Metsänomistajat Metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjalan jäsenlehti 1/

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Metsänomistajat Metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjalan jäsenlehti 1/2015 21.1.2015"

Transkriptio

1 Metsänomistajat Metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjalan jäsenlehti 1/ Tuomas Koski Tilaa maksuton puunmyynti -suunnitelma! Imatra Lappeenranta, Lemi, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Taipalsaari sivu 2 Edunvalvontaa ei voi ulkoistaa sivu 3 Laajat jäsenedut esittelyssä sivu 8 Puulle lisäkäyttöä sivu 10 Yhteismetsä omistusmuotona? Mhy Etelä-Karjala Lavolankatu 10, Lappeenranta p Muut jäsenedut osoitteessa ek.mhy.fi ja tämän lehden sivuilla PEFC/

2 2 PÄÄKIRJOITUS Edunvalvontaa ei voi ulkoistaa ostajalle Metsänhoitoyhdistyslain muutos tapahtui vuoden vaihteessa, mutta työt metsässä jatkuvat entiseen malliin. Myös metsänomistajan jäsenyys yhdistyksessä jatkuu entisellään. Keväällä lähetämme kaikille jäsenillemme uudenmuotoisen jäsenkortin ja jäsenmaksupankkisiirron. Moni varmaan miettii jäsenmaksuaan maksaessaan, mitä hyötyä jäsenyydestä ja metsänhoitoyhdistyksestä on itselleen? Miettimistä helpottamaan kerron muutamia ajatuksia jäsenmaksun perusteeksi. Ostaja myyjän edunvalvoja? Moni saattaa uskoa, että se tuttu ostomies hoitaa puukaupan yhteydessä litkoina myös myyjän etua. Näin ei toiselämässä tapahdu. Vaikka olisi millainen kumppanuussopimus, ovat ostajan ja myyjän intressit puukaupassa aina vastakkaiset. Toinen haluaa myydä puut korkeaan hintaan ja toinen ostaa halvalla. Ja se ei ilmaisilla palveluilla muuksi muutu. Onpa ostajilla ollut joskus laiton kartellikin omien etujen varmistamiseksi. Metsänomistaminen on muutakin kuin puukaupan tekoa. Puunostajat ajavat kiinteistöveroa metsämaalle, jotta metsänomistajat uuden veron voimalla myisivät rahapulassa puut hinnalla millä hyväänsä. Metsäteollisuus on myös ollut torppaamassa pienpuulle suunnattua energiapuutukea ja viimeisimpänä järeän puun haketustukea. Tukien ansiosta metsänomistajien energiapuille olisi kysyntää ja sitä kautta parempi hinta. Ja ilmastokin kiittäisi, kun siirryttäisi nykyisestä hiilenmustasta energiapolitiikasta metsässä kasvavan kotimaisen energian käyttöön. Eihän tällä tavoin toimi myyjän kumppani, joka ajaa epäitsekkäästi myyjän etua. Metsänomistajien oma metsänhoitoyhdistys Miten metsänhoitoyhdistys eroaa muista metsäalan toimijoista? Metsänhoitoyhdistys on jäsentensä omistama ja hallinnoima yhdistys, joka toimii jäseniään varten. Yhdistys tarjoaa jäsenilleen ammattiapua onnistuneeseen puukauppaan ja toteuttaa kustannustehokkaat metsänhoitotyöt. Kun yhdistyksellä ei ole omaa teollisuutta, voimme vapaasti kilpailuttaa puuerät ja myydä parhaalle ostajalle. Vastaavasti metsänhoitotyöt voidaan toteuttaa edullisesti, kun niiden hintoihin ei tarvitse lisätä omistajille maksettavia osinkoja ja korkoja. Edunvalvonnassa riittää työtä kannolta Brysseliin. Metsänhoitoyhdistys vaikuttaa paikallistasolla mm. kaavoitukseen, metsäsertifiointiin ja riistapolitiikkaan. Erityisesti kaavoitus on metsänomistajalle kriittinen tapahtuma. Jos kaavaan tulee merkintä maisematyöluvasta, aiheuttaa se ylimääräisen työn lisäksi useiden satojen eurojen hintaisen lupaprosessin per leimikko. Puhumattakaan erilaisista hakkuukielloista. Mitä kattavampi jäsenistö on, sitä kuuluvampi ääni yhdistyksellä päätöksenteossa. Vastaavasti Helsingin ja Brysselin kabineteissa ainoa metsänomistajien etua puolustava järjestö on MTK. Lähestyvissä vaaleissa ja sitä seuraavissa hallitusneuvotteluissa ratkaistaan ainakin metsämaan kiinteistöveron ja metsäenergiatuen kohtalo. Aktiiviset metsänomistajat, edullisemmat hinnat Mitä enemmän alueemme metsänomistajat käyttävät yhdistyksen palveluja, sitä edullisemmin niitä saa. Yhdistyksen jäsenet ovat käyttäneet palveluja kiitettävästi, joten yhdistyksen talous on kunnossa. Tästä johtuen palvelut ovat edelleen edullisia ja jäsenmaksumme 50, on valtakunnan alhaisin. Yhdistys kiittää näin uskollisia jäseniään. Kuten puheenjohtaja alla toteaa Yhdessä olemme enemmän. Markku Vaario toiminnanjohtaja PUHEENJOHTAJAN PALSTA Valopilkkuja näkyvissä! Reilun puolenkymmentä vuotta sitten tällä palstalla kirjoittelin talouden alamäestä. Ennusmerkit olivat huonot, mutta vuosien jälkeen kukaan ei arvannut, miten alas euroalue vaipuisi. Eikä kenelläkään ollut käsitystä, että vajoamista kestäisi vuosi toisensa perään. Metsäteollisuus pystyi kuitenkin rakennemuutoksensa ansiosta pitämään pyörät pyörimässä. Raaka-ainehuolto toimi, eli me metsänomistajat myimme puuta jopa ennätyksiä hipovia määriä. Moni sai pitää työpaikkansa ja valtio veroeuronsa. Voimme olla tuloksesta ylpeitä. Tänään dollarin kurssi on 1.18, ennuste vuoden loppuun Aistittavissa on selvä valopilkku markkinassa. Vuosi 2015 on hyvässä vauhdissa. Mhy on nyt omillaan toimeentuleva metsäalan toimija. Avainasemassa menestyksen polulla ovat yhdistyksen jäsenet. Metsänomistaja, onko Sinulle tärkeää saada ilmainen metsäkäynti tilallasi? Ryhmäsertifiointi? Kattavat, edulliset palvelut uudistamisesta omaisuudenhoitoon? Entä vapaehtoinen suojelu ja sen eri vaihtoehdot? Entä edunvalvonta, koti-suomessa ja Brysselissä. Miten oletat raakapuun hinnan kehittyvän ilman vahvaa edunvalvontaa? Tässä muutamia keskeisiä syitä olla yhdistyksen jäsen. Jäsenmaksulle saat paljon katetta. Yhdessä olemme enemmän. Yhdessä olemme varteenotettava neuvotteluosapuoli ja mielipidevaikuttaja. Aurinko on piileksinyt pilviverhon takana. Päivä jatkuu molemmista päistä valoisan ajan lisääntyessä ensin vähän, sitten kiihtyvin harppauksin. Toivomuksena nyt aurinkoinen talvipäivä-valopilkku! Timo Partinen hallituksen pj. ETELÄ-KARJALA Toimialue: Imatran ja Lappeenrannan kaupungit ja Parikkalan, Rautjärven, Ruokolahden, Lemin ja Taipalsaaren kunnat Jäseniä: metsänomistajaa Jäsenten metsäpinta-ala: hehtaaria Puuston kasvu: 1,6 milj. kuutiota vuodessa Kestävä hakkuusuunnite: 1,6 milj. kuutiota vuodessa Metsänhoitomaksu v. 2014: 1,70 euroa hehtaarilta Henkilöstö: 107 htv Liikevaihto: 8,7 milj. euroa Toimistot: Lavolankatu 10, Lappeenranta Toritie 1, Ruokolahti Sahakuja 4, Parikkala Koskentie 4, Ylämaa METSÄNHOITOYHDISTYKSEN JÄSENLEHTI Julkaisija Metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjala ry Vastaava päätoimittaja Jouni Tiainen osoitteenmuutokset p Sivunvalmistus SSS Oy Painopaikka: Salon Lehtitehdas 2015

