Sähkö on osakkaana. Suomen Voiman tarkoituksena on hankkia uusiutuvaa tai vähäpäästöistä sähköntuotantoa osakkailleen usean sadan megawatin edestä seuraavan kymmenen vuoden aikana. Näkymät vuodelle 2010 Oletettavasti vuonna 2010 sähkön tukkumarkkinoiden käyttäytymiseen vaikuttavat keskeisesti samat tekijät kuin vuonna Näihin kuuluu talouden tilan yleinen kehitys ja sen vaikutus sähkön tuotantokustannuksiin sekä sähkön kulutukseen. Pohjoismaisilla markkinoilla vesiresurssilla on oma merkittävä roolinsa, mikä näkyy jo kylmän ja kuivan talven myötä alkaneen vuoden osalta. Ruotsalaisen ydinvoiman tuotantoa voi pitää sähkömarkkinoiden villinä korttina, sillä sen ennakoitavuus on viime vuosina ollut huono. Vuoden 2010 tavoitteena on jatkaa sähkön myynnin kehittämistä ja kasvua. Keinoina tässä ovat muun muassa aktiivinen myyntityö, oikein suunnatut toimenpiteet ja hinnoittelu eri asiakasryhmille sekä tuotteiden, palveluiden ja omien toimintatapojen kehittäminen. Tavoitteena on myös laajentaa Mäntsälän Sähkön tuote- ja palveluvalikoimaa sähkön myynnistä sähkön käyttöön liittyviin tuotteisiin ja palveluihin, esimerkiksi energiatehokkuutta lisääviin laitteisiin. Vuosi 2010 on merkittävä Mäntsälän Sähkön tuotantokapasiteetin tulevaisuuden suhteen, sillä vuoden aikana odotetaan hallituksen ja eduskunnan päätöstä ydinvoiman lisärakentamisen osalta. Mäntsälän Sähkö on mukana Fennovoimassa, jolla on kaikki edellytykset luvan saamiseksi. Lisäksi hieman pienemmässä mittakaavassa jatketaan selvittelyjä paikallisten olosuhteiden hyödyntämisestä sähkön tuotannossa muun muassa sähkön ja lämmön yhteistuotannon ja uusiutuvien energialähteiden osalta. Vuoden aikana odotetaan hallituksen ja eduskunnan päätöstä ydinvoiman lisärakentamisen osalta. Mäntsälän Sähkö on mukana Fennovoimassa, jolla on kaikki edellytykset luvan saamiseksi. Juha Voho energiapäällikkö 12 13

8 Yksityisasiakkaat ja kanta-asiakkuus Suomessa sähköyhtiötä vaihtoi vuoden 2009 aikana n. 7 % eli yli kotitaloutta. Määrä tulee tästä varmaan jonkin verran tulevaisuudessa nousemaan, sillä taantuma on saanut ihmiset etsimään säästökohteita. Myös kilpailijat ovat aktivoituneet myyntiin ja tehneet kovia hintatarjouksia alkuvuodesta myös meidän jakelualueellemme. Kiristyneestä kilpailusta huolimatta onnistuimme kasvattamaan asiakasmääräämme sähkön myynnissä vuoden 2009 aikana n. 10 %:lla. Aiomme panostaa aktiiviseen asiakashankintaan myös seuraavan vuoden aikana. Asiakasmäärämme olikin vuoden vaihtuessa selvässä kasvussa. Kuluttajasegmentissä asiakasuskollisuuteen vaikuttaa tutkimusten mukaan eniten hinta, imago ja paikallisuus. Menestyäksemme kiristyvässä kilpailussa, meidän täytyy panostaa imagoomme paikallisena, kasvollisena toimijana. Parantaaksemme asiakasuskollisuutta, meidän on luotava asiakkaille konkreettisia etuja, joita he meiltä normaalin tuotetarjontamme lisäksi saavat. Tavoitteenamme on lunastaa palvelulupauksemme Tarjoamme parasta paikallista palvelua. Kiristyneestä kilpailusta huolimatta onnistuimme kasvattamaan asiakasmää räämme sähkön myynnissä vuoden 2009 aikana n. 10 %:lla. Vuoden 2009 aikana tehtiin useita tutkimuksia koskien kanta-asiakkuuksia. Tutkimuksista kävi ilmi, että suurin osa suomalaisista suhtautuu yritysten kanta-asiakasohjelmiin erittäin myönteisesti. Selvä enemmistö yksityisasiakkaista haluaa saada tarjouksia ja tietoa uutuuksista sellaisilta yrityksiltä, joiden asiakkaita he ovat. Näiden tutkimustulosten perusteella päätimme kehittää Mäntsälän Sähkön omaa kanta-asiakasohjelmaa, Wattiklubia. Tarkoituksenamme on kehittää kanta-asiakasohjelmastamme entistä monipuolisempi ja asiakkaita paremmin palveleva. Tarjoamme asiakkaillemme erilaisia, vaihtuvia etuja. Kehitämme toimintaamme muutenkin niin, että kanssamme on helppoa ja vaivatonta asioida. Wattiklubia uudistimme muun muassa niin, että jatkossa myös laajakaistaliiketoimintamme asiakkaat voivat liittyä Wattiklubiin. He pääsevät mukaan uuteen etuohjelmaan heti vuoden 2010 alusta, niin halutessaan. Wattiklubin jäsenet saavat etukuponkien, klubitapahtumien ja asiakaslehden lisäksi myös sähköä normaalia edullisemmin. Yksi olennainen osa tulevan ohjelman toteutuksessa on toimiminen tiiviissä yhteistyössä paikallisten yritysten kanssa. Paikallinen verkostoituminen tuo etuja kaikille osapuolille. Myös yhteistyötä isännöitsijöiden, oma- kotiyhdistyksen ja kiinteistönvälittäjien kanssa kehitetään. Yhteistyössä pystymme tuottamaan asiakkaille parhaat mahdolliset palvelut. Koska tyytyväiset asiakkaat ovat yrityksen merkittävin liiketoimintariskiä alentava tekijä, täytyy asiakastyytyväisyyttä mitata. Seuraamme asiakastyytyväisyyttä entistä tarkemmin ja kehitämme toimintaamme asiakkailta saadun palautteen mukaisesti. Pyrimme luomaan palvelukonsepteja, joiden avulla pystymme palvelemaan eri asiakassegmenttejä entistä paremmin, kunkin segmentin tarpeet huomioiden. Yksi merkittävä palvelua parantava tekijä on uudet kotisivumme, sillä yhä suurempi osa kuluttajista haluaa asioida internetin kautta. Kehitämme palvelujamme verkossa koko ajan, pyrkimyksenämme tehdä sivuista entistä palvelevammat ja monipuolisemmat. Tarja Hellstén asiakkuuspäällikkö 14 15

