Metsänomistajat. Korjuupalvelun koneketjuilla on riittänyt korjattavaa. Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon jäsenlehti 2/

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Metsänomistajat. Korjuupalvelun koneketjuilla on riittänyt korjattavaa. Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon jäsenlehti 2/2015 17.3."

Transkriptio

1 Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon jäsenlehti 2/ Juhani Krappe HIRVENSALMI, JOUTSA, JUVA, MIKKELI, PERTUNMAA, PUUMALA, RANTASALMI, SAVONLINNA, SULKAVA sivu 3 Uusi jäsenetu: Mobiilimetsäsuunnitelma sivu 18 Etelä-Savon metsäteillä kunnostustarvetta sivu 19 Sijoita puukauppatuloja metsän kasvatuslannoitukseen Korjuupalvelun koneketjuilla on riittänyt korjattavaa PEFC/

2 2 METSÄNHOITOYHDISTYS ETELÄ-SAVON JÄSENLEHTI Etusivun kuva Juhani Krappe mhy:n toimeksiannolla. 2. Kiinteistövero tai metsätilamaksu olisi säädetty aikoja sitten, jos metsänomistajien edustajat MTK:ssa ja metsänhoitoyhdistyksissä eivät olisi asiaa vastustaneet. Näistä maksuista ei saisi vapautusta millään perusteilla yksikään metsänomistaja. Jos metsänomistajien verotaakka kasvaisi kiinteistöverolla tai metsäteollisuuden esittämällä metsätilamaksulla, niin jäsenmaksun säästö olisi jälleen menetetty moninkertaisesti. Esimerkiksi suuren metsäteollisuusyrityksen hallituksen puheenjohtajana toimiva B. Wahlroos on esittänyt näkyvästi kiinteistöveroa maa- ja metsätalousmaalle. Wahlroosin mukaan kiinteistöverosta kertyisi 500 miljoonaa euroa verotuottoa, jos vero olisi 25 euroa hehtaarilta. Vertailun vuoksi, mhy:n jäsenmaksujen taso on arvion mukaan koko valtakunnassa tänä vuonna noin milj. euroa. Tämän tasoinen näkemys tarkoittaisi sitä, että 25 vuoden jäsenmaksut maksettaisiin verona yhdessä vuodessa. 3. Metsäpalveluita olisi vaikeampi saada ja ne olisivat kalliimpia. Metsänhoitoyhdistys ei tavoittele suurta voittoa metsäpalveluilla eikä jaa osinkoja tai korkotuottoja. Palvelut on saatavissa oman metsäasiantuntijan kautta joka kylällä. Muilla toimijoilla on erilaiset intressit. 4. Paikalliset metsurit olisi irtisanottu lähes olemattomiin. Metsänhoitoyhdistys on merkittävin paikallisten oman kylän metsurien työllistäjä. 5. Teollisuutta olisi vähemmän, koska metsien tuotto olisi heikompi. Puupohjaista bioenergiaa ja sen käyttöä ei olisi nykyisessä mittakaavassa. Edellytykset uusille investoinneille olisivat huomattavasti heikommat metsien alhaisemman hoitotason vuoksi. Taimikonhoitorästit ja harvennusrästit olisivat paljon pahemmat. 6. Hirviongelma olisi Ruotsin tasoa, eli paljon vakavampi. 7. Rajoittavia kaavoja olisi enemmän. 8. Suojelu- ja ympäristönormit olisivat tiukemmat. Vapaaehtoista metsien suojelumallia ei olisi, vaan vielä nykyistäkin enemmän pakkosuojeluohjelmia. 9. Metsälaki ei olisi metsänomistajalähtöinen vaan rajoittava ja suojelupainotteinen. 10. Puutavaranmittauksessa heikomman suoja olisi vajavaisempi 11. Metsänhoitoon kannustava tukijärjestelmä saattaisi puuttua kokonaan eikä metsävähennystä tai muita verokannusteita olisi nykyisessä laajuudessa. 12. Yksityisen omaisuuden suoja olisi heikompi ja maalla asuminen ja yrittäminen olisi tehty nykyistäkin hankalammaksi. 13. Brysselistä olisi vyörynyt suojelupainotteinen metsäsuunnitelmapakko. Viimeksi asiaa esitettiin toissa vuonna, joka torpattiin MTK:n toimesta. 14. Biopolttoaineilla olisivat kahlitsevat kestävyyskriteerit 15. Hakkuista vaadittaisiin erilliset laillisuustodistukset ja byrokratiaa olisi moninkertaisesti. 16. Metsänomistajien edunvalvontaorganisaation puuttuessa ei olisi tahoa kenen puoleen kääntyä metsänomistajien etua koskettavissa asioissa ja palveluissa. Elämä on valintoja, vaihtoehtoja on aina vähintään kaksi. Näin se on myös metsänhoitoyhdistyksen jäsenyyden ja jäsenmaksun osalla. Metsänhoitoyhdistys on toiminut metsänomistajien parhaaksi jo lähes sadan vuoden ajan ja näyttöjä onnistumista on yli sukupolvien. Olisiko kirjoituksessa mainitut asiat kuitenkin jäsenmaksun arvoisia? Edunvalvonnan lisäksi jäsenmaksua vastaan saa Puheenjohtajan katsaus Julkaisija Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo Päätoimittaja: Petri Pajunen p Toimituskunta: Tarja Heikkinen, Petra Huupponen, Tiina Salminen Sivunvalmistus SSS Oy ja painopaikka Salon Lehtitehdas 2015 Pääkirjoitus Jäsenyyden arvo on jäsenmaksun hintaa suurempi Mhy Etelä-Savon alueella keskimääräisen 33 ha metsätilan jäsenmaksu on verovähennyksen jälkeen vain 69,65 euroa. Jäsenmaksu on hinnoiteltu metsänomistajan ja edunvalvonnan näkökulmasta, jonka vuoksi laaja jäsentuote on hinnoiteltu hyvin maltillisesti. Osa voi miettiä tälläkin hetkellä mhy:n jäsenyyden merkitystä. Yritetään visioida tilannetta, jos metsänhoitoyhdistystä ei olisi. Silloin ei olisi jäsenmaksuja, mutta moni muukin asia olisi toisin. 1. Metsänhoitoyhdistys vastaa ainoa organisaationa puukaupan kilpailuttamisesta. Puukaupassa vallitsisivat villit lait ja metsänomistajille tärkeä puukaupan kilpailu puuttuisi, jonka seurauksena puun hinta laskisi. Keskimääräisen 33 ha tilan hakkuusuunnite on 230 m³ vuodessa. Jos puun hinta laskisi kilpailun puutteen vuoksi enemmän kuin 0,3 euroa/ m³, niin jäsenmaksun suuruinen säästö olisi välittömästi menetetty ja säästö kääntyisikin tappioksi. Myöskään puunostajan tukin katkontaa ei seurattaisi. 40 % alueen puukaupoista hoidetaan kilpailutuksen kautta Kevään merkkejä Metsänhoitoyhdistyslaki muuttui vuoden vaihteessa ja suurimpana muutoksena siinä metsänhoitomaksu jäi unholaan ja tilalle tuli uusi jäsenmaksu. Tätä kirjoittaessa on tiedossa, että selvästi suurin osa metsänomistajista näkee edelleen Mhy:n jäsenyyden tuomat hyödyt niin hyviksi, että jäsenyys on edelleen kannattavaa ja haluavat edelleen jatkaa jäseninä. Tottahan tuo varmasti onkin. Metsänhoitoyhdistyksen jäsenyydellä saa entistä enemmän erilaisia jäsenetuja ja monissa tapauksissa pienemmällä maksulla. Jäseneduista on tarkemmin tämän lehden sivuilla, kannattaa tutustua. Talven aikana on pompsahdellut etelä-savolaisille metsänomistajille lisää mieluisia teollisuuden investointisuunnitelmauutisia jo aiemmin julkaistujen Äänekosken biotuotetehtaan ja Varkauden aaltopahvi-, sekä Kymin sellutehtaan lisäksi. Kuopion suunnasta kajahti Finnpulp oy:n kaavailema liki Äänekosken suuruinen sellutehdasinvestointisuunnitelma. Toteutuessaan nämä kaikki investoinnit lisäisivät pääasiassa havukuitupuun käyttöä yli 10 milj. m³. Toivoa sopii näiden toteutuvan, sillä tällä hetkellä ei aina kaikista kuitupuuleimikoista ole metsänomistaja saanut edes tarjousta. Varkauteen on suunnitteilla myös puisia rakennuselementtejä valmistava tehdas. Nämä kaikki uutiset ovat jo saaneet epäilijät päivittelemään mistä kalikat näihin uusiin laitoksiin löytyy. Varmasti löytyy. Ei tällaisia suunnitelmia lähdetä toteuttamaan ilman perinpohjaista selvitystä puun riittävyydestä. Totuus on, että ei edes meillä täällä eteläisessä Savossa ole hyödynnetty puuston vuotuista kasvua täysimääräisesti, vaikka siinä valtakunnan kärkipäätä olemmekin. Puuta on siis jäänyt joka vuosi metsiin ja keskikuutiot hehtaarilla ovat nousseet pariin kymmeneen vuoteen n. 130m³ -> 150m³ / ha. Nämä suunnitellut investoinnit painottuvat suurelta osin havukuitupuuta käyttävään sellunvalmistukseen. Kun metsien puumäärä on kasvanut, on selvää, että myös järeämmän puun määrä on kasvanut. Siispä tilaa olisi myös sahaus ja sorvaus kapasiteetin lisäykselle. Sellaisia uutisia vielä kaivattaisiin. Kun eduskuntavaalit ovat lähellä, toivoisi aikanaan uusien valittujen päättäjien osaltaan myös edistävän ja helpottavan puuntuotannon edellytyksiä ja puun markkinoille tuloa. Kun metsäomistajien keski-ikä on nykyään paljon maksuttomia palveluja, kuten puunmyyntisuunnitelman, metsäkäynnit, neuvontaa, koulutusta, tiedotusta, metsäsertifioinnin ja mobiilimetsäsuunnitelman sekä yhteistyökumppanien jäsenetuja. Jäsenmaksu on edullinen vakuutusmaksu turvaamaan yksityisen metsänomistajan metsätalouden kannattavuutta ja sen harjoittamisen edellytyksiä tulevaisuudessakin. Tätä vakuutusta ei ole saatavissa yhdeltäkään muulta toimijalta. Tämä lehti on postitettu näytenumerona kaikille alueemme metsänomistajille. Petri Pajunen jo reilusti yli 60 vuotta, olisi metsätilojen siirtymistä nuoremmalle polvelle syytä kannustaa erilaisin toimin. Jo nyt korkeaa puunmyynnin verotusta kiristämällä ja erilaisilla metsätila- ja kiinteistöveromaksuilla ei varmasti kannusteta tähän. Näiden vaikutus olisi juuri päinvastainen ja edistäisi ennemminkin tilojen pirstoutumista ja passivoisi metsänomistajia. Lisääntyvä puun käyttö tulee vaatimaan myös tiestöltä entistä enemmän ja niiden kuntoon olisi syytä panostaa. Nähtäväksi jää myös jatkuuko Suomessa kivihiilen poltto entisessä määrin, vai löytyykö malli, jolla saataisiin kotimaisen uusiutuvan metsäenergian käyttöä lisättyä. Kannattaa kuunnella ehdokkaiden kantoja asiaan ja äänestää sen mukaan. Ilmassa on kevään tuntua jo, kevään tuntua on myös metsätaloudessa näiden investointisuunnitelmien myötä. Maailmanlopun alasta on jälleen kerran tulossa talouden veturi, joka auttaa lamasta kontallaan olevan Suomi-neidon taas jaloilleen. Metsiä kannattaa siis hoitaa jatkossakin ja jos tarvitset tukea metsääsi liittyvissä asioissa, Mhy:n oma metsäasiantuntijasi on valmiina palvelemaan. Juha-Pekka Hannikainen Pj, Mhy Etelä-Savo

3 3 Uudistuva Kemera-laki yksinkertaistaa metsätalouden tukijärjestelmää Sovi kesän taimikonhoidot metsäasiantuntijasi kanssa nyt Kestävän metsätalouden rahoituslain (Kemera) uudistuksen tavoitteena oli luoda metsätalouden tukijärjestelmästä kannustavampi ja tehokkaampi sekä vähentää byrokratiaa ja ylipäänsä yksinkertaistaa järjestelmää. Uusi laki vastaa kohtuullisen hyvin näihin tavoitteisiin. Miinuspuolelle jää se, että uudet EU:n määrittelemät valtiontuen suuntaviivat tuovat hieman lisäbyrokratiaa, sillä rahoituksen hakeminen jälkikäteen ei ole enää tulevaisuudessa mahdollista. Uusi laki edellyttää ennakkohakemusta kaikilta työlajeilta, myös nuoren metsän hoidolta ja juurikäävän torjunnalta. Uuden lain mukaisia hakemuksia voidaan ottaa vastaan lain tultua voimaan. Uusi laki saatetaan voimaan asetuksella kun EU komission hyväksyntä laille on saatu. Jos komission hyväksyntä saadaan jo keväällä, uusi laki voidaan saattaa voimaan aikaisintaan huhtikuun lopulla ja uuden lain mukaisia rahoitushakemuksia voisi silloin toimittaa Metsäkeskukseen. Tällöin uhkaava katkos metsänhoitotöissä voitaisiin välttää. Sekä ministeriö että MTK ovat korostaneet komissiolle lain nopean hyväksynnän tarvetta. Mikä muuttuu? Kaikki Kemera-lain työlajit, tukitasot ja tukiehdot edellyttävät komission hyväksyntää, joten alla esitetyt tukitasot ja -ehdot ovat alustavia ja niihin voi tulla vielä muutoksia. Taimikon varhaishoito ja nuoren metsän hoito muuttuvat kahdeksi erilliseksi työlajiksi, joihin molempiin voi hakea tukea. Taimikon varhaishoidon tukea myönnetään 0,7 3-metrisen taimikon hoitoon, minimissään 1 ha alalle. Taimikon varhaishoidon ja nuoren metsän hoidon tukialueet voivat koostua useammasta kuviosta, jonka vähimmäispinta-ala on 0,5 ha. Taimikon varhaishoidon tukiesitys on 160 /ha. Nuoren metsän hoidon tukea myönnetään vähintään 2 ha alalle, yli 3-metriselle puustolle. Tukitasoksi esitetään 230 / ha. Tuki esitetään maksettavaksi korotettuna, jos hoitotyön yhteydessä poistetut rungot kerätään pois kohteelta. Korotetun pintaalatuen tasoksi esitetään 450 /ha. Korotetun pinta-alatuen ehtona tulee olemaan, että kohteelta korjataan tietty vähimmäismäärä puuta. Juurikäävän torjunnan tukitasoesitys on 75 /ha. Metsätien perusparannukseen tukitaso olisi % hankkeen kokonaiskustannuksista ja uuden metsätien tekemiseen % hankkeen kokonaiskustannuksista. Perusparannettavan tai uuden metsätien tulee olla vähintään 500 metriä pitkä. Terveyslannoitushankkeen vähimmäiskoko on 2 ha. Tukitasoesitys on 40 % hankkeen kokonaiskustannuksista. Suometsän hoitoon tuki olisi % hankkeen kokonaiskustannuksista. Ympäristötukisopimuksiin ja metsäluonnonhoitotöihin tuki määräytyy erikseen kohteen mukaan. Taimikon varhaishoidon, nuoren metsän hoidon, juurikäävän torjunnan sekä piennartien tekemisen voi aloittaa hakemuksen jättämisen jälkeen. Muiden työlajien osalta työt voi aloittaa vasta, kun metsäkeskus on hyväksynyt hakemuksen ja toteuttamissuunnitelman. Töistä on tehtävä toteuttamisen jälkeen toteutusilmoitus. Tiina Salminen Tietoa uuden Kemera-laista löytyy mmm:n nettisivulta osoitteesta: fi/fi/index/etusivu/metsat/hank- keet_tyoryhmat/metsatalou- dentukienkokonaisuudistus. html Kemeran tärkeät päivämäärät 2015 Petri Pajunen Uudessa kemera-laissa tukea saisi jo 0,7 metrin pituiseen taimikkoon, koska taimikon varhaishoito on tärkeää tehdä ajoissa. Rahoitushakemukset, joilla haetaan vanhan Kemera-lain mukaista rahoitusta, on toimitettava Metsäkeskukselle viimeistään Tämän jälkeen saapuvat hakemukset hylätään myöhästyneinä. Metsäkeskuksen on tehtävä vanhaan Kemera-lakiin perustuvat rahoituspäätökset viimeistään Tehtyjen rahoituspäätösten perusteella voidaan maksaa rahoitusta käynnissä oleville hankkeille vuoden 2019 loppuun saakka. (Lähde: Metsäkeskus) Metsäsuunnitelma aina taskussa mukana Mhy Etelä-Savo tarjoaa metsäselaimen jäsenetuna kaikille jäsenilleen. Metsäselain perustuu maastokarttasovellukseen, joka tarjoaa metsänomistajalle mahdollisuuden metsäsuunnitelmatietojen tarkastelemiseen omalla mobiililaitteella. Mobiilimetsäsuunnitelma vaatii metsänhoitoyhdistyksen järjestelmässä olevat metsäsuunnitelman kuviotiedot. Ellei tietoja ole, saat palvelun jatkossa käyttöösi tilaamalla uuden metsäsuunnitelman tai päivityksen vanhaan metsäsuunnitelmaan metsänhoitoyhdistyksestä. Tilaa uusi metsäsuunnitelma tai metsäsuunnitelman päivitys omalta metsäasiantuntijaltasi nyt! Metsäselain sisältää: Metsäsuunnitelmat, kuviotiedot ja asiointipalvelut metsänomistajille ja asiantuntijoille. Tarkimmat ja ajantasaisimmat maastokartat ja ilmakuvat koko Suomesta kiinteistörajoineen. Teemakartat hakkuu- ja hoitotöistä. Hakkuutuloarviot sekä hoitotöiden kustannusarviot. Oman sijainnin tarkka näyttö kartalla. Toimii myös ilman verkkoyhteyttä (offline-tila) Android- ja Windows Phone -versiot jo sovelluskaupoissa, ios tulossa huhtikuussa. Tulossa olevia ominaisuuksia: Reitin, valokuvien ja muistiinpanojen tallennus Lisää teemakarttoja ja esim. hakkuu- ja hoitotöille teemoitus kiireellisyyksien mukaan Yhteydenpito metsänhoitoyhdistykseen Metsäselaimen kautta Metsäsuunnitelmatietojen päivitys sovelluksessa Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo Uusi jäsenetu Palvelu on saatavissa kesäkuusta 2015 alkaen. Lisää tietoa uudesta palvelusta ja laitevaatimuksista kesäkuun jäsenlehdessä! Tilaa uusi metsäsuunnitelma metsäasiantuntijaltasi nyt ja saat jäsenetuna maksutta mobiilimetsäsuunnitelman! Metsäselain Windows Metsäselaimen kuviotiedot Metsäselain Android

4 4 Metsänhoitoyhdistyksen jäsenyys kannattaa Metsänomistajia yhdistää oma metsänomistajien palveluorganisaatio metsänhoitoyhdistys. Yhdistys on aidosti metsänomistajan asialla. Edunvalvonta erottaa metsänhoitoyhdistyksen kaikista muista metsäalan toimijoista. Yhdistyksen toiminnasta ja palveluista päättävät paikalliset metsänomistajat. Monipuoliset jäsenedut on esitelty tällä aukeamalla, joten jäsenmaksulle saa runsaasti vastinetta. Myös lehden pääkirjoitukseen ja toiminnanjohtajan palstaan kannattaa tutustua, joissa pohditaan jäsenyyden merkitystä. Jäsenmaksut v Saman omistajan / perheen jäsenyydet mhy Etelä-Savossa moninkertaisista perusmaksuista voi saada vapautuksen Moninkertaisista perusmaksuista (50 ) voi saada vapautuksen, mikäli maksajina ovat aviopuolisot/avoparit ja molemmat jäsenyydet ovat mhy Etelä-Savossa. Vapautusta haetaan kirjallisesti vuoden 2015 loppuun mennessä ja vuodesta 2016 alkaen jäsenmaksu menee vain yhdellä perusmaksulla. Oma metsäasiantuntijasi täyttää lomakkeen puolestasi, kun otat häneen yhteyttä. Perusmaksusta vapautus ei vaikuta jäsenyyteen ja äänioikeuteen eli äänioikeudet säilyvät. Usean mhy:n alueella metsää omistavat On suositeltavaa, että metsänomistaja on jäsenenä kaikissa yhdistyksissä, joiden alueella omistaa metsää. Tällä tavalla metsänomistajalla on suora kanava oman metsänhoitoyhdistyksen metsäasiantuntijaan. Jos usean metsänhoitoyhdistyksen alueella metsää omistava henkilö valitsee jäsenyyden ainoastaan yhdessä yhdistyksessä, hän saa tämän yhdistyksen Verovähennyksen jälkeen jäsenmaksun kustannukseksi jää jäsenyydellä jäsenpalvelut ja sertifioinnin kaikissa -ketjun yhdistyksissä. Tällöin metsänomistaja ilmoittaa ko. yhdistykselle myös muilla alueilla olevien tilojensa tiedot, jotta myös nämä tilat tulevat sertifioinnin piiriin. Jäsenmaksu laskutetaan kaikkien ilmoitettujen tilojen pinta-alan perusteella. Yhteisomistukset Yhtymien, kuolinpesien ja yhteismetsien osakkaat voivat erikseen liittyä yhteisomistuksen kautta yhteisomistajajäseniksi, jolloin he saavat yksilöllisen jäsennumeron ja jäsenkortin. Yhteisomistajajäsenyys ei sisällä äänioikeutta. Kannatusjäsenyys Luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, joka ei omista metsää, voidaan hyväksyä yhdistyksen kannatusjäseneksi, yhteisöjäseneksi tai kannatusjäsentä vastaavaksi metsää omistamattomaksi perheenjäseneksi ilman äänioikeutta. Kannatusjäseniä ja perheenjäseniä voivat tyypillisesti olla metsää omistamattomat, yli Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon jäsenlajit, äänioikeus ja jäsenmaksut 15-vuotiaat perheenjäsenet, opiskelijat ja aiemmin metsää omistaneet henkilöt. Yhteisomistajajäsenelle ja kannatusjäsenelle henkilöjäsenmaksu on v uuden mhy Etelä-Savon etuna vain 10 /hlö. Jäsenmaksulla saa oman jäsenkortin, jäsenlehdet ja kaikki MTK:n ja mhy:n yhteistyökumppanien jäsenedut. Yhteisomistajajäsenillä ja kannatusjäsenillä ei ole erillistä äänioikeutta. Asuinpaikkakunnan mhy:een liittyvät metsänomistajat Jos etämetsänomistaja haluaa osallistua asuinpaikkakuntansa mhy:n toimintaan ja saada sieltä tiedotteita, hän voi liittyä kyseisen yhdistyksen kannatusjäseneksi sen lisäksi, että on metsätilan sijaintikunnan metsänhoitoyhdistyksen jäsen. Pelkkä kannatusjäsenyys ei oikeuta jäsenpalveluiden tai sertifioinnin saamiseen. Jäseneksi liittyminen ja jäsenhakemus Metsänhoitoyhdistyksen jäsenhakemus tehdään kirjallisena esim. sähköpostilla tai Jäsenlajit Metsänomistus Äänioikeus, Jäsenmaksu 1 ääni Varsinainen jäsen Luonnollinen henkilö kyllä kyllä Perusmaksu ,50 /ha, max. 300 Yhtymä kyllä kyllä Perusmaksu ,50 /ha, max. 300 Puolisot yhdessä kyllä kyllä Perusmaksu ,50 /ha, max. 300 Kuolinpesä kyllä kyllä Perusmaksu ,50 /ha, max. 300 Yhteisö tai yhteisetuus kyllä kyllä Perusmaksu ,50 /ha, max. 300 Yhteisomistajajäsen Puolisoista toinen, yksittäinen yhtymän, kp:n tai yhteismetsän osakas kyllä ei 10 Kannatusjäsen, yhteisöjäsen tai metsää omistamaton perheenjäsen ei ei 10 Kunniajäsen ei ei ei netissä liity-jaseneksi Yhteisomistustilojen, yhteisöjen ja yhteisetuuksien kohdalla jäsenhakemuksen voi tehdä valtuutettu asiainhoitaja. Muussa tapauksessa jäsenhakemuksessa tulee olla kaikkien allekirjoitukset. Jäsenyys tulee voimaan, kun yhdistyksen hallitus on hyväksynyt jäsenhakemuksen. Yhteisomistajajäsenten osalta riittää, että jäsenhakemus tulee yhdistykselle. Me teemme metsänomistajan eteen enemmän. Maaliskuun alussa tulleiden jäsenlaskujen viitenumeroissa virheellisyyksiä uudet jäsenlaskut on toimitettu Jäsenkortit ovat tulleet postissa maaliskuun alussa. Maaliskuun alussa tulleiden jäsenlaskujen viitenumeroissa oli osittain virheellisyyksiä. Ongelma johtui tietoteknisestä virheestä, joka esiintyi pitkissä viitenumeroissa maanlaajuisesti. Viikon 12 alussa tulleella uudella oikean viitenumeron sisältävällä laskulla voitte maksaa jäsenmaksun vuodelle Mikäli olette jo maksaneet alkuperäisen laskun, jättäkää uusi lasku huomiotta. Jos aiempi lasku odottaa maksuunpanoa pankissa, voitte antaa jäsenmaksulle uuden laskun viitenumeron. Ilmoitetut muutokset on huomioitu korjatut jäsenlaskut tulevat maalishuhtikuussa Mikäli olette ilmoittaneet metsänhoitoyhdistykseen muutoksista jäsentietojenne osalta ja jotka edellyttävät laskun korjaamista, niin niitä ei tarvitse ilmoittaa uudelleen. Korjatut laskut lähetetään erillisen saatteen kera suoraan metsänhoitoyhdistys Etelä-Savosta maalis-huhtikuun aikana. Vuoden vaihteessa tapahtuneesta suuresta yhdistysfuusiosta ja tietokantojen yhdistämisestä johtuen jäsenrekisteriin on voinut edelleen jäädä virheellisiä tai päällekkäisiä tietoja. Jos huomaatte tiedoissa olevan korjattavaa, niin pyydämme toimimaan seuraavasti: 1. Ensisijaisesti pyydämme ilmoittamaan tietojen muutoksista alkuperäisen laskun mukana tulleella tietojen muutoslomakkeella. 2.Mikäli tietosi ovat muuttuneet, voit tehdä muutokset netissä www. mhy.fi/osoitteenmuutos 3.Voit vaihtoehtoisesti ilmoittaa tietojen muutoksista laittamalla sähköpostia osoitteeseen 4. Voit soittaa tietojen muutoksista p / p / p Pahoittelemme mahdollisista virheellisyyksistä Teille aiheutunutta ylimääräistä vaivaa. Tervetuloa käyttämään jäsenetujamme ja palveluitamme!

5 5 Mhy Etelä-Savon jäsenedut 2015 Olemme ainoa metsäalan toimija, joka on samalla myös metsänomistajien etujärjestö. Tule mukaan, me teemme metsänomistajan eteen enemmän. Löydät jäsenedut myös netistä > oma yhdistyksesi > metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon jäsenedut. Jäsenmaksu on v perusmaksu ,50 /ha-maksu, max. 300 /jäsen. Jäsenmaksu on verovähennyskelpoinen metsäverotuksessa. Jäsenmaksun nettosumma verovähennyksen jälkeen on vain / jäsen. METSÄNHOITOYHDISTYS ETELÄ-SAVON JÄSENYYS KANNATTAA On monta hyvää syytä olla jäsen: 1. Asiantuntemus Saat kaikki metsäpalvelut oman metsäasiantuntijasi kautta 2. Metsänhoitoyhdistykseen luotetaan Toimialueemme yksityisten metsänomistajien myymistä puista 70 % lähtee liikkeelle kauttamme. Puukaupan kilpailuttaminen ja katkonta-aineisto ovat etuja, joita sinulle ei pysty tarjoamaan kukaan muu metsäalan toimija. 3. Edunvalvontaa puun juurelta Brysseliin Vaikutamme kaava-, laki- ja ympäristöasioihin, joilla on suoraa tai välillistä vaikutusta metsiesi käyttöön. Voimme auttaa myös yksittäisissä edunvalvonta-asioissa. Mikään muu organisaatio ei tee metsänomistajan edunvalvontaa. 4. Maksuton metsäkäynti Jäsenedun arvo 70 /tunti 5. Maksuton puunmyyntisuunnitelma Jäsenedun arvo 280 / 1/2 päivää. 6. Metsänomistajien koulutus ja neuvonta Jäsenedun arvo 30 /tilaisuus 7. Jäsenlehdet ja Maaseudun Tulevaisuuden Metsänomistajanumerot Jäsenedun arvo 20 /vuosi. 8. Maksuton PEFC-metsäsertifiointi Jäsenedun arvo 30 /vuosi 9. Valtakunnalliset yhteistyökumppanien ja MTK:n jäsenedut. Jäsenille alennusta mm. metsä- ja kotivakuutuksesta, rahoituksesta, polttoaineista, energiasta, esim. LähiTapiola: 10 % alennus metsä- ja kotivakuutuksesta Teboil: Yrityskortilla bensiinistä ja dieselistä alennusta - 3,19 snt/litra Neste: Yrityskortilla alennus bensiinistä -2,5 snt/litra ja dieselistä -2,7 snt/ litra Savotan Puoti: Pokara, Tehoheinäin ja Raivaveitsi jäsenetuhintaan Aarre-lehti: 6 kk tilaus 47,50 + Aarteita Suomen luonnosta kirja Kaikki valtakunnalliset edut löydät osoitteesta 10. Kilpailutettujen puukauppojen paikalliset hintatiedot jäsenille Jäsenverkko Repusta METSÄNHOITOYHDISTYS ETELÄ-SAVON JÄSENTEN PAIKALLISET JÄSENEDUT Suur-Savon Sähkö Jäsenet saavat kulloinkin voimassa olevasta Suur-Savon Sähkön perushinnastosta seuraavan alennuksen: Kuukausimaksusta 6 % Yleissähkö 6 % energiamaksusta Yösähkö 6 % päiväenergian hinnasta Vuodenaikasähkö 6 % talviarkipäivän energiahinnasta Vaihtoehtoisesti jäsenetuna voi tehdä määräaikaisen sähkösopimuksen kulloinkin voimassa olevin takuuhinnoin, ilman kuukausimaksua. Jäsenetu koskee MTK-Kymppi -sähkösopimusta. Suur-Savon Osuuspankki Jäsenille 50 % alennus rahastojen kertamerkinnästä (pl. ne rahastot, joiden palkkio menee Rahoitusyhtiölle) Jäsenille 50 % alennus Privaten ensimmäisen vuoden palkkiosta Uittokalusto Tilauksen yhteydessä tulee ilmoittaa jäsenkortin numero. 10 % alennus kaikista Pfanner turva-asuista 15 % alennus kaikista Meindl turva- ja vaelluskengistä 10 % kaikista Dolmar moottori- ja raivaussahoista Alposet lumikengät poistohintaan 159,00 sis. alv. Karhu ERÄ CAP Optigrip metsäsukset poistohintaan 179,00 sis alv. 10 % alennus Kuusamo Finngrip Easy eräsiteestä Mobiilimetsäsuunnitelma Jäsenille maksuton mobiilimetsäsuunnitelma-sovellus älypuhelimeen, jolla voit selailla omaa metsäsuunnitelmaasi kätevästi kännykässä tai tabletissa. Metsäsuunnitelma aina mukana. Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon jäsenenä minä ja metsäni voivat hyvin 1. ni on alan monipuolisin osaaja saan apua vain yhdellä puhelinsoitolla. Myös metsäkäynti on minulle maksuton 2. Säästän rahaa ja saan metsäni palvelut järkevään jäsenhintaan 3. Minun ei tarvitse huolehtia, sillä metsänhoitoyhdistys hoitaa etujani Suomessa ja EU:ssa. 4. Saan lisää tuottoa, kun metsänhoitoyhdistys kilpailuttaa puukauppani ETELÄ-SAVO MTK:n jäsenedut metsänhoitoyhdistyksen jäsenille Kaikkien jäsenetujen käyttäminen edellyttää jäsenyyttä metsänhoitoyhdistyksessä ja/tai MTK-yhdistyksessä. Etujen hyödyntäminen edellyttää jäsenyyden todistamista ja täysimääräistä jäsenmaksun maksamista. Listassa vain osa laajoista jäseneduista. Jäsenedut täydellisinä jäsenedut Jäsenetuihin tulee/voi tulla muutoksia vuoden aikana. Metsänhoitoyhdistyksen jäsen saa jäsenkortin ja jäsennumeron helmimaaliskuun vaihteessa. Ainoastaan jäsenkortilla saatavat jäsenedut: LähiTapiolan edut eriytyvät metsänhoitoyhdistyksen ja MTK-yhdistyksen jäsenille Metsänhoitoyhdistyksen jäsen saa: 10 %:n alennuksen metsä- ja kotivakuutuksesta. Alennuksen saaminen metsävakuutuksesta vaatii asiakkaalta LähiTapiolan kotivakuutuksen. 15 %:n alennuksen metsävakuutuksesta, jos asiakkaalla on sijoitus säästöhenkivakuutuksessa. Omat edut astuvat voimaan seuraavan vakuutuskauden alusta, kun asiakas on toimittanut metsäjäsennumeron LähiTapiolaan. Yhteys omaan alueyhtiöön tai Aarre-lehti Aarre-lehti jäsenetuhintaan. Kestotilauksena 6 kk (5 lehteä) vain 47,50. Kaupan päälle yksi Aarre-lehti ja 144-sivuinen Aarteita Suomen luonnosta kirja (arvo 25 ). Etu voimassa asti. Tilaukset Savotan puoti Metsänomistajan verkkokaupasta metsänhoitoyhdistyksen jäsenille: pokara 34,90 (ovh 39,90 ), tehoheinäin 65,90 (ovh 71,00 ) ja raivaveitsi 29,90 (ovh 34,90 ) plus lähetyskulut. Tilaukset www. savotanpuoti.fi UB United Bankers UB on kotimainen pankkiryhmistä riippumaton sijoituspalvelukonserni. Edut metsänhoitoyhdistysten jäsenille: 30 % alennus Metsäobligaation merkintäpalkkiosta 30 % alennus UB:n omien tuotteiden merkintäpalkkioista Yhteyshenkilö ja sähköinen jäsenkirje puh Yhteiset jäsenedut kaikille MTK:n jäsenille (mhy/mtk-yhdistys) 1. Rahoitus ja vakuutus OP-Pohjola-ryhmä Etuja pankkipalveluista, henki- ja eläkevakuutuksista, sijoitusrahastotuotteista ja kiinteistövälityksestä. Op-Pohjola suosittelee osuuspankeille, että ne myöntävät MTK:n jsäenille 50 %:n alennuksen hinnaston mukaisista maaseutuelinkeinojen investointeja samoin kuin asuntolainoja koskevista lainannostokuluista. 2. Energiaa edullisemmin Neste Oil Polttonestealennuksen saa Neste Oil Yrityskortilla. Neste Yrityskorttihakemuksen voi tehdä yrityskortti -sivuilla tai tilata hakemuksen numerosta Alennus asemakohtaisista vähittäismyyntihinnoista laskutuksen yhteydessä: bensiini 2,5 senttiä/litra ja diesel 2,7 senttiä/litra. Alennus ei koske Neste Oil Express-automaattiasemia. Merkitse hakemukseen jäsennumero Lisätietoja kohtaan. St1 jäsenedut St1:n sopimusalennus bensasta, dieselistä, polttoöljystä ja pelletistä. Valittavissa: St1-yrityskortti: alennus: bensiini, diesel ja polttoöljy 2,35 snt/litra. Laskutus kerran kuussa. Ei laskutus eikä hallinnointipalkkiota. St1-käteisalennuskortti: alennus asemittain 0,5 snt/l-2,0 snt/l) St1-Visa. MTK:n jäsenenä saat polttoöljytuotteet, polttoaineet ja kotimaista pellettiä kilpailukykyiseen hintaan. Alennus tolppahinnoista. Lisätietoa käteisalennuskortin tilaamisesta ja kaikista St1:n korttituotteista: ja St1 Oy tarjoaa MTK:n jäsenille Shell Private Card yksityiskortin sopimusalennuksella. Kortti käy Shellasemilla Pohjoismaissa. Teboil Teboil Yrityskortilla bensiinistä ja dieselistä 3,19 snt/litra alennusta. Voiteluaineet, autokemikaalit ja pesut 10 % alennuksella. Ei koske Teboil Express-automaattiasemia. Korttihakemuksen voi täyttää Teboil-huoltamolla tai osoitteessa 3. Viestintä ja yhteydet Jäsenverkko Reppu reppu.mtk.fi Jäsenverkko tarjoaa uutisia, tietoja, neuvoja, puun ja maataloustuotteiden hintatiedot, markkinakatsaukset, sopimusmallit. Jäsenverkkoon pääset jäsennumerolla ja salasanalla. Maahenki Maaseudun Sivistysliiton yhteydessä toimivan Maahengen kirjoista 30 %:n alennus. Ilmoita jäsennumero kirjatilauksen yhteydessä. Tutustu kirjoihin sivuilla 4. Neuvonta ja lakiapu MTK:n veropuhelin neuvoo maanantaisin klo 9-12 Jäsenetuhintaista veroneuvontaa numerosta Puhelun hinta 1,18 min + paikallisverkkotai matkapuhelinmaksu. Työnantajapalvelut Neuvontaa työehtosopimusten tulkinta- ja soveltamiskysymyksistä saa numerosta Puhelun hinta on 1,17 euroa minuutilta + paikallisverkkomaksu tai matkapuhelinmaksu. Työnantajapuhelin päivystää ti klo 9-12 ja pe klo Puhelimeen vastaavat Maaseudun Työnantajaliiton työmarkkina-asiantuntijat, Maa- ja ympäristöoikeudellista lakiapua 10 %:n alennus Maanomistajien Arviointikeskuksen palkkioista. Yhtä toimeksiantoa kohti alennus enintään 505 euroa. Alennuksen saa mm kaavamuistutuksista ja kaavavalituksista, valituksen vastineista ja arviointilausunnoista. MTK:n asianajajarengas Yhteistyösopimuksia, joissa jäsenedut vaihtelevat. 5. Jäsenetuja vapaa-aikaan Holiday Club Resorts Oy tarjoaa majoitusta jäsenetuhintaan samoin Kunnonpaikka, Sokos Hotels ja Radisson Blu -hotellit, Kylpylä Kivitipun vaihtuvia tarjouksia ja Viking Line risteilyt erikoishinnoin. Varauksen yhteydessä mainitse MTK:n jäsenetu. 6. Muut edut Can-AM mönkijän, traktorimönkijän tai Lynx-moottorikelkan ostajalle etuseteli Etusetelin ( ) voi käyttää tarvikehankintoihin mönkijän tai moottorikelkan ostopaikassa. Hankkijan jäsenedut Uusien moottorisahojen, näiden varaosien ja tarvikkeiden sekä metsuritarvikkeista alennus 10 % myymälän valikoimissa normaalihintaisista tuotteista. Alennuksen saamiseksi ilmoita Agrimarket myymälän henkilökunnalle liittyäksesi MTK-jäsen alennusrekisteriin, todista samalla jäsenyytesi. Rekisteröitymisen jälkeen jäsenetuja voi käyttää ilmoittamalla asiakasnumeron/oman nimensä ja näyttämällä jäsenkortin. (voimassa alkaen) Valtra-bonus selviää vuoden 2015 alussa. K1 Katsastajat Katsastus etuhintaan - vain 30 euroa. Henkilö- ja pakettiauton katsastus päästömittauksineen 55 euroa. Mikäli mittaukset tehty huollon yhteydessä, pelkän vuosikatsastuksen hinta on 30 euroa. Muista katsastuspalveluista (mm. kuorma-autot) jäsen saa 20 %:n alennuksen. Ramirent vuokraa rakennuskoneet jäsenalennuksella. Yleisalennus -35 %. Maanrakennuskoneista sekä muista kiinteähintaisista K-merkityistä tuotteista alennus 20 %. Jäsenedut löydät osoitteesta

6 6 Edunvalvonta erottaa metsänhoitoyhdistyksen muista toimijoista Toiminnanjohtajan palsta Metsänhoitoyhdistyslain muutos astui voimaan Vaihtuessaan lakisääteisestä vapaaehtoiseksi jäsenyys muuttui entistä aidommaksi. Metsänhoitoyhdistys pysyy metsänomistajien omana yhdistyksenä ja toimintaamme ohjaa jatkossakin jäsenistöstämme valittu valtuusto. Toimimme ja vaikutamme metsänomistajien etujen puolesta ja metsänomistajan parhaaksi Jatkossa jäsenmaksujen osuus tuotoista on pienempi ja monipuolisen metsäpalveluliiketoiminnan merkitys korostuu. Metsänhoitoyhdistyksen tarkoitus ei ole tuottaa suuria suurta voittoa. Emme jaa osinkoja emmekä maksa korkotuottoja, vaan pidämme palvelumaksujen tason edullisena jäsenille. Tämä erottaa meidät myös muista toimijoista edunvalvonnan lisäksi. Tämän kaiken vuoksi kannattaa käyttää palvelujamme. Elinvoima Terveys Hyvä kasvu Toimintaympäristö on muuttunut aikojen saatossa paljon ja metsäpalveluiden tarjoajia on tullut lisää markkinoille, kuten suuremmat puunostajat ja yksityiset metsäpalveluyrittäjät. Yksi asia ei kuitenkaan ole muuttunut matkan varrella: Metsänomistajien edunvalvonta erottaa metsänhoitoyhdistyksen kaikista muista toimijoista. Puunostajista ei ole metsänomistajan edunvalvojaksi Metsänomistajien kannattaa seurata puunostajien ja Metsäteollisuus ry:n kannanottoja ja toimintaa. Kuinka ne edistävät metsänomistajan etua, yksityismetsätalouden toimintaedellytyksiä tai kilpailua puukaupassa? Kyse ei ole pelkästään esimerkiksi palvelujen saatavuudesta tai tarjonnasta. Taimitapion taimien hyvää kasvua, terveyttä ja elinvoimaa varmistavat mm. hyvälaatuinen siemenaines nykyaikainen kasvatustekniikka huolellinen ja osaava hoito Laajasta valikoimastamme löydät oikeat taimet eri istutuskohteisiin. Uutta tehoa tuhotorjuntaan antaa patentoitu TUKKI-TAPIO Taimitapion toimittamiin männyn ja kuusen taimiin on mahdollista saada pitkävaikutteinen ja ympäristöystävällinen Tukki-Tapio-käsittely tukkimiehentäin torjuntaan. Kysy lisätietoa Tukki-Tapiosta ja mahdollisuuksista sen käyttöön jo nyt. Tukki-Tapio-käsittelyn taimille saa vain Taimitapiolta. Esimerkkejä metsänomistajien edun vastaisesta toiminnasta riittää kuluneelta vuodelta. Metsänomistajille esitettiin puunostajien toimesta lisää verorasitteita metsämaksun tai kiinteistöveron muodossa. Metsämaksu olisi sama kuin puunmyyntipakko, jos aikoisi saada ennakkoveron takaisin. Puunostajilla ei kuitenkaan ole puunostopakkoa. Metsätilojen sukupolvenvaihdoksia tulisi edistää. Metsänomistajien esitykset metsätilojen sukupolvenvaihdoksien helpottamisesta torpattiin Metsäteollisuuden toimesta hiljattain asiaa pohtineessa pienessä työryhmässä. Teollisuus toi työryhmän pöytään esityksen metsätilamaksua muistuttavasta ennakkoveromallista. Eli lisää kustannuksia metsänomistajalle. Herää kysymys, mitä metsäteollisuus ensinnäkään tekee ryhmässä, missä mietitään metsänomistuksen kehittämistä? Eivät metsänomistajien edustajatkaan ole miettimässä ja päättämässä metsäteollisuuden asioista. Metsäteollisuus halusi rajata metsähaketuen vain pieniläpimittaiselle puulle, jotta kilpailua kuitupuusta ei pääsisi syntymään ja sai tahtonsa läpi hallituspuolueissa. Eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen byrokratiaa lisäävästä ja järeämmän puun tukea heikentävästä laista niukasti äänin Metsähaketukeen liittyvästä laista annetut lausunnot tyrmäsivät lakiesityksen äänin 37-1! Kaiken lisäksi eduskunta on vielä loppumetreillä säätämässä lakia, joka uhkaa siirtää turpeen veron alentamisen ja samalla hakkeen tuen korottamisen ennalta määräämättömään aikaan. Tähän saakka toimijoille on vakuutettu, että turpeen vero laskee Metsäteollisuus halusi PEFC-sertifiointikriteereitä käsitelleessä työryhmässä lisää säästöpuita uudistushakkuualueille ja leveämpiä suojakaistoja kaikkien vesistöjen äärelle. Näillä asioilla olisi ollut selkeitä metsänomistajien oman metsäomaisuuden käyttöä rajoittavia vaikutuksia. Esimerkkejä riittäisi lukuisia. Edunvalvontaa on lisäksi muutakin kuin sitä, että istutaan kokouspöydissä ja työryhmissä torppaamassa esim. metsäteollisuuden tai muiden järjestöjen villeimmät esitykset vaikkapa metsätilamaksuihin, kiinteistöveroon, verotukseen tai maankäytön rajoituksiin liittyvissä asioissa. Arkisimmillaan edunvalvonta on sitä, että oma metsänhoitoyhdistyksen metsäasiantuntija kilpailuttaa puukaupan ja hakee metsänomistajalle siten parhaan mahdollisen tuloksen puukaupasta. Yhtä hyvin edunvalvontaa on sekin, että metsänhoitoyhdistys korjuupalvelun avulla saa markkinoitua ja korjattua harvennusleimikon silloinkin, kun isojen firmojen ostohalut ovat vähissä tai korjuupalvelun avulla korjataan myrskyn kaatamat puut pois metsästä, jos puunostajat eivät ole niistä kiinnostuneita. Puukaupan kilpailuttaminen antaa lisää tuloja Edellä mainitutta metsäteollisuuden toimintaa jokaisen metsänomistajan tulisi osaltaan miettiä, kun puunostaja esittää palvelusopimusta ja samalla metsänomistajan siirtämistä pois puukaupan kilpailun piiristä. Kaikkien metsänomistajien yhteinen etu on, että puukaupassa säilyy kilpailu. Mhy Etelä-Savon alueella puukauppaa tehdään yksityismetsissä yli 100 miljoonan euron edestä. Jos kaikki puukaupat kilpailutettaisiin kaikkien toimijoiden kesken tukin katkonta huomioiden, niin taloudelliset hyödyt olisivat useita miljoonia euroja. Onko kiinteistövero tai metsätilamaksu ok? Jäsenmaksun maksamatta jättäminen tarkoittaa käytännössä sitä, että metsänomistajalle ei ole merkitystä tuleeko metsätilamaksu tai kiinteistövero, miten puunmyyntiä verotetaan, miten metsätilan sukupolvenvaihdoksia verotetaan, miten maan- ja metsienkäyttöä rajoitetaan, laajeneeko metsien suojeluohjelmat pakolla vai vapaaehtoisesti korvausta vastaan, miten puun hinta heikkenee puukaupan kilpailun vähentyessä tai miten metsäpalvelujen hinnoittelu kehittyy. Jäsenmaksuilla tehdään työtä sen eteen, että asiat etenevät metsänomistajan etujen mukaisesti parhaalla mahdollisella tavalla. Jäsenmaksulla suoritetaan edunvalvontaa metsänomistajien parhaaksi. Erityisen tärkeää edunvalvonnallinen näkökulma on pitää mielessä, kun metsänomistaja pohtii yhdistyksen jäsenmaksun maksamista tai maksamatta jättämistä. Metsänomistajien edunvalvontaa ei tee kukaan metsänomistajien puolesta. Metsänomistajien on vastattava asiasta itse metsänhoitoyhdistyksen jäsenyyden kautta. Jäsenyyden merkitys tiedostetaan useimmiten On ilahduttavaa nähdä, että useimmat metsänomistajat ovat ymmärtäneet jäsenyyden merkityksen. mme kertovat mielellään metsänhoitoyhdistyksen jäsenyydestä ja jäseneduistamme. Metsänhoitoyhdistyksen ovi on jatkuvasti avoinna myös aiemmin eropäätöksen tehneille sekä uusille metsänomistajille. Toivotan kaikki metsänomistajat tervetulleiksi! Aurinkoista kevättä toivottaen, Petri Pajunen toiminnanjohtaja Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo

7 7 Huhtikuuta kohti Eduskuntavaalien alla on kiihtynyt keskustelu siitä, miten puumarkkinoita pitää kehittää, kun metsäteollisuuden puun käyttö kasvaa. Luontojärjestöt ovat varoitelleet biodiversiteetin köyhtymisestä ja metsäteollisuus on yhtenä rintamana lähtenyt vaatimaan passiivisten metsänomistajien aktivointia ennakkoveromalliksi ristityllä metsänomistusmaksulla. Täytyy myöntää, että on ollut vaikeuksia pysyä rauhallisena näiden avausten kanssa. Luontojärjestöille olen esittänyt kysymystä, että laitatteko te koskaan asioita tärkeysjärjestykseen? Uusiutuvien luonnonvarojen kestävä käyttö vastaan töpselistä tuleva kivihiilellä tuotettu sähkö. Minä uskon, että myös luonnon kannalta metsien kestävä käyttö sertifiointineen on viisasta. Hyvin hoidetut metsät eivät ole luontoarvojen ja virkistyskäytön vastakohta päinvastoin. Metsien käyttö pelastaa maailman. Iso metsäteollisuus ei oikeasti ole huolissaan puun riittävyydestä. He ymmärtävät metsätilastoja ja tietävät, että puuta on. Kysymys puusähkön tuki ja metsätilojen sukupolvenvaihdoshuojennus kiistoissa onkin kuitupuun hinnasta ja puunkorjuu logistiikan hallinnasta. Puumarkkinoiden perisynti on tukki- ja kuitupuumarkkinoiden täydellinen eriytyminen. Kuitupuusta ei käytännössä ole kilpailua, vaan kaikki puumarkkinoiden hintavaihtelut kohdistuvat tukkiin. Sellukuidun hinta on 2000-luvun alusta reaalisesti laskenut noin 20 ja kuusikuidun yli 40 prosenttia. Kuitupöllin hinta ei ole korreloinut metsäteollisuuden tuloksentekokyvyn tai lopputuotemarkkinoiden hintakehityksen kanssa. Metsäyhtiöiden tuloksentekokyky sellupuun jalostuksessa on 2010-luvulla ollut parinkympin luokkaa per jalostettu raakapuupuumotti. Kuitupuun hinnassa tämä ei ole näkynyt kuin negatiivisesti. Vaikka sellun hinta elää markkinoiden mukana, on pöllin hinta ollut kuin koomaan vaipuneen aivokäyrä ja sitä metsäteollisuus vahtii pissihaukan tavoin. Paras tapa huolehtia puumarkkinoista, on huolehtia, että koko ketjun kaikki lenkit menestyvät. Hirvittävän vaikeaa on ollut ymmärtää, että metsäteollisuus on lähtenyt eduskuntavaalien alla vetämään niitä vankkureita, joilla metsänomistajille - siis raaka-aineen tuottajille vaaditaan lisärasitteita. Erityistä kummastusta on herättänyt se, että näillä vankkureilla istuu myös Metsäliitto osuuskunta, jonka pitäisi kaiken logiikan mukaan toimia toisin. Toivottavasti osuuskunnan edustajistovaaleissa keskustellaan tästä asiasta tänä keväänä. Huhtikuussa ovat tärkeät eduskuntavaalit. Suomessa on yli 4 miljoonaa äänioikeutettua. Neljä vuotta sitten äänioikeuttaan käytti lähes 3 miljoonaa, kun äänestysprosentti jäi 70,5 %:n. Viime vaaleissa suurin puolue eli Kokoomus sai himpun alle ääntä. Metsänomistajia on Suomessa enemmän. Näistä luvuista voi päätellä, että puolueiden ja ehdokkaiden kannattaa huomioida eduskuntavaalikampanjassa metsänomistajien näkökulmia. Pakkokeinoilla ei metsätaloutta kehitetä, on se viesti, jonka minä olen saanut metsänomistajilta. Tätä viestiä kannattaa Arkadianmäelle tähtääviltä varmistella, ennen kuin äänensä uurnaan laskee. Mikko Tiirola Metsävaltuuskunnan pj, MTK r.y. Petäjävesi Metsävaltuuskunta on metsänomistajien äänitorvi MTK:ssa MTK:n metsävaltuuskunta kokoontui ensimmäisen kerran uudessa kokoonpanossa Tampereella 28. tammikuuta. Metsävaltuuskunnassa ovat nyt mukana kaikki MTK:n jäseninä olevat metsänhoitoyhdistykset. Aikaisemmin edustajat valittiin metsänomistajien liittojen kokouksissa. Metsävaltuuskunnan puheenjohtajana on viisi vuotta toiminut Mikko Tiirola Petäjävedeltä. Hänet valittiin tehtävään tälläkin kertaa yksimielisesti. Vain ensimmäisellä kerralla syksyllä 2009 oli kaksi muuta ehdokasta ja Tiirola valittiin äänestyksellä. Tiirolan mukaan ilmapiiri kooltaan kaksinkertaistuneen metsävaltuuskunnan kokouksessa oli hyvähenkinen. - Yleiskeskustelussa kuultiin metsänomistajien tuntoja kattavasti eri puolilta Suomea. Mutta pientä jännitystäkin oli ilmassa. Metsävaltuuskunta valitsi kokouksessa 20 edustajaa MTK:n ylimpään päättävään elimeen eli valtuuskuntaan. Valtuuskunta päättää järjestön taloudesta ja toimintasuunnitelmasta, valitsee keskeiset luottamushenkilöt ja keskittyy kaikkien maaseutuelinkeinojen ja suomalaisen maaseudun kysymyksiin. Metsävaltuuskunnan rooli on enemmän metsäpoliittinen. - Henkilövalinnat ovat jatkossakin kokouksen suola. Valtuuskunnan jäsenet valitaan vuodeksi kerrallaan, ja ensi syksynä myös koko metsäjohtokunta on erovuorossa, kertoo Mikko Tiirola. - Syksyn kokouksessa päätetään seuraavana vuonna metsänhoitoyhdistyksiltä kerättävien jäsenmaksujen rakenteesta. Toki itse korostaisin metsänomistajien ja mhy-edustajien viestin tärkeyttä, ja sehän tulee syksylläkin yleiskeskustelussa esiin. Järjestön metsäpolitiikan painopisteet seuraavalle vuodelle ovat myös tärkeä keskustelun aihe. - Kokouksessa keskusteltiin myös tasa-arvosta. Metsävaltuuskunnan todettiin ukkoontuneen uudestaan. Naisia pitäisi aktivoida metsänhoitoyhdistysten toimintaan ja mhy-päättäjiksi. Jäsen voi vaikuttaa Miten mhy:n rivijäsen voi saada asiansa tai ehdotuksensa eteenpäin ja käsiteltäväksi metsänomistajajärjestössä? - Oman metsänhoitoyhdistyksen kautta, toteaa Tiirola. - Jokaisella mhy:llä on edustaja metsävaltuuskunnassa ja yhteystiedot löytyvät mm. MTK:n verkkosivuilta. Kentän aloitteet kiertävät aina metsäjohtokunnan käsittelyn kautta, mikäli ne halutaan saattaa metsävaltuuskunnan käsittelyyn. MVK:n yleiskeskustelu on jatkossakin se foorumi, missä metsänomistajien tuntoja voidaan tuoda esille. Toki minuunkin voi olla yhteydessä puhelimen, sähköpostin, Facebookin tai Twitterin kautta, Tiirola lupaa. Puheenjohtaja Tiirola näkee metsänomistajajärjestön tulevaisuuden valoisana ja roolin entistäkin vahvempana. - Yhteiskunta ja jalostava teollisuus tarvitsevat meitä kipeästi. Siirtyminen fossiilitaloudesta biotalouteen vahvistaa puun kysyntää. Samalla kuitenkin paineet elinkeinon harjoittamista kohtaa kasvavat. Vaikutusvalta syntyy vahvasti omasta tekemisestä. Kuta yhtenäisemmän viestin saamme aikaan kannolla, sen paremmin se saadaan perille myös Helsingissä tai Brysselissä. Jäsenyys kannattaa Mikko Tiirolan mielestä oman metsänhoitoyhdistyksen jäsenyys kannattaa kaikille metsänomistajille. Jäsenmaksu on metsäverotuksessa vähennyskelpoinen ja jäsenyydellä saa myös liudan rahanarvoisia jäsenetuja. 1 2 HARVENNUKSEN LAATU TEHDÄÄN OIKEALLA PUUVALINNALLA - Vaikka kaikki metsänomistajat eivät koe tarvitsevansa yhdistyksen koko palvelurepertuaaria, eivät ilman edunvalvontaa pärjää nekään, jotka hoitavat puukauppansa sopimussuhteisesti firmojen kanssa. Erityisesti tukin katkonnan kanssa kannattaa olla aina tarkkana. Omalla metsäneuvojalla on aina paras markkinatieto ja sitä kannattaa hyödyntää. Sillä tehdään osa metsänomistajan tilistä, perustelee Tiirola. Kuvan harvesterin paino vain 9 tn METSÄNOMISTAJA! TERVEET JA EHJÄT PUUT TUOTTAVAT PAREMMIN Jäävä puusto säilyy ehjänä kun harvennuksen työkalut on mitoitettu puiden mukaan. Mhy Etelä-Savon hallituksen pj Juha-Pekka Hannikainen valittiin MTK:n valtuuskuntaan. Valtuuskuntaan valittiin metsäpuolelta yhteensä 20 edustajaa eri puolelta Suomea. MIKSI SINUN KANNATTAA TEETTÄÄ HARVENNUS SAMPO ROSENLEW -METSÄKONEILLA? Sopivan, ketterän koneen avulla puuvalinta harvennuksessa voidaan tehdä parhaiden puiden hyväksi. 3 TÄYSTIHEÄ JA TASAINEN PUUSTO - TUOTTAVA METSÄ Ajouraverkosto voidaan tehdä puun tuottamista edistäväksi ja urien määrä pitää kohtuullisena. Lisätietoa aiheesta nettisivuiltamme

8 8 Ajantasaiset alueelliset puun hinnat yhdistysten jäsenille MTK:n jäsenverkko Repusta Uusi jäsenetu Metsänhoitoyhdistykset tarjoavat jäsenpalvelunaan puunhintatietoja netissä. Jäsenverkko Reppuun pääset kirjautumaan osoitteessa www. mtk.fi/reppu. Repusta löydät puunhintatietojen lisäksi myös paljon muuta hyödyllistä vain jäsenille tarkoitettua tietoa ja mm. sopimuspohjia. Suoran linkin Puun hintatietoihin löydät myös mtk.fi palvelun etusivulta kohdasta Etsitkö näitä. Voit kirjautua MTK:n jäsenverkko Reppuun metsänhoitoyhdistyksen jäsennumerolla ja henkilökohtaisella salasanallasi. Jäsennumeron löydät postitse saamastasi metsänhoitoyhdistyksen jäsenkortista. Oletussalasana on jäsennumeron 6 viimeistä merkkiä. Kirjautuessasi ensimmäisen kerran palveluun voit muuttaa salasanan haluamaksesi. Hinta- ja määrätiedot perustuvat metsänhoitoyhdistysten toteutuneisiin valtakirjakauppoihin. Nämä vuositasolla noin valtakirjakauppaa muodostavat tietopohjan edistykselliselle ja poikkeuksellisen kattavalle markkinaseurantapalvelulle. Käytettävissäsi on neljä erilaista taulukko- tai kuvamuotoista raporttia. Pystyt tarkastelemaan toteutuneita keskihintoja alueellisesti. Voit myös vertailla puutavaralajien keskihintoja hakkuutavan mukaan, sekä tarkastella kantohintoja ja hankintahintoja. Tarkimmat puun hintatiedot ja ajankohtaisen puumarkkinatilanteen saat kuitenkin edelleen selville kysymällä omasta metsänhoitoyhdistyksestäsi. Anssi Kainulainen Asiantuntija MTK metsälinja METSÄNHOITOYHDISTYS ETELÄ-SAVON JÄSENYYS KANNATTAA Kysy metsäasiantuntijaltasi yhteistyökumppanien paikallisista ja valtakunnallisista rahanarvoisista eduista jäsenelle! Maksuttomat jäsenpalvelut: EDUNVALVONTA PEFC-SERTIFIOINTI MOBIILIMETSÄ- SUUNNITELMA Lisätietoa mhy Etelä-Savon monipuolisista jäsenpalveluista: TERVETULOA! Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo Väätäisentie JUVA p METSÄKÄYNTI OMA METSÄASIAN- TUNTIJA NEUVONTA JÄSENLEHDET PUUNHINTATIEDOT PUUNMYYNTI- SUUNNITELMA ETELÄ-SAVO Hyvällä suunnitelmalla onnistut puukaupassa. Miten metsä on kasvanut? Pitäisikö siellä tehdä jotain? Mistä voisi myydä puuta ja miten? Meiltä saat metsäasiantuntijan maksutta mukaasi metsään. Metsäkäynnillä saat tietoa ajankohtaisista metsänhoitotöistä sekä puunmyyntimahdollisuuksista. Etukäteen tehty leimikko on tuote, joka on helppo kilpailuttaa eri ostajien kesken. Palvelun yhteydessä saat tärkeää tietoa puumarkkinatilanteesta ja puun hintatasosta. Maksuttoman metsäkäynnin ja puunmyyntisuunnitelman voit tilata myös etänä ja sopia yhteydenpidosta. Puunmyyntisuunnitelman laadinta ja metsäkäynti ovat jäsenille maksuttomia. Tilaa palvelu omalta metsäasiantuntijalta tai p tai ETELÄ-SAVO Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo Väätäisentie JUVA

9 9 Puun kysyntä heikkoa Vuosi 2015 on alkanut verkkaisen puukaupan merkeissä. Tammi-helmikuussa valtakunnallinen puukauppojen yhteismäärä oli vain 4,4 milj. m³. Laskua edellisvuoden määriin oli lähes kolmannes. Vastaava Etelä- Savon alkuvuoden myyntimäärä oli m³. Viikoittaisissa myyntimäärissä on ollut selvästi laskeva suunta. Jo syksykaudelta alkaen kysynnän heikkous on vaivannut puumarkkinoita. Haasteellisimmat puutavaralajit ovat kuusitukki ja havukuidut. Vahvat talvileimikoiden varannot hidastivat teollisuuden ostoa. Nyt talvi näyttää jäävän lyhyeksi ja ostajien mielenkiinto kohdistuu kelirikko- ja kesäkorjuukelpoisiin leimikoihin. On mahdollista, että puun kysyntää paranee hieman lähikuukausina. Sahatavaran markkinatilanne on kuitenkin epävarma. Viime kuukausina kysyntä on ollut vaisua ja ylitarjonta haasteena. Tämä on painanut tuotteiden hinnat laskusuuntaan. Vuoden vaihteessa kotimaan sahatavaravarastot olivat 45 % korkeammat kuin viime vuonna. Lähiajan näkymistä on nostettavissa myös muutamia myönteisesti vaikuttavia asioita: Kesän rakennuskauden lähestyminen, heikko euro sekä puuntuonnin laskusuunta. On ollut yllättävää, ettei ruplan romahtaminen ole lisännyt puun tuontimääriä. Tulevaisuus näyttää valoisammalta Mhy:n jäsenille maksuton puunmyyntisuunnitelma kannattaa tilata hyvissä ajoin ennen kevään ruuhkaa. Äänekosken biotuotetehtaan lopullista investointipäätöstä odotellessa toimintaympäristössä on muitakin puunkäyttöä lisääviä hankkeita. Stora Enso ilmoitti rakennuselementtien tuotantolinjan perustamisesta Varkauteen. Erittäin myönteinen signaali on myös suunnitteluvaiheessa oleva Finnpulp Oy:n sellutehdashanke Kuopiossa. Listaan on mieluisaa lisätä vielä Kemijärven biotuotetehtaan suunnitelmat. Suomi nähdään jälleen sellaisena metsäsektorin toimialueena, johon kannattaa investoida. Olisikin ihme, jos tällainen raaka-ainereservi ei kiinnostaisi puunjalostajia. Metsät kasvavat yli 100 miljoonaa kuutiometriä ainespuuta joka vuosi ja markkinahakkuiden taso on vain 55 milj. m³. Kaikki kasvu ei ole hakattavissa, mutta lisäysmahdollisuudet, energiapuu mukaan lukien, on useita kymmeniä miljoonia kuutiometrejä. Metsänhoitoyhdistyksestä iso hyöty metsänomistajalle Metsänomistajien kannattaa hyödyntää metsänhoitoyhdistysten ammattilaisia puukaupan kaikissa vaiheissa. Alusta alkaen myyntierän suunnittelussa on tärkeää, että metsäomaisuutta tarkastellaan metsänomistajan omien tavoitteiden ja mahdollisimman hyvän metsäomaisuuden hoidon kannalta. Myös leimikon myynti kannattaa tehdä huolella ja käyttää MHY:n puukauppapalveluja. Tarjoukset pyydetään mahdollisimman monelta ostajalta ja tarjousten vertailussa huomioidaan myös ostajien erot tukin katkonnassa. Käyttäessään metsänhoitoyhdistyksen palvelua myyjä voi olla turvallisin mielin siitä, että kaupan hoito on oman asiantuntijan käsissä. Myyntierien kilpailuttaminen on hyvin tärkeää. Vain sitä kautta markkinamekanismit pääsevät vaikuttamaan ja puun hintatasoon kohdistuu vahvistavia voimia. Metsänhoitoyhdistykset tekevät metsänomistajille todella arvokasta työtä puukauppapalvelujen kautta. Jokaisen metsänomistajan kannattaa hetki pohtia toimintaympäristön asetelmaa ja sitä mitkä ovat metsänomistajan omissa käsissä olevat keinot vaikuttaa metsänomistajien pärjäämiseen nyt ja tulevaisuudessa. Uskon, että jäsenyys omassa metsänhoitoyhdistyksessä nousee tämän listan kärkipaikalle. Timo Leskinen, kenttäjohtaja MTK metsänomistajat Myyntimäärät viikoittain Etelä-Savossa 1000 m Kantohinnat Etelä-Savossa Lähde: Metla Mänty- Kuusi- Koivu- Mänty- Kuusi- Koivutukki tukki tukki kuitu kuitu kuitu Uudistushakkuu 60,5 54,9 49,9 19,3 18,4 19,1 Harvennushakkuu 44,4 45,8 39,2 14,1 14,2 14,8 Ensiharvennus 11,3 11,4 11,5 Lähde: Metsänhoitoyhdistysten hintaseuranta Kantohinnat Kymi-Savon alueella /m Mäntytukki 55 Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu 10 Koivukuitu 5 0 1/2006 1/2007 1/2008 1/2009 1/2010 1/2011 1/2012 1/2013 1/2014 1/2015 Lähde: Metinfo

10 10 Mhy:n puukaupan toimeksiantopalvelussa huomioidaan hinnan lisäksi tukinkatkonta Puukaupassa katkonnan merkitystä aliarvioidaan Mäntytukin ja mäntykuidun hintaero on noin 40 euroa/m³! Keskimääräisessä puukaupassa hyvä katkonta tuo myyjälle euroa lisää puukauppatuloa. Vastaavasti huono katkonta vie saman verran, mutta sitä metsänomistaja ei välttämättä edes tiedosta suoraan puunostajan kanssa kaupan tehtyään. Metsänomistajalla ja puun ostajalla on erilaisia intressejä puukaupassa. Puun hinta ei ole ainoa, eikä aina edes merkityksellisinkään tekijä ostajaa valittaessa. Monesti suurin merkitys myyjän kannalta on sillä, minkä verran ostaja saa tukkipuuta hyödynnettyä. Parhaan yksikköhinnan tarjoaja ei siis välttämättä olekaan myyjän kannalta paras vaihtoehto. VARMISTA MIELENRAUHASI PUUKAUPASSA Haluatko puukaupparahat tilillesi ilman stressiä ja samalla säästää aikaasi? Tee suosittu toimeksiantokauppa ja maksimoi hakkuista saamasi tuotto! PALVELU Henkilökohtainen neuvonta ja puumarkkinatieto kaikkien puunostajien osalta Hakkuu- ja myyntikohteiden selvitys Hakkuualueen rajaus maastoon Metsän uudistamissuunnitelma Metsänkäyttöilmoituksen tekeminen Kirjallinen arvio hakattavan puun määristä Kirjallinen arvio markkinahinnasta Leimikon siirto kilpailutettavaksi puumarkkinat.fi - palveluun Puukaupan kilpailutus eli tarjousten pyytäminen kaikilta puunostajilta Puukaupan tarjousvertailu (katkonta-aineiston hyödyntäminen) Puukaupan tarjousvertailun esittely metsänomistajalle Puukauppasopimuksen tekeminen Puunkorjuun ja mittauksen valvonta Puun katkonnan valvonta Kirjallinen valvontaraportti Puukaupan päättävän mittausasiakirjan hyväksyminen Maksuselvityksen hyväksyminen Kustannus (verovähennyskelpoinen) Puunmyyntisuunnitelma Jäsenille maksuton! Puukaupan avustaminen alk. 0,50 /m 3 - kysy! Metsänhoitoyhdistykset ovat metsänomistajien puolesta kilpailuttaneet metsäyhtiöitä ja valvoneet puun korjuuta jo useita vuosia. Yhdistykset seuraavat jatkuvasti myös siitä, kuinka paljon tukin katkonta vaihtelee eri metsäyhtiöiden välillä. - Ostajakohtainen seuranta aloitettiin noin 10 vuotta sitten. Siitä lähtien metsänhoitoyhdistykset ovat syöttäneet järjestelmiinsä tietoja toteutuneista puukaupoista ja siitä, kuinka paljon eri ostajat ovat saaneet erilaisista leimikoista tukkia talteen. Tavoitteena on auttaa metsänomistajia löytämään paras ostaja juuri hänen puukaupassaan hinta ja katkonta huomioiden, kertoo MTK Metsälinjan kenttäpäällikkö Pauli Rintala. Katkonnan merkitys yleensä tuhansia euroja jokaisessa puukaupassa Seurannan mukaan joku metsäyhtiö saa puusta hyödynnettyä noin 80 prosenttia tukiksi, kun toinen ostaja saa samasta leimikosta talteen tukkia vain 70 prosenttia. Kun tukin hinta on tällä hetkellä noin 57 euroa ja Puukaupan toimeksianto alk. 0,80 /m 3 - kysy! Puukaupan toimeksiannossa päätösvalta on aina metsänomistajalla. Metsänomistaja päättää tarjousten jälkeen tehdäänkö puukauppa ja kenelle myydään. Kaikki toimenpiteet hoitaa mhy:n metsäasiantuntija. Hän tuntee paikallisen markkinatilanteen ja neuvoo sinua myös ajoittamaan kaupan oikein. Soita heti. Sovi samalla uuden metsän istutus. kuitupuun 19 euroa kuutiolta, niin oheinen ero keskimääräisessä 700 kiintokuutiometrin päätehakkuuleimikossa tarkoittaa 2660 enemmän tai vähemmän rahaa myyjän tilille. Katkonnan merkitys tässä tapauksessa on siis 3,8 jokaista myytyä kiintokuutiometriä kohden. - Katkonnassa on monia eri seikkoja, mitkä tulisi ottaa huomioon. Yleensä lyhyemmillä tukkimitoilla saadaan tukkiosuus tarkemmin talteen. Myös se vaikuttaa, kuinka ohut puu kelpaa tukiksi. Sentin ero minimilatvaläpimitassa vaikuttaa tukkisaantoon 2-4 prosenttia. Ostajan käyttämät mitat määräytyvät yleensä eri sahojen tarpeiden mukaan. - Tukin laatuvaatimukset vaikuttavat tukkisaantoon erittäin paljon. Ratkaisevan tärkeää on rungon tyvitukin hyväksyminen tukiksi, koska rungon tyvellä on eniten puun tilavuudesta ja arvosta. Metsänomistajan kannalta haasteellista on se, että ostajien laatuvaatimukset saattavat olla paperilla yhtenevät, mutta seurannan mukaan ostajat soveltavat käytännössä laatuvaatimuksia ja tukkien pituus-läpimittajakaumaa eri tavalla, Rintala toteaa. Ostajien katkonta vaihtelee puulajeittain ja leimikkotyypeittäin sekä kokoluokittain - Harvennushakkuussa erot ovat suuremmat kuin avohakkuussa. Harvennuksilla katkonnan merkitys voi olla jopa yli 5 /m³. Männyllä erot ovat kuusta suurempia ja huonompilaatuisessa puustossa syntyy enemmän eroja katkonnassa kuin hyvälaatuisessa puustossa. Keskimääräisessä puukaupassa hyvä katkonta tuo myyjälle euroa lisää puukauppatuloa. Vastaavasti huono katkonta vie saman verran, mutta sitä metsänomistaja ei välttämättä edes tiedosta suoraan puunostajan kanssa kaupan tehtyään. - Erilaisissa leimikoissa eri ostajien katkonta on erilaista, joten jossain toisenlaisessa puustossa sama ostaja ei olekaan välttämättä paras valinta. Järjestelmiin aiemmin toteutuneista puukaupoista kerättyjen tietojen avulla pyritään auttamaan myyjää vertailemalla ja laskemalla ostajien välisiä tarjouksia, Rintala painottaa. Runkohinnoittelussa puulajilla vain yksi hinta Puukauppaa tehdessä puun katkontaan ja hyödyntämiseen liittyvät asiat kirjataan hakkuusopimukseen ja sen toteutumista seurataan. Viime vuosina puukaupassa on kokeiltu lisääntyvästi myös runkohinnoittelua, jossa tukille ja kuidulle on sovittu sama hinta ja ostaja voi katkoa rungot mielensä ja tarpeidensa mukaan. Tämä voisi olla tulevaisuudessa yksi vaihtoehto kehittää puukauppaa. - Runkohinnoittelussa ostaja ostaa metsänomistajalta käytännössä mäntyä ja kuusta tiettyyn hintaan ja saa käyttää sekä katkoa puut miten haluaa. Mutta jos yksikin puutavaralaji hinnoitellaan erikseen, esim. laho, niin silloin katkontaa ja korjuuta joudutaan jo valvomaan. - Runkohinnoittelua on kokeiltu jo useampia vuosia hyvällä menestyksellä. Metsänhoitoyhdistyksen tietojärjestelmissä on hyvin tietoa myös runkohinnoitteluun ja ostajien vertailuun. Tästä huolimatta hinnan oikea arviointi kussakin myytävässä leimikossa tuo omat haasteensa. Kaikesta huolimatta se saattaa olla myyjälle turvallisempi ja ostajalle joustavampi vaihtoehto puukaupan tekemiseen, arvelee Rintala. Pauli Rintala Kenttäpäällikkö/ metsäasiantuntija MTK

11 11 Kysyimme toimialueemme suuremmilta puunostajilta kevään puumarkkinanäkymiä 1. Kevään puumarkkinatilanne? 2. Millaiset pystykaupalla myytävät leimikot ja puutavaralajit ovat kysytyimpiä? 3. Hankintapuun kysyntä? pikkutukkipitoiset leimikot ovat kiinnostavia. Järvelän sahan lähistöllä Hämeessä ja Uudellamaalla järeät havutukkileimikot kuuluvat ostoslistan kärkipäähän koivutukin lisäksi. 3. Etelä-Savon alueella hankintapuuna meitä kiinnostaa lähinnä koivutukki. Etelämpänä kaikki tukkipuut ovat mahdollisia. Kimmo Iso-Tuisku Heikki Alanne Aluepäällikkö Harvestia 1-3. Lyhyeksi jääneestä talvesta johtuen kysyntää on kelirikkokorjuukelpoisille leimikoille. Kesäkorjuukelpoiset leimikot käyvät myös. Puutavaralajeista eniten kiinnostaa koivukuitupuu, jota ostetaan myös hankintana kesän ja syksyn toimituksiin. Jussi Joensuu Metsäpäällikkö Koskitukki 1. Vilkkaalle puukauppakeväälle on hyvät edellytykset. Kahden heikon talven aiheuttama talvileimikoiden markkinahäiriö on taakse jäänyttä elämää ja kesäkorjuukelpoisten leimikoiden kauppa pitäisi käydä normaalin reippasti. Jussi Sairanen Piiripäällikkö Metsä Group 1. Toivotaan vilkasta tarjontaa kesäleimikoista. 2. Kesä- ja kelirikkoaikaan korjattavat leimikot, sekä uudistushakkuut, että harvennukset. 3. Keväälle mahtuu katkottua hankintapuuta rajallinen määrä, tämä mahdollisuus varataan säännöllisesti hankintakauppaa tekeville osuuskunnan omistajajäsenille. Lyhyeksi jääneen talvikorjuukauden jälkeen puunostajien katseet ovat kelirikko- ja kesäkorjuukelpoisissa leimikoissa. 1. Puun kysyntä jatkuu hyvällä tasolla. 2. Kaikki kesäkorjuukelpoiset kohteet ovat kysyttyjä. Talvileimikoita on vielä runsaasti varannossa kahden lyhyeksi jääneen talven jäljiltä. 3. Hyönteistuholain velvollisuuksien johdosta hankintapuun lisävastaanottomahdollisuudet ovat kevään aikana rajalliset. Kesästä alkaen tilanne paranee mm. Varkauden tehtaiden kasvavan havukuitutarpeen ansiosta 1. Nyt on puukaupan aika. Tehtaiden kysyntä on hyvällä tasolla ja kaikille puutavaralajeille on menekkiä. Alkuvuonna olemme käyneet puukauppaa tavoitellulla tahdilla ja toivomme puukaupan jatkuvankin tasaisena, se on kaikkien toimijoiden etu. 2. Halutuimpia ostoksia ovat tukkivaltaiset, kesäkorjuukelpoiset leimikot. Toki ostamme kaikensorttisia kohteita. 3. Hankintapuullekin on kysyntää. Tietty määrä niitä sopii; tärkeää on sopia sitova toimitusaikataulu. Hyönteistuholaki asettaa kuitenkin vastaanottomahdollisuuksiimme 1. Lyhyeksi jäävän talven jälkeen katseet alkavat vähitellen suuntautua kesäleimikoihin. Uutta kauppaa tehdään normaaliin tapaan. 2. Päätehakkuuleimikot, jotka voidaan korjata sulan maan aikana. Versowood käyttää mänty- ja kuusitukkia sekä mäntypylväitä, joten kuitupuuvaltaiset leimikot ovat meille hankalia alhaisen tukkisaannon vuoksi. 3. Hankintatukkejakin ostetaan, mutta niiden määrä on yleensä melko vähäinen. Niiden hankinta painottuu yleensä talvikauteen. 2. Koskitukin ostolistan kärjessä Etelä-Savossa ovat erityisesti koivutukkipitoiset leimikot. Noin 100 km säteellä Hirvensalmen Kissakosken sahasta myös Jussi Lemmetty Etelä-Suomen hankinta-alue Stora Enso Metsä Jouni Kohonen metsäasiakaspäällikkö, UPM Jussi Torpo Metsäpäällikkö Versowood 10 m Oikeanlainen metsänhoito parantaa sähkön laatua Johtoihin osuvat puut aiheuttavat eniten sähkökatkoksia. Kun hoidat metsääsi sähkölinjan läheltä, otathan linjan huomioon. Piirrokset: Johtoalueiden vierimetsien hoito, Energiateollisuus ry Kun istutat taimia, jätä sähköjohdon alle 10 metrin levyinen alue istuttamatta. Jätä siemen- ja jättöpuut niin kauas johdoista, etteivät ne kaatuessaan ulotu niihin. Harvenna ajoissa voimakkaasti 25 metrin etäisyyteen saakka sähkölinjasta. Poista sähkölinjan vierustalta pitkät ja kapeat lehtipuut sekä kallistuneet puut. Ulota päätehakkuu aina sähkölinjaan saakka. Varmista myös turvallisuus metsänkäsittelyssä. Meiltä saat maksutonta puunkaatoneuvontaa arkisin klo 8 16 numerossa h Vikapalvelu

12 12 Metsäsuunnitelma on metsän käyttöohje Tilaa uu metsäsuu si nnit metsänh elma oitoyhdistyk sestä! Tapiolan tilan lähinaapuri on Vanha-Rantala, joka toimii kunnan omistamana talomuseona. Seutukunnan historiaa on ajoitettu aina myöhäisrautakaudelle saakka, sillä vuonna 1928 löydettiin Vanha-Rantalan mailta hautaraunio, joka ajoitettiin 1000-luvulle. Metsäsuunnittelun maastokausi lähestyy väkevästi, kenttätyötä tehdään keväällä lumien lähdetty niin pitkälle syksyyn kuin voidaan. Suunnitelman käyttöikä on kymmenen vuotta ja yleensä suunnitelmat vanhenevat kyläkunnittain, koska aikanaan metsäkeskukset laativat suunnitelmia alueittain. Hirvensalmen toimistolta toimiva metsäsuunnittelija Teemu Pylkkänen arvioi, että tulevan kauden suunnittelu-urakka on edellisten kaltainen. - Viime vuonna suunnitelmia laadittiin noin 3000 metsähehtaarille per suunnittelija, kertoo Teemu ja jatkaa, että niistä puolet tehtiin Pertunmaan alueelle, toinen puoli jakaantui tasan Hirvensalmen ja Joutsan kesken. Teemu Pylkkänen vihjaa, että metsäsuunnitelma kannattaa etsiä esiin ja tarkastaa, kuinka kauan se on voimassa. Parasta ennen päivä löytyy nimilehdeltä. Metsäsuunnitelman laatimisesta voi keskustella oman metsäasiantuntijan kanssa, metsäsuunnittelija voi ottaa myös yhteyttä, kun hän kartoittaa eri alueiden suunnitelmien voimassaoloaikoja. - Talvikaudella voi suunnitelmien työstämisen lomassa jäädä aikaa tulevan kauden markkinointiin. Tavoitteena tässäkin työssä on ketjuttaa maastotyöt mahdollisimman tehokkaasti. että monet ovat perehtyneet hyvin metsiensä hoitoon. - Perusteluna on usein ollut, että kierroksella voi vertailla näkemyksiä, kuinka kukin kohde olisi hyvä käsitellä. Tapiola sai kolmannen suunnitelman Pertunmaalainen metsänomistaja Tapani Savolainen lehteilee uutta metsäsuunnitelmaa varsin tyytyväisenä. Suunnitelma on Tapiolan tilalle kolmas ja edelliset ovat isännän mukaan täyttäneet tehtävänsä hyvin. - Tapiola on ollut yli parikymmentä vuotta metsätila ja pellot on laitettu vuokralle, ker- too Tapani Savolainen. Isäntä on tyytyväinen metsänhoitoyhdistyksen kanssa tehtyyn yhteistyöhön. Savolainen kiersi metsäsuunnittelija Teemu Pylkkäsen kanssa kolme päivää tiluksia ja vakuuttaa, että kokonaiskuva metsistä päivittyi erinomaisesti. Tapiolassa on metsää vajaa 120 hehtaaria ja Savolaisen mukaan ne on hoidettu kohtuu hyvin. Metsänuudistusta ja raivausta Työ metsässä pitää virkeänä. Tapani Savolainen sanoo lukeutuvansa jo eläkeläiskaartiin, mutta pyrkii edelleen hoitamaan raivaukset ja istutukset oman talon voimin. - Hankintahakkuuta tilalla ei ole tehty enää aikoihin, mutta parikymmentä vuotta sitten tein hankintaa yhtenä talvena 350 mottia. Viime vuosina puut on myyty pystykaupalla. Yhdistyksen kanssa on tehty yhteistyötä pitkään. Isäntä laskee, että seuraavassa taimilaskussa on jo neljäs metsänhoitoyhdistyksen nimi. Suunnitelmasta hyötyy seuraava sukupolvi Tapiolan isäntä näkee metsäsuunnitelmalla myös sen merkityksen, että metsänhoito saadaan aikaan siirrettyä ajantasaisena seuraavalle sukupolvelle. Savolaisen perheellä on kuusi lasta, mutta vain yksi on jäänyt Pertunmaalle. Sukupolvenvaihdoksestakin on keskusteltu ja yhdellä tyttäristä olisi alan koulutuskin. Tapiola on ollut suvun hallussa vuodesta Isännällä on paksu nippu talonpitoon liittyviä asiakirjoja. - Nekin saatiin pelastettua, kun tilan vanha päärakennus tuhoutui tulipalossa. Tila on ollut alkujaan suuri, sillä aikanaan se jaettiin kolmen veljeksen kesken. Juhani Krappe Mukaan maastoon Teemu Pylkkäsen mukaan metsänomistajan tarpeet tulevat hyvin kartoitettua, jos omistaja lähtee suunnittelijan matkaan maastokierrokselle. käyttävät jonkin verran mahdollisuutta osallistua suunnittelun pohjatöihin. Mukana on myös etämetsänomistajia, jotka lähtevät varta vasten maastokierrokselle. Varsinkin isojen metsätilojen omistajat ovat kiinnostuneita maastotyöstä siitä huolimatta, Tapiolan isännän Tapani Savolaisen mukaan edelliset metsäsuunnitelmat ovat pitäneet hyvin paikkansa. Edessä on nyt kuluvan vuoden alusta voimaan tullut suunnitelma. Tilan metsät tulivat edellisenä kesänä myös käytyä läpi, sillä Tapani oli metsäsuunnittelija Teemu Pylkkäsen mukana kolme päivää maastossa.

13 13 Korjuupalvelun koneet tekevät töitä harvennusleimikoissa Metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelun sopimusurakoitsija, Matti Kauhanen, korjaa parin hehtaarin koivikon ensiharvennusta Kolkonrannan kylätien varrella Rantasalmella. Kuvat Juhani Krappe Leimikossa riittää järeyttä sen verran, että pinoihin kertyy koivukuitua. Energiapuun korjuuta jarrutellaan, sillä leudot talvet ovat kerryttäneet hakepuu varastoja. Plussanpuolella päivisin kiikkuva lämpötila pistää konemiehen mietteliääksi, korjuukelejä vielä yöpakkasten myötä voisi olla, mutta sivuteiden kunto huolestuttaa. - Teiden kunto on rapautunut, sanoo Matti Kauhanen yli 25 vuoden kokemuksella puunkorjuussa. Suurin syy on säästely kunnossapidossa. Korjuukalusto kulkee työmaalle, mutta kaukokuljetusten kohdalla astuvat esiin ongelmat. - Tukkirekkojen massat nousivat vuoden 2013 lokakuussa 60 tonnista aina 76 tonniin, riippuen akselien määrästä. Nyt pullonkaulaksi ovat muodostuneet sillat, sillä painorajoitusten takia joudutaan suunnittelemaan ajoreittejä uudelleen. Metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelulle on riittänyt tasaisesti töitä. Maaliskuun alun koivikon ensiharvennus oli aivan Matti Kauhasen kotikulmilla. Muutenkin yrittäjä on tyytyväinen metsän lähihoitajan rooliin, työmailla pääsee käymään kotoa käsin ja koneiden siirrot pysyvät kohtuullisina. Siirtojen jälkeen konemies pääsee ikkunan pesuun. Marko Sallinen on tuonut ajokoneen työmaalle ja ryhtyy keräämään Matti Kauhasen korjaamaa ainespuuta. Leimikoita on riittänyt Matti Kauhanen on tyytyväinen töiden määrään yhdistyksen leivissä. - Viime vuosi oli hyvin tasainen, kalusto oli käytössä ympäri vuoden huoltopausseja lukuun ottamatta. Matti aloitti metsätyöt maatalouskalustolla jo vuonna Metsäkonekalusto tuli kuvaan mukaan 90-luvulla ja viisitoista vuotta mies korjasi metsäteollisuuden lukuun. Kun siirryttiin nk. alueurakointiin mies luopui välillä kalustosta, mutta palasi ruotuun, kun metsänhoitoyhdistys etsi hankintapalveluunsa urakoitsijaa. Uuden yhdistyksen myötä korjuuketjun toiminta-alue ei muuttunut, kohteet ovat Savonlinnan ja Joroisten välillä. Isommassa kokonaisuudessa on kuitenkin mahdollista laajentaa korjuualuetta ja toisaalta saada apua naapureilta, jos leimikoita on paljon. - Tulevasta on hyvät odotukset, sillä isomman yhdistyksen myötä toimitusosoitteitta tulee lisää ja korjuumäärät saattavat kasvaa, sanoo Matti Kauhanen. Harvennuksilla kone kestää paremmin Matti aloitti yhdistyksessä yhdellä korjuukoneella, nyt harvesterin lisäksi on oma ajokone ja kaksi ulkopuolista kuskia. Korjuutyömaalle ei enää tarvita nauhoitusta, sillä harvesterin navigaattori näyttää koneen sijainnin. - Pienessä yrityksessä toimitaan joustavasti. Yhdellä ajokoneella ennättää keräämään, mitä kaksi miestä harvesterilla korjaa. Tarvittaessa toinen korjuukoneelta tekee välivuoroa ajokoneella, että kaikki puut saadaan tien varteen. Kalustoa on myös uusittu, sillä vuosi sitten korjuukone vaihdettiin uudempaan. Matin mukaan harvennushakkuu on sen verran kevyempää, että koneella voidaan korjata tuntia, päätehakkuita tekevät ketjut vaihtavat kalustoa jo tunnin jälkeen. Omistajakunnan muutos näkyy Työmaallakin näkyy metsänomistajakunnan muuttuminen. - Hyvin harvoin metsänomistaja tule katsomaan, kun kohdetta korjataan, kertoo Matti Kauhanen. Yrittäjän mukaan etäomistajien osuuden kasvu on näkynyt niiden vuosien aikana, jotka hän on tehnyt töitä yhdistyksen korjuupalvelussa. Mhy:n korjuupalveluun sopii harvennusleimikoita kesän ja syksyn korjuuseen. Ota yhteyttä metsäasiantuntijaasi.

14 LÄNTINEN ASIAKKUUSALUE 4. HAUKIVUORI MIKKELI ITÄ HAUKIVUORI Asiakkuuspäällikkö VESA VÄÄNÄNEN Korjuuesimies JUHA KOKKO ARI TEITTINEN JENNIINA RUTTONEN JYRKI UKKONEN JOUTSA KARI PAASO MATLEENA TEPPOLA VEIKKO HALMESAARI Metsänhoitoesimies JUSSI RAUTIO MIKKO PIISOLA Metsänhoitoesimies VELI MANNINEN HIRVENSALMI-PERTUNMAA Palvelemme sinua koko toimialueellamme! JARMO MÄKIRANTA JORMA SANISALO Haukivuori 1 4 Juva Metsänhoitoesimies SAMULI KOIVISTO NIINA IKONEN Joutsa 2 Hirvensalmi 3 Mikkeli 6 3. MIKKELI LÄNSI Anttola Pertunmaa HERKKO HÄMÄLÄINEN MATTI KEKKONEN PUUMALA-ANTTOLA TAINA KEKKONEN Metsänhoitoesimies TAPIO PERKO ANTTI PISKONEN OLLI LUUKKONEN Metsänhoitoesimies MARKKU MODIG JAAKKO SALAKKA

15 15 6. JUVA ITÄINEN ASIAKKUUSALUE HANNU KÄRKKÄINEN JARI PARKKINEN PEKKA HARMOINEN Asiakkuuspäällikkö HARRI HUUPPONEN Korjuuesimies ARTO TURTIAINEN SAVONLINNA LÄNSI-RANTASALMI VILLE OINONEN Metsänhoitoesimies HANNA REIJONEN MAIJA-LIISA KETTUNEN OTTO KANKKUNEN PAULI PÄRNÄNEN Metsänhoitoesimies IIRO OJALAINEN KERIMÄKI-SAVONRANTA Savonranta Rantasalmi 8 10 Kerimäki KATRI MONONEN PIIA KIETÄVÄINEN TAPANI HUTTUNEN Savonlinna Sulkava 7 9 Punkaharju VELI-MATTI SUHONEN Metsänhoitoesimies JORMA KORPELA SAVONLINNA ITÄ-PUNKAHARJU Puumala 7. SULKAVA Sähköpostit: AKI PARKKINEN JARI LOIKKANEN AKI KEMPPINEN TOMI MIETTINEN EIJA KOISTINEN Metsänhoitoesimies MARKKU KOLEHMAINEN VESA LAUKKANEN Metsänhoitoesimies HEIKKI MONONEN

16 16 HALLINTO, TALOUS, PUUMAKSUT, JÄSENYYSASIAT, TIEDOTUS, KOULUTUS Toiminnanjohtaja PETRI PAJUNEN Talouspäällikkö ANJA LIPSANEN Toimistopäällikkö MARJUKKA KAKRIAINEN Palveluneuvoja KAIJA HONKANEN Palveluneuvoja KIRSI HIMANEN Palveluneuvoja TARJA HEIKKINEN Palveluneuvoja TUULA ASTIKAINEN METSÄSUUNNITTELU, METSÄARVIOT METSÄKIINTEISTÖJEN VÄLITYS JA OMISTUSJÄRJESTELYT, MET- SÄVEROTUS, METSÄARVIOT Metsäsuunnittelija TEEMU PYLKKÄNEN Metsäsuunnittelija TIINA SALMINEN , LKV ANTTI TIIHONEN alueet , LKV KIMMO ASIKAINEN alueet , LKV PETRA HUUPPONEN alueet TIET JA OJAT, LANNOITUS METSÄNOMISTAJIEN PALVELUTOIMISTO, HELSINKI Metsätie- ja oja-asiantuntija KALLE KAARTINEN alueet Sähköpostit: Metsälakimies TUOMO PESÄLÄ Lakipuhelin päivystää ma klo (4,01 min + pvm/mpm) Metsäneuvoja ANNAMARI RAJOO Simonkatu 6 (PL 510) Helsinki Metsäneuvoja KATI HÄKKINEN Simonkatu 6 (PL 510) Helsinki Anttolan toimisto, Vanhanpappilantie 1, Anttola Haukivuoren toimisto, Keskustie 54, Haukivuori Hirvensalmen toimisto, Keskustie 8, Hirvensalmi Joutsan toimisto, Länsitie 8, Joutsa Juvan toimisto, Väätäisentie 5, Juva Kerimäen toimisto, Multamäentie 18, Kerimäki Mikkelin toimisto, Savilahdenkatu 32, Mikkeli Pertunmaan toimisto, Pertuntie 29, Pertunmaa Punkaharjun toimisto, Mäntytie 2, Punkaharju Puumalan toimisto, Keskustie 17, Puumala Rantasalmen toimisto, Kylätie 17, Rantasalmi Savonlinnan toimisto, Olavinkatu 23 A 5, Savonlinna Savonrannan toimisto, Monninsaarentie, Savonranta Sulkavan toimisto, Tiiterontie 17 A, Sulkava Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo Väätäisentie Juva

17 17 Metsä on elintärkeä henkireikä Metsänhoitoyhdistys Etelä- Savo järjesti maaliskuussa alueensa metsänomistajille tupailtoja. Myös siskokset Helena Muinonen ja Kirsti Muinonen-Draper tulivat iltaan päivittämään tietonsa yhdistyksen toiminnasta sekä jäseneduista. Kirsti ja Helena tulivat tupailtaan päivittämään omaa tietämystään yhdistyksen uudesta organisaatiosta. Metsässä on omat ja suvun juuret Helenaa ja Kirstiä metsäasiat ovat kiinnostaneet aina. Kun suvussa on ollut metsää 1500-luvulta asti, tulee kiinnostus metsään jo verenperintönä. Ostimme aikanaan isältä suvun perintömetsät, kun isä oli vielä elossa. Siitä taitaa olla jo yli 25 vuotta, Helena muistelee. Metsä ei merkitse siskoksille pelkästään taloudellista hyötyä. Totta kai metsästä saatavat eurotkin ovat tärkeitä, mutta eivät ne ole metsänomistamisen hienous. Yhtälailla marjastus ja sienestyskin ovat tärkeitä. Joka vuosi tulee marjat kerättyä omista metsistä. Pakurikääpäteetäkin kokeiltiin, mutta se ei ollut niin ihmeellistä, Helena nauraa. Metsä itsessään merkitsee siskoksille kuitenkin juuria, ja siksi suhde metsään on kummallakin läheinen ja tärkeä. Lapsuudessa isä vei meidät hiihtämään metsään ja sitä perinnettä olen jatkanut viemällä myös omat lapseni luontoon, Kirsti muistelee. Metsästä jaksamista arkeen ja juhlaan Elämä vei Kirstin nuoruudessa ulkomaille asumaan, mutta toi takaisin Suomeen kun hänen lapsensa olivat pieniä. Melkein jo pelkän metsän takia kannatti muuttaa aikanaan Englannista takaisin. Metsä on minulle elintärkeä henkireikä. En voisi kuvitella elämääni ilman metsää. Helena puolestaan muistelee, kuinka hän pakeni työelämän hektisyyttä metsän siimekseen. Menin metsään latautumaan raskaan työpäivän jälkeen ja palasin kotiin rauhallisena ja levänneenä. Ei siihen aikaan tarvittu tutkimuksia osoittamaan, että metsä tekee ihmeitä ihmisen mielenterveydelle. Korvaamattomat vinkit Metsänhoitoyhdistykseltä Siskokset ovat käyttäneet Metsänhoitoyhdistyksen palveluja laaja-alaisesti. Kirsti tuumii, että puukaupan kilpailuttamisessa metsänhoitoyhdistyksestä on ollut korvaamaton apu. Kyllähän sitä puun hintaa tulee itsekin seurattua, mutta eihän siitä kaikkea itse voi ymmärtää. Palvelukokemukset metsänhoitoyhdistyksen kanssa ovat aina olleet hyviä. Olen saanut kullanarvoiset vinkit metsänhoitoyhdistykseltä, vaikka isältä sainkin hyvät pohjatiedot metsänomistamiseen. Tärkeintä on toimihenkilön asiantuntijuus. Meidän alueen neuvoja on rautainen ammattilainen ja hänestä emme ihan helposti luovu, Helena hymyilee. Siskokset ovat yhdessä käyneet monissa metsänhoitoyhdistyksen järjestämissä tapahtumissa ja tiedotustilaisuuksissa. Mukavasti on ollut joka vuosi joku mielenkiintoinen tapahtuma tai retki. Viime vuonna käytiin metsävero-illassa päivittämässä verotietämys ja itse veroilmoituksen täyttö olikin sitten ihan helppoa, Helena naurahtaa. Kirsti puolestaan muistelee metsänhoitoyhdistyksen järjestämää raivaussahakurssia lämmöllä Oli hyvä, että se oli vaan naisille. Ei ollut siellä miehet suotta neuvomassa. Nykyisin eläkkeellä olevat naiset tekevät edelleen kevyempiä metsänhoitotöitä itse. Juuri taimien heinäystä on luvassa myös tulevana kesänä, Helena naurahtaa. Ennen siskokset tekivät lähes kaikki metsänhoitotoimet itse. Nykyisin raivuuhommat ja istutukset saa kuitenkin tehdä ammattimetsurit. Minä keskityn tienvarsien vesomiseen, Kirsti jatkaa. Kehitys ei voi pysähtyä tähän päivään Metsänhoitoyhdistys kehittelee uutta metsäsuunnitelman mobiilisovellusta. Sen avulla metsänomistajat voivat pian ladata älypuhelimeen tai tablettiin metsäsuunnitelmansa. Helena on innoissaan uudesta palvelusta. Tosi hieno juttu, että tekniikkaa käytetään hyväksi. Vaikka yhdistyksen vanhat palvelut ovat toimivia ja tärkeitä, on hyvä, että kehitys menee myös koko ajan eteenpäin. Sovelluksen avulla on myös helpompi kestää kartalla ja oikealla kuviolla. Kehitys ei välttämättä kuitenkaan aina mene haluttuun suuntaan. Helenalla on vahva mielipide kiinteistöverosta. Se on ihan kuolleena syntynyt ajatus. Ensin isämme ja äitimme ovat maksaneet metsästä pintaala veroa. Seuraavaksi myydystä puusta on maksettu vero ja nyt pitäisi maksaa vielä kiinteistöveron muodossa kolmas vero. Ei mitään järkeä. Eri-ikäisrakenteiseen metsänkasvatukseen siskokset suhtautuvat myönteisesti. Se oli totta jo meidän lapsuudessa. Sieltä täältä hakattiin puita yksi kerrallaan. Se ei siis ole meille mitään uutta, koska isäkin käytti sen menetelmiä aikanaan. Toisaalta kun isän perintömetsiä tässä omistetaan, niin periaatteessa myös meidän metsiä on hoidettu jatkuvan kasvatuksen menetelmin. Vaikkakin nykyisin hoidan itse metsiäni avohakkuin ja istutuksin, Kirsti vinkkaa. Susanna Leskinen Metsätalousyrittämisen voi aloittaa jo nuorena Sukupolvenvaihdos kotitilalla teki Ville Rouhiaisesta metsänomistajan alle kolmekymppisenä. Nyt hän pyrkii työllistämään itsensä sulan maan aikana täysipäiväisesti metsätalousyrittäjänä. Talvella hän hankkii leipänsä lastensuojelussa. Vuonna 2012 Ville ryhtyi isännöimään Toivion tilaa Juvalla. Toivion tilakokonaisuus on ollut hänen suvussaan pysyvästi jo 1950 luvulta lähtien. Hän on yrittäjäperheestä ja yrittäjyys kaikissa muodoissa on aina kiinnostanut. Se on aina ollut vahva vaihtoehto itsensä työllistämiseksi, Ville kertoo. Vuonna 2013 Hän päätyi ostamaan metsäpalstan Pohjois-Juvalta yhdessä toisen samanikäisen metsänomistajan kanssa, joten hän kuuluu myös metsäyhtymään Ennestään Villellä ei ollut kovinkaan vahvaa metsällistä osaamista. Metsäalan koulutukseen hänelle avautui mahdollisuus vuonna 2012 kun Juvalla käynnistyi Savonlinnan ammattiopiston metsätalousyrittäjän ammattitutkintoon tähtäävä koulutus. Koulutus kesti noin puolitoista vuotta etupäässä viikonloppuisin ja iltaisin. Koulutus oli aikataulullisesti ja sisällöllisesti omaan tarpeeseen sopivaa. Se antoi kokonaisvaltaista näkemystä metsätalousyrittäjälle tärkeistä metsänhoito ja talousasioista. Lumettomaan aikaan Ville pyrkii tekemään mahdollisimman paljon metsänhoitotöitä. Talvella kun maasto-olosuhteet ovat metsänhoitotöille liian haastavat, työskentelee hän lastensuojelussa. Kahden näin erilaisen työn yhdistäminen on todella antoisaa. Metsätyöt ovat etupäässä omatoimista puurtamista siinä missä lastensuojelutyö on todella sosiaalista kanssakäymistä ihmisten kanssa. Molemmat työt ovat omalla tavallaan vesojen kasvattamista, Ville summaa. Miten nuoria saataisiin houkuteltua metsätalousyrittäjiksi? Metsäalasta on tullut nuorille etäisempi kuin mitä se on ollut menneinä vuosikymmeninä. Nuoria tulisi rohkaista ja tukea jo varhaisessa vaiheessa tekemään niin sanotusti isoja päätöksiä, joita esimerkiksi sukupolvenvaihdos tai metsätilan ostaminen ovat, Ville pohtii. Omissa päätöksissään häntä auttoivat samassa elämänvaiheessa olleet vertaiset. Hyvä kannuste metsätalousyrittäjäksi aikovalle nuorelle on toinen nuori metsätalousyrittäjä joka on uskaltanut ryhtyä siihen ja on pärjännyt siinä. Ville toivoisi metsäalan nuorille verkostoitumismahdollisuuksia. Pitäisi olla jokin yhteisö, jossa pääsisi vaihtamaan ajatuksia toisten samassa elämäntilanteessa olevien nuorten kanssa. Ajatusten ja ideoiden vaihtaminen kävisi sujuvasti harrastusten ja aktiviteettien lomassa. Esimerkiksi metsänhoitoyhdistykset voisivat kehittää tämänkaltaista toimintaa nuorille metsänomistajille Ville pohtii. Metsänhoitoyhdistyksestä suuri apu tuoreelle metsänomistajalle Ville on ollut metsänhoitoyhdistyksen valtuustossa noin kaksi vuotta. Valtuustotyö on ollut hänen mielestään hyödyllistä. Hän uskoo tuoneensa valtuustoon hieman nuorekkaampaa näkökulmaa metsäasioihin. Koska metsäasiat kiinnostavat, ei hän sulje pois mahdollisuutta ryhtyä ehdokkaaksi myös seuraaviin vaaleihin. Metsänhoitoyhdistyksestä on ollut tuoreelle metsänomistajalle korvaamaton apu, Ville kertoo. Hän on tehnyt lähes kaikki puukauppansa valtakirjakaupalla metsänhoitoyhdistyksen kautta. Korjuupalvelun koneet ovat harventaneet suurimman osan harvennushakkuista. Tärkeimpänä metsänhoitoyhdistyksen palveluna Ville pitää edunvalvontaa. Metsäasiantuntijoiden tarjoama kokemus ja näkemys ovat olleet tärkeänä tukena metsäasioissa. Vahva luotto metsäalan tulevaisuuteen Tärkeimpänä arvona metsässään Ville pitää sen tuomaa taloudellista turvaa. Sukutilasta huolehtiminen ja harrastusmahdollisuudet ovat tärkeitä asioita omassa metsässä. Metsäisiä harrastuksia Villellä on metsästys, marjastus, koirien kanssa ulkoilu ja hermojen lepuutus. Metsäalan tulevaisuuteen Villellä on vahva luotto. Ei kai sitä muuten olisi tullut ryhdyttyä tähän hommaan, hän naurahtaa. Kymmenen vuoden päästä Ville uskoo puun käytön monipuolistuvan uusien innovaatioiden myötä. Itsensä hän näkee kymmenen vuoden kuluttua metsätöissä omalla tilallaan. Pauli Kaipainen Metsänhoitoyhdistyksestä on ollut tuoreelle metsänomistajalle korvaamaton apu, Ville kertoo. Hän on tehnyt lähes kaikki puukauppansa valtakirjakaupalla metsänhoitoyhdistyksen kautta. Korjuupalvelun koneet ovat harventaneet suurimman osan harvennushakkuista.

18 18 Etelä-Savon metsäteillä kunnostustarvetta Etelä-Savon maakunnan alueella on rakennettu metsänparannusvaroilla 1960-luvulta lähtien noin 5000 km metsäautoteitä yksityismaille. Yhtiöiden maille metsäteitä on tehty vuosikymmenten mittaan noin 1000 km Etelä-Savon alueella. Uusien metsäteiden rakentaminen on ollut voimakkainta ja 1980-luvuilla eli yli kolmekymmentä vuotta sitten. Uusien metsäteiden rakentamisen määrä on hiljalleen vähentynyt 2000-luvulle tultaessa ja painopiste on siirtynyt olemassa olevien metsäteiden perusparantamiseen. Nykyään Kestävän metsätalouden rahoitustuella rakennettavien uusien metsäteiden osuus on Etelä-Savon alueella vain joitakin prosentteja metsäteihin kohdistetun rahoitustuen kokonaismäärästä. Vanhat metsätiet mitoitukseltaan riittämättömiä nykykalustolle Kuten edellä mainittiin, valtaosa Etelä-Savon metsäteistä on rakennettu ja 1990-lukujen välisenä aikana. Metsätiet on tuolloin rakennettu ajankohdan mitoitusten mukaisesti tonnin painoluokan kalustolle. Nykyään käytössä olevat puutavaraautot painavat kuormattuna tonnia, joten vanhojen metsäteiden mitoitus on nykykalustolle usein riittämätön. OA METSÄILTOIHIN! un kievari lan Kartano Ongelmat varsinkin nykyisellä puutavara-autokalustolla toimimisessa konkretisoituvat usein heikkona tien kantavuutena erityisesti syksyn ja kevään keliolosuhteissa sekä ahtaina kääntöpaikkoina. Pikaista kunnostustarvetta ainakin kolmasosalla Etelä-Savon metsäteistä Metsäteiden perusparannuksia on ryhdytty tekemään enenevässä määrin 2000-luvun aikana. Siitä huolimatta vain noin prosenttia Etelä-Savon metsäteistä on vähintään kertaalleen perusparannettu rakentamisensa jälkeen. Metsäkeskuksen laatimien selvitysten mukaan noin kolmannes Etelä-Savon metsäteistä on pikaisen kunnostuksen ja perusparannuksen tarpeessa. On luonnollista, että esimerkiksi kaksi-kolmekymmentä vuotta sitten rakennettu metsätie kaipaa jo perusparannusta, varsinkin jos tien vuotuisesta kunnossapidosta ei ole huolehdittu. Kestävän metsätalouden rahoitustukea jatkossakin metsäteiden perusparantamiseen ja uusien metsäteiden rakentamiseen sa metsänomistajat - jäsenet ja jäsenyydestä kiinnostuneet - n! Metsänhoitoyhdistyksen palvelut yksityistieasioissa tarjoamat palvelut Metsänhoitoyhdistys metsänomistajille Etelä-Savo sekä uusi tarjoaa organisaatio. palveluita myös metsä- ja yksityisteille ja tiekunnille. sta, uusiutuvasta Kemera-laista, metsänhoitosopimuksesta Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon palvelut yksityisteiden tiekunnille u tilaisuuksien alussa. Lisätietoja ja ennakkoilmoittautuminen tta tai p Tien perusparannuksen suunnittelu ja perusparannuksen toteutus - Uuden metsätien suunnittelu ja rakentaminen - Tukirahoitusmahdollisuuksien selvittäminen ja rahoitustuen hakeminen tiehankkeille - Tieyksikkölaskelmien klo Juva Vuorenmaan teko ja päivitys koulu - Neuvonta yksityistieasioissa ulu klo Savonranta Rönkkötalo nna Ota yhteyttä klo ja Sulkava kysy valtuustosali lisää! näiskoulu Kalle Kaartinen klo Punkaharju Särkilahden koulu otalo Tie ja oja-asiantuntija klo Punkaharju Kulennoisten Metsänhoitoyhdistys nuorisoseuran kylätalo Etelä-Savo Olavinkatu klo A 5Kerimäki Kumpurannan koulu Talo Savonlinna klo Hirvensalmi valtuustosali skuksen p klo Rantasalmi Lomarannan mökit sali Huhtikuu stöpankin klo Pääkaupunkiseudun Me metsäpäivä teemme metsänomistajan Helsinki, Simonkatu eteen 6 enemmän hirvikota Metsänomistajan pitää vahtia metsäänsä. ETELÄ-SAVO Eihän se nyt niin mene! Metsänomistajan pitää vahtia metsäänsä. Eihän se nyt niin mene! Metsänhoitoyhdistyksen avulla hoidat metsääsi hyvin, asuit sitten lähellä tai kaukana. Metsänomistajan Metsänhoitoyhdistyksen pitää avulla hoidat Tee metsäomaisuuden hoitosopimus, niin metsääsi hyvin, asuit sitten lähellä tai kaukana. huolehdimme metsästäsi, toteutamme Tee metsäomaisuuden hoitosopimus, niin metsänhoitotyöt ja autamme vahtia puukaupan tekemisessä. metsäänsä. huolehdimme metsästäsi, toteutamme metsänhoitotyöt ja autamme puukaupan tekemisessä. Kysy lisää metsäomaisuuden hoitosopimuksesta omalta metsänhoitoyhdistykseltäsi. Eihän se nyt niin mene! Kysy lisää metsäomaisuuden hoitosopimuksesta Yhteystiedot löydät osoitteesta omalta metsänhoitoyhdistykseltäsi. ja Metsänhoitoyhdistyksen avulla hoidat Yhteystiedot löydät osoitteesta metsääsi hyvin, asuit sitten lähellä tai kaukana. ja Tee metsäomaisuuden hoitosopimus, niin huolehdimme metsästäsi, toteutamme metsänhoitotyöt ja autamme puukaupan tekemisessä. Kysy lisää metsäomaisuuden hoitosopimuksesta omalta metsänhoitoyhdistykseltäsi. Yhteystiedot löydät osoitteesta Metsänhoitoyhdistykset, MTK ja Metsänomistajien ja liitot. Edunvalvontaa puun juurelta Brysseliin. Metsänhoitoyhdistykset, MTK ja Metsänomistajien liitot. Edunvalvontaa puun juurelta Brysseliin. Kestävän metsätalouden rahoituslaki on uudistumassa. Jatkossakin metsäteiden perusparantamiseen on saatavissa kemera-rahoitustukea. Tuen ehdot tulevat muuttumaan uuden kemera-lakiesityksen mukaan joiltakin osin. Jatkossa metsätien perusparantamiseen on saatavissa rahoitustukea 40 % sekä tien perusparantamisen toteutuksen että myös suunnittelun kustannuksista. Tuen ehdot tulevat vastaavasti helpottumaan muun muassa siten, että uuden kemera-lain mukaan tukikelpoisen metsätien metsätalouskäytön osuudeksi riittäisi 30 %. Tällä hetkellä vielä voimassa olevan kemeralain mukaan metsätalouskäyttöä on oltava vähintään 40 % metsätien tieyksiköiden mukaan laskettuna, jotta tien perusparantaminen saisi kemera-tukea. Tällä muutoksella on merkitystä erityisesti Etelä-Savon alueella, sillä seudulla on runsaasti kesämökkejä metsäteiden varsilla. Tien kunnostustarpeet tiekunnan kokouksessa esille Kevät on tiekokousten aikaa, sillä valtaosa yksityisteistä pitää tiekunnan kokouksen kevään tai viimeistään alkukesän aikana. Tiekunnan vuosikokous on hyvä tilaisuus pohtia metsätieasioita ja mahdollisia tien kunnostustarpeita. Kuinka monta vuotta tuleekaan metsätienne rakentamisesta ja olisiko tien kunnostaminen ja perusparantaminen tarpeen? Apua tieasioihin voi kysyä metsänhoitoyhdistyksestä. Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon tie- ja ojapalvelut laajenevat Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savossa on parhaillaan käynnissä tie- ja oja-asiantuntijan rekrytointi ja valinta tullaan tekemään maaliskuun 2015 aikana. Tehtävään valittava tie- ja oja-asiantuntija tulee toimimaan Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon läntisellä toiminta-alueella toimenkuvanaan metsäteiden rakentamisten ja perusparantamisten sekä kunnostusojitusten suunnittelu ja toteutuksesta vastaaminen.

19 19 Sijoita puukauppatulosi omaan metsään Yksi varteenotettava vaihtoehto sijoittaa puukauppatuloja on metsän kasvatuslannoitus. Kasvatuslannoituksen tuomaa lisätuottoa kuvaa seuraava esimerkki itä-suomalaisesta kuivahkon kankaan harvennuksin käsitellystä varttuneesta männiköstä. Männikkö lannoitettiin vuonna 2008 Metsän NP1 -lannoitteella ja päätehakkuu tehtiin vuonna Puuston kasvu kuuden lannoituksen jälkeisen vuoden aikana oli keskimäärin 11,2 kuutiometriä hehtaarilla vuotta kohti. Lannoittamattomalla vertailukoealalla puuston kasvu samana ajankohtana noin 5 kuutiometriä/hehtaari/vuosi. Kasvatuslannoituksen tuottamaa lisätuottoa voidaan tässä tapauksessa kuvata esimerkiksi siten, että lannoittamatonta metsikköä olisi pitänyt kasvattaa 8 vuotta pidempään kuin kasvatuslannoitettua kohdetta, jotta lannoittamaton metsikkö olisi tuottanut samat puukauppatulot päätehakkuussa kuin kasvatuslannoitettu kohde. Metsälannoituksella lisätuottoa Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon palveluvalikoimaan kuuluu myös metsälannoitus helikopterilevityksenä. Metsänhoitoyhdistyksen kautta on tilattavissa Ecolanin tuhka- ja Yaran kemialliset metsälannoitteet. Ecolan tuhkalannoitetuotteista tarjolla on PK3000-tuhkalannoite sekä B300-boorituhka. Ecolanin PK3000-tuhkalannoite on turvemaiden metsien yleislannoite mutta sitä voidaan käyttää terveyslannoitteena myös kivennäismailla. B300-boorituhka on boorinpuutoksesta kärsivien kivennäis- ja turvemaiden hivenravinnelannoite, jota käytetään puuston booritilan korjaamiseksi. Yaran kemiallisia metsälannoitetuotteista valikoimassa on uudistettu Metsän NP1 -lannoite sekä Metsäsalpietari. Yaran metsälannoitetuotteet on tarkoitettu käytettäväksi pääasiassa kivennäismailla. Metsälannoitevalikoimasta löytyy kattavasti tuotteet niin metsän kasvatuslannoituksiin kuin terveyslannoituksiin. Kasvatuslannoituksilla tavoitellaan metsän lisäkasvua ja -tuottoa, kun taas Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon palveluvalikoimaan kuuluu myös metsälannoitus helikopterilevityksenä. metsän terveyslannoituksella korjataan metsikön ravinnetilannetta. Metsän terveyslannoituksiin on saatavissa Kestävän metsätalouden rahoituslain mukaista tukea. Kysy lisää metsälannoitteista ja lannoitusten toteutuksesta omalta metsäasiantuntijaltasi. Metsälannoituksesta kannattaa sopia jo nyt keväällä myös Kestävän metsätalouden rahoituslain muutoksen vuoksi. Vanhan kemera-lain mukaiset metsänterveyslannoituksen tukihakemukset on toimitettava mennessä metsäkeskuksen käsiteltäväksi. Sovi metsälannoituksesta mennessä oman metsäasiantuntijan kanssa Vuoden 2015 metsälannoitukset helikopterilentolevityksenä on tarkoitus toteuttaa kesällä heinäkuun aikana. Metsälannoituksesta tulisi sopia oman metsäasiantuntijan kanssa mennessä, jotta lannoitteet ehditään tilata ajoissa lentolevitystä varten. Tuhkalannoitushanke Mikkelissä Tuhkalannoitushanke Mikkelissä polkaistiin käyntiin metsänomistaja Matti Pylkkäsen aloitteesta. Pylkkänen oli perehtynyt Metsäkeskuksen lannoitustiedotteisiin ja otti yhteyttä alueensa metsäasiantuntija Matti Kekkoseen. Neulasnäytteet oli metsikkökuviolta otettu jo aiemmin ja käytetty Viljavuuspalvelussa analysoitavana. Tieto lannoitustarpeesta oli mielessä taka-alalla useamman vuoden, odotellen sopivaa toteutusajankohtaa. Hetki koitti harvennushakkuun jälkeen. Terveyslannoitukseen voi hakea Kemera-tukea Kekkosen Matti laati Kemerahakemuksen. Tukea terveyslannoitukseen saa 40 % kustannuksista. Tukitaso todennäköisesti säilynee samana myös uuden Kemera-lain astuttua voimaan ensi keväänä/kesänä. Lannoitteeksi valittiin turvemaalle hyvin sopiva Ecolanin PK-3000 tuhkalannoite, joka korjaa fosforin, kaliumin ja boorinpuutoksia sekä parantaa kasvua. Tukipäätös tuli Metsäkeskukselta nopeasti ja hanke päästiin heti toteuttamaan. Tuhkalannoitteen levitystavaksi valikoitu maalevitys, sillä se voitiin tehdä vielä tämän talven aikana. Koneurakointi Kai Valta hoiti tuhkan levittämisen. Tuhkakuorma tuotiin levityspaikalle päivää ennen levitystä ja jo seuraavana päivänä tuhka ropisi ripeässä tahdissa metsikköön. Maalevitys sopii myös yksittäisille hankkeille Tuhkalannoite sinkoaa levitettäessä sen verran vauhdilla, että koneen varoalue on 50 metriä. Lannoitteen levitys maalevityksenä sopii myös pienemmille, yksittäisten metsäomistajien hankkeille. Hankkeen vähimmäiskoon määrittää lannoitekuorman koko. Minitoimitusmäärä lannoitetta on nuppikuorma eli tonnia lannoitetta. Hehtaarilevitysmäärästä riippuen, tämä tarkoittaa vähintään n. 5 hehtaarin hanketta. Kannattaa kuitenkin tavoitella suurempia levitysaloja, sillä levityskustannukset laskevat hankekoon kasvaessa. Lannoitteen maalevitys mielessä jo hakkuuta tehdessä Kun lannoitteen levittämistä suunnitellaan maalevityksenä, kannattaa levityskaluston vaatimukset huomioida jo harvennushakkuuta tehdessä. Ajourat on avattava sen verran leveiksi, että kalustokin mahtuu kulkemaan reunapuita kolhimatta. Ajourien risteyksissä on hyvä suosia t-risteyksiä ja pistouria tulisi välttää. Näkyvyys ohjaamosta levityslaitteiston taakse on heikko, joten kalustoa ei juuri peruutella. Työtä helpottaa, mikäli levittäjällä on käytössään ajouraverkoston kartta. Talvella levitys kannattaa tehdä hakkuun jälkeen, kun ajourat on poljettu kantaviksi. Levityskalusto painaa tyhjänä tonnia. Maan kantavuuden mukaan lannoitetta voi lastata kerralla kyytiin 4-7 tonnia. Ennen hankkeen toteutusta on tiedossa oltava myös kalustolle kääntöpaikka ja lannoitteelle varastopaikka. Urakoitsijan suunnalta tulee myös lisätoive. Koneurakointi Kai Valta toimii Maaningalta käsin siellä, missä metsät tarvitsevat lannoitusta. Työparin toisen osapuolen unet maistuisivat makoisammilta, jos Koneurakointi Kai Valta suorittaa levityspalvelua Ponsse Gazelle -metsäkoneella, joka sopii suometsien olosuhteisiin alustakoneeksi tuhkanlevityslaitteistolle. tiedossa olisi asuntoautolle parkkipaikka sen verran kauempaa, ettei levityskaluston ääni kantaisi sinne asti. Metsänomistaja Matti Pylkkänen on hyvin tyytyväinen lannoitushankkeen nopeaan läpi vientiin ja metsäalan eri toimijoiden hyvään yhteistyöhön. Tiina Salminen Metsäsuunnittelija Matti Kekkonen ohjeistaa kuljettaja Kari Hartikaista.

20 20 Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo tarjoaa metsänomistajille kokonaisvaltaiset metsäpalvelut. Tarjoamme palveluja tutkitusti laadukkaasti: vuonna 2014 palveluja käyttäneiden asiakkaiden palautteiden keskiarvo oli 9,1 eli kouluarvosanoin kiitettävä. PUUKAUPPAPALVELUT Me tunnemme alueemme. Toimimme joka kunnassa lähellä metsänomistajaa. Toimialueemme yksityismetsien puukaupasta 70 % lähtee liikkeelle kauttamme joka vuosi. METSÄNHOITOYHDISTYS ETELÄ-SAVON PALVELUT 1. Teetä maksuton puunmyyntisuunnitelma metsänhoitoyhdistyksellä Puukauppa aloitetaan puunmyyntisuunnitelman tekemisellä. Palvelu on jäsenelle maksuton. Puunmyyntisuunnitelmaan sovittavat korjuukohteet määritellään sinun toiveittesi ja tarpeittesi mukaan. Puunmyyntisuunnitelma on selkeä tuote, jonka avulla myytävä puuerä voidaan kilpailuttaa puunostajien kesken. Saat palvelun yhteydessä maksuttoman hinta-arvion puukauppakohteestasi ja tietoa alueen puumarkkinatilanteesta kaikkien ostajien osalta. 2. Puukaupan toimeksianto lisää euroja kilpailuttamalla Olemme ainoa toimija, joka kilpailuttaa puukauppasi ja antaa luotettavaa tietoa puukaupan vertailuun. Puukauppa on metsänhoitoyhdistyksen ydinosaamista hyödynnä se! Vuonna 2014 MHY Etelä-Savon alueen yhdistykset tekivät noin 4000 leimikkoa ja myivät niistä noin toimeksiannolla Tunnemme siis parhaiten puumarkkinat ja puunostajat. Puukauppa kannattaa kilpailuttaa kaikkien alueen puunostajien kesken, jotta saat puusta mahdollisimman hyvän hinnan. VALITSE SUOSITTU PUUKAUPAN TOIMEKSIANTOPALVELU Palvelun sisältö: Tarjousten pyytäminen kaikilta alueen puunostajilta Puukaupan vertailulaskelmat ostajittain puun hinta ja tukin katkontatieto huomioiden Tarjousvertailun esittely metsänomistajalle. Metsänomistaja päättää itse puukaupasta. Puukaupan tekeminen Puunkorjuun ja kuljetuksen valvonta Mittaustodistuksen tarkastaminen ja hyväksyminen Puunkorjuuraportti metsänomistajalle Tee nyt toimeksiannolla helppo, turvallinen ja tuottava puukauppa! Kilpailuttamalla ja mhy:n katkontavertailulla saat puukauppaan aina päivän parhaan hinnan!

21 21 PUUNKORJUUPALVELU Metsänhoitoyhdistyksellä on yli 30 sopimusyrittäjää, jotka ovat harvennushakkuiden ja energiapuun korjuun ammattilaisia. Yrittäjien konekalusto on harvennuksille soveltuvaa ja korjuujälki on laadukasta. Korjuupalvelusta välitetään puuta 12 eri puunostajalle ja samasta korjuukohteesta puuta voidaan välittää myös usealle eri ostajalle. Puuta toimitetaan pylvään ostajille, sahoille, parrusahoille, vaneritehtaille, sellutehtaille, paperitehtaille sekä energialaitoksille. Sinä metsänomistajana hyödyt, kun puut välitetään parhaan taloudellisen tuloksen antavalle loppukäyttäjälle erikoispuut huomioiden. METSÄNUUDISTAMINEN Voit jättää metsänuudistamisen metsänhoitoyhdistyksen ammattilaisten huoleksi. Hoidamme puolestasi kaikki taimikon perustamiseen liittyvät työt. Valitsemme kasvatettavan puulajin, maanmuokkauksen ja uudistamismenetelmän. Oikeilla menetelmillä uusi metsä saadaan nopeasti kasvun alkuun. Yhdistyksen toimittamilla taimilla sekä istutustyöllä on takuu. Metsänviljelytyöt tehdään paikallisten ammattimetsurien toimesta. METSÄNHOITOPALVELUT Meiltä saat ammattitaitoiset metsurit raivaamaan ja harventamaan taimikkosi kasvukuntoon. Metsäsi kasvaa ja kukoistaa, kun huolehdit siitä. Taimikko vaatii alkuvaiheessa paljon hoitoa. Hoidettu taimikko järeytyy nopeammin ja tuottaa paremmin sekä tuhoriskit vähentyvät. Haemme metsänhoitoon saatavat rahoitustuet puolestasi. METSÄSUUNNITTELU Metsäsuunnitelma on metsänomistajan avuksi tehtävä käsikirja, johon kootaan tieto metsäomaisuudesta, metsänhoitotarpeista ja puunmyyntimahdollisuuksista. Metsäsuunnitelmasta selviää, paljonko metsästäsi voit saada tuloja tulevina vuosina ja paljonko sinun pitää metsänhoitoon panostaa, jotta metsäsi tuottaa tulevaisuudessakin hyvin. Suunnitelman luovutuksen yhteydessä saat henkilökohtaista metsänhoidon ja suunnitelman käytön opastusta. Suunnitelman hankkimisen kulut voi vähentää metsäverotuksessa. Me olemme metsäsi lähellä, nyt ja tulevaisuudessa METSÄKIINTEISTÖJEN VÄLITYS Ota yhteyttä MHY Etelä-Savoon, jos harkitset metsätilasi myyntiä. MHY Etelä-Savossa on palveluksessasi useita LKV-metsäasiantuntijoita, jotka ovat metsäalan sekä kiinteistökaupan ammattilaisia. Metsätilan myyminen on aina iso asia, johon liittyy paljon käytännön seikkoja. Kun harkitset metsätilastasi luopumista, voit ensin käydä läpi kaupan eri vaiheet ja veroseuraamukset kiinteistökauppaa tuntevan LKV-metsäasiantuntijamme kanssa. METSÄTILAN OMISTUSJÄRJESTELYT Aloita metsätilan sukupolvenvaihdoksen tai muiden omistusjärjestelyiden suunnittelu yhdessä LKV-metsäasiantuntijan kanssa. MHY Etelä-Savosta saat metsätilan sukupolvenvaihdoksen starttipalaverin edulliseen kiinteään hintaan. Starttipalaverissa tehdään kartoitus lähtötilanteesta ja metsäomaisuuden hoidon tavoitteista. Samalla käydään läpi yleisellä tasolla eri luovutusvaihtoehtoja sekä niiden veroseuraamuksia. MHY Etelä-Savosta saat asiantuntijan hoitamaan koko omistusjärjestelyt suunnittelusta ja metsäarvion laadinnasta sekä kaikki luovutukseen liittyvät asiakirjat ja ilmoituksen viranomaisille. METSÄTIEN RAKENNUS Hyväkuntoiset metsätiet helpottavat metsäsi hakkuita ja hoitotöitä. Metsätien perusparannuksella tie kunnostetaan taas kulkukelpoiseksi ja puun kuljetukseen sopivaksi. Saat leimikollesi paremman hinnan, kun puunkorjuu onnistuu myös kesä- ja kelirikkoaikaan. Joskus kesäkorjuukelpoinen leimikko voi olla jopa puukaupan edellytys. Metsänhoitoyhdistys suunnittelee ja toteuttaa tienkunnostus- ja rakennushankkeita sekä hoitaa tieyksiköinnit. KUNNOSTUSOJITUS Kunnostusojitus on tarpeen, kun vanhojen ojitusalueiden ojat ovat menneet tukkoon, eivätkä ne enää johda vettä metsästä pois. Kunnostusojituksessa ojat perataan auki ja tehdään mahdollisia uusia ojia, jotta metsän vesitalous saadaan kuntoon. Kunnostusojitussuunnitelmissa huomioidaan myös vesiensuojelu. Metsätie- ja ojitushankkeiden yhteydessä hoidamme myös metsässä tarvittavat hoitotyöt, kuten harvennushakkuut, taimikonhoidon, nuoren metsän kunnostuksen ja lannoituksen. Näin saat metsäsi kerralla tuottamaan. Muistatko vielä miltä metsäsi näyttää? Lähde oman metsäasiantuntijasi kanssa maksuttomalle metsäkäynnille. Muista tilata myös maksuton puunmyyntisuunnitelma ajoissa.

22 22 TIIMIKIERROS Hirvensalmi-Pertunmaa Metsänhoitoyhdistyksen uusi tiimi tehtiin Hämeen ja Savon rajalle Hirvensalmi-Pertunmaa tiimi syntyi vuodenvaihteessa, kun metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo aloitti toimintansa. Uuteen tiimiin lohkaistiin alueita niin Järvi- Savon aikaisista Joutsa- Pertunmaasta kuin Hirvensalmi Länsi-Mikkeli tiimistä. Tiimin toimialue on tarkasti Pertunmaa, pois lukien Ruorasmäki, Joutsjärvi ja Kaupinkylä. Hirvensalmi, pois lukien Merrasmäki, Syväsmäki ja Monikkala. Toimistot ovat vanhoilla sijoillaan Pertunmaalla ja Hirvensalmella ja uudessa yhdistyksessä tiimi kuluu läntiseen asiakkuusalueeseen. Hallinnolliset muutokset eivät isosti yksittäistä metsäomistajaa koske, sillä tärkeintä on, että tuttu toimihenkilö säilyy linkkinä metsänhoitoyhdistykseen. Pertunmaalla vuodenvaihde toi muutoksen Samuli Koiviston siirtyessä toteuttajaksi, Samulin asiakkaita palvelee jatkossa Jarmo Mäkiranta. Tiimin erikoisuus on toimia Hämeen ja Savon rajana, jo paikannimetkin sen todistavat, sillä muun muassa Pertunmaalta löytyy kaksi järveä, joista toinen on Hämeen Hartonen ja toinen Savon Hartonen. Heinä on tuttu juttu Tiimin alueen rehevien metsien valtapuu on kuusi. Isojen järvien rantametsät on 1800-luvulla kaskettu ja vanhat metsät ovat olleet usein mänty-koivu sekametsiä, jotka ovat uudistuksen kautta muuttuneet kuusivaltaisiksi. Tyypillistä alueelle on myös vesistöjen runsaus ja se, että tiimin alueella harvoin törmää suohon. Etämetsänomistajien lukumäärä kasvaa alueella, toisaalta metsänomistajat osallistuvat aktiivisesti hoitotöihin. Tiimiläiset arvioivat, että taimikonhoitotöitä tekee joka viides ja uudistustyöt tekee joka neljäs metsänomistaja. Hirvensalmi-Pertunmaa tiimin metsälöiden keskikoko on hieman pienempi, kuin koko yhdistyksen metsälöiden keskikoko 33 hehtaaria. Koko alueen pintaala on hehtaaria ja kun metsänomistajia on 1751, niin keskipinta-ala on 26,9 hehtaaria. Pinta-ala on reilu kymmenen prosenttia koko yhdistyksestä ja Etelä-Savon metsänomistajista asuu alueella 12,7 prosenttia. Tiimin metsurit ja urakoitsijat 1 2 Hirvensalmen metsurit: Jukka Kammonen, Heikki Moilanen ja Osmo Ukkonen 4 3 Pertunmaan yrittäjämetsurit: Metsänhoito Lehtinen Ay ja Hirvensalmen toimisto, Keskustie 8, Hirvensalmi Pertunmaan toimisto, Pertuntie 29, Pertunmaa Metsälinja Oy / Harri Kiesilä Hirvensalmen urakoitsijat: Metsäkonepalvelu Hänninen, hakkuu, Forest Hänninen, ajo, Larmeko Oy, hakkuu, Puupponen Erkki, ajo, Väisänen Erik, hakkuu, Torniainen Tuomas, ajo, Siebenberg Juha ja Ilkka, maanmuokkaus Pertunmaan urakoitsijat: Lahtonen Matti Ky, hakkuu, T:mi Antti Kyyhkynen, ajo, Iso-Kuortti Timo, maanmuokkaus Molempien toimistojen alueella kaukokuljetuksesta huolehtii LK Lehtikuusi Oy. Juhani Krappe Kahden konttorin väkeä - Tiimin väellä on kaksi konttoria tukikohtinaan, toinen Pertunmaalla ja toinen Hirvensalmella, kertoo metsänhoitoesimies Samuli Koivisto, joka toimii myös tiimipäällikkönä. Pertunmaan toimistolla on työpiste myös Joutsan tiimin metsäasiantuntija Veikko Halmesaarella, jonka asiakkaat ovat pääosin Pertunmaalla. Samuli Koiviston lisäksi Pertunmaa konttorilta käsin töitä tekee metsäasiantuntija Jarmo Mäkiranta. Hirvensalmella on kaksi metsäasiantuntijaa Niina Ikonen ja Jorma Sanisalo. Hirvensalmea tukikohtanaan pitää myös alueen metsäsuunnittelija Teemu Pylkkänen. Tiimin alueen metsäkiinteistöjen välitys, sukupolvenvaihdokset, omistusjärjestelyt, metsäarviot ja metsäverotus ovat metsäasiantuntija, LKV Antti Tiihosen hoidossa. Mikkelin toimistosta käsin toimii myös läntisen alueen korjuuesimies Juha Kokko. Läntisen alueen palvelupaletti on laajemessa, sillä alueelle etsitään tie- ja oja-asiantuntijaa hoitamaan metsänparannushankkeita. Hirvensalmi Pertunmaa tiimi vasemmalta oikealle. Jorma Sanisalo toimii metsäasiantuntijana Hirvensalmen pohjoisella vastuualueella. Työpaikka on ollut yhdistyksessä vuodesta 1983, vapaaaikanaan Jorma harrastan kalastusta, metsästystä, kenneltoimintaa, pohjoisessa mökkeilyä ja kairassa kuljeskelua. Hirvensalmen konttori toinen metsäasiantuntija on Niina Ikonen. Niina aloitti yhdistyksessä heinäkuussa 2014, Esko Kekkosen alueella. Vapaaaikaan kuuluu metsästystä, lentopalloa, terriereiden kanssa touhuamista ja ulkoilua ylipäätään. Jarmo Mäkirannan vastuualueena on Pertunmaa, lukuunottamatta Joutsan tiimiin kuuluvat alueet. Jarmo aloitti työt metsänhoitoyhdistyksen palveluksessa 1992 ja on ollut nykyisessä tehtävässä vuodesta Harrastuksina järjestötoiminta ja matkailu. Metsänhoitoesimies Samuli Koivisto hoitaa tiimin alueella metsänhoito- ja puunkorjuupalvelun toteutuksen. Metsänhoitoyhdistyksessä työt alkoivat marraskuussa Harrastuksena on kuorolaulu.

23 23 TIIMIKIERROS Savonlinna itä Punkaharju Savonlinnan - Punkaharjun alueella tuhansia hehtaareja saaristometsiä Suomen itsenäisyyden 75-vuoden kunniaksi nimettiin 27 kansallismaisemaa. Savonlinnan itä Punkaharjun tiimin alueelle niistä osunut kaksi: Olavinlinnan - Pihlajaveden ja Punkaharjun kansallismaisemat. Kääntöpuolena kansallismaisema saattaa taata metsätoimihenkilöille pitkiä kiertoja vesistöjen takia ja hankalasti hoidettavia saarikohteita. Tiimin toimialueena on entinen Punkaharjun kunta, Kerimäeltä Silvola, Simpala, Anttola ja Savonlinnasta Moinsalmen ja Haapalan suunnat. Yhdistyksen nimen vaihtuminen vaikutti toimintaan suhteellisen vähän, suurin muutos vuoden 2015 alusta on Varparannan suunnan siirtyminen Suhosen Veli-Matin mukana Kerimäen tiimiin. Myyjä- toteuttaja-malli ei tullut fuusion myötä, vaan se otettiin käyttöön jo vuoden 2014 alussa. Itäisen alueen ytimessä Tiimin toinen toimisto on itäisen asiakkuusalueen toimiston kanssa samoissa tiloissa Savonlinnassa, toinen Punkaharjulla. Savonlinnasta käsin toimivat metsähoitoesimies Heikki Mononen ja metsäasiantuntija Vesa Laukkanen. Punkaharjun toimiston toimihenkilöitä ovat metsäasiantuntijat Aki Parkkinen ja Jari Loikkanen. Jari sijaistaa vuorotteluvapaalla olevaa Markku Luostarista. Savonlinnan toimistosta löytyvät myös tie- ja oja-asiantuntija Kalle Kaartinen ja metsäkiinteistöjen välitykseen, sukupolvenvaihdoksiin, metsäarvioihin ja metsäverotukseen erikoistunut metsäasiantuntija, LKV Petra Huupponen. Vaihtelevaa metsää Tiimin alueen eritysipiirre ovat Puruveden ja Pihlajaveden saaristot. Vesa Laukkaselle saaristometsät ovat tuttuja. - Savonlinnan saaristossa on noin 5000 hehtaaria metsätalouskäytössä Juhani Krappe Savonlinnan toimisto, Olavinkatu 23 A5, Savonlinna Punkaharjun toimisto, Mäntytie 2, Punkaharju Toimistojen alueiden metsät ovat hyvin erilaisia. Punkaharjulla on tasaisia hiekkakankaita ja Savonlinnan alueelta löytyy mäkiä, kallioita ja saaristoja. Hankalan maaston ammattilainen määrittelee niin, että sitä ei ole hyvä tehdä kesällä eikä talvella! Tiimin alueen noin hehtaarin metsät ovat kohtalaisen hyvin hoidettuja. Etämetsänomistajien osuus on keskimääräistä pienempi, varsinin Savonlinnan alueella on pääosin paikallisia metsänomistajia. - Omatoimisuus on varmaan tämän takia suhteellisen korkeaa. Istutuksista noin puolet on metsänomistajien tekemiä ja raivauksista varmaan kolmasosa, sanoo Heikki Mononen. Erityispiirre tavallaan sekin, että alueen luontokohteet on kartoitettu keskimääräistä tarkemmin. Kelit piinaavat Pikainen kevään tulo ei metsäammattilaisia ilahduta. Tiimipalaverit keskittyvät tilanteen arviointiin, työmaakohtaisesti käydään läpi, mitä tehdään. - Talven säilyminen on parasta, mitä voi toivoa. Myyntipaineitakin on havaittavissa, jos korjuu vain saadaan onnistumaan. Tiimin taustana Savonlinnan toimistolla on toimialueen kartta, josta yhdellä silmäyksellä näkee, että sinistä pintaa riittää. Vesa Laukkanen, kohta 42 v. Metsäneuvojana vuodesta 2002 Savonlinnassa. Kohdealue on suunnilleen sama, mutta aloituksesta oma vastuualue on tuplaantunut ja sen myötä työtehtävät. Vapaa-aika menee perheen kanssa puuhaillessa, veneillessä ja vanhoja autoja rassatessa. Liikuntaa ja ulkoilua unohtamatta. Jari Loikkanen, kohta 26 v. na Punkaharjulla Luostarisen Markun sijaisena 2014 marraskuun alusta. Harrastukset metsästys, kalastus, lenkkeily. Heikki Mononen 42 v. Metsänhoitoesimies ja tiimipäällikkö vuoden 2014 alusta. Metsänhoitoyhdistyksessä viisi vuotta, metsäalalla vuodesta1988. Harrastuksena äärimmäistä kestävyyttä vaativat lajit kuten metsäalan toimihenkilötehtävät, hiihto ja juoksu. Myös sotahistoria ja metsänhoitotyöt kuuluvat samaan pakettiin. Uusimpana harrastuksena on järjestötoiminta: olen nimittäin hakenut Nato-jäsenyyttä. Jos hakemus hyväksytään olen toimiston ainoa,jolla on Yhdysvaltain ydinasesateenvarjo! Aki Parkkinen, 31 v. Punkaharjun alueella. Metsänhoitoyhdistyksessä aloitin työt vuonna Harrastuksina golf, kalastus, metsästys ja metsänhoitotyöt Tiimin metsurit ja urakoitsijat Metsurit: Mikko Oikari, Petteri Käyhkö, Mika Hautajärvi, Marco Piitulainen, Seppo Immonen, Kaj Nenonen, Esko ja Pekka Konttinen. Yrittäjät: Silvester Oy, motoketju + kaivuri, Eino Muhonen, traktorimoto, Kyösti Ahonen, traktorimoto, Mikko Kosonen, ajo ja Pasi Pulkkinen, moto. Aurauksiin, teiden lanauksiin ja sorastuksiin ym. käytetään useiden yrittäjien palveluita.

24 24 Metsä rokkaa Juvalla heinäkuussa Metsänhoitoyhdistys Etelä- Savon Metsä Rokkaa tapahtuma järjestetään pe klo Juva Campingin ympäristössä. Vuoden alussa toimintansa aloittanut mhy Etelä-Savo jatkaa tärkeää työtä metsäalan tunnettavuuden lisäämiseksi nuorten keskuudessa sekä kantaa vastuuta uusien ammattilaisten löytymiseksi alalle. Metsäalalle arvioidaan syntyvän koko maassa tuhansia työpaikkoja lähivuosina metsäteollisuuden puun käyttöä lisäävien investointien myötä. Tapahtuma on maksuton ja on avoin kaikille metsästä kiinnostuneille. Jone Nikula Kolmannen kerran järjestettävän Metsä Rokkaan ohjelmasta löytyy jotakin jokaiselle perheenjäsenelle. Tapahtuman juontajana toimii media-alan monitoimimies Jone Nikula. Tommi Lunttila Tapahtuman pääesitelmöitsijät ovat MTK:n valtuuskunnan pj Tommi Lunttila sekä OP-Pohjolan pääjohtaja Reijo Karhinen. Reijo Karhinen Metsä Rokkaan luonteeseen kuuluen musiikkia ja viihdettäkään ei ole unohdettu. MTV3:n Kingi-ohjelmassa lyhyeksi jäänyttä artistin uraansa Metsä Rokkaan lavalla jatkaa Aku Hirviniemen esittämä Juvan oma hokijätkä Hannu Pakarainen. Aku Hirviniemi Päivän musiikillisesta annista vastaa Benjamin Peltonen. Benjamin julkaisi ensimmäiset singlensä Underdogs ja Unbreakable viime syksynä ja loppukeväästä on tulossa esikoisalbumi. Instagramissa 16-vuotiaalla Benjaminilla on yli seuraajaa, josta voi päätellä hänen olemaan erittäin odotettu artisti tapahtumassa nuorten keskuudessa. Benjamin Paikan päällä on myös supersuosittu Sumu Sireeni. Tuo valloittava aasi on lumonnut suomalaiset. Sumusta on ollut juttuja kaikissa Suomen suurimmissa lehdissä, tv:ssä ja sosiaalisessa mediassa Sumu Sireenin arkea seurataan tiiviisti. Sumulla on omat sivut facebookissa ja tykkääjiä on yli Sumu Sireeni Karita Tykkä emännöi metsänhoitoyhdistyksen osastoa. Raakaa ja makeaa -kirjan julkaisut Karita maistattaa myös osastolla rokkivieraille Hyvän Olon jälkiruokaherkkuja raakaruokateemalla. Karita pitää lisäksi esitelmän lavalla terveellisen ravinnon merkityksestä metsämiesten ja naisten arjessa. Karita Tykkä Mhy:n osastolla vieraileville jaetaan perinteiseen tapaan Metsä Rokkaa armylippiksiä, jotka ovat erittäin haluttuja. Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon osastolla on paljon mielenkiintoista nähtävää ja tarjolla ajankohtaista metsäasiaa mhy Etelä-Savon toimihenkilöiden toimesta. Metsäalan koulutusta ja ammatteja esittelevät Mikkelin Ammattikorkeakoulu, Savonlinnan Ammatti- ja aikuisopisto sekä Etelä-Savon ammattiopisto. Alueella järjestetään työnäytöksiä sekä tuotteiden ja palvelujen esittelyjä yhteistyökumppaneiden toimesta. Metsäosastoilla esittelyssä ovat mm. metsäkoneet, kuorma-autot, traktorit, mönkijät, työkoneet sekä metsänviljelyyn, metsänhoitoon ja puunkorjuuseen liittyvää kalustoa ja tuotteita. Lapsille on pomppulinna ja cowboyn taitoja voi testata rodeohärän selässä. Metsä Rokkaan jälkeen alkaa Juva Rokkaa! Pe klo samalla alueella alkaa kaksipäiväinen Juva Rokkaa-festari. Perjantai-iltana esiintyvät Haloo Helsinki!, Apulanta, Popeda ja Juha Tapio sekä anniskeluteltassa esiintyy No-Signal. La lavalle nousevat Elastinen, Kaija Koo, Sleepy Sleepers, Yö, Lauri Tähkä ja Osmos Cosmos. Anniskeluteltassa esiintyy Kapa Montonen. metsarokkaa Tapahtuman pääyhteistyökumppaneita ovat mm. OP-Pohjola, Ponsse ja Suomen Metsäsäätiö. Mhy Etelä-Savon jäsenet saavat jäsenetuna Juva Rokkaan perjantain tai 2 päivän lipuista alennusta 2 euroa. Jäsenetuhintaisia lippuja myydään mhy Etelä-Savon Juvan, Mikkelin ja Savonlinnan toimistoilla ajalla arkisin klo välisenä aikana. Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo Juha Tapio Haloo Helsinki! Apulanta Popeda

25 25 Liito-oravaohjeen uusinta saattaa moninkertaistaa suojelun Maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön ohje liito-oravan huomioimisesta metsänhakkuissa päivitetään. Luonnos on juuri lausuntokierroksella. Tutkimusten mukaan vanhan ohjeen mukaisilla hakkuurajauksilla liito-orava ei ole selvinnyt riittävän hyvin. Liiturikanta taantuu - asiasta esitetään myös täysin poikkeavia näkemyksiä. Uudessa ohjeessa suojeltavaa pinta-alaa suunnitellaan selvästi laajemmaksi. Nyt on huolehdittava, että lopullinen ohje on käytännön tarpeiden mukainen. Liito-oravan huomioiminen hakkuissa Oikeustoimien syntymisen edellytyksenä on tällöin osakkaiden yksimielisyys. Jatkossa muutokset sitten pesän omaisuudessa tai määräämisvallassa omaisuuteen vaativat perillisten yksimielisen sopimuksen. Monissa kuolinpesissä ongelmaksi muodostuu yksimielisyyden puuttuminen ja osakkaat riitaantuvat keskenään. Tällöin yhteisen omaisuuden käyttö tulee mahdottomaksi. Yhteiset metsät ränsistyvät koska metsissä ei voi tehdä mitään. Suhteiden edelleen tulehtuessa voivat osakkaat hakea käräjäoikeudelta pesään pesänselvittäjää/pesänjakajaa. Tällöin lakimiehet ulkopuolisena asiantuntijoina päättävät omaisuudesta ja sen jakamisesta. Riitelemisen seurauksena pesälle syntyy tällöin huomattavia ylimääräisiä kuluja. Kuolinpesän hyvä asioiden hoito kannattaa turhien luulojen välttämiseksi aloittaa omaisuuden käyvän arvon määrittämisellä. Tarkimman tuloksen saa asiantuntijan arviolaskelmalla. Arvoa tarvitaan jo perunkirjoituksessa, mutta käypä arvo on erityisesti tarpeen silloin, kun pesän osakkaat miettivät mahdollisuutta järjestellä määräämisvaltaa kuolinpesän omaisuuden osalta. Pesän osakkaiden kannattaa ensiksi tutkia mahdollisuutta osakkaiden määrän vähentämiseen. Osakkaiden pieni määrä yleensä helpottaa yhteisomistusta. Tällöin tulevat kyseeseen ositus perinnönsaajien ja lesken kesken, perinnönjako perillisten kesken sekä kaupat osakkaiden kesken. Nämä oikeustoimet edellyttävät tietysti yhteistä näkemystä sopimuksen ehdoista. Liito-orava on EU:n luontodirektiivin nojalla suojeltava laji. Suojelu pannaan Suomessa toimeen luonnonsuojelulailla, jonka mukaan liito-oravan lisääntymisja levähdyspaikka pitää säästää metsien käsittelyssä. Käytännössä tämä tarkoittaa metrin käsittelemätöntä vyöhykettä pesäpuun ympärillä, eli n. 0,03 ha. Tämän lisäksi täytyy suunnitella kulkuyhteys ympäröivään metsään. Minimissään tämä merkitsee puun pituuden välein jätettäviä hyppypuita. Uudessa ohjeessa pinta-ala jopa kymmenkertaistuisi nykykäytännöstä: säästettävän metsän tulisi olla 0,1-0,3 ha kullakin lisääntymis- ja levähdyspaikalla. Tälle alueelle ei saisi tehdä uudistushakkuita. Vain yksittäisten puiden poistaminen, eli poimintahakkuut, joilla pyritään eri-ikäisrakenteisen Kukin yksittäinen kuolinpesän osakas voi toki luovuttaa osuutensa kenelle haluaa el-leivät osakkaat ole keskenään muuta sopineet. Tässä on syytä olla kuitenkin tarkkana. Mikäli osuuksista on tarkoitus tehdä osakkaiden kesken kauppoja, on kuolinpesä syytä lakkauttaa allekirjoittamalla (ositus- ja) perinnönjakokirja, jossa sovitaan osakkaiden omistusosuuksista. Verotuksessa puhutaan tällöin yhtymästä. Tällöin irtaimeksi omaisuudeksi luettava kuolinpesän osuus muuttuu omistusosuudeksi pesässä olevasta omaisuudesta, vaikka metsätilasta. Omistusosuus tilasta onkin kiinteätä omaisuutta ja kaupan perusteella ostaja saa metsävähennysoikeutta. Myyjälle kauppa voi olla tietyin ehdoin luovutusvoittoveroton. Kuolinpesäosuuden kauppa on aina luovutusvoittoverollinen. Ellei omaisuuden järjestely onnistu, on kyseessä toistaiseksi yhteisomistus. Vaihtoehtona yhteisomistus on vaativa. Jotta yhteisomistus toimisi, tarvitaan osapuolten välinen sopimus yhteisen omaisuuden käytöstä ja hoidosta. Puhutaan yhteishallinnasta ja yhteishallintasopimuksesta. Sopimuksella yhteisomistuksen osapuolet voivat sopia yhteisomistuksen pelisäännöistä. Voidaan sopia hakkuu-, hoito- ja työntekoperiaatteista, rahaliikenteestä, enemmistöpäätöksistä, lunastusoikeudesta, toimintavaltuuksista yms. yhteisomistuksessa ongelmia aiheuttavista seikoista. Vain hyvä sopimus yhteishallinnasta takaa yhteisomistuksen toimivuuden. Mikäli kauppoja ei synny eikä yhteisomistuskaan tunnu toimivan, on mietittävä mahdollisuutta omaisuuden jakamiseen. Tässä mielessä on syytä muistaa että pesän irtaimia rahavaroja ei kannata heti mennä jakamaan. Rahavarat ovat tosi tärkeä palanen jaossa ja auttavat monesti tilojen säilyttämisessä mahdollisimman suurissa osissa. Sopimusjako metsän kasvatukseen, sekä harvennushakkuut olisivat sallittuja. Kulkuyhteyksiä koskevaan ohjeeseen ei ole tulossa merkittävää muutosta. Luontojärjestöt suojelisivat mieluusti kokonaisia liito-oravanaaraan reviirejä. Tällöin puhutaan vähintään 4 ha kokoisista alueista, jolloin ollaan kaukana lain vaatimista rajoista. Metsänhoitoyhdistykset ja MTK huolehtivat, etteivät tällaiset hullutukset pääse leviämään viranomaisten vaatimuksiin. Yhtenäistä toimintaa ELY-keskuksiin Liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen rajauksissa on ELY-keskusten välillä valitettavan suuria eroja. Osalla alueista toimitaan lain mukaisesti. Esimerkiksi on halvin vaihtoehto ja edellyttää osapuolten yhteistä näkemystä. Mikäli sopimusta ei synny jää jakovaihtoehdoiksi halkomistoimitus tai kuolinpesän kyseessä ollen pesänjakajan määrääminen. Nopeus on valttia kuolinpesissä. Mikä nopeammin pesän syntymisen jälkeen tartutaan toimeen omistuksen ja sopimusten järjestelemiseksi, sitä todennäköisemmin saadaan tuloksia aikaan. Kun aikaa Etelä-Pohjanmaalla on kuitenkin käytössä keskuksen sisäinen ohje, jonka mukaan naapurin metsissä tehtävät hakkuut voivat aiheuttaa liito-oravan suojelua omassa metsässä. Ministeriöiden ohje onkin tarkoitettu nimenomaan yhtenäistämään viranomaisten toimintaa ja käytäntöjä. Lähtökohtaisesti tämä lisää maanomistajien tasavertaisuutta ja oikeusturvaa. Tulee kuitenkin huomata, ettei ohje sisällä sitovia määräyksiä: vain laki lopulta merkitsee. Käytännön metsätaloudessa liito-oravan kanssa on joka tapauksessa opittu elämään. Jätettävien puiden valinnassa on hyödynnetty kohteen luontaisia piirteitä, kuten maaston korkeutta ja puronvarsia. Helpointa on suunnitella metsänkäsittely siten, että säästettävät liito-oravapuut Kuolinpesän tulevaisuus pesän osakkaiden käsissä Metsänomistajan kuoleman seurauksena muodostuu jakamaton kuolinpesä. Kuolinpesän osakkaat määräävät omaisuudesta yhdessä ellei testamentilla ole muuta määrätty. kuluu, mahdollisuudet huononevat nopeasti. Kuolinpesänä jatkaminen ei ole yleensä perusteltua vaan kannattaa muuttaa omistusmuoto verotuksessa yhtymäksi. Sen lisäksi pitäisi tehdä ainakin sopimus yhteishallinnasta. jätetään hakkuiden reunaan. Kaikki eivät ole tyytyväisiä nykykäytäntöihin, mistä johtuu ministeriöiden ohjeen päivitystarve. Myös Korkein hallinto-oikeus otti tuoreessa päätöksessään rajusti kantaa liito-oravan huomioimiseen hakkuissa. ELY-keskus oli rajannut 10 m leveän käsittelemättömän kulkuyhteyden ympäröivään metsään. Paikallinen luontojärjestö valitti rajauksesta, ja KHO päätyi ratkaisussaan vaatimaan kohteelle peräti 20 metrin levyisen hakkaamattoman käytävän. Päätöksellä voi olla kauaskantoisia vaikutuksia, joita nyt selvitellään osana metsänomistajien edunvalvontaa. Markus Nissinen kenttäpäällikkö/ ympäristöasiantuntija MTK metsälinja Kuolinpesissä ei siis kannata jättää asioiden hoitoa perukirjan laatimiseen vaan kannattaa katsoa jo eteenpäin. Perukirjan laatimisesta tulee eri oikeustoimin käynnistää yhteisen omaisuuden järjestelyprosessi. Kuolintapauksessa kannattaa ottaa heti yhteys metsänhoitoyhdistysketjun asiantuntijoihin. Näin varmistetaan sopimuksin alusta saakka metsän hoidon ja käytön toimivuus myös jatkossa. Tuomo Pesälä metsälakimies Metsänhoitoyhdistysten Palvelu MHYP Oy Nyt metsään voi sijoittaa rahaston kautta suoremmin kuin koskaan ennen: OP-Metsänomistaja ostaa metsää suoraan suomalaisilta metsänomistajilta. Rahasto kerryttää tietenkin myös OP-bonuksia*. Tervetuloa metsänomistajaksi osoitteessa op.fi/metsanomistaja tai numerossa OP OP-rahastoja hallinnoi OP-Rahastoyhtiö Oy. Rahaston rahastoesite ja avaintietoesite ovat saatavissa suomeksi ja ruotsiksi OP ryhmän toimipaikoista, internetistä osoitteesta op.fi ja OP puhelinpalvelusta. *OP-bonuksia kertyy Osuuspankin asiakasomistajalle ja Helsingin OP Pankin asiakkaalle, jonka oma tai perheen yhteinen pankki- ja/tai vakuutusasiointi on vähintään 5000 euroa kuukaudessa.

26 26 Vilahdus tulevaisuudesta Yrityskylässä kuudesluokkalaiset oppivat, mistä tulee palkka ja mitä ovat verot. Kansainvälisesti tunnustetun koulutusinnovaation rahoittajiin kuuluu Suomen Metsäsäätiö. Itä-Suomen Yrityskylä on kevään ajan Joensuussa ja Mikkelissä ja palaa syksyllä Kuopioon. Krista Kimmo Hanna Lehto-Isokoski Yrityskylässä motokuskin ammatti on yksi suosituimmista. Thomas Barrera ja Eemil Mehto Pihlajamäen ala-asteelta työskentelevät Yrityskylän metsänhoitoyhdistyksessä. METSÄSÄÄTIÖ- MAKSULLA TARJOAT NUORILLE MAHDOLLISUUDEN INNOSTUA METSÄ- ELINKEINOSTA. NIINA NUPPONEN Metsäneuvoja Metsäyhtiön toimitusjohtaja astuu metsänhoitoyhdistyksen toimistoon. Tukkipuuta pitäisi saada. Montako laitetaan? kysyy mhy:n johtaja Thomas Barrera. Yksi riittää, asiakas ilmoittaa. METSASAATIO.FI Puulajista ei puhuta mitään, mutta se ei nyt olekaan oleellista. Sekä myyjä että ostaja ovat helsinkiläisen Pihlajamäen alaasteen kuudesluokkalaisia, jotka opettelevat ensimmäistä kertaa työelämän tapoja. Paikka on Helsingin Tekniikan museoon rakennettu Yrityskylä, jonka kulisseissa toimivat samat yritykset ja julkiset palvelut kuin millä tahansa kylänraitilla. Koululaiset viettävät yhden päivän Yrityskylän työntekijöinä. Sitä ennen oppitunneilla on käyty läpi muun muassa, mitä työ on ja mitä ovat palkka, voitto ja verot. Jokainen oppilas on täyttänyt hakemuksen, johon on saanut luetella kolme mieluisinta tehtävää. Opettaja on järjestänyt työhaastattelun, jossa on muistettu kättelyt ja katsekontaktit. Nyt koululaiset soveltavat oppimaansa näkevät vilahduksen aikuisten elämästä. Metsänhoitoyhdistyksessä työskentelee myös metsäneuvoja, joka selvittää metsänhoitopelin avulla, paljonko eri toimenpiteet maksavat ja mitä ne tuottavat. Toimiston vieressä metsäkoneen kuljettaja kaataa ja katkoo puita simulaattorin avulla. Suomeen sopiva Yrityskylä on toiminnanjohtajansa, luokanopettaja Tomi Alakosken kehittämä tuote. Koulutyössä Alakoski huomasi, miten vähän yläkouluun siirtyvät tiesivät elinkeinoelämästä. Hän oivalsi, että itse osallistumalla lapset oppisivat parhaiten. Yrityskylän esikuvia löytyi maailmalta ja Alakoski muokkasi konseptin Suomeen sopivaksi. Jotkut pitivät Alakosken ideaa aluksi hulluna, mutta niin vain ensimmäinen Yrityskylä aloitti Nyt kyliä toimii jo 13 paikkakunnalla, ja kuudesluokkalaista eli 70 prosenttia ikäluokasta vierailee niissä. Opettajien ja oppilaiden antaman palautteen keskiarvo on kiitettävä. Yrityskylien toiminnan organisoi elinkeinoelämän ylläpitämä Taloudellinen tiedotustoimisto TAT. Rahoitusta tulee muiden muassa kumppanuusyrityksiltä sekä Suomen Metsäsäätiöltä, joka on ollut mukana alusta asti. Se haluaa varmistaa, että metsäasiat käyvät koululaisille tutuiksi osana tavallista yritystoimintaa. Syyskuussa 2014 Yrityskylä valittiin maailman kuuden parhaimman koulutusinnovaation joukkoon World Innovation Summit for Education -kilpailussa. Voittoa vai tappiota? Metsänhoitoyhdistyksen toimistossa Thomas Barrera on puoleen päivään mennessä maksanut kolmelle työntekijälle palkan ja hakenut yrityslainaa. Iltapäivällä hän tekee vielä tuloslaskelman, josta selviää, onko toiminta voitollista vai tappiollista. Työ tuntuu kivalta ja sopivan haastavalta. Olen oppinut ainakin laskujen maksua. Niitä on tullut paljon. Hanna Lehto-Isokoski Suomen Metsäsäätiö tukee nuorten metsäkasvatusta esimerkiksi rahoittamalla koululaisten metsäpäivien järjestämistä ja opettajien täydennyskoulutusta. METSÄELINKEINO LUPA KUKOISTAA Suomen Metsäsäätiö rahoittaa metsänomistajien, metsäteollisuuden, Metsähallituksen ja muiden metsätaloudesta toimeentulonsa saavien ryhmien viestintää. Tavoitteena on edistää metsäelinkeinoa lisäämällä puun ja puupohjaisten tuotteiden käyttöä sekä Suomessa että maailmalla. Metsäsäätiön rahoitus kertyy vapaaehtoisesta menekinedistämismaksusta, joka peritään puukaupan yhteydessä. Maksu on 0,2 prosenttia pystykaupan arvosta, ja metsänomistaja saa vähentää sen verotuksesta. Jos metsänomistaja tulee mukaan, myös puut ostava yhtiö maksaa samansuuruisen summan Metsäsäätiölle. Säätiö saa siis alkuperäisen summan kaksinkertaisena.

27 27 PÄÄKAUPUNKISEUDUN METSÄPÄIVÄ Lauantaina klo Sokos Hotel Pasilassa, Maistraatinportti 3, Helsinki. KAHVITARJOILU Oman yhdistyksesi tuttu porukka on paikalla. Tule jututtamaan ajankohtaisista metsäasioista. TERVETULOA! Liity nyt mhy Etelä-Savon Facebook-sivuille ja pysyt ajan tasalla ajankohtaisista metsäasioista ja tapahtumista Lisätietoa ja ennakkoilmoittautumiset etelasavo tai p ETELÄ-SAVO Metsätiloilla on kysyntää! Jos harkitset tilasi myyntiä, kysy metsäarviosta ja välityksestä alueen LKV metsäasiantuntijoilta. METSÄTYÖKOULUTUSTA Joutsa (pl. Leivonmäki) Juva Rantasalmi Sulkava Savonlinna Savonlinna (Kerimäki, Punkaharju ja Savonranta) Tarjolla käytännönläheistä koulutusta metsänomistajan omatoimisiin metsätöihin. Katso lisätietoja ja ilmoittaudu mukaan Koulutukset ovat jäsenille maksuttomia Ke 6.5. Sahapäivä, Savonlinna, SAMI To 7.5. Istutus ja taimikonhoitopäivä, Anttola Pe 8.5. Istutus ja taimikonhoitopäivä, Savonlinna La Naisten raivaussahakurssi, Juva Ma 1.6. Sahapäivä, Mikkeli, ESEDU Tervetuloa! ETELÄ-SAVO Palkkio 4,96%(sis.alv) tai sopimuksen mukaan, min (sis. alv.) Pertunmaa Hirvensalmi Antti Tiihonen, LKV p Savilahdenkatu 32, MIKKELI Mikkeli, Hirvensalmi, Joutsa, Pertunmaa Mikkeli (pl. Ristiina ja Suomenniemi) Katso myyntikohteet verkkosivuiltamme: w w w. m e t s a t i l a t. f i / j a r v i s u o m i Puumala Petra Huupponen, LKV p metsatilat.fi Multamäentie KERIMÄKI Savonlinna, Rantasalmi Kimmo Asikainen LKV, julkinen kaupanvahvistaja p Väätäisentie 5, JUVA Juva, Puumala, Sulkava Savilahdenkatu 5-7, Mikkeli, p Palkkio 4,96%(sis.alv) tai sopimuksen mukaan, min (sis. alv.) JUVA, Näärinki. Metsätila 31,11ha. Puuston määrä n. 3000m 3. Pääasiassa mäntyvaltaisia kasvatusmetsiä. Hyvä sijainti maantien varressa. Hp Kimmo Asikainen p JUVA, Kuosmala (Siikakoski). Rantametsätila 8,672ha. Evottu-nimisen järven rantaa n. 1200m, yleiskaavassa kolme rantarakennuspaikkaa. Yhdellä rakennuspaikalla valmiina hirsinen, välttävän kuntoinen mökki ja rantasauna. Puuston määrä n. 1500m 3, josta noin puolet hyvälaatuista mäntytukkia ja vanerikoivua. Hp Kimmo Asikainen p SULKAVA, Lohilahti. Rantametsätila 33,2330ha. Puustoinen ja hoidettu rantametsätila. 3 RA-paikkaa Saimaan rannalla. Puusto n m 3. Hp Kimmo Asikainen p SULKAVA, Telataipale. Kaksi vierekkäistä metsätilaa, yht. 22,5ha. Kokonaispuusto noin 2230m 3. Hyväkasvuiset kivennäismaapohjat, puusto hyvässä arvokasvuvaiheessa. Toinen tila rajoittuu Koijärveen n. 350m matkalta. Kaavan mukaan mahdollisuus rakentaa yksi loma-asunto. Ranta suuntautuu etelään. Hp euroa. Tarj mennessä. Kimmo Asikainen p Mhy Etelä-Savon alueella LKV metsäasiantuntijat: Kimmo Asikainen, LKV, julkinen kaupanvahvistaja p , Toimialue: Juva, Puumala, Sulkava, Anttolan etelä-osa Mikkelistä ja Kiviapaja Savonlinnasta Petra Huupponen, LKV p , Toimialue: Savonlinna (poislukien Kiviapaja) ja Rantasalmi MIKKELI, Haukivuori. Metsätila 26,18ha. Puustoa noin 2400 m 3. Hp euroa. Tarj klo 12 mennessä Antti Tiihonen MIKKELI, Haukivuori. Määräala n. 2,7ha. Puustoa noin 500m 3. Hp euroa. Tarj klo 12 mennessä. Antti Tiihonen MIKKELI, Ihastjärvi. Rantametsätila Mikkelin Ihastjärvellä. Puustoa noin 550 m 3. Yksi kaavan mukainen rakennuspaikka Kyyvedellä. Hp euroa. Antti Tiihonen MIKKELI, Vehmaskylä. Metsätila 25ha. Hoidettua mäntyvaltaista nuorta metsää. Puustoa noin 1300 m 3. Hp euroa. Antti Tiihonen PERTUNMAA, Marjotaipale. Kaksi metsätilaa Kattilaharjulla. Rantametsätila 62,05ha, puustoa noin 3700m 3. Hp euroa. Metsätila 8,705ha. Puustoa noin 900m 3. Hp euroa. Kiinteistöillä on maa-ainesta. Maa-aineslupia ei ole haettu. Myyjä voi myydä tilat yhdessä tai erikseen. Pyydetään tarjoukset klo 12 mennessä. Antti Tiihonen PERTUNMAA, Hartola. Metsätila 9,052ha. Puustoa noin 1500m 3. Kiinteistöllä on sortunut varastorakennus, jonka ostaja siivoaa. Hp euroa. Tarj klo 9 mennessä. Antti Tiihonen Antti Tiihonen, LKV p , Toimialue: Mikkeli (Haukivuori ja Anttolasta pohjois-osa), Hirvensalmi, Joutsa ja Pertunmaa. RANTASALMI, Osikonmäki (asema). Metsätila ja asuinrakennus pihapiireineen 25,07ha. Vuosien varrella järkevästi kunnostettu asuinrakennus noin 7 km Rantasalmen kirkonkylältä. 5h, tupakeittiö, ph ja sauna. 170m 2. Pihapiirissä tulitöihin soveltuva autotalli sekä vanha navetta. Metsät hoidettuja ja valtaosin varttuneita kasvatusmetsiä. Puustoa n. 2500m 3. Myydään ensisijaisesti kokonaisuutena mutta mahdollisuus tehdä tarjous vain asuinrakennuksesta pihapiireineen (Hp euroa 1,6ha tontilla) Etuovi.com kohde a Hp Petra Huupponen p SAVONLINNA, Savonranta. Kaksi vapaa-ajantonttia Saimaan Paasselän rannalla. Lounaaseen avautuvat kauniit mäntyvaltaiset tontit, joille tie perille. Vinkula 12:44, 8164 m 2. Hp euroa ja Uittola 12:45, 7097 m 2 Hp euroa. Petra Huupponen p SAVONLINNA, Kerimäki. 6,923ha. Pieni metsätila Rauvanniemessä, jonka pihapiirissä asuinrakennus, autotalli sekä varastorakennuksia. Puustoa noin 760 m 3. Etuovi. com kohde b23649 Hp euroa. Petra Huupponen p Savilahdenkatu 5-7, Mikkeli, p

Perustietoa metsänomistajalle

Perustietoa metsänomistajalle Perustietoa metsänomistajalle Arvoisa metsänomistaja Tervetuloa metsänomistajien monimuotoiseen joukkoon. Tyypillistä metsänomistajaa ei ole, vaan metsää omistetaan ikään, sukupuoleen ja asuinpaikkakuntaan

Lisätiedot

Metsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa

Metsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa Metsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa 1 Puheenaiheena tänään Ajantasainen metsäsuunnitelma Luopujan apuväline Jatkajan työkalu Metsätila-arvio Metsän arvon määritys verottajaa

Lisätiedot

kannattava elinkeino?

kannattava elinkeino? Onko huomisen metsänomistus kannattava elinkeino? Päättäjien 28. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Metsänomistajaryhmien

Lisätiedot

Puukaupan sanastoa (1)

Puukaupan sanastoa (1) PUUKAUPPA OSIO 2 yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot metsänomistajan rooli puukaupassa 1 Puukaupan sanastoa

Lisätiedot

Onnistuneen puukaupan eväät Suolahti 5.2.2013

Onnistuneen puukaupan eväät Suolahti 5.2.2013 Onnistuneen puukaupan eväät Suolahti 5.2.2013 Metsäneuvoja Kati Nieminen Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomi ry Kuka voi tehdä puukaupan? Kiinteistön omistaja/omistajat Jos on useita omistajia, tarvitaan kaikkien

Lisätiedot

Puukaupan teko ja metsänomistajan tulot sekä menot

Puukaupan teko ja metsänomistajan tulot sekä menot Puukaupan teko ja metsänomistajan tulot sekä menot 1 Puheenaiheet tänään Miksi metsää pitäisi hakata? Viiden kohdan puukauppa Puunmyyntiin liittyvät verot ja vähennykset Pääomatulovero Arvonlisävero Metsätilan

Lisätiedot

Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla

Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla Paras puukauppatili Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla On monta tapaa korjata puuta. Meidän tapamme on maksimoida arvokkaan sahapuun määrä ja pitää kuitupuun osuus pienenä. K Keiteleen kanssa

Lisätiedot

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde

Lisätiedot

Metsänomistajat Metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjalan jäsenlehti 1/2015 21.1.2015

Metsänomistajat Metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjalan jäsenlehti 1/2015 21.1.2015 Metsänomistajat Metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjalan jäsenlehti 1/2015 21.1.2015 Tuomas Koski Tilaa maksuton puunmyynti -suunnitelma! Imatra Lappeenranta, Lemi, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Taipalsaari

Lisätiedot

Kohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat

Kohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat Kohti puukauppaa Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä 1 Hakkuutavat Päätehakkuu = uudistuskypsän metsän hakkuu. Avohakkuu, siemenpuu- ja suojuspuuhakkuu sekä kaistalehakkuu. Uudistamisvelvoite!

Lisätiedot

Puumarkkinat ja niiden kehittäminen. asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013

Puumarkkinat ja niiden kehittäminen. asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013 Puumarkkinat ja niiden kehittäminen asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013 Markkinat ja puut kasvavat eri puolilla maapalloa viennin arvo muodostuu matkalla Lähde: Metsäntutkimuslaitos Metsävaramme mahdollistavat

Lisätiedot

Metsän merkitys omaisuuseränä 6.11.2014 Metsäpäivä

Metsän merkitys omaisuuseränä 6.11.2014 Metsäpäivä Metsän merkitys omaisuuseränä 6..04 Metsäpäivä Johtaja Panu Kallio OP-Pohjola Metsät merkittävä osa kotitalouksien kokonaisvarallisuutta Kotitalouksien varallisuus vuonna 0 Finanssivarallisuus Pelto Asunnot

Lisätiedot

KotiMetsä. Jäsenyys kannattaa. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen jäsenlehti 1/2015 27.2.2015. sivut 4 5. sivu 13. sivu 19. sivu 22.

KotiMetsä. Jäsenyys kannattaa. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen jäsenlehti 1/2015 27.2.2015. sivut 4 5. sivu 13. sivu 19. sivu 22. KotiMetsä Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen jäsenlehti 1/2015 27.2.2015 Metsänomistajat Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Lahti, Nastola, Padasjoki, Sysmä sivut 4 5 Puukaupassa

Lisätiedot

Myyräntöitä taimikoissa Metsävakuutus auttaa

Myyräntöitä taimikoissa Metsävakuutus auttaa Myyräntöitä taimikoissa Metsävakuutus auttaa Vakuutukset. Rahastot. Pankki. Pärnu 24.4.2009 Jääkö arvokkain omaisuutesi luonnonvoimien armoille? Tammelan metsäpalo 9.6.997 * maastopaloja 3000-5000 vuosittain

Lisätiedot

Metsävaratiedon keruu ja metsäsuunnittelu monipuolista toiminnan tukea

Metsävaratiedon keruu ja metsäsuunnittelu monipuolista toiminnan tukea Metsävaratiedon keruu ja metsäsuunnittelu monipuolista toiminnan tukea Metsäekonomistiklubi 9.2.2009 Pirjo Havia Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Lähtökohtia Metsäkeskuksilla sillanrakentajan rooli

Lisätiedot

Metsävaratiedon hyödyntäminen yksityismetsätaloudessa. Päättäjien Metsäakatemian kurssi 24.5.2012 Ari Meriläinen Suomen metsäkeskus

Metsävaratiedon hyödyntäminen yksityismetsätaloudessa. Päättäjien Metsäakatemian kurssi 24.5.2012 Ari Meriläinen Suomen metsäkeskus Metsävaratiedon hyödyntäminen yksityismetsätaloudessa Päättäjien Metsäakatemian kurssi 24.5.2012 Ari Meriläinen Suomen metsäkeskus 1 Metsäinventointi uudistuu Vanha tapa: aluesuunnittelu kuljetaan jalkaisin

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen suuntaviivat

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen suuntaviivat Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen suuntaviivat Pello 28.4.2014 Ylitornio 5.5.2014 Tarmo Uusitalo Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen eteneminen Kemera- työryhmän loppuraportti

Lisätiedot

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen?

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen? Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 9 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen? Juha Hakkarainen Metsäjohtaja, MTK metsälinja juha.hakkarainen@mtk.fi PEFC/-44- Metsäteollisuuden tuotanto

Lisätiedot

Juurikäävän torjunta

Juurikäävän torjunta Juurikäävän torjunta Miksi pois tuen piiristä? tuettu valtion varoin liki 20 vuotta Torjunnan kustannukset eivät ole suuret suhteessa hakkuutuloihin väheneviä tukijärjestelmän määrärahoja ei ole tarkoituksenmukaista

Lisätiedot

BITTEJÄ, MOTTEJA, MEGOJA Teollisuuden näkökulma sähköiseen asiointiin

BITTEJÄ, MOTTEJA, MEGOJA Teollisuuden näkökulma sähköiseen asiointiin BITTEJÄ, MOTTEJA, MEGOJA Teollisuuden näkökulma sähköiseen asiointiin 26.3.2013 Lahti UPM Metsä Samuli Hujo metsäasiakaspäällikkö Toimintaympäristön muutokset 1. Sähköisten palvelujen yleistyminen, datanatiivit

Lisätiedot

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden

Lisätiedot

Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2014

Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2014 Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.214 Yleistä Yhteismetsä on tilojen yhteinen alue, joka on tarkoitettu kestävän metsätalouden harjoittamiseen osakastilojen hyväksi. Yhteismetsät

Lisätiedot

Puumarkkinat.fi-palvelun mahdollisuudet. Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme

Puumarkkinat.fi-palvelun mahdollisuudet. Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme Puumarkkinat.fi-palvelun mahdollisuudet Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme Taustaa Puumarkkinat.fi uudistaa puukaupankäynnin Projektin tarkoituksena on luoda uusi markkinointikanava metsänomistajien ja metsänhoitoyhdistysten

Lisätiedot

Energiapuun tuet - Kemera ja Petu

Energiapuun tuet - Kemera ja Petu Energiapuun tuet - Kemera ja Petu Voimassa olevaan kestävän metsätalouden rahoituksesta annettuun lakiin (1094/1996) on tehty kokonaisuudistus, jossa on otettu huomioon perustuslaista ja valtionavustuslaista

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot

Lisätiedot

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa

Lisätiedot

TILASTO: Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014

TILASTO: Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 4/2015 TILASTO: Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014 22.1.2015 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 4/2015 T I L A S T O Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014 22.1.2015

Lisätiedot

SuLVI Yhdessä pärjäämme paremmin Pelisäännöt kuntoon

SuLVI Yhdessä pärjäämme paremmin Pelisäännöt kuntoon Pelisäännöt kuntoon SuLVIn toimiston työnjako ota rohkeasti yhteyttä! Operatiivinen johto, yhteydenpito sidosryhmiin, hanke-edustus: toiminnanjohtaja Tiina Strand tiina.strand@sulvi.fi, 040 505 5445 Nettisivupäivitykset,

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 Kestävän metsätalouden rahoituslaki nykyinen KEMERA Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 1 KEMERA -yleistä Yhteiskunnan tukea eri metsänhoitotöihin => kestävän

Lisätiedot

Jäsenenä ammattiliitto Prossa

Jäsenenä ammattiliitto Prossa Jäsenenä ammattiliitto Prossa Jäsenyys Pron on toimihenkilötyön ammattilaisten asiantuntijoiden, esimiesten ja toimihenkilöiden oma etujärjestö. Jäseneksi voi liittyä koulutuksesta, ammattinimikkeestä,

Lisätiedot

Metsä sijoituskohteena

Metsä sijoituskohteena Metsä sijoituskohteena Polvelta toiselle metsätilan sukupolvenvaihdosmessut Jarmo Lahdenmaa Metsänhoitoyhdistys Etelä-Pohjanmaa Esityksen sisältö Taustatietoa MHY Etelä-Pohjanmaasta Sijoittamisesta yleensä

Lisätiedot

Riittääkö puuta kaikille?

Riittääkö puuta kaikille? Riittääkö puuta kaikille? EK-elinkeinopäivä Hämeenlinnassa 8.5.2007 Juha Poikola POHJOLAN VOIMA OY Pohjolan Voiman tuotantokapasiteetti 3400 MW lähes neljännes Suomen sähköntuotannosta henkilöstömäärä

Lisätiedot

METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ

METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ 1 METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ KEHITYS: 50-70 luvut: tilakohtaisia suunnitelmia 1975: alueellinen metsäsuunnittelu, keskitetty järjestelmä 1985: Taso-metsätaloussuunnitelma, kerättiin tarkempia puustotietoja

Lisätiedot

Metsävarallisuus kansantaloudessa

Metsävarallisuus kansantaloudessa Metsävarallisuus kansantaloudessa OP-Pohjolan metsäpäivä 2.6.2014 Pasi Holm Metsätalouden uusi kukoistus? Metsäsektorin kansantaloudellinen merkitys on ollut laskussa; kääntymässä nousuun (kartonki, sellu

Lisätiedot

Metsänomistajat. Uusi Kemera tuo vauhtia metsiin! Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon jäsenlehti 3/2015 11.6.2015. Uusi jäsenetu mobiilimetsäsuunnitelma

Metsänomistajat. Uusi Kemera tuo vauhtia metsiin! Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon jäsenlehti 3/2015 11.6.2015. Uusi jäsenetu mobiilimetsäsuunnitelma Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon jäsenlehti 3/2015 11.6.2015 Juhani Krappe HIRVENSALMI, JOUTSA, JUVA, MIKKELI, PERTUNMAA, PUUMALA, RANTASALMI, SAVONLINNA, SULKAVA sivu 7 Uusi jäsenetu mobiilimetsäsuunnitelma

Lisätiedot

PTT-ennuste: Metsäsektori

PTT-ennuste: Metsäsektori MSO 17.10.2014 PTT-ennuste: Metsäsektori syksy 2014 Paula Horne Sahatavaran tuotanto jatkunut vientivetoisena Sahatavaran vientihinta Suomesta, 3kk keskiarvo 250 240 230 220 210 200 190 180 Sahatavaran

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008

Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008 Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus Ritva Toivonen Tapio 11/2008 1 Metsäala murroksessa (2005)08 Massa- ja paperiteollisuus: Vuosikymmenien kasvu taittuu laskuun: pysyvämpi

Lisätiedot

Elinvoimaa metsistä -seminaari

Elinvoimaa metsistä -seminaari Elinvoimaa metsistä seminaari 6.11.2013 Veikko Iittainen Tavoitteena on: Tarjota metsänomistajille ajantasaista tietoa metsistä, jotta he tekevät tietoisia päätöksiä metsiensä hoidosta ja käytöstä Tarjota

Lisätiedot

Kesäseminaari 4.6.2015. Jani Heikkilä Metsä mukaasi Kantoon sovelluksella

Kesäseminaari 4.6.2015. Jani Heikkilä Metsä mukaasi Kantoon sovelluksella Kesäseminaari 4.6.2015 Jani Heikkilä Metsä mukaasi Kantoon sovelluksella Kesäseminaari 4.6.2015 Jani Heikkilä, Myyntijohtaja Metsä mukaasi Kantoon - sovelluksella Mobiililaajennus Metsään.Ai - palveluun

Lisätiedot

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012 Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 1 31.5.2012 Ilpo Mattila Maaseudun bioenergialähteet ENERGIALÄHDE TUOTE KÄYTTÖKOHTEITA METSÄ Oksat, latvat, kannot, rangat PELTO Ruokohelpi, olki Energiavilja

Lisätiedot

Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne

Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne Metka-koulutus / Energiapuukauppa / Luontokeskus Haltia 4.10.2014 Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne Arto Kettunen TTS (Työtehoseura ry) 1. Energiapuun hintakehitys

Lisätiedot

Puukauppa toukokuu 2006. Puukauppa piristyi toukokuussa. kuusitukki ennätyshinnoissa 9.6.2006 825

Puukauppa toukokuu 2006. Puukauppa piristyi toukokuussa. kuusitukki ennätyshinnoissa 9.6.2006 825 A JI JE = I J JEA @ JA Puukauppa toukokuu 2006 A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittaja: Martti Aarne 9.6.2006 825 Puukauppa piristyi toukokuussa kuusitukki ennätyshinnoissa

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

Taimikon varhaishoito. Kemera-koulutus

Taimikon varhaishoito. Kemera-koulutus Taimikon varhaishoito Kemera-koulutus 1.6.2015 Uusi työlaji Taimikon varhaishoito Taimikon perkausta ja harvennusta, sekä verhopuuston poistoa ja harvennusta. Pienpuun kerääminen mahdollista, ei tosin

Lisätiedot

Metsäsijoittaminen. Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna

Metsäsijoittaminen. Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna Metsäsijoittaminen Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna Sijoituksen turvallisuus Etelä-Suomessa metsikön kiertoaika on keskimäärin noin 90 vuotta. Sinä aikana on: valuutta vaihtunut kahdesti kolme sotaa hyperinflaatioineen

Lisätiedot

Metsänomistajat MÄNTY-SAIMAA. Metsänomistajat ETELÄ-KARJALA. Metsänhoitoyhdistys Mänty-Saimaan jäsenlehti 1/2014 17.12.2014

Metsänomistajat MÄNTY-SAIMAA. Metsänomistajat ETELÄ-KARJALA. Metsänhoitoyhdistys Mänty-Saimaan jäsenlehti 1/2014 17.12.2014 Metsänomistajat Metsänomistajat MÄNTY-SAIMAA ETELÄ-KARJALA Metsänhoitoyhdistys Mänty-Saimaan jäsenlehti 1/2014 17.12.2014 sivu 5 Zairesta Mäntyharjun pusikoihin sivu 6 Puuta poikki ja pinoon sivu 18 Kesä

Lisätiedot

Puukauppa toukokuu 2004. Puun hintojen lasku pysähtynyt 17.6.2004 727

Puukauppa toukokuu 2004. Puun hintojen lasku pysähtynyt 17.6.2004 727 A JI JE = I J JEA @ JA Puukauppa toukokuu 2004 A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittaja: Mika Mustonen 17.6.2004 727 Puun hintojen lasku pysähtynyt Metsäteollisuuden

Lisätiedot

Taimikonhoidon laatu ja laadun. Kouvola 2.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011

Taimikonhoidon laatu ja laadun. Kouvola 2.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Taimikonhoidon laatu ja laadun hallinta Ville Kankaanhuhta Kouvola 2.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Metsäpalvelun osaamiskeskittymä tutkimus ja kehittämisverkosto http://www.metla.fi/metinfo/metsanhoitopalvelut/

Lisätiedot

Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen yhteismetsähanke. Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme

Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen yhteismetsähanke. Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen yhteismetsähanke Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme TOIMIALUEENA Asikkalan, Hartolan, Heinolan, Hollolan, Hämeenkosken, Kärkölän, Lahden, Nastolan, Padasjoen ja Sysmän kunnat

Lisätiedot

Puukauppa tammikuu 2006. Kuitupuun hinnat laskivat tammikuussa 17.2.2006 806

Puukauppa tammikuu 2006. Kuitupuun hinnat laskivat tammikuussa 17.2.2006 806 A JI JE = I J JEA @ JA Puukauppa tammikuu 2006 A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittaja: Mika Mustonen 17.2.2006 806 Kuitupuun hinnat laskivat tammikuussa Metsäteollisuus

Lisätiedot

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla ANNA METSÄLLESI UUSI MAHDOLLISUUS! Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla Seuraavien sivujen esimerkkimetsien suunnittelut ja hakkuut on toteutettu Arvometsän toimesta. Taloudellinen

Lisätiedot

Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015

Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015 Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015 Sisältö Stora Enso ja Stora Enso Metsä Puukauppa: Kauppamuodot ja hakkuutavat Puukaupan vaiheet Puukaupan hinnoittelutekijät Ennakkoraivaus Puukauppalomakkeen läpikäynti

Lisätiedot

Kullaa 28.10.2014. Asiakkuusasiantuntija Jussi Somerpalo

Kullaa 28.10.2014. Asiakkuusasiantuntija Jussi Somerpalo Kullaa 28.10.2014 Asiakkuusasiantuntija Jussi Somerpalo Metsään.fi-palvelu Sähköinen asiointipalvelu metsänomistajille ja metsäalan toimijoille Metsäkeskuksen keräämät metsätiedot Hakkuu- ja hoitotyöehdotukset

Lisätiedot

Tervetuloa Metsään peruskurssille!

Tervetuloa Metsään peruskurssille! Tervetuloa Metsään peruskurssille! 11.9.2013 Sonja Nurmi koulutusasiantuntija Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut, Pirkanmaa Metsäalan toimintaympäristö Metsätalouden tunnuslukuja Suomalainen metsänomistaja

Lisätiedot

Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla. miljoonaa kuutiometriä yksityismetsistä

Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla. miljoonaa kuutiometriä yksityismetsistä Puun ostot ja hinnat joulukuu 2000 Toimittaja: Martti Aarne 19.1.2001 561 Yksityismetsien puukaupassa 12 prosentin kasvu Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla vuonna 2000. Metsäteollisuuden puun

Lisätiedot

Metsänhoidon tuet ja toimijat. Metsänomistajien talvipäivä 7.2.2009 Vantaa TERVETULOA!

Metsänhoidon tuet ja toimijat. Metsänomistajien talvipäivä 7.2.2009 Vantaa TERVETULOA! Metsänhoidon tuet ja toimijat Metsänomistajien talvipäivä 7.2.2009 Vantaa TERVETULOA! 1 METSÄKESKUS HÄME-UUSIMAA VIRANOMAISTEHTÄVIEN YKSIKKÖ MIKKO KALLIOINEN ESITTELIJÄ, METSÄTALOUSINSINÖÖRI mikko.kallioinen@metsakeskus.fi

Lisätiedot

Metsänomistajat. Metsätie. Tie parempaan tuottavuuteen s. 15. Metsänhoitoyhdistys Metsä-Savon jäsenlehti 3/2014 26.9.2014

Metsänomistajat. Metsätie. Tie parempaan tuottavuuteen s. 15. Metsänhoitoyhdistys Metsä-Savon jäsenlehti 3/2014 26.9.2014 Metsänhoitoyhdistys Metsä-Savon jäsenlehti 3/2014 26.9.2014 Juhani Krappe JUVA, PUUMALA SULKAVA sivu 3 Neljä metsänhoitoyhdistystä yhdistyy 2015 alussa syntyy uusi Mhy Etelä-Savo sivu 8 Metsätalousyrittäjän

Lisätiedot

ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU

ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU 8.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 9.00 Avaus Urpo Hassinen Biomas-hanke 9.15 Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset Mikko Korhonen ja hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma

Lisätiedot

UPM Metsäpalvelut yhteisöille UPM METSÄ

UPM Metsäpalvelut yhteisöille UPM METSÄ UPM Metsäpalvelut yhteisöille UPM METSÄ UPM ja Biofore UPM on vastuullinen metsäalan edelläkävijä, joka yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa Suomeen uutta, kestävää ja innovaatiovetoista tulevaisuutta.

Lisätiedot

Tervetuloa Metsään peruskurssille!

Tervetuloa Metsään peruskurssille! Tervetuloa Metsään peruskurssille! 11.9.2013 Sonja Nurmi koulutusasiantuntija Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut, Pirkanmaa Metsäalan toimintaympäristö Metsätalouden tunnuslukuja Suomalainen metsänomistaja

Lisätiedot

SEURAN (=ORGANISAATION) TIEDOT

SEURAN (=ORGANISAATION) TIEDOT SEURAN (=ORGANISAATION) TIEDOT Sisällysluettelo: 1. Yleistä jäsenlajeihin ja jäsenhintoihin liittyvää 2. Jäsenlajit ja liiton hinnat v. 2016 3. Jäsenedut 4. Seuran pankkitilin lisäys / muutos 5. Jäsenlajien

Lisätiedot

hinnoitteluun ja puukauppaan

hinnoitteluun ja puukauppaan Työkaluja puutavaran hinnoitteluun ja puukauppaan PUU tutkimus ja kehittämisohjelman väliseminaari 6.9.2012 Sokos Hotel Vaakuna, Hämeenlinna Jukka Malinen Metla / Joensuu Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

SUOMEN HOSTELLIJÄRJESTÖ JA JÄSENJÄRJESTÖT 2014

SUOMEN HOSTELLIJÄRJESTÖ JA JÄSENJÄRJESTÖT 2014 SUOMEN HOSTELLIJÄRJESTÖ JA JÄSENJÄRJESTÖT 2014 SUOMEN HOSTELLIJÄRJESTÖ - on vuonna 1935 perustettu valtakunnallinen hostellitoiminnan keskusjärjestö. - liittyi kansainväliseen hostelliliittoon, IYHF:ään,

Lisätiedot

Puuenergia rahoittajan näkökulmasta. Toimitusjohtaja Simo Kauppi Länsi-Suomen Osuuspankki

Puuenergia rahoittajan näkökulmasta. Toimitusjohtaja Simo Kauppi Länsi-Suomen Osuuspankki Puuenergia rahoittajan näkökulmasta Toimitusjohtaja Simo Kauppi Länsi-Suomen Osuuspankki Pankkien markkinaosuudet maa- ja metsätalouden rahoituksessa 03/2010 (n. 5,8 mrd. euroa) Paikallisosuuspankit 10,7

Lisätiedot

MITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi

MITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi MITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi ENERGIAPUUKAUPAN VAIHTOEHDOT Pystykauppa (myydään ostajalle hakkuuoikeus, myyjä saa puusta kantohinnan

Lisätiedot

Perhemetsät - puuhuollon selkäranka Päätäjien metsäakatemia 23.5.2012. Metsänomistajien liitto Pohjois-Suomi Johtaja Jukka Aula

Perhemetsät - puuhuollon selkäranka Päätäjien metsäakatemia 23.5.2012. Metsänomistajien liitto Pohjois-Suomi Johtaja Jukka Aula Perhemetsät - puuhuollon selkäranka Päätäjien metsäakatemia 23.5.2012 Metsänomistajien liitto Pohjois-Suomi Johtaja Jukka Aula Yksityismetsätaloudentalouden organisaatiot 2012 Maa ja metsätalousministeriö

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

Metsänomistajat. Metsänomistajat Etelä-Savon jäsenlehti 1/2015 22.1.2015. Jäsenyys ja jäsenedut. Teemmekö metsänomistajan eteen enemmän?

Metsänomistajat. Metsänomistajat Etelä-Savon jäsenlehti 1/2015 22.1.2015. Jäsenyys ja jäsenedut. Teemmekö metsänomistajan eteen enemmän? Etelä-Savon jäsenlehti 1/2015 22.1.2015 Petri Pajunen HIRVENSALMI, JOUTSA, JUVA, MIKKELI, PERTUNMAA, PUUMALA, RANTASALMI, SAVONLINNA, SULKAVA sivut 4 5 Jäsenyys ja jäsenedut sivu 8 Teemmekö metsänomistajan

Lisätiedot

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)

Lisätiedot

Metsätalouden kannattavuus ja laatu. Lappi

Metsätalouden kannattavuus ja laatu. Lappi Metsätalouden kannattavuus ja laatu Lappi 2012-2015 seuranta Lappi Metsätalouden kannattavuus ja laatu 2013 Metsätalouden kannattavuus ja laatu Yksityismetsätalouden nettotulos (15 /ha) oli edellisen vuoden

Lisätiedot

Varaudu ilmastonmuutokseen - vakuuta metsäsi

Varaudu ilmastonmuutokseen - vakuuta metsäsi Varaudu ilmastonmuutokseen - vakuuta metsäsi Vakuutukset. Rahastot. Pankki. Metsänomistajan Talvipäivä Pekka Kokko 30.1.2010 1 Varaudu ilmastonmuutokseen - vakuuta metsäsi 1. Ilmastonmuutos ja sen vaikutukset

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ METSÄKESKUS SUOMEN POHJOIS-SAVON ALUEYKSIKÖN TOIMIALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2013

TIIVISTELMÄ METSÄKESKUS SUOMEN POHJOIS-SAVON ALUEYKSIKÖN TOIMIALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2013 TIIVISTELMÄ METSÄKESKUS SUOMEN POHJOIS-SAVON ALUEYKSIKÖN TOIMIALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2013 1. Yleistä Arviointistandardit: PEFC FI 1001:2009, PEFC FI 1002:2009

Lisätiedot

Puukauppa, heinäkuu 2009

Puukauppa, heinäkuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 33/2009 Puukauppa, heinäkuu 2009 11.8.2009 Mika Mustonen Puukauppa vähäistä heinäkuussa Metsäteollisuus osti heinäkuussa 0,4 miljoonaa

Lisätiedot

Markkinoilla on todella paljon tuottajia 10 suurinta toimijaa tuottaa. Hinnat määräytyvät jatkuvasti markkinoilla kysynnän ja tarjonnan perusteella

Markkinoilla on todella paljon tuottajia 10 suurinta toimijaa tuottaa. Hinnat määräytyvät jatkuvasti markkinoilla kysynnän ja tarjonnan perusteella Puunjalostus ja Aluetalous Tommi Ruha Kuhmo Oy Sahatavaran Maailmanmarkkinat Markkinoilla on todella paljon tuottajia 10 suurinta toimijaa tuottaa selvästi alle 20 % tuotannosta Hinnat määräytyvät jatkuvasti

Lisätiedot

Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2004. Reaalisten kantohintojen lasku 3,4 prosenttia vuonna 2004. Pekka Ollonqvist 18.2.

Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2004. Reaalisten kantohintojen lasku 3,4 prosenttia vuonna 2004. Pekka Ollonqvist 18.2. A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2004 Toimittajat: Martti Aarne Pekka Ollonqvist 18.2.2005 760 Reaalisten

Lisätiedot

Ovatko metsäpolitiikan Hullut päivät ohi?

Ovatko metsäpolitiikan Hullut päivät ohi? Ovatko metsäpolitiikan Hullut päivät ohi? Metsäpolitiikan AMK-konferenssi, Helsinki 26.3.2015 tutkimuspäällikkö Erno Järvinen MTK Katsauksen sisältö 1. Metsäpolitiikan ohjaus 2. Lyhyesti metsälainsäädännöstä

Lisätiedot

Metsäenergian hyödyntämisen organisointi kuntatasolla

Metsäenergian hyödyntämisen organisointi kuntatasolla Metsäenergian hyödyntämisen organisointi kuntatasolla Manu Purola Toiminnanjohtaja 24.11.2009 2 Metsänhoitoyhdistys Keskipohja TOIMIALUE Veteli, Halsua, Perho, Toholampi Lestijärvi, Himanka, Lohtaja Kälviä,

Lisätiedot

Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia

Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia Lähienergia Varsinais-Suomessa, Lieto 26.11.2013 Jussi Somerpalo Suomen metsäkeskus,

Lisätiedot

ENERGIASEMINAARI 23.4.10. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja

ENERGIASEMINAARI 23.4.10. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja ENERGIASEMINAARI 23.4.10 1 Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme (2009) 2 Metsänomistajia jäseninä noin 7200 Jäsenien metsäala on noin 250 000

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriö asetus kestävän metsätalouden rahoitukseen liittyvien asiakirjojen sisältövaatimuksista

Maa- ja metsätalousministeriö asetus kestävän metsätalouden rahoitukseen liittyvien asiakirjojen sisältövaatimuksista Maa- ja metsätalousministeriö asetus kestävän metsätalouden rahoitukseen liittyvien asiakirjojen sisältövaatimuksista Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään kestävän metsätalouden

Lisätiedot

SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITON SUUR-SAVON PIIRI RY Maaherrankatu 30 50100 Mikkeli puh.015 214244, 045 1209113 suursavon.piiri@gmail.com

SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITON SUUR-SAVON PIIRI RY Maaherrankatu 30 50100 Mikkeli puh.015 214244, 045 1209113 suursavon.piiri@gmail.com SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITON SUUR-SAVON PIIRI RY Maaherrankatu 30 50100 Mikkeli puh.015 214244, 045 1209113 suursavon.piiri@gmail.com Arvoisat seurat ja seurueet! Metsästys on upea harrastus Suomessa ja erityisesti

Lisätiedot

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Muuttuva Venäjä -metsäseminaari Joensuu 7.5.21 Jari Viitanen Metla Sisällys Raakapuun vienti Venäjältä 1992 28 Venäläisen raakapuun viennin globaali jakautuminen

Lisätiedot

PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS. Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja

PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS. Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja TEOLLISUUS KÄYTTI PUUTA 63,9 MILJOONAA KUUTIOTA VUONNA 2014 Raakapuun lisäksi teollisuus käytti sivutuotteena syntyvää

Lisätiedot

Metsänomistuksen rakennemuutos edistämisorganisaatioiden toiminnan kannalta Harri Hänninen

Metsänomistuksen rakennemuutos edistämisorganisaatioiden toiminnan kannalta Harri Hänninen Metsänomistuksen rakennemuutos edistämisorganisaatioiden toiminnan kannalta Harri Hänninen Metsätalouden edistämisorganisaatiohankkeen johtoryhmä MMM 21.8.2009 Aineistot Metlan metsänomistajatutkimus vuosi

Lisätiedot

Yhteismetsä omistusratkaisuna. Yhteismetsään liittyminen, Jarmo Korhonen 19.2.2014

Yhteismetsä omistusratkaisuna. Yhteismetsään liittyminen, Jarmo Korhonen 19.2.2014 Yhteismetsä omistusratkaisuna Yhteismetsään liittyminen, Jarmo Korhonen 19.2.2014 Lisämaan hankkiminen yhteismetsissä Laajenemisen vaihtoehdot: Metsätilojen osto, liittäminen yhteismetsään osuuksia vastaan,

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden liiketulos 2008

Yksityismetsätalouden liiketulos 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Yksityismetsätalouden liiketulos 2008 25/2009 24.6.2009 Esa Uotila Yksityismetsätalouden liiketulos laski 97 euroon hehtaarilta

Lisätiedot

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014 METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 1 Metsän tulevaisuuden tuotteet: Ohjelma Avaus Olli Laitinen, puheenjohtaja, Teollisuuden metsänhoitajat ry Uudet

Lisätiedot

Metsänomistajat. Metsänhoitoyhdistys Metsä-Savon jäsenlehti

Metsänomistajat. Metsänhoitoyhdistys Metsä-Savon jäsenlehti Metsänhoitoyhdistys Metsä-Savon jäsenlehti 2/2014 6.6.2014 Juhani Krappe JUVA, PUUMALA SULKAVA sivu 3 Metsänhoitoyhdistyksen jäsenedut sivu 8 Ammattimies tekee tiheästäkin taimikosta metsän sivu 16 Metsänhoitoyhdistyksen

Lisätiedot

- muodostamisprosessi- Esa Lappalainen. Puh. 0400 256 146 esa.lappalainen@metsakeskus.fi. Yhteistyössä mukana

- muodostamisprosessi- Esa Lappalainen. Puh. 0400 256 146 esa.lappalainen@metsakeskus.fi. Yhteistyössä mukana Säämingin Yhteismetsä - muodostamisprosessi- Esa Lappalainen Perhemetsä 3G- hanke Puh. 0400 256 146 esa.lappalainen@metsakeskus.fi Yhteistyössä mukana Säämingin yhteismetsän perusidea: Kootaan tulevat

Lisätiedot

Perhemetsät - puuhuollon selkäranka Päätäjien metsäakatemia 27.9.2012. Metsänomistajien liitto Pohjois-Suomi Johtaja Jukka Aula

Perhemetsät - puuhuollon selkäranka Päätäjien metsäakatemia 27.9.2012. Metsänomistajien liitto Pohjois-Suomi Johtaja Jukka Aula Perhemetsät - puuhuollon selkäranka Päätäjien metsäakatemia 27.9.2012 Metsänomistajien liitto Pohjois-Suomi Johtaja Jukka Aula Yksityismetsätaloudentalouden organisaatiot 2012 Maa ja metsätalousministeriö

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Elinvoimaa metsistä -hankkeen loppuseminaari Lahti, 2.12.2014

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Elinvoimaa metsistä -hankkeen loppuseminaari Lahti, 2.12.2014 Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Elinvoimaa metsistä -hankkeen loppuseminaari Lahti, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien

Lisätiedot

Yksityismetsänomistuksen rakenne

Yksityismetsänomistuksen rakenne Yksityismetsänomistuksen rakenne Harri Hänninen Metsätehon iltapäiväseminaari 24.5.2011, Helsinki Metsätilajakauma Metsää vähintään 1 hehtaaria käsittäviä metsätiloja 375 000 kappaletta, joilla omistajia

Lisätiedot

Metsänomistajat. Yhdistyksen korjuupalvelu on varteenotettava vaihtoehto. Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon jäsenlehti 4/2015 16.9.

Metsänomistajat. Yhdistyksen korjuupalvelu on varteenotettava vaihtoehto. Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon jäsenlehti 4/2015 16.9. Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon jäsenlehti 4/2015 16.9.2015 Pyry Krappe HIRVENSALMI, JOUTSA, JUVA, MIKKELI, PERTUNMAA, PUUMALA, RANTASALMI, SAVONLINNA, SULKAVA sivu 3 Puukaupan kilpailuttamisella lisää

Lisätiedot

Tunne, mitä omistat. Tiedä, mitä kasvatat.

Tunne, mitä omistat. Tiedä, mitä kasvatat. Tunne, mitä omistat. Tiedä, mitä kasvatat. Hoida metsäasiat verkossa - maksutta. KIRJAUTUMINEN JA ASIAKASTUKI ASIONTI JA SUOSTUMUKSET LUONTO Astu peremmälle metsääsi www.metsään.fi Metsään.fi on Suomen

Lisätiedot

Päijät-Hämeen Metsänomistajat ry:n yhteistyökumppanit ja yhteistoiminta lähiaikana.

Päijät-Hämeen Metsänomistajat ry:n yhteistyökumppanit ja yhteistoiminta lähiaikana. Matti Mäkiaho Päijät-Hämeen Metsänomistajat ry:n yhteistyökumppanit ja yhteistoiminta lähiaikana. 1. Suomen Metsäkeskus / Häme - Uusimaan alueyksikkö ja Suomen Metsäkeskus - Runsaasti yhteistoimintaa tapahtumien

Lisätiedot

Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI. Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013

Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI. Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013 Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013 Mhy Etelä-Karjala Tervetuloa Etelä-Karjalaan, Luumäelle Kohteen teemana on metsien käsittely: Monipuolistuvat metsänkäsittely

Lisätiedot

Lämpöyrittäjäpäivän ohjelma

Lämpöyrittäjäpäivän ohjelma Lämpöyrittäjäpäivän ohjelma 8.30 Kahvit 9.15 Avaus ja ajankohtaiskatsaus Urpo Hassinen, Metsäkeskus 9.30 Lämpöyrittäjyys auttaa Pohjois-Karjalaa öljystä vapaaksi Anniina Kontiokorpi, Maakuntaliitto 9.50

Lisätiedot

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä Kestävän energian päivä III Hattula, Lepaa 30.10.2014 Sivu 1 30.10.2014 Häme-Uusimaa mk-alue (Päijät-Häme, Kanta-Häme, osa Uusimaata) Sivu 2 30.10.2014 Metsävarat

Lisätiedot