3 3 Metsänhoitoyhdistyksen jäsenyydellä edunvalvontaa ja rahanarvoisia etuja Metsänhoitoyhdistys Etelä- Karjalan valtuusto päätti syyskokouksessaan vuonna 2015 ensimmäistä kertaa perittävän jäsenmaksun suuruudeksi 50 euroa / verotusyksikkö. Jäsenmaksun suuruus on kaikilla metsänomistajilla sama, eikä siihen vaikuta metsänomistuksen pinta-ala. Verovähennyksen jälkeen lopullista maksettavaa jää 35 euroa! Ensimmäisen kerran jäsenmaksu kannetaan maaliskuussa Jäsenmaksulla hoidetaan yksityisen metsänomistajan edunvalvontaa niin Suomessa kuin EU:ssakin. Yksi tärkeimmistä jäseneduista on metsien sertifiointi, joka on käytännössä edellytys nykypäivänä tehtävälle puukaupalle kehittämispäällikkö Jouni Tiainen huomauttaa. Muita jäsenetuja ovat mm. maksuton metsäkäynti ja neuvonta, ja kolme kertaa ilmestyvä Metsänomistajat-lehti sekä muut tiedotteet. Metsänomistaja saa käyttöönsä alempana tällä sivulla luetellut MTK.n valtakunnalliset jäsenedut ja lisäksi paikalliset Etelä-Karjalaiset yhteistyökumppanien edut. Jäsenedut Osuuspankit. saa käyttöönsä näyttämällä Osuuspankit. jäsenkorttia, joka postitetaan jäsenille keväällä. Mhy Etelä-Karjalan nykyisten jäsenten ei tarvitse tehdä mitään lakimuutoksen vuoksi. Kaikkien olemassa olevien jäsenten jäsenyys jatkuu automaattisesti seuraavan vuoden jäsenmaksun maksamalla maaliskuun lopulla. - Eroilmoituksen on jättänyt ehkä noin pari prosenttia koko jäsenistöstämme. Ne ovat Paikalliset jäsenedut mhy:n jäsenille: olleet pääsääntöisesti pienehköjä tiloja. Vastaavasti olemme Mhy-lakimuutos: saaneet uusia jäseniä erityisesti vain vähän muutoksia isommista tiloista, joista osa palaa nyt toimintamme pariin, jäsenistössä Paikalliset jäsenedut mhy:n jäsenille: kehittämispäällikkö Jouni Tiainen Vuodenvaihteen lakimuutok- iloitsee. sella on ollut vain vähän vaikutusta Metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjalan jäsenkuntaan. Parikkalan Imatralainen Urheilu-Jussi Vuoksen antaa Husqvarna-sahojen Ruuvi ja Autotarvike ostajalle Oy antaa metsurikypärän Husqvarna sahan tai kombikannun ostajalle kombikannun veloituk- ja 20% alennuksen normaalihintaisista moottorisahan ketjuista, laipoista sekä raivaussahan teristä. tai raivaussahan ostajalle Husqvarna Imatralainen Funktional Vuoksen suojakypärän Ruuvi Autotarvike veloituksetta Oy antaa kaupan Husqvarna päälle Paikalliset jäsenedut mhy:n jäsenille: sahan ostajalle kombikannun ja 20% (arvo 74,00 ) alennuksen ketjuista, normaalihintaisista laipoista sekä moottorisahan raivaussahan ketjuista, teristä. Jäsenkortilla laipoista sekä saatavissa raivaussahan myös muita teristä. etuja. Paikalliset Metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjalan jäsenetuja 2015 Jäsenkortilla saatavissa myös muita etuja. Osuuspankki tarjoaa jäsenedut yhdistyksen jäsenille mhy:n vuonna jäsenille: kk maksuttoman jakson Private sopimuksen Imatralainen Vuoksen Ruuvi Autotarvike Oy antaa Husqvarna sahan ostajalle kombikannun ja 20% tekijöille. Lisäksi jäsenet saavat 50 %:n alennuksen kertamerkinnöistä rahastoon ja 50 % alennuksen Imatran Kisa tai 10% raivaussahan alennuksen ostajalle Stihl tuotteista Husqvarna ja Funktional tarvikkeista. suojakypärän Alennus ei koske veloituksetta tarjoustuotteita kaupan päälle eikä sijoittajapalvelun Paikalliset merkintäpalkkiosta. jäsenedut Edun tarjoavat mhy:n Etelä-Karjalan, jäsenille: Lemin, Parikkalan ja Simpeleen alennuksen normaalihintaisista moottorisahan ketjuista, laipoista sekä raivaussahan teristä. polttoaineita. (arvo 74,00 ) Osuuspankit. Jäsenkortilla saatavissa myös muita etuja. Osuuspankki tarjoaa yhdistyksen jäsenille vuonna kk maksuttoman jakson Private sopimuksen tekijöille. Lappeenrantalainen UK Koskimies antaa 20% alennuksen normaalihintaisista Stihl moottorisahan Imatran Kisa 10% alennuksen setta Stihl ja 15 tuotteista % alennuksen tarvikkeista. Husqvarnan Alennus turvavarusteista. koske tarjoustuotteita Tarjouksia voi eikä yhdistää muihin etuihin. ketjuista, Lisäksi laipoista jäsenet sekä raivaussahan saavat teristä. 50 Jäsenkortilla %:n saatavissa alennuksen myös muita etuja. kertamerkinnöistä polttoaineita. rahastoon Jäsenkortilla ja 50 saatavissa % alennuksen myös muita etuja. sijoittajapalvelun merkintäpalkkiosta. Edun tarjoavat Etelä-Karjalan, Lemin, Parikkalan ja Simpeleen Osuuspankit. Lappeenrantalainen Kone Suni antaa Kampanjatarjouksena mhy:n jäsenille Husqvarna moottorisahan Parikkalan Urheilu-Jussi antaa Husqvarna-sahojen ostajalle metsurikypärän tai kombikannun veloituksetta ja 15 % normaalihintaisista Husqvarnan polttoaineita. turvavarusteista. Tarjouksia Stihl ei moottorisahan voi yhdistää muihin etuihin. ketjuista, tai raivaussahan ostajalle Husqvarna Funktional suojakypärän veloituksetta kaupan päälle Lappeenrantalainen UK Koskimies antaa 20% alennuksen (arvo 74,00 ) laipoista sekä raivaussahan teristä. Jäsenkortilla saatavissa myös muita etuja. Imatralainen Vuoksen Ruuvi ja Autotarvike Oy antaa Husqvarna sahan ostajalle kombikannun ja 20% alennuksen Lappeenrantalainen normaalihintaisista moottorisahan Kone ketjuista, Suni laipoista antaa sekä raivaussahan Kampanjatarjouksena teristä. mhy:n jäsenille Husqvarna moottorisahan tai Jäsenkortilla saatavissa myös muita etuja. raivaussahan ostajalle Husqvarna Funktional suojakypärän veloituksetta kaupan päälle (arvo 74,00 ) Imatran Kisa 10% alennuksen Stihl tuotteista ja tarvikkeista. Alennus ei koske tarjoustuotteita eikä polttoaineita. Imatralainen Vuoksen Ruuvi ja Autotarvike Oy antaa Husqvarna sahan ostajalle kombikannun ja 20% alennuksen normaalihintaisista moottorisahan ketjuista, laipoista sekä raivaussahan teristä. Parikkalan Urheilu-Jussi antaa Husqvarna-sahojen ostajalle metsurikypärän tai kombikannun veloituksetta Jäsenkortilla ja 15 % alennuksen Husqvarnan saatavissa turvavarusteista. myös Tarjouksia muita ei voi yhdistää etuja. muihin etuihin. Imatran Kisa 10% alennuksen Stihl tuotteista ja tarvikkeista. Alennus ei koske tarjoustuotteita eikä polttoaineita. Parikkalan Urheilu-Jussi antaa Husqvarna-sahojen ostajalle metsurikypärän tai kombikannun veloituksetta ja 15 % alennuksen Husqvarnan turvavarusteista. Tarjouksia ei voi yhdistää muihin etuihin. Osuuspankki tarjoaa yhdistyksen jäsenille vuonna kk maksuttoman jakson Private sopimuksen tekijöille. Lisäksi jäsenet saavat 50 %:n alennuksen kertamerkinnöistä rahastoon ja 50 % alennuksen sijoittajapalvelun Osuuspankki merkintäpalkkiosta. tarjoaa yhdistyksen Edun jäsenille tarjoavat vuonna Etelä-Karjalan, kk maksuttoman Lemin, Parikkalan jakson ja Private Simpeleen sopimuksen Osuuspankit. tekijöille. Lisäksi jäsenet saavat 50 %:n alennuksen kertamerkinnöistä rahastoon ja 50 % alennuksen sijoittajapalvelun merkintäpalkkiosta. Edun tarjoavat Etelä-Karjalan, Lemin, Parikkalan ja Simpeleen Lappeenrantalainen Osuuspankit. UK Koskimies antaa 20% alennuksen normaalihintaisista Stihl moottorisahan ketjuista, laipoista sekä raivaussahan teristä. Jäsenkortilla saatavissa myös muita etuja. Lappeenrantalainen UK Koskimies antaa 20% alennuksen normaalihintaisista Stihl moottorisahan Lappeenrantalainen ketjuista, laipoista Kone sekä Suni raivaussahan antaa Kampanjatarjouksena teristä. Jäsenkortilla mhy:n saatavissa jäsenille myös Husqvarna muita etuja. moottorisahan tai raivaussahan ostajalle Husqvarna Funktional suojakypärän veloituksetta kaupan päälle (arvo Lappeenrantalainen 74,00 ) Kone Suni antaa Kampanjatarjouksena mhy:n jäsenille Husqvarna moottorisahan tai raivaussahan ostajalle Husqvarna Funktional suojakypärän veloituksetta kaupan päälle Imatralainen (arvo 74,00 ) Vuoksen Ruuvi ja Autotarvike Oy antaa Husqvarna sahan ostajalle kombikannun ja 20% alennuksen normaalihintaisista moottorisahan ketjuista, laipoista sekä raivaussahan teristä. Jäsenkortilla Imatralainen saatavissa Vuoksen myös Ruuvi muita ja Autotarvike etuja. Oy antaa Husqvarna sahan ostajalle kombikannun ja 20% alennuksen normaalihintaisista moottorisahan ketjuista, laipoista sekä raivaussahan teristä. Imatran Jäsenkortilla Kisa 10% alennuksen saatavissa myös Stihl muita tuotteista etuja. ja tarvikkeista. Alennus ei koske tarjoustuotteita eikä polttoaineita. Imatran Kisa 10% alennuksen Stihl tuotteista ja tarvikkeista. Alennus ei koske tarjoustuotteita eikä Parikkalan polttoaineita. Urheilu-Jussi antaa Husqvarna-sahojen ostajalle metsurikypärän tai kombikannun veloituksetta ja 15 % alennuksen Husqvarnan turvavarusteista. Tarjouksia ei voi yhdistää muihin etuihin. Parikkalan Urheilu-Jussi antaa Husqvarna-sahojen ostajalle metsurikypärän tai kombikannun veloituksetta ja 15 % alennuksen Husqvarnan turvavarusteista. Tarjouksia ei voi yhdistää muihin etuihin. Paikalliset jäsenedut mhy:n jäsenille: Osuuspankki tarjoaa yhdistyksen jäsenille vuonna kk maksuttoman jakson Private sopimuksen tekijöille. Lisäksi jäsenet saavat 50 %:n alennuksen kertamerkinnöistä rahastoon ja 50 % alennuksen Osuuspankki tarjoaa yhdistyksen sijoittajapalvelun jäsenille vuonna merkintäpalkkiosta kk maksuttoman Edun tarjoavat jakson Etelä-Karjalan, Private sopimuksen Lemin, Parikkalan ja Simpeleen tekijöille. Lisäksi jäsenet saavat 50 %:n alennuksen kertamerkinnöistä rahastoon ja 50 % alennuksen sijoittajapalvelun merkintäpalkkiosta. Edun tarjoavat Etelä-Karjalan, Lemin, Parikkalan ja Simpeleen Lappeenrantalainen UK Koskimies antaa 20% alennuksen normaalihintaisista Stihl moottorisahan ketjuista, laipoista sekä raivaussahan teristä. Jäsenkortilla saatavissa myös muita etuja. Lappeenrantalainen UK Koskimies antaa Osuuspankki 20% alennuksen tarjoaa yhdistyksen normaalihintaisista jäsenille Stihl vuonna moottorisahan kk maksuttoman jakson Private sopimuksen Lappeenrantalainen tekijöille. Lisäksi Kone Suni jäsenet antaa saavat Kampanjatarjouksena 50 %:n alennuksen mhy:n kertamerkinnöistä jäsenille Husqvarna rahastoon moottorisahan ketjuista, laipoista sekä raivaussahan teristä. Jäsenkortilla saatavissa myös muita etuja. ja 50 % alennuksen tai raivaussahan sijoittajapalvelun ostajalle Husqvarna merkintäpalkkiosta. Funktional suojakypärän Edun tarjoavat veloituksetta Etelä-Karjalan, kaupan Lemin, päälle Parikkalan ja Simpeleen (arvo 74,00 ) Osuuspankit. Lappeenrantalainen Kone Suni antaa Kampanjatarjouksena mhy:n jäsenille Husqvarna moottorisahan Lappeenrantalainen UK Koskimies antaa 20% alennuksen normaalihintaisista Stihl moottorisahan Lappeenrantalainen Kone Suni antaa Kampanjatarjouksena mhy:n jäsenille Husqvarna moottorisahan Imatran Kisa 10% alennuksen Stihl tuotteista ja tarvikkeista. Alennus ei koske tarjoustuotteita eikä Parikkalan Urheilu-Jussi antaa Husqvarna-sahojen ostajalle metsurikypärän tai kombikannun veloituksetta ja 15 % alennuksen Husqvarnan turvavarusteista. Tarjouksia ei voi yhdistää muihin etuihin. Metsänhoitoyhdistyksen jäsenenä saat: Maksuton PEFC-sertifiointi Ilmaiset tilakäynnit Ilmainen puunmyyntisuunnitelma Ilmainen neuvonta Ilmainen istutusvälineiden laina taimien yhteydessä Valtakunnallisia jäsenetuja: Aarre-lehti 6 kk hintaan 47,50 e LähiTapiola 10 % alennuksen metsä- ja kotivakuutuksista United Bankers 30 % alennus Metsäobligaation merkintäpalkkiosta Savotan puoti pokara 34,90 e, tehoheinäin 65,90 e ja raivaveitsi 29,90 e Metsänhoitoyhdistyksen jäsenenä saat: Yhdistyksen jäsenedut: Jäsenlehti Edunvalvonta esim. Maksuton PEFC-sertifiointi Alennusta palveluista maankäyttöön Maksuttomat koulutustilaisuudet Maksuton neuvonta Jäsenlehti 2 krt vuodessa liittyvissä asioissa Koulutustilaisuudet Valtakunnalliset jäsenedut: Jäsenkampanjat Aarre-lehti: 6 kk hintaan 47,50. LähiTapiola:10 yhteistyö- %:n alennuksen metsä- kumppaneiden ja kotivakuutuksesta. United Bankers: 30 % alennus Metsäobligaation kanssa merkintäpalkkiosta. Savotan Puoti: pokara 34,90, tehoheinäin 65,90 ja raivaveitsi 29,90 MTK:n jäsenetuja mm. Can-AM mönkijän, traktorimönkijän tai Lynx-moottorikelkan MTK:n ostajalle jäsenedut mm.: e etuseteli tarvikehankintoihin. St1:n sopimusalennus: bensiinistä, dieselistä, polttoöljystä ja pelletistä. Valitavissa: St1 -yrityskortti: alennus: 2,35 snt/litra, Can-AM mönkijän, traktorimönkijän tai Lynx-moottorikelkan ostajalle 300- Yhdistyksen St1-käteisalennuskortti: jäsenedut: alennus Valtakunnalliset asemittain tai St1 jäsenedut: -Visa. 500 etuseteli tarvikehankintoihin. K1 Katsastajat: Katsastus etuhintaan - vain 30 euroa. Henkilö- ja pakettiauton St1:n sopimusalennus: katsastus bensasta, päästömittauksineen dieselistä, polttoöljystä 55 ja euroa. pelletistä. Maksuton Muut palvelut PEFC-sertifiointi -20 %. Aarre-lehti: 6 kk hintaan 47,50. Valittavissa: St1-yrityskortti: alennus: 2,35 snt/litra, St1-käteisalennuskortti: alennus asemittain tai St1-Visa. Alennusta Ramirent: palveluista Yleisalennus 35 %. Maanrakennuskoneista LähiTapiola:10 %:n alennuksen alennus 20 %. metsä- ja kotivakuutuksesta. K1 Katsastajat: Katsastus etuhintaan - vain 30 euroa. Henkilö- ja pakettiauton katsastus päästömittauksineen 55 euroa. Maksuttomat Hankkija: Uusien koulutustilaisuudet moottorisahojen, näiden varaosien ja tarvikkeiden sekä metsuritarvikkeista alennus 10 %. United Bankers: 30 % alennus Maksuton Teboil: Yrityskortilla neuvonta bensiinistä ja Metsäobligaation dieselistä 3,19 merkintäpalkkiosta. Club Resorts Oy, Kunnonpaikka, Hankkija: Sokos Uusien Hotels moottorisahojen, ja Radisson näiden Blu varaosien -hotellit, ja Kylpylä tarvikkeiden Kivi- sekä snt/litra alennusta. Ramirent: Voiteluaineet, Yleisalennus autokemikaalit -35 %. Maanrakennuskoneista ja pesut 10 alennus % alennuksella. 20 %. Jäsenlehti Jäsenetuja 2 krt vapaa-aikaan vuodessa mm. Holiday tippu ja Viking Line Savotan Puoti: pokara 34,90, metsuritarvikkeista alennus 10 %. tehoheinäin 65,90 ja raivaveitsi Teboil: Yrityskortilla bensiinistä ja dieselistä 3,19 snt/litra alennusta. Voiteluaineet, autokemikaalit ja pesut 10 % alennuksella. Lisäksi etuja tarjoaa mm. OP-Pohjola-ryhmä, Neste Oil, Maaseudun sivistysliiton Maanhengen kirjat ja Maanomistajien 29,90 Arviointikeskus. MTK:n jäsenedut mm.: Ajankohtaiset tiedot jäseneduista ja

4 4 Arvoisat metsänomistajat Uusi vuosi on lähtenyt käyntiin pienemmillä ja suuremmilla muutoksilla. Pienempiin muutoksiin kuuluu se, että yhdistyksen syyskokous valitsi minut Asko Niemen tilalle mhy:n valtuuston puheenjohtajaksi. Olen 51-vuotias maanviljelijä ja asun Imatralla. Koulutustaustani on maatalous ja puutarha-alalta. Viime vuosina olen lisäksi opiskellut Savonlinnassa metsätalousyrittäjän ammattitutkinnon ja metsämestarin erikoisammattitutkinnon. Metsänomistaja olen ollut vuodesta 2001 alkaen. Metsätöitä ja puukauppaa olen tehnyt vuosittain. Suurempiin muutoksiin kuuluu se, että tämän vuoden alusta alkaen metsänhoitomaksu muuttuu vapaaehtoiseksi jäsenmaksuksi. Mhy Etelä-Karjalan jäsenmaksu 50 euroa / verotusyksikkö on maan alhaisin. Sillä saa mittavat jäsenedut, kuten tämän lehden sivuilta voitte lukea. Nyt jos koskaan kannattaa olla jäsen! Metsänhoitoyhdistys on ainoa metsäalan toimija joka hoitaa metsänomistajan edunvalvontaa. Sitä ei hoida kukaan muu. Yhdessä keskusjärjestö MTK:n kanssa toimiessamme pystymme huolehtimaan edunvalvonnasta aina puun juurelta Brysseliin. Yhdistyksemme on alun perinkin perustettu metsänomistajia varten. Metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjala on metsänomistajalle ns. täyden palvelun talo. Laaja palvelutarjontamme kannattaa hyödyntää. Hyvää kevättä kaikille. Pekka Kärkäs valtuuston puheenjohtaja Teemmekö metsänomistajan eteen enemmän? Mitä te olette saaneet aikaiseksi? Mitä te teette metsänomistajan eteen? Mihin teitä tarvitaan? Näihin kysymyksiin joutuu vastaamaan toisinaan. Yritetäänpä nyt vastata niin, että useampi kyselijä saisi vastauksen kysymyksiinsä kerralla. Mitä siis voisi tapahtua metsänomistajille, jos metsänhoitoyhdistyksiä ja MTK:ta ei olisi? Metsäpalveluita olisi vaikeampi saada tai ainakin ne olisivat kalliimpia. Puukaupassa vallitsisivat villit lait ja puusta maksettava hinta olisi alhaisempi. Teollisuutta olisi vähemmän, kun metsien tuotto olisi heikompi. Puupohjaista bioenergiaa ei olisi nykyisessä mittakaavassa. Hirviongelma olisi Ruotsin tasoa, eli paljon vakavampi. Rajoittavia kaavoja olisi enemmän. Suojelu- ja ympäristönormit olisivat tiukemmat. Vapaehtoista metsien suojelumallia ei olisi, vaan vielä nykyistäkin enemmän pakkosuojeluohjelmia. Metsälaki ei olisi metsänomistajalähtöinen vaan rajoittava ja suojelupainotteinen. Puutavaranmittauksessa heikomman suoja olisi vajavaisempi. Metsänhoitoon kannustava tukijärjestelmä saattaisi puuttua kokonaan eikä metsävähennystä tai muita verokannusteita olisi nykyisessä laajuudessa. Kiinteistövero tai metsänomistusmaksu olisi säädetty aikoja sitten. Yksityisen omaisuuden suoja olisi heikompi ja maalla asuminen ja yrittäminen olisi tehty nykyistäkin hankalammaksi. Brysselistäkin olisi vyörynyt suojelupainotteinen metsäsuunnitelmapakko. Biopolttoaineilla olisivat kahlitsevat kestävyyskriteerit. Hakkuista vaadittaisiin erilliset laillisuustodistukset ja byrokratiaa olisi moninkertaisesti. Kaiken edellä kerrotun pitämisessä on paljon puolustettavaa jatkossakin. Tämän lisäksi ajamme uudistuksia, joilla tuetaan biotalouden nousua koko yhteiskunnan kasvun moottoriksi. Me ajamme sukupolvenvaihdoshuojennuksia ja kannustavampaa verotusta ja kehitämme puumarkkinoita. Meillä on hyvät yhteistyösuhteet teollisuuteen, virkamiehiin ja poliitikkoihin. Emme istu koskaan oppositiossa, vaan pyrimme olemaan kulloisenkin hallituksen iholla laadukasta tietoa ja vaihtoehtoja tarjoten. Toki joskus joudumme lyömään nyrkkiä pöytään tai tuomaan moottorisahat Säätytalon portaille. Vahva kentän tuki ja iso jäsenmäärä ovat monesti se peräseinä, jota tarvitaan. Tavallisista metsänomistajista koostuu myös hallinto, jota koulutetaan ja joka sitoutuu yhteen hiileen puhaltamaan. Metsänhoitoyhdistyksissä on lähes tuhat toimihenkilöä ja pari tuhatta metsuria. Metsänomistajien vaaleilla valitsemia valtuutettuja on vajaa 3000 ja hallituksissa istuu noin 500 jäsentä. Metsävaltuuskunnassa jokaisella mhy:llä on oma edustaja. Ensi vuonna se on noin 80 -jäseninen. MTK:lla on reilu parikymmentä metsäasioiden parissa työskentelevää toimihenkilöä Helsingissä, maakunnissa ja Brysselissä. Tämän lisäksi keskusliitossa työskentelee maankäyttö-, ympäristö-, vero-, yrittäjyys-, viestintä-, hallinto- ja juridiikka-ammattilaisia, joiden osaaminen on metsäedunvalvonnan käytössä. Tällaisella organisaatiolla tuotetaan palveluita ja ajetaan reilun suomalaisen metsätilan ja niiden omistajien asiaa. Olemalla metsänhoitoyhdistyksen jäsen jatkossakin, olet painava osa tätä metsänomistajien edunvalvontaketjua puun juurelta Brysseliin. Tavallisten metsänomistajien joukoista nousemme monen portaan kautta myös me luottamusjohtajat. Olemme teidän luottamuksenne varassa. Mikko Tiirola Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja, MTK Petäjävesi

5 5 Kauppa se on joka kannattaa Toiminnanjohtajan palsta Puukauppa on metsänomistuksen perusta. Puukauppa kävi Etelä-Karjalassa viime vuonna hyvin. Kauppamäärä oli lähes metsien vuotuisen kasvun suuruinen. Metsätuloa metsänomistajat saivat 55 milj. euroa. Puurahat jäävät pääasiassa Etelä- Karjalaan ja ovat osaltaan pyörittämässä maakunnan talouselämää. Näistä rahoista ohjautuu osa myös metsänhoitotöihin, joita tehtiin myös vilkkaasti. Puulla on kysyntää myös alkaneena vuonna. Vaikka alkutalvi on puukaupan osalta lähtenyt verkkaisesti käyntiin, on metsäteollisuuden puuntarpeet vuositasolla edelleen korkeat. Puuta halutaan ostaa nimenomaan täältä Kaakkois-Suomesta, jossa kuljetusmatkat tehtaille ovat lyhyet. käytössä puukauppaa tehdessä. Aineiston avulla voidaan valita tarjouksista metsänomistajalle taloudellisesti paras vaihtoehto. Hämäystä metsäsertifioinnilla Metsäsertifiointi on toinen yhdistyksen rahanarvoinen maksuton jäsenetu. Kaikki jäsenemme jatkavat automaattisesti PEFCsertifioinin piirissä ilman ylimääräisiä toimenpiteitä tai maksuja. Tätä merkittävää rahanarvoista jäsenetua ovat firmat omassa asiakashankinnassaan pyrkineet kiistämään. Tilalle on tarjottu yhtiöön sidottua sertifiointia, joko PEFC:tä tai FSC:tä. Yhtiöön sidottu sertifiointi estää metsänomistajan oman vapauden valita puukauppakumppaninsa. Sertifioinnista heikosti perillä olevan metsänomistajan hämääminen ja harhauttaminen yhden firman asiakkaaksi muistuttaa vanhanajan savujakoa, josta nykyaikaisempi muoto oli ostokartelli. metsänviljelyyn. Jäsenetunamme tarjoamme vuonna 2011 istuttamalla perustettuihin taimikoihin varhaisperkauksen kiinteällä 315 euron hehtaarihinnalla. Vaikka laskimme jäsenmaksua, emme ole muuttaneet palveluveloituksia viime vuodesta. Laitetaan vaikka kaikki taimikkosi kuntoon, pyydä kiinteähintainen tarjous neuvojaltasi. Kiitän lopuksi kaikkia jäseniä palveluiden ahkerasta käytöstä, jonka ansiosta voimme pitää niin palveluiden hinnat kuin jäsenmaksun nykyisellä erittäin jäsenystävällisellä tasolla. Mitä kiireisempiä olemme, sitä halvemmat palvelut jäsenillemme. Iloisia investointiuutisia Kulunut vuosi antoi metsänomistajille monta iloista uutista Edullisimmat metsänhoitopalvelut Yhdistys on markkinajohtaja uusista metsäteollisuusinvestoinneista. tään yhdistyksessä, vaikka se on rin valttikortti. Kilpailutuksen alueensa metsänhoitopalveluissa. Merkittävin uutinen koski MetsäGroupin Äänekosken uutta sellutehdasta, mutta vapaehtoista. Vain vajaa kaksi prosentti yhdistyksen jäsenestä on ilmoittanut eroavansa kautta metsänomistaja voi olla varma, että saa sata vuotta kasvattamistaan puista ajankohdan Esimerkiksi taimikonhoidon Kemera-hakemuksista yhdistys tekee prosenttia. Yhdistyksellä Työntäyteistä vuotta Kaakkois-Suomelle merkittävimmät uutiset olivat UPM:n Kymen yhdistyksen HINTAVERTAILU jäsenyydestä. ERI KAUPPATAVOILLA Jäsenyys koetaan Keskihinnat hyödylliseksi vuonna 2014 tehdyissä ja puukaupoissa pailu puista kaupoissa, pitää kaikki sen hakkuutavat tutunkin parhaimman hinnan. Aito kilsurit on ammattitaitoiset met- niin taimikonhoitoon kuin Markku Vaario toiminnanjohtaja ja StoraEnson Varkauden valtuuston päättämää 50 euron valtakirjakauppojen ostomiehen hinnat (Mhy:n varpailla. hintaseuranta) Metsän firmojen ostojen keskihinnat (Kymi-Savo alueella, Metla) mäntytukki 58,61 56,53 2,08 tehtaiden laajennukset. Kaikki suuruista jäsenmaksua pidetään kiertoaika on sen verran pitkä, kuusitukki /m3 Kuidun keskihinnat 2014 /m3 Tukin keskihinta ,40 56,03 0,37 nämä investointipäätökset tarkoittavat lisää puunkäyttöä yli 6 nan alhaisin. mäntykuitu 18,00 olla kiinnostusta varmistaa 18,29 oikea 58,00 15,58 2,71 edullisena. Ja 18,50 koivutukki onhan se valtakun- että metsänomistajallakin 44,64 tulee 60,00 43,58 1,06 valtakirjakauppojen milj. kuutiota. Vuosi loppui valitettavaan uutiseen Kaukaan toi- Jäsenetuna koivukuitu jäsenet saavat ansainnut. Vallitseva 16,73 hintataso 54,00 15,58 1,15 hintaseuranta) kuusikuitu hinta puulleen. 18,28 Metsä on sen 56,00 17,50 17,28 1,00 valtakirjakauppojen hinnat (Mhy:n 17,00 hinnat (Mhy:n sen paperikoneen sulkemisesta, mm. maksuttoman metsäkäynnin, jonka yhteydessä selvitetään on sitä korkeampi firmojen mitä ostojen parem- keskihinnat (Kymi-Savo määräytyy markkinoilla hintaseuranta) ja hinta 52,00 8,37 16,50 50,00 firmojen ostojen mutta onneksi tällä ei ole merkittävää vaikutusta puukauppaan metsän kunto 16,00 keskihinnat (Kymi-Savo 48,00 ja hoitotarpeet. min kilpailu toimii. alueella, Metla) Yllä oleva taulukko omaksi taulukoksi alueella, sivun loppuun. Metla) 46,00 Etelä-Karjalassa. Ostoa pienennetään Samalla käynnillä 15,50 laaditaan ilmainen puunmyyntisuunnitelma, 15,00 Katkonta puukaupan 42,00 44,00 ETELÄ-KARJALAN todennäköisesti METSÄNHOITOYHDISTYS ostoalueen reunoilta. joka mahdollistaa vaivattoman HINTAVERTAILU ERI KAUPPATAVOILLA mäntykuitu kuusikuitu koivukuitu Runkohinnat Jokeri mäntytukki kuusitukki koivutukki ( 3 ) leimikon kilpailuttamisen yhtiöiden kesken. Onnistuneeseen puukauppaan valtakirjakauppojen hinnat (Mhy:n hintaseuranta) Keskihinnat vuonna 2014 tehdyissä puukaupoissa kaupoissa, kaikki hakkuutavat Tekopäivämäärä : Jäsenuskollisuus Vastuualue : Kaikki mäntytukki 58,61 korkea liittyy myös onnistunut tukinkatkonta. Yhdistyksillä on ainutlaa- 18,50 Kuidun keskihinnat 2014 Ostaja : Kir, Täh, Yht, Vie kuusitukki /m3 56,40 Valttikortti Kauppatapa : Pystykaupat koivutukki 44,64 Yhdistyksen toiminta Mhylain muutoksen jälkeen on läh- jossa on kaikkien ostajien to- kädessä tuinen tukinkatkonta-aineisto, Korjuuaika : Kaikki mäntykuitu 18,00 18,29 Hakkuutapa : Kaikki kuusikuitu 18,28 tenyt hyvin käyntiin. Jäsenistö Puukaupan kilpailuttaminen on metsänomistajan suu- Tämä on kaikkien teutuneet tukinkatkontatiedot. 17,50 valtakirjakauppojen Valtakirja : Kaikki koivukuitu 16,73 on odotetusti jatkanut jäsenyyt- jäsentemme e/m³ 70,00 65,00 60,00 Männyn runkohinta 17,00 16,50 16,00 15,50 15,00 firmojen ostojen keskihinnat (Kymi-Savo Yllä oleva taulukko omaksi taulukoksi alueella, sivun loppuun. Metla) mäntykuitu kuusikuitu koivukuitu hinnat (Mhy:n hintaseuranta) /m3 60,00 58,00 56,00 54,00 52,00 50,00 48,00 46,00 44,00 42,00 55,00 50,00 45,00 40,00 35,00 30,00 25,00 20,00 15,00 10,00 0,000 0,200 0,400 0,600 0,800 Rungon koko, m³ 1,000 1,200 1,400 Runkohintataulukko Log. (Kir) perustuu viime vuosina Log. hakattujen (Täh) mäntyrunkojen Log. (Vie) katkontatietoihin. Erot Log. parhaimman (Yht) ja huonoimman katkojan välillä on yli 5 euroa kuutiolta. Erityisesti harvennusleimikoissa, joissa tukit ovat pienempiä, korostuu hyvän katkonnan merkitys. Ajankohdan hintatiedot vkot 1 2 Uudistushakkuu Metla Mhy valtakirja Mäntytukki 57,32 58,55 Kuusitukki 55,63 55,70 Koivutukki 45,54 42,70 Mäntykuitu 17,34 18,45 Kuusikuitu 18,13 18,92 Koivukuitu 17,70 17,85