9 Yritysmyynti tarjoaa yksilölliset sekä parhaat ratkaisut yrityksien tarpeisiin. Paikallisuus on vahvasti esillä yritysmyynnin toiminnassa. Yritysmyynti Mäntsälän Sähkön yritysmyynnille vuosi 2009 oli kehityksen aikaa. Organisaatiota vahvistettiin myyntipäälliköllä ja samalla yritysmyyntiä alettiin kehittää järjestelmällisesti. Yritysmyynnin tavoitteena on tuoda Mäntsälän Sähkön koko tuote- ja palveluvalikoima aktiivisemmin esille ja lähemmäksi asiakasta. Yritysmyynti tarjoaa yksilölliset sekä parhaat ratkaisut yrityksien tarpeisiin. Paikallisuus on vahvasti esillä yritysmyynnin toiminnassa. Paikallistuntemus ja henkilökohtainen palvelu edesauttavat asioiden hoidossa ja vierailut paikallisissa yrityksissä ovatkin päivittäistä työtä yritysmyynnissä. Toimiminen samoissa tiloissa Mäntsälän Yrityskehityksen kanssa tukee toimintaamme. Positiivisen asiakaspalautteen siivittämää aktiivista toimintaa jatketaan edelleen yrittäjien keskuudessa. Yritysmyynnin toiminnan painopisteenä on jakeluverkkomme alueella toimivat yritykset. Mäntsälän Sähkön tuotevalikoimaan kuuluu paljon muutakin kuin sähkö. Yritysmyynti palvelee asiakkaita myös kaukolämpö-, maakaasu-, laajakaistasekä energiatehokkuusasioissa. Kaikki asiat hoituvat samasta paikasta helposti ja nopeasti. Hyvä suunnittelu sekä tuotteiden ja palvelujen räätälöinti kokonaisuudeksi on tuonut asiakkaillemme selviä synergiaetuja. Edut näkyvät asiakkaalla pienempinä kustannuksina ja helppoutena. Yritysmyynti neuvoo ja opastaa asiakkaita myös energiatehokkuustuotteissa. Olemme löytäneetkin asiakkaille hyviä ratkaisuja energiatehokkuuden parantamiseksi. Verkostoitumalla paikallisten yritysten kanssa olemme saaneet lisäarvoa sekä omaan että yhteistyöyritystemme toimintaan. Tuotevalikoimaamme on lisätty esimerkiksi ilmalämpöpumput yhteistyössä paikallisen yrittäjän kanssa. Yhteistyöstä syntyvät hyödyt ja edut jäävät paikkakunnan parhaaksi. Yritysasiakkaat kilpailuttivat sähkösopimuksia vuonna 2009 aktiivisesti. Mäntsälän Sähkö pärjäsi kilpailussa hyvin. Kehitämme jatkuvasti myös uusia, yritysten muuttuviin tarpeisiin sopivia ratkaisuja, jotta Mäntsälän Sähkö pärjäisi kilpailussa myös tulevaisuudessa. Pasi Tiainen myyntipäällikkö 16 17

10 Kaukolämpö- ja maakaasuliiketoiminta Kaukolämpö- ja maakaasuliiketoimintojen tavoitteena on asiakasmäärän kasvattaminen ja uusien palvelu- ja tuotekonseptien kehittäminen vastaamaan tämän päivän ja tulevaisuuden tarpeita. Valitsemamme toimintamallit tavoitteiden toteuttamiseksi on todettu oikeiksi ja olemme vahvasti mukana paikallisessa lämmitysja prosessienergiakilpailussa muiden järjestelmien kanssa. Vuoden 2009 kaukolämmön sekä maakaasun myynti saavutti lähes budjetoidun tason, vaikka kevät ja syksy olivatkin normaalia lauhempia. Joulukuussa alkaneet pakkaset edesauttoivat tavoitteeseen pääsyä. Kaikki Mäntsälän Sähkön myymä kaukolämpö tuotettiin omissa maakaasua käyttävissä lämpökeskuksissa. Maakaasun hankinta viime vuonna oli n. 61 GWh. Kaukolämmön ja maakaasun myyntihintoja korotettiin vuoden alusta polttoaineiden hintojen kiihtyvän nousun seurauksena. Taantuman vaikutus kesän polttoaineiden hintoihin mahdollisti kaukolämmön ja maakaasun myyntihintojen laskun alkaen edellisen vuoden lopun tasolle. Hinnan tarkistuksella varmistimme kilpailukyvyn säilymisen energiamarkkinoilla. Maakaasun tankkausasema on otettu Mäntsälässä hienosti vastaan. Kaukolämpöverkostoa rakennettiin n. 0,6 km, josta suurimpana yksittäisenä kohteena oli Mäntsälän Mäntymäentielle valmistuneen palveluasuntojen yksikön putkiverkkotyö. Syksyllä alkaneet kaksi erillistä kerrostalotyömaata Mäntsälän Pelto-Orvokki ja Linnanpiha saivat kaukolämpöverkon loppuvuodesta. Suurin liittymistehon muutos 500 kw:sta n kw:n tehtiin Mäntsälän terveysaseman laajennuksen yhteydessä. Putkiverkon perushuoltoa ja kattilalaitoksien valvontaa sekä suojauksia paranneltiin vuoden aikana. Maakaasuverkostoa rakennettiin Laurintielle valmistuneelle asuntolayksikölle. Maakaasua tankkiin Maakaasun tankkausaseman avaaminen St1 huoltoaseman yhteyteen vuoden 2008 lopulla on otettu Mäntsälässä hienosti vastaan ja tankkauksien lukumäärät sekä tankatun kaasun määrä ylittivät arvioidut ennusteet. Kasvu on ollut