Minna Martin Maila Seppä Päivi Lehtinen Tiina Törö Benita Lillrank. Hengitys. itsesäätelyn ja vuorovaikutuksen tukena

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Minna Martin Maila Seppä Päivi Lehtinen Tiina Törö Benita Lillrank. Hengitys. itsesäätelyn ja vuorovaikutuksen tukena"

Transkriptio

1 Minna Martin Maila Seppä Päivi Lehtinen Tiina Törö Benita Lillrank Hengitys itsesäätelyn ja vuorovaikutuksen tukena

2 Hengitys itsesäätelyn ja vuorovaikutuksen tukena Minna Martin Maila Seppä Päivi Lehtinen Tiina Törö Benita Lillrank Kuvat ja runot: Tiina Törö Kustantaja: Mediapinta, 2010 ISBN

3 Sisällys Kiitokset Johdanto Hengityksen psykofyysinen säätely Hengityksen tehtävät Hengitystapahtuma Sisäänhengitys Uloshengitys Hengitystauot Koko kehon hengitys Apuhengityslihakset Hengityksen muut apurakenteet ja asento Hengitys ja lihasjännitys Hengityksen säätely Hermostollinen ja biokemiallinen säätely Autonominen hermosto Hyperventilaation vaikutuksia elimistössä Hengityksen yhteyksiä elimistön muihin järjestelmiin Hyperventilaatio ja ravinto Epätasapainoinen hengitys Epätasapainoisen hengityksen käsite Hengityksen havainnointi Epätasapainoinen hengitys ja terveydenhuolto Hengitystapojen ehdollistuminen Hengitys pelon ehdollistumisen fysiologiassa Hengitys ja tuoksujen ehdollistuminen Epätasapainoinen hengitys terveysongelmien yhteydessä Stressi Myönteinen stressi Haitallinen stressi Palautuminen ja stressinhallintakeinot Ahdistus Tarpeellinen ahdistus Sitoutumaton ahdistus Sosiaalisten tilanteiden pelko Kipu Normaali suhtautuminen kipuun Kivun kokemisen häiriintyminen Hengitys, asento ja kipu Kipu ja lihasten jännittäminen Lihaskipujen psykofyysinen hoito

4 Synnytyskipu ja hengitys Ruumiillinen sairastaminen Hengittävä kohtaaminen Oleminen ja hengitys Olemassaolon perusta on ruumiinmuistissa Mielikuvat ja olemassaolon kokemus Olemisen lupa Rauhoittelevan läsnäolon vaikutus hengitykseen Rauhoittava toinen Sanaton ja sanallinen viestintä...74 Kosketus ja läheisyys...74 Ääni ja kuulo...77 Katsekontakti ja näönvarainen viestintä...77 Tunteiden ja kielen merkitys ilmaisussa Vuorovaikutuksen, itsereflektion ja hengityksen psyykkiset esteet Pelko ja häpeä Noidankehä ja automaattiajatukset Läsnäolo hengittävässä hoitosuhteessa Psykofyysinen hengitysterapia ja sen sovellukset Yleissairaalan hoitomalli Hengityskoulu, psykofyysinen lyhytterapiaryhmä Hengityskoulun viitekehys Hengityskoulun terapeuttinen sisältö Psykofyysisen hengitysterapian sovellutuksia Hengitys synnytyksen ja varhaisen vuorovaikutuksen yhteydessä Synnytystä pelkäävät raskaana olevat äidit Synnytystä pelkäävien psykofyysinen synnytysrentoutusryhmä Synnytyspelkoisten yksilöllinen psykofyysinen terapia Varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen Hengityksen ohjaaminen yksilökäynneillä Hengitys psykologin vastaanotolla Hengityksen tiedostaminen työterveyslääkärin työssä Hengitys kehopsykoterapeutin työvälineenä Hengityselinsairaiden fysioterapia Hengitysterapia lantionpohjan fysioterapiassa Hengityksen ohjaaminen psykofyysisissä ryhmissä Pelkoryhmät Jännittäjäryhmä Ruumiillisesti oireilevien ryhmä

5 Työstressi ja uupuminen Kivunhallintaryhmä Syömishäiriöryhmä Painonhallintaryhmä Hengitysharjoituksia OVI 1: Oman ja toisen hengityksen havainnointi OVI 2: Oleminen ja tekeminen OVI 3: Hellittämisestä virtaamiseen, painovoimaan, liikkeeseen ja taukoon OVI 4: Tila- ja rajaharjoitukset OVI 5: Reviiriharjoitukset, ristiriitaiset tunteet ja oman voiman kohtaaminen Mielensisäinen hengitys Eriytymättömät ruumiilliset kokemukset, tunnekokemukset ja hengitys Mielikuvallinen kokeminen, ilmaiseminen ja hengitys Sopimussymbolinen, esimerkiksi kielellinen kokeminen, ilmaiseminen ja hengitys Reflektiokyky ja hengitys Mielensisäinen hengitys taulukkona Kirjan pääkirjoittajat Kirjan muut kirjoittajat Lähteet

6 8

7 Kiitokset Haluamme kiittää niitä eri ammattikuntiin ja lääketieteen erikoisaloihin kuuluvia henkilöitä, jotka ovat antaneet panoksensa hengityksen ja toiminnallisten hengityshäiriöiden ymmärtämiseen ja niiden hoidon kokonaisvaltaiseen kehittämiseen. Kiitämme työyhteisöjämme TYKS:ssä, YTHS:llä ja Pulssissa. Lisäksi kiitämme YTHS:n tutkimus ja kehittämisrahastoa sekä Kuvittajat ry:tä taloudellisesta tuesta apurahan muodossa. Kiitämme hyvästä yhteistyöstä hengittävää yhteisöämme, kirjamme vierailevia kirjoittajia. Samalla kiitämme niitä, jotka ovat eri vaiheissa antaneet arvokasta palautetta käsikirjoituksestamme. Kiitämme myös kaikkia eri alojen ammattilaisia, jotka ovat osallistuneet hengityskouluohjaaja -koulutukseen. He ovat omalla panoksellaan vieneet asiaamme eteenpäin. Erityisen lämpimästi kiitämme potilaitamme, jotka ovat olleet tärkeimpiä opettajiamme. Ilman potilaiden yhteistyökumppanuutta ei tämä kirja olisi voinut syntyä. Kiitämme myös Turun psykoterapiayhdistystä antoisista seminaareista sekä Suomen psykofyysisen psykoterapian yhdistystä verkostoitumisen lujittamisesta. Lopuksi kiitämme henkilökohtaisesti tärkeintä tahoa: puolisoja, lapsia, vanhempia, sisaruksia, muita sukulaisia sekä ystäviä, jotka ovat olleet uskollisesti tukenamme myös tämän urakan ajan. 9

8 10

9 1. Johdanto Jossain syvällä, syvällä syntyy kevyt pieni hengitys, itsetiedoton, mutta itse, ensimmäisen kerran. Kirjan lähestymistapa on psykofyysinen. Tällä tarkoitetaan mielen ja ruumiin vuorovaikutusta, kumpaankin suuntaan. Hengityksen psykosomatiikasta ja psykofyysisistä hoitomenetelmistä, joissa hengityksellä on keskeinen osuus, on olemassa jonkin verran, lähinnä englanninkielistä kirjallisuutta. Epätasapainoista hengitystä käsittelevää suomenkielistä kirjallisuutta on melko vähän. Hengityksen laajaa merkitystä voikin olla vaikea hahmottaa olemassa olevan kirjallisuuden kautta. Hengitystä psykofyysiseltä kannalta kuvaava kirjallisuus ei myöskään ole tavoittanut lääketieteellisesti ja teoreettisesti perustellun hoidon valtavirtaa. Kirjamme tarkoitus on täyttää tätä aukkoa luomalla monipuolinen ja kokonaisvaltainen ote hengitykseen, psykofyysiseen hengitysterapiaan ja hengityksen käyttöön työvälineenä monissa ammateissa ja ongelma-alueissa. Kirja on tarkoitettu perus- ja täydennyskoulutusmateriaaliksi erityisesti terveydenhuollon ja psykoterapiatyön ammattihenkilöille. Pääkohderyhmänä olemme ajatelleet toiminnallisten hengityshäiriöiden, jännitys- tai stressioireista kärsivien potilaiden auttajia. Lisäksi hengityselinsairauksista ja muista somaattisista sairauksista kärsivien potilaiden kanssa työskentelevät voivat saada kirjasta uusia ajattelu- ja toimintatapoja työhönsä. Kirja antaa ideoita sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon tarpeisiin. 11

10 Kirja soveltuu myös opettajille, lastentarhanopettajille, diakoneille ja muille sosiaali-, kasvatus- ja hoitotyötä tekeville. Kirja on hyödyllinen kaikille ammattilaisille, joiden työssä hengitys ja äänenkäyttö ovat merkityksellisessä osassa, esimerkiksi musiikkija teatterialan ihmisille, opettajille, kouluttajille ja muille puhetyöläisille. Kirja sopii myös monille liikunta-alan ihmisille sekä rentoutus- ja tietoisuustaito-ohjaajille. Näiden ryhmien lisäksi kuka tahansa hengityksestä ja vuorovaikutuksesta kiinnostunut voi saada kirjasta työkaluja. Kirjassa kuvatut ajattelutavat ja hoitomenetelmät ovat kehittyneet liikuntaterapeutti Maila Sepän ja TYKS:n erikoispsykologi Päivi Lehtisen vuosikymmeniä kestäneen yhteistyön pohjalta. Näin syntyi alun perin hyperventilaatio- tai somaattisin ahdistusoirein oirehtiville potilaille tarkoitettu psykofyysinen lyhytterapiaryhmä, hengityskoulu. Menetelmää on myöhemmin sovellettu monenlaisista oireista ja ongelmista kärsivien auttamiseen sekä yksilö- että ryhmäterapeuttisessa työssä. Kutsummekin työskentelytapaa nykyään laajemmin psykofyysiseksi hengitysterapiaksi. Menetelmän ja sen taustateorian kehittäminen sekä terapeuttien koulutus on jatkunut Maila Sepän ja Minna Martinin välisen yhteistyön kautta. Psykofyysinen hengitysterapia koostuu lukuisista toisiinsa kietoutuvista näkökulmista. Perustana on kirjan alussa kuvattu tieto hengityksen psykofyysisestä säätelystä sekä tasapainoisen hengityksen merkityksestä fyysiselle ja psyykkiselle hyvinvoinnille (luku 2 ja 3). Tähän liitämme ymmärryksen varhaisen vuorovaikutuksen merkityksestä hengitystapojen oppimisessa ja stressinsäätelyjärjestelmän kehittymisessä (luku 3 ja 4). Taustalla oleva psykoterapeuttinen viitekehys pohjautuu objektisuhdeteoriaan, erityisesti Donald W. Winnicottin ajatuksiin. Myös varhaisen vuorovaikutuksen ja varhaislapsuuden neurobiologian tutkimukset ovat lisänneet ymmärrystämme siitä, miten hengityksen säätely kehittyy vuorovaikutuksessa (luku 4). Toivomme tämän tietouden sekä psykofyysisen hengitysterapian ja sen pohjalta kehitettyjen sovellutusten (luku 5) inspiroivan terveydenhuollon ammattilaisia kehittämään työtapojaan erilaisten potilasryhmien kanssa työskentelyyn. Yhteydet länsimaisen lääketieteen ulkopuolelta tuleviin, lääketieteeseen jo osin integroitunesiin vaikutteisiin, kuten mindfulness -menetelmään ja joogaan näkyvät erityisesti kirjan lopussa kuvattavissa psykofyysisen hengitysterapian harjoituksissa (luku 6). Hengitys sitoo yhteen punaisena lankana tai tässä yhteydessä pikemminkin sinisenä henkäyksenä monista suunnista tulevia teoreettisia näkökulmia ja käytännön kokemuksia. Hengitys tuo rajapinnalle monta tieteenalaa ja ammattiryhmää. Se on ei-kenenkään -aluetta ja samalla kuuluu kaikille. Tähän psykofyysiseen maastoon tarjoamme hengitystä uudenlaisena, ja kuitenkin tuhansia vuosia vanhana, tietoisena terapeuttisena keinona. Kyse ei ole menetelmästä ja tekniikoista, joita voisi opettaa potilaille ongelmat hetkessä poistavana viisastenkivenä. Kyse on olemisen, havaitsemisen ja elämisen tavasta. Kirjan oppeja voi soveltaa monenlaiseen työhön ennaltaehkäise- 12

11 vänä ja terapeuttisena keinona. Annamme samalla keinoja ammattihenkilön omaan jaksamiseen, työuupumuksen välttämiseen ja oman hengitystilan löytämiseen. Kirjan lukemisen voi aloittaa mistä luvusta tahansa. Tietyt perusnäkemykset ja -käsitteet toistuvat tämän vuoksi useissa luvuissa. Hengitys on elämän perusta ja perusilmaus. Hengityksen haltuun otto ja sen täydellinen ymmärtäminen on aina vajavaista. Aivan kuin hengityksen pohjalla olisi aukko maailmaan, joka on tuntematon, pelottava ja josta emme tiedä ja jota ei siksi voi hahmottaa. Mistä on lähtöisin ensimmäinen henkäys, useimmiten parkaisu ympäristölle: täältä tulen, olen ja elän. Minne hiipuu ja katoaa ihmisen viimeinen hengitys? Ei ole sattumaa, että latinan sanalla expirare ja sen johdannaisilla, englannin expire ja ranskan expirer -sanoilla on kaksinainen merkitys: ei vain hengittää ulos, vaan myös kuolla. Hengitykseen liittyy aina, vaikkakin tiedostamattomasti, kuoleman läsnäolo. Siksi sen häiriöt, hengityksen vaikeutuminen, ja oman hengityksen tiedostaminen ovat monesti vaikeita kohdata. 13

