Hengitys työvälineenä. Minna Martin psykologi, psykoterapeutti
|
|
- Ismo Salminen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Hengitys työvälineenä Minna Martin psykologi, psykoterapeutti
2 Psykofyysisen hengitysterapian taustaa Maila Seppä & Päivi Lehtinen & Minna Martin Hengityskoulu ~ Psykofyysinen hengitysterapia Somaattisesti oireilevien ja hyperventiloivien lyhytterapeuttinen ryhmähoitomenetelmä Kokonaisvaltainen hoitomalli Erilaiset ryhmät ja yksilöhoito Terapeuttien koulutus Hengityskirjat
3 Hengitys työvälineenä Aliviriämisen ongelmat: Uupumus Voimavarojen puute Väsymys Lamaantuminen Mielialan lasku Yliviriämisen ongelmat: Ahdistuneisuus Stressi, jännittäminen, pelot Tunne-elämän vaikeudet Akuutti tai krooninen kipu Toiminnalliset häiriöt Keskittymisvaikeudet Elämäntilannevaikeudet
4 Hengitys työvälineenä Perustana tietous Hengityksen psykofysiologiasta Vuorovaikutuksen merkityksestä (varhaisen ja nykyisen)
5 Hengityksen tehtäviä elimistössä Aineenvaihdunnallisiin tarpeisiin vastaaminen Kaikki elimistön solut ovat riippuvaisia hengityksestä: koko keho hengittää. Hengitys tuo elimistöön happea ja poistaa aineenvaihdunnan tuloksena syntynyttä hiilidioksidia. Hengitys on tärkeä elimistön happoemästasapainon säätelijä. Hyperventilaatiossa veressä on runsaasti happea, mutta lihakset ja muut kudokset kärsivät hapen puutteesta. Usein tuntemukset herättävät pelkoja.
6 Hengityksen tehtäviä elimistössä Uloshengitysilman sopiva virtaus ja paine tukea ponnistusta ja voimaa vaativissa tilanteissa tempon ja rytmien yhteensovittaminen tukea ääni-ilmaisulle: puheelle, laululle, puhallukselle Vaikuttaa rytmisten painevaihteluiden välityksellä ruuansulatustoimintaan sisäelinten verenkiertoon sydämen toimintaan
7 Hengityslihasten muita tehtäviä Asennon ylläpitäminen Selkärangan joustavuus Fyysinen ponnistelu Hengitys & tunnesäätely Tunteiden tiedostaminen, voimakkuus, ilmaisu Ahdistuksen, stressin ja kivun voimakkuus
8 Tasapainoinen hengitys Vastaa aineenvaihdunnallisia tarpeita. Työskentelyhengitys on tarkoituksenmukaisesti rytmitettyä ja lepotilahengitys taukojen rytmittämää. Tasapainottaa mieltä ja ruumista: elävöittää tai rauhoittaa tarpeistamme riippuen. On virtaavaa liikettä mielessä ja ruumiissa. Ilmentää sujuvuutta vuorovaikutuksessa.
9 Epätasapainoinen hengitys Tarpeiden mukainen hengitys voi erityisesti herkillä ihmisillä häiriintyä ulkoisten olosuhteiden vaikutuksesta: kylmyys, kuumuus, hajut, äänet, tungos, ahtaus, avaruus yms. mielensisäisten tekijöiden vaikutuksesta: tunteiden, mielikuvien sekä näihin liittyvien ruumiintuntemusten ja toimintayllykkeiden vaikutuksesta.
10 Miten tunnistaa epätasapainoinen hengitys? Ylihengittäminen tai vuoroittainen yli-/alihengittäminen Suuhengitys, voimakas ilman imeminen tai haukkominen Tauoton ylähengitys, tiheä lepohengitys Hengityksen pidättäminen, katkaisu, lihasjännitys Ilman nieleminen, röyhtäily, rykiminen, haukottelu, huokailu Hengityslihasten käyttöjärjestyksen häiriintyminen Apuhengityslihasten pitkäkestoinen, epätarkoituksenmukainen käyttö levossa Näistä aiheutuvat oiretuntemukset elimistössä
11 Epätasapainoinen hengitys liittyy usein hätätilareagointiin Hengitys reagoi jo ennakoidessa uhkaa. Hengitys valmistaa kehon taisteluun, pakoon tai jähmettymiseen. Syntyy välittömiä, mutta useimmiten ohimeneviä vaikutuksia mieleen ja ruumiiseen. Elimistön happo-emästasapainon häiriöt ja lihasjännitykset. Automaattiajatukset ja uhkamielikuvat aktivoituvat. Vaikeat tunnekokemukset kuten vaativuus, murehtiminen, häpeä, pelko suistavat hengityksen epätasapainoon ja ajavat elimistön hälytystilaan.
12 Epätasapainoinen hengitys Reaktion jatkuessa pitkään elimistö sopeutuu epätasapainoon. Hintana stressinsiedon aleneminen. Hengitys itsessään muodostuu stressitekijäksi: Hengitys- ja apuhengityslihasten pitkäaikainen, epätarkoituksenmukainen käyttö saa aikaan jännitystä ja kipua. Hengityksen vapaan virtauksen häiriintyminen vie voimia. Tuntemukset koetaan usein epämiellyttävinä ja pelottavina. Ellei tuntemuksia ymmärretä ja voida käsitellä, tilanne jatkuu noidankehämäisesti itseään ylläpitäen ja voimistaen. Kun toinen aistii ahdistuksen, pelon ja jännittyneisyyden, ja tunteet tarttuvat, ne kumuloituvat ja voimistuvat ihmissuhteissa.
13 Reagoimistavat hätätilanteessa osittain geneettisesti ohjelmoituja. osittain (varhain) opittuja.
14 Ruumiinmuisti hengitystapojen oppiminen Jäsentymättömät, käsittelemättömät, ylivoimaiset, traumaattiset kokemusmuistot voivat aktivoitua ruumiinreaktioiden muodossa myöhemmin. Kyse on varhaisten muistijärjestelmien aktivoitumisesta. Ruumis toistaa uskollisesti varhaisia, tiedostamattomia oppimiskokemuksiamme tapoja suojautua ja selviytyä. Hengityksellä herkästi reagoiminen ehdollistunutta ja automaattista toimintaa ilman tietoista valintaa. Tapa, jolla toinen katsoo, voi laukaista ruumiinmuiston menneisyydestä.
15 Ruumiinmuisti Myönteiset ruumiinmuistot ovat tärkeä resurssi, joita pyritään elvyttämään ja rikastamaan hengitysterapiassa. Näitä mielihyväkokemuksia syntyy spontaanisti luovassa toiminnassa, esimerkiksi liikuntaharrastuksissa, musiikin ja muiden taidenautintojen parissa. Myönteisten ja kielteisten tunnemuistokokemusten kanssa kosketuksiin pääseminen on merkityksellistä toipumisen kannalta.
16 Hengitys ja mielikuvallinen kokeminen Oppimiskokemukset varhaisissa vuorovaikutustilanteissa tallentuvat ruumiillisiksi reaktiotavoiksi ja mielikuviksi. Tällaiset tiedostamattomat ruumiilliset mielikuvat edustavat kokonaisvaltaisia vuorovaikutusmuistoja, representaatioita Muistoja toisen kanssa olemisen tavoista, toisen kanssa hengittelemisestä, toisen kasvojen ilmeistä ja äänen melodiasta, sekä omista tunteistamme ja tuntemuksistamme näihin tilanteisiin liittyen.
17 Mielikuva suhteesta toiseen Mielikuvat vaikuttavat hengitystapoihin ja muihin välittömiin ruumiillisiin reaktioihin. Muodostuu suhteellisen pysyviä käsityksiä itsestä ja toisesta etenkin jos niitä ei tiedosteta ja voida käsitellä. Näin vanha malli vahvistuu: mielikuvani itsestä/toisesta on tosi, koska myös ruumiini ja hengitykseni vahvistavat sen. Tosia kokemuksia ei kyseenalaisteta/ihmetellä. Suhteeseen peilautuvat molempien mielikuvat ja havainnot toisistaan. Aikuisella, terapeutilla, ohjaajalla, opettajalla tulisi kuitenkin olla vastuu suhteen laadusta/kykyä ihmetellä.
18 Itsesäätely Hengityksen merkitys on säätelyssä voimakkaampaa, jos tilannetta ei koeta riittävän turvalliseksi. Turvallisuus Pelko Rauhoittava vuorovaikutus, itseilmaisu ja -ymmärryskyky auttavat kestämään uhkaa ja säilyttämään tasapainoa.
19 Rauhoittava toinen Mielikuva tyynnyttävästä, rauhoittavasta, turvallisesta toisesta luo potentiaalista tilaa mieleen/ vuorovaikutukseen. Tarve tyynnyttävään läsnäoloon säilyy läpi elämän. Se on välttämätöntä, jotta olemisen tavassa / hengitystavoissa voi tapahtua muutosta. Täydellinen tasapaino, riippumattomuus ja yksin pärjääminen ovat illuusioita. Itsehoito/itseoppiminen: itsensä auttamista ja uuden oppimista ilman toisen apua.
20 Rauhoittava toinen Ahdistuksen sietäminen, itserauhoittelu ja itsemyötätunto voidaan oppia vain toisen kanssa. Omat yhdessä ja yksin rauhoittumisen kokemukset ovat edellytys sille, että voi edelleen rauhoittaa toista (toimia auttamisammatissa). Ohjaajan/opettajan/terapeutin merkitys on suurempi kuin ymmärretään.
21 Sanaton tunneviestintä Aitous, rauhoittuminen ja turva välittyvät ennen kaikkea sanattomassa viestinnässä, luetaan peilisolujärjestelmän avulla. Aistitaan rytmin ja tempon kokemuksissa. Tuntuu ja havaitaan hengitystavoissa. Kuuluu äänessä (voimakkuus, sävy, melodia). Havaitaan katsomisen, koskettamisen ja liikkumisen tavoissa. Nähdään kasvojen ilmeiden ja asentojen kautta. Levollisella hengityksellä ja hyväksyvällä katseella luodaan potentiaalista tilaa.
22 Hengittävä suhde Hengitys kutsuu toista rauhoittumaan Olemus sanoo ei ole hätää, olet ok juuri tuollaisena Äänen madaltuminen Puheen tauot ja väljyys Tempon hidastuminen Kiireettömän ja ajattoman tunnelman syntyminen Tilan antaminen toiselle, aito kiinnostus toista kohtaan Toisen rytmiin virittäytyminen Rauhallisempaan suuntaan kutsuminen
23 Hengitys ja vuorovaikutus Epätasapainoiset hengitystavat liittyvät stressiin, ahdistukseen, pelkoihin, häpeään, lihasjännitykseen, suhteessa olon ongelmiin ja itsensä ymmärtämisen vaikeuksiin. Tasapainoinen hengitys on yhteydessä rentouteen, tasapainoon, riittävän turvalliseen suhteessa olon tapaan ja kykyyn ymmärtää, mitä itsessä ja toisessa tapahtuu.
24 Kyky (itse)reflektioon Kyky (omien ) tunteiden säätelyyn Kyky tunnistaa ja asettaa rajoja Kyky (itse)myötätuntoon Kyky (itse)rauhoitteluun Hengitysterapian tavoitteet
25 Työskentely psykofyysisessä hengitysterapiassa Uloshengityksen esteiden purkaminen. Lihasjännityksen tiedostaminen ja hellittäminen. Luottavainen suhde alustaan (rentoutuminen). Rajojen ja identiteetin selkiytyminen. Erillisyyden ja tilakokemuksen hahmottuminen. Vuorovaikutussuhteen merkityksen tiedostaminen. Tunteiden tiedostaminen, säätely ja ilmaisu. Elinvoima, elämänilo, mielihyvä, leikkisyys. Itsensä/toisen rauhoittelu fyysisesti ja psyykkisesti. Turvallisuuden tunteen lisääntyminen.
26 Työskentely psykofyysisessä hengitysterapiassa Mieltä ja ruumista ruokitaan ja rauhoitetaan hengitysharjoituksien mielikuvien, liikkeen, äänen ja leikin musiikin ja hiljaisuuden kuvien ja piirtämisen sekä runojen ja tarinoiden avulla Mielikuvien avulla voin tunnistaa itseni ja löytää myötätunnon itseäni kohtaan.
27 Hengityksen ohjaamisesta Ei ohjata oikeaa hengitystapaa tai -tekniikkaa. Ei opeteta, miten palleaa tai muita lihaksia tulisi käyttää. Ei tiedetä paremmin toisen puolesta. Ei tahditeta tai rytmitetä ulkoapäin. Ei ohjata toisen hengitystä.
28 Tuetaan kykyä havainnoida itseä sisältä päin Oman hengitysrytmin tunnistaminen ja kunnioittaminen. Lupa ja vapaus hengittää omalla tavallaan. Lupa olemassaoloon omanlaisena. Lupa ihmetellä, kummastella ja antaa mielen liikkua. Ei tarvitse rentoutua, keskittyä, osata, ymmärtää, hallita hengitystä.
29 Työskentely psykofyysisessä hengitysterapiassa Aloitetaan olemisesta Uloshengitykseen ja hellittämiseen harjaantuminen Uloshengityksen jälkeisen tauon tunnistaminen Rajojen ja tilakokemuksen tutkiminen Aktiivinen uloshengitys ja voiman käyttö Sisäänhengitys on saamista ja itselle antamista Hengityksen tunnistaminen vuorovaikutusharjoituksissa ja arjessa
Hellitä ja hengitä 18.11.2015. Ensihenkäys. Tasapainoinen ja epätasapainoinen. Hengitys itsesäätelyn työvälineenä
Ensihenkäys Hellitä ja hengitä Minna Martin psykologi, psykoterapeutti VET 9.11.2015 Hengitys itsesäätelyn työvälineenä Tasapainoinen ja epätasapainoinen Aliviriäminen: Voimavarojen puute Väsymys Uupumus
LisätiedotHengitys työvälineenä. 1/2013 Minna Martin fysioterapeutti, psykologi, psykoterapeutti
Hengitys työvälineenä 1/2013 Minna Martin fysioterapeutti, psykologi, psykoterapeutti Psykofyysisen hengitysterapian taustaa Kehittäjät: Maila Seppä & Päivi Lehtinen & Minna Martin Hengityskoulu ~ Psykofyysinen
Lisätiedot29.10.2013. Minna Martin. Psykofyysinen hengitysterapia
Hengityksen säätely unettomuuden hoidossa Minna Martin psykologi, psykoterapeutti 28.10.2013 Minna Martin Fysioterapeutti 1988, 1992 Psykologi 2002 Hengityskouluohjaaja 2002, -kouluttaja 2009 Tietoisuustaito
LisätiedotMinna Martin psykologi, psykoterapeutti VET. Hengitys työvälineenä
Minna Martin psykologi, psykoterapeutti VET Hengitys työvälineenä Hengitys itsesäätelyn työvälineenä Aliviriäminen Yliviriäminen Yliviriämisen kanssa kamppailevat Ahdistuneisuushäiriöistä kärsivät Stressaantuneet
LisätiedotMinna Martin psykologi, psykoterapeutti VET. Hengitys työvälineenä
Minna Martin psykologi, psykoterapeutti VET Hengitys työvälineenä Hengitys itsesäätelyn työvälineenä kohti tasapainoa Aliviriäminen Yliviriäminen Yliviriämisen kanssa kamppailevat Ahdistuneisuushäiriöistä
LisätiedotHei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen
Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Maarit Engberg vt. Perhekonsultti 16.03.2015 Tampere Esityksen rakenne: 1) Ensi kieli ja kehittyvä minuus 2) Kuulon merkitys ja huomioiminen arjessa 3) Tukea
LisätiedotVUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS
VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS 6.11.2017 1 VUOROVAIKUTUS VOI OLLA Suojaavana tekijänä tunne-elämän suotuisalle kehitykselle myös korjaavaa, hoitavaa (sekä hoito- ja terapiasuhteet että
LisätiedotAdoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen. 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström
Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström Adoptiolapsella on aina takanaan ero syntymävanhemmistaan ja joillakin lapsilla saattaa olla useita kiintymyssuhteen
LisätiedotStressaako valvonta? Miten sitä voisi helpottaa? Maija Pispa / Voimaa farmarille-hanke, MTK-Pirkanmaa
Stressaako valvonta? Miten sitä voisi helpottaa? Miksi valvonta jännittää? Tieto tai pelko, että jotain on tekemättä: Liika kiire tai kiireen tunne Stressi, väsymys, uupumus Taipumus jättää viime tippaan
LisätiedotHyvinvointi ja liikkuminen
Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä
Lisätiedot1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.
1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja
LisätiedotLataa Hengitys virtaa - Minna Martin. Lataa
Lataa Hengitys virtaa - Minna Martin Lataa Kirjailija: Minna Martin ISBN: 9789522883803 Sivumäärä: 160 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 18.69 Mb Täysin arkipäiväistä sekä kirjaimellisesti elinehtomme - hengitys
LisätiedotLäsnäolo ja myötätunto voimavaraksi Viva -hankkeen päätösseminaari Mari Juote ja Leena Rasanen
Läsnäolo ja myötätunto voimavaraksi Viva -hankkeen päätösseminaari 11.10.2017 Mari Juote ja Leena Rasanen Al Mitä läsnäolo tarjoaa? Osaan aikaisempaa paremmin pysähtyä huomaamaan hetkien kauneutta. Vaikkei
LisätiedotMindfulness ja työssä jaksaminen kokemuksellinen työpaja Minna Maksniemi
Kohti lasta - Pohjoisen Suomen varhaiskasvatuksen sekä esi- ja alkuopetuksen päivät 1. 2.11.2018 Mindfulness ja työssä jaksaminen kokemuksellinen työpaja 1.11.2018 Minna Maksniemi Minne tahansa menetkin,
LisätiedotMielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA
Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,
LisätiedotSynnytykseen liittyvä kipu ei lääkkeellinen hoito
Synnytykseen liittyvä kipu ei lääkkeellinen hoito Pia Laitio, kätilö, Tyks, sype-poliklinikka, rentoutusvalmennukset, Kätilön kammari / synnytyspelon hoito Naisen Kipu 13.3 2014. Kokonaiskivun muodostuminen
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Esittäjän Nimi
Hyvinvointia työstä Henkiseen hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä työssä (Lähde: Kaikkea stressistä, Salla Toppinen-Tanner & Kirsi Ahola toim. Työterveyslaitos) Jalmari Heikkonen, MScPH (licentiat i
Lisätiedot2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu
2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä
LisätiedotTiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia
Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Kuormitus vs lepo Kuormituksen kokonaisuus aina yksilöllinen, fyysistä ja psyykkistä mahdoton tarkasti erottaa (stressi, kehon reaktiot,
LisätiedotTurva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten
LisätiedotVaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely
Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten
LisätiedotFellmannian kulma 5.10.2013 Virpi Koskela LUT/Lahti School of Innovation
Fellmannian kulma 5.10.2013 Virpi Koskela LUT/Lahti School of Innovation Jokaisessa uudessa kohtaamisessa kannamme mukanamme kehoissamme kaikkien edellisten kohtaamisten historiaa. Jako kahteen! - Ruumis
LisätiedotTyönilo ja läsnäolon taito 11.9.2012 klo 8.15-10.00 Henry ry, Tampere. www.ilopalvella.fi
Työnilo ja läsnäolon taito 11.9.2012 klo 8.15-10.00 Henry ry, Tampere Taina Siukola Ilo Palvella -valmentaja, Työnilon Coach Mark King Consulting Oy Ilo Palvella! Missio: Lämminhenkistä palveluosaamista
LisätiedotAvaimia päivähoidon arkeen erityispäivähoidon kehittäminen osana varhaiskasvatusta Länsi ja Keski-Uudellamaalla
Sinikka Kuosmanen_luentorunko Sivu 1/14 Kolme kulmakiveä 1. Lapsi yrittää jatkuvasti ja spontaanisti saada kontaktia vanhempiinsa. 2. Vanhemmat osoittavat ottaneensa vastaan lapsen aloitteet. 3. Vanhempien
LisätiedotKohtaaminen ja kulttuurisensitiivisyys. Ferdinand Garoff, psykologi
Kohtaaminen ja kulttuurisensitiivisyys Ferdinand Garoff, psykologi Ajatuksia auttamisesta Kerro kokemus autetuksi tulemisesta Kerro hyvä auttamiskokemus Miksi auttaminen ja vapaaehtoistyö on tärkeää? Onko
LisätiedotEntä sitten kun ei pyyhi hyvin?! keinoja stressin hallintaan ilon psykologian ja läsnäolon avulla
TYÖSSÄ JAKSAMINEN JA HYVINVOINTI Entä sitten kun ei pyyhi hyvin?! keinoja stressin hallintaan ilon psykologian ja läsnäolon avulla Pia Orell-Liukkunen TeraPia; www.terapiaorell.com Flowmeon Oy, www.flowmeon.fi
LisätiedotKohtaaminen, läsnäolo ja leikki
Kohtaaminen, läsnäolo ja leikki näkökulmia pienten pedagogiikkaan Kirsi Järvinen, LTO, työnohjaaja, Peda8eto Oy kirsi.jarvinen@peda8eto.fi Kirsi Järvinen Lahti 19.5.2015 Leikki, läsnäolo ja kohtaaminen
LisätiedotMinna Martin Maila Seppä Päivi Lehtinen Tiina Törö Benita Lillrank. Hengitys. itsesäätelyn ja vuorovaikutuksen tukena
Minna Martin Maila Seppä Päivi Lehtinen Tiina Törö Benita Lillrank Hengitys itsesäätelyn ja vuorovaikutuksen tukena Hengitys itsesäätelyn ja vuorovaikutuksen tukena Minna Martin Maila Seppä Päivi Lehtinen
LisätiedotJÄNNITTÄJÄN OPAS. Hellä Mieli
JÄNNITTÄJÄN OPAS Hellä Mieli OPPAAN TEEMAT Miksi jännittää? Jännittämisen kerrokset Auttaako siedätys? Harjoituksia Mindfulness ja TRE Verkkokurssi MIKSI JÄNNITTÄÄ? Jännittäminen sosiaalisissa tilanteissa
LisätiedotAivokuntoluento. Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy
Aivokuntoluento Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy Itsensä johtaminen muutostilanteessa aivojen näkökulmasta Tieturi / Ruoholahti 23.1.2013 1. Aivot muutostilassa 2. Päätöksenteko, tunteet työelämässä
LisätiedotPoikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää?
Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? #Ainutlaatuinen- seminaari Antti Ervasti Erityistason seksuaaliterapeutti (NACS) Erityistason perheterapeutti Psykoterapeutti (ET,
LisätiedotKosketuksen merkitys lapsen kehityksessä. Jukka Mäkelä HYKS Pienten lasten psykiatrinen keskus
Kosketuksen merkitys lapsen kehityksessä Jukka Mäkelä HYKS Pienten lasten psykiatrinen keskus Kosketus Kosketusaisti kehittyy ensimmäisenä ja säilyy pisimpään Iho on suurin aistinelin rakentaa yhteyden
LisätiedotLempeän kasvatuksen viikko 2018 TUNNETAIDOT
Lempeän kasvatuksen viikko 2018 TUNNETAIDOT Tunnetaidot Tunnetaidot ja kiintymysvanhemmuus Mitä tunteet ja tunnetaidot ovat? Tunnetaitojen kehitysaskeleet (ja opettaminen) Miten lapsen viha täytyy ymmärtää
LisätiedotMiten kuulluksi tuleminen vaikuttaa lapsen kehitykseen?
Miten kuulluksi tuleminen vaikuttaa lapsen kehitykseen? Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lasten psykoterapian ja theraplay-terapian kouluttaja; kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palvelut
LisätiedotMielekästä ikääntymistä
Mielekästä ikääntymistä Koko kylä huolehtii vastuu ikääntyvistä kuuluu kaikille Psykologi Mervi Fadjukov Alueelliset mielenterveys-ja päihdepalvelut PHHYKY 20.3.2019 Vanhuus yksi elämänvaihe Yksilöllinen
LisätiedotESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi
ESIINTYMINEN Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi Jännitys hyvä renki huono isäntä Kumpi kuvaa sinua? Jännitys auttaa minua. Jännitys lamaannuttaa ja vaikeuttaa esillä oloani. Jännitys
LisätiedotF R I E N D S - sinut itsensä kanssa
F R I E N D S - sinut itsensä kanssa Marianne Takala kehittämissuunnittelija, psykoterapeutti Iloa kouluun - koulutuspäiv ivä Seinäjoella 1.4.2011 Tavoitteena ja haasteena hyvä elämä Suomalainen koulu
LisätiedotLääkkeettömät kivunhoitomenetelmät
Lääkkeettömät kivunhoitomenetelmät Mihin lääkkeettömiä kivunhoitomenetelmiä tarvitaan? Lääkehoidon tueksi ei välttämättä korvaajaksi! Krooninen kipu on monimuotoinen ja vaikea ongelma ei ole olemassa yhtä
LisätiedotStressinhallinta ja aivotutkimus. Tiia Arjanne, Integro Oy 6.11.2012
Stressinhallinta ja aivotutkimus Tiia Arjanne, Integro Oy 6.11.2012 Tausta sensomotorinen traumaterapia aivojen toiminta traumassa aivojen toiminta stressissä 2 Stressi = Ristiriita 1. Vaatimusten ja kapasiteetin
LisätiedotKertausta aivovammojen oireista
Toiminta takkuaa, auttaako terapia? Toimintaterapeutti Kari Löytönen 16.4.2013 Kertausta aivovammojen oireista (Tenovuon, Raukolan ja Ketolan luennot) Aivovamman tyypillinen oirekokonaisuus Poikkeava väsyvyys,
LisätiedotKasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning
Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning Mielenterveys ja mielen sairaus ovat Mielenterveyden häiriöistä kaksi eri asiaa tehdään diagnoosi, niitä hoidetaan ja parannetaan
LisätiedotMitä rentoutuminen on?
Rentoutuminen Fysioterapeutti Miikka Pesola Paavo Nurmi -keskus Mitä rentoutuminen on? Elimistön toiminnan ja mielen rauhoittamista - harjoitteilla Mielen ja kehon vapauttamista häiritsevistä tekijöistä
LisätiedotLUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA
LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA Lisa Salonen MIELEN HYVINVOINTI Mielen hyvinvointi tarkoittaa hyvää mielenterveyttä. Omat kokemuksemme vaikuttavat sen muovautumiseen.
LisätiedotMIELEN HYVINVOINTIA TIETOISUUSTAIDOILLA ELI MINDFULNESSILLA
MIELEN HYVINVOINTIA TIETOISUUSTAIDOILLA ELI MINDFULNESSILLA MINDFULNESS ON TIETOISTA LÄSNÄOLOA Mindfulness on valintaa ja tietoinen päätös kohdistaa huomio nykyhetkeen. Tavoitteena on luoda uudenlainen
LisätiedotItsemyötätunto S O N J A K U M L A N D E R
Itsemyötätunto S O N J A K U M L A N D E R 4. 1 2. 2 0 1 8 HARJOITUS 1: VAIKEA HETKI, OSA 1/3 Tuo mieleesi jokin sellainen hetki, jolloin sinun on ollut vaikea olla. Millaista sisäinen puheesi on tällaisena
LisätiedotJÄNNITTÄÄKÖ? Työkaluja jännityksen voittamiseen
JÄNNITTÄÄKÖ? Työkaluja jännityksen voittamiseen Kuva: Hannele Salonen-Kvarnström Jännittääkö? Onko edessä vastaanotto, tutkimus tai toimenpide? Tuntuuko se epämiellyttävältä? Pelkäätkö jotain? - Kipua?
LisätiedotHuostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta
Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta Valtakunnalliset sijaishuollon päivät, Tampere 1.-2.10.2013 Kaija Puura, lastenpsykiatrian dosentti, ayl, Lasten terveyden tutkimuskeskus TaY ja Lastenpsykiatrian
LisätiedotViisi tapaa tuoda mindfulness työpäivääsi
Viisi tapaa tuoda mindfulness työpäivääsi Mindfulness eli tietoinen hyväksyvä läsnäolo on kokemuksen ja oman olotilan havainnointia. Läsnäoloharjoituksessa tarkoitus ei ole muuttaa kokemusta: olennaista
LisätiedotAINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS
AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS Hyväksytty sivistyslautakunnassa ( 71/2011) 01.08.2015 OPETUKSEN PAINOPISTEALUEET (HTM)... 2 SUORITETTAVAT KURSSIT (MUSIIKKILEIKKIKOULUN RYHMÄT), NIIDEN
LisätiedotEnsihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos
Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Mitä kuormittavuus on? Työn kuormittavuus on moniulotteinen käsite.
LisätiedotTeksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä. Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten.
Suru Suomen Mielenterveysseura Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten. ISBN 978-952-7022-21-4 Paino: Grano 2015 Kuvitus:
LisätiedotMITEN SYKKEESTÄ ANALYSOIDAAN STRESSIÄ?
MITEN SYKKEESTÄ ANALYSOIDAAN STRESSIÄ? SYDÄMEN SYKEVÄLIANALYYSI: IKKUNA KEHOON Sydän sopeutuu autonomisen hermoston välityksellä jatkuvastimuuttuviin tilanteisiin aiheuttamalla vaihtelua peräkkäisten sydämenlyöntien
LisätiedotMiten hoidon onnistumista mitataan? Syömishäiriöpäivät 2015. Marjo Sandvik Psykiatrinen sairaanhoitaja Toiminnanjohtaja Syömishäiriöklinikka
Miten hoidon onnistumista mitataan? Syömishäiriöpäivät 2015 Marjo Sandvik Psykiatrinen sairaanhoitaja Toiminnanjohtaja Syömishäiriöklinikka Hoitosuunnitelma Hoidon aloituksessa tapahtunut moniammatillinen
LisätiedotSYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
JANAKKALAN KUNTA PERHEPÄIVÄHOITO SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA SYLI, HALI, HUUMORI, RAVINTO, RAJAT JA RAKKAUS; SIINÄ TARJOOMAMME PAKKAUS SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO ARVOT KASVATUSPÄÄMÄÄRÄT
LisätiedotMiten mielenterveyttä vahvistetaan?
Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto
LisätiedotTutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus
Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus 18.10.2016 Emilia Kujala Sosiaalipsykologi (VTM), mindfulness-kouluttaja, sertifioitu jooganopettaja, KKT-psykoterapeuttiopiskelija Jos joku ystävistäsi puhuisi
LisätiedotHaastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003).
ERILAISET OPPIJAT Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). Perustana aito kohtaaminen Nuoren tulee kokea
LisätiedotVireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe
Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä 8.12.2016 Dos. Erja Rappe Al Esityksen sisältö Luonto, hyvinvointi ja terveys Ulkoiluun vaikuttavia tekijöitä Ulkoilun hyödyt Luonto
LisätiedotTyökaluja haastavien tunteiden käsittelyyn
Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,
LisätiedotSomaattisen sairauden poissulkeminen
Psykoosit Psykoosit Yleisnimitys: todellisuudentaju selvästi vääristynyt ongelma, jossa ihmisellä on heikentynyt kyky erottaa aistien kautta tulevat ärsykkeet omista mielikuvista vaikeus erottaa, mikä
LisätiedotTARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ
9.-10.10.2007 Rovaniemi TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ elämäkertatyöskentelyn mahdollisuudet lastensuojelussa Johanna Barkman Pesäpuu ry www.pesapuu.fi Elämäntarina Ihminen tarvitsee monipuolisen ja riittävän
LisätiedotNuoren itsetunnon vahvistaminen
Nuoren itsetunnon vahvistaminen Eväitä vanhemmuuteen 24.10.2013 Tuulevi Larri Psyk.sh, työnohjaaja Kriisi-ja perhetyöntekijä SPR, Nuorten Turvatalo Mitä itsetunto oikein onkaan Pieni katsaus tunnetaitoihin
LisätiedotKahdet aivot ja psyykkinen trauma
Kahdet aivot ja psyykkinen trauma Kirsi Eskelinen neuropsykologian erikoispsykologi, PsL Joensuu 20.9.2017 1 Lähde:http://www.lefthandersday.com/tour2.html 2 3 Limbinen järjestelmä - tunneaivot Pihtipoimu
LisätiedotTunnetaitojen merkitys mielenterveydelle
Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle Psykologi, psykoterapeutti, YET Tiina Röning Rokua 28.10.2015 Mitä on tunne? Erilaisia selitystapoja
LisätiedotLUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA
LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA Lisa Salonen MIELEN HYVINVOINTI Mielen hyvinvointi tarkoittaa hyvää mielenterveyttä. Omat kokemuksemme vaikuttavat sen muovautumiseen.
LisätiedotLVVI: Ulkoilun koetut hyvinvointivaikutukset
LVVI: Ulkoilun koetut hyvinvointivaikutukset Tarkoitus subjektiivisen hyvinvoinnin näkökulma ulkoiluun viimeisimmän lähiulkoilukerran ja luontomatkan hyvinvointikokemukset ulkoilukokemusten yhteys psyykkiseen
LisätiedotKolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen.
Esiopetus ja 1.-3.lk Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen. Tutustu verkkosivuihin nuoriyrittajyys.fi Tutustu ohjelmavideoon nuoriyrittajyys.fi/ohjelmat/mina-sina-me
LisätiedotLAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN NIMI
LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN NIMI LIIMAA TÄHÄN OMA KUVASI LAPSEN VASU TAIKATAKIN ARKIPUHE IHMISEKSI KASVAMISESTA Kun kasvaa ihmiseksi täytyy kokeilla, onko peltisiivet kalalokeilla ja minkälaisin
LisätiedotLapsen vai aikuisen ongelma?
Lapsen vai aikuisen ongelma? Kasvatuksen yksi tehtävä on auttaa lasta saavuttamaan myönteinen, terve minäkuva ja hyvä itsetunto 1 Lapset käyttäytyvät hyvin, jos suinkin kykenevät Jos lapset eivät kykene,
LisätiedotPrososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015
Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015 FT, yliopistonlehtori Eira Suhonen Erityispedagogiikka Luennon teemat Turvallisessa ympäristössä on hyvä leikkiä Leikki vuorovaikutuksellisena
LisätiedotTOIMINNALLISET YLEMMÄN RUOANSULATUSKANAVAN HÄIRIÖT JA PUHETERAPIA. Meri Kaartinen 2017 HYKS, pää- ja kaulakeskus, puheterapiayksikkö
TOIMINNALLISET YLEMMÄN RUOANSULATUSKANAVAN HÄIRIÖT JA PUHETERAPIA Meri Kaartinen 2017 HYKS, pää- ja kaulakeskus, puheterapiayksikkö ! Potilaalla kaasurefluksikierre (GER normaali), aerofagiaoire! Potilaalla
LisätiedotUrheilijan henkinen kasvu kohti menestystä
Urheilijan henkinen kasvu kohti menestystä Talvilajien nuorten olympialeiri 25.4.2016 Urheilupsykologi (sert.) Hannaleena Ronkainen Miten ajattelemme asioiden etenevän miten asiat tosi elämässä menee.
LisätiedotMUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015
MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 Käsiteltäviä näkökulmia Mitä muutos on? Mitä ihmiselle muutoksessa tapahtuu? Työkaluja muutoksessa kipuilevan tukemiseen. Muutos Tilanteen tai
LisätiedotTukea tunteiden ja vaikeiden kokemusten käsittelyyn: Tasapainovalmennusmalli maahanmuuttajille
Tukea tunteiden ja vaikeiden kokemusten käsittelyyn: Tasapainovalmennusmalli maahanmuuttajille 24.4.2018 Suvi Piironen Asiantuntija Suomen Mielenterveysseura, SOS-kriisikeskus Maahanmuuttajataustaisille
LisätiedotHenkisten voimavarojen vahvistaminen -työpaja
Henkisten voimavarojen vahvistaminen -työpaja 12.4.2013 Yksinyrittäjän hyvinvoinnin teemapäivä Milla Sahla, ppi ja ivallus, työnohjaaja et pariterapeutti, seksuaali-ja uusperheneuvoja, Vähennä stressitekijöitä
LisätiedotLAPSI JA PERHE KRIISISSÄ
LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa
LisätiedotKriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari
Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari 29.9.2014 Suvi Piironen Asiantuntija SOS- kriisikeskus Elämän monet kriisit Jokainen kohtaa kriisejä elämänsä aikana Kriisiksi
LisätiedotLäsnäolotaidot ja kiireettömyys Verme -työpajat Jyväskylä. Anuliisa Lahtinen luokanopettaja, Verme-mentori, KouluCoach
Läsnäolotaidot ja kiireettömyys Verme -työpajat 20.9.2016 Jyväskylä Anuliisa Lahtinen luokanopettaja, Verme-mentori, KouluCoach alkuun: Kuka olet? Mistä tulet? Mitä kortti kertoo sinulle? Hyvän mielen
LisätiedotJoustava kestävyys ja suojaavat tekijät
Joustava kestävyys ja suojaavat tekijät Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, lasten psykoterapeutti erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö THL LASTA-projektiryhmän puheenjohtaja jukka.makela@thl.fi
LisätiedotENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN
ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos MITÄ ENSIHOITOTYÖN KUORMITTAVUUS ON TEIDÄN MIELESTÄ? Työn kuormittavuus on moniulotteinen
LisätiedotItsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö
Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Hyvä arki Luennon tavoitteena on lisätä tietoa omaan hyvinvointiin vaikuttavista
LisätiedotAuta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti
Auta minua onnistumaan Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Vaikeuksien kasautumisen ja vakavampien käytösongelmien ennaltaehkäisy myönteisen
LisätiedotVARHAINEN VUOROVAIKUTUS. KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen
VARHAINEN VUOROVAIKUTUS KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen Varhainen vuorovaikutus on jatkumo, joka alkaa jo raskausaikana ja
LisätiedotAsiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus
Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus Hyvään elämään kuuluu Itsemääräämisoikeuden toteutuminen sekä oikeus kunnioittavaan kohteluun vuorovaikutukseen ja oman tahdon ilmaisuun tulla aidosti kuulluksi ja
LisätiedotKouluttajien täydennys Pia Yli-Pirilä
Kouluttajien täydennys 20.1.18 Pia Yli-Pirilä 20.1.2018 1 Pia Yli-Pirilä 20.1.2018 2 VAPAAEHTOISTYÖNTEKIJÖIDEN HYVINVOINTI JA JOHTAMISEN HAASTEET PIRKANMAAN HOITOKODISSA Tampereen yliopisto/ Terveystieteiden
LisätiedotTunnetta ja älyä työpaikalle
Tunnetta ja älyä työpaikalle Ota mukava asento, hengitä rauhallisesti keuhkot täyteen, tunne kuinka ilma virtaa sisään ja ulos. Sulje silmäsi ja mietiskele näitä tieteellisesti todistettuja faktoja: Mindfulness
LisätiedotMielenterveys voimavarana
Mielenterveys voimavarana Rokua 28.11.2105 Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning 1 Mielenterveysseura Mielen terveys ja sairaus ovat kaksi eri asiaa Mielenterveyden häiriöistä tehdään diagnoosi,
LisätiedotNormaaleja reaktioita epänormaaliin tilanteeseen
Normaaleja reaktioita epänormaaliin tilanteeseen Uhkakuvista tilannehallintaan Psykologinen näkökulmia Jaakko Kauppila psykologi, yliopettaja Polamk Normaaleja reaktioita epänormaaliin tilanteeseen Jaakko
LisätiedotHELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS
HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS Sisällysluettelo: 1. Vanhemmuus 2. Odotus ja synnytys 3. Vauva 0-2kk 4. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva 2kk 5. Vauva 2-6kk 6. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva
LisätiedotKommunikaatio ja vuorovaikutus
Kommunikaatio ja vuorovaikutus Vuorovaikutus Vuorovaikutusta on olla kontaktissa ympäristöön ja toisiin ihmisiin. Vuorovaikutus on tiedostettua tai tiedostamatonta. Kommunikaatio eli viestintä Kommunikaatio
LisätiedotALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI
ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI 12.12.2016 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata
LisätiedotMindfulness - tietoisuustaidot. 17.11.2012 Taina Pahkala
Mindfulness - tietoisuustaidot 17.11.2012 Taina Pahkala Mindfulness- tietoisuustaito Mindfulness on mielen taito, jonka voi oppia harjoittelemalla ja aktiivisesti havainnoimalla. Kyse on tietoisesta hyväksyvästä
LisätiedotPSYKOFYYSINEN HENGITYSTE- RAPIA OSANA FYSIOTERAPEUTIN TOIMENKUVAA AIKUISPSYKIAT- RIAN POLIKLINIKALLA
PSYKOFYYSINEN HENGITYSTE- RAPIA OSANA FYSIOTERAPEUTIN TOIMENKUVAA AIKUISPSYKIAT- RIAN POLIKLINIKALLA Miia Korhonen Kehittämistehtävä Joulukuu 2013 Psykofyysisen fysioterapian erikoistumisopinnot TIIVISTELMÄ
LisätiedotT:mi Oivallus, Maj-Lis Kartano, Museokatu 42 A Helsinki GSM:
DIABETESHOITAJIEN VALTAKUNNALLISET KOULUTUSPÄIVÄT 11.4.2019 OMAN PERSOONAN KÄYTTÖ AMMATISSA Maj-Lis Kartano Psykoterapeutti, ryhmäpsykoanalyytikko Ryhmäpsykoterapian kouluttaja, esh-kätilö KOHDATTAVANA
LisätiedotHandmade by Marika Soinio 925 hopea
Handmade by Marika Soinio 925 hopea Vuorikiteellä on useita parantavia vaikutuksia esimerkiksi mielen puhdistaminen ja kirkastaminen - vuorikide on kiviterapiassa mestariparantaja. Vuorikide on horoskooppimerkki
LisätiedotToimintakyky. Toimiva kotihoito Lappiin , Heikki Alatalo
Toimintakyky Toimiva kotihoito Lappiin 10.4.2018, 19.4.2018 Mitä toimintakyky on? Mitä ajatuksia toimintakyky käsite herättää? Mitä toimintakyky on? Toimintakyky tarkoittaa ihmisen fyysisiä, psyykkisiä
LisätiedotMiten huonoja uutisia kerrotaan hyvin? Gynaecologi Practici 9/12 Päivi Hietanen, Lääkärilehti
Miten huonoja uutisia kerrotaan hyvin? Gynaecologi Practici 9/12 Päivi Hietanen, Lääkärilehti Vuorovaikutus: tieto ja tunne Potilaan kohtaaminen Potilaan tulosyyn/tarpeen tunnistaminen Tiedon kerääminen
LisätiedotSisällys. Lukijalle... 11
Sisällys Lukijalle... 11 Jännitys vaarallinen vihollinen vai kesytettävissä oleva kumppani? Kun jännittää...16 Päiväkodissa...16 Eskarissa...18 Koulun alkaessa... 20 Koulussa...21 Nuoruusiässä... 23 Mitä
LisätiedotETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.
ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti
Lisätiedot