tasaista alusta alkaen, mikä osoittaa selvästi maakaasuajoneuvojen määrän lisääntyvän paikkakunnalla. Edullisen hinnan lisäksi myös ympäristöasiat vaikuttavat varmasti maakaasun suosioon liikennepolttoaineena. taajaman lähietäisyydelle sekä asemanseudun alueelle, johon tulevaisuudessa sijoittuvat Mäntsälän yhtiömuotoisen asuntotuotannon uudiskohteet. Lisäksi maakaasun käyttäjiksi on tulossa monia paikallisia yrityksiä nimenomaan omien prosessiensa polttoaineen korvaamiseksi maakaasulla. Matti Heija lämpöteknikko Uusi lämpöyhtiö Syksyllä saatiin päätökseen pitkään valmisteltu yhteisen lämpöyhtiön perustaminen Kärkölään. Kärkölän Lämpö Oy:n osakkaita ovat Kärkölän kunta (75 %), Koskipower Oy (5 %) sekä Mäntsälän Sähkö (20 %). Lämpöyhtiön toiminta käynnistyi Kesän ja alkusyksyn aikana yhtiö rakennutti kaukolämpöverkostoa Järvelän taajamaan yhteensä n. 1,2 km. Toiminnan kulmakivinä ovat pitkäaikaiset sopimukset lämmöntoimittamisesta Koskipower Oy:n kanssa sekä operointi-, hallinto- ja laskutuspalveluista Mäntsälän Sähkön kanssa. Tämän tyyppinen palveluntarjonta on luontevaa osaamisemme hyödyntämistä. Katsaus tulevaan Vuonna 2010 uskomme kasvun jatkuvan ennusteiden mukaisena. Tarkoituksenamme on lisäksi rakentaa kaukolämpöä kokonaiselle pientaloalueelle Mäntsälän keskus

11 MSOYNET-laajakaistaliiketoiminta Mäntsälän Sähkön MSOYNETtietoliikenneverkon raken taminen aloitettiin vuonna 2000 yhteistyössä Radionet Oy:n kanssa. Alkujaan verkko perustui langattomaan WLAN-radiotekniikkaan. Kuluneiden vuosien aikana verkkoa on laajennettu Mäntsälän keskustasta laajalle alueelle ja verkko kattaa tällä hetkellä Mäntsälän kunnan lisäksi alueita Pohjois-Pornaisissa, Tuusulan Kellokoskella sekä Hyvinkään Kaukasissa. Langattomat tekniikat ovat edelleen vahvasti mukana toiminnassamme, sillä toimialueemme kattava laaja WiMax-verkko palvelee suurta asiakaskuntaa. Tarjontaamme sisältyy myös ADSL-tekniikkaan perustuvat laajakaistapalvelut keskusta-alueilla. Näiden langallisten ja langattomien liityntäverkkojen taustalla on oma, laaja valokuituun perustuva runkoverkkomme. Vuosi 2009 oli tietoliikennepalvelumme osalta haastava. Markkinatilanteesta huolimatta kuluneen vuoden aikana kasvumme oli lähes edellisvuoden tasoa. Uskomme kasvun jatkuvan vuonna 2010 uusien palveluiden ja ennen kaikkea valokuituverkon laajentamisen myötä. Kysyntä valokuituliittymien suhteen on kasvanut huomattavasti kuluneen vuoden aikana. Valokuituverkkomme kattaa tällä hetkellä suuren osan Mäntsälän keskusta-alueista sekä useita hajaasutus alueen kyläkeskittymiä kunnan eteläosista pohjoiseen. Kuluvana vuonna tehdyt investoinnit mahdollistavat jatkossa esimerkiksi paikallisten vesiosuuskuntien liittämisen reitin varrelta osaksi verkkoamme sekä uusien palveluiden tarjoamisen näille alueille. Investointimme ovatkin keskittyneet pääasiassa valokuituverkon laajentamiseen uusille alueille. Kuitu Kotiin -liittymä siirtää kotitalouden tietoliikennepalvelut aivan uudelle tasolle mahdollistaen yhden liittymän kautta koko kodin tietoliikenteen sekä suuren joukon nykyisiä ja tulevia lisäpalveluita. Seuraavien vuosien aikana valokuidun käyttö tulee lisääntymään entisestään. Uudet lisäpalvelut muun muassa tvpalvelut tallennusominaisuuksineen, mukaan lukien HD-kanavat vaativat entistä suurempaa kapasiteettia liittymältä. Tätä eivät pääsääntöisesti nykyiset laajakaistaliittymät pysty tarjoamaan, varsinkaan suuren suosion saavuttaneet mobiililaajakaistat. Olemme paikallinen vaihtoehto ja toimintamme ylittää valtakunnallisten yritysten pal ve - lutason, muun muassa asiakkaiden tyytyväisyys palveluihimme on huippuluokkaa ja asiakaspalvelumme vastausajat ovat erinomaisia. Paikallisena operaattorina meille on kaikkein tärkeintä hyvä asiakas- ja tukipalvelu. Olemme paikallinen vaihtoehto ja toimintamme ylittää valtakunnallisten yritysten palvelutason, muun muassa asiakkaiden tyytyväisyys palveluihimme on huippuluokkaa ja asiakaspalvelumme vastausajat ovat erinomaisia. Tarjoamme parasta paikallista palvelua olemalla lähellä asiakasta. Ismo Heiliö tietoliikennepäällikkö 20 21

