Minna Martin Maila Seppä Päivi Lehtinen Tiina Törö Benita Lillrank. Hengitys. itsesäätelyn ja vuorovaikutuksen tukena
|
|
- Jutta Mattila
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Minna Martin Maila Seppä Päivi Lehtinen Tiina Törö Benita Lillrank Hengitys itsesäätelyn ja vuorovaikutuksen tukena
2 Hengitys itsesäätelyn ja vuorovaikutuksen tukena Minna Martin Maila Seppä Päivi Lehtinen Tiina Törö Benita Lillrank Kuvat ja runot: Tiina Törö Kustantaja: Mediapinta, 2010 ISBN
3 Sisällys Kiitokset Johdanto Hengityksen psykofyysinen säätely Hengityksen tehtävät Hengitystapahtuma Sisäänhengitys Uloshengitys Hengitystauot Koko kehon hengitys Apuhengityslihakset Hengityksen muut apurakenteet ja asento Hengitys ja lihasjännitys Hengityksen säätely Hermostollinen ja biokemiallinen säätely Autonominen hermosto Hyperventilaation vaikutuksia elimistössä Hengityksen yhteyksiä elimistön muihin järjestelmiin Hyperventilaatio ja ravinto Epätasapainoinen hengitys Epätasapainoisen hengityksen käsite Hengityksen havainnointi Epätasapainoinen hengitys ja terveydenhuolto Hengitystapojen ehdollistuminen Hengitys pelon ehdollistumisen fysiologiassa Hengitys ja tuoksujen ehdollistuminen Epätasapainoinen hengitys terveysongelmien yhteydessä Stressi Myönteinen stressi Haitallinen stressi Palautuminen ja stressinhallintakeinot Ahdistus Tarpeellinen ahdistus Sitoutumaton ahdistus Sosiaalisten tilanteiden pelko Kipu Normaali suhtautuminen kipuun Kivun kokemisen häiriintyminen Hengitys, asento ja kipu Kipu ja lihasten jännittäminen Lihaskipujen psykofyysinen hoito
4 Synnytyskipu ja hengitys Ruumiillinen sairastaminen Hengittävä kohtaaminen Oleminen ja hengitys Olemassaolon perusta on ruumiinmuistissa Mielikuvat ja olemassaolon kokemus Olemisen lupa Rauhoittelevan läsnäolon vaikutus hengitykseen Rauhoittava toinen Sanaton ja sanallinen viestintä...74 Kosketus ja läheisyys...74 Ääni ja kuulo...77 Katsekontakti ja näönvarainen viestintä...77 Tunteiden ja kielen merkitys ilmaisussa Vuorovaikutuksen, itsereflektion ja hengityksen psyykkiset esteet Pelko ja häpeä Noidankehä ja automaattiajatukset Läsnäolo hengittävässä hoitosuhteessa Psykofyysinen hengitysterapia ja sen sovellukset Yleissairaalan hoitomalli Hengityskoulu, psykofyysinen lyhytterapiaryhmä Hengityskoulun viitekehys Hengityskoulun terapeuttinen sisältö Psykofyysisen hengitysterapian sovellutuksia Hengitys synnytyksen ja varhaisen vuorovaikutuksen yhteydessä Synnytystä pelkäävät raskaana olevat äidit Synnytystä pelkäävien psykofyysinen synnytysrentoutusryhmä Synnytyspelkoisten yksilöllinen psykofyysinen terapia Varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen Hengityksen ohjaaminen yksilökäynneillä Hengitys psykologin vastaanotolla Hengityksen tiedostaminen työterveyslääkärin työssä Hengitys kehopsykoterapeutin työvälineenä Hengityselinsairaiden fysioterapia Hengitysterapia lantionpohjan fysioterapiassa Hengityksen ohjaaminen psykofyysisissä ryhmissä Pelkoryhmät Jännittäjäryhmä Ruumiillisesti oireilevien ryhmä
5 Työstressi ja uupuminen Kivunhallintaryhmä Syömishäiriöryhmä Painonhallintaryhmä Hengitysharjoituksia OVI 1: Oman ja toisen hengityksen havainnointi OVI 2: Oleminen ja tekeminen OVI 3: Hellittämisestä virtaamiseen, painovoimaan, liikkeeseen ja taukoon OVI 4: Tila- ja rajaharjoitukset OVI 5: Reviiriharjoitukset, ristiriitaiset tunteet ja oman voiman kohtaaminen Mielensisäinen hengitys Eriytymättömät ruumiilliset kokemukset, tunnekokemukset ja hengitys Mielikuvallinen kokeminen, ilmaiseminen ja hengitys Sopimussymbolinen, esimerkiksi kielellinen kokeminen, ilmaiseminen ja hengitys Reflektiokyky ja hengitys Mielensisäinen hengitys taulukkona Kirjan pääkirjoittajat Kirjan muut kirjoittajat Lähteet
6 8
7 Kiitokset Haluamme kiittää niitä eri ammattikuntiin ja lääketieteen erikoisaloihin kuuluvia henkilöitä, jotka ovat antaneet panoksensa hengityksen ja toiminnallisten hengityshäiriöiden ymmärtämiseen ja niiden hoidon kokonaisvaltaiseen kehittämiseen. Kiitämme työyhteisöjämme TYKS:ssä, YTHS:llä ja Pulssissa. Lisäksi kiitämme YTHS:n tutkimus ja kehittämisrahastoa sekä Kuvittajat ry:tä taloudellisesta tuesta apurahan muodossa. Kiitämme hyvästä yhteistyöstä hengittävää yhteisöämme, kirjamme vierailevia kirjoittajia. Samalla kiitämme niitä, jotka ovat eri vaiheissa antaneet arvokasta palautetta käsikirjoituksestamme. Kiitämme myös kaikkia eri alojen ammattilaisia, jotka ovat osallistuneet hengityskouluohjaaja -koulutukseen. He ovat omalla panoksellaan vieneet asiaamme eteenpäin. Erityisen lämpimästi kiitämme potilaitamme, jotka ovat olleet tärkeimpiä opettajiamme. Ilman potilaiden yhteistyökumppanuutta ei tämä kirja olisi voinut syntyä. Kiitämme myös Turun psykoterapiayhdistystä antoisista seminaareista sekä Suomen psykofyysisen psykoterapian yhdistystä verkostoitumisen lujittamisesta. Lopuksi kiitämme henkilökohtaisesti tärkeintä tahoa: puolisoja, lapsia, vanhempia, sisaruksia, muita sukulaisia sekä ystäviä, jotka ovat olleet uskollisesti tukenamme myös tämän urakan ajan. 9
8 10
9 1. Johdanto Jossain syvällä, syvällä syntyy kevyt pieni hengitys, itsetiedoton, mutta itse, ensimmäisen kerran. Kirjan lähestymistapa on psykofyysinen. Tällä tarkoitetaan mielen ja ruumiin vuorovaikutusta, kumpaankin suuntaan. Hengityksen psykosomatiikasta ja psykofyysisistä hoitomenetelmistä, joissa hengityksellä on keskeinen osuus, on olemassa jonkin verran, lähinnä englanninkielistä kirjallisuutta. Epätasapainoista hengitystä käsittelevää suomenkielistä kirjallisuutta on melko vähän. Hengityksen laajaa merkitystä voikin olla vaikea hahmottaa olemassa olevan kirjallisuuden kautta. Hengitystä psykofyysiseltä kannalta kuvaava kirjallisuus ei myöskään ole tavoittanut lääketieteellisesti ja teoreettisesti perustellun hoidon valtavirtaa. Kirjamme tarkoitus on täyttää tätä aukkoa luomalla monipuolinen ja kokonaisvaltainen ote hengitykseen, psykofyysiseen hengitysterapiaan ja hengityksen käyttöön työvälineenä monissa ammateissa ja ongelma-alueissa. Kirja on tarkoitettu perus- ja täydennyskoulutusmateriaaliksi erityisesti terveydenhuollon ja psykoterapiatyön ammattihenkilöille. Pääkohderyhmänä olemme ajatelleet toiminnallisten hengityshäiriöiden, jännitys- tai stressioireista kärsivien potilaiden auttajia. Lisäksi hengityselinsairauksista ja muista somaattisista sairauksista kärsivien potilaiden kanssa työskentelevät voivat saada kirjasta uusia ajattelu- ja toimintatapoja työhönsä. Kirja antaa ideoita sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon tarpeisiin. 11
10 Kirja soveltuu myös opettajille, lastentarhanopettajille, diakoneille ja muille sosiaali-, kasvatus- ja hoitotyötä tekeville. Kirja on hyödyllinen kaikille ammattilaisille, joiden työssä hengitys ja äänenkäyttö ovat merkityksellisessä osassa, esimerkiksi musiikkija teatterialan ihmisille, opettajille, kouluttajille ja muille puhetyöläisille. Kirja sopii myös monille liikunta-alan ihmisille sekä rentoutus- ja tietoisuustaito-ohjaajille. Näiden ryhmien lisäksi kuka tahansa hengityksestä ja vuorovaikutuksesta kiinnostunut voi saada kirjasta työkaluja. Kirjassa kuvatut ajattelutavat ja hoitomenetelmät ovat kehittyneet liikuntaterapeutti Maila Sepän ja TYKS:n erikoispsykologi Päivi Lehtisen vuosikymmeniä kestäneen yhteistyön pohjalta. Näin syntyi alun perin hyperventilaatio- tai somaattisin ahdistusoirein oirehtiville potilaille tarkoitettu psykofyysinen lyhytterapiaryhmä, hengityskoulu. Menetelmää on myöhemmin sovellettu monenlaisista oireista ja ongelmista kärsivien auttamiseen sekä yksilö- että ryhmäterapeuttisessa työssä. Kutsummekin työskentelytapaa nykyään laajemmin psykofyysiseksi hengitysterapiaksi. Menetelmän ja sen taustateorian kehittäminen sekä terapeuttien koulutus on jatkunut Maila Sepän ja Minna Martinin välisen yhteistyön kautta. Psykofyysinen hengitysterapia koostuu lukuisista toisiinsa kietoutuvista näkökulmista. Perustana on kirjan alussa kuvattu tieto hengityksen psykofyysisestä säätelystä sekä tasapainoisen hengityksen merkityksestä fyysiselle ja psyykkiselle hyvinvoinnille (luku 2 ja 3). Tähän liitämme ymmärryksen varhaisen vuorovaikutuksen merkityksestä hengitystapojen oppimisessa ja stressinsäätelyjärjestelmän kehittymisessä (luku 3 ja 4). Taustalla oleva psykoterapeuttinen viitekehys pohjautuu objektisuhdeteoriaan, erityisesti Donald W. Winnicottin ajatuksiin. Myös varhaisen vuorovaikutuksen ja varhaislapsuuden neurobiologian tutkimukset ovat lisänneet ymmärrystämme siitä, miten hengityksen säätely kehittyy vuorovaikutuksessa (luku 4). Toivomme tämän tietouden sekä psykofyysisen hengitysterapian ja sen pohjalta kehitettyjen sovellutusten (luku 5) inspiroivan terveydenhuollon ammattilaisia kehittämään työtapojaan erilaisten potilasryhmien kanssa työskentelyyn. Yhteydet länsimaisen lääketieteen ulkopuolelta tuleviin, lääketieteeseen jo osin integroitunesiin vaikutteisiin, kuten mindfulness -menetelmään ja joogaan näkyvät erityisesti kirjan lopussa kuvattavissa psykofyysisen hengitysterapian harjoituksissa (luku 6). Hengitys sitoo yhteen punaisena lankana tai tässä yhteydessä pikemminkin sinisenä henkäyksenä monista suunnista tulevia teoreettisia näkökulmia ja käytännön kokemuksia. Hengitys tuo rajapinnalle monta tieteenalaa ja ammattiryhmää. Se on ei-kenenkään -aluetta ja samalla kuuluu kaikille. Tähän psykofyysiseen maastoon tarjoamme hengitystä uudenlaisena, ja kuitenkin tuhansia vuosia vanhana, tietoisena terapeuttisena keinona. Kyse ei ole menetelmästä ja tekniikoista, joita voisi opettaa potilaille ongelmat hetkessä poistavana viisastenkivenä. Kyse on olemisen, havaitsemisen ja elämisen tavasta. Kirjan oppeja voi soveltaa monenlaiseen työhön ennaltaehkäise- 12
11 vänä ja terapeuttisena keinona. Annamme samalla keinoja ammattihenkilön omaan jaksamiseen, työuupumuksen välttämiseen ja oman hengitystilan löytämiseen. Kirjan lukemisen voi aloittaa mistä luvusta tahansa. Tietyt perusnäkemykset ja -käsitteet toistuvat tämän vuoksi useissa luvuissa. Hengitys on elämän perusta ja perusilmaus. Hengityksen haltuun otto ja sen täydellinen ymmärtäminen on aina vajavaista. Aivan kuin hengityksen pohjalla olisi aukko maailmaan, joka on tuntematon, pelottava ja josta emme tiedä ja jota ei siksi voi hahmottaa. Mistä on lähtöisin ensimmäinen henkäys, useimmiten parkaisu ympäristölle: täältä tulen, olen ja elän. Minne hiipuu ja katoaa ihmisen viimeinen hengitys? Ei ole sattumaa, että latinan sanalla expirare ja sen johdannaisilla, englannin expire ja ranskan expirer -sanoilla on kaksinainen merkitys: ei vain hengittää ulos, vaan myös kuolla. Hengitykseen liittyy aina, vaikkakin tiedostamattomasti, kuoleman läsnäolo. Siksi sen häiriöt, hengityksen vaikeutuminen, ja oman hengityksen tiedostaminen ovat monesti vaikeita kohdata. 13
12 Lähestyessämme tuntematonta tyhjyyttä, aukkoa, emme näe emmekä tunne mitään, sillä Henki sinänsä ei suostu tutkittavaksi. Sitä on kuitenkin kuvattu aina. Taide, rituaalit, uskonnot ja myytit ovat antaneet sille ilmaisun. Luova tila koetaan pyhänä, siinä päästään kosketukseen elämän perusvoimien, jumaluuden kanssa. Juutalaisuudessa ruah, hengitys, tarkoittaa Jumalan henkeä, joka täyttää luomakunnan. Myös kristinuskossa Pyhän Hengen, jota ilman ei ole elämää, ja hengityksen välillä on syvällinen yhteys. Raamatun luomiskertomuksessa on maininta, kuinka Jumalan henki liikkui vetten päällä. Ja edelleen: silloin Herra Jumala teki maan tomusta ihmisen ja puhalsi hänen sieraimiinsa elämän hengen, ja niin ihmisestä tuli elävä sielu. Afrikkalainen piispa etsi kielestään vastinetta sanalle spiritus. Hän käänsi sen lopulta sanoilla pyhä hengitys. Intialaisissa Veda -kirjoituksissa kerrotaan, että maailma on luotu Jumalan uloshengityksestä. Buddhan opetuksessa hengitystä sanotaan sanskritiksi sanalla prana, joka merkitsee mielen kulkuneuvoa. Hengitysterapiatyömme monia perusulottuvuuksia sopii kuvaamaan psykiatrian dosentti Matti Keinäsen käsite mielensisäinen hengitys (luku 7), joka sekin kuvastaa mielen liikkuvuutta, hyvää itsereflektiokykyä. Pohjaksi tälle hengitykselle on tarjoutunut psykosemioottinen käsite khora: Uusi ihminen elää äidin kohdussa tilassa ennen kuvia, sanoja ja ajatuksia. Sama perustila säilyy hänessä läpi elämän luovuuden kohtuna ja kehtona. Tuolle kuvia ja sanoja synnyttävälle alkutilalle on luotu käsite khora. Sana tulee kreikankielestä ja tarkoittaa äärettömän sijaa. Vaikka tämä kohdun muisto on henkilökohtainen, se on elävässä yhteydessä yhteiseen. Se on myös kollektiivisten ja kulttuuristen kuvien syntysija. Kristillisessä, ortodoksisessa kuvastossa khora tarkoittaa neitsyt Mariaa Jumalan synnyttäjänä ja temppelinä. Mielensisäinen hengitys, joka syntyy ja muotoutuu vuorovaikutuksessa saa voimansa ja energiansa tästä lähteestä. Kun lapsi syntyessään luopuu kohdun turvasta, hänellä on pitkä matka edessään. Lepopaikkana hänellä säilyy kohdun muisto, khora, varhaisin mielikuvamme. Sen sykkeessä, ykseyden ja erillisyyden vuorottelussa, syntyvät muut mielikuvat itsestä ja ympäristöstä. Khoralla ei ole hahmoa, vaan se assosioituu lähinnä rytmiin, lähtemisen ja takaisin tulemisen, avautumisen ja sulkeutumisen rytmiin. Se sykkii aina läsnä olevassa hetkessä ja pakenee siksi määritelmiä. Kun sitä pyritään selittämään, on sen autenttisuus jo auttamattomasti menetetty. Kirjassamme khora vaikuttaa tekstin ja kuvien takana ja on vahvasti läsnä luvun 6 hengitysharjoituksissa. Ennen kuin terveydenhuolto ja psykoterapia ovat ottaneet hengityksen omakseen, sen ymmärtäminen on ollut uskontojen, filosofioiden ja taiteiden aluetta. Tämän vuoksi haluamme esittää edeltävät näkemykset työmme taustavaikuttajina, vaikka emme tämän jälkeen palaa näihin teemoihin. Sen sijaan esitämme kirjassa hengityksen psykofysiologiaan ja psykologiaan liittyvää vanhaa ja uutta, kliinistä ja tutkimukseen perustuvaa tietoa. Vaikka ammennamme kirjassamme monista lähteistä, erilaiset näkemykset sopivat hyvin yhteen ja täydentävät toisiaan. 14
13 2. Hengityksen psykofyysinen säätely Sisällä ja ulkona tuntuu yhtäaikaisesti viileä ja lämmin; liikahdus saa tuntuman. Päivi Lehtinen, Minna Martin, Benita Lillrank Tässä luvussa käsitellään hengityksen anatomiaa ja fysiologiaa pääpiirteittäin, painottaen psykofyysiseltä kannalta keskeisiä näkökulmia. Kirjassamme painotetaan epätasapainoisen hengityksen kanssa selviytymistä sivuten vain muutamia somaattisista sairauksista johtuvia hengitysongelmia Hengityksen tehtävät Hengityksen, ventilaation, keskeinen tehtävä on hapen tuominen kaikkiin ruumiinosiin ja aineenvaihdunnassa lihastoiminnan seurauksena syntyneen hiilidioksidin poistaminen. Sydän- ja verenkiertojärjestelmä huolehtii hapekkaan veren asianmukaisesta jakautumisesta kehoon. Tasapainottavat fysiologiset mekanismit sopeuttavat nämä järjestelmät elimistön fyysisiin tarpeisiin. Toinen keskeinen tehtävä on elimistön hiilidioksidipitoisuuden ja happoemästasapainon säätely solujen toiminnan kannalta sopivaksi. Hengityksellä ja hengityselimistöllä on monia muitakin psykofyysiseen hyvinvointiin vaikuttavia tehtäviä. Hengityksen yhteyttä mieleen ja vuorovaikutukseen voi olla vaikea huomata. 15
14 Hengityksen ja hengityselinten tehtäviä Hengitys tuo happea elimistöön ja poistaa aineenvaihdunnan tuloksena syntynyttä hiilidioksidia. Hengitys on keskeinen ja välitön elimistön happoemästasapainon säätelijä. Hengitysrytmi säätelee mekaanisesti sydämen sykkeen vaihtelua hengityssyklin aikana. Sydämen rytmi nopeutuu jokaisen sisäänhengityksen aikana ja hidastuu uloshengityksen aikana. Hengitysliikkeet toimivat pumppuvoimana kaasujen vaihdossa sekä kehon nesteiden kierrossa. Ne auttavat laskimoveren virtausta sekä lymfan ja aivoselkäydinnesteen kiertoa jatkuvan rytmisen liikkeen avulla. Uloshengitysilman virtaus ja paine antavat tukea äänelle ja puheelle. Normaali hengitysmekaniikka auttaa ylläpitämään selkärangan ja sitä ympäröivien luu- ja lihasrakenteiden joustavuutta. Hengityslihakset ovat mukana asennon ylläpitämisessä ja raskaassa fyysisessä ponnistelussa. Tasapainoinen hengittäminen ja siihen liittyvä tarkoituksenmukainen hengityslihasten käyttö ovat yhteydessä liikkeiden joustavuuteen, vaivattomuuteen ja hyvään koordinaatioon koko elimistössä. Normaali hengitysmekaniikka auttaa ruuansulatustoimintaa rytmisten positiivisten ja negatiivisten painevaihteluiden välityksellä. Se pitää myös sisäelinten verenkierron optimaalisena. Hengitystapa (rytmi, syvyys, apuhengityslihasten käyttö) antaa sanatonta tietoa henkilön kunkin hetkisestä tunnetilasta, ilmaisutavoista ja persoonallisuudesta sekä ihmiselle itselleen että ulkopuoliselle havainnoitsijalle. Hengityksen avulla voidaan säädellä tunteita. Hengitystä pidättämällä tai hyperventiloimalla voidaan saada sietämättömiä tunteita pysymään poissa tietoisuudesta. Rauhallinen hengittäminen antaa tunteiden tunnistamiselle ja ilmaisulle tilaa sekä tyynnyttää mieltä ja ruumista. Ihmiset hengittävät yksilöllisellä tavalla. Hengityksen rytmi, syvyys, hengityslihasten käyttö ja hengitysliikkeen leviäminen ruumiissa vaihtelevat. Hengittäminen eri asennoissa ja eri liikkeissä edellyttää monipuolista lihasten käyttöä. Normaalisti ihminen käyttää ainakin erilaista hengitystapaa. Monien lihasten yhtäaikainen, koordinoitu käyttö myös rauhallisessa hengittämisessä kuvastaa hengityksen normaalia muuntautumiskykyä, reagointia tunteisiin ja levolliseen liikehdintään. Koska hengitystä ei voi hallita kontrolloimalla jokaista tarvittavaa lihasta erikseen, ei voida opettaa kaikille sopivaa oikeaa hengittämistä. Ihmiselle käy siinä yhtä huonosti kuin tuhatjalkaiselle, joka liikkuessaan yrittää liikutella jokaista jalkaa erikseen. Vaikka potilaan ei tarvitse tuntea tarkasti hengitykseen liittyvää anatomiaa, on tarpeellista, että terapeutilla on perustietoa elimistön toiminnasta. Tässä kirjassa kerrotaan, kuinka hengityksen palautumista tasapainoiseksi voidaan auttaa. Keskeisenä menetelmänä kuvataan olla vain - olotilaa, josta käsin tehdään 16
15 psykofyysisiä harjoituksia ja opetellaan huomaamaan, miltä erilaiset hengitystavat tuntuvat sekä eri puolilla ruumista että mielensisäisesti. Hengitystapoja opetellaan sisältä päin tunnistaen ja mielikuvia käyttäen. Tutustutaan omaan tapaan olla ruumiissa ja hengittää. Tällaisesta työskentelystä olisi hyötyä myös vaikeissa sairauksissa ja leikkausten jälkeen, kun joutuu tutustumaan muuttuneeseen ruumiiseen ja hakemaan uudenlaista optimaalista hengitystapaa Hengitystapahtuma Ilma virtaa joko nenän tai suun kautta nieluun, edelleen kurkunpäähän ja sieltä henkitorven ja keuhkoputkien kautta keuhkoihin. Keuhkoputket, joiden sisemmässä seinämässä on sileää lihasta, jakautuvat yhä ohuemmiksi haaroiksi ja päätyvät keuhkorakkuloihin. Rintakehän ja pallean liikkeiden aiheuttamat rintaontelon painevaihtelut yhdessä rintakehän seinämien, kylkirustojen ja keuhkojen kimmoisuuden kanssa mahdollistavat pallean liikkeet ja siten hengitystapahtuman, jonka lopputuloksena on kaasujen vaihto keuhkorakkuloissa. Hengittäminen nenän kautta on elimistön kannalta edullisempi tapa verrattuna suuhengitykseen, mikäli ei tarvita suurta määrää happea, kuten raskaan fyysisen ponnistuksen yhteydessä. Suun kautta hengitettäessä ilmaa saa nopeasti ja helposti. Se voi olla ainoa mahdollisuus saada ilmaa, jos nenässä on anatomisia esteitä tai tukkoisuutta allergioista tai infektioista johtuen. Suun kautta hengittäminen on yleistä myös silloin, jos ihminen on hätääntynyt ja ahdistunut. Mielen ja hengityksen välinen yhteys näkyy siten jo hengityssyklin alkuvaiheessa. Limakalvon runsaiden värekarvojen avulla nenä lämmittää, kostuttaa ja suodattaa ilmaa virusten, bakteerien ja pienhiukkasten hiukkasten suhteen paremmin kuin suuontelo. Nenähengitys edistää keuhkojen kimmoisuutta ja auttaa keuhkorakkuloita pysymään avoinna. Sisäänhengitettävä ilmamäärä pysyy nenän kautta hengitettäessä paremmin hallinnassa, mikä osaltaan pienentää riskiä ylihengittämiseen. Nenän kautta hengittäminen aktivoi myös pallean toimintaa. Hengitys koostuu useista vaiheista, vaikkakin kokemuksena tasapainoinen hengitys on jatkuvaa ja virtaavaa. Näitä vaiheita ovat sisään- ja uloshengitys eli keuhkojen tuuletus, kaasujen vaihto veren ja keuhkorakkuloiden välillä, kaasujen kuljettaminen veressä sekä kaasujen vaihto veren ja kudosten välillä. Hengitystä on myös kaasujen vaihto solutasolla eli soluhengitys Sisäänhengitys Pallealihaksella on keskeinen asema tasapainoisessa hengityksessä. Normaali, rauhallinen sisäänhengitys alkaa pallean supistumisella. Palleasta hengitysliike leviää aaltomaisesti sekä alaspäin lantion suuntaan että ylöspäin rintakehään. Selkärangassa tapahtuu pieni rullaava liike, lanneranka kallistuu hieman eteenpäin (lordoosi), kau- 17
16 larangan ja rintarangan välinen liitoskohta tasoittuu. Rangan liikkeet hengittämisen aikana ovat pieniä, vain hyvin tarkkaavainen havainnoitsija voi ne huomata. Pallea on kupolinmuotoinen lihas rintakehän ja vatsan välissä. Palleassa on aukko alaonttolaskimolle, aortalle ja ruokatorvelle. Koko rintakehä, kylkiluut, kylkirustot, miekkalisäkkeen alue, sekä selkänikamat toimivat kiinnityskohtina pallealle. Lisäksi suuret vatsa-, selkä- ja lannelihakset kiinnittyvät limittäin palleaan ja toimivat sen kanssa yhteistyössä. Pallea osallistuu myös asennon ylläpitoon. Pallean toiminnalla on siten vaikutuksia laajalti elimistöön. Pallea saa hermotuksensa palleahermon ja kylkivälihermojen välityksellä. Sen liikkeitä on kuitenkin vaikeampi itse tunnistaa kuin muiden tahdonalaisten lihasten toimintaa. Tämän vuoksi siihen on hankala vaikuttaa suoraan tietoisesti. Optimaalisen palleahengityksen oppiminen tapahtuu parhaiten epäsuorasti. Psykofyysisessä hengitysterapiassa erilaisia hengitysharjoituksia tehdessä käytetään apuna mielikuvia, liikettä tai ääntä (ks. harjoitukset luvussa 6). Ilma tulee keuhkoihin imuvaikutuksen avulla. Imuvaikutus syntyy, kun pallea supistuessaan vetäytyy alaspäin, jolloin rintaontelo laajenee pituussuunnassa alaspäin vatsaonteloon työntäen vatsanpeitteitä ulospäin ja eteenpäin. Tätä pallean alaspäin tapahtuvaa liikettä auttavat mielikuvat vatsan pohjalle hengittämisestä. Seuraavaksi ulommat kylkivälilihakset supistuvat ja nostavat kylkiluita, jolloin rintakehä laajenee alaosastaan sivusuuntaan. Mukana ovat vähäisessä määrin myös varsinaisesti apuhengityslihaksina toimivat kylkiluun kannattajalihakset ja kylkiluiden kohottajat Uloshengitys Uloshengitys lepotilassa ja kevyessä liikkeessä tapahtuu passiivisesti, kun pallea ja muut sisäänhengityksessä mukana olleet lihakset rentoutuvat ja palaavat alkuperäiseen asentoonsa. Rangan liikkeet ovat päinvastaisia kuin sisäänhengitettäessä. Kylkirustojen ja keuhkojen kimmoisuus avustavat tapahtumaa. Rintaontelo ja keuhkot pienenevät ja ilmanpaine keuhkorakkuloissa nousee korkeammaksi kuin ulkoilman paine. Ilmaa virtaa keuhkoista ulospäin. Rauhallisessa olotilassa uloshengitysvaihe on pitempi kuin sisäänhengitysvaihe Hengitystauot Rauhallinen hengittäminen taukoineen auttaa ilman menemistä perille keuhkojen alimpiin osiin ja alveolien (keuhkorakkuloiden) sisään sekä vastaavasti helpottaa hiilidioksidipitoisen ilman poistumista. Normaalissa hengityksessä sisäänhengityksen jälkeen seuraa lyhyt tauko. Jos on tarve eri syistä pidättää hengitystä, tämä tauko voi pidentyä. Joissakin hengitysterapiamenetelmissä pyritään pidentämään sisäänhengityksen jälkeistä taukoa hyperventilaation hallitsemiseksi. Kuvaamassamme menetel- 18
Hengitys työvälineenä. Minna Martin psykologi, psykoterapeutti
Hengitys työvälineenä Minna Martin psykologi, psykoterapeutti Psykofyysisen hengitysterapian taustaa Maila Seppä & Päivi Lehtinen & Minna Martin Hengityskoulu ~ Psykofyysinen hengitysterapia Somaattisesti
LisätiedotHellitä ja hengitä 18.11.2015. Ensihenkäys. Tasapainoinen ja epätasapainoinen. Hengitys itsesäätelyn työvälineenä
Ensihenkäys Hellitä ja hengitä Minna Martin psykologi, psykoterapeutti VET 9.11.2015 Hengitys itsesäätelyn työvälineenä Tasapainoinen ja epätasapainoinen Aliviriäminen: Voimavarojen puute Väsymys Uupumus
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA HENGITYSTÄ TAPAHTUU KAIKKIALLA ELIMISTÖSSÄ 7 Avainsanat hengitys hengityskeskus hengitystiet kaasujenvaihto keuhkorakkula keuhkotuuletus soluhengitys HAPPEA SAADAAN VERENKIERTOON HENGITYSELIMISTÖN
LisätiedotHengitys työvälineenä. 1/2013 Minna Martin fysioterapeutti, psykologi, psykoterapeutti
Hengitys työvälineenä 1/2013 Minna Martin fysioterapeutti, psykologi, psykoterapeutti Psykofyysisen hengitysterapian taustaa Kehittäjät: Maila Seppä & Päivi Lehtinen & Minna Martin Hengityskoulu ~ Psykofyysinen
LisätiedotOsa 1 Hengitys ja tuki Ólafur Torfason
Osa 1 Hengitys ja tuki 25.01.2018 Ólafur Torfason Hengitys Esimerkkivideo pallean liikkeestä (ei ääntä) https://www.youtube.com/watch?v=5jron_sm5gc Sisäänhengityksen aikana: Pallea liikkuu alaspäin Rintakehä
LisätiedotKappale 7. Hengityselimistö
Kappale 7 Hengityselimistö YOGASOURCE FINLAND 2016 HENGITYSELIMISTÖ 1 YLEISTÄ Hengityselimistö osallistuu homeostaasiin mahdollistamalla happi- ja typpikaasujen vaihdon ilmakehän, verenkierron ja kudosten
LisätiedotTOIMINNALLISET YLEMMÄN RUOANSULATUSKANAVAN HÄIRIÖT JA PUHETERAPIA. Meri Kaartinen 2017 HYKS, pää- ja kaulakeskus, puheterapiayksikkö
TOIMINNALLISET YLEMMÄN RUOANSULATUSKANAVAN HÄIRIÖT JA PUHETERAPIA Meri Kaartinen 2017 HYKS, pää- ja kaulakeskus, puheterapiayksikkö ! Potilaalla kaasurefluksikierre (GER normaali), aerofagiaoire! Potilaalla
LisätiedotTunnetta ja älyä työpaikalle
Tunnetta ja älyä työpaikalle Ota mukava asento, hengitä rauhallisesti keuhkot täyteen, tunne kuinka ilma virtaa sisään ja ulos. Sulje silmäsi ja mietiskele näitä tieteellisesti todistettuja faktoja: Mindfulness
LisätiedotLempeän kasvatuksen viikko 2018 TUNNETAIDOT
Lempeän kasvatuksen viikko 2018 TUNNETAIDOT Tunnetaidot Tunnetaidot ja kiintymysvanhemmuus Mitä tunteet ja tunnetaidot ovat? Tunnetaitojen kehitysaskeleet (ja opettaminen) Miten lapsen viha täytyy ymmärtää
LisätiedotSynnytykseen liittyvä kipu ei lääkkeellinen hoito
Synnytykseen liittyvä kipu ei lääkkeellinen hoito Pia Laitio, kätilö, Tyks, sype-poliklinikka, rentoutusvalmennukset, Kätilön kammari / synnytyspelon hoito Naisen Kipu 13.3 2014. Kokonaiskivun muodostuminen
LisätiedotSisällys. Lukijalle... 11
Sisällys Lukijalle... 11 Jännitys vaarallinen vihollinen vai kesytettävissä oleva kumppani? Kun jännittää...16 Päiväkodissa...16 Eskarissa...18 Koulun alkaessa... 20 Koulussa...21 Nuoruusiässä... 23 Mitä
LisätiedotMitä rentoutuminen on?
Rentoutuminen Fysioterapeutti Miikka Pesola Paavo Nurmi -keskus Mitä rentoutuminen on? Elimistön toiminnan ja mielen rauhoittamista - harjoitteilla Mielen ja kehon vapauttamista häiritsevistä tekijöistä
LisätiedotKognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa
Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa Marja Saarenheimo FT, psykologi, psykoterapeutti Vanhustyön keskusliitto/ Terapiahuone MielenTila Kognitiivinen psykoterapia (CBT) Aaron Beck
LisätiedotMinna Martin psykologi, psykoterapeutti VET. Hengitys työvälineenä
Minna Martin psykologi, psykoterapeutti VET Hengitys työvälineenä Hengitys itsesäätelyn työvälineenä Aliviriäminen Yliviriäminen Yliviriämisen kanssa kamppailevat Ahdistuneisuushäiriöistä kärsivät Stressaantuneet
LisätiedotHengitys työvälineenä hoitotyössä ja auttamisammateissa
Hengitys työvälineenä hoitotyössä ja auttamisammateissa Psykofyysisen hengitysterapian taustaa Psykofyysisen hengitysterapian ajattelutavat ja menetelmät ovat kehittyneet liikuntaterapeutti Maila Sepän
LisätiedotHENGITYS RASITUKSESSA JA HENGENAHDISTUSTILANTEESSA:
Fysioterapia 1 (6) HENGITYS RASITUKSESSA JA HENGENAHDISTUSTILANTEESSA: PALLEAHENGITYS: Pallea on tärkein sisäänhengityslihas. Se on ohut, litteä lihas rintakehän ja vatsaontelon välissä. Suorita harjoitus
LisätiedotMIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015
MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 LUOMINEN 1) Raamattu kertoo kaiken olevaisen synnystä yksinkertaisen (entisajan) maailmankuvan puitteissa. 2) Raamatun
LisätiedotMindfulness - tietoisuustaidot. 17.11.2012 Taina Pahkala
Mindfulness - tietoisuustaidot 17.11.2012 Taina Pahkala Mindfulness- tietoisuustaito Mindfulness on mielen taito, jonka voi oppia harjoittelemalla ja aktiivisesti havainnoimalla. Kyse on tietoisesta hyväksyvästä
Lisätiedot1.Ampujan fyysinen valmennus. 2. Ampujan psyykkinen valmennus. 3. Valmennuksen suunnittelu
1.Ampujan fyysinen valmennus 2. Ampujan psyykkinen valmennus 3. Valmennuksen suunnittelu Ampujan fyysinen harjoittelu Kysymys: Miksi ampujan täytyy olla fyysisesti hyvässä kunnossa? *kestääkseen lajiharjoittelua
LisätiedotTYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA KEVÄT 2015
TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA ULLA PIIRONEN-MALMI METROPOLIA KEVÄT 2015 KIELELLINEN SAMAUTTAMINEN IHMISELLÄ ON SOSIAALISISSA TILANTEISSA MUUNTUMISEN TARVE HÄN HALUAA MUOKATA JA SOVITTAA OMAA
LisätiedotFellmannian kulma 5.10.2013 Virpi Koskela LUT/Lahti School of Innovation
Fellmannian kulma 5.10.2013 Virpi Koskela LUT/Lahti School of Innovation Jokaisessa uudessa kohtaamisessa kannamme mukanamme kehoissamme kaikkien edellisten kohtaamisten historiaa. Jako kahteen! - Ruumis
LisätiedotVuorovaikutus kovilla valituksen uhka ilmassa -vuorovaikutuksen koetinkivet- Marianne Riekki, LL, yle el, vs. ayl, Oulun Kaupunki Kliininen opettaja,
Vuorovaikutus kovilla valituksen uhka ilmassa -vuorovaikutuksen koetinkivet- Marianne Riekki, LL, yle el, vs. ayl, Oulun Kaupunki Kliininen opettaja, Oulun Yliopisto Yhteys on työn perusta Auttaminen perustuu
LisätiedotMielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa. Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala
1 Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala 2 Ihminen on sosiaalisen verkostoon uppoutunut psykobiologinen
LisätiedotYtimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja
Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin
LisätiedotSYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo
SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012 Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo UUPUMUS /MASENNUS/AHDISTUS SYNNYTYKSEN JÄLKEEN n. 10% synnyttäjistä alkaa ensimmäisen vuoden kuluessa synnytyksestä tai ulottuu raskauden
LisätiedotESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi
ESIINTYMINEN Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi Jännitys hyvä renki huono isäntä Kumpi kuvaa sinua? Jännitys auttaa minua. Jännitys lamaannuttaa ja vaikeuttaa esillä oloani. Jännitys
Lisätiedot29.10.2013. Minna Martin. Psykofyysinen hengitysterapia
Hengityksen säätely unettomuuden hoidossa Minna Martin psykologi, psykoterapeutti 28.10.2013 Minna Martin Fysioterapeutti 1988, 1992 Psykologi 2002 Hengityskouluohjaaja 2002, -kouluttaja 2009 Tietoisuustaito
Lisätiedot1. HENGITYSELIMET. Hengityselimet jaetaan ylä- ja alahengitysteihin.
Hengityselimet 1. HENGITYSELIMET Hengityselimet jaetaan ylä- ja alahengitysteihin. Ylähengitysteihin kuuluvat nenä, sen sivuontelot, suu, nielu ja kurkunpää. Näiden tehtävänä on sisäänhengitysilman lämmittäminen,
LisätiedotKuntouttava työote heräämöhoidossa. OYS Kesle, Aneva/Heräämö Hilkka Seppälä, Pirkko Rissanen
Kuntouttava työote heräämöhoidossa Hilkka Seppälä, Pirkko Rissanen Vuodelevon vaikutukset potilaalle Vuodelepo ja liikkumattomuus ovat epäfysiologista ja vaikuttavat merkittävästi ihmisen psyykkiseen ja
LisätiedotKipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016
Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa
LisätiedotViisi tapaa tuoda mindfulness työpäivääsi
Viisi tapaa tuoda mindfulness työpäivääsi Mindfulness eli tietoinen hyväksyvä läsnäolo on kokemuksen ja oman olotilan havainnointia. Läsnäoloharjoituksessa tarkoitus ei ole muuttaa kokemusta: olennaista
LisätiedotKenttäpäällikön liikuntavinkki HELMIKUUSSA PILATEKSELLA VAHVA KESKUSTA
Kenttäpäällikön liikuntavinkki HELMIKUUSSA PILATEKSELLA VAHVA KESKUSTA Helmikuussa hiihto- ja ulkoilukelit ovat parhaimmillaan ja lunta riittää koko Suomessa. Innokkaat ulkoilijat täyttävät hiihtokeskukset
LisätiedotMIKÄ ON TUNNE? Tunne on spontaani reaktio, jonka synnyttää tietyn asian, henkilön tai paikan ajatteleminen tai kohtaaminen.
Tunteet SISÄLTÖ Mikä on tunne? Tunteet parisuhteessa Mistä tunne syntyy? Tunnetaakat menneisyydestä Neljä tunnetaitoa 1. Tunnistaminen 2. Nimeäminen 3. Ilmaiseminen 4. Vastaanottaminen MIKÄ ON TUNNE?
LisätiedotSisällys. Ennakkolukemista koulutukseen tulevalle 7. Johdanto... 7. Esittäytyminen ryhmässä... 11. Verkko-opiskelu ja välitehtävät...
Sisällys Ennakkolukemista koulutukseen tulevalle 7 Johdanto... 7 Esittäytyminen ryhmässä... 11 Verkko-opiskelu ja välitehtävät... 12 Muutostyö hengityskoulussa ja koulutuksessa... 13 Runo: Hengitän, ja
LisätiedotEsiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma
Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat
LisätiedotHELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS
HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS Sisällysluettelo: 1. Vanhemmuus 2. Odotus ja synnytys 3. Vauva 0-2kk 4. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva 2kk 5. Vauva 2-6kk 6. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva
LisätiedotJuttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi
JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,
LisätiedotSielun tie. Syntymä Kehittyminen Siirtyminen Jälleensyntyminen
Sielun tie Syntymä Kehittyminen Siirtyminen Jälleensyntyminen Gnostilaiset uskovat, että ihmisen sielu on osa jumalallista henkeä, joka ihmisen kuoltua palaa takaisin Jumalan yhteyteen Ihminen Ruumis Henki
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA Verenkierto toimii elimistön kuljetusjärjestelmänä 6 Avainsanat fibriini fibrinogeeni hiussuoni hyytymistekijät imusuonisto iso verenkierto keuhkoverenkierto laskimo lepovaihe eli
LisätiedotTunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi
Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.
LisätiedotKolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki
Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.
LisätiedotVISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN
VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VARHAISESTA TUESTA 28.9.2011 1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti ja theraplay-terapeutti kehittämispäällikkö, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto KEHITYKSEN
LisätiedotOsaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna
Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen
LisätiedotHANKI KESTÄVÄ KESKIVARTALO SELKÄSI TUEKSI!
Miesten jumppaopas HANKI KESTÄVÄ KESKIVARTALO SELKÄSI TUEKSI! TÄSMÄLIIKUNTAA KESKIVARTALOON 2-3 kertaa viikossa 15 min. päivässä HARJOITTELE KEHOLLESI HYVÄ PERUSTA rankasi pysyy hyvässä ryhdissä ja löydät
LisätiedotMinna Martin psykologi, psykoterapeutti VET. Hengitys työvälineenä
Minna Martin psykologi, psykoterapeutti VET Hengitys työvälineenä Hengitys itsesäätelyn työvälineenä kohti tasapainoa Aliviriäminen Yliviriäminen Yliviriämisen kanssa kamppailevat Ahdistuneisuushäiriöistä
LisätiedotVenyttely ennaltaehkäisee vaivoja parhaiten
Venyttely ennaltaehkäisee vaivoja parhaiten Lihaskireys ja alentunut nivelliikkuvuus syntyvät usein kehon yksipuolisesta kuormituksesta, joka pitkään jatkuessaan voi aiheuttaa lihaksiin tasapainohäiriön.
LisätiedotMillaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana
Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,
Lisätiedot11. Lantion sivu Aseta putki lantion alle poikittain, ja rullaa pienellä liikkeellä reiden ulkosyrjän yläosasta lantion yläosaan asti.
Putkirullaus 1. Selän päivittäinen rankahuolto Asetu makuulle putken päälle, pidä kädet pään alla tukena ja lantio maassa. Päästä pää maahan ja anna selän venyä hetki. Nosta sitten yläkroppa ilmaan, ihan
LisätiedotTURUN YLIOPISTOLLINEN KESKUSSAIRAALA SUHTEESSA OY SAIRASTUNEEN PSYKOTERAPEUTTINEN TUKEMINEN
VAKAVASTI SAIRASTUNEEN PSYKOTERAPEUTTINEN TUKEMINEN VAKAVASTI SAIRASTUNEEN PSYKOTERAPEUTTINEN TUKEMINEN Tieto vakavasta, etenevästä tai parantumattomasta sairaudesta, mullistaa sairastuneen ja hänen läheisensä
LisätiedotSisällys PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ. Psykologia tutkii ihmisen toimintaa. Psykologiassa on lukuisia osa-alueita ja sovelluskohteita
Sisällys I 1 PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ 10 Psykologia tutkii ihmisen toimintaa 12 Mielen tapahtumat ja käyttäytyminen muodostavat ihmisen toiminnan Psykologian suuntaukset lähestyvät ihmistä
LisätiedotTmi OwnStory. Tarja Jutila MMM, dipl. taideterapeutti
Tarja Jutila MMM, dipl. taideterapeutti Taideterapia on taidelähtöisiin menetelmiin perustuvaa luovaa, hauskaa ja joskus vakavaakin henkilökohtaista prosessointia. Tärkeintä ei ole lopputulos, vaan koko
LisätiedotLeikkauksen jälkeinen kuntoutuminen Fysioterapeutti Miia Pöntinen 26.9.2014
Leikkauksen jälkeinen kuntoutuminen Fysioterapeutti Miia Pöntinen 26.9.2014 } Muutokset viimeisen 10 vuoden aikana fysioterapia keskittynyt päiväkirurgiassa enemmän ortopedisiin toimenpiteisiin } Leikkausmäärien
LisätiedotKUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä
KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä Mikko Hartikainen 18.11.2009 Kuvataide oppiaineena perusopetuksessa Visuaalista kulttuurikasvatusta Osa
LisätiedotKEPPIJUMPAN PERUSLIIKKEITÄ "Keppijumpan isän" Juhani Salakan ohjeita oikeisiin liikesuorituksiin. Perusohje: Aluksi suurin huomio oikeaan suoritustekniikkaan (opetellaan ensin "uimaan" ja mennään vasta
LisätiedotLISÄEVÄITÄ YSTÄVÄTOIMINTAAN Ystävätoiminnan jatkokurssi
LISÄEVÄITÄ YSTÄVÄTOIMINTAAN Ystävätoiminnan jatkokurssi Kuvat: Suomen Punainen Risti Itsetuntemus ja erilaisuuden hyväksyminen Kun opimme tiedostamaan omien ajattelu- ja toimintatapojemme taustalla vaikuttavia
LisätiedotHengitystiet imetään, kun
POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- TOIMINTAOHJE 1 (5) HENGITYSTEIDEN IMEMINEN JA SUUN HOITO VUODEOSASTOILLA (aikuispotilaat) Hengitysvajauksesta kärsivän potilaan yskiminen on vaikeutunut ja limaa kertyy hengitysteihin.
LisätiedotLiikuntakoneiston huolto
Liikuntakoneiston huolto Lihakset kaipaavat vahvistamisen lisäksi myös huoltoa. Huolla liikuntakoneistoasi säännöllisin venytyksin ja liikkuvuusharjoituksin. Sisällytä huoltoa jokaiseen harjoitukseesi
LisätiedotMITEN SYKKEESTÄ ANALYSOIDAAN STRESSIÄ?
MITEN SYKKEESTÄ ANALYSOIDAAN STRESSIÄ? SYDÄMEN SYKEVÄLIANALYYSI: IKKUNA KEHOON Sydän sopeutuu autonomisen hermoston välityksellä jatkuvastimuuttuviin tilanteisiin aiheuttamalla vaihtelua peräkkäisten sydämenlyöntien
LisätiedotTEHOKAS TAUKO - Taukoliikuntaopas päiväkodin työntekijöille
TEHOKAS TAUKO - Taukoliikuntaopas päiväkodin työntekijöille SISÄLTÖ LUKIJALLE 4 TEHOKAS TAUKO 5 Milloin taukoliikuntaa? 6 Virkistävä tauko 6 Rentouttava tauko 8 LUKIJALLE Lyhyt taukoliikuntahetki työn
LisätiedotVaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely
Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten
LisätiedotKognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016
K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa
LisätiedotKuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta
Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta Saattohoito seminaari 27. -28.10.2015, Aholansaari, Nilsiä Hanna Hävölä TtM, sh, kouluttaja Ihmisen on hyvä syntyä syliin,
LisätiedotKuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto
Kuvattu ja tulkittu kokemus Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu 15.4.2011 VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Esityksen taustaa Tekeillä oleva sosiaalipsykologian väitöskirja nuorten naisten ruumiinkokemuksista,
LisätiedotJÄNNITTÄÄKÖ? Työkaluja jännityksen voittamiseen
JÄNNITTÄÄKÖ? Työkaluja jännityksen voittamiseen Kuva: Hannele Salonen-Kvarnström Jännittääkö? Onko edessä vastaanotto, tutkimus tai toimenpide? Tuntuuko se epämiellyttävältä? Pelkäätkö jotain? - Kipua?
LisätiedotRyhmätoiminta opiskeluterveydenhuollossa
Ryhmätoiminta opiskeluterveydenhuollossa 5.6.2013 Minna Martin, psykologi YTHS OPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ Miksi ryhmiä? Resurssit: ryhmätoiminta on kustannustehokasta. Voi tuottaa yksilöhoidon tarvetta
LisätiedotMiksi fysioterapiaa tarvitaan päihdehoidossa?
Miksi fysioterapiaa tarvitaan päihdehoidossa? Fysioterapialla voidaan lievittää potilaan vieroitusoireita ( lihas- ja nivelkivut, jännitys, paleleminen, kuumotus, unettomuus ). Potilaan käsitys omasta
LisätiedotEsiintyminen. N-piirin JOVA-koulutus 2010
Esiintyminen N-piirin JOVA-koulutus 2010 Klubikokous Esiinnyt klubisi kokouksessa Kuulijoita 10-50 Sinulla on aikaa 3-5 minuuttia Ei videotykkiä Esityksesi kokouksen lopulla Innostat klubiasi uuteen tapahtumaan
LisätiedotKuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET
Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada
Lisätiedot13. Hengitys II. Keuhkotuuletus, hapen ja hiilidioksidin kulku, hengityksen säätely, hengityksen häiriöitä, happiradikaalit
Helena Hohtari Pitkäkurssi I 13. Hengitys II Keuhkotuuletus, hapen ja hiilidioksidin kulku, hengityksen säätely, hengityksen häiriöitä, happiradikaalit Keuhkotuuletus l. ventilaatio Ilman siirtyminen keuhkoihin
LisätiedotKKI-PÄIVÄT
Asiakas ja arvot -elintapamuutosprosessin keskiössä Anu Kangasniemi PsT, terveyspsykologian erikoispsykologi, LitM, sert. liikunta- ja urheilupsykologi Puheenvuoron teemoja Arvo- ja hyväksyntäpohjainen
LisätiedotHarjoitusohjeita synnyttäneille äideille. Potilasohje. www.eksote.fi
Harjoitusohjeita synnyttäneille äideille Potilasohje www.eksote.fi Fysioterapeutin ohjaus C1 aulassa maanantaisin ja torstaisin klo 10.15. Tervetuloa! Yleistä Lantionpohjan lihaksia tarvitaan normaalissa
LisätiedotRiina Riikonen Anna Siika-aho Muodostelmaluistelijan palauttava harjoitusohjelma hengityksen näkökulmasta
Riina Riikonen 1200460 Anna Siika-aho 1204263 Muodostelmaluistelijan palauttava harjoitusohjelma hengityksen näkökulmasta Metropolia Ammattikorkeakoulu Fysioterapeutti SF12S1 30.11.2015 Tiivistelmä Tekijä(t)
LisätiedotHei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen
Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Maarit Engberg vt. Perhekonsultti 16.03.2015 Tampere Esityksen rakenne: 1) Ensi kieli ja kehittyvä minuus 2) Kuulon merkitys ja huomioiminen arjessa 3) Tukea
LisätiedotRATSASTAJAN VENYTTELYOHJEET. Riikka Kärsämä & Jonna Haataja Fysioterapian koulutusohjelma / OAMK Elokuu 2013
RATSASTAJAN VENYTTELYOHJEET Riikka Kärsämä & Jonna Haataja Fysioterapian koulutusohjelma / OAMK Elokuu 2013 MITEN VENYTELLÄ? MIKSI VENYTELLÄ? Ennen liikuntasuoritusta/ alkulämmittelyn jälkeen Lyhytkestoiset
LisätiedotPSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi
PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon
LisätiedotPakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei.
Uskonto (UE) Uskonnon opetukseen kaikille yhteiset aihekokonaisuudet sisältyvät seuraavasti. Opetuksessa annetaan valmiuksia osallistua seurakuntien ja muiden uskonnollisten yhteisöjen toimintaan. Opetuksessa
LisätiedotMitä sinulle tulee mieleen sanasta ARMOLLISUUS? Armollinen monikkovanhemmuus Taru Hallikainen
Mitä sinulle tulee mieleen sanasta ARMOLLISUUS? Armollinen monikkovanhemmuus 3.5.2017 Taru Hallikainen ARMOLLINEN VANHEMMUUS OLEN RIITTÄVÄN HYVÄ OLEN RAJALLINEN OLEN EPÄTÄYDELLINEN VOIN OTTAA APUA VASTAAN
LisätiedotALS fysioterapia. Pori Terhi Heikkilä fysioterapeutti
ALS fysioterapia Pori 29.9.2016 Terhi Heikkilä fysioterapeutti Lihasvoima/harjoittelu ALS: Kohtuullinen liikuntaharjoittelu ei aikaansaa merkittävää haittaa sairauden varhaisvaiheessa (Lui A et al 2009)
LisätiedotLIHASHUOLTO URHEILIJAN OMAT TOIMENPITEET: - tasapainoinen elämänrytmi. Ø päiväjärjestys uni / valvominen, ruokailuajat
LIHASHUOLTO Lihashuolto tarkoittaa joukkoa toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on valmistaa urheilijaa suoritukseen ja edistää palautumista harjoituksesta tai kilpailusta. Palautumisella tarkoitetaan fyysisen
LisätiedotToimintakyky. Toimiva kotihoito Lappiin , Heikki Alatalo
Toimintakyky Toimiva kotihoito Lappiin 10.4.2018, 19.4.2018 Mitä toimintakyky on? Mitä ajatuksia toimintakyky käsite herättää? Mitä toimintakyky on? Toimintakyky tarkoittaa ihmisen fyysisiä, psyykkisiä
Lisätiedot3. Kehittävä venyttely: Kehittävällä venyttelyllä kehitetään lihasten liikkuvuutta, joilla on suoria vaikutuksia mm.
Liikkuvuuden kehittäminen Venyttelyn merkitys koripalloilijalle voidaan jakaa karkeasti kolmeen osaan: Valmistava venyttely: suoritetaan ennen harjoitusta tai peliä! Valmistavassa venyttelyssä avataan
LisätiedotLapsinäkökulmasta lapsen näkökulmaan kuulemaan asettuminen on taitolaji
Lapsinäkökulmasta lapsen näkökulmaan kuulemaan asettuminen on taitolaji Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, VET lasten psykoterapeutti kehittämispäällikkö; lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö 31.5.2011
LisätiedotVALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013
VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013 SISÄLTÖÄ Yleistä valmistautumisesta kilpailuihin Paineensieto Ihannesuorituksesta Muutama sana loukkaantumisista ja epäonnistumisesta
LisätiedotMIELEN HYVINVOINTIA TIETOISUUSTAIDOILLA ELI MINDFULNESSILLA
MIELEN HYVINVOINTIA TIETOISUUSTAIDOILLA ELI MINDFULNESSILLA MINDFULNESS ON TIETOISTA LÄSNÄOLOA Mindfulness on valintaa ja tietoinen päätös kohdistaa huomio nykyhetkeen. Tavoitteena on luoda uudenlainen
LisätiedotPSYKOFYYSINEN HENGITYSTE- RAPIA OSANA FYSIOTERAPEUTIN TOIMENKUVAA AIKUISPSYKIAT- RIAN POLIKLINIKALLA
PSYKOFYYSINEN HENGITYSTE- RAPIA OSANA FYSIOTERAPEUTIN TOIMENKUVAA AIKUISPSYKIAT- RIAN POLIKLINIKALLA Miia Korhonen Kehittämistehtävä Joulukuu 2013 Psykofyysisen fysioterapian erikoistumisopinnot TIIVISTELMÄ
LisätiedotPsykologi Kirsi Salonen. Luontokokemuksen. Psykologipalvelut Hyvän MielenTila www.psykologihyvanmielentila.fi
Psykologi Kirsi Salonen Luontokokemuksen pinnan alla Psykologipalvelut Hyvän MielenTila www.psykologihyvanmielentila.fi Eko- ja ympäristöpsykologi Psykologipalvelut Hyvän MielenTila PsM, laillistettu psykologi,
LisätiedotVARHAINEN VUOROVAIKUTUS. KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen
VARHAINEN VUOROVAIKUTUS KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen Varhainen vuorovaikutus on jatkumo, joka alkaa jo raskausaikana ja
LisätiedotLuova opettaja, luova oppilas matematiikan tunneilla
Luova opettaja, luova oppilas matematiikan tunneilla ASKELEITA LUOVUUTEEN - Euroopan luovuuden ja innovoinnin teemavuoden 2009 päätösseminaari Anni Lampinen konsultoiva opettaja, Espoon Matikkamaa www.espoonmatikkamaa.fi
LisätiedotNäkökulmia kulmia palautumisesta
Näkökulmia kulmia palautumisesta Palaudu ja kehity -iltaseminaari 04.05.2010 Juha Koskela ft, TtYO, yu-valmentaja Näkökulmia kulmia palautumisesta Harjoittelun jaksotus ja palautuminen Liikeketju väsymistä
LisätiedotLataa Muistisairaan psykoterapeuttinen hoito ja hoiva - Sanna Aavaluoma. Lataa
Lataa Muistisairaan psykoterapeuttinen hoito ja hoiva - Sanna Aavaluoma Lataa Kirjailija: Sanna Aavaluoma ISBN: 9789526846101 Sivumäärä: 338 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 34.15 Mb Muistisairaus on yhä
LisätiedotMITÄ OPIMME ETÄHOIDOISTA? KETTERÄSTI KUNTOON -HANKE
MITÄ OPIMME ETÄHOIDOISTA? KETTERÄSTI KUNTOON -HANKE Linjajohtaja Jan-Henry Stenberg HUS Psykiatria,IT-psykiatrian ja psykososiaalisten hoitojen linja 6.6.2019 1 KETTERÄSTI KUNTOON -HANKE HUSin ja KELAn
Lisätiedotääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon.
ääripäistä tasapainoon Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon. Tekemisestä saa nauttia. Oikeasti. mutta jos rentoutuminen ja "vain oleminen" ahdistaa, voi olla että suorittamisen
LisätiedotMUUTOKSEN PSYKOLOGIA. ANU KANGASNIEMI PsT, terveyspsykologian erikoispsykologi, LitM, sert. liikunta- ja urheilupsykologi STRESSIPÄIVÄ 24.5.
MUUTOKSEN PSYKOLOGIA ANU KANGASNIEMI PsT, terveyspsykologian erikoispsykologi, LitM, sert. liikunta- ja urheilupsykologi Puheenvuoron teemoja 1. Motivaatio ja muutos - Miten tukea asiakkaan motivaatiota
LisätiedotLataa Sairastumisen kriisi - Susanna Tulonen. Lataa
Lataa Sairastumisen kriisi - Susanna Tulonen Lataa Kirjailija: Susanna Tulonen ISBN: 9789524980654 Sivumäärä: 156 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 39.65 Mb Susanna Tulonen on erikoissairaanhoitaja, joka
LisätiedotMAGIC BACK SUPPORT. Lue tämä ohjekirja läpi huolellisesti ennen käyttöä. Ohjekirjassa on tärkeää tietoa käytöstä ja rajoituksista.
MAGIC BACK SUPPORT MAGIC BACK SUPPORT ( MBS ) koti kiropraktikko on erittäin tehokas ja monipuolinen selkärangan hoitoon suunniteltu apuväline. MBS kulkee mukanasi matkoilla, harjoituskentällä, kesämökillä,
LisätiedotPSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet
PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon
LisätiedotTarpeenmukainen hoito
Tarpeenmukainen hoito TaHo ry kuukausityöpaja 18.6.2018 Anna-Kaisa Turpeinen Psykologi, psykoterapeutti Mielipalvelut Oy Tarpeenmukainen hoito Tarve Hoito Tarpeenmukaisuus hoidossa Suomalainen Tarpeenmukaisen
LisätiedotLataa Saa jännittää - Minna Martin. Lataa
Lataa Saa jännittää - Minna Martin Lataa Kirjailija: Minna Martin ISBN: 9789522887610 Sivumäärä: 160 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 11.82 Mb Sosiaaliset tilanteet ja esiintyminen jännittävät monia meistä.
LisätiedotKognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014
K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014 Tavoitteet Saada perustiedot kognitiivisesta psykoterapiasta Kokeilla kognitiivisen psykoterapian menetelmiä,
Lisätiedot