12 Lähestyessämme tuntematonta tyhjyyttä, aukkoa, emme näe emmekä tunne mitään, sillä Henki sinänsä ei suostu tutkittavaksi. Sitä on kuitenkin kuvattu aina. Taide, rituaalit, uskonnot ja myytit ovat antaneet sille ilmaisun. Luova tila koetaan pyhänä, siinä päästään kosketukseen elämän perusvoimien, jumaluuden kanssa. Juutalaisuudessa ruah, hengitys, tarkoittaa Jumalan henkeä, joka täyttää luomakunnan. Myös kristinuskossa Pyhän Hengen, jota ilman ei ole elämää, ja hengityksen välillä on syvällinen yhteys. Raamatun luomiskertomuksessa on maininta, kuinka Jumalan henki liikkui vetten päällä. Ja edelleen: silloin Herra Jumala teki maan tomusta ihmisen ja puhalsi hänen sieraimiinsa elämän hengen, ja niin ihmisestä tuli elävä sielu. Afrikkalainen piispa etsi kielestään vastinetta sanalle spiritus. Hän käänsi sen lopulta sanoilla pyhä hengitys. Intialaisissa Veda -kirjoituksissa kerrotaan, että maailma on luotu Jumalan uloshengityksestä. Buddhan opetuksessa hengitystä sanotaan sanskritiksi sanalla prana, joka merkitsee mielen kulkuneuvoa. Hengitysterapiatyömme monia perusulottuvuuksia sopii kuvaamaan psykiatrian dosentti Matti Keinäsen käsite mielensisäinen hengitys (luku 7), joka sekin kuvastaa mielen liikkuvuutta, hyvää itsereflektiokykyä. Pohjaksi tälle hengitykselle on tarjoutunut psykosemioottinen käsite khora: Uusi ihminen elää äidin kohdussa tilassa ennen kuvia, sanoja ja ajatuksia. Sama perustila säilyy hänessä läpi elämän luovuuden kohtuna ja kehtona. Tuolle kuvia ja sanoja synnyttävälle alkutilalle on luotu käsite khora. Sana tulee kreikankielestä ja tarkoittaa äärettömän sijaa. Vaikka tämä kohdun muisto on henkilökohtainen, se on elävässä yhteydessä yhteiseen. Se on myös kollektiivisten ja kulttuuristen kuvien syntysija. Kristillisessä, ortodoksisessa kuvastossa khora tarkoittaa neitsyt Mariaa Jumalan synnyttäjänä ja temppelinä. Mielensisäinen hengitys, joka syntyy ja muotoutuu vuorovaikutuksessa saa voimansa ja energiansa tästä lähteestä. Kun lapsi syntyessään luopuu kohdun turvasta, hänellä on pitkä matka edessään. Lepopaikkana hänellä säilyy kohdun muisto, khora, varhaisin mielikuvamme. Sen sykkeessä, ykseyden ja erillisyyden vuorottelussa, syntyvät muut mielikuvat itsestä ja ympäristöstä. Khoralla ei ole hahmoa, vaan se assosioituu lähinnä rytmiin, lähtemisen ja takaisin tulemisen, avautumisen ja sulkeutumisen rytmiin. Se sykkii aina läsnä olevassa hetkessä ja pakenee siksi määritelmiä. Kun sitä pyritään selittämään, on sen autenttisuus jo auttamattomasti menetetty. Kirjassamme khora vaikuttaa tekstin ja kuvien takana ja on vahvasti läsnä luvun 6 hengitysharjoituksissa. Ennen kuin terveydenhuolto ja psykoterapia ovat ottaneet hengityksen omakseen, sen ymmärtäminen on ollut uskontojen, filosofioiden ja taiteiden aluetta. Tämän vuoksi haluamme esittää edeltävät näkemykset työmme taustavaikuttajina, vaikka emme tämän jälkeen palaa näihin teemoihin. Sen sijaan esitämme kirjassa hengityksen psykofysiologiaan ja psykologiaan liittyvää vanhaa ja uutta, kliinistä ja tutkimukseen perustuvaa tietoa. Vaikka ammennamme kirjassamme monista lähteistä, erilaiset näkemykset sopivat hyvin yhteen ja täydentävät toisiaan. 14

13 2. Hengityksen psykofyysinen säätely Sisällä ja ulkona tuntuu yhtäaikaisesti viileä ja lämmin; liikahdus saa tuntuman. Päivi Lehtinen, Minna Martin, Benita Lillrank Tässä luvussa käsitellään hengityksen anatomiaa ja fysiologiaa pääpiirteittäin, painottaen psykofyysiseltä kannalta keskeisiä näkökulmia. Kirjassamme painotetaan epätasapainoisen hengityksen kanssa selviytymistä sivuten vain muutamia somaattisista sairauksista johtuvia hengitysongelmia Hengityksen tehtävät Hengityksen, ventilaation, keskeinen tehtävä on hapen tuominen kaikkiin ruumiinosiin ja aineenvaihdunnassa lihastoiminnan seurauksena syntyneen hiilidioksidin poistaminen. Sydän- ja verenkiertojärjestelmä huolehtii hapekkaan veren asianmukaisesta jakautumisesta kehoon. Tasapainottavat fysiologiset mekanismit sopeuttavat nämä järjestelmät elimistön fyysisiin tarpeisiin. Toinen keskeinen tehtävä on elimistön hiilidioksidipitoisuuden ja happoemästasapainon säätely solujen toiminnan kannalta sopivaksi. Hengityksellä ja hengityselimistöllä on monia muitakin psykofyysiseen hyvinvointiin vaikuttavia tehtäviä. Hengityksen yhteyttä mieleen ja vuorovaikutukseen voi olla vaikea huomata. 15

14 Hengityksen ja hengityselinten tehtäviä Hengitys tuo happea elimistöön ja poistaa aineenvaihdunnan tuloksena syntynyttä hiilidioksidia. Hengitys on keskeinen ja välitön elimistön happoemästasapainon säätelijä. Hengitysrytmi säätelee mekaanisesti sydämen sykkeen vaihtelua hengityssyklin aikana. Sydämen rytmi nopeutuu jokaisen sisäänhengityksen aikana ja hidastuu uloshengityksen aikana. Hengitysliikkeet toimivat pumppuvoimana kaasujen vaihdossa sekä kehon nesteiden kierrossa. Ne auttavat laskimoveren virtausta sekä lymfan ja aivoselkäydinnesteen kiertoa jatkuvan rytmisen liikkeen avulla. Uloshengitysilman virtaus ja paine antavat tukea äänelle ja puheelle. Normaali hengitysmekaniikka auttaa ylläpitämään selkärangan ja sitä ympäröivien luu- ja lihasrakenteiden joustavuutta. Hengityslihakset ovat mukana asennon ylläpitämisessä ja raskaassa fyysisessä ponnistelussa. Tasapainoinen hengittäminen ja siihen liittyvä tarkoituksenmukainen hengityslihasten käyttö ovat yhteydessä liikkeiden joustavuuteen, vaivattomuuteen ja hyvään koordinaatioon koko elimistössä. Normaali hengitysmekaniikka auttaa ruuansulatustoimintaa rytmisten positiivisten ja negatiivisten painevaihteluiden välityksellä. Se pitää myös sisäelinten verenkierron optimaalisena. Hengitystapa (rytmi, syvyys, apuhengityslihasten käyttö) antaa sanatonta tietoa henkilön kunkin hetkisestä tunnetilasta, ilmaisutavoista ja persoonallisuudesta sekä ihmiselle itselleen että ulkopuoliselle havainnoitsijalle. Hengityksen avulla voidaan säädellä tunteita. Hengitystä pidättämällä tai hyperventiloimalla voidaan saada sietämättömiä tunteita pysymään poissa tietoisuudesta. Rauhallinen hengittäminen antaa tunteiden tunnistamiselle ja ilmaisulle tilaa sekä tyynnyttää mieltä ja ruumista. Ihmiset hengittävät yksilöllisellä tavalla. Hengityksen rytmi, syvyys, hengityslihasten käyttö ja hengitysliikkeen leviäminen ruumiissa vaihtelevat. Hengittäminen eri asennoissa ja eri liikkeissä edellyttää monipuolista lihasten käyttöä. Normaalisti ihminen käyttää ainakin erilaista hengitystapaa. Monien lihasten yhtäaikainen, koordinoitu käyttö myös rauhallisessa hengittämisessä kuvastaa hengityksen normaalia muuntautumiskykyä, reagointia tunteisiin ja levolliseen liikehdintään. Koska hengitystä ei voi hallita kontrolloimalla jokaista tarvittavaa lihasta erikseen, ei voida opettaa kaikille sopivaa oikeaa hengittämistä. Ihmiselle käy siinä yhtä huonosti kuin tuhatjalkaiselle, joka liikkuessaan yrittää liikutella jokaista jalkaa erikseen. Vaikka potilaan ei tarvitse tuntea tarkasti hengitykseen liittyvää anatomiaa, on tarpeellista, että terapeutilla on perustietoa elimistön toiminnasta. Tässä kirjassa kerrotaan, kuinka hengityksen palautumista tasapainoiseksi voidaan auttaa. Keskeisenä menetelmänä kuvataan olla vain - olotilaa, josta käsin tehdään 16

15 psykofyysisiä harjoituksia ja opetellaan huomaamaan, miltä erilaiset hengitystavat tuntuvat sekä eri puolilla ruumista että mielensisäisesti. Hengitystapoja opetellaan sisältä päin tunnistaen ja mielikuvia käyttäen. Tutustutaan omaan tapaan olla ruumiissa ja hengittää. Tällaisesta työskentelystä olisi hyötyä myös vaikeissa sairauksissa ja leikkausten jälkeen, kun joutuu tutustumaan muuttuneeseen ruumiiseen ja hakemaan uudenlaista optimaalista hengitystapaa Hengitystapahtuma Ilma virtaa joko nenän tai suun kautta nieluun, edelleen kurkunpäähän ja sieltä henkitorven ja keuhkoputkien kautta keuhkoihin. Keuhkoputket, joiden sisemmässä seinämässä on sileää lihasta, jakautuvat yhä ohuemmiksi haaroiksi ja päätyvät keuhkorakkuloihin. Rintakehän ja pallean liikkeiden aiheuttamat rintaontelon painevaihtelut yhdessä rintakehän seinämien, kylkirustojen ja keuhkojen kimmoisuuden kanssa mahdollistavat pallean liikkeet ja siten hengitystapahtuman, jonka lopputuloksena on kaasujen vaihto keuhkorakkuloissa. Hengittäminen nenän kautta on elimistön kannalta edullisempi tapa verrattuna suuhengitykseen, mikäli ei tarvita suurta määrää happea, kuten raskaan fyysisen ponnistuksen yhteydessä. Suun kautta hengitettäessä ilmaa saa nopeasti ja helposti. Se voi olla ainoa mahdollisuus saada ilmaa, jos nenässä on anatomisia esteitä tai tukkoisuutta allergioista tai infektioista johtuen. Suun kautta hengittäminen on yleistä myös silloin, jos ihminen on hätääntynyt ja ahdistunut. Mielen ja hengityksen välinen yhteys näkyy siten jo hengityssyklin alkuvaiheessa. Limakalvon runsaiden värekarvojen avulla nenä lämmittää, kostuttaa ja suodattaa ilmaa virusten, bakteerien ja pienhiukkasten hiukkasten suhteen paremmin kuin suuontelo. Nenähengitys edistää keuhkojen kimmoisuutta ja auttaa keuhkorakkuloita pysymään avoinna. Sisäänhengitettävä ilmamäärä pysyy nenän kautta hengitettäessä paremmin hallinnassa, mikä osaltaan pienentää riskiä ylihengittämiseen. Nenän kautta hengittäminen aktivoi myös pallean toimintaa. Hengitys koostuu useista vaiheista, vaikkakin kokemuksena tasapainoinen hengitys on jatkuvaa ja virtaavaa. Näitä vaiheita ovat sisään- ja uloshengitys eli keuhkojen tuuletus, kaasujen vaihto veren ja keuhkorakkuloiden välillä, kaasujen kuljettaminen veressä sekä kaasujen vaihto veren ja kudosten välillä. Hengitystä on myös kaasujen vaihto solutasolla eli soluhengitys Sisäänhengitys Pallealihaksella on keskeinen asema tasapainoisessa hengityksessä. Normaali, rauhallinen sisäänhengitys alkaa pallean supistumisella. Palleasta hengitysliike leviää aaltomaisesti sekä alaspäin lantion suuntaan että ylöspäin rintakehään. Selkärangassa tapahtuu pieni rullaava liike, lanneranka kallistuu hieman eteenpäin (lordoosi), kau- 17

16 larangan ja rintarangan välinen liitoskohta tasoittuu. Rangan liikkeet hengittämisen aikana ovat pieniä, vain hyvin tarkkaavainen havainnoitsija voi ne huomata. Pallea on kupolinmuotoinen lihas rintakehän ja vatsan välissä. Palleassa on aukko alaonttolaskimolle, aortalle ja ruokatorvelle. Koko rintakehä, kylkiluut, kylkirustot, miekkalisäkkeen alue, sekä selkänikamat toimivat kiinnityskohtina pallealle. Lisäksi suuret vatsa-, selkä- ja lannelihakset kiinnittyvät limittäin palleaan ja toimivat sen kanssa yhteistyössä. Pallea osallistuu myös asennon ylläpitoon. Pallean toiminnalla on siten vaikutuksia laajalti elimistöön. Pallea saa hermotuksensa palleahermon ja kylkivälihermojen välityksellä. Sen liikkeitä on kuitenkin vaikeampi itse tunnistaa kuin muiden tahdonalaisten lihasten toimintaa. Tämän vuoksi siihen on hankala vaikuttaa suoraan tietoisesti. Optimaalisen palleahengityksen oppiminen tapahtuu parhaiten epäsuorasti. Psykofyysisessä hengitysterapiassa erilaisia hengitysharjoituksia tehdessä käytetään apuna mielikuvia, liikettä tai ääntä (ks. harjoitukset luvussa 6). Ilma tulee keuhkoihin imuvaikutuksen avulla. Imuvaikutus syntyy, kun pallea supistuessaan vetäytyy alaspäin, jolloin rintaontelo laajenee pituussuunnassa alaspäin vatsaonteloon työntäen vatsanpeitteitä ulospäin ja eteenpäin. Tätä pallean alaspäin tapahtuvaa liikettä auttavat mielikuvat vatsan pohjalle hengittämisestä. Seuraavaksi ulommat kylkivälilihakset supistuvat ja nostavat kylkiluita, jolloin rintakehä laajenee alaosastaan sivusuuntaan. Mukana ovat vähäisessä määrin myös varsinaisesti apuhengityslihaksina toimivat kylkiluun kannattajalihakset ja kylkiluiden kohottajat Uloshengitys Uloshengitys lepotilassa ja kevyessä liikkeessä tapahtuu passiivisesti, kun pallea ja muut sisäänhengityksessä mukana olleet lihakset rentoutuvat ja palaavat alkuperäiseen asentoonsa. Rangan liikkeet ovat päinvastaisia kuin sisäänhengitettäessä. Kylkirustojen ja keuhkojen kimmoisuus avustavat tapahtumaa. Rintaontelo ja keuhkot pienenevät ja ilmanpaine keuhkorakkuloissa nousee korkeammaksi kuin ulkoilman paine. Ilmaa virtaa keuhkoista ulospäin. Rauhallisessa olotilassa uloshengitysvaihe on pitempi kuin sisäänhengitysvaihe Hengitystauot Rauhallinen hengittäminen taukoineen auttaa ilman menemistä perille keuhkojen alimpiin osiin ja alveolien (keuhkorakkuloiden) sisään sekä vastaavasti helpottaa hiilidioksidipitoisen ilman poistumista. Normaalissa hengityksessä sisäänhengityksen jälkeen seuraa lyhyt tauko. Jos on tarve eri syistä pidättää hengitystä, tämä tauko voi pidentyä. Joissakin hengitysterapiamenetelmissä pyritään pidentämään sisäänhengityksen jälkeistä taukoa hyperventilaation hallitsemiseksi. Kuvaamassamme menetel- 18

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Minna Martin psykologi, psykoterapeutti VET. Hengitys työvälineenä

Minna Martin psykologi, psykoterapeutti VET. Hengitys työvälineenä Minna Martin psykologi, psykoterapeutti VET Hengitys työvälineenä Hengitys itsesäätelyn työvälineenä Aliviriäminen Yliviriäminen Yliviriämisen kanssa kamppailevat Ahdistuneisuushäiriöistä kärsivät Stressaantuneet

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Sielun tie. Syntymä Kehittyminen Siirtyminen Jälleensyntyminen

Sielun tie. Syntymä Kehittyminen Siirtyminen Jälleensyntyminen Sielun tie Syntymä Kehittyminen Siirtyminen Jälleensyntyminen Gnostilaiset uskovat, että ihmisen sielu on osa jumalallista henkeä, joka ihmisen kuoltua palaa takaisin Jumalan yhteyteen Ihminen Ruumis Henki

Lisätiedot

Kenttäpäällikön liikuntavinkki HELMIKUUSSA PILATEKSELLA VAHVA KESKUSTA

Kenttäpäällikön liikuntavinkki HELMIKUUSSA PILATEKSELLA VAHVA KESKUSTA Kenttäpäällikön liikuntavinkki HELMIKUUSSA PILATEKSELLA VAHVA KESKUSTA Helmikuussa hiihto- ja ulkoilukelit ovat parhaimmillaan ja lunta riittää koko Suomessa. Innokkaat ulkoilijat täyttävät hiihtokeskukset

Lisätiedot

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Kuvattu ja tulkittu kokemus Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu 15.4.2011 VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Esityksen taustaa Tekeillä oleva sosiaalipsykologian väitöskirja nuorten naisten ruumiinkokemuksista,

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

11. Lantion sivu Aseta putki lantion alle poikittain, ja rullaa pienellä liikkeellä reiden ulkosyrjän yläosasta lantion yläosaan asti.

11. Lantion sivu Aseta putki lantion alle poikittain, ja rullaa pienellä liikkeellä reiden ulkosyrjän yläosasta lantion yläosaan asti. Putkirullaus 1. Selän päivittäinen rankahuolto Asetu makuulle putken päälle, pidä kädet pään alla tukena ja lantio maassa. Päästä pää maahan ja anna selän venyä hetki. Nosta sitten yläkroppa ilmaan, ihan

Lisätiedot

1. HENGITYSELIMET. Hengityselimet jaetaan ylä- ja alahengitysteihin.

1. HENGITYSELIMET. Hengityselimet jaetaan ylä- ja alahengitysteihin. Hengityselimet 1. HENGITYSELIMET Hengityselimet jaetaan ylä- ja alahengitysteihin. Ylähengitysteihin kuuluvat nenä, sen sivuontelot, suu, nielu ja kurkunpää. Näiden tehtävänä on sisäänhengitysilman lämmittäminen,

Lisätiedot

TEHOKAS TAUKO - Taukoliikuntaopas päiväkodin työntekijöille

TEHOKAS TAUKO - Taukoliikuntaopas päiväkodin työntekijöille TEHOKAS TAUKO - Taukoliikuntaopas päiväkodin työntekijöille SISÄLTÖ LUKIJALLE 4 TEHOKAS TAUKO 5 Milloin taukoliikuntaa? 6 Virkistävä tauko 6 Rentouttava tauko 8 LUKIJALLE Lyhyt taukoliikuntahetki työn

Lisätiedot

HANKI KESTÄVÄ KESKIVARTALO SELKÄSI TUEKSI!

HANKI KESTÄVÄ KESKIVARTALO SELKÄSI TUEKSI! Miesten jumppaopas HANKI KESTÄVÄ KESKIVARTALO SELKÄSI TUEKSI! TÄSMÄLIIKUNTAA KESKIVARTALOON 2-3 kertaa viikossa 15 min. päivässä HARJOITTELE KEHOLLESI HYVÄ PERUSTA rankasi pysyy hyvässä ryhdissä ja löydät

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

PSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi

PSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

Leikkauksen jälkeinen kuntoutuminen Fysioterapeutti Miia Pöntinen 26.9.2014

Leikkauksen jälkeinen kuntoutuminen Fysioterapeutti Miia Pöntinen 26.9.2014 Leikkauksen jälkeinen kuntoutuminen Fysioterapeutti Miia Pöntinen 26.9.2014 } Muutokset viimeisen 10 vuoden aikana fysioterapia keskittynyt päiväkirurgiassa enemmän ortopedisiin toimenpiteisiin } Leikkausmäärien

Lisätiedot

Naturalistinen ihmiskäsitys

Naturalistinen ihmiskäsitys IHMISKÄSITYKSET Naturalistinen ihmiskäsitys Ihminen on olento, joka ei poikkea kovin paljon eläimistä: ajattelulle ja toiminnalle on olemassa aina jokin syy, joka voidaan saada selville. Ihminen ei ole

Lisätiedot

VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013

VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013 VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013 SISÄLTÖÄ Yleistä valmistautumisesta kilpailuihin Paineensieto Ihannesuorituksesta Muutama sana loukkaantumisista ja epäonnistumisesta

Lisätiedot

Näkökulmia kulmia palautumisesta

Näkökulmia kulmia palautumisesta Näkökulmia kulmia palautumisesta Palaudu ja kehity -iltaseminaari 04.05.2010 Juha Koskela ft, TtYO, yu-valmentaja Näkökulmia kulmia palautumisesta Harjoittelun jaksotus ja palautuminen Liikeketju väsymistä

Lisätiedot

KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä

KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä Mikko Hartikainen 18.11.2009 Kuvataide oppiaineena perusopetuksessa Visuaalista kulttuurikasvatusta Osa

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle

Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle Psykologi, psykoterapeutti, YET Tiina Röning Rokua 28.10.2015 Mitä on tunne? Erilaisia selitystapoja

Lisätiedot

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet Miksi lapset tarvitsevat liikuntaa? Selviytyäkseen jokapäiväisen elämän tarpeista ja vaatimuksista Päivittäisen hyvinvoinnin tueksi Saavuttaakseen uusien asioiden oppimiseen vaadittavia edellytyksiä Terveyden

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINTIA TIETOISUUSTAIDOILLA ELI MINDFULNESSILLA

MIELEN HYVINVOINTIA TIETOISUUSTAIDOILLA ELI MINDFULNESSILLA MIELEN HYVINVOINTIA TIETOISUUSTAIDOILLA ELI MINDFULNESSILLA MINDFULNESS ON TIETOISTA LÄSNÄOLOA Mindfulness on valintaa ja tietoinen päätös kohdistaa huomio nykyhetkeen. Tavoitteena on luoda uudenlainen

Lisätiedot

Lihashuolto. Venyttely

Lihashuolto. Venyttely Lihashuolto Aina ennen harjoitusta huolellinen alkulämpö, joka sisältää lyhytkestoiset venytykset noin 5-7 sek (ei pitkäkestoisia venytyksiä, sillä muuten lihasten voimantuotto ja kimmoisuus heikentyy).

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Psykologi Kirsi Salonen. Luontokokemuksen. Psykologipalvelut Hyvän MielenTila www.psykologihyvanmielentila.fi

Psykologi Kirsi Salonen. Luontokokemuksen. Psykologipalvelut Hyvän MielenTila www.psykologihyvanmielentila.fi Psykologi Kirsi Salonen Luontokokemuksen pinnan alla Psykologipalvelut Hyvän MielenTila www.psykologihyvanmielentila.fi Eko- ja ympäristöpsykologi Psykologipalvelut Hyvän MielenTila PsM, laillistettu psykologi,

Lisätiedot

LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNLIEVITYSMETELMÄT

LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNLIEVITYSMETELMÄT LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNLIEVITYSMETELMÄT JOHDANTO Onneksi olkoon! Olette saamassa perheenlisäystä. Odotusaika on monien mielestä elämän onnellisinta aikaa. Raskauden edetessä on kuitenkin luonnollista, että

Lisätiedot

Normaaleja reaktioita epänormaaliin tilanteeseen

Normaaleja reaktioita epänormaaliin tilanteeseen Normaaleja reaktioita epänormaaliin tilanteeseen Uhkakuvista tilannehallintaan Psykologinen näkökulmia Jaakko Kauppila psykologi, yliopettaja Polamk Normaaleja reaktioita epänormaaliin tilanteeseen Jaakko

Lisätiedot

Olkapään sairauksien kuntoutus

Olkapään sairauksien kuntoutus Hyvinvointia työstä Olkapään sairauksien kuntoutus Esa-Pekka Takala Dos., ylilääkäri 16.2.2016 Työterveyslaitos E-P Takala:Olkapään sairauksien kuntous www.ttl.fi 2 Esa-Pekka Takala Sidonnaisuudet LKT,

Lisätiedot

VAKAVASTI SAIRASTUNEEN

VAKAVASTI SAIRASTUNEEN KYMENLAAKSON KESÄYLIOPISTO KOUVOLANKATU 24 45100 KOUVOLA 041-5181181 VAKAVASTI SAIRASTUNEEN PSYKOTERAPEUTTINEN TUKEMINEN TÄYDENNYSKOULUTUS 2017 VAKAVASTI SAIRASTUNEEN PSYKOTERAPEUTTINEN TUKEMINEN Tieto

Lisätiedot

Minna Martin psykologi, psykoterapeutti VET. Hengitys työvälineenä

Minna Martin psykologi, psykoterapeutti VET. Hengitys työvälineenä Minna Martin psykologi, psykoterapeutti VET Hengitys työvälineenä Hengitys itsesäätelyn työvälineenä kohti tasapainoa Aliviriäminen Yliviriäminen Yliviriämisen kanssa kamppailevat Ahdistuneisuushäiriöistä

Lisätiedot

Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet Koripallovalmennuksen tukitoimet

Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet Koripallovalmennuksen tukitoimet Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet 2.1. Koripallovalmennuksen tukitoimet Kehittymisen pyhä kolmiyhteys HARJOITTELU KEHITYS Kuormitus-kolmion pinta-alan kasvua eli harjoittelun lisääntymistä

Lisätiedot

Ajanhallinta ja itsensä johtaminen

Ajanhallinta ja itsensä johtaminen Ajanhallinta ja itsensä johtaminen Tavoitteena on antaa pastoreille työvälineitä ja menetelmiä, joiden avulla he voivat arvioida ja kehittää omaa ajanhallintaansa ja itsensä johtamista. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA

KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA YPÄJÄN KUNTA VARHAISKASVATUS 2016 KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA 1. KOKO HENKILÖKUNTA ON SAANUT KOULUTUSTA VARHAISLAPSUUDESSA TAPAHTUVASTA KIUSAAMISESTA sekä sen havainnoimisesta: pedagoginen palaveri

Lisätiedot

TOP 4 Tehokkaimmat liikkuvuusharjoitteet

TOP 4 Tehokkaimmat liikkuvuusharjoitteet TOP 4 Tehokkaimmat liikkuvuusharjoitteet Miksi minun tulisi parantaa liikkuvuuttani? Hyvä liikkuvuus on valtavan tärkeä ominaisuus kaikille, jotka välittävät fyysisestä terveydestään ja/tai suorituskyvystään.

Lisätiedot

TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ

TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ 9.-10.10.2007 Rovaniemi TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ elämäkertatyöskentelyn mahdollisuudet lastensuojelussa Johanna Barkman Pesäpuu ry www.pesapuu.fi Elämäntarina Ihminen tarvitsee monipuolisen ja riittävän

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

3.16 Psykologia. Opetuksen tavoitteet

3.16 Psykologia. Opetuksen tavoitteet 3.16 Psykologia Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

Sisällys. Suomenkielisen käännöksen alkulause... 11 Esipuhe...13 Johdanto...19 Kuinka kirjaa käytetään?...25

Sisällys. Suomenkielisen käännöksen alkulause... 11 Esipuhe...13 Johdanto...19 Kuinka kirjaa käytetään?...25 Sisällys Suomenkielisen käännöksen alkulause........................ 11 Esipuhe...13 Johdanto...19 Kuinka kirjaa käytetään?...25 OSA I Sensorisen integraation eli aistitiedon käsittelyn häiriön tunnistaminen

Lisätiedot

Liikkuvuus ja stabiliteetti. 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet

Liikkuvuus ja stabiliteetti. 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet Liikkuvuus ja stabiliteetti 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet Liikkuvuus Liikkuvuuden määrittelyä Kykyä tehdä mahdollisimman laajoja liikkeitä joko omin voimin tai jonkin ulkoisen voiman avustamana

Lisätiedot

Koe elämäsi suhteiden löytöretki! Toimiva vuorovaikutus tuottaa hyvinvointia

Koe elämäsi suhteiden löytöretki! Toimiva vuorovaikutus tuottaa hyvinvointia Koe elämäsi suhteiden löytöretki! Toimiva vuorovaikutus tuottaa hyvinvointia TIE EHTYMÄTTÖMIIN IHMISSUHTEISIIN Reflekta pähkinänkuoressa Reflekta Oy on työhyvinvoinnin kehittämiseen ja kestävään kehitykseen

Lisätiedot

II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen taustaa

II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen taustaa Sisältö Alkusanat... 11 I Sattuma vai tarkoitus? Elämä on mutta mitä?... 17 Kirjan rakenne ja lukuohje.... 23 Kaksi uudistamisen ja itsekasvatuksen tapaa... 28 Sydämen ajattelu... 31 II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen

Lisätiedot

Tunnistaminen ja kohtaaminen

Tunnistaminen ja kohtaaminen Ari Terävä 23.11.2016 Tunnistaminen ja kohtaaminen Päihdetyön asiantuntijakoulutus Point Collage Addiktio ja riippuvuus Pidetään usein synonyymeinä, mutta... Addiktio on mielle- ja motivaatiojärjestelmän

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä Kristinusko (AR) Kristinuskon historia Kristinuskon syntymä Juutalaisuudessa oli kauan jo odotettu, että maan päälle syntyy Messias, joka pelastaa maailman. Neitsyt Maria synnytti pojan Jeesus Nasaretilaisen,

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Kosketuksen merkitys lapsen kehityksessä. Jukka Mäkelä HYKS Pienten lasten psykiatrinen keskus

Kosketuksen merkitys lapsen kehityksessä. Jukka Mäkelä HYKS Pienten lasten psykiatrinen keskus Kosketuksen merkitys lapsen kehityksessä Jukka Mäkelä HYKS Pienten lasten psykiatrinen keskus Kosketus Kosketusaisti kehittyy ensimmäisenä ja säilyy pisimpään Iho on suurin aistinelin rakentaa yhteyden

Lisätiedot

Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op)

Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op) Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op) Työnohjaajakoulutuksen tavoitteet: Opiskelija saa tiedolliset, taidolliset ja asenteelliset jatkuvan

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja 13.6. Anne Rantala 13.6.2016 1 1. Jäsennä itseäsi ja suhdetta työhösi Miten työ asettuu suhteessa muuhun elämään ja arvoihisi? Millaisia tavoitteita sinulla on työn

Lisätiedot

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat LEIKKIKOONTI Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat 21.5.2014 ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Leikin filosofisia lähtökohtia 2. Leikki ja oppiminen 3. Leikki ja didaktiikka 4. Leikki ja pedagogiikka 5. Leikin

Lisätiedot

Stressinhallintaa itsensä johtamisen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin avulla Anne Karilahti

Stressinhallintaa itsensä johtamisen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin avulla Anne Karilahti Stressinhallintaa itsensä johtamisen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin avulla Anne Karilahti Valmennuksen sisältö Mitä stressi on? Mielen ja tunteiden johtaminen Itsensä johtaminen stressin hallinnan työkaluna

Lisätiedot

Ihmisen chakrajärjestelmä

Ihmisen chakrajärjestelmä Ihmisen chakrajärjestelmä Aivan ulommaisena meitä ympäröi aura. Se toimii suojaavana kerroksena ihmisen ja maailman välissä. Aurassa on neljä kerrosta, neljä energiakehoamme fyysisen kehomme ympärillä;

Lisätiedot

Työnjaon merkitys fysioterapeutille

Työnjaon merkitys fysioterapeutille Työnjaon merkitys fysioterapeutille Tutkimus tutuksi tapaaminen 29.5.2015: Terveydenhuollon ammattien työnjaon johtamisen vaikutus työn mielekkyyteen ja tuottavuuteen Heli Kangas UEF // University of Eastern

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK 1 HAASTAVASTA KÄYTTÄYTYMISESTÄ ja MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ KEHITYSVAMMAISILLA Kehitysvammaisista

Lisätiedot

Mindfulness oppimisen tukena. Teea Ekola Ilon Kopse Mindfulness- tunnetaitovalmentaja

Mindfulness oppimisen tukena. Teea Ekola Ilon Kopse Mindfulness- tunnetaitovalmentaja Mindfulness oppimisen tukena Teea Ekola Ilon Kopse Mindfulness- tunnetaitovalmentaja Mindfulness- määritelmiä Thich Nhat Hanh: Ihminen on valppaana nykyhetkessä, pitää tietoisuutensa tarkkaavaisesti kulloisessakin

Lisätiedot

RISKEISTÄ RIKAS LAPSUUS. Tatu Hirvonen. tatuhirv@ gmail.com. www.miner vakustannus.fi

RISKEISTÄ RIKAS LAPSUUS. Tatu Hirvonen. tatuhirv@ gmail.com. www.miner vakustannus.fi RISKEISTÄ RIKAS Tatu Hirvonen LAPSUUS tatuhirv@ gmail.com www.miner vakustannus.fi RISKIKASVATUKSEN NÄKÖKULMA Etsitään hyvää tasapainoa järkevän riskien välttämisen/poistamisen ja riskien hyväksymisen/sietämisen

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI JA JAKSAMINEN

TYÖHYVINVOINTI JA JAKSAMINEN TYÖHYVINVOINTI JA JAKSAMINEN OAJ, Hyria opettajat ry. Mikko Pohjola, työterveyspsykologi, työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologi 31.1.2017 Työuupumuksen tunnistaminen Miten toimia, jos tunnistaa

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Iloa vanhemmuuteen Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Avoin vanhempainilta Kaakkurin yhtenäiskoululla 27.2.2013 klo:18-19.30. Tilaisuuden järjestää Nuorten Ystävien Vanhempien Akatemia yhdessä

Lisätiedot

Mies ja seksuaalisuus

Mies ja seksuaalisuus Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo

Lisätiedot

Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen. 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström

Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen. 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström Adoptiolapsella on aina takanaan ero syntymävanhemmistaan ja joillakin lapsilla saattaa olla useita kiintymyssuhteen

Lisätiedot

KURSSIKALENTERI: KEVÄT 2016

KURSSIKALENTERI: KEVÄT 2016 KURSSIKALENTERI: KEVÄT 2016 Medika Nova on Luonnonlääketieteen keskusliitto ry:n rekisteröimä kouluttaja. KOKO KEHON VYÖHYKETERAPIA/REFLEKSOLOGIA TASO 1 Opiskelu aloitetaan jalkaterässä sijaitsevasta heijastejärjestelmästä

Lisätiedot

SOSIAALINEN SIRKUS. Ikäsirkus!,Kulttuurikeskus Pii Poo,sosiaalisen sirkuksen ohjaaja Kaisa Hietaniemi

SOSIAALINEN SIRKUS. Ikäsirkus!,Kulttuurikeskus Pii Poo,sosiaalisen sirkuksen ohjaaja Kaisa Hietaniemi SOSIAALINEN SIRKUS Hyvinvointia kulttuurista Taidelähtöiset menetelmät ovat uusi tapa tavoittaa ihmisiä ja löytää piileviä voimavaroja. Kontaktin saaminen kulttuuritoiminnan välityksellä ja samalla tukeminen

Lisätiedot

Nainen ja seksuaalisuus

Nainen ja seksuaalisuus Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin

Lisätiedot

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä 8.12.2016 Dos. Erja Rappe Al Esityksen sisältö Luonto, hyvinvointi ja terveys Ulkoiluun vaikuttavia tekijöitä Ulkoilun hyödyt Luonto

Lisätiedot

Sukupolvien välistä vuorovaikutusta

Sukupolvien välistä vuorovaikutusta Luetaan yhdessä verkoston syysseminaari 29.10. Hanna Pöyliö, KM Sanaston oppiminen kaunokirjallisuuden avulla Sukupolvien välistä vuorovaikutusta Lukumummi ja -vaari -toiminnassa vapaaehtoiset seniorit

Lisätiedot

Timo Tavast Hiippakuntadekaani Porin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto

Timo Tavast Hiippakuntadekaani Porin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto Timo Tavast Hiippakuntadekaani Porin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto 7.11.2012 Kirkko- ja seurakuntakäsitys, jossa sekä salatulla että näkyvällä on paikkansa Kaksinaisuus kirkon / seurakunnan

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy Kuoleman lähellä 3.4. Kotka sh Minna Tani KymSy Hyvästi jää, on vaikeaa Nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa Kun kevät saapuu nauraen Kukka kaunis jokainen, mä luonas oon kun näet sen Sairastumisen merkityksestä

Lisätiedot

KULHON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

KULHON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KULHON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VARHAISKASVATUS KULHON PÄIVÄKODISSA Kulhon päiväkoti Pönkäniementie 4a2 80910 Kulho p.040 140 8145 p. 040 707 3375 (päiväkodin johtaja/raija Pynnönen) Kulhon

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus Nettiraamattu lapsille Jeesus ja Lasarus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

Tiibetiläiset tietoisen unen harjoitukset

Tiibetiläiset tietoisen unen harjoitukset Tiibetiläiset tietoisen unen harjoitukset Unijoogakurssi 12.2.2008 Olli Erjanti, FM 12.2.2008 Unijooga (c) Olli Erjanti 2008 1 Tiibetiläinen unijooga "Tarkastele unikokemustasi huomataksesi oletko todella

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ja Lasarus

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ja Lasarus Nettiraamattu lapsille Jeesus ja Lasarus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

Hilla Lappalainen MUISTATKO HENGITTÄÄ? Hengitysopas jousisoittajille

Hilla Lappalainen MUISTATKO HENGITTÄÄ? Hengitysopas jousisoittajille Hilla Lappalainen MUISTATKO HENGITTÄÄ? Hengitysopas jousisoittajille MUISTATKO HENGITTÄÄ? Hengitysopas jousisoittajille Hilla Lappalainen Opinnäytetyö Syksy 2016 Musiikin koulutusohjelma Oulun ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

KURSSIKALENTERI: LUKUKAUSI SYKSY 2016-KEVÄT 2017

KURSSIKALENTERI: LUKUKAUSI SYKSY 2016-KEVÄT 2017 KURSSIKALENTERI: LUKUKAUSI SYKSY 2016-KEVÄT 2017 Medika Nova on Luonnonlääketieteen keskusliitto ry:n rekisteröimä kouluttaja. KOKO KEHON VYÖHYKETERAPIA/REFLEKSOLOGIA TASO 1 Opiskelu aloitetaan jalkaterässä

Lisätiedot

Auron Liikuntapalvelut

Auron Liikuntapalvelut Auron Liikuntapalvelut Kuntouttavat liikuntaryhmät Terveysliikuntaryhmät Kuntoliikuntaryhmät Löydä itsellesi sopiva liikuntaohjelma ja varaa paikkasi kätevästi netissä: www.auron.fi/liikuntaryhmät Ohjaava

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Ohjeita synnytyksen jälkeen

Ohjeita synnytyksen jälkeen Ohjeita synnytyksen jälkeen 2 3 4 5 1 6 Lantionpohja 1. Lantionpohjan lihaksisto 2. Selkäranka 3. Peräsuoli 4. Kohtu ja emätin 5. Virtsarakko 6. Häpyluu Lantionpohjan lihakset Loppuraskauden aikana ja

Lisätiedot

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Kriisit ja selviytymisen tukeminen Psykologi,

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

AKTIVOI KESKIVARTALO. Keskivartalolihasten hallinta ja vahvistaminen Opas yläkouluikäisten tyttöjen lentopallovalmentajille

AKTIVOI KESKIVARTALO. Keskivartalolihasten hallinta ja vahvistaminen Opas yläkouluikäisten tyttöjen lentopallovalmentajille AKTIVOI KESKIVARTALO Keskivartalolihasten hallinta ja vahvistaminen Opas yläkouluikäisten tyttöjen lentopallovalmentajille VALMENTAJALLE Lentopallo vaatii pelaajalta monipuolista kehonhallintaa ja vakautta.

Lisätiedot

Maahanmuuttajat. Pohjolan Bioanalyytikkopäivä. laboratorion asiakkaana. Laboratorion erikoispiirteet

Maahanmuuttajat. Pohjolan Bioanalyytikkopäivä. laboratorion asiakkaana. Laboratorion erikoispiirteet Pohjolan Bioanalyytikkopäivä Maahanmuuttajat laboratorion asiakkaana 23.1.2016 Saynur Soramies www.monikulttuurinenhoito.fi Maahanmuuttajien moninaisuus Suomessa 1990 asti 13 000 maahanmuuttajaa vuodessa

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä Sopeutumisprosessin vaiheet ovat Sokkivaihe Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen

Lisätiedot

Eläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen. Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto

Eläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen. Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto Eläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto Täyttä elämää eläkkeellä 7.2.2015 Mitä vanhuudelle on tapahtunut? Notkistunut

Lisätiedot

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Tesoman päiväkodissa toimimme lasta kuunnellen ja kunnioittaen. Annamme lapselle turvaa, aikaa sekä mahdollisuuksia kokea ja tuntea onnistumisia

Lisätiedot

Hyvinvointi, jaksaminen ja itsensä muistaminen. Kohtaamispaikkapäivät 17.-18.3.2015 Ihmisenä ihmiselle

Hyvinvointi, jaksaminen ja itsensä muistaminen. Kohtaamispaikkapäivät 17.-18.3.2015 Ihmisenä ihmiselle Hyvinvointi, jaksaminen ja itsensä muistaminen Kohtaamispaikkapäivät 17.-18.3.2015 Ihmisenä ihmiselle Tästä ajattelin puhua Yksilöllinen hyvinvointi, yksilöllinen jaksaminen, yksilöllinen itsensä muistaminen

Lisätiedot

Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014

Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014 Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014 MOSAIC-ohjausryhmä, 15.1.2015 Janne Laine, Johanna Leväsluoto, Jouko Heikkilä, Joona Tuovinen ja kumpp. Teknologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka

HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka SISÄLTÖ Henkinen valmennus mitä? (tavoitteista, keinot ym) Mitä henkinen valmennus edellyttää

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus Nettiraamattu lapsille Jeesus ja Lasarus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelijan nimi: Ryhmä: 1. Työprosessin hallinta Arvioinnin kohteet Toimintakokonaisuuksien suunnittelu Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 suunnittelee toimintaa yhdessä ohjattavien

Lisätiedot