12 Henkilöstö Hyvä yhteistyöilmapiiri toimivassa organisaatiossa Mäntsälän Sähkön henkilöjohtamisen ja -kehittämisen lähtökohdat on määritelty vuoden 2007 lopussa valmistuneessa henkilöstösuunnitelmassa, jota päivitetään vuosittain. Vuonna 2009 henkilöstön ja työhyvinvoinnin kehittämisen painopisteenä on jatkunut edelleen henkilöstöstrategian mukaisesti työyhteisön ja esimiestyön kehittäminen. Henkilöstön koulutuksissa on jatkettu henkilöjohtamisen valmiuksien kehittämistä sekä painotettu henkilöstön oman osaamisen kehittämistä esimiehen tuen avulla. Koulutuspäiviä on kertynyt kertomusvuonna yhteensä 265 työpäivää. Työssä jaksamista on tuettu yhteistyössä työterveyshuollon kanssa ja työkykyä ylläpitävää toimintaa on toteutettu tarjoamalla henkilöstölle liikunta-aktiviteetteja, muun muassa tuettu kuntosalitoimintaa, järjestetty ohjattu jumppatunti, sählyvuoro ja kaukalopallovuoro sekä tarjottu maksuttomia hierontapalveluja paikallisessa kuntokeskuksessa. Toimintavuonna koko henkilöstö osallistui myös lihaskuntotestauksiin sekä ensiavun EA1 ja EA-kertaus -kursseille. Joulukuussa teetettiin edellisen vuoden tapaan henkilöstötutkimus koskien henkilöstön työtyytyväisyyttä ja organisaation toimivuutta. Kyselyn toimitti ulkopuolinen asiantuntija Corporate Image Oy. Tulokset olivat samaa korkeaa tasoa kuin aiempina vuosina, muutoksia oli kokonaisuutena tullut hyvin vähän. Jopa viisitoista heikoiten menestynyttä osa-aluetta olivat vertailuryhmien keskiarvoa parempia. Positiivisin kehitys tapahtui osastojen välisessä sekä myös johdon ja henkilöstön välisessä yhteistyössä ja tiedonkulussa. Yrityksen katsottiin myös kehittävän aktiivisesti toimintaansa ja tarttuvan ripeästi ongelmiin. Kokonaistyytyväisyys oli erittäin korkea kaikissa henkilöstöryhmissä. Henkilökunnan rakenne Mäntsälän Sähkön palveluksessa oli vuoden 2009 lopussa 49 henkilöä. Näistä vakituisia työntekijöitä oli 47 ja määräaikaisia 2 henkilöä. Määräaikaisella työkyvyttömyyseläkkeellä oli yksi henkilö ja kolme vuosikymmenien työuran yhtiössä tehnyttä työntekijää jäi vanhuuseläkkeelle. Vuorotteluvapaata käytti yksi henkilö. Kesätyötä tarjottiin viidelle nuorelle alan opiskelijalle. Yhtiön organisaatio jakaantuu sähkön verkkoliiketoimintaan, energialiiketoimintaan, laajakaistaliiketoimintaan, markkinointi- ja myyntitoimintaan sekä asiakaspalvelu ja taloushallintopalveluihin. Teknisiä toimihenkilöitä oli 18 (37 %), muita toimihenkilöitä 17 (34 %) ja asentajia 14 (29 %). Keski-ikä on noin 40 vuotta. 30 % 9 % 7 25 % Henkilöstön palveluvuodet % yli 20 v v v. alle 5 v v v. Oma työ Toiminta yksikössä Johtaminen Henkilöstötutkimus 2008 Henkilöstötutkimus 2009 Energiayhtiöiden normi Henkilökunnan vaihtuvuus on ollut vähäistä. Yhtiö on rekrytoinut toimintavuonna asiakkuuspäällikön ja myyntipäällikön myyntitiimin vahvistukseksi. Sairauslomapäiviä kertyi 234 työpäivää, joka oli keskimäärin 2,2 %. Sairaupoissaolot ovat hieman laskeneet edelliseen vuoteen nähden. Poissaoloa vaativia työtapaturmia oli kertomusvuonna 2. Seuraavan kymmenen vuoden aikana tulee jäämään arviolta 9 henkilöä vanhuuseläkkeelle. 15 Henkilöstön ikärakenne (kpl) v v v. Organisaation toimivuus 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 5,0 Henkilöstötutkimuksen tulosten yhteenveto Jaana Leino henkilöstöasiantuntija 22 23

13 Talous Liikevaihto jatkoi kasvuaan Liiketoiminnan laajeneminen jatkui haastavasta suhdannetilanteesta huolimatta. Yritys ylitti historiansa ensimmäisen kerran 20 miljoonan euron liikevaihdon vuonna Liikevaihto kasvoi edelliseen vuoteen nähden 5 % (19,1 M vuonna 2008). Liikevaihdolle haetaan kasvua myös tulevina vuosina niin asiakasmäärän kuin uusien liiketoiminta-alueidenkin kautta. Mäntsälän kunnan muuttovoittoisuus luo myös positiivisia mahdollisuuksia. Tulos Yrityksen tuloskehitys jatkui vakaana. Liikevoitoksi saavutettiin 1,1 M (1,2 M vuonna 2008) Tilikauden voitto vuodelta 2009 parani selkeästi vuoteen 2008 nähden rahoituskulujen pienenemisen vuoksi ollen 734 t (487 t vuonna 2008). Investoinnit kohdistuivat jakeluverkkoon Investoinnit kohdistuivat pääosin sähkönjakelu- ja kaukolämpöverkon rakentamiseen. Suhdannetilanteen vuoksi rakentaminen oli edellisiin vuosiin nähden vaisumpaa ja suunnitellusta investointitasosta jäätiin jonkin verran. Investointeja tehtiin yhteensä 2,4 M (3,4 M vuonna 2008). Sähköiseen maailmaan Painopiste talouden kehittämisessä yrityksen sisällä on tulevina vuosina toimintojen sähköistämisessä ja tietojärjestelmien hyödyntämisessä entistä tehokkaammin sekä prosessien selkiyttämisessä. Verkostoitumalla haetaan lisäksi kustannusetua erilaisiin hankintoihin ja toimintaan. milj Liikevaihdon kehitys Osakeomistukset Mäntsälän Energia 100 % Suomen Voima Oy 11 % Etelä-Suomen Voima Oy 7 % Kärkölän Lämpö Oy 20 % Gridit Oy 4 % Osuuskunta Zonet 67 % Tripower Oy 25 % Voimatori Oy 6 % Energiameklarit Oy 5 % Mäntsälän Yrityskehitys 30 % Mäntsälän Jäähalli 2 % Hanna Sölli talouspäällikkö 24 25

14 Hallituksen toimintakertomus 2009 Kertomusvuosi oli 83. toimintavuosi, josta kahdeskymmenes (20.) yhtiömuotoisena. Olennaiset tapahtumat tilikaudella Mäntsälän Sähkö -konsernin liikevaihdon kasvu jatkui edelleen vuonna 2009 taantumasta huolimatta. Toimintavuosi oli myös tuloksellisesti budjetoitua parempi. Yhtiö on toimintavuonna perustanut Kärkölän Lämpö Oy:n yhdessä Kärkölän kunnan ja Koskipower Oy:n kanssa sekä Suomen Voima Oy:n yhdessä viidentoista muun energiayhtiön kanssa. Laajakaistaliiketoiminnassa yhtiö on mennyt osakkaaksi Gridit Oy:öön. Yhtiö on päättänyt purkaa ns. vararahastonsa vapaisiin omiin pääomiin. Lisäksi yhtiön hallitus ja tilintarkastaja ovat vaihtuneet tilikauden aikana. Toimintaympäristön muutokset Suomessa sähkön kulutus laski huomattavasti toimintavuoden aikana, mikä laski tukkuhintatasoa ja johti monen energiayhtiön osalta tilanteeseen, jossa ylijäänyt sähkö pyrittiin myymään jakelualueen ulkopuolelle. Tämä lisäsi kampanjointia meidänkin asiakkaillemme ja näkyi asiakasvaihtuvuudessa niin meillä kuin koko Suomessa. Mäntsälän Sähkö onnistui kuitenkin omassa myyntikampanjoinnissaan niin hyvin, että asiakasmäärä oli vuoden päättyessä noin 10 % suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Mäntsälän Sähkön jakelualueella on vain muutama energiavaltainen erityisen suhdanneherkkä yritys. Yhtiön jakelualueella sähkön kulutus laskikin vain nimellisesti. Taantuma ei siksi koskettanut Mäntsälän Sähköä toimintavuonna erityisen voimakkaasti Taloudellinen kehitys Mäntsälän Sähkö Oy:n liikevaihto vuonna 2009 oli 20,1 (19,1) milj. euroa, kasvua edelliseen vuoteen oli 5,0 %. Tilikauden voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja oli 1,0 (0,71) milj. euroa. Investoinnit ja rahoitus Investoinnit vuonna 2009 olivat 2,4 (3,4) milj. euroa. Ne kohdistuivat sähkö-, kaukolämpö-, maakaasu- ja laajakaistajakeluverkkojen uudistamiseen ja kehittämiseen. Rahoitusasema säilyi hyvänä. Yhtiö on pyrkinyt pitämään kassavarat pieninä ja varmistamaan maksuvalmiutensa aktiivisella kassavarojen hoidolla. Likviditeettiylijäämä on sijoitettu maltillisesti likvideihin sijoitusinstrumentteihin yhtiön hallituksessa hyväksytyn sijoituspolitiikan mukaisesti. Yrityksen organisaatio, johto ja tilintarkastaja Yrityksen hallitus vaihtui toimintavuoden aikana. Yhtiökokouksen valitsemina kuuluivat hallitukseen Hanna Torvasti (puh.joht.), Jari K. Sillanpää Yhtiö on toimintavuonna perustanut Kärkölän Lämpö Oy:n yhdessä Kärkölän kunnan ja Koskipower Oy:n kanssa sekä Suomen Voima Oy:n yhdessä viidentoista muun energiayhtiön kanssa. (varapuh.joht.), Paavo Leino, Heidi Pekkala ja Kari Virolainen. Yhtiöjärjestyksen perusteella hallitukseen kuuluivat lisäksi kunnanjohtaja Esko Kairesalo ja toimitusjohtaja Esa Muukka. Hallitus kokoontui kaikkiaan 7 kertaa tilikauden aikana. Tilintarkastajana toimi Audiarev Oy, vastuullisena tilintarkastajanaan KHT Tuulikki Tuononen. Henkilöstö Mäntsälän Sähkön palveluksessa oli vuonna 2009 keskimäärin 49 (49) henkilöä. Näistä vakituisia työntekijöitä oli 47 ja määräaikaisia 2 henkilöä. Palkat ja palkkiot toimintavuonna olivat euroa. Yhtiön myyntiorganisaatiota on vahvistettu toimintavuoden aikana asiakkuuspäälliköllä ja yritysmyynnin myyntipäälliköllä. Vasemmalta Esa Muukka, Esko Kairesalo, Heidi Pekkala, Jari K. Sillanpää, Hanna Torvasti, Kari Virolainen ja Paavo Leino Ympäristöasiat Vastuullisena energiayhtiönä Mäntsälän Sähkö Oy:lle ympäristöasiat ovat tärkeä osa päivittäistä toimintaa. Yhtiön myymä sähkö tuotetaan valtaosaltaan uusiutuvilla energialähteillä tai ydinvoimalla. Lisäksi pyrimme suosimaan maakaasukäyttöisiä ajoneuvoja työajossa. Mäntsälän Sähkön ja St1:n yhteistyön tuloksena maakaasua on voitu tankata Mäntsälässä jo vuodesta Olemme myös liittyneet Energiateollisuus ry:n jäsenyrityksenä Energiatehokkuussopimukseen energian käytön tehostamisesta. Yhtiön hankkiessa uusia voimaosuuksia hankimme ainoastaan ympäristönäkökulmasta hyväksyttävää voimantuotantoa. Tutkimus- ja kehitystoiminta Yhtiössä on toimintavuoden aikana panostettu avainhenkilöiden liiketoiminta- ja myyntiosaamisen kehittämiseen yhdessä Mercuri Internationalin kanssa ja asiakaspalveluosaamisen kehittämiseen Voimatori-yhteistyönä. Liiketoiminnoissa on selvitetty biomassojen paikallista saatavuutta ja niiden kaasutuksen kannattavuutta sekä tuuliolosuhteita ja tuulivoiman kannattavuutta jakelualueella. Tutkimus- ja kehitystoiminnan kustannukset on kirjattu suoraan kuluihin

15 Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset Riskien hallinta Mäntsälä Sähkö Oy:n riskienhallintapolitiikka on tehty yhteistyössä Marsh Oy:n kanssa vuonna Riskienhallintapolitiikka kuvaa Mäntsälän Sähkö Oy:n tahtotilaa riskienhallinnan tavoitteista, periaatteista ja käytännön toteuttamisesta sekä yhtiötasolla ja liiketoimintayksiköissä. Tärkeimmät riskit yhtiön toiminnassa liittyvät henkilöturvallisuuteen, sähköenergian hankkimiseen, sähkön, lämmön ja maakaasun toimitusvarmuuteen, vahinkoriskeihin, avainosaamiseen ja asiakastyytyväisyyteen. Mäntsälän Sähkö Oy:ssä on päädytty seuraavanlaiseen riskimääritelmään: Riski on mitä tahansa, mikä uhkaa Mäntsälän Sähkö Oy:n henkilöstöä, yhtiön omaisuutta tai vaikuttaa yrityksen tuloksentekokykyyn tai liiketoiminnan tavoitteiden saavuttamiseen. Toimintavuonna sähkönhankinnan riskipolitiikka on päivitetty vastaamaan muuttuneita tarpeita ulkopuolisen konsultin avulla. Sähkön hintariskin hallinnassa käytetään aktiivisesti sähköjohdannaisia ja syntynyttä sähkökaupan riskiasemaa seurataan systemaattisesti. Tuotanto- ja myyntisalkkuja seurataan erikseen. Yhtiö ei ota korkoriskiä, vaan investointilainat on korkosuojattu kotimaisten pankkien kanssa. Tulevaisuuden näkymät Vaikka energian hinta lyhyellä tähtäimellä on laskenut globaalin taantuman seurauksena, ei perusasetelma ole muuttunut mihinkään. Suomesta puuttuu edelleen merkittävästi sähköntuotantokapasiteettia ja maailman energiavarat ovat rajalliset. Energian hinta palaa takaisin nousu-uralle nopeasti taantuman jälleen hellittäessä ja hintavaihtelu jatkuu suurena myös tulevaisuudessa. Tämä on haasteellista koko Suomen kansantaloudelle, mutta erityisesti energiayhtiöille. Tilanteessa korostuu sähköenergian hintaan liittyvä epävarmuus, joka lisää merkittävästi sähkönmyyntiliiketoiminnan tulosriskiä. Ainoa keino suojautua tältä on energianhankinnan omavaraisuuden kasvattaminen. Siksi yhtiö on Fennovoiman osakas ja ollut perustamassa Suomen Voima Oy:tä, pyrkien systemaattisesti varmistamaan asemiaan oman sellaisen energiantuotannon hankkimisessa, jossa ympäristöarvot yhdistyvät liiketaloudelliseen kannattavuuteen. Paikallisesti jakelualueemme vetovoima jatkuu vahvana myös tulevaisuudessa. Väestöpohjan kasvu lisää myös alueen yritystoiminnan aktiivisuutta, joten positiivinen kierre tuo myös uutta yritystoimintaa yhtiön jakelualueelle. Mäntsälän Sähköllä on näin tasaiset kasvumahdollisuudet. Hallituksen ehdotus voittoa koskeviksi toimenpiteiksi Konsernin voitonjakokelpoiset varat olivat tilikauden päätyessä ,01. Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat ,95, joista tilikauden voitto on ,66. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että osinkoa ei jaeta ja tilikauden voitto jätetään vapaaseen omaan pääomaan. Hanna Torvasti puheenjohtaja Paavo Leino Heidi Pekkala Mäntsälässä 25. maaliskuuta 2010 Mäntsälän Sähkö Oy:n hallitus Esa Muukka toimitusjohtaja Jari K. Sillanpää varapuheenjohtaja Esko Kairesalo Kari Virolainen Tilinpäätösmerkintä Tilinpäätös on laadittu hyvän kirjanpitotavan mukaisesti. Suoritetusta tarkastuksesta on tänään annettu tilintarkastuskertomus. Mäntsälässä 9. huhtikuuta 2010 Tuulikki Tuononen Oy Audiarev Ab 28 29

16 Konsernin tuloslaskelma Konsernin tase Konsernin tase Konsernin rahoituslaskelma VASTAAVAA VASTATTAVAA LIIKEVAIHTO Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Energian ostot Ostot tilikauden aikana Varastojen muutos (lis.-,väh.+) Ulkopuoliset palvelut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Liiketoiminnan muut kulut LIIKEVOITTO Rahoitustuotot ja -kulut VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖS- SIIRTOJA JA VEROJA Tuloverot TILIKAUDEN VOITTO PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Pitkävaikutteiset menot Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Verkosto Koneet ja kalusto Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Muut osakkeet ja osuudet Muut sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Saamiset Lyhytaikaiset Myyntisaamiset Lainasaamiset Siirtosaamiset Muut saamiset Rahoitusarvopaperit Muut arvopaperit Rahat ja pankkisaamiset YHTEENSÄ OMA PÄÄOMA Osakepääoma Vararahasto Edellisten tilikausien voitto Tilikauden voitto TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Poistoero VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoituslaitoksilta Liittymismaksut Lyhytaikainen Lainat rahoituslaitoksilta Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat YHTEENSÄ Liiketoiminnan rahavirta Liikevoitto Oikaisut liikevoittoon Käyttöpääoman muutos Maksetut korot ja maksut Saadut osingot Saadut korot Maksetut verot LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA (A) Investointien rahavirta Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin Investoinnit muihin sijoituksiin INVESTOINTIEN RAHAVIRTA (B) Rahoituksen rahavirta Pitkäaikaisten lainojen nostot Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut Liittymismaksujen lisäys Maksetut osingot Omien osakkeiden hankinta ja myynti Maksetut korot ja maksut rahoituskuluista Saadut korot ja maksut rahoituskuluista RAHOITUKSEN RAHAVIRTA (C) Rahavarojen muutos (A+B+C) Rahavarat tilikauden alussa (1.1.) Rahavarat tilikauden lopussa (31.12.)

17 Emoyhtiön tuloslaskelma Emoyhtiön tase Emoyhtiön tase Emoyhtiön rahoituslaskelma VASTAAVAA VASTATTAVAA LIIKEVAIHTO Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Energian ostot Ostot tilikauden aikana Varastojen muutos (lis.-,väh.+) Ulkopuoliset palvelut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Liiketoiminnan muut kulut LIIKEVOITTO Rahoitustuotot ja -kulut VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖS- SIIRTOJA JA VEROJA Tuloverot TILIKAUDEN VOITTO PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Pitkävaikutteiset menot Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Verkosto Koneet ja kalusto Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Osuudet saman konsernin yrityksissä Muut osakkeet ja osuudet Muut sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Saamiset Pitkäaikaiset Saamiset saman konsernin yrityksiltä Lyhytaikaiset Myyntisaamiset Siirtosaamiset Muut saamiset Rahoitusarvopaperit Muut arvopaperit OMA PÄÄOMA Osakepääoma Vararahasto Edellisten tilikausien voitto Tilikauden voitto TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Poistoero VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoituslaitoksilta Liittymismaksut Lyhytaikainen Lainat rahoituslaitoksilta Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat YHTEENSÄ Liiketoiminnan rahavirta Liikevoitto Oikaisut liikevoittoon Käyttöpääoman muutos Maksetut korot ja maksut Saadut osingot Saadut korot Maksetut verot LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA (A) Investointien rahavirta Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin Investoinnit muihin sijoituksiin INVESTOINTIEN RAHAVIRTA (B) Rahoituksen rahavirta Pitkäaikaisten lainojen nostot Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut Liittymismaksujen lisäys Maksetut osingot Omien osakkeiden hankinta ja myynti Maksetut korot ja maksut rahoituskuluista Saadut korot ja maksut rahoituskuluista RAHOITUKSEN RAHAVIRTA (C) Rahavarojen muutos (A+B+C) Rahavarat tilikauden alussa (1.1.) Rahavarat tilikauden lopussa (31.12.) Rahat ja pankkisaamiset YHTEENSÄ

18 Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet Konsernitilinpäätöksen laajuus ja konsolidointiperiaatteet Konsernitilinpäätös käsittää emoyhtiö Mäntsälän Sähkö Oy:n lisäksi yhtiön 100 %:sesti omistaman Mäntsälän Energia Oy:n. Konsernitilinpäätös on laadittu hankintamenomenetelmän mukaan. Yhtiön osakkuusyhtiöitä ei ole huomioitu konsernitilinpäätöksessä. Niiden poisjättämisellä ei ole merkitystä konsernitulokseen eikä konsernin vapaaseen omaan pääomaan. Sisäinen omistus ja sisäiset liiketapahtumat on eliminoitu. Käyttöomaisuuden arvostus Käyttöomaisuus on aktivoitu välittömään hankintamenoon. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu käyttöomaisuuden taloudellisen pitoajan perusteella. Poistoajat Pitkävaikutteiset menot 5 50 vuotta Rakennukset 25 vuotta Rakennelmat 15 vuotta Padot vuotta Verkosto 5 30 vuotta Koneet ja kalusto 3 15 vuotta Rahoitusomaisuuden arvostus Rahoitusomaisuusarvopaperit on arvostettu hankintamenoon tai sitä alempaan markkinahintaan. Vuonna 2009 kirjattiin arvonpalautusta yhteensä ,34. Yhtiön muu sijoitusvarallisuus on sijoitettu pitkällä tähtäimellä maltillisella sijoitusstrategialla, eikä sen osalta ole odotettavissa arvonalentumista. Tuloslaskelman liitetiedot LIIKEVAIHTO TOIMIALOITTAIN Konserni 2009 Konserni 2008 Emoyhtiö 2009 Emoyhtiö 2008 Sähkön myynti Sähkön siirto Maakaasu Kaukolämpö Laajakaista Muu Sisäiset veloitukset HENKILÖSTÖÄ JA TOIMIELINTEN JÄSENIÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT Emoyhtiön palveluksessa oli tilikauden aikana keskimäärin Toimihenkilöitä Työntekijöitä Henkilöstökulut ja luontoisedut Palkat ja luontoisedut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Tuloslaskelman henkilöstökulut Aktivoitu käyttöomaisuuteen Hallituksen ja toimitusjohtajan palkat ja palkkiot hallitustyöskentelystä Hallituksen ja toimitusjohtajan eläkesitoumukset Emoyhtiön toimitusjohtajan eläkeiäksi on sovittu 63 vuotta. Tuottojen jaksotus Tuotot on jaksotettu suoriteperiaatteella