6 6 Käyttö ilmaista asti Metsään.fi-palvelu avaa uuden aikakauden metsien hoidossa ja hyödyntämisessä Metsäkeskuksen uudessa Metsään.fimetsävaratietopalvelussa on tällä hetkellä saatavissa jo noin 60 prosenttia Metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjalan alueen yksityismetsien metsävaratiedoista. Käy katsomassa, onko sinun tilasi metsävaratiedot jo saatavilla. Metsään.fi - palvelu Metsään.fi-palvelussa metsänomistaja voi milloin ja missä tahansa tarkastella omien metsiensä puustotietoja, hakkuumahdollisuuksia ja hoitotarpeita tarvitaan vain nettiyhteys ja henkilökohtaiset pankkitunnukset. Metsään.fi-palvelu löytyy nettiosoitteesta Metsänomistajakohtaiset metsävaratiedot ovat ainoastaan metsänomistajan omassa käytössä. Halutessaan metsänomistaja voi antaa esim. metsänhoitoyhdistykselle tai muille metsäalan toimijoille suostumuksen tietojensa käyttöön. Palvelussa oleva metsävaratieto perustuu kuvioittaiseen arviointiin, pohjatietona laserkeilaus, ilmakuvaus ja tietokonetulkinta tai metsäsuunnittelutieto. Palvelussa on mukana myös ilmakuvat omasta metsäalueesta. Kaikki metsävaratiedot, kartat ja ilmakuvat voi halutessaan tulostaa paperille esimerkiksi lähdettäessä maastoon tarkastelemaan metsien hakkuu- ja hoitotarpeita. Käytännön toimintaohje: --> käy tutustumassa, kirjaudu koekäyttäjäksi, mhy:n neuvojat avustavat tarvittaessa --> tee tiedonluovutus järjestelmän kautta mhy:lle oheisen näkymän mukaan Näkymä tietojenluovutussivulta. PEFC-metsäsertifiointi yhdistyksen jäsenyydellä Suomen metsäkeskus Kaakkois-Suomi Metsävaratietojen Metsään.fi julkaisutilanne Metsään.fi-palvelua voi käyttää maksutta asti Metsänomistajat voivat käyttää Suomen metsäkeskuksen Metsään.fi-asiointipalvelua maksutta asti. Metsäkeskus on antanut maa- ja metsätalousministeriölle esityksen, jossa ehdotetaan Metsään. fi-palvelun muuttamista metsänomistajille maksuttomaksi palveluksi. Selite Kaukokartoitusalue julkaistu Metsään.fi:ssä Varttuneet puustot julkaistaan 2015 Julkaistu Metsään.fi:ssä metsäsuunnitelmatilat > Keilataan 2015, Varttuneet puustot julkaistaan 2016 Metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjalan alueen yksityismetsien metsävaratiedoista noin 60 prosenttia on sähköisessä Metsään.fi-palvelussa. Pahimmat puutteet tiedoista on Ruokolahti-Rautjärvi vuoden 2010 myrskytuhoalueilla, joiden muuttuneita tietoja ei ole saatu vielä inventoitua. Ministeriö ei ole vielä tehty päätöstä asiasta, mutta hyvin todennäköisesti lähtein Metsään.fi-palvelu muuttuu metsänomistajille pysyvästi maksuttomaksi. Pekka Vainikka Aluejohtaja Suomen metsäkeskus, Kaakkois-Suomi Karjalan Mänty Oy Mhy:n omistama puunvälitysyhtiö Metsänomistajat saavat metsilleen sertifikaatin tulevaisuudessakin metsänhoitoyhdistyksen jäsenyyden kautta. Sertifioinnissa mukana oleva metsänomistaja voi myydä puunsa PEFC-sertifioituna ja siten todistaa puunostajalle ja lopputuotteen käyttäjälle, että myyty puu on peräisin kestävästi hoidetusta metsästä. Metsänhoitoyhdistys järjestää sertifioinnin jäsenilleen ryhmäsertifiointina yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Organisointi muuttuu, mutta ei vaadi metsänomistajalta toimenpiteitä Metsänomistajajärjestön uudistus lakkauttaa Metsänomistajien Liitot, jotka ovat hallinnoineet kaikkien toimijoiden puolesta sertifiointia. MTK:n ja metsäteollisuuden perustama uusi Kestävän Metsätalouden Yhdistys ry on jatkossa sertifikaatin haltija, kertoo Järvi-Suomen sertifiointiasioista vastaava aluejohtaja Jukka Hujala. jaosta ja nyt on kiire hioa yksityiskohtia, sillä vuoden vaihde on lähellä. Metsähallitus on jäämässä yhteisestä toteutuksesta pois, mutta se ei ainakaan eteläisessä Suomessa aiheuta ongelmia, sanoo Hujala. Metsäsertifiointi toteutetaan v edelleen alueellisena sertifiointina maakuntajaolla. Mukana oleminen ei vaadi metsänomistajalta erityisiä toimenpiteitä, jos hän jatkaa mhy:n jäsenenä. Sertifiointiryhmään ei ole pakko kuulua, jos vaatimukset tuntuvat metsänomistajasta kohtuuttomilta. Mhy:n jäsenkin voi jättäytyä sertifioinnin ulkopuolelle, mutta silloin puutakaan ei voi myydä sertifioituna. Metsänhoitoyhdistyslain muuttumisen myötä Metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjala organisoi korjuupalvelunsa uudelleen. Tässä yhteydessä yhdistys perusti kokonaan omistamansa Karjalan Mänty Oy nimisen osakeyhtiön. Yhtiön tehtävänä on hallinnoida yhdistyksen korjuupalvelun kautta kulkevaa puuvirtaa. Yhtiö ei siis ole perinteisessä tarkoituksessa puunostaja, vaan ainoastaan korjuupalvelupuun välittäjä. Yhtiöllä ei ole omaa henkilökuntaa, vaan se ostaa kaikki tarvitsemansa palvelut yhdistykseltä. Parempaa palvelua myyjälle Yhtiön tavoitteena on selkeyttää ja yksinkertaistaa yhdistyksen korjuupalvelun tulosteita, sopia joustavammista puumaksuaikatauluista sekä sopia tarkemmin hakattavan puun kantohinnoista ja korjuuajasta. Varsinkin energiapuun osalta aikaisempi valtakirjakauppa on ollut hankala. Metsänomistajan puita siirretään terminaaleihin, haketetaan siellä ja kuljetetaan hake käyttöpaikalle, jossa se luovutetaan MWh kaupalla ostajalle. Näissä tapauksissa metsänomistajien puiden erillä pitäminen tehdasmittausta varten on ollut vaikeaa ja maksut ovat viivästyneet kohtuuttomasti. Muutoksen tavoitteena on siis parantaa metsänomistajien saamaa palvelua. Puunkorjuussa mikään ei muutu Metsänhoitoyhdistys hoitaa edelleen puunkorjuun nykyisten hakkuuurakoitsijoiden toimesta. Omat tutut neuvojat hoitavat valtakirjalla puiden kaupan ja hakkuiden valvonnan kuten tähänkin saakka. Mhy:n yksin omistama Karjalan Mänty Oy hoitaa jatkossa vain puiden luovuttamisen eri ostajille joko tien varressa tai tehtaalla. Hujalan mukaan MTK ja metsäteollisuus ovat sopineet toiminnan päälinjoista sekä kustannusten

7 7 Tuki toteutettuihin kemera-hankkeisiin on haettava tänä keväänä! Nykyinen Kemera-laki päättyy kesäkuun lopussa. Onko sinulla kemeralain mukaisia tehtyjä tai keskeneräisiä töitä, joista pitäisi hakea tuki? Viimeinen mahdollisuus tähän on tänä keväänä. Hakemus on oltava mennessä metsäkeskuksessa. Koska käytännössä t tekevät nämä hakemukset, on tieto heillä oltava viimeistään maaliskuun aikana. Eduskunta hyväksyi uuden kestävän metsätalouden rahoituslain Metsänhoitoon liittyvää tukijärjestelmää uudistetaan parhaillaan. Eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen uudeksi kestävän metsätalouden rahoituslaiksi eli Kemera-laiksi. Uusi Kemera-tukijärjestelmä voidaan ottaa Suomessa käyttöön vasta kun Euroopan komissio hyväksynyt sen. Kemeratukien tasosta ja eräistä tukien ehdoista tullaan säätämään maa- ja metsätalousministeriön asetuksella. Molempien asetusten valmistelu on aloitettu. Ne tulevat lausuntokierrokselle vuoden 2015 puolella, kun komissio on antanut kommenttinsa. Uuden tukijärjestelmän sisältö Uusi Kemera-tukijärjestelmä tulee vastaamaan pääosin nykyistä. Uudeksi tuettavaksi työlajiksi tulee taimikon varhaishoito. Muutamia nykyisiä työlajeja ei puolestaan tueta enää jatkossa. Nykymuotoinen energiapuun korjuutuki päättyy. Tukea ei aiota myöntää jatkossa myöskään metsänuudistamiseen, pystykarsintaan, kantojen nostoon eikä kokeilu- ja selvitystoimintaan. Uuden Kemeran nojalla voisi tukea saada seuraaviin työlajeihin: Taimikon varhaishoitoon Nuoren metsän hoitoon; Tuki maksettaisiin korotettuna jos kohteelta kerätään pienpuut Suometsän hoito korvaa kunnostusojituksen Metsätien tekemiseen ja perusparannukseen Metsän terveyslannoitukseen Juurikäävän torjuntaan; Torjunnan tukialuetta, torjuntaaikaa ja tuensaajien joukkoa laajennetaan Ympäristötukisopimuksiin ja metsäluonnonhoitotöihin Kaikkien edellä mainittujen työlajien tulee saada komission hyväksyntä. Vastaavasti komission tulee hyväksyä niille esitetyt tukitasot. Uutta on se, että jatkossa kaikista rahoitettavista toimenpiteistä on tehtävä hakemus ennen työn aloittamista. Hankkeiden suunnittelun ja toteutusselvityksen kustannukset sisältyvät jatkossa hankkeen kokonaiskustannuksiin. Tiedotamme asiasta tarkemmin, kun tukitasot ja muut ehdot on vahvistettu. Vielä muistutus: Jos sinulla on tehtyjä Kemera-kelpoisia taimikonhoitoja / nuoren metsän kunnostuksia, välittömästi yhteys omaan asi. Jouni Tiainen kehittämispäällikkö Muutaman satasen säästöllä tuhansien eurojen tappiot Taimikonhoidon taso laskenut huolestuttavasti Taimikonhoidon taso on laskenut huolestuttavasti. Valtakunnan metsien tuoreet inventointitulokset kertovat, että nuorista taimikoista metsänhoidolliselta tilaltaan hyviksi luokitellaan enää vajaa puolet eli 45 prosenttia. Loput luokitellaan tyydyttäviksi, välttäviksi tai vajaatuottoisiksi. Ja vuosi vuodelta tilanne vain pahenee. Tuottotutkimukset Etelä- Suomen tuoreen kankaan kuusikoista kertovat karua kieltään, mitä taimikon hoitamattomuus merkitsee puumäärä- ja kantorahakertymään. Kun taimikonhoitotyöt tehdään ajallaan, kertyy kuusikosta kiertoajan kuluessa myytävää tukkipuuta n. 370 kuutiota hehtaarilta ja kuitupuuta n. 185 kuutiota. Jos taimikonhoito jätetään tekemättä, kertyy tukkipuuta n. Jätä taimikonhoitotyöt tekemättä, niin metsikkösi näyttää vuoden iässä tällaiselta. Suurin osa puustosta on vähäarvoista, riukuuntunutta lehtipuustoa, heikkokuntoisen havupuuston määrä on vain kuutiota/hehtaarilla. Hoidetussa vuotiaassa ensiharvennusmetsikössä hyvälaatuisen havupuuston määrä on noussut jo kuutioon/hehtaarilla, josta kuutiota on jo pikkutukin mitoissa. 240 kuutiota hehtaarilta ja kuitupuuta n. 220 kuutiota. Tämänhetkisellä kantohintatasolla tämä merkitsee, että kuusikosta, jossa taimikonhoitotyöt tehdään ajallaan, kertyy kantorahatuloa kiertoajan kuluessa noin euroa hehtaarilta. Vastaavasti kuusikosta, jossa taimikonhoitotyöt jätetään tekemättä, kantorahakertymä jää noin euroon hehtaarilta. Taimikonhoito kallista? Jos et itse ehdi tai kykene taimikkoasi hoitamaan, kannattaa taimikonhoitotyö teettää metsänhoitoyhdistyksellä tai jollakin muulla metsänhoitopalvelujen tarjoajalla. Tuoreen kankaan kuusikossa riittää kaksi taimikonhoitokertaa, varhaisperkaus 3-5 vuotta taimikon perustamisen jälkeen ja taimikon harvennus 3-4 metrin pituudessa. Metsurin tekemästä taimikonhoitotyöstä (taimikon harvennus 3-4 metrin pituudessa, varhaisperkaus on halvempaa) kertyy esim. 450 euron lasku hehtaarilta. Verotuksen kautta laskusta saa vähennettyä alv-osuuden (n. 90 /ha) ja metsänhoitokulujen verovähennyksen (n. 110 /ha), joten itselle jää maksettavaksi noin 250 euroa hehtaarilta. Kun lisäksi huomioidaan, että useimmille taimikonhoitokohteille on nykyisen lain mukaan (voimassa asti) saatavissa valtion metsänhoitotöiden kemera-tukea 139 /hehtaari (tuki on metsäverotuksessa verotettavaa tuloa), niin oma maksuosuus taimikonhoidosta putoaa noin 150 euroon hehtaarilta. Uusi kemera-laki tulee tämänhetkisen tiedon mukaan voimaan , jolloin tukitaso tullee olemaan suuruusluokkaa /hehtaari. Isosta euromäärästä kyse Kun eteläsuomalaisessa tuoreen kankaan kuusikossa tehdään taimikonhoitotyöt ajallaan, kertyy kiertoajan kuluessa kantorahatuloja noin euroa. Kun taimikonhoitotyöt jätetään tekemättä, kantorahakertymä putoaa noin euroon. Muutaman satasen taimikonhoitokulut ratkaisevat euron tulot tai tappiot. Pekka Vainikka, aluejohtaja Suomen metsäkeskus Kaakkois-Suomi

