Hengitys työvälineenä. 1/2013 Minna Martin fysioterapeutti, psykologi, psykoterapeutti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hengitys työvälineenä. 1/2013 Minna Martin fysioterapeutti, psykologi, psykoterapeutti"

Transkriptio

1 Hengitys työvälineenä 1/2013 Minna Martin fysioterapeutti, psykologi, psykoterapeutti

2 Psykofyysisen hengitysterapian taustaa Kehittäjät: Maila Seppä & Päivi Lehtinen & Minna Martin Hengityskoulu ~ Psykofyysinen hengitysterapia Somaattisesti oireilevien ja hyperventiloivien lyhytterapeuttinen ryhmähoitomenetelmä Kokonaisvaltainen hoitomalli (TYKS) Sovellukset: Erilaiset ryhmät ja yksilöhoito Terapeuttien koulutus Hengityskirjat

3 Psykofyysisen hengitysterapian kohderyhmiä Yliviriämisen ongelmat: Ahdistuneisuus Stressi, jännittäminen, pelot Akuutti tai krooninen kipu Toiminnalliset häiriöt Keskittymisvaikeudet Elämäntilannevaikeudet Aliviriämisen ongelmat: Uupumus, voimavarojen puute, väsymys Mielialan lasku Syömishäiriöt: Painonhallinta Ahmiminen Anoreksia, bulimia

4 Yhdistettynä muihin menetelmiin: Psykoterapeuttinen työ Fysioterapia Opetus- ja ohjaustyö Tanssiterapia ja muut luovat terapiat Oppimisterapeuttiset menetelmät (Alexander-tekniikka, Feldenkrais ym.) Rentoutusmenetelmät ja hypnoosi Tietoisuustaidot Tietoisuusliikunta: Jooga, Pilates, Asahi, Nia ym. Urheiluvalmennus ja liikunnanohjaus Laulun ja muun musiikin opetus, esiintymisopetus

5 Hengitys työvälineenä Perustana on tietous Hengityksen psykofysiologiasta Vuorovaikutuksen merkityksestä (varhaisen ja nykyisen)

6 Hengityksen tehtäviä Hengitys säätelee elimistön tilaa laaja-alaisesti ahdistuksen, stressin ja kivun voimakkuutta tunteita, niiden tiedostamista ja voimakkuutta vuorovaikutusta

7 Hengityksen tehtäviä elimistössä Hengitys tuo happea elimistöön ja poistaa aineenvaihdunnan tuloksena syntynyttä hiilidioksidia. Hengitys on tärkeä elimistön happoemästasapainon säätelijä. Hyperventilaatiossa veressä on runsaasti happea, mutta lihakset ja muut kudokset kärsivät hapen puutteesta. Kaikki elimistön solut ovat riippuvaisia hengityksestä. Koko keho hengittää.

8 Hengityksen tehtäviä elimistössä Uloshengitysilman sopiva virtaus & paine antavat tukea äänenkäytölle ja puheelle ponnistusta/voimaa vaativat tilanteet tempon/rytmien yhteensovittaminen Rytmisten painevaihteluiden välityksellä hengitys auttaa ruuansulatustoimintaa pitää yllä sisäelinten verenkiertoa vaikuttaa sydämen toimintaan

9 Hengityslihasten tehtäviä Asennon ylläpitäminen: ryhti, ergonomia, kehotietoisuus ilmentävät sisäisiä kokemuksia. Selkärangan joustavuus: tasapainoinen hengitys ylläpitää ympäröivien luu-, rusto- ja lihasrakenteiden koordinoitua toimintaa. Fyysinen ponnistelu: hengitys ja hengityslihasten toiminta mukana liikkeiden joustavuudessa, vaivattomuudessa ja hyvässä koordinaatiossa.

10 Tasapainoinen hengitys vastaa tarkasti aineenvaihdunnallisia tarpeita. lepotilahengitys on taukojen rytmittämää. tasapainottaa mieltä ja ruumista: elävöittää tai rauhoittaa tarpeistamme riippuen. on virtaavaa liikettä mielessä ja ruumiissa. on virtausta ja sujuvuutta vuorovaikutuksessa. viestittää itselle/toiselle ei hätää.

11 Epätasapainoinen hengitys Tarpeiden mukainen hengitys voi häiriintyä mielensisäisten tekijöiden vaikutuksesta: mielikuvien, tunteiden, kokemusten sekä niihin liittyvien tuntemusten ja toimintayllykkeiden vaikutuksesta. ulkoisten olosuhteiden vaikutuksesta: kylmyys, kuumuus, hajut, äänet, tungos, ahtaus, avaruus jne.

12 Miten voi tunnistaa epätasapainoisen hengityksen? Ylihengittäminen tai vuoroittainen yli-/alihengittäminen Tauoton hengitys Hengityksen katkaisu lihasjännityksellä, hengityksen pidättäminen Suuhengitys, voimakas ilman imeminen, ilman haukkominen Toistuva nieleskely, röyhtäily, rykiminen, haukottelu Hengityslihasten käyttöjärjestyksen häiriintyminen Apuhengityslihasten epätarkoituksenmukainen käyttö Olo epämukava, oireita kuvattu hengityskirjassa s. 27, 29, 34

13 Epätasapainoinen hengitys liittyy usein hätätilareagointiin Hengitys reagoi jo ennakoidessa uhkaa. Vaativuus, murehtiminen, häpeä, pelko suistavat hengityksen epätasapainoon ja ajavat elimistön hälytystilaan. Hengitys valmistaa kehoa taisteluun, pakoon tai jähmettymiseen. Syntyy välittömiä, mutta useimmiten ohimeneviä vaikutuksia mieleen ja ruumiiseen. Elimistön happo-emästasapainon häiriöt ja lihasjännitykset.

14 Epätasapainoinen hengitys Jos reaktio jatkuu pitkään, elimistö sopeutuu happo-emäs-systeemin epätasapainoon hintana stressinsietokyvyn aleneminen. Hengitys- ja apuhengityslihasten epätarkoituksenmukainen käyttö saa aikaan jännitystä ja kipua. Hengityksen vapaan virtauksen häiriintyminen vie voimia. Tuntemukset koetaan epämiellyttävinä ja pelottavina, ja ellei niitä ymmärretä ja voida käsitellä tilanne jatkuu noidankehämäisesti itseään ylläpitäen ja voimistaen. Kun itsereflektiokyky on tällä tavoin puutteellista, toinen aistii ahdistuksen, pelon ja jännittyneisyyden, jolloin ja tunteet tarttuvat, kumuloituvat, voimistuvat myös ihmissuhteissa.

15 Epätasapainoinen hengitys Reagoimistavat hätätilanteessa osittain geneettisesti ohjelmoituja. osittain (varhain) opittuja.

16 Ruumiinmuisti hengitystapojen oppiminen Kyse on varhaisten muistijärjestelmien aktivoitumisesta. Jäsentymättömät, käsittelemättömät traumaattiset, ylivoimaiset kokemusmuistot aktivoituvat ruumiinreaktioiden muodossa myöhemmin. Ruumis toistaa uskollisesti varhaisia, tiedostamattomia oppimiskokemuksiamme eli tapoja suojautua ja selviytyä. Hengitystavat ehdollistunutta ja automaattista toimintaa ilman tietoista valintaa. Myönteiset ruumiinmuistot ovat tärkeä resurssimme, joita pyritään elvyttämään hengitysterapialla!

17 Hengitys ja vuorovaikutus Epätasapainoiset hengitystavat liittyvät stressiin, ahdistukseen, pelkoihin, häpeään sekä vuorovaikutussuhteiden ongelmiin ja itsensä ymmärtämisen vaikeuksiin. Tasapainoinen hengitys yhteydessä riittävän turvalliseen & tasapainoiseen vuorovaikutussuhteeseen ja kykyyn ymmärtää, mitä itsessä/toisessa tapahtuu.

18 Itsesäätely Turvallisuus Pelko Mielen ja ruumiin säätelykeinot auttavat kestämään uhkaa ja säilyttämään tasapainoa: vuorovaikutus, itsensä ilmaisu ja itseymmärryskyky. Hengityksen merkitys säätelyssä on voimakkaampaa, mikäli oloa tai vuorovaikutusta ei koeta/ei ole koettu riittävän turvalliseksi.

19 Turva voi olla vain syntyy tilaa ruumismieli rauhoittuu voi levätä tyhjyyden tunteessa syntyy mielikuvia, jotka sitovat pelkoa voi kiinnostua siitä, mitä itsessä tapahtuu ihmettelemisen ja kummastelemisen kyky lisääntyy

20 Turva mieleen nousee turvallisia muistoja, onnistumis- ja selviytymiskokemuksia ja kannustavia sanoja nämä kaikki sitovat pelkoja ei ole mitään hätää aina voi kuitenkin hengittää se menee ohi epäonnistuminen ei ole maailmanloppu suoritustilanteet muistuttavat leikkiä ja leikissä saa epäonnistua

21 Pelko hengitys salpautuu, kiihtyy uloshengitys vaikeutuu, kun tauko katoaa ruumismielen levottomuus lisääntyy epävarmuutta ruokkivat mielikuvat aktivoituvat katastrofiajatukset voimistavat oloja suojana tekemisen pakko/hampaat irvessä ponnistelu tai jähmettyminen/lamaantuminen

22 Pelko Jos ahdistusta ei voida sitoa mielikuviin tai sanoiksi, hengitys alkaa säädellä tunteita ja vuorovaikutusta. Epätasapainoisesta hengityksestä (hyperventilaatiosta) muodostuu suojautumiskeino uhkaa vastaan. Mielikuvat kytketään kokonaan pois tai jäljelle jäävät vain uhkamielikuvat. Tällöin sitoutumattomat tunteet tarttuvat herkästi toiseen.

23 Hengitys ja mielikuva toisesta Oppimiskokemukset vuorovaikutustilanteissa tallentuvat ruumiillisiksi reaktiotavoiksi ja mielikuviksi. Tällaiset tiedostamattomat mielikuvat edustavat kokonaisvaltaisia vuorovaikutusmuistoja: Muistoja toisen kanssa olemisen tavoista, toisen kanssa hengittelemisestä, toisen kasvojen ilmeistä ja äänen melodiasta, sekä omista tunteistamme ja tuntemuksistamme näihin liittyen.

24 Mielikuvat pohjautuvat oppimiskokemuksiin vuorovaikutustilanteissa tunneperäisille merkityksille jäsentymättömiin arvioihin itsestä/toisesta/tilanteesta aistijärjestelmämme toimintaan kykyymme simuloida mielteitä kyymme mielikuvitella ja liittää mielikuviin tunteita

25 Mielikuva suhteesta Suhteeseen vaikuttavat molempien mielikuvat ja havainnot toisistaan. Mielikuvat vaikuttavat suoraan kummankin hengitystapoihin ja muihin ruumiillisiin reaktioihin. Muodostuu pysyviä käsityksiä itsestä ja toisesta etenkin jos niitä ei tiedosteta eikä voida käsitellä. Vanha malli vahvistuu: mielikuvani itsestä/toisesta tuntuu todelta, koska ruumiini ja hengitykseni vahvistavat sen. Näitä tosia kokemuksia ei välttämättä kyseenalaisteta.

26 Rauhoittava toinen Mielikuva tyynnyttävästä, rauhoittavasta, turvallisesta toisesta on välttämätön, jotta olemisen tavassa/hengitystavoissa voi tapahtua muutosta. Tarve tyynnyttävään läsnäoloon säilyy läpi elämän. Täydellinen riippumattomuus ja yksin pärjääminen ovat illuusioita Itsehoito: itsensä auttaminen ja uuden oppiminen ilman toisen apua. Onnistuu jos riittävän sisäisesti turvallinen ja silloinkin haastetilanteessa tarvitaan toisia.

27 Rauhoittava toinen Ahdistuksen sietäminen, itserauhoittelun taito ja itsemyötätunto voidaan oppia vain toisen kanssa. Omat yhdessä ja yksin rauhoittumisen kokemukset ovat edellytys sille, että voi rauhoittaa toista. Kyky rauhoittaa itseä ja toista ovat edellytys hengitykseen vaikuttamiselle. Ohjaajan/terapeutin merkitys on suurempi kuin ymmärretään. Tätä ei riittävästi korosteta monissa rentoutumis- /stressinhallintamenetelmissä.

28 Sanaton tunneviestintä Aito rauhoittuminen ja turva välittyvät ennen kaikkea sanattomassa viestinnässä (ensimmäinen äidinkielemme). Aistitaan rytmin ja tempon kokemuksissa. Tuntuu ja havaitaan hengitystavoissa. Kuuluu äänessä (voimakkuus, sävy, melodia). Havaitaan katsomisen, koskettamisen ja liikkumisen tavoissa. Nähdään kasvojen ilmeiden ja asentojen kautta.

29 Hengittävä hoitosuhde Hengitys kutsuu toista rauhoittumaan Äänen madaltaminen Puheen tauot ja väljyys Tempon hidastaminen Kiireetön ja ajaton tunnelma Tilan antaminen toiselle Toisen rytmiin virittäytyminen Rauhallisempaan suuntaan kutsuminen

30 Kyky (itse)reflektioon Kyky (omien ) tunteiden säätelyyn Kyky tunnistaa ja asettaa rajoja Kyky (itse)myötätuntoon Kyky (itse)rauhoitteluun Hengitysterapian tavoitteet

31 Työskentely psykofyysisessä hengitysterapiassa Hengityksen esteiden purkaminen. Lihasjännityksen tiedostaminen ja hellittäminen. Itsensä/toisen rauhoittelu fyysisesti ja psyykkisesti. Luottavaisempi suhde alustaan. Rajojen ja identiteetin selkiytyminen. Erillisyyden ja tilakokemuksen hahmottuminen. Vuorovaikutussuhteen merkityksen tiedostaminen. Tunteiden tiedostaminen, säätely ja ilmaisu. Elinvoima, elämänilo, mielihyvä, leikkisyys lisääntyvät. Turvallisuuden tunne lisääntyy.

32 Työskentely psykofyysisessä hengitysterapiassa Mieltä ja ruumista ruokitaan ja rauhoitetaan hengitysharjoituksien mielikuvien, liikkeen, äänen ja leikin musiikin ja hiljaisuuden kuvien ja piirtämisen sekä runojen ja tarinoiden avulla Mielikuvien avulla voin tunnistaa itseni ja löytää myötätunnon itseäni kohtaan.

33 Hengityksen ohjaamisesta Ei ohjata oikeaa hengitystapaa tai -tekniikkaa. Ei opeteta, miten palleaa tai muita lihaksia tulisi käyttää. Ei tiedetä paremmin toisen puolesta. Ei tahditeta tai rytmitetä ulkoapäin. Ei ohjata toisen hengitystä.

34 Tuetaan kykyä havainnoida itseä sisältä päin Oman (pyhän) hengitysrytmin tunnistaminen ja kunnioittaminen. Lupa ja vapaus hengittää omalla tavallaan. Lupa olemassaoloon omanlaisena Lupa ihmetellä, kummastella ja antaa mielen liikkua. Ei tarvitse rentoutua, keskittyä, osata, ymmärtää, hallita hengitystä

35 Työskentely psykofyysisessä hengitysterapiassa Aloitetaan olemisesta, ilman ehtoja (lupaa olla vain ei tarvitse ansaita) Uloshengitys ja hellittäminen Uloshengityksen jälkeinen tauko Rajojen ja tilakokemuksen tutkiminen Aktiivinen uloshengitys voiman käyttö Sisäänhengitys, saaminen ja itselle antaminen

36 Kiitos! Minna Martin Puh Kotisivut: Facebook: https://www.facebook.com/hengittavamieli

Hengitys työvälineenä. Minna Martin psykologi, psykoterapeutti

Hengitys työvälineenä. Minna Martin psykologi, psykoterapeutti Hengitys työvälineenä Minna Martin psykologi, psykoterapeutti Psykofyysisen hengitysterapian taustaa Maila Seppä & Päivi Lehtinen & Minna Martin Hengityskoulu ~ Psykofyysinen hengitysterapia Somaattisesti

Lisätiedot

Hellitä ja hengitä 18.11.2015. Ensihenkäys. Tasapainoinen ja epätasapainoinen. Hengitys itsesäätelyn työvälineenä

Hellitä ja hengitä 18.11.2015. Ensihenkäys. Tasapainoinen ja epätasapainoinen. Hengitys itsesäätelyn työvälineenä Ensihenkäys Hellitä ja hengitä Minna Martin psykologi, psykoterapeutti VET 9.11.2015 Hengitys itsesäätelyn työvälineenä Tasapainoinen ja epätasapainoinen Aliviriäminen: Voimavarojen puute Väsymys Uupumus

Lisätiedot

29.10.2013. Minna Martin. Psykofyysinen hengitysterapia

29.10.2013. Minna Martin. Psykofyysinen hengitysterapia Hengityksen säätely unettomuuden hoidossa Minna Martin psykologi, psykoterapeutti 28.10.2013 Minna Martin Fysioterapeutti 1988, 1992 Psykologi 2002 Hengityskouluohjaaja 2002, -kouluttaja 2009 Tietoisuustaito

Lisätiedot

Minna Martin psykologi, psykoterapeutti VET. Hengitys työvälineenä

Minna Martin psykologi, psykoterapeutti VET. Hengitys työvälineenä Minna Martin psykologi, psykoterapeutti VET Hengitys työvälineenä Hengitys itsesäätelyn työvälineenä Aliviriäminen Yliviriäminen Yliviriämisen kanssa kamppailevat Ahdistuneisuushäiriöistä kärsivät Stressaantuneet

Lisätiedot

Minna Martin psykologi, psykoterapeutti VET. Hengitys työvälineenä

Minna Martin psykologi, psykoterapeutti VET. Hengitys työvälineenä Minna Martin psykologi, psykoterapeutti VET Hengitys työvälineenä Hengitys itsesäätelyn työvälineenä kohti tasapainoa Aliviriäminen Yliviriäminen Yliviriämisen kanssa kamppailevat Ahdistuneisuushäiriöistä

Lisätiedot

Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen

Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Maarit Engberg vt. Perhekonsultti 16.03.2015 Tampere Esityksen rakenne: 1) Ensi kieli ja kehittyvä minuus 2) Kuulon merkitys ja huomioiminen arjessa 3) Tukea

Lisätiedot

Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen. 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström

Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen. 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström Adoptiolapsella on aina takanaan ero syntymävanhemmistaan ja joillakin lapsilla saattaa olla useita kiintymyssuhteen

Lisätiedot

Synnytykseen liittyvä kipu ei lääkkeellinen hoito

Synnytykseen liittyvä kipu ei lääkkeellinen hoito Synnytykseen liittyvä kipu ei lääkkeellinen hoito Pia Laitio, kätilö, Tyks, sype-poliklinikka, rentoutusvalmennukset, Kätilön kammari / synnytyspelon hoito Naisen Kipu 13.3 2014. Kokonaiskivun muodostuminen

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Kuormitus vs lepo Kuormituksen kokonaisuus aina yksilöllinen, fyysistä ja psyykkistä mahdoton tarkasti erottaa (stressi, kehon reaktiot,

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINTIA TIETOISUUSTAIDOILLA ELI MINDFULNESSILLA

MIELEN HYVINVOINTIA TIETOISUUSTAIDOILLA ELI MINDFULNESSILLA MIELEN HYVINVOINTIA TIETOISUUSTAIDOILLA ELI MINDFULNESSILLA MINDFULNESS ON TIETOISTA LÄSNÄOLOA Mindfulness on valintaa ja tietoinen päätös kohdistaa huomio nykyhetkeen. Tavoitteena on luoda uudenlainen

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

PSYKOFYYSINEN HENGITYSTE- RAPIA OSANA FYSIOTERAPEUTIN TOIMENKUVAA AIKUISPSYKIAT- RIAN POLIKLINIKALLA

PSYKOFYYSINEN HENGITYSTE- RAPIA OSANA FYSIOTERAPEUTIN TOIMENKUVAA AIKUISPSYKIAT- RIAN POLIKLINIKALLA PSYKOFYYSINEN HENGITYSTE- RAPIA OSANA FYSIOTERAPEUTIN TOIMENKUVAA AIKUISPSYKIAT- RIAN POLIKLINIKALLA Miia Korhonen Kehittämistehtävä Joulukuu 2013 Psykofyysisen fysioterapian erikoistumisopinnot TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

Mitä rentoutuminen on?

Mitä rentoutuminen on? Rentoutuminen Fysioterapeutti Miikka Pesola Paavo Nurmi -keskus Mitä rentoutuminen on? Elimistön toiminnan ja mielen rauhoittamista - harjoitteilla Mielen ja kehon vapauttamista häiritsevistä tekijöistä

Lisätiedot

Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta

Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta Valtakunnalliset sijaishuollon päivät, Tampere 1.-2.10.2013 Kaija Puura, lastenpsykiatrian dosentti, ayl, Lasten terveyden tutkimuskeskus TaY ja Lastenpsykiatrian

Lisätiedot

Hidasta elämää, tietoisuustaitojen merkitys stressinhallinnassa

Hidasta elämää, tietoisuustaitojen merkitys stressinhallinnassa KANSALAISAREENA RY VAPAAEHTOISTOIMINNAN KOORDINAATTOREIDEN SYYSSEMINAARI 18.-19.10.2012 Hotelli Arthur Hidasta elämää, tietoisuustaitojen merkitys stressinhallinnassa Avartamo.fi info@avartamo.fi Hidasta

Lisätiedot

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten

Lisätiedot

Sisällys. Ennakkolukemista koulutukseen tulevalle 7. Johdanto... 7. Esittäytyminen ryhmässä... 11. Verkko-opiskelu ja välitehtävät...

Sisällys. Ennakkolukemista koulutukseen tulevalle 7. Johdanto... 7. Esittäytyminen ryhmässä... 11. Verkko-opiskelu ja välitehtävät... Sisällys Ennakkolukemista koulutukseen tulevalle 7 Johdanto... 7 Esittäytyminen ryhmässä... 11 Verkko-opiskelu ja välitehtävät... 12 Muutostyö hengityskoulussa ja koulutuksessa... 13 Runo: Hengitän, ja

Lisätiedot

Minna Martin Maila Seppä Päivi Lehtinen Tiina Törö Benita Lillrank. Hengitys. itsesäätelyn ja vuorovaikutuksen tukena

Minna Martin Maila Seppä Päivi Lehtinen Tiina Törö Benita Lillrank. Hengitys. itsesäätelyn ja vuorovaikutuksen tukena Minna Martin Maila Seppä Päivi Lehtinen Tiina Törö Benita Lillrank Hengitys itsesäätelyn ja vuorovaikutuksen tukena Hengitys itsesäätelyn ja vuorovaikutuksen tukena Minna Martin Maila Seppä Päivi Lehtinen

Lisätiedot

TOIMINNALLISET YLEMMÄN RUOANSULATUSKANAVAN HÄIRIÖT JA PUHETERAPIA. Meri Kaartinen 2017 HYKS, pää- ja kaulakeskus, puheterapiayksikkö

TOIMINNALLISET YLEMMÄN RUOANSULATUSKANAVAN HÄIRIÖT JA PUHETERAPIA. Meri Kaartinen 2017 HYKS, pää- ja kaulakeskus, puheterapiayksikkö TOIMINNALLISET YLEMMÄN RUOANSULATUSKANAVAN HÄIRIÖT JA PUHETERAPIA Meri Kaartinen 2017 HYKS, pää- ja kaulakeskus, puheterapiayksikkö ! Potilaalla kaasurefluksikierre (GER normaali), aerofagiaoire! Potilaalla

Lisätiedot

Normaaleja reaktioita epänormaaliin tilanteeseen

Normaaleja reaktioita epänormaaliin tilanteeseen Normaaleja reaktioita epänormaaliin tilanteeseen Uhkakuvista tilannehallintaan Psykologinen näkökulmia Jaakko Kauppila psykologi, yliopettaja Polamk Normaaleja reaktioita epänormaaliin tilanteeseen Jaakko

Lisätiedot

Fellmannian kulma 5.10.2013 Virpi Koskela LUT/Lahti School of Innovation

Fellmannian kulma 5.10.2013 Virpi Koskela LUT/Lahti School of Innovation Fellmannian kulma 5.10.2013 Virpi Koskela LUT/Lahti School of Innovation Jokaisessa uudessa kohtaamisessa kannamme mukanamme kehoissamme kaikkien edellisten kohtaamisten historiaa. Jako kahteen! - Ruumis

Lisätiedot

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää?

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? #Ainutlaatuinen- seminaari Antti Ervasti Erityistason seksuaaliterapeutti (NACS) Erityistason perheterapeutti Psykoterapeutti (ET,

Lisätiedot

Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle

Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle Psykologi, psykoterapeutti, YET Tiina Röning Rokua 28.10.2015 Mitä on tunne? Erilaisia selitystapoja

Lisätiedot

F R I E N D S - sinut itsensä kanssa

F R I E N D S - sinut itsensä kanssa F R I E N D S - sinut itsensä kanssa Marianne Takala kehittämissuunnittelija, psykoterapeutti Iloa kouluun - koulutuspäiv ivä Seinäjoella 1.4.2011 Tavoitteena ja haasteena hyvä elämä Suomalainen koulu

Lisätiedot

Kosketuksen merkitys lapsen kehityksessä. Jukka Mäkelä HYKS Pienten lasten psykiatrinen keskus

Kosketuksen merkitys lapsen kehityksessä. Jukka Mäkelä HYKS Pienten lasten psykiatrinen keskus Kosketuksen merkitys lapsen kehityksessä Jukka Mäkelä HYKS Pienten lasten psykiatrinen keskus Kosketus Kosketusaisti kehittyy ensimmäisenä ja säilyy pisimpään Iho on suurin aistinelin rakentaa yhteyden

Lisätiedot

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä 8.12.2016 Dos. Erja Rappe Al Esityksen sisältö Luonto, hyvinvointi ja terveys Ulkoiluun vaikuttavia tekijöitä Ulkoilun hyödyt Luonto

Lisätiedot

Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa

Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa Marja Saarenheimo FT, psykologi, psykoterapeutti Vanhustyön keskusliitto/ Terapiahuone MielenTila Kognitiivinen psykoterapia (CBT) Aaron Beck

Lisätiedot

Kohtaaminen, läsnäolo ja leikki

Kohtaaminen, läsnäolo ja leikki Kohtaaminen, läsnäolo ja leikki näkökulmia pienten pedagogiikkaan Kirsi Järvinen, LTO, työnohjaaja, Peda8eto Oy kirsi.jarvinen@peda8eto.fi Kirsi Järvinen Lahti 19.5.2015 Leikki, läsnäolo ja kohtaaminen

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot

Muistisairaan ihmisen kohtaaminen Uudenmaan Muistiluotsi Muistiohjaaja Tanja Koljonen

Muistisairaan ihmisen kohtaaminen Uudenmaan Muistiluotsi Muistiohjaaja Tanja Koljonen Muistisairaan ihmisen kohtaaminen 22.5.2017 Uudenmaan Muistiluotsi Muistiohjaaja Tanja Koljonen Muistisairaudet Suomessa Lähes 193 000 muistisairasta ihmistä 14 500 uutta sairastunutta vuosittain 7 000

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Rokua 28.11.2105 Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning 1 Mielenterveysseura Mielen terveys ja sairaus ovat kaksi eri asiaa Mielenterveyden häiriöistä tehdään diagnoosi,

Lisätiedot

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi ESIINTYMINEN Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi Jännitys hyvä renki huono isäntä Kumpi kuvaa sinua? Jännitys auttaa minua. Jännitys lamaannuttaa ja vaikeuttaa esillä oloani. Jännitys

Lisätiedot

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 Käsiteltäviä näkökulmia Mitä muutos on? Mitä ihmiselle muutoksessa tapahtuu? Työkaluja muutoksessa kipuilevan tukemiseen. Muutos Tilanteen tai

Lisätiedot

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari 29.9.2014 Suvi Piironen Asiantuntija SOS- kriisikeskus Elämän monet kriisit Jokainen kohtaa kriisejä elämänsä aikana Kriisiksi

Lisätiedot

Tunnetta ja älyä työpaikalle

Tunnetta ja älyä työpaikalle Tunnetta ja älyä työpaikalle Ota mukava asento, hengitä rauhallisesti keuhkot täyteen, tunne kuinka ilma virtaa sisään ja ulos. Sulje silmäsi ja mietiskele näitä tieteellisesti todistettuja faktoja: Mindfulness

Lisätiedot

Mindfulness - tietoisuustaidot. 17.11.2012 Taina Pahkala

Mindfulness - tietoisuustaidot. 17.11.2012 Taina Pahkala Mindfulness - tietoisuustaidot 17.11.2012 Taina Pahkala Mindfulness- tietoisuustaito Mindfulness on mielen taito, jonka voi oppia harjoittelemalla ja aktiivisesti havainnoimalla. Kyse on tietoisesta hyväksyvästä

Lisätiedot

Hengitys työvälineenä hoitotyössä ja auttamisammateissa

Hengitys työvälineenä hoitotyössä ja auttamisammateissa Hengitys työvälineenä hoitotyössä ja auttamisammateissa Psykofyysisen hengitysterapian taustaa Psykofyysisen hengitysterapian ajattelutavat ja menetelmät ovat kehittyneet liikuntaterapeutti Maila Sepän

Lisätiedot

Jännittäminen häiriö vai luonnollinen osa elämää? Minna Martin psykologi, psykoterapeutti VET Toukokuu 2015

Jännittäminen häiriö vai luonnollinen osa elämää? Minna Martin psykologi, psykoterapeutti VET Toukokuu 2015 Jännittäminen häiriö vai luonnollinen osa elämää? Minna Martin psykologi, psykoterapeutti VET Toukokuu 2015 Jännittäminen näkyy ihan liikaa Apua! Mitähän ne minusta ajattelevat?! Normaali vs. ongelmallinen

Lisätiedot

Somna Painopeitto KOOT JA PAINOT: AIKUISTEN PEITTO noin. LASTEN PEITTO noin. VAUVOJEN PEITTO noin PESUOHJE MATERIAALI JA SISÄLLYS:

Somna Painopeitto KOOT JA PAINOT: AIKUISTEN PEITTO noin. LASTEN PEITTO noin. VAUVOJEN PEITTO noin PESUOHJE MATERIAALI JA SISÄLLYS: TUOTTEET Somna Painopeitto Somna Painopeitto on kehitetty lievittämään levottomuutta, ahdistusta ja univaikeuksia. Sen teho perustuu tutkittuun tietoon painon rauhoittavasta vaikutuksesta. Peiton käyttö

Lisätiedot

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Kasvu äidiksi Nainen siirtyy vauvan myötä äitiystilaan (Stern) Pystynkö pitämään pienen

Lisätiedot

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson Lapsuus ja nuoruus jatkuu sairastumisen Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson jälkeenkin! Vanhempana emme voi suojata kaikilta vastoinkäymisiltä, mutta voimme tukea heitä eri kehitysvaiheissa löytämään

Lisätiedot

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Mitä kuormittavuus on? Työn kuormittavuus on moniulotteinen käsite.

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen.

Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen. Esiopetus ja 1.-3.lk Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen. Tutustu verkkosivuihin nuoriyrittajyys.fi Tutustu ohjelmavideoon nuoriyrittajyys.fi/ohjelmat/mina-sina-me

Lisätiedot

Mielialahäiriöt nuoruusiässä

Mielialahäiriöt nuoruusiässä Mielialahäiriöt nuoruusiässä Kari Moilanen lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri apulaisylilääkäri/ HYKS/ Psykiatrian tulosyksikkö/ Nuorisopsykiatrian Helsingin alueyksikkö 21.8.2008 LKS auditorium

Lisätiedot

Työnilo ja läsnäolon taito 11.9.2012 klo 8.15-10.00 Henry ry, Tampere. www.ilopalvella.fi

Työnilo ja läsnäolon taito 11.9.2012 klo 8.15-10.00 Henry ry, Tampere. www.ilopalvella.fi Työnilo ja läsnäolon taito 11.9.2012 klo 8.15-10.00 Henry ry, Tampere Taina Siukola Ilo Palvella -valmentaja, Työnilon Coach Mark King Consulting Oy Ilo Palvella! Missio: Lämminhenkistä palveluosaamista

Lisätiedot

Kertausta aivovammojen oireista

Kertausta aivovammojen oireista Toiminta takkuaa, auttaako terapia? Toimintaterapeutti Kari Löytönen 16.4.2013 Kertausta aivovammojen oireista (Tenovuon, Raukolan ja Ketolan luennot) Aivovamman tyypillinen oirekokonaisuus Poikkeava väsyvyys,

Lisätiedot

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi Toimintaterapeutti (AMK) Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Teinivanhemmuus voi olla valinta tai yllätys Merkitys kiintymyssuhteen

Lisätiedot

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,

Lisätiedot

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut

Lisätiedot

Ikääntyneiden fysioterapia päivittäisten toimintojen tukena

Ikääntyneiden fysioterapia päivittäisten toimintojen tukena Ikääntyneiden fysioterapia päivittäisten toimintojen tukena 26.3.2010 Ft Sari Ollila Suomen Oy Vanhuksen toimintakykyyn vaikuttavia asioita Sairaudet Vammat Yksilölliset ominaisuudet Elämäntavat Ympäristö

Lisätiedot

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Hyvä arki Luennon tavoitteena on lisätä tietoa omaan hyvinvointiin vaikuttavista

Lisätiedot

Green care luonto hoitotyössä. Kukkiva kaupunki , Kerava Dos. Erja Rappe

Green care luonto hoitotyössä. Kukkiva kaupunki , Kerava Dos. Erja Rappe Green care luonto hoitotyössä Kukkiva kaupunki 15.6.2017, Kerava Dos. Erja Rappe Al Sisältö Viherympäristöjen terveys- ja hyvinvointivaikutukset Green care luontolähtöiset palvelut Suhteellisen terveyden

Lisätiedot

HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS

HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS Sisällysluettelo: 1. Vanhemmuus 2. Odotus ja synnytys 3. Vauva 0-2kk 4. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva 2kk 5. Vauva 2-6kk 6. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva

Lisätiedot

Lantioalueenkivut, akupunktiosta apua? 25.9.2015 Fysioterapeutti Maija Häärä Fysios

Lantioalueenkivut, akupunktiosta apua? 25.9.2015 Fysioterapeutti Maija Häärä Fysios Lantioalueenkivut, akupunktiosta apua? 25.9.2015 Fysioterapeutti Maija Häärä Fysios Taustaa Lääkintävoimistelijan tutkinto 1986, elv 1994, fysioterapeutti 1995, akupunktiotutkinto Singapore 2006, FYSIN

Lisätiedot

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Vaikeuksien kasautumisen ja vakavampien käytösongelmien ennaltaehkäisy myönteisen

Lisätiedot

Entä sitten kun ei pyyhi hyvin?! keinoja stressin hallintaan ilon psykologian ja läsnäolon avulla

Entä sitten kun ei pyyhi hyvin?! keinoja stressin hallintaan ilon psykologian ja läsnäolon avulla TYÖSSÄ JAKSAMINEN JA HYVINVOINTI Entä sitten kun ei pyyhi hyvin?! keinoja stressin hallintaan ilon psykologian ja läsnäolon avulla Pia Orell-Liukkunen TeraPia; www.terapiaorell.com Flowmeon Oy, www.flowmeon.fi

Lisätiedot

Mindfulness opiskelijan hyvinvoinnin tukena. Psykologi, mindfulness-ohjaaja Anne Syvälahti Turun ammattikorkeakoulu

Mindfulness opiskelijan hyvinvoinnin tukena. Psykologi, mindfulness-ohjaaja Anne Syvälahti Turun ammattikorkeakoulu Mindfulness opiskelijan hyvinvoinnin tukena Psykologi, mindfulness-ohjaaja Anne Syvälahti Turun ammattikorkeakoulu Elämässä on yksi tärkeä hetki. Se on tämä hetki. Elämässä on yksi tärkeä tehtävä. Se on

Lisätiedot

Tmi OwnStory. Tarja Jutila MMM, dipl. taideterapeutti

Tmi OwnStory. Tarja Jutila MMM, dipl. taideterapeutti Tarja Jutila MMM, dipl. taideterapeutti Taideterapia on taidelähtöisiin menetelmiin perustuvaa luovaa, hauskaa ja joskus vakavaakin henkilökohtaista prosessointia. Tärkeintä ei ole lopputulos, vaan koko

Lisätiedot

AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS

AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS Hyväksytty sivistyslautakunnassa ( 71/2011) 01.08.2015 OPETUKSEN PAINOPISTEALUEET (HTM)... 2 SUORITETTAVAT KURSSIT (MUSIIKKILEIKKIKOULUN RYHMÄT), NIIDEN

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

MUISTISAIRAAN PSYKOTERAPEUTTINEN HOITO JA HOIVA

MUISTISAIRAAN PSYKOTERAPEUTTINEN HOITO JA HOIVA MUISTISAIRAAN PSYKOTERAPEUTTINEN HOITO JA HOIVA SANNA AAVALUOMA PERHEPSYKOTERAPEUTTI VET, PARIPSYKOTERAPEUTTI ET, MUISTIASIANTUNTIJA, TIETOKIRJAILIJA MUISTISAIRAANHOITO 2015 TIETEIDEN TALO TULOSSA TÄNÄ

Lisätiedot

Nuoren itsetunnon vahvistaminen

Nuoren itsetunnon vahvistaminen Nuoren itsetunnon vahvistaminen Eväitä vanhemmuuteen 24.10.2013 Tuulevi Larri Psyk.sh, työnohjaaja Kriisi-ja perhetyöntekijä SPR, Nuorten Turvatalo Mitä itsetunto oikein onkaan Pieni katsaus tunnetaitoihin

Lisätiedot

Kuntouttava työote heräämöhoidossa. OYS Kesle, Aneva/Heräämö Hilkka Seppälä, Pirkko Rissanen

Kuntouttava työote heräämöhoidossa. OYS Kesle, Aneva/Heräämö Hilkka Seppälä, Pirkko Rissanen Kuntouttava työote heräämöhoidossa Hilkka Seppälä, Pirkko Rissanen Vuodelevon vaikutukset potilaalle Vuodelepo ja liikkumattomuus ovat epäfysiologista ja vaikuttavat merkittävästi ihmisen psyykkiseen ja

Lisätiedot

MIKÄ ON TUNNE? Tunne on spontaani reaktio, jonka synnyttää tietyn asian, henkilön tai paikan ajatteleminen tai kohtaaminen.

MIKÄ ON TUNNE? Tunne on spontaani reaktio, jonka synnyttää tietyn asian, henkilön tai paikan ajatteleminen tai kohtaaminen. Tunteet SISÄLTÖ Mikä on tunne? Tunteet parisuhteessa Mistä tunne syntyy? Tunnetaakat menneisyydestä Neljä tunnetaitoa 1. Tunnistaminen 2. Nimeäminen 3. Ilmaiseminen 4. Vastaanottaminen MIKÄ ON TUNNE?

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Mielenterveys voimavarana Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset, SMS Mielen terveys

Lisätiedot

OHJAUSAMMATTILAISEN MYÖTÄTUNTOUUPUMISEN VAARA JA ENNALTAEHKÄISY

OHJAUSAMMATTILAISEN MYÖTÄTUNTOUUPUMISEN VAARA JA ENNALTAEHKÄISY OHJAUSAMMATTILAISEN MYÖTÄTUNTOUUPUMISEN VAARA JA ENNALTAEHKÄISY TARMO ALASTALO Työyhteisövalmentaja/Työnohjaaja, STOry:n jäsen Työyhteisösovittelija, Suomen sovittelufoorumi ry:n jäsen Rikos- ja riita-asioiden

Lisätiedot

Miten hoidetaan, kun traumaterapeuttinen työskentely ei ole mahdollinen vaihtoehto? Psykologi, Psykoterapeutti Tiina Röning TAYS/ NUPS/ Terapiatiimi

Miten hoidetaan, kun traumaterapeuttinen työskentely ei ole mahdollinen vaihtoehto? Psykologi, Psykoterapeutti Tiina Röning TAYS/ NUPS/ Terapiatiimi Miten hoidetaan, kun traumaterapeuttinen työskentely ei ole mahdollinen vaihtoehto? Psykologi, Psykoterapeutti Tiina Röning TAYS/ NUPS/ Terapiatiimi Step one: Miksi traumahoito ei tule kymykseen (esim.

Lisätiedot

Mindfulness tietoinen läsnäolo esimiehen jaksamisen tukena

Mindfulness tietoinen läsnäolo esimiehen jaksamisen tukena Mindfulness tietoinen läsnäolo esimiehen jaksamisen tukena 20.5.2016 Soster Esismiespäivät, Tallinna Eeva Honkanummi Sosiaalipsykologi, AmO, Mindfulness-ohjaaja Mindfulness Hyväksyvä Tietoinen Läsnäolo

Lisätiedot

Miten hoidon onnistumista mitataan? Syömishäiriöpäivät 2015. Marjo Sandvik Psykiatrinen sairaanhoitaja Toiminnanjohtaja Syömishäiriöklinikka

Miten hoidon onnistumista mitataan? Syömishäiriöpäivät 2015. Marjo Sandvik Psykiatrinen sairaanhoitaja Toiminnanjohtaja Syömishäiriöklinikka Miten hoidon onnistumista mitataan? Syömishäiriöpäivät 2015 Marjo Sandvik Psykiatrinen sairaanhoitaja Toiminnanjohtaja Syömishäiriöklinikka Hoitosuunnitelma Hoidon aloituksessa tapahtunut moniammatillinen

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä. Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten.

Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä. Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten. Suru Suomen Mielenterveysseura Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten. ISBN 978-952-7022-21-4 Paino: Grano 2015 Kuvitus:

Lisätiedot

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1 Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto 11/04/2014 Arja Isola 1 Välittäminen Välittäminen! Mitä se merkitsee? 1. Toisistamme välittäminen 2.

Lisätiedot

VARHAINEN VUOROVAIKUTUS. KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen

VARHAINEN VUOROVAIKUTUS. KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen VARHAINEN VUOROVAIKUTUS KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen Varhainen vuorovaikutus on jatkumo, joka alkaa jo raskausaikana ja

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme pitää sinua välillä joko erittäin hyvänä tai erittäin pahana 0n sinulle ajoittain syyttä vihainen tai

Lisätiedot

Joustava kestävyys ja suojaavat tekijät

Joustava kestävyys ja suojaavat tekijät Joustava kestävyys ja suojaavat tekijät Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, lasten psykoterapeutti erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö THL LASTA-projektiryhmän puheenjohtaja jukka.makela@thl.fi

Lisätiedot

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh I osa Ikäihmisten tarpeet ja palveluiden laatu Riitta Räsänen YTT, TtM, esh Laatuhoiva Oy Esitykseni pohjana Räsänen Riitta. Ikääntyneiden asiakkaiden elämänlaatu ympärivuorokautisessa hoivassa sekä hoivan

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Oma jaksaminen työpaineiden keskellä. Työterveyslaitos Esittäjän Nimi www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Oma jaksaminen työpaineiden keskellä. Työterveyslaitos Esittäjän Nimi www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Oma jaksaminen työpaineiden keskellä Oma jaksaminen työpaineiden keskellä Stressin ja henkisen kuormituksen hallinnasta (Lähde: Kaikkea stressistä, Salla Toppinen-Tanner & Kirsi Ahola

Lisätiedot

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa

Lisätiedot

Läsnäolotaidot ja kiireettömyys Verme -työpajat Jyväskylä. Anuliisa Lahtinen luokanopettaja, Verme-mentori, KouluCoach

Läsnäolotaidot ja kiireettömyys Verme -työpajat Jyväskylä. Anuliisa Lahtinen luokanopettaja, Verme-mentori, KouluCoach Läsnäolotaidot ja kiireettömyys Verme -työpajat 20.9.2016 Jyväskylä Anuliisa Lahtinen luokanopettaja, Verme-mentori, KouluCoach alkuun: Kuka olet? Mistä tulet? Mitä kortti kertoo sinulle? Hyvän mielen

Lisätiedot

ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN

ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos MITÄ ENSIHOITOTYÖN KUORMITTAVUUS ON TEIDÄN MIELESTÄ? Työn kuormittavuus on moniulotteinen

Lisätiedot

Tupakkariippuvuus. Oulu 20.5 2013 Filha / Kristiina Salovaara

Tupakkariippuvuus. Oulu 20.5 2013 Filha / Kristiina Salovaara Tupakkariippuvuus Oulu 20.5 2013 Filha / Kristiina Salovaara Tupakkariippuvuus Neurobiologia Psyyke- Kognitio-uskomukset Addiktio- nikotiinin säätely elimistössä Ehdollistunut mielihyväoppiminen Automatioitunut

Lisätiedot

Lapsen vai aikuisen ongelma?

Lapsen vai aikuisen ongelma? Lapsen vai aikuisen ongelma? Kasvatuksen yksi tehtävä on auttaa lasta saavuttamaan myönteinen, terve minäkuva ja hyvä itsetunto 1 Lapset käyttäytyvät hyvin, jos suinkin kykenevät Jos lapset eivät kykene,

Lisätiedot

Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö. Anneli Raatikainen 3.2.2015

Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö. Anneli Raatikainen 3.2.2015 Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö Anneli Raatikainen 3.2.2015 AIHEITA: - Päihdeongelman kehittyminen - Eri päihteiden vaikutuksia - Päihteiden käytön tunnistaminen

Lisätiedot

Reflektiivinen työote 22.10. Vahvuutta vanhemmuuteenhanke. Päätösseminaari Saara Salo/Antti Kauppi

Reflektiivinen työote 22.10. Vahvuutta vanhemmuuteenhanke. Päätösseminaari Saara Salo/Antti Kauppi Reflektiivinen työote 22.10. Vahvuutta vanhemmuuteenhanke Päätösseminaari Saara Salo/Antti Kauppi Salo/Kauppi 2014 Mentalisaation hedelmiä? Kokemuksia? Työtapa tuonut mielen takaisin huomion kohteeksi

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin

Lisätiedot

Aivokuntoluento. Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy

Aivokuntoluento. Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy Aivokuntoluento Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy Itsensä johtaminen muutostilanteessa aivojen näkökulmasta Tieturi / Ruoholahti 23.1.2013 1. Aivot muutostilassa 2. Päätöksenteko, tunteet työelämässä

Lisätiedot

Lapsen sosiaalisen kehityksen tukeminen ja kiusaamisen ehkäisy

Lapsen sosiaalisen kehityksen tukeminen ja kiusaamisen ehkäisy Lapsen sosiaalisen kehityksen tukeminen ja kiusaamisen ehkäisy 14.10.2016 Osa-alueet Ennaltaehkäisy Tapahtuneen selvittely Roolittamisen purku Jannan malli 1. Haasta omat ennakkokäsityksesi! 2. Kysy lapselta!

Lisätiedot

VUOROVAIKUTUSKYLPY. Saara Jaskari. Turun ensi- ja turvakoti ry

VUOROVAIKUTUSKYLPY. Saara Jaskari. Turun ensi- ja turvakoti ry VUOROVAIKUTUSKYLPY Saara Jaskari Turun ensi- ja turvakoti ry Yleistä Turun ensi- ja turvakoti ry organisoima projekti. Raha-automaattiyhdistyksen kehittämisavustus vuosille 2010-2013 Projektin tavoite

Lisätiedot

Stressi ja sen selättäminen lukiossa. Psykologi Päivi-Marjatta Marjo

Stressi ja sen selättäminen lukiossa. Psykologi Päivi-Marjatta Marjo Stressi ja sen selättäminen lukiossa Psykologi Päivi-Marjatta Marjo Stressin eri muodot Optimaalinen stressi lisää hyvää suoritusta ja on tarpeellista lukiossakin Haitallisessa, pitkittyneessä stressissä

Lisätiedot