19 Tuloslaskelman liitetiedot Taseen liitetiedot Konserni 2009 Konserni 2008 Emoyhtiö 2009 Emoyhtiö 2008 Konserni 2009 Konserni 2008 Emoyhtiö 2009 Emoyhtiö 2008 SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT Aineettomat hyödykkeet Rakennukset ja rakennelmat Verkosto Koneet ja kalusto TILINTARKASTAJAN PALKKIOT Idman Vilén Grant Thornton Oy Audiarev Oy RAHOITUSTUOTOT Korkotuotot tytäryhtiöltä Korkotuotot pitkäaik. sijoituksista Korkotuotot lyhytaik. sijoituksista Muut korkotuotot Osinkotuotot omistusyhteysyrityksiltä RAHOITUSKULUT Arvonalentumiset vaihtuvien vastaavien sijoituksista Arvonpalautukset vaihtuvien vastaavien sijoituksista Korkokulut TULOVEROT Tuloverot varsinaisesta toiminnasta KÄYTTÖOMAISUUS Aineettomat hyödykkeet Hankintameno Lisäykset Vähennykset Hankintameno Tilikauden sumupoistot Kirjanpitoarvo Kertynyt poistoero 1.1. Poistoeron muutos Kertynyt poistoero Maa- ja vesialueet Hankintameno Lisäykset Vähennykset Hankintameno Kirjanpitoarvo Rakennukset ja rakennelmat Hankintameno Lisäykset Vähennykset Hankintameno Tilikauden sumupoistot Kirjanpitoarvo Kertynyt poistoero Poistoeron muutos Kertynyt poistoero Verkosto Hankintameno Lisäykset Vähennykset Hankintameno Tilikauden sumupoistot Kirjanpitoarvo Kertynyt poistoero Poistoeron muutos Kertynyt poistoero Koneet ja kalusto Hankintameno Lisäykset Vähennykset Hankintameno Tilikauden sumupoistot Kirjanpitoarvo Kertynyt poistoero Poistoeron muutos Kertynyt poistoero Keskeneräiset hankinnat Muutokset Kirjanpitoarvo

20 Taseen liitetiedot Muut liitetiedot Eriytetyn tilinpäätöksen lisätiedot 2009 SIJOITUKSET Osakkeet ja osuudet Omistusosuus Omistusosuus Kirjanpitoarvo Kirjanpitoarvo 2009 (%) 2008 (%) Konserniyritykset Mäntsälän Energia Oy Osakkuusyritykset Suomen Voima Oy Etelä-Suomen Voima Oy Energiameklarit Oy Tripower Oy Voimatori Oy Mäntsälän Yrityskehitys Oy Mäntsälän jäähalli Osuuskunta Zonet Kärkölän Lämpö Oy Gridit Oy Muut osakkeet ja osuudet SAAMISET JA VELAT Konserni 2009 Konserni 2008 Emoyhtiö 2009 Emoyhtiö 2008 Konsernisaamisten erittely Myyntisaamiset Lainasaamiset Siirtosaamiset Muut saamiset Konsernivelkojen erittely Ostovelat Siirtovelat Muut velat OMA PÄÄOMA Osakepääoma Osakepääoma Vararahasto Vararahasto Voitto edellisiltä tilikausilta Osingonjako Voitto edellisiltä tilikausilta Tilikauden voitto Voitonjakokelpoiset varat Velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua Lainat rahoituslaitoksilta VAKUUDET JA VASTUUSITOUMUKSET Konserni 2009 Konserni 2008 Annetut vakuudet Kiinteistökiinnitykset Yrityskiinnitykset Leasingvastuut yhteensä Seuraavalla tilikaudella maksettavat Myöhemmin maksettavat Kiinteistökiinnityksiin ei kohdistu tilinpäätöshetkellä rasitteita. Yrityskiinnitys on kohdistettu shekkitililimiitin vakuudeksi. Luettelo kirjanpitokirjoista ja tositelajeista Päivä- ja pääkirja ATK-listoina Reskontraerittelyt ATK-listoina Ostoreskontratositteet ATK-listoina Myyntireskontratositteet ATK-listoina Muistiotositteet paperitositteina Sähköjohdannaiset Yritykselle muodostuu sähkön hintariskiä tuotanto-osuuksien, oman tuotannon ja sähkön myynnin osalta. Hintariskiltä suojaudutaan käymällä johdannaiskauppaa. Johdannaiskauppaa käydään ainoastaan suojaamistarkoituksessa. Suojaustarkoituksessa tehtyjen johdannaissopimusten arvonmuutokset kirjataan tulokseen samalle jaksolle kuin suojattavien erien kassavirrat realisoituvat. Johdannaisten markkina-arvot perustuvat tilinpäätöshetken markkinahintoihin Nimellisarvo Tulouttamatta Ostosopimukset Myyntisopimukset JAKOPERUSTEET JA POISTOJEN LASKENTAPERUSTEET Eriytettävien tuloslaskelmien kustannukset on jaettu aiheuttamisperiaatteen mukaan, yleiset kustannukset etupäässä henkilöstömäärän mukaan. Jakoperusteet tarkistetaan vuosittain. Liiketoimintojen väliset kustannukset on toteutettu sisäisin veloitushinnoin. Maakaasun myynti ja siirto on eriytetty laskennallisesti, aiheuttamisperiaatteen mukaisesti. Eriytetyt taseet on muodostettu sähköverkkotoimintaan ja maakaasun siirtoon kuuluvien tase-erien pohjalta. Käyttöomaisuuden erät on kohdistettu käyttöomaisuuskirjanpidon pohjalta. Rahavarat sekä muut pitkä- ja lyhytaikaiset velat on käsitelty tasaavana eränä siten, että erillisen liiketoiminnan saamiset toiselta liiketoiminnalta sisältyvät rahoihin ja pankkisaamisiin. Liiketoiminnan saamiset toiselta liiketoiminnalta sisältyvät rahoihin ja pankkisaamisiin. Velallisella liiketoiminnalla erä on sisäisissä korottomissa lainoissa. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu käyttöomaisuushyödykkeiden taloudellisen käytön mukaan tasapoistoina alkuperäisestä hankintahinnasta. SÄHKÖVERKKOLIIKETOIMINTAA KOSKEVAT TUNNUSLUVUT Henkilökunnan lukumäärä 21 Investoinnit tase-erittäin ( ) Pitkävaikutteiset menot Verkosto Koneet ja kalusto Yhteensä Sähköverkkotoiminnan sijoitetun pääoman tuotto-% 9,5 % MAAKAASUVERKKOLIIKETOIMINTAA KOSKEVAT TUNNUSLUVUT Henkilökunnan lukumäärä 3 Investoinnit tase-erittäin ( ) Verkosto Maakaasuverkkotoiminnan sijoitetun pääoman tuotto-% -105,4 % Tunnuslukujen laskentakaava: Sijoitetun pääoman tuotto-% (ROI) = tulos ennen satunnaiseriä, varauksia ja veroja + korko- ja muut rahoituskulut x 100 taseen loppusumma - korottomat velat (keskimäärin) 38 39