Hengitys työvälineenä. 1/2013 Minna Martin fysioterapeutti, psykologi, psykoterapeutti

Transkriptio

1 Hengitys työvälineenä 1/2013 Minna Martin fysioterapeutti, psykologi, psykoterapeutti

2 Psykofyysisen hengitysterapian taustaa Kehittäjät: Maila Seppä & Päivi Lehtinen & Minna Martin Hengityskoulu ~ Psykofyysinen hengitysterapia Somaattisesti oireilevien ja hyperventiloivien lyhytterapeuttinen ryhmähoitomenetelmä Kokonaisvaltainen hoitomalli (TYKS) Sovellukset: Erilaiset ryhmät ja yksilöhoito Terapeuttien koulutus Hengityskirjat

3 Psykofyysisen hengitysterapian kohderyhmiä Yliviriämisen ongelmat: Ahdistuneisuus Stressi, jännittäminen, pelot Akuutti tai krooninen kipu Toiminnalliset häiriöt Keskittymisvaikeudet Elämäntilannevaikeudet Aliviriämisen ongelmat: Uupumus, voimavarojen puute, väsymys Mielialan lasku Syömishäiriöt: Painonhallinta Ahmiminen Anoreksia, bulimia

4 Yhdistettynä muihin menetelmiin: Psykoterapeuttinen työ Fysioterapia Opetus- ja ohjaustyö Tanssiterapia ja muut luovat terapiat Oppimisterapeuttiset menetelmät (Alexander-tekniikka, Feldenkrais ym.) Rentoutusmenetelmät ja hypnoosi Tietoisuustaidot Tietoisuusliikunta: Jooga, Pilates, Asahi, Nia ym. Urheiluvalmennus ja liikunnanohjaus Laulun ja muun musiikin opetus, esiintymisopetus

5 Hengitys työvälineenä Perustana on tietous Hengityksen psykofysiologiasta Vuorovaikutuksen merkityksestä (varhaisen ja nykyisen)

6 Hengityksen tehtäviä Hengitys säätelee elimistön tilaa laaja-alaisesti ahdistuksen, stressin ja kivun voimakkuutta tunteita, niiden tiedostamista ja voimakkuutta vuorovaikutusta

7 Hengityksen tehtäviä elimistössä Hengitys tuo happea elimistöön ja poistaa aineenvaihdunnan tuloksena syntynyttä hiilidioksidia. Hengitys on tärkeä elimistön happoemästasapainon säätelijä. Hyperventilaatiossa veressä on runsaasti happea, mutta lihakset ja muut kudokset kärsivät hapen puutteesta. Kaikki elimistön solut ovat riippuvaisia hengityksestä. Koko keho hengittää.

8 Hengityksen tehtäviä elimistössä Uloshengitysilman sopiva virtaus & paine antavat tukea äänenkäytölle ja puheelle ponnistusta/voimaa vaativat tilanteet tempon/rytmien yhteensovittaminen Rytmisten painevaihteluiden välityksellä hengitys auttaa ruuansulatustoimintaa pitää yllä sisäelinten verenkiertoa vaikuttaa sydämen toimintaan

9 Hengityslihasten tehtäviä Asennon ylläpitäminen: ryhti, ergonomia, kehotietoisuus ilmentävät sisäisiä kokemuksia. Selkärangan joustavuus: tasapainoinen hengitys ylläpitää ympäröivien luu-, rusto- ja lihasrakenteiden koordinoitua toimintaa. Fyysinen ponnistelu: hengitys ja hengityslihasten toiminta mukana liikkeiden joustavuudessa, vaivattomuudessa ja hyvässä koordinaatiossa.

10 Tasapainoinen hengitys vastaa tarkasti aineenvaihdunnallisia tarpeita. lepotilahengitys on taukojen rytmittämää. tasapainottaa mieltä ja ruumista: elävöittää tai rauhoittaa tarpeistamme riippuen. on virtaavaa liikettä mielessä ja ruumiissa. on virtausta ja sujuvuutta vuorovaikutuksessa. viestittää itselle/toiselle ei hätää.