8 8 Iso pyörä lähdössä pyörimään Metsätalouden nousu käynnissä Pekka Vainikka Kaakkois-Suomessa tarvitaan jatkossa entistä pidempiä puupinoja, kun metsäteollisuuden uudet tehdas- ja tuotantoinvestoinnit käynnistyvät. Voikkaan paperitehtaan lopettamisesta vuonna 2006 käynnistynyt paperikoneiden lakkautusaalto loi vääristyneen mielikuvan metsäteollisuudesta auringonlaskun alana. Todellisuus on aivan muuta. Pari viime vuotta ovat osoittaneet, että metsäteollisuuden itselleen asettama tavoite kaksinkertaistaa metsäklusterin tuotteiden ja palvelun arvo vuodesta 2006 vuoteen 2030 mennessä on täysin realistinen. Ja kannattaa huomata, että vähintään puolet tuotetusta arvosta perustuu uusiin tuotteisiin ja palveluihin. Uusiutuva energia ja uusiutuvat raaka-aineet Elämme parhaillaan globaalia murrosta, johon myös metsäteollisuudessa tapahtuva myllerrys liittyy luku oli teollistumisen ja voimakkaan talouskasvun aikakausi, joka pohjautui uusiutumattomiin, ilmaa saastuttaviin energiaja raaka-ainevaroihin. Öljy, muovi, betoni ja teräs hallitsivat. Öljyvarat ja uusiutumattomat raaka-aineet ovat kuitenkin pikkuhiljaa ehtymässä, samalla kun ilmasto-ongelmat ovat nousseet tulevaisuuden suurimmaksi uhkatekijäksi. Uusiutuvien, ilmastoystävällisten energioiden ja raaka-aineiden esiinmarssi on alkanut. Puu on tässä näytelmässä yksi pääroolin esittäjistä. Olemme viimeisen kymmenen vuoden aikana saaneet todistaa tämän muutoksen käynnistymisen Suomessa. Metsähakkeen käyttö lämmön ja sähkön tuotantoon (hakkuutähteet, kannot, pienenergiapuu) on kymmenessä vuodessa noussut nollatasolta jo 8 miljoonaan kuutioon. Vuonna 2020 metsähakkeen käyttö tulee olemaan miljoonaa kuution tasolla vuodessa. Puupohjaiset biopolttoaineet, biodiesel, bioetanoli ja biokaasu ovat myös vahvassa kasvussa. Metsäteollisuus luo nahkaansa Internet, sähköinen viestintä ja mobiilimaailman kehitys on vienyt elintilaa aikakausi- ja sanomalehtipaperilta, jonka seurauksena Suomestakin on lakkautettu tusinan verran paperikoneita. Samanaikaisesti kuitenkin sellun ja siihen pohjautuvien pakkauskartonkien kysyntä on vahvassa kasvussa, samoin kuin hygienia- ja pehmopapereiden. Uusia sellupohjaisia innovaatiotuotteita tulee markkinoille jatkuvasti. Liukosellu korvaa puuvillan vaatteiden raakaaineena, nanosellusta voidaan valmistaa muoveja ja metalleja korvaavia tuotteita. Puusta valmistetut puukomposiitit, biokemikaalit, lääkkeet ja kosmetiikka tekevät tuloaan. Metsä Groupin Äänekosken biotuotetehtaan investointisuunnitelma antaa esimakua siitä, mihin suuntaan metsäteollisuus on kehittymässä. Stora Enso ja UPM seuraavat pian perässä. 10 miljoonan kuution investoinnit Metsätalouden uutta nousua kuvaa käynnissä olevat investointisuunnitelmat, jotka lisäävät metsäteollisuuden puuraaka-ainetarvetta noin 10 miljoonaa kuutiota. UPM:n Kuusankosken selluinvestointi lisää raaka-aineen käyttöä 0,8 miljoonaa kuutiota ja Stora- Enson Varkauden uusi kartonkikoneinvestointi miljoona kuutiota. Metsä Groupin Äänekoskelle suunnitteilla oleva täysin uutta ajattelu- ja tuotantotapaa edustava biotuotetehdas lisää raaka-ainetarvetta 4-5 miljoonaa kuutiota. Metsäenergia käyttöä lisääviä investointeja on meneillään lukematon määrä eri puolilla maata, meitä lähimpänä Imatran kaupungin siirtyminen metsäenergia käyttäjäksi kaukolämmöntuotannossaan. Imatran kaupunki käyttää jatkossa noin kuutiota metsähaketta vuodessa, josta osan toimittaa Metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjala. Raaka-ainetta riittävästi metsissä Suomen metsien suurin kestävä vuotuinen tukki- ja kuitupuun hakkuumahdollisuus on 73 miljoonaa kuutiota. Lisäksi runkoenergiapuun hakkuumahdollisuus (3 cm latvaläpimitta) on 7 miljoonaa kuutiota eli yhteensä 80 miljoonaa kuutiota. Viimeisten viiden vuoden aikana tukki- ja kuitupuun markkinahakkuumäärä on ollut keskimäärin 53 miljoonaa kuutiota ja runkoenergiapuun 3 miljoonaa kuutiota eli yhteensä 56 miljoonaa kuutiota. Viime vuonna hakkuutoiminta oli vilkasta markkinahakkuiden noustessa 60 miljoonaa kuutioon. Metsiin jää vuosittain käyttämätöntä hakkuureserviä noin 20 miljoonan kuution verran, joten metsävarat mahdollistavat teollisuuden ja metsäenergian käytön lisäinvestoinnit. Mietintää aiheuttaa kuitenkin, pystyvätkö metsänomistajat vastaamaan teollisuuden tarjoamaan 10 miljoonan lisäkuution haasteeseen. Puumarkkinat saatava toimimaan luotettavasti Viime vuodet ovat antaneet lupauksia sekä metsänomistajien että puunostajien vastuunkannon paranemisesta

9 9 puumarkkinoilla. Pienistä suhdannevaihteluista huolimatta puun hintataso on säilynyt jo lähes kolme vuotta suhteellisen vakaana, mihin metsänomistajat ovat vastanneet tuomalla puuta markkinoille teollisuuden tarvetta vastaavan määrä. Tästä on hyvä jatkaa vahvan luottamuksen rakentamista puun myyjien ja ostajien välille, mikä on perusedellytys, että puun myyntimääriä pystytään nostamaan pysyvästi 10 miljoonaa kuutiota nykytasoa korkeammalle. Kotimaasta vai Venäjältä 10 miljoonan kuution vuotuinen lisätarve realisoituu tämän vuosikymmenen loppuvuosina, kun uusinvestoinnit ovat käynnistyneet. Metsänomistajille se tarjoaa noin 350 miljoonan euron lisäkantorahatulot ja töitä metsäpään arvoketjussa noin 3000 hakkuu- ja ajokoneiden kuljettajalle, puutavara-autoilijalle ja metsäammattilaiselle. Puun tuonti on ollut viime vuosina 9-11 miljoonan kuution tasolla. Vuosina puuta tuotiin Suomeen yli 20 miljoonaa kuutiota vuodessa, pääosin Venäjältä. Jos kotimaan puukauppa käy luotettavasti ja puuta tulee markkinoille kasvavia määriä teollisuuden tarvetta vastaavasti, niin pääosa kasvavista puumääristä hankitaan kotimaasta. Metsänomistajilla on nyt etsikkoaika osoittaa, että metsäteollisuus voi luottaa kotimaisen puuhuollon toimivuuteen. Kyseessä on maaottelu suomalaiset metsänomistajat vastaan Venäjän puuntuonti. Tämä kisa on syytä voittaa, palkintopotissa on 350 miljoonaa euroa. Pekka Vainikka aluejohtaja Suomen metsäkeskus, Kaakkois-Suomi Tuomas Koski Kaakkois-Suomi puukaupan ydinaluetta Käynnissä oleva metsäteollisuuden investointiaalto tulee muuttamaan puun kulkuvirtoja Suomessa. Metsä Groupin Äänekoskelle suunnitteilla oleva biotuotetehdasinvestointi lisää raaka-ainetarvetta 4-5 miljoonaa kuutiota ja Stora- Enson Varkauden investointi miljoona kuutiota. Huomattava osa Pohjois-Savon, Etelä-Savon pohjoisosien ja Häme-Uusimaan alueen puista, jotka aikaisemmin ovat tulleet Kaakkois-Suomeen, suuntautuvat jatkossa Keski-Suomeen ja Varkauteen. Kun lisäksi huomioidaan, että UPM:llä on Kuusankoskella parhaillaan käynnissä sellulinjan uudistus, joka lisää raakaainetarvetta kuutiota, tulee puun kysyntä nousemaan Kaakkois-Suomessa aivan uudelle tasolle. Metsien käyttöastetta vara kasvattaa Kaakkois-Suomen metsien suurin kestävä vuotuinen tukki- ja kuitupuun hakkuumahdollisuus on 4,6 miljoonaa kuutiota. Lisäksi runkoenergiapuun hakkuumahdollisuus (3 cm latvaläpimitta) on 0,3 miljoonaa kuutiota eli yhteensä 4,9 miljoonaa kuutiota vuodessa. Viimeisen viiden vuoden aikana Kaakkois-Suomessa on hakattu tukkia ja kuitua keskimäärin 4,0 miljoonaa kuutiota vuodessa ja runkoenergiapuuta kuutiota. Tukin ja kuidun kestävistä hakkuumahdollisuuksista on vuosittain jäänyt käyttämättä 0,6 miljoonaa kuutiota ja runkoenergiapuun noin 0,2 miljoonaa kuutiota. Kova tavoite, mutta saavutettavissa Puun myyntimäärien nostaminen pysyvästi suurimman kestävän hakkuumahdollisuuden tasolle kuluvan vuosikymmenen loppuvuosina on kova tavoite, mutta saavutettavissa. Metsäteollisuuden kasvava puuntarve mahdollistaa myyntimäärien kasvattamisen, mutta pystyvätkö metsänomistajat ottamaan haasteen vastaan. Kaakkois-suomalaisille metsänomistajille 0,5-0,7 miljoonan kuution vuotuinen myyntimäärän kasvattaminen lisää kantorahatuloja noin 20 miljoonaa euroa. K O S K I M I E S. F I UUTUUS! MS Kevyin painevalurunkoinen ammattisaha. NYT HUIPPU- HINTAAN! riippumatonta ja puolueetonta IT auditointia haastavien IT-ympäristöjen konsultointia erityistoimeksiannot MS 193 CE 469 Kätevä uusi polttomoottorikäyttöinen moottorisaha. Kevyt, tehokas ja helppokäynnisteinen. MS Tehokas ammattisaha metsureille. M-TRONIC! Ratakatu 37 39, LAPPEENRANTA AVOINNA ark. 9 18, la 9 16 PIENKONEET JA TARVIKKEET Veli-Matti Suutari Mikko Silonsaari

10 10 Tämä juttu aloittaa juttusarjan metsätuhoista ja niiden torjunnasta MÄNNYNVERSORUOSTE (Melampsora pinitorqua) Kuivettunut kasvain. Ari Nikula Mikä? Männynversoruoste on sienitauti, jota esiintyy yleisenä männyn taimikoissa, joissa on haapavesakkoa. Sienitauti vioittaa ja tappaa männyn taimien kasvaimia ja aiheuttaa kasvutappioita ja muotovikoja. Tautia esiintyy yleisesti koko maassa. Miten? Taudin aiheuttaa ruostesieni, jonka väli-isäntänä on haapa. Haavan lehdissä talvehtineet itiöt leviävät tuulen mukana ja tarttuvat kasvaviin männynversoihin kesäkuun alussa. Tartunnan saanut kasvain kuolee tai vioittuu tartunnan ankaruudesta riippuen. Taudin esiintyminen on riippuvainen alkukesän säästä. Sateiset säät ovat edulliset itiöiden kehittymisen kannalta. Sateisen alkukesän jälkeen tautia voi esiintyä runsaasti. Versoruoste vioittaa ja tappaa nuorten mäntyjen versoja. Nuoret taimet kärsivät kasvaimen menetyksestä ja häviävät kilpailussa pintakasvillisuudelle ja vesakolle. Erityisen haitallinen tartunta on samana keväänä istutetuille taimet, joilla on useimmiten vain yksi verso. Näillä taimille verson kuolema voi tarkoitta koko taimen kuolemaa. Varttuneemmille taimille kehittyy muotovikoja ja mutkia, jotka aiheuttavat kasvutappioita ja tulon menetyksiä laatuvikoina sahatavarassa. Miten torjua? Tehokkaimmin taudin leviämistä voidaan ehkäistä vähentämällä haapoja taimikosta ja lähiympäristöstä. Haapavesakon vähentäminen pienentää tautiriskiä. Suuret yksittäiset haavat eivät aiheuta niin suurta riskiä kuin haapavesakko. Tehokkaimmin vesakon voi torjua kuivattamalla haavat pystyyn 1-2 vuotta ennen päätehakkuita tai jättämällä haavat pystyyn esim. säästöpuuksi. Jos haavanvesakkoa esiintyy männyn taimikossa, se kannattaa raivata pois raivaussahalla. Silja Ahonen Kasvaimet kuolevat ja kuivettuvat. Risto Jalkanen Pelasta taimikkosi tarjoamme varhaisperkauksen kampanjahinnalla 315 /ha, kun teet tilauksen viimeistään ! Varhaisperkaus tarkoittaa istutettujen taimien ympärillä kasvavan lehtipuun poistamista raivaussahalla. Perkaus on yksi tärkeimmistä työlajeista. Tarjoamme vuonna 2011 tai sen jälkeen istutettujen taimikoiden varhaisperkauksen nyt kiinteään hintaan 315 /hehtaari + alv. Kustannus on verovähennyskelpoinen. Mikäli et ole varma taimikkosi hoitotarpeesta, ota yhteyttä asi, niin käymme tarkistamassa taimien tilanteen maastossa, maksutta. metsänhoitoyhdistys ETELÄ-KARJALA Etelä-Karjalan yhteismetsä luvassa tasaista tuottoa Vuosi 2014 oli Etelä-Karjalan yhteismetsän ensimmäinen toimintavuosi. Yhteismetsän perustamissopimus allekirjoitettiin jonka jälkeen vuosi 2013 kului maanmittaustoimitusten merkeissä. Varsinainen toiminta Etelä-Karjalan yhteismetsällä alkoi ensimmäisellä osakaskunnan kokouksella, jossa yhteismetsälle hyväksyttiin mm. toimintasuunnitelma, talousarvio, ohjesääntö ja hoitokunta. Hoitokunnan jäseniksi osakaskunta valitsi Antti Tammisen (pj.), Erkki Rinkisen (vpj.) ja Timo Neuvosen. Yleinen kokous valitsi myös toimitsijamiehen, Mhy Etelä- Karjalan Erkki Jääskeläisen Ruokolahdelta. Erkin tehtäviin kuuluu yhteismetsän operatiivinen toiminta hoitokunnan päätösten mukaisesti. Erkki toimii myös Laikon yhteismetsän toimitsijamiehenä. Etelä-Karjalan Yhteismetsä Pinta-ala 430 ha. - Hakkuut 2700 m³/v = 6,3 m³/ ha/v - Palstoja viiden kunnan alueella Kouvolasta-Rautjärvelle Puukauppaa ja metsänhoitoa Yhteismetsän tarkoitus on kestävän metsätalouden harjoittaminen osakkaiden hyväksi. Se takaa osakkaille tasaisen tulovirran vuosittain tehtävillä puukaupoilla. Yhteismetsän puunmyynti ja metsänhoito perustuu yhteismetsälle laadittuun metsäsuunnitelmaan. Etelä-Karjalan yhteismetsä teki ensimmäisen puukauppansa kesäkuussa mhy:n laatimasta leimikosta. Leimikko kohdistui Ruokolahdella sijaitseviin metsäpalstoihin joissa oli riski kirjanpainajatuhoille. Syntyneistä tuhoista saatiin onneksi korvaukset metsävakuutuksesta. Puukaupat yhteismetsä toteuttaa tarjouskilpailun perusteella, jossa ostajilta pyydetään leimikoista suljetut tarjoukset ja metsänhoitoyhdistyksen katkonta-aineistoon perustuvien vertailulaskelmien perusteella korkeimman tarjouksen tehnyt puunostaja voittaa tarjouskilpailun. Metsänuudistamistyöt hakatun leimikon alueella saatiin käyntiin muokkauksilla ja ojituksilla, joten keväällä metsurit pääsevät hyvissä ajoin istutustöihin. Kuluneen syksyn aikana mhy:n metsurit saivat toteutettua taimikonhoito- ja nuorenmetsänkunnostustöitä kahdella eri metsäpalstalla. Yhteismetsän tavoitteena on laajentaa metsäpinta-alaansa, ja tällä hetkellä kaiken tyyppiset palstat ovat kiinnostavia. Yhteismetsään on helppo liittyä Yhteismetsään liitytään maanmittaustoimituksen kautta, jonka maksaa valtio. Liittymisen yhteydessä liittyvän tilan arvo määritetään käyväksi arvoksi ja liittyjä saa tilansa arvoa vastaavan osuuden yhteismetsästä. Yhteismetsään liityttäessä metsäomaisuudenarvo ei muutu vaan sen muoto muuttuu metsätilasta osuudeksi yhteismetsää. Etelä-Karjalan yhteismetsään liityttäessä liittyvälle metsänomistajalle ei synny kustannuksia, vaan yhteismetsä vastaa niistä kuluista joita valtio ei kata. Liittämisestä ei aiheudu myöskään veroseuraamuksia. Liittyminen 1. Yhteyden otto: Erkki Jääskeläinen, puh , 2. Tila-arvio 3. Sopimus alueen liitämisestä yhteismetsään osuuksia vastaan 4. Maanmittaustoimitus Erkki Jääskeläinen

11 11 Missä onkaan Etelä-Karjalan suurin puu? Julistimme edellisessä lehdessämme syksyllä 2014 kisan, jossa pyysimme havaintoja maakunnan suurimmista puista. Suuruus määriteltiin tilavuutena puiden rinnankorkeusläpimitan ja pituuden perusteella lakennallisesti. Suurimmat yksilatvaiset puut löytyivät seuraavasti: Mänty: lpm, cm pituus, m tilavuus, m³ Kaljunen Heikki Rautjärvi 91,5 31 7,7 Kemppinen Soini Ruokolahti 63,7 28 3,7 Kytösalmi Juhani Ruokolahti 69,4 23 3,6 Kuusi: lpm, cm pituus, cm tilavuus, m³ Loukkojärvi Mauno Lappeenranta, Iitiä ,1 Luukkonen Saara Rautjärvi 87 36,5 6,2 Kemppinen Jaakko Ruokolahti 80,6 36 5,5 Suurin puu taisi kuitenkin olla Simpeleellä Hannu Viisaisen metsässä, kun sieltä löytyi läpimitaltaan 104 cm:n mänty. Pituutta puulla oli 28,5 m ja tilavuutta yksilatvaisena peräti 8,9 m³. Todellinen tilavuus lienee reilusti yli kymmenen kuution, sillä mänty oli kolmihaarainen, eikä näin ollen täyttänyt kisan kriteerejä. Mikäli satutte jatkossakin löytämään suuria tai muuten vaan mielenkiintoisia puita tai luonnonilmiöitä, julkaisemme niistä kuvia mielellämme seuraavissa lehdissämme. Ohessa muutamia kuvia syksyn sadosta. Jari Oinonen Jari Oinonen Hannu Viisaisen yli kymmenen kuution mänty. Jari Oinonen Reima Huuhtanen Reima Huuhtanen Ritva Mero 105 cm paksun kuusensa juurella Rautjärvellä. Jos on puulla paksuutta, niin on sitä oksillakin! Kemppisen Soinilla on otteessaan veljensä Jaakko Kemppisen komean kokoinen kuusi Laitisen Seppo poseeraa kuusensa juurella

12 12 Kaakkois-Suomen metsätilojen markkinakatsauksessa esitämme ajankohtaisia kysymyksiä metsätilakaupan ammattilaiselle Tässä alkutalven kysymykset ja vastaukset kiinteistönvälittäjälle: 1. Millaiset ovat metsätilakaupan näkymät alkavalle vuodelle? 2. Minkälaisiin myyntiaikoihin tulisi varautua? 3. Mitä erityistä tulisi ottaa huomioon, kun myy tai ostaa metsätilaa? 1. Kaupankäynti oli loppuvuodesta vilkasta. Kauppoja tehtiin viime vuonna enemmän kuin edellisenä vuonna. Uskon, että alkanut vuosi etenee samoissa merkeissä. Kysytyimpiä ovat edelleen taajamien lähellä sijaitsevat runsaspuustoiset ja pienehköt metsätilat. Etenkin hyvien teiden varrella olevat tukkipuuvaltaiset kohteet herättävät aina kiinnostusta. Myös yli 50 hehtaarin tilat menevät hyvin kaupaksi. Metsäkiinteistökaupassa tämä lama ei vaikuta niin kuin asuntokaupassa, koska Kaakkois-Suomessa puukauppa käy hyvin. Kaakkois-Suomessa teollisuuden puunkäyttö on paljon suurempi kuin, mitä täällä hakataan vuosittain. 2. Myyntiajat vaihtelevat. Keskimääräinen myyntiaika oli viime vuonna yli kuukauden. Tarjousten pyyntö pitkittää myyntiaikaa, mutta se on antanut yleensä hyvän lopputuloksen myyjälle. Oleellisinta olisikin asettaa lähtöhinta oikein, jolloin kauppa käy sujuvasti. Ostajat arvostavat oikein hinnoiteltuja kohteita ja tällöin niihin on saatu runsaammin tarjouksia. 3. Myyjän kannattaa myydä tila puineen. Tällöin maksaa vähemmän veroja valtiolle. Lisäksi sellaiset kohteet ovat kysytympiä, joissa on hakattavaa. Ylisuuret odotukset tai perusteettomat haaveet korkeasta hinnasta eivät johda hyvään lopputulokseen. Metsäarvio kannattaa teettää aina metsänhoitoyhdistyksellä. Vain siten myyntihinta asettuu oikealle tasolle. Myös ostajat arvostavat hyvin tehtyä tilaarviota. Ostettaessa kannattaa selvittä mm. kiinteistön sijainti, tiestö, tilan metsänhoidollinen tila ja hakkuumahdollisuudet. Joillekin osuudet yhteisiin vesialueisiin tai mahdollisuus liittyä metsästysseuraan ovat tärkeitä asioita. Tilaan kannattaa YLI 100 TILAA YMPÄRI SUOMEN. Kaakkois-Suomen Metsätilat Oy LKV johtava metsätilojen välittäjä Kaakkois-Suomessa käydä tutustumassa etukäteen paikanpäällä. Erkki Kivistö, Kiinteistönvälittäjä (LKV) Kaakkois-Suomen Metsätilat Oy LKV/ Mhy Etelä-Karjalan toimialue kattavin markkinapaikka Leveys: 18,80 cm (2 palstaa) O R Fon T R Kor Fon Fon kurs Jä R Metsätiloja myynnissä: Kouvola, Saaramaa, 19,3 ha määräala. Puustoa n m³. Määräala rajoittuu etelässä Kaitjärventiehen, Hp / tarjous mennessä/sipola Kouvola, Saaramaa, 19,4 ha, Saaramaanjärveen rajoittuva metsäpalsta, Hp / tarjous mennessä/sipola Kouvola, Viiala, 20 ha, puustoa n m³. Heti hakattavaa n m³. Kohteella on lisäksi varttunutta taimikkoa noin 10,5 ha. Hp / tarjous mennessä/sipola Luumäki, Tervajärvi, Kurjentien päässä n. 7,0 ha määräala metsäpalsta, jolla mäntyvaltaista puustoa n m³. Hp / Haimila Rautjärvi, Miettilä. n 14,9 ha määräala, rajoittuu osittain Pien-Miettiläntiehen hp / Kivistö Ruokolahti, Toiviala (Salosaari), 8,5 ha, lähellä Ruokolahden keskustaa. Hp / tarjous mennessä / Kivistö Ota rohkeasti puheeksi Ota rohkeasti puheeksi perintömetsä. perintömetsä. Ota rohkeasti puheeksi perintömetsä. Avoimesti ja ajoissa aloitettu metsätilan sukupolvenvaihdos onnistuu. Meiltä saat apua metsätilan omistusjärjestelyjen suunnitteluun ja toteutukseen. Ota yhteyttä metsäasiantuntijoihin Avoimesti ja ajoissa aloitettu metsätilan sukupolvenvaihdos onnistuu. Meiltä saat apua ja kysy lisää spv-palveluista. metsätilan omistusjärjestelyjen suunnitteluun ja toteutukseen. Ota yhteyttä metsäasiantuntijoihin ja kysy Avoimesti lisää spv-palveluista. Kimmo ja Asikainen, ajoissa aloitettu LKV, julkinen metsätilan kaupanvahvistaja, sukupolvenvaihdos Väätäisentie onnistuu. 5, JUVA Meiltä saat apua metsätilan p omistusjärjestelyjen , suunnitteluun ja - toteutukseen. JUVA - PUUMALA Ota yhteyttä metsäasiantuntijoihin ja kysy Kimmo lisää spv-palveluista. Asikainen, Jouni Tiainen, LKV, julkinen LKV, kaupanvahvistaja, Väätäisentie 5, Erkki Kivistö, JUVA LKV, p. Petra 0400 Huupponen, , LKV, Tiiterontie 17 A, JUVA SULKAVA julkinen kaupanvahvistaja, - PUUMALA julkinen kaupanvahvistaja, p , Petra Kimmo Huupponen, Asikainen, Lavolankatu LKV, LKV, Tiiterontie 10 - SULKAVA - PUUMALA julkinen 17 kaupanvahvistaja, A, SULKAVA Väätäisentie 5, Toritie - JUVA JUVA Lappeenranta Ruokolahti p. 044 p , , - SULKAVA - JUVA - - PUUMALA - JUVA p , p , Petra Huupponen, LKV, Tiiterontie 17 A, SULKAVA p , - SULKAVA - PUUMALA - JUVA Metsänomistajat Metsänomistajat METSÄ-SAVO METSÄ-SAVO Metsänomistajat Metsänhoitoyhdistys Metsä-Savo Väätäisentie JUVA Metsänhoitoyhdistys Metsä-Savo ETELÄ-KARJALA METSÄ-SAVO Väätäisentie JUVA Metsänhoitoyhdistys Metsä-Savo Väätäisentie Lavolankatu JUVA Lappeenranta Ruokolalahti, Vuosalmi (Härskiänsaari), n. 9,1ha määräala. Kesoniementien ja Pitkäläntien risteyksessä. Hp / Kivistö Muut kohteet: Lappeenranta, Yllikkälä, n. 0,5 ha omakotitalotontti (määräala) rajoittuen Yllikkälänraittiin. Lappeenrantaan n. 10 km. Hp / Kivistö Ruokolahti, Rautiala, 3 omakotitalotonttia. 1 tontti rajoittuu osittain Käringin järveen ja viereinen järvestä laskevaan ojaan pohjoisrajaltaan. Hp:t Käringinrannantie 9: , Käringinrannantie 11: ja Käringinrannantie 12: / Kivistö Ruokolahti, Immalanjärvi. n m² rantatontti (määräala) Immalanjärven rannalla. Kaunis rinne tontti. Rannassa tasainen alue. Ranta kovapohjainen. Kannattaa käydä tutustumassa! Hp / Kivistö Turvallinen metsän ammattilainen välittää Tarkemmin ja lisää kohteita osoitteessa: Erkki Kivistö, LKV, puh julkinen kaupanvahvistaja Toritie 1, RUOKOLAHTI Jouni Tiainen, LKV, puh julkinen kaupanvahvistaja Lavolankatu 10, Lappeenranta Jarmo Haimila, LKV, puh julkinen kaupanvahvistaja Riihitie 1, TAAVETTI Marjo Sipola, LKV, puh julkinen kaupanvahvistaja Vanhamaantie 22, ELIMÄKI

13 13 Tet harjoittelu Etelä-Karjalan metsänhoitoyhdistyksessä 9 luokan tet eli työelämään tutustuminen kestää viikon. Tet viikolla on tarkoitus tutustua johonkin ammattiin. Ammatin johon haluaa tutustua saa valita itse. Minä Arttu Aavaharju valitsin Etelä-Karjalan metsänhoitoyhdistyksen koska halusin nähdä mitä siellä tehdään. Tet viikko on onnistunut ihan hyvin ja olen viihtynyt Etelä- Karjalan metsänhoitoyhdistyksessä. Olen saanut jonkinlaisen käsityksen metsäalan töistä ja ulkona liikkumista on ollut runsaasti. Parasta viikossa on ollut hyvä työympäristö ja kiinnostava työ jota seurata. Päiväkirjassa kerron kuluneesta viikosta: maanantai Olin seuraamassa puunmyyntisuunnitelman laatimista n kanssa. Rajasimme myös leimikkoa nauhoilla. tiistai Olin suunnittelupäällikön ja suunnittelijan kanssa laatimassa metsäsuunnitelmaa tienvarsilla ja syvemmällä metsässä. keskiviikko Kävimme tekemässä valtakirjakaupan korjuunvalvonnan ja tarkistimme taimikot kemeraa varten n ja metsänomistajien kanssa. Tutustuin metsäkoneen toimintaan hakkuu paikalla ja pääsin hakkuukoneen kyytiin katsomaan kuinka puita kaadetaan. torstai Korjuunvalvonnan suorittaminen ja metsäsuunnitelman tekeminen n kanssa. Rajasimme leimikoita nauhalla ja teimme suunnitelmia mistä pitää hakata ja kuinka paljon. perjantai Tämän lehtijutun kirjoittaminen ja n toimistotyön seuraamista. Metsässä on mukavaa! -Arttu Tervehdys! Jättäessäni nyt n tehtävät, haluan vielä kiittää teitä metsänomistajia näistä neljästä vuodesta, jotka sain teille töitä tehdä. Paljon on nähty ja koettu näiden muutaman vuoden aikana. Kokemuksena aika täällä metsänhoitoyhdistyksessä oli ehdottomasti positiivinen; tästä suuri kiitos metsänomistajille ja tietysti työtovereille. Uusien kokemusten ja haasteiden perässä siirryn töihin Saksaan Hessenin-osavaltion metsäyhtiölle. Työtehtäviini tulee kuulumaan paljon samaa kuin täälläkin, mutta tietysti hyvin erilaisessa toimintaympäristössä ja metsätalouden mallissa. Keskeneräisiä hankkeita ja niiden suunnitelmia jää täällä Lappeenrannassa väistämättä jälkeeni, mutta olen varma että ne tulevat hoidetuksi tuuraajien toimesta. Ja viimeistään kun alueelle saadaan uusi toimihenkilö näillä näkymin jo maaliskuussa. Vanhasta puhelinnumerostani tavoitat aluetta hoitavan toimihenkilön myös jatkossa. Tuomas Koski Auf Wiedersehen ja hymyillään kun tavataan. KYLVÄ HYVÄÄ Hyvistä siemenistä kasvaa TUOTTAVA METSÄ Tapion siemenkeskus palvelee Sinua, kun tarvitset siemeniä metsäkylvöön tai taimitarhalle. SIEMENKESKUS Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Siemenkeskus Torholantie 33, Oitti puh

14 14 Osuuspankeille metsään sijoittava rahasto Rahasto tuotiin markkinoille hyvään aikaan. Sijoittajat kaipaavat reaaliomaisuuteen sijoittavia tuotteita, minkä OP-Vuokratuotto-rahaston menestys on osoittanut. Rahastolla on myös hyvät mahdollisuudet hankkia metsätiloja markkinoilta, kun suuret institutionaaliset metsänomistajat ovat laittaneet metsäomaisuuttaan myyntiin. Myös metsäteollisuuden uudet investointiuutiset luovat puulle uutta kysyntää ja parantavat näin rahaston toimintaedellytyksiä, kertoo Tamminen. OP-Metsänomistaja rahaston tuottotavoite on 4 % p.a kulujen jälkeen. Sijoitusajaksi suositellaan yli 10 vuotta, mikä vastaa yleistä sijoitusaikaa myös suorissa metsäsijoituksissa, sanoo Tamminen. Rahastosta saa kohtuullisen vakaata tuottoa helposti ymmärrettävästä reaaliomaisuuskohteesta. OPMetsänomistaja sopii myös osaksi laajempaa sijoitusportfoliota. Rahaston ensimmäinen merkintä oli viime vuