Minna Martin Maila Seppä Päivi Lehtinen Tiina Törö Benita Lillrank. Hengitys. itsesäätelyn ja vuorovaikutuksen tukena

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Minna Martin Maila Seppä Päivi Lehtinen Tiina Törö Benita Lillrank. Hengitys. itsesäätelyn ja vuorovaikutuksen tukena"

Transkriptio

1 Minna Martin Maila Seppä Päivi Lehtinen Tiina Törö Benita Lillrank Hengitys itsesäätelyn ja vuorovaikutuksen tukena

2 Hengitys itsesäätelyn ja vuorovaikutuksen tukena Minna Martin Maila Seppä Päivi Lehtinen Tiina Törö Benita Lillrank Kuvat ja runot: Tiina Törö Kustantaja: Mediapinta, 2010 ISBN

3 Sisällys Kiitokset Johdanto Hengityksen psykofyysinen säätely Hengityksen tehtävät Hengitystapahtuma Sisäänhengitys Uloshengitys Hengitystauot Koko kehon hengitys Apuhengityslihakset Hengityksen muut apurakenteet ja asento Hengitys ja lihasjännitys Hengityksen säätely Hermostollinen ja biokemiallinen säätely Autonominen hermosto Hyperventilaation vaikutuksia elimistössä Hengityksen yhteyksiä elimistön muihin järjestelmiin Hyperventilaatio ja ravinto Epätasapainoinen hengitys Epätasapainoisen hengityksen käsite Hengityksen havainnointi Epätasapainoinen hengitys ja terveydenhuolto Hengitystapojen ehdollistuminen Hengitys pelon ehdollistumisen fysiologiassa Hengitys ja tuoksujen ehdollistuminen Epätasapainoinen hengitys terveysongelmien yhteydessä Stressi Myönteinen stressi Haitallinen stressi Palautuminen ja stressinhallintakeinot Ahdistus Tarpeellinen ahdistus Sitoutumaton ahdistus Sosiaalisten tilanteiden pelko Kipu Normaali suhtautuminen kipuun Kivun kokemisen häiriintyminen Hengitys, asento ja kipu Kipu ja lihasten jännittäminen Lihaskipujen psykofyysinen hoito

4 Synnytyskipu ja hengitys Ruumiillinen sairastaminen Hengittävä kohtaaminen Oleminen ja hengitys Olemassaolon perusta on ruumiinmuistissa Mielikuvat ja olemassaolon kokemus Olemisen lupa Rauhoittelevan läsnäolon vaikutus hengitykseen Rauhoittava toinen Sanaton ja sanallinen viestintä...74 Kosketus ja läheisyys...74 Ääni ja kuulo...77 Katsekontakti ja näönvarainen viestintä...77 Tunteiden ja kielen merkitys ilmaisussa Vuorovaikutuksen, itsereflektion ja hengityksen psyykkiset esteet Pelko ja häpeä Noidankehä ja automaattiajatukset Läsnäolo hengittävässä hoitosuhteessa Psykofyysinen hengitysterapia ja sen sovellukset Yleissairaalan hoitomalli Hengityskoulu, psykofyysinen lyhytterapiaryhmä Hengityskoulun viitekehys Hengityskoulun terapeuttinen sisältö Psykofyysisen hengitysterapian sovellutuksia Hengitys synnytyksen ja varhaisen vuorovaikutuksen yhteydessä Synnytystä pelkäävät raskaana olevat äidit Synnytystä pelkäävien psykofyysinen synnytysrentoutusryhmä Synnytyspelkoisten yksilöllinen psykofyysinen terapia Varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen Hengityksen ohjaaminen yksilökäynneillä Hengitys psykologin vastaanotolla Hengityksen tiedostaminen työterveyslääkärin työssä Hengitys kehopsykoterapeutin työvälineenä Hengityselinsairaiden fysioterapia Hengitysterapia lantionpohjan fysioterapiassa Hengityksen ohjaaminen psykofyysisissä ryhmissä Pelkoryhmät Jännittäjäryhmä Ruumiillisesti oireilevien ryhmä

5 Työstressi ja uupuminen Kivunhallintaryhmä Syömishäiriöryhmä Painonhallintaryhmä Hengitysharjoituksia OVI 1: Oman ja toisen hengityksen havainnointi OVI 2: Oleminen ja tekeminen OVI 3: Hellittämisestä virtaamiseen, painovoimaan, liikkeeseen ja taukoon OVI 4: Tila- ja rajaharjoitukset OVI 5: Reviiriharjoitukset, ristiriitaiset tunteet ja oman voiman kohtaaminen Mielensisäinen hengitys Eriytymättömät ruumiilliset kokemukset, tunnekokemukset ja hengitys Mielikuvallinen kokeminen, ilmaiseminen ja hengitys Sopimussymbolinen, esimerkiksi kielellinen kokeminen, ilmaiseminen ja hengitys Reflektiokyky ja hengitys Mielensisäinen hengitys taulukkona Kirjan pääkirjoittajat Kirjan muut kirjoittajat Lähteet

6 8

7 Kiitokset Haluamme kiittää niitä eri ammattikuntiin ja lääketieteen erikoisaloihin kuuluvia henkilöitä, jotka ovat antaneet panoksensa hengityksen ja toiminnallisten hengityshäiriöiden ymmärtämiseen ja niiden hoidon kokonaisvaltaiseen kehittämiseen. Kiitämme työyhteisöjämme TYKS:ssä, YTHS:llä ja Pulssissa. Lisäksi kiitämme YTHS:n tutkimus ja kehittämisrahastoa sekä Kuvittajat ry:tä taloudellisesta tuesta apurahan muodossa. Kiitämme hyvästä yhteistyöstä hengittävää yhteisöämme, kirjamme vierailevia kirjoittajia. Samalla kiitämme niitä, jotka ovat eri vaiheissa antaneet arvokasta palautetta käsikirjoituksestamme. Kiitämme myös kaikkia eri alojen ammattilaisia, jotka ovat osallistuneet hengityskouluohjaaja -koulutukseen. He ovat omalla panoksellaan vieneet asiaamme eteenpäin. Erityisen lämpimästi kiitämme potilaitamme, jotka ovat olleet tärkeimpiä opettajiamme. Ilman potilaiden yhteistyökumppanuutta ei tämä kirja olisi voinut syntyä. Kiitämme myös Turun psykoterapiayhdistystä antoisista seminaareista sekä Suomen psykofyysisen psykoterapian yhdistystä verkostoitumisen lujittamisesta. Lopuksi kiitämme henkilökohtaisesti tärkeintä tahoa: puolisoja, lapsia, vanhempia, sisaruksia, muita sukulaisia sekä ystäviä, jotka ovat olleet uskollisesti tukenamme myös tämän urakan ajan. 9

8 10

9 1. Johdanto Jossain syvällä, syvällä syntyy kevyt pieni hengitys, itsetiedoton, mutta itse, ensimmäisen kerran. Kirjan lähestymistapa on psykofyysinen. Tällä tarkoitetaan mielen ja ruumiin vuorovaikutusta, kumpaankin suuntaan. Hengityksen psykosomatiikasta ja psykofyysisistä hoitomenetelmistä, joissa hengityksellä on keskeinen osuus, on olemassa jonkin verran, lähinnä englanninkielistä kirjallisuutta. Epätasapainoista hengitystä käsittelevää suomenkielistä kirjallisuutta on melko vähän. Hengityksen laajaa merkitystä voikin olla vaikea hahmottaa olemassa olevan kirjallisuuden kautta. Hengitystä psykofyysiseltä kannalta kuvaava kirjallisuus ei myöskään ole tavoittanut lääketieteellisesti ja teoreettisesti perustellun hoidon valtavirtaa. Kirjamme tarkoitus on täyttää tätä aukkoa luomalla monipuolinen ja kokonaisvaltainen ote hengitykseen, psykofyysiseen hengitysterapiaan ja hengityksen käyttöön työvälineenä monissa ammateissa ja ongelma-alueissa. Kirja on tarkoitettu perus- ja täydennyskoulutusmateriaaliksi erityisesti terveydenhuollon ja psykoterapiatyön ammattihenkilöille. Pääkohderyhmänä olemme ajatelleet toiminnallisten hengityshäiriöiden, jännitys- tai stressioireista kärsivien potilaiden auttajia. Lisäksi hengityselinsairauksista ja muista somaattisista sairauksista kärsivien potilaiden kanssa työskentelevät voivat saada kirjasta uusia ajattelu- ja toimintatapoja työhönsä. Kirja antaa ideoita sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon tarpeisiin. 11

10 Kirja soveltuu myös opettajille, lastentarhanopettajille, diakoneille ja muille sosiaali-, kasvatus- ja hoitotyötä tekeville. Kirja on hyödyllinen kaikille ammattilaisille, joiden työssä hengitys ja äänenkäyttö ovat merkityksellisessä osassa, esimerkiksi musiikkija teatterialan ihmisille, opettajille, kouluttajille ja muille puhetyöläisille. Kirja sopii myös monille liikunta-alan ihmisille sekä rentoutus- ja tietoisuustaito-ohjaajille. Näiden ryhmien lisäksi kuka tahansa hengityksestä ja vuorovaikutuksesta kiinnostunut voi saada kirjasta työkaluja. Kirjassa kuvatut ajattelutavat ja hoitomenetelmät ovat kehittyneet liikuntaterapeutti Maila Sepän ja TYKS:n erikoispsykologi Päivi Lehtisen vuosikymmeniä kestäneen yhteistyön pohjalta. Näin syntyi alun perin hyperventilaatio- tai somaattisin ahdistusoirein oirehtiville potilaille tarkoitettu psykofyysinen lyhytterapiaryhmä, hengityskoulu. Menetelmää on myöhemmin sovellettu monenlaisista oireista ja ongelmista kärsivien auttamiseen sekä yksilö- että ryhmäterapeuttisessa työssä. Kutsummekin työskentelytapaa nykyään laajemmin psykofyysiseksi hengitysterapiaksi. Menetelmän ja sen taustateorian kehittäminen sekä terapeuttien koulutus on jatkunut Maila Sepän ja Minna Martinin välisen yhteistyön kautta. Psykofyysinen hengitysterapia koostuu lukuisista toisiinsa kietoutuvista näkökulmista. Perustana on kirjan alussa kuvattu tieto hengityksen psykofyysisestä säätelystä sekä tasapainoisen hengityksen merkityksestä fyysiselle ja psyykkiselle hyvinvoinnille (luku 2 ja 3). Tähän liitämme ymmärryksen varhaisen vuorovaikutuksen merkityksestä hengitystapojen oppimisessa ja stressinsäätelyjärjestelmän kehittymisessä (luku 3 ja 4). Taustalla oleva psykoterapeuttinen viitekehys pohjautuu objektisuhdeteoriaan, erityisesti Donald W. Winnicottin ajatuksiin. Myös varhaisen vuorovaikutuksen ja varhaislapsuuden neurobiologian tutkimukset ovat lisänneet ymmärrystämme siitä, miten hengityksen säätely kehittyy vuorovaikutuksessa (luku 4). Toivomme tämän tietouden sekä psykofyysisen hengitysterapian ja sen pohjalta kehitettyjen sovellutusten (luku 5) inspiroivan terveydenhuollon ammattilaisia kehittämään työtapojaan erilaisten potilasryhmien kanssa työskentelyyn. Yhteydet länsimaisen lääketieteen ulkopuolelta tuleviin, lääketieteeseen jo osin integroitunesiin vaikutteisiin, kuten mindfulness -menetelmään ja joogaan näkyvät erityisesti kirjan lopussa kuvattavissa psykofyysisen hengitysterapian harjoituksissa (luku 6). Hengitys sitoo yhteen punaisena lankana tai tässä yhteydessä pikemminkin sinisenä henkäyksenä monista suunnista tulevia teoreettisia näkökulmia ja käytännön kokemuksia. Hengitys tuo rajapinnalle monta tieteenalaa ja ammattiryhmää. Se on ei-kenenkään -aluetta ja samalla kuuluu kaikille. Tähän psykofyysiseen maastoon tarjoamme hengitystä uudenlaisena, ja kuitenkin tuhansia vuosia vanhana, tietoisena terapeuttisena keinona. Kyse ei ole menetelmästä ja tekniikoista, joita voisi opettaa potilaille ongelmat hetkessä poistavana viisastenkivenä. Kyse on olemisen, havaitsemisen ja elämisen tavasta. Kirjan oppeja voi soveltaa monenlaiseen työhön ennaltaehkäise- 12

11 vänä ja terapeuttisena keinona. Annamme samalla keinoja ammattihenkilön omaan jaksamiseen, työuupumuksen välttämiseen ja oman hengitystilan löytämiseen. Kirjan lukemisen voi aloittaa mistä luvusta tahansa. Tietyt perusnäkemykset ja -käsitteet toistuvat tämän vuoksi useissa luvuissa. Hengitys on elämän perusta ja perusilmaus. Hengityksen haltuun otto ja sen täydellinen ymmärtäminen on aina vajavaista. Aivan kuin hengityksen pohjalla olisi aukko maailmaan, joka on tuntematon, pelottava ja josta emme tiedä ja jota ei siksi voi hahmottaa. Mistä on lähtöisin ensimmäinen henkäys, useimmiten parkaisu ympäristölle: täältä tulen, olen ja elän. Minne hiipuu ja katoaa ihmisen viimeinen hengitys? Ei ole sattumaa, että latinan sanalla expirare ja sen johdannaisilla, englannin expire ja ranskan expirer -sanoilla on kaksinainen merkitys: ei vain hengittää ulos, vaan myös kuolla. Hengitykseen liittyy aina, vaikkakin tiedostamattomasti, kuoleman läsnäolo. Siksi sen häiriöt, hengityksen vaikeutuminen, ja oman hengityksen tiedostaminen ovat monesti vaikeita kohdata. 13

12 Lähestyessämme tuntematonta tyhjyyttä, aukkoa, emme näe emmekä tunne mitään, sillä Henki sinänsä ei suostu tutkittavaksi. Sitä on kuitenkin kuvattu aina. Taide, rituaalit, uskonnot ja myytit ovat antaneet sille ilmaisun. Luova tila koetaan pyhänä, siinä päästään kosketukseen elämän perusvoimien, jumaluuden kanssa. Juutalaisuudessa ruah, hengitys, tarkoittaa Jumalan henkeä, joka täyttää luomakunnan. Myös kristinuskossa Pyhän Hengen, jota ilman ei ole elämää, ja hengityksen välillä on syvällinen yhteys. Raamatun luomiskertomuksessa on maininta, kuinka Jumalan henki liikkui vetten päällä. Ja edelleen: silloin Herra Jumala teki maan tomusta ihmisen ja puhalsi hänen sieraimiinsa elämän hengen, ja niin ihmisestä tuli elävä sielu. Afrikkalainen piispa etsi kielestään vastinetta sanalle spiritus. Hän käänsi sen lopulta sanoilla pyhä hengitys. Intialaisissa Veda -kirjoituksissa kerrotaan, että maailma on luotu Jumalan uloshengityksestä. Buddhan opetuksessa hengitystä sanotaan sanskritiksi sanalla prana, joka merkitsee mielen kulkuneuvoa. Hengitysterapiatyömme monia perusulottuvuuksia sopii kuvaamaan psykiatrian dosentti Matti Keinäsen käsite mielensisäinen hengitys (luku 7), joka sekin kuvastaa mielen liikkuvuutta, hyvää itsereflektiokykyä. Pohjaksi tälle hengitykselle on tarjoutunut psykosemioottinen käsite khora: Uusi ihminen elää äidin kohdussa tilassa ennen kuvia, sanoja ja ajatuksia. Sama perustila säilyy hänessä läpi elämän luovuuden kohtuna ja kehtona. Tuolle kuvia ja sanoja synnyttävälle alkutilalle on luotu käsite khora. Sana tulee kreikankielestä ja tarkoittaa äärettömän sijaa. Vaikka tämä kohdun muisto on henkilökohtainen, se on elävässä yhteydessä yhteiseen. Se on myös kollektiivisten ja kulttuuristen kuvien syntysija. Kristillisessä, ortodoksisessa kuvastossa khora tarkoittaa neitsyt Mariaa Jumalan synnyttäjänä ja temppelinä. Mielensisäinen hengitys, joka syntyy ja muotoutuu vuorovaikutuksessa saa voimansa ja energiansa tästä lähteestä. Kun lapsi syntyessään luopuu kohdun turvasta, hänellä on pitkä matka edessään. Lepopaikkana hänellä säilyy kohdun muisto, khora, varhaisin mielikuvamme. Sen sykkeessä, ykseyden ja erillisyyden vuorottelussa, syntyvät muut mielikuvat itsestä ja ympäristöstä. Khoralla ei ole hahmoa, vaan se assosioituu lähinnä rytmiin, lähtemisen ja takaisin tulemisen, avautumisen ja sulkeutumisen rytmiin. Se sykkii aina läsnä olevassa hetkessä ja pakenee siksi määritelmiä. Kun sitä pyritään selittämään, on sen autenttisuus jo auttamattomasti menetetty. Kirjassamme khora vaikuttaa tekstin ja kuvien takana ja on vahvasti läsnä luvun 6 hengitysharjoituksissa. Ennen kuin terveydenhuolto ja psykoterapia ovat ottaneet hengityksen omakseen, sen ymmärtäminen on ollut uskontojen, filosofioiden ja taiteiden aluetta. Tämän vuoksi haluamme esittää edeltävät näkemykset työmme taustavaikuttajina, vaikka emme tämän jälkeen palaa näihin teemoihin. Sen sijaan esitämme kirjassa hengityksen psykofysiologiaan ja psykologiaan liittyvää vanhaa ja uutta, kliinistä ja tutkimukseen perustuvaa tietoa. Vaikka ammennamme kirjassamme monista lähteistä, erilaiset näkemykset sopivat hyvin yhteen ja täydentävät toisiaan. 14

13 2. Hengityksen psykofyysinen säätely Sisällä ja ulkona tuntuu yhtäaikaisesti viileä ja lämmin; liikahdus saa tuntuman. Päivi Lehtinen, Minna Martin, Benita Lillrank Tässä luvussa käsitellään hengityksen anatomiaa ja fysiologiaa pääpiirteittäin, painottaen psykofyysiseltä kannalta keskeisiä näkökulmia. Kirjassamme painotetaan epätasapainoisen hengityksen kanssa selviytymistä sivuten vain muutamia somaattisista sairauksista johtuvia hengitysongelmia Hengityksen tehtävät Hengityksen, ventilaation, keskeinen tehtävä on hapen tuominen kaikkiin ruumiinosiin ja aineenvaihdunnassa lihastoiminnan seurauksena syntyneen hiilidioksidin poistaminen. Sydän- ja verenkiertojärjestelmä huolehtii hapekkaan veren asianmukaisesta jakautumisesta kehoon. Tasapainottavat fysiologiset mekanismit sopeuttavat nämä järjestelmät elimistön fyysisiin tarpeisiin. Toinen keskeinen tehtävä on elimistön hiilidioksidipitoisuuden ja happoemästasapainon säätely solujen toiminnan kannalta sopivaksi. Hengityksellä ja hengityselimistöllä on monia muitakin psykofyysiseen hyvinvointiin vaikuttavia tehtäviä. Hengityksen yhteyttä mieleen ja vuorovaikutukseen voi olla vaikea huomata. 15

14 Hengityksen ja hengityselinten tehtäviä Hengitys tuo happea elimistöön ja poistaa aineenvaihdunnan tuloksena syntynyttä hiilidioksidia. Hengitys on keskeinen ja välitön elimistön happoemästasapainon säätelijä. Hengitysrytmi säätelee mekaanisesti sydämen sykkeen vaihtelua hengityssyklin aikana. Sydämen rytmi nopeutuu jokaisen sisäänhengityksen aikana ja hidastuu uloshengityksen aikana. Hengitysliikkeet toimivat pumppuvoimana kaasujen vaihdossa sekä kehon nesteiden kierrossa. Ne auttavat laskimoveren virtausta sekä lymfan ja aivoselkäydinnesteen kiertoa jatkuvan rytmisen liikkeen avulla. Uloshengitysilman virtaus ja paine antavat tukea äänelle ja puheelle. Normaali hengitysmekaniikka auttaa ylläpitämään selkärangan ja sitä ympäröivien luu- ja lihasrakenteiden joustavuutta. Hengityslihakset ovat mukana asennon ylläpitämisessä ja raskaassa fyysisessä ponnistelussa. Tasapainoinen hengittäminen ja siihen liittyvä tarkoituksenmukainen hengityslihasten käyttö ovat yhteydessä liikkeiden joustavuuteen, vaivattomuuteen ja hyvään koordinaatioon koko elimistössä. Normaali hengitysmekaniikka auttaa ruuansulatustoimintaa rytmisten positiivisten ja negatiivisten painevaihteluiden välityksellä. Se pitää myös sisäelinten verenkierron optimaalisena. Hengitystapa (rytmi, syvyys, apuhengityslihasten käyttö) antaa sanatonta tietoa henkilön kunkin hetkisestä tunnetilasta, ilmaisutavoista ja persoonallisuudesta sekä ihmiselle itselleen että ulkopuoliselle havainnoitsijalle. Hengityksen avulla voidaan säädellä tunteita. Hengitystä pidättämällä tai hyperventiloimalla voidaan saada sietämättömiä tunteita pysymään poissa tietoisuudesta. Rauhallinen hengittäminen antaa tunteiden tunnistamiselle ja ilmaisulle tilaa sekä tyynnyttää mieltä ja ruumista. Ihmiset hengittävät yksilöllisellä tavalla. Hengityksen rytmi, syvyys, hengityslihasten käyttö ja hengitysliikkeen leviäminen ruumiissa vaihtelevat. Hengittäminen eri asennoissa ja eri liikkeissä edellyttää monipuolista lihasten käyttöä. Normaalisti ihminen käyttää ainakin erilaista hengitystapaa. Monien lihasten yhtäaikainen, koordinoitu käyttö myös rauhallisessa hengittämisessä kuvastaa hengityksen normaalia muuntautumiskykyä, reagointia tunteisiin ja levolliseen liikehdintään. Koska hengitystä ei voi hallita kontrolloimalla jokaista tarvittavaa lihasta erikseen, ei voida opettaa kaikille sopivaa oikeaa hengittämistä. Ihmiselle käy siinä yhtä huonosti kuin tuhatjalkaiselle, joka liikkuessaan yrittää liikutella jokaista jalkaa erikseen. Vaikka potilaan ei tarvitse tuntea tarkasti hengitykseen liittyvää anatomiaa, on tarpeellista, että terapeutilla on perustietoa elimistön toiminnasta. Tässä kirjassa kerrotaan, kuinka hengityksen palautumista tasapainoiseksi voidaan auttaa. Keskeisenä menetelmänä kuvataan olla vain - olotilaa, josta käsin tehdään 16

15 psykofyysisiä harjoituksia ja opetellaan huomaamaan, miltä erilaiset hengitystavat tuntuvat sekä eri puolilla ruumista että mielensisäisesti. Hengitystapoja opetellaan sisältä päin tunnistaen ja mielikuvia käyttäen. Tutustutaan omaan tapaan olla ruumiissa ja hengittää. Tällaisesta työskentelystä olisi hyötyä myös vaikeissa sairauksissa ja leikkausten jälkeen, kun joutuu tutustumaan muuttuneeseen ruumiiseen ja hakemaan uudenlaista optimaalista hengitystapaa Hengitystapahtuma Ilma virtaa joko nenän tai suun kautta nieluun, edelleen kurkunpäähän ja sieltä henkitorven ja keuhkoputkien kautta keuhkoihin. Keuhkoputket, joiden sisemmässä seinämässä on sileää lihasta, jakautuvat yhä ohuemmiksi haaroiksi ja päätyvät keuhkorakkuloihin. Rintakehän ja pallean liikkeiden aiheuttamat rintaontelon painevaihtelut yhdessä rintakehän seinämien, kylkirustojen ja keuhkojen kimmoisuuden kanssa mahdollistavat pallean liikkeet ja siten hengitystapahtuman, jonka lopputuloksena on kaasujen vaihto keuhkorakkuloissa. Hengittäminen nenän kautta on elimistön kannalta edullisempi tapa verrattuna suuhengitykseen, mikäli ei tarvita suurta määrää happea, kuten raskaan fyysisen ponnistuksen yhteydessä. Suun kautta hengitettäessä ilmaa saa nopeasti ja helposti. Se voi olla ainoa mahdollisuus saada ilmaa, jos nenässä on anatomisia esteitä tai tukkoisuutta allergioista tai infektioista johtuen. Suun kautta hengittäminen on yleistä myös silloin, jos ihminen on hätääntynyt ja ahdistunut. Mielen ja hengityksen välinen yhteys näkyy siten jo hengityssyklin alkuvaiheessa. Limakalvon runsaiden värekarvojen avulla nenä lämmittää, kostuttaa ja suodattaa ilmaa virusten, bakteerien ja pienhiukkasten hiukkasten suhteen paremmin kuin suuontelo. Nenähengitys edistää keuhkojen kimmoisuutta ja auttaa keuhkorakkuloita pysymään avoinna. Sisäänhengitettävä ilmamäärä pysyy nenän kautta hengitettäessä paremmin hallinnassa, mikä osaltaan pienentää riskiä ylihengittämiseen. Nenän kautta hengittäminen aktivoi myös pallean toimintaa. Hengitys koostuu useista vaiheista, vaikkakin kokemuksena tasapainoinen hengitys on jatkuvaa ja virtaavaa. Näitä vaiheita ovat sisään- ja uloshengitys eli keuhkojen tuuletus, kaasujen vaihto veren ja keuhkorakkuloiden välillä, kaasujen kuljettaminen veressä sekä kaasujen vaihto veren ja kudosten välillä. Hengitystä on myös kaasujen vaihto solutasolla eli soluhengitys Sisäänhengitys Pallealihaksella on keskeinen asema tasapainoisessa hengityksessä. Normaali, rauhallinen sisäänhengitys alkaa pallean supistumisella. Palleasta hengitysliike leviää aaltomaisesti sekä alaspäin lantion suuntaan että ylöspäin rintakehään. Selkärangassa tapahtuu pieni rullaava liike, lanneranka kallistuu hieman eteenpäin (lordoosi), kau- 17

16 larangan ja rintarangan välinen liitoskohta tasoittuu. Rangan liikkeet hengittämisen aikana ovat pieniä, vain hyvin tarkkaavainen havainnoitsija voi ne huomata. Pallea on kupolinmuotoinen lihas rintakehän ja vatsan välissä. Palleassa on aukko alaonttolaskimolle, aortalle ja ruokatorvelle. Koko rintakehä, kylkiluut, kylkirustot, miekkalisäkkeen alue, sekä selkänikamat toimivat kiinnityskohtina pallealle. Lisäksi suuret vatsa-, selkä- ja lannelihakset kiinnittyvät limittäin palleaan ja toimivat sen kanssa yhteistyössä. Pallea osallistuu myös asennon ylläpitoon. Pallean toiminnalla on siten vaikutuksia laajalti elimistöön. Pallea saa hermotuksensa palleahermon ja kylkivälihermojen välityksellä. Sen liikkeitä on kuitenkin vaikeampi itse tunnistaa kuin muiden tahdonalaisten lihasten toimintaa. Tämän vuoksi siihen on hankala vaikuttaa suoraan tietoisesti. Optimaalisen palleahengityksen oppiminen tapahtuu parhaiten epäsuorasti. Psykofyysisessä hengitysterapiassa erilaisia hengitysharjoituksia tehdessä käytetään apuna mielikuvia, liikettä tai ääntä (ks. harjoitukset luvussa 6). Ilma tulee keuhkoihin imuvaikutuksen avulla. Imuvaikutus syntyy, kun pallea supistuessaan vetäytyy alaspäin, jolloin rintaontelo laajenee pituussuunnassa alaspäin vatsaonteloon työntäen vatsanpeitteitä ulospäin ja eteenpäin. Tätä pallean alaspäin tapahtuvaa liikettä auttavat mielikuvat vatsan pohjalle hengittämisestä. Seuraavaksi ulommat kylkivälilihakset supistuvat ja nostavat kylkiluita, jolloin rintakehä laajenee alaosastaan sivusuuntaan. Mukana ovat vähäisessä määrin myös varsinaisesti apuhengityslihaksina toimivat kylkiluun kannattajalihakset ja kylkiluiden kohottajat Uloshengitys Uloshengitys lepotilassa ja kevyessä liikkeessä tapahtuu passiivisesti, kun pallea ja muut sisäänhengityksessä mukana olleet lihakset rentoutuvat ja palaavat alkuperäiseen asentoonsa. Rangan liikkeet ovat päinvastaisia kuin sisäänhengitettäessä. Kylkirustojen ja keuhkojen kimmoisuus avustavat tapahtumaa. Rintaontelo ja keuhkot pienenevät ja ilmanpaine keuhkorakkuloissa nousee korkeammaksi kuin ulkoilman paine. Ilmaa virtaa keuhkoista ulospäin. Rauhallisessa olotilassa uloshengitysvaihe on pitempi kuin sisäänhengitysvaihe Hengitystauot Rauhallinen hengittäminen taukoineen auttaa ilman menemistä perille keuhkojen alimpiin osiin ja alveolien (keuhkorakkuloiden) sisään sekä vastaavasti helpottaa hiilidioksidipitoisen ilman poistumista. Normaalissa hengityksessä sisäänhengityksen jälkeen seuraa lyhyt tauko. Jos on tarve eri syistä pidättää hengitystä, tämä tauko voi pidentyä. Joissakin hengitysterapiamenetelmissä pyritään pidentämään sisäänhengityksen jälkeistä taukoa hyperventilaation hallitsemiseksi. Kuvaamassamme menetel- 18

Hellitä ja hengitä 18.11.2015. Ensihenkäys. Tasapainoinen ja epätasapainoinen. Hengitys itsesäätelyn työvälineenä

Hellitä ja hengitä 18.11.2015. Ensihenkäys. Tasapainoinen ja epätasapainoinen. Hengitys itsesäätelyn työvälineenä Ensihenkäys Hellitä ja hengitä Minna Martin psykologi, psykoterapeutti VET 9.11.2015 Hengitys itsesäätelyn työvälineenä Tasapainoinen ja epätasapainoinen Aliviriäminen: Voimavarojen puute Väsymys Uupumus

Lisätiedot

Hengitys työvälineenä. Minna Martin psykologi, psykoterapeutti

Hengitys työvälineenä. Minna Martin psykologi, psykoterapeutti Hengitys työvälineenä Minna Martin psykologi, psykoterapeutti Psykofyysisen hengitysterapian taustaa Maila Seppä & Päivi Lehtinen & Minna Martin Hengityskoulu ~ Psykofyysinen hengitysterapia Somaattisesti

Lisätiedot

Hengitys työvälineenä. 1/2013 Minna Martin fysioterapeutti, psykologi, psykoterapeutti

Hengitys työvälineenä. 1/2013 Minna Martin fysioterapeutti, psykologi, psykoterapeutti Hengitys työvälineenä 1/2013 Minna Martin fysioterapeutti, psykologi, psykoterapeutti Psykofyysisen hengitysterapian taustaa Kehittäjät: Maila Seppä & Päivi Lehtinen & Minna Martin Hengityskoulu ~ Psykofyysinen

Lisätiedot

Synnytykseen liittyvä kipu ei lääkkeellinen hoito

Synnytykseen liittyvä kipu ei lääkkeellinen hoito Synnytykseen liittyvä kipu ei lääkkeellinen hoito Pia Laitio, kätilö, Tyks, sype-poliklinikka, rentoutusvalmennukset, Kätilön kammari / synnytyspelon hoito Naisen Kipu 13.3 2014. Kokonaiskivun muodostuminen

Lisätiedot

Sisällys. Lukijalle... 11

Sisällys. Lukijalle... 11 Sisällys Lukijalle... 11 Jännitys vaarallinen vihollinen vai kesytettävissä oleva kumppani? Kun jännittää...16 Päiväkodissa...16 Eskarissa...18 Koulun alkaessa... 20 Koulussa...21 Nuoruusiässä... 23 Mitä

Lisätiedot

Minna Martin psykologi, psykoterapeutti VET. Hengitys työvälineenä

Minna Martin psykologi, psykoterapeutti VET. Hengitys työvälineenä Minna Martin psykologi, psykoterapeutti VET Hengitys työvälineenä Hengitys itsesäätelyn työvälineenä Aliviriäminen Yliviriäminen Yliviriämisen kanssa kamppailevat Ahdistuneisuushäiriöistä kärsivät Stressaantuneet

Lisätiedot

Mitä rentoutuminen on?

Mitä rentoutuminen on? Rentoutuminen Fysioterapeutti Miikka Pesola Paavo Nurmi -keskus Mitä rentoutuminen on? Elimistön toiminnan ja mielen rauhoittamista - harjoitteilla Mielen ja kehon vapauttamista häiritsevistä tekijöistä

Lisätiedot

Tunnetta ja älyä työpaikalle

Tunnetta ja älyä työpaikalle Tunnetta ja älyä työpaikalle Ota mukava asento, hengitä rauhallisesti keuhkot täyteen, tunne kuinka ilma virtaa sisään ja ulos. Sulje silmäsi ja mietiskele näitä tieteellisesti todistettuja faktoja: Mindfulness

Lisätiedot

Mindfulness - tietoisuustaidot. 17.11.2012 Taina Pahkala

Mindfulness - tietoisuustaidot. 17.11.2012 Taina Pahkala Mindfulness - tietoisuustaidot 17.11.2012 Taina Pahkala Mindfulness- tietoisuustaito Mindfulness on mielen taito, jonka voi oppia harjoittelemalla ja aktiivisesti havainnoimalla. Kyse on tietoisesta hyväksyvästä

Lisätiedot

1.Ampujan fyysinen valmennus. 2. Ampujan psyykkinen valmennus. 3. Valmennuksen suunnittelu

1.Ampujan fyysinen valmennus. 2. Ampujan psyykkinen valmennus. 3. Valmennuksen suunnittelu 1.Ampujan fyysinen valmennus 2. Ampujan psyykkinen valmennus 3. Valmennuksen suunnittelu Ampujan fyysinen harjoittelu Kysymys: Miksi ampujan täytyy olla fyysisesti hyvässä kunnossa? *kestääkseen lajiharjoittelua

Lisätiedot

Hengitys työvälineenä hoitotyössä ja auttamisammateissa

Hengitys työvälineenä hoitotyössä ja auttamisammateissa Hengitys työvälineenä hoitotyössä ja auttamisammateissa Psykofyysisen hengitysterapian taustaa Psykofyysisen hengitysterapian ajattelutavat ja menetelmät ovat kehittyneet liikuntaterapeutti Maila Sepän

Lisätiedot

Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa

Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa Marja Saarenheimo FT, psykologi, psykoterapeutti Vanhustyön keskusliitto/ Terapiahuone MielenTila Kognitiivinen psykoterapia (CBT) Aaron Beck

Lisätiedot

29.10.2013. Minna Martin. Psykofyysinen hengitysterapia

29.10.2013. Minna Martin. Psykofyysinen hengitysterapia Hengityksen säätely unettomuuden hoidossa Minna Martin psykologi, psykoterapeutti 28.10.2013 Minna Martin Fysioterapeutti 1988, 1992 Psykologi 2002 Hengityskouluohjaaja 2002, -kouluttaja 2009 Tietoisuustaito

Lisätiedot

Sisällys. Ennakkolukemista koulutukseen tulevalle 7. Johdanto... 7. Esittäytyminen ryhmässä... 11. Verkko-opiskelu ja välitehtävät...

Sisällys. Ennakkolukemista koulutukseen tulevalle 7. Johdanto... 7. Esittäytyminen ryhmässä... 11. Verkko-opiskelu ja välitehtävät... Sisällys Ennakkolukemista koulutukseen tulevalle 7 Johdanto... 7 Esittäytyminen ryhmässä... 11 Verkko-opiskelu ja välitehtävät... 12 Muutostyö hengityskoulussa ja koulutuksessa... 13 Runo: Hengitän, ja

Lisätiedot

TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA KEVÄT 2015

TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA KEVÄT 2015 TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA ULLA PIIRONEN-MALMI METROPOLIA KEVÄT 2015 KIELELLINEN SAMAUTTAMINEN IHMISELLÄ ON SOSIAALISISSA TILANTEISSA MUUNTUMISEN TARVE HÄN HALUAA MUOKATA JA SOVITTAA OMAA

Lisätiedot

Fellmannian kulma 5.10.2013 Virpi Koskela LUT/Lahti School of Innovation

Fellmannian kulma 5.10.2013 Virpi Koskela LUT/Lahti School of Innovation Fellmannian kulma 5.10.2013 Virpi Koskela LUT/Lahti School of Innovation Jokaisessa uudessa kohtaamisessa kannamme mukanamme kehoissamme kaikkien edellisten kohtaamisten historiaa. Jako kahteen! - Ruumis

Lisätiedot

Kuntouttava työote heräämöhoidossa. OYS Kesle, Aneva/Heräämö Hilkka Seppälä, Pirkko Rissanen

Kuntouttava työote heräämöhoidossa. OYS Kesle, Aneva/Heräämö Hilkka Seppälä, Pirkko Rissanen Kuntouttava työote heräämöhoidossa Hilkka Seppälä, Pirkko Rissanen Vuodelevon vaikutukset potilaalle Vuodelepo ja liikkumattomuus ovat epäfysiologista ja vaikuttavat merkittävästi ihmisen psyykkiseen ja

Lisätiedot

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 LUOMINEN 1) Raamattu kertoo kaiken olevaisen synnystä yksinkertaisen (entisajan) maailmankuvan puitteissa. 2) Raamatun

Lisätiedot

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012 Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo UUPUMUS /MASENNUS/AHDISTUS SYNNYTYKSEN JÄLKEEN n. 10% synnyttäjistä alkaa ensimmäisen vuoden kuluessa synnytyksestä tai ulottuu raskauden

Lisätiedot

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi ESIINTYMINEN Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi Jännitys hyvä renki huono isäntä Kumpi kuvaa sinua? Jännitys auttaa minua. Jännitys lamaannuttaa ja vaikeuttaa esillä oloani. Jännitys

Lisätiedot

KEPPIJUMPAN PERUSLIIKKEITÄ "Keppijumpan isän" Juhani Salakan ohjeita oikeisiin liikesuorituksiin. Perusohje: Aluksi suurin huomio oikeaan suoritustekniikkaan (opetellaan ensin "uimaan" ja mennään vasta

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Kenttäpäällikön liikuntavinkki HELMIKUUSSA PILATEKSELLA VAHVA KESKUSTA

Kenttäpäällikön liikuntavinkki HELMIKUUSSA PILATEKSELLA VAHVA KESKUSTA Kenttäpäällikön liikuntavinkki HELMIKUUSSA PILATEKSELLA VAHVA KESKUSTA Helmikuussa hiihto- ja ulkoilukelit ovat parhaimmillaan ja lunta riittää koko Suomessa. Innokkaat ulkoilijat täyttävät hiihtokeskukset

Lisätiedot

13. Hengitys II. Keuhkotuuletus, hapen ja hiilidioksidin kulku, hengityksen säätely, hengityksen häiriöitä, happiradikaalit

13. Hengitys II. Keuhkotuuletus, hapen ja hiilidioksidin kulku, hengityksen säätely, hengityksen häiriöitä, happiradikaalit Helena Hohtari Pitkäkurssi I 13. Hengitys II Keuhkotuuletus, hapen ja hiilidioksidin kulku, hengityksen säätely, hengityksen häiriöitä, happiradikaalit Keuhkotuuletus l. ventilaatio Ilman siirtyminen keuhkoihin

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa. Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala

Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa. Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala 1 Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala 2 Ihminen on sosiaalisen verkostoon uppoutunut psykobiologinen

Lisätiedot

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014 Tavoitteet Saada perustiedot kognitiivisesta psykoterapiasta Kokeilla kognitiivisen psykoterapian menetelmiä,

Lisätiedot

HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS

HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS Sisällysluettelo: 1. Vanhemmuus 2. Odotus ja synnytys 3. Vauva 0-2kk 4. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva 2kk 5. Vauva 2-6kk 6. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva

Lisätiedot

Hengitystiet imetään, kun

Hengitystiet imetään, kun POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- TOIMINTAOHJE 1 (5) HENGITYSTEIDEN IMEMINEN JA SUUN HOITO VUODEOSASTOILLA (aikuispotilaat) Hengitysvajauksesta kärsivän potilaan yskiminen on vaikeutunut ja limaa kertyy hengitysteihin.

Lisätiedot

LIHASHUOLTO URHEILIJAN OMAT TOIMENPITEET: - tasapainoinen elämänrytmi. Ø päiväjärjestys uni / valvominen, ruokailuajat

LIHASHUOLTO URHEILIJAN OMAT TOIMENPITEET: - tasapainoinen elämänrytmi. Ø päiväjärjestys uni / valvominen, ruokailuajat LIHASHUOLTO Lihashuolto tarkoittaa joukkoa toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on valmistaa urheilijaa suoritukseen ja edistää palautumista harjoituksesta tai kilpailusta. Palautumisella tarkoitetaan fyysisen

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

MIKÄ ON TUNNE? Tunne on spontaani reaktio, jonka synnyttää tietyn asian, henkilön tai paikan ajatteleminen tai kohtaaminen.

MIKÄ ON TUNNE? Tunne on spontaani reaktio, jonka synnyttää tietyn asian, henkilön tai paikan ajatteleminen tai kohtaaminen. Tunteet SISÄLTÖ Mikä on tunne? Tunteet parisuhteessa Mistä tunne syntyy? Tunnetaakat menneisyydestä Neljä tunnetaitoa 1. Tunnistaminen 2. Nimeäminen 3. Ilmaiseminen 4. Vastaanottaminen MIKÄ ON TUNNE?

Lisätiedot

HANKI KESTÄVÄ KESKIVARTALO SELKÄSI TUEKSI!

HANKI KESTÄVÄ KESKIVARTALO SELKÄSI TUEKSI! Miesten jumppaopas HANKI KESTÄVÄ KESKIVARTALO SELKÄSI TUEKSI! TÄSMÄLIIKUNTAA KESKIVARTALOON 2-3 kertaa viikossa 15 min. päivässä HARJOITTELE KEHOLLESI HYVÄ PERUSTA rankasi pysyy hyvässä ryhdissä ja löydät

Lisätiedot

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei.

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei. Uskonto (UE) Uskonnon opetukseen kaikille yhteiset aihekokonaisuudet sisältyvät seuraavasti. Opetuksessa annetaan valmiuksia osallistua seurakuntien ja muiden uskonnollisten yhteisöjen toimintaan. Opetuksessa

Lisätiedot

PSYKOFYYSINEN HENGITYSTE- RAPIA OSANA FYSIOTERAPEUTIN TOIMENKUVAA AIKUISPSYKIAT- RIAN POLIKLINIKALLA

PSYKOFYYSINEN HENGITYSTE- RAPIA OSANA FYSIOTERAPEUTIN TOIMENKUVAA AIKUISPSYKIAT- RIAN POLIKLINIKALLA PSYKOFYYSINEN HENGITYSTE- RAPIA OSANA FYSIOTERAPEUTIN TOIMENKUVAA AIKUISPSYKIAT- RIAN POLIKLINIKALLA Miia Korhonen Kehittämistehtävä Joulukuu 2013 Psykofyysisen fysioterapian erikoistumisopinnot TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

Leikkauksen jälkeinen kuntoutuminen Fysioterapeutti Miia Pöntinen 26.9.2014

Leikkauksen jälkeinen kuntoutuminen Fysioterapeutti Miia Pöntinen 26.9.2014 Leikkauksen jälkeinen kuntoutuminen Fysioterapeutti Miia Pöntinen 26.9.2014 } Muutokset viimeisen 10 vuoden aikana fysioterapia keskittynyt päiväkirurgiassa enemmän ortopedisiin toimenpiteisiin } Leikkausmäärien

Lisätiedot

Miksi fysioterapiaa tarvitaan päihdehoidossa?

Miksi fysioterapiaa tarvitaan päihdehoidossa? Miksi fysioterapiaa tarvitaan päihdehoidossa? Fysioterapialla voidaan lievittää potilaan vieroitusoireita ( lihas- ja nivelkivut, jännitys, paleleminen, kuumotus, unettomuus ). Potilaan käsitys omasta

Lisätiedot

Näkökulmia kulmia palautumisesta

Näkökulmia kulmia palautumisesta Näkökulmia kulmia palautumisesta Palaudu ja kehity -iltaseminaari 04.05.2010 Juha Koskela ft, TtYO, yu-valmentaja Näkökulmia kulmia palautumisesta Harjoittelun jaksotus ja palautuminen Liikeketju väsymistä

Lisätiedot

MAGIC BACK SUPPORT. Lue tämä ohjekirja läpi huolellisesti ennen käyttöä. Ohjekirjassa on tärkeää tietoa käytöstä ja rajoituksista.

MAGIC BACK SUPPORT. Lue tämä ohjekirja läpi huolellisesti ennen käyttöä. Ohjekirjassa on tärkeää tietoa käytöstä ja rajoituksista. MAGIC BACK SUPPORT MAGIC BACK SUPPORT ( MBS ) koti kiropraktikko on erittäin tehokas ja monipuolinen selkärangan hoitoon suunniteltu apuväline. MBS kulkee mukanasi matkoilla, harjoituskentällä, kesämökillä,

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

Liikuntakoneiston huolto

Liikuntakoneiston huolto Liikuntakoneiston huolto Lihakset kaipaavat vahvistamisen lisäksi myös huoltoa. Huolla liikuntakoneistoasi säännöllisin venytyksin ja liikkuvuusharjoituksin. Sisällytä huoltoa jokaiseen harjoitukseesi

Lisätiedot

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

Aivokuntoluento. Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy

Aivokuntoluento. Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy Aivokuntoluento Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy Itsensä johtaminen muutostilanteessa aivojen näkökulmasta Tieturi / Ruoholahti 23.1.2013 1. Aivot muutostilassa 2. Päätöksenteko, tunteet työelämässä

Lisätiedot

VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013

VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013 VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013 SISÄLTÖÄ Yleistä valmistautumisesta kilpailuihin Paineensieto Ihannesuorituksesta Muutama sana loukkaantumisista ja epäonnistumisesta

Lisätiedot

Persoonallisuushäiriöt. Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011

Persoonallisuushäiriöt. Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011 Persoonallisuushäiriöt Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011 Mitä tarkoittaa persoonallisuus? Persoonallisuushäiriödiagnoosi Millä mielellä otan tiedon vastaan? Millä mielellä lähden tarjottuun hoitoon? Määritelmä

Lisätiedot

3. Kehittävä venyttely: Kehittävällä venyttelyllä kehitetään lihasten liikkuvuutta, joilla on suoria vaikutuksia mm.

3. Kehittävä venyttely: Kehittävällä venyttelyllä kehitetään lihasten liikkuvuutta, joilla on suoria vaikutuksia mm. Liikkuvuuden kehittäminen Venyttelyn merkitys koripalloilijalle voidaan jakaa karkeasti kolmeen osaan: Valmistava venyttely: suoritetaan ennen harjoitusta tai peliä! Valmistavassa venyttelyssä avataan

Lisätiedot

Ryhmätoiminta opiskeluterveydenhuollossa

Ryhmätoiminta opiskeluterveydenhuollossa Ryhmätoiminta opiskeluterveydenhuollossa 5.6.2013 Minna Martin, psykologi YTHS OPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ Miksi ryhmiä? Resurssit: ryhmätoiminta on kustannustehokasta. Voi tuottaa yksilöhoidon tarvetta

Lisätiedot

Hengitä ja hengästy. Hengitysliiton tarkoituksena on edistää hengitysterveyttä ja hengityssairaan hyvää elämää.

Hengitä ja hengästy. Hengitysliiton tarkoituksena on edistää hengitysterveyttä ja hengityssairaan hyvää elämää. Hengitä ja hengästy Hengitysliiton tarkoituksena on edistää hengitysterveyttä ja hengityssairaan hyvää elämää. Hengitä ja hengästy! Hengittäminen on itsestäänselvyys, automaattinen toiminto. Vuorokaudessa

Lisätiedot

RATSASTAJAN VENYTTELYOHJEET. Riikka Kärsämä & Jonna Haataja Fysioterapian koulutusohjelma / OAMK Elokuu 2013

RATSASTAJAN VENYTTELYOHJEET. Riikka Kärsämä & Jonna Haataja Fysioterapian koulutusohjelma / OAMK Elokuu 2013 RATSASTAJAN VENYTTELYOHJEET Riikka Kärsämä & Jonna Haataja Fysioterapian koulutusohjelma / OAMK Elokuu 2013 MITEN VENYTELLÄ? MIKSI VENYTELLÄ? Ennen liikuntasuoritusta/ alkulämmittelyn jälkeen Lyhytkestoiset

Lisätiedot

Traumatisoituneen nuoren hoito -tapausesimerkkejä. Tuija Turunen, psykologi, psykoterapeutti Nuorisopsykiatrian päivät, Helsinki 4.4.

Traumatisoituneen nuoren hoito -tapausesimerkkejä. Tuija Turunen, psykologi, psykoterapeutti Nuorisopsykiatrian päivät, Helsinki 4.4. Traumatisoituneen nuoren hoito -tapausesimerkkejä Tuija Turunen, psykologi, psykoterapeutti Nuorisopsykiatrian päivät, Helsinki 4.4.2014 Traumatisoituneen nuoren kohtaaminen ja hoito on aina ainutlaatuista

Lisätiedot

Esiintyminen. N-piirin JOVA-koulutus 2010

Esiintyminen. N-piirin JOVA-koulutus 2010 Esiintyminen N-piirin JOVA-koulutus 2010 Klubikokous Esiinnyt klubisi kokouksessa Kuulijoita 10-50 Sinulla on aikaa 3-5 minuuttia Ei videotykkiä Esityksesi kokouksen lopulla Innostat klubiasi uuteen tapahtumaan

Lisätiedot

LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNLIEVITYSMETELMÄT

LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNLIEVITYSMETELMÄT LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNLIEVITYSMETELMÄT JOHDANTO Onneksi olkoon! Olette saamassa perheenlisäystä. Odotusaika on monien mielestä elämän onnellisinta aikaa. Raskauden edetessä on kuitenkin luonnollista, että

Lisätiedot

KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen

KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen 0 Hyvät tulevat vanhemmat, Raskaus ja vanhemmaksi tulo on yksi merkittävimpiä elämän siirtymävaiheita. Tulevan uuden roolin omaksuminen on molemmilla vanhemmilla

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

VENYTTELYOHJE B-juniorit

VENYTTELYOHJE B-juniorit VENYTTELYOHJE B-juniorit Venyttelyn perusteet: Toisin kuin yleensä uskotaan, lihasta voidaan venyttää myös ennen tai jälkeen raskaan suorituksen. Venyttelyn ja lihaksen venyttämisen kesto riippuu siitä,

Lisätiedot

Kehollisuus - kosketusta läsnäoloon erilaisissa arjen tilanteissa

Kehollisuus - kosketusta läsnäoloon erilaisissa arjen tilanteissa Kehollisuus - kosketusta läsnäoloon erilaisissa arjen tilanteissa Toimintaterapeuttiliiton valtakunnalliset koulutuspäivät 8.9.2015 Workhopin teoriapohja toimintaterapeutti Susanna Norppa ja emba, vastaava

Lisätiedot

Psykologi Kirsi Salonen. Luontokokemuksen. Psykologipalvelut Hyvän MielenTila www.psykologihyvanmielentila.fi

Psykologi Kirsi Salonen. Luontokokemuksen. Psykologipalvelut Hyvän MielenTila www.psykologihyvanmielentila.fi Psykologi Kirsi Salonen Luontokokemuksen pinnan alla Psykologipalvelut Hyvän MielenTila www.psykologihyvanmielentila.fi Eko- ja ympäristöpsykologi Psykologipalvelut Hyvän MielenTila PsM, laillistettu psykologi,

Lisätiedot

Hengitä ja hengästy. Hengitysliiton tarkoituksena on edistää hengitysterveyttä ja hengityssairaan hyvää elämää.

Hengitä ja hengästy. Hengitysliiton tarkoituksena on edistää hengitysterveyttä ja hengityssairaan hyvää elämää. Hengitä ja hengästy Hengitysliiton tarkoituksena on edistää hengitysterveyttä ja hengityssairaan hyvää elämää. Hengitä ja hengästy! Hengityskaasujen vaihto: Keuhkotuuletuksessa ilma siirtyy ulkoilmasta

Lisätiedot

AIVOJUMPPA BRAIN GYM. 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu

AIVOJUMPPA BRAIN GYM. 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu AIVOJUMPPA BRAIN GYM 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu Mitä aivojumppa on? Menetelmän on kehittänyt kalifornialainen kasvatustieteiden tohtori P.E.Dennison yhdessä vaimonsa Gail

Lisätiedot

Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen

Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Maarit Engberg vt. Perhekonsultti 16.03.2015 Tampere Esityksen rakenne: 1) Ensi kieli ja kehittyvä minuus 2) Kuulon merkitys ja huomioiminen arjessa 3) Tukea

Lisätiedot

VARHAINEN VUOROVAIKUTUS. KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen

VARHAINEN VUOROVAIKUTUS. KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen VARHAINEN VUOROVAIKUTUS KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen Varhainen vuorovaikutus on jatkumo, joka alkaa jo raskausaikana ja

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Tampere 17. 02, 2014 Kati And

Tampere 17. 02, 2014 Kati And Tampere 17. 02, 2014 Kati And 1 vie ihmiseltä kaiken opitun; kaikki tiedot ja taidot katoavat ajan myötä jäljelle jäävät vain tunteet, johon toiminta pohjautuu Dementiassa menetetään yhteinen, jaettu maailma

Lisätiedot

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten

Lisätiedot

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VARHAISESTA TUESTA 28.9.2011 1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti ja theraplay-terapeutti kehittämispäällikkö, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto KEHITYKSEN

Lisätiedot

SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA

SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA ELÄMÄN PUOLELLA KUOLEMAAN SAATTAMINEN Mistä saattohoito onkaan kotoisin? Miten se on löytänyt tiensä myös tänne Suomeen ja onko se polku ollut mutkaton? Terhokoti on perustettu

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä 29.1.2015. www.ttl.fi. E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 1

Hyvinvointia työstä 29.1.2015. www.ttl.fi. E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 1 Hyvinvointia työstä 29.1.2015 E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 1 Olkapään jännevaivojen kuntoutus Esa-Pekka Takala, ylilääkäri, Dos. E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 29.1.2015 2

Lisätiedot

MINDFULNESS TIETOISEN, HYVÄKSYVÄN LÄSNÄOLON TAITO JAKSAMISEN TUKENA

MINDFULNESS TIETOISEN, HYVÄKSYVÄN LÄSNÄOLON TAITO JAKSAMISEN TUKENA MINDFULNESS TIETOISEN, HYVÄKSYVÄN LÄSNÄOLON TAITO JAKSAMISEN TUKENA Teea Ekola, Ilon Kopse Mindfulness- tunnetaitovalmentaja MITÄ ON MINDFULNESS? Ei mitään ihmeellistä Valinta pysähtyä olemaan tietoinen

Lisätiedot

Perhevalmennus. Fysioterapian osuus

Perhevalmennus. Fysioterapian osuus Perhevalmennus Fysioterapian osuus Liikunta on tärkeää raskauden aikana Liikunta on osa synnytykseen valmentautumista Hyvä kunto auttaa jaksamaan paremmin raskauden aikana, synnytyksessä sekä synnytyksestä

Lisätiedot

VALMENTAJA 2 AMPUMAHIIHDON LIHASHUOLTO. Markus Suontakanen

VALMENTAJA 2 AMPUMAHIIHDON LIHASHUOLTO. Markus Suontakanen VALMENTAJA 2 AMPUMAHIIHDON LIHASHUOLTO Markus Suontakanen LIHASHUOLTO Markus Suontakanen Sisältö Määritelmä Tavoitteet Lihastasapaino venyttely Hieronta Fysikaaliset hoidot Lihashuollon määritelmä Urhelijan

Lisätiedot

Normaaleja reaktioita epänormaaliin tilanteeseen

Normaaleja reaktioita epänormaaliin tilanteeseen Normaaleja reaktioita epänormaaliin tilanteeseen Uhkakuvista tilannehallintaan Psykologinen näkökulmia Jaakko Kauppila psykologi, yliopettaja Polamk Normaaleja reaktioita epänormaaliin tilanteeseen Jaakko

Lisätiedot

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN

Lisätiedot

RENTOUTUMINEN. Työkaluja ryhmänohjaajille. Pauliina Rantanen kuntoutuksen ohjaajaopiskelija (AMK) harjoittelija Versova-hanke 2010

RENTOUTUMINEN. Työkaluja ryhmänohjaajille. Pauliina Rantanen kuntoutuksen ohjaajaopiskelija (AMK) harjoittelija Versova-hanke 2010 RENTOUTUMINEN Työkaluja ryhmänohjaajille Pauliina Rantanen kuntoutuksen ohjaajaopiskelija (AMK) harjoittelija Versova-hanke 2010 SISÄLTÖ 2 1 Oppaan käyttäjälle... 3 2 Mitä rentoutuminen on?... 4 3 HARJOITUS

Lisätiedot

Green Care-seminaari 8.9. Ihminen on luontoa. Luonnon hyvinvointivaikutukset. Psykologi Kirsi Salonen

Green Care-seminaari 8.9. Ihminen on luontoa. Luonnon hyvinvointivaikutukset. Psykologi Kirsi Salonen Green Care-seminaari 8.9. Ihminen on luontoa. Luonnon hyvinvointivaikutukset. Psykologi Kirsi Salonen Luonto psykologin työssä Luonto on kumppani (työkaveri) ei pelkästään apuväline, lisuke tai hyödyke

Lisätiedot

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Yhdessä tekemisen hyödyt Perustehtävän laadukas toteutuminen Toimijoiden hyvinvointi Toimijoiden hyvinvoinnin vaikutus

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Lapsinäkökulmasta lapsen näkökulmaan kuulemaan asettuminen on taitolaji

Lapsinäkökulmasta lapsen näkökulmaan kuulemaan asettuminen on taitolaji Lapsinäkökulmasta lapsen näkökulmaan kuulemaan asettuminen on taitolaji Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, VET lasten psykoterapeutti kehittämispäällikkö; lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö 31.5.2011

Lisätiedot

Olkapään sairauksien kuntoutus

Olkapään sairauksien kuntoutus Hyvinvointia työstä Olkapään sairauksien kuntoutus Esa-Pekka Takala Dos., ylilääkäri 16.2.2016 Työterveyslaitos E-P Takala:Olkapään sairauksien kuntous www.ttl.fi 2 Esa-Pekka Takala Sidonnaisuudet LKT,

Lisätiedot

Lasta odottavan perheen mielenterveys

Lasta odottavan perheen mielenterveys Lasta odottavan perheen mielenterveys Valtakunnalliset neuvolapäivät 9.10.2013 Anna-Maija Martelin Raskausajan psyykkiset prosessit Vanhemmaksi kasvaminen Suhde omiin vanhempiin ja lapsuuden kokemukseen

Lisätiedot

Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta

Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta Saattohoito seminaari 27. -28.10.2015, Aholansaari, Nilsiä Hanna Hävölä TtM, sh, kouluttaja Ihmisen on hyvä syntyä syliin,

Lisätiedot

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Kurssin tarkoituksesta ja tavoitteista Kurssilla avataan ja pohditaan keskeisimpiä oppimiseen liittyviä käsitteitä

Lisätiedot

LIPO221 TENS. Riippuen siitä, kuinka säädät laitteen ja ohjelman, voit käyttää laitetta seuraaviin tarkoituksiin:

LIPO221 TENS. Riippuen siitä, kuinka säädät laitteen ja ohjelman, voit käyttää laitetta seuraaviin tarkoituksiin: LIPO221 TENS Sähköstimulaattori sisältää itse laitteen lisäksi neljä elektrodia, kaksi neljällä ulostulolla varusteltua kaapelia ja kaksi AAA paristoa. Kannettava TENS - Sähköstimulaattori on elektroninen

Lisätiedot

Luova opettaja, luova oppilas matematiikan tunneilla

Luova opettaja, luova oppilas matematiikan tunneilla Luova opettaja, luova oppilas matematiikan tunneilla ASKELEITA LUOVUUTEEN - Euroopan luovuuden ja innovoinnin teemavuoden 2009 päätösseminaari Anni Lampinen konsultoiva opettaja, Espoon Matikkamaa www.espoonmatikkamaa.fi

Lisätiedot

Liikkuvuus ja stabiliteetti. 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet

Liikkuvuus ja stabiliteetti. 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet Liikkuvuus ja stabiliteetti 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet Liikkuvuus Liikkuvuuden määrittelyä Kykyä tehdä mahdollisimman laajoja liikkeitä joko omin voimin tai jonkin ulkoisen voiman avustamana

Lisätiedot

Edistyksellinen laite, jossa yhdistyy kaksi hyvin tunnettua ja toimivaa hoitomenetelmää: LYMFATERAPIA MAGNEETTITERAPIA

Edistyksellinen laite, jossa yhdistyy kaksi hyvin tunnettua ja toimivaa hoitomenetelmää: LYMFATERAPIA MAGNEETTITERAPIA Edistyksellinen laite, jossa yhdistyy kaksi hyvin tunnettua ja toimivaa hoitomenetelmää: LYMFATERAPIA MAGNEETTITERAPIA Mikä aiheuttaa nesteen kerääntymisen Epänormaali imunestekierto aiheuttaa muutoksia

Lisätiedot

Kokemuksia opiskelijoiden uniryhmästä. Päivi Granholm, PsM Leena Koskinen, th

Kokemuksia opiskelijoiden uniryhmästä. Päivi Granholm, PsM Leena Koskinen, th Kokemuksia opiskelijoiden uniryhmästä Päivi Granholm, PsM Leena Koskinen, th KYYTIÄ UNIONGELMILLE -UNIRYHMÄ Tarkoitettu opiskelijoille, joilla nukahtamiseen tai nukkumiseen liittyviä ongelmia Lyhyt haastattelu

Lisätiedot

ALOITTELIJAN KUNTOSALIOPAS

ALOITTELIJAN KUNTOSALIOPAS ALOITTELIJAN KUNTOSALIOPAS JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu sinulle, joka haluat aloittaa kuntosaliharjoittelun. Opas sisältää tietoa, jota tarvitset harjoitellaksesi tehokkaasti, turvallisesti ja tavoitteellisesti.

Lisätiedot

Paapu- lapsen parhaaksi - hankkeen 1. foorumi

Paapu- lapsen parhaaksi - hankkeen 1. foorumi Paapu- lapsen parhaaksi - hankkeen 1. foorumi Oman työn n arviointi 22.3.2007 Kouvola Paapu-lapsen parhaaksi- hanke Toiminut Pohjois-Kymenlaakson kuntien varhaiskasvatuksen hankkeena 8/2005 alkaen Tavoitteena

Lisätiedot

NIVELLIIKKUVUUSHARJOITTEITA

NIVELLIIKKUVUUSHARJOITTEITA Frisbee vinottain vettä vasten = vastus pienempi kuin edellä. (Kuva 171) Frisbee pystysuoraan vettä vasten = kevyin vastus. (Kuva 172) Frisbeeharjoituksia Useimpia seuraavista frisbee-harjoituksista voi

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työkyvyn ja työhyvinvoinnin ylläpitäminen: mikä auttaa jaksamaan jatkuvassa muutoksessa? Erikoistutkija Marjo Wallin TTL:n määritelmä työhyvinvoinnille Työhyvinvointi tarkoittaa, että

Lisätiedot

Kuinka työntekijä voi tukea lapsen mentalisaatiokykyä? Nina Pyykkönen Erikoispsykologi, PsL Psykoterapeutti YET

Kuinka työntekijä voi tukea lapsen mentalisaatiokykyä? Nina Pyykkönen Erikoispsykologi, PsL Psykoterapeutti YET Kuinka työntekijä voi tukea lapsen mentalisaatiokykyä? Nina Pyykkönen Erikoispsykologi, PsL Psykoterapeutti YET Reflektiosta Reflektio on tärkeää kaikissa aikuisten, lasten, vanhempien ja ammatti-ihmisten

Lisätiedot

Johda omaa elämääsi! Voi hyvin työssä 2015 20.4.-23.4.2015. Paula Viljanen

Johda omaa elämääsi! Voi hyvin työssä 2015 20.4.-23.4.2015. Paula Viljanen Johda omaa elämääsi! Voi hyvin työssä 2015 20.4.-23.4.2015 Paula Viljanen Valmentaja Paula Viljanen Ekonomi LCF Life Coach Mindfulness Tunnetaitovalmentaja NLP Practitioner (NLP Master opiskelija) 10 vuoden

Lisätiedot

Teksti Kaija Vestervik Koulutettu hieroja HIEROJA 3/1998 Hieroja, huomioi asiakkaan astma hoitotilanteessa PIDÄ ASTMALÄÄKKEET KÄDEN ULOTTUVILLA

Teksti Kaija Vestervik Koulutettu hieroja HIEROJA 3/1998 Hieroja, huomioi asiakkaan astma hoitotilanteessa PIDÄ ASTMALÄÄKKEET KÄDEN ULOTTUVILLA Teksti Kaija Vestervik Koulutettu hieroja HIEROJA 3/1998 Hieroja, huomioi asiakkaan astma hoitotilanteessa PIDÄ ASTMALÄÄKKEET KÄDEN ULOTTUVILLA Astma on yleinen, pitkäaikainen sairaus ja sitä ilmenee kaikenikäisillä.

Lisätiedot

LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO

LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN Aidon kohtaamisen kautta ihmiset voivat ymmärtää toisiaan ja itseään paremmin. Kohdatuksi tullessaan ihminen saa henkäyksen kokonaisesta

Lisätiedot

PAKKO-OIREIDEN OMAHOITO HARJOITUS: MIELIKUVA-ALTISTUS. Mielikuva-altistus

PAKKO-OIREIDEN OMAHOITO HARJOITUS: MIELIKUVA-ALTISTUS. Mielikuva-altistus HARJOITUS: MIELIKUVA-ALTISTUS Tämä harjoitus sisältää kaksi osaa: pelätyn tapahtumaketjun yksityiskohtaisen kuvaamisen ja mielikuva-altistuksen. Molemmissa näissä altistus tapahtuu mielikuvien tasolla.

Lisätiedot

TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ

TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ 9.-10.10.2007 Rovaniemi TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ elämäkertatyöskentelyn mahdollisuudet lastensuojelussa Johanna Barkman Pesäpuu ry www.pesapuu.fi Elämäntarina Ihminen tarvitsee monipuolisen ja riittävän

Lisätiedot