11 Epätasapainoinen hengitys Tarpeiden mukainen hengitys voi häiriintyä mielensisäisten tekijöiden vaikutuksesta: mielikuvien, tunteiden, kokemusten sekä niihin liittyvien tuntemusten ja toimintayllykkeiden vaikutuksesta. ulkoisten olosuhteiden vaikutuksesta: kylmyys, kuumuus, hajut, äänet, tungos, ahtaus, avaruus jne.

12 Miten voi tunnistaa epätasapainoisen hengityksen? Ylihengittäminen tai vuoroittainen yli-/alihengittäminen Tauoton hengitys Hengityksen katkaisu lihasjännityksellä, hengityksen pidättäminen Suuhengitys, voimakas ilman imeminen, ilman haukkominen Toistuva nieleskely, röyhtäily, rykiminen, haukottelu Hengityslihasten käyttöjärjestyksen häiriintyminen Apuhengityslihasten epätarkoituksenmukainen käyttö Olo epämukava, oireita kuvattu hengityskirjassa s. 27, 29, 34

13 Epätasapainoinen hengitys liittyy usein hätätilareagointiin Hengitys reagoi jo ennakoidessa uhkaa. Vaativuus, murehtiminen, häpeä, pelko suistavat hengityksen epätasapainoon ja ajavat elimistön hälytystilaan. Hengitys valmistaa kehoa taisteluun, pakoon tai jähmettymiseen. Syntyy välittömiä, mutta useimmiten ohimeneviä vaikutuksia mieleen ja ruumiiseen. Elimistön happo-emästasapainon häiriöt ja lihasjännitykset.

14 Epätasapainoinen hengitys Jos reaktio jatkuu pitkään, elimistö sopeutuu happo-emäs-systeemin epätasapainoon hintana stressinsietokyvyn aleneminen. Hengitys- ja apuhengityslihasten epätarkoituksenmukainen käyttö saa aikaan jännitystä ja kipua. Hengityksen vapaan virtauksen häiriintyminen vie voimia. Tuntemukset koetaan epämiellyttävinä ja pelottavina, ja ellei niitä ymmärretä ja voida käsitellä tilanne jatkuu noidankehämäisesti itseään ylläpitäen ja voimistaen. Kun itsereflektiokyky on tällä tavoin puutteellista, toinen aistii ahdistuksen, pelon ja jännittyneisyyden, jolloin ja tunteet tarttuvat, kumuloituvat, voimistuvat myös ihmissuhteissa.

15 Epätasapainoinen hengitys Reagoimistavat hätätilanteessa osittain geneettisesti ohjelmoituja. osittain (varhain) opittuja.

16 Ruumiinmuisti hengitystapojen oppiminen Kyse on varhaisten muistijärjestelmien aktivoitumisesta. Jäsentymättömät, käsittelemättömät traumaattiset, ylivoimaiset kokemusmuistot aktivoituvat ruumiinreaktioiden muodossa myöhemmin. Ruumis toistaa uskollisesti varhaisia, tiedostamattomia oppimiskokemuksiamme eli tapoja suojautua ja selviytyä. Hengitystavat ehdollistunutta ja automaattista toimintaa ilman tietoista valintaa. Myönteiset ruumiinmuistot ovat tärkeä resurssimme, joita pyritään elvyttämään hengitysterapialla!

17 Hengitys ja vuorovaikutus Epätasapainoiset hengitystavat liittyvät stressiin, ahdistukseen, pelkoihin, häpeään sekä vuorovaikutussuhteiden ongelmiin ja itsensä ymmärtämisen vaikeuksiin. Tasapainoinen hengitys yhteydessä riittävän turvalliseen & tasapainoiseen vuorovaikutussuhteeseen ja kykyyn ymmärtää, mitä itsessä/toisessa tapahtuu.

18 Itsesäätely Turvallisuus Pelko Mielen ja ruumiin säätelykeinot auttavat kestämään uhkaa ja säilyttämään tasapainoa: vuorovaikutus, itsensä ilmaisu ja itseymmärryskyky. Hengityksen merkitys säätelyssä on voimakkaampaa, mikäli oloa tai vuorovaikutusta ei koeta/ei ole koettu riittävän turvalliseksi.

19 Turva voi olla vain syntyy tilaa ruumismieli rauhoittuu voi levätä tyhjyyden tunteessa syntyy mielikuvia, jotka sitovat pelkoa voi kiinnostua siitä, mitä itsessä tapahtuu ihmettelemisen ja kummastelemisen kyky lisääntyy

20 Turva mieleen nousee turvallisia muistoja, onnistumis- ja selviytymiskokemuksia ja kannustavia sanoja nämä kaikki sitovat pelkoja ei ole mitään hätää aina voi kuitenkin hengittää se menee ohi epäonnistuminen ei ole maailmanloppu suoritustilanteet muistuttavat leikkiä ja leikissä saa epäonnistua

21 Pelko hengitys salpautuu, kiihtyy uloshengitys vaikeutuu, kun tauko katoaa ruumismielen levottomuus lisääntyy epävarmuutta ruokkivat mielikuvat aktivoituvat katastrofiajatukset voimistavat oloja suojana tekemisen pakko/hampaat irvessä ponnistelu tai jähmettyminen/lamaantuminen

22 Pelko Jos ahdistusta ei voida sitoa mielikuviin tai sanoiksi, hengitys alkaa säädellä tunteita ja vuorovaikutusta. Epätasapainoisesta hengityksestä (hyperventilaatiosta) muodostuu suojautumiskeino uhkaa vastaan. Mielikuvat kytketään kokonaan pois tai jäljelle jäävät vain uhkamielikuvat. Tällöin sitoutumattomat tunteet tarttuvat herkästi toiseen.

23 Hengitys ja mielikuva toisesta Oppimiskokemukset vuorovaikutustilanteissa tallentuvat ruumiillisiksi reaktiotavoiksi ja mielikuviksi. Tällaiset tiedostamattomat mielikuvat edustavat kokonaisvaltaisia vuorovaikutusmuistoja: Muistoja toisen kanssa olemisen tavoista, toisen kanssa hengittelemisestä, toisen kasvojen ilmeistä ja äänen melodiasta, sekä omista tunteistamme ja tuntemuksistamme näihin liittyen.

24 Mielikuvat pohjautuvat oppimiskokemuksiin vuorovaikutustilanteissa tunneperäisille merkityksille jäsentymättömiin arvioihin itsestä/toisesta/tilanteesta aistijärjestelmämme toimintaan kykyymme simuloida mielteitä kyymme mielikuvitella ja liittää mielikuviin tunteita

25 Mielikuva suhteesta Suhteeseen vaikuttavat molempien mielikuvat ja havainnot toisistaan. Mielikuvat vaikuttavat suoraan kummankin hengitystapoihin ja muihin ruumiillisiin reaktioihin. Muodostuu pysyviä käsityksiä itsestä ja toisesta etenkin jos niitä ei tiedosteta eikä voida käsitellä. Vanha malli vahvistuu: mielikuvani itsestä/toisesta tuntuu todelta, koska ruumiini ja hengitykseni vahvistavat sen. Näitä tosia kokemuksia ei välttämättä kyseenalaisteta.

26 Rauhoittava toinen Mielikuva tyynnyttävästä, rauhoittavasta, turvallisesta toisesta on välttämätön, jotta olemisen tavassa/hengitystavoissa voi tapahtua muutosta. Tarve tyynnyttävään läsnäoloon säilyy läpi elämän. Täydellinen riippumattomuus ja yksin pärjääminen ovat illuusioita Itsehoito: itsensä auttaminen ja uuden oppiminen ilman toisen apua. Onnistuu jos riittävän sisäisesti turvallinen ja silloinkin haastetilanteessa tarvitaan toisia.

27 Rauhoittava toinen Ahdistuksen sietäminen, itserauhoittelun taito ja itsemyötätunto voidaan oppia vain toisen kanssa. Omat yhdessä ja yksin rauhoittumisen kokemukset ovat edellytys sille, että voi rauhoittaa toista. Kyky rauhoittaa itseä ja toista ovat edellytys hengitykseen vaikuttamiselle. Ohjaajan/terapeutin merkitys on suurempi kuin ymmärretään. Tätä ei riittävästi korosteta monissa rentoutumis- /stressinhallintamenetelmissä.

28 Sanaton tunneviestintä Aito rauhoittuminen ja turva välittyvät ennen kaikkea sanattomassa viestinnässä (ensimmäinen äidinkielemme). Aistitaan rytmin ja tempon kokemuksissa. Tuntuu ja havaitaan hengitystavoissa. Kuuluu äänessä (voimakkuus, sävy, melodia). Havaitaan katsomisen, koskettamisen ja liikkumisen tavoissa. Nähdään kasvojen ilmeiden ja asentojen kautta.

29 Hengittävä hoitosuhde Hengitys kutsuu toista rauhoittumaan Äänen madaltaminen Puheen tauot ja väljyys Tempon hidastaminen Kiireetön ja ajaton tunnelma Tilan antaminen toiselle Toisen rytmiin virittäytyminen Rauhallisempaan suuntaan kutsuminen

30 Kyky (itse)reflektioon Kyky (omien ) tunteiden säätelyyn Kyky tunnistaa ja asettaa rajoja Kyky (itse)myötätuntoon Kyky (itse)rauhoitteluun Hengitysterapian tavoitteet

31 Työskentely psykofyysisessä hengitysterapiassa Hengityksen esteiden purkaminen. Lihasjännityksen tiedostaminen ja hellittäminen. Itsensä/toisen rauhoittelu fyysisesti ja psyykkisesti. Luottavaisempi suhde alustaan. Rajojen ja identiteetin selkiytyminen. Erillisyyden ja tilakokemuksen hahmottuminen. Vuorovaikutussuhteen merkityksen tiedostaminen. Tunteiden tiedostaminen, säätely ja ilmaisu. Elinvoima, elämänilo, mielihyvä, leikkisyys lisääntyvät. Turvallisuuden tunne lisääntyy.

32 Työskentely psykofyysisessä hengitysterapiassa Mieltä ja ruumista ruokitaan ja rauhoitetaan hengitysharjoituksien mielikuvien, liikkeen, äänen ja leikin musiikin ja hiljaisuuden kuvien ja piirtämisen sekä runojen ja tarinoiden avulla Mielikuvien avulla voin tunnistaa itseni ja löytää myötätunnon itseäni kohtaan.

33 Hengityksen ohjaamisesta Ei ohjata oikeaa hengitystapaa tai -tekniikkaa. Ei opeteta, miten palleaa tai muita lihaksia tulisi käyttää. Ei tiedetä paremmin toisen puolesta. Ei tahditeta tai rytmitetä ulkoapäin. Ei ohjata toisen hengitystä.

34 Tuetaan kykyä havainnoida itseä sisältä päin Oman (pyhän) hengitysrytmin tunnistaminen ja kunnioittaminen. Lupa ja vapaus hengittää omalla tavallaan. Lupa olemassaoloon omanlaisena Lupa ihmetellä, kummastella ja antaa mielen liikkua. Ei tarvitse rentoutua, keskittyä, osata, ymmärtää, hallita hengitystä

35 Työskentely psykofyysisessä hengitysterapiassa Aloitetaan olemisesta, ilman ehtoja (lupaa olla vain ei tarvitse ansaita) Uloshengitys ja hellittäminen Uloshengityksen jälkeinen tauko Rajojen ja tilakokemuksen tutkiminen Aktiivinen uloshengitys voiman käyttö Sisäänhengitys, saaminen ja itselle antaminen

36 Kiitos! Minna Martin Puh Kotisivut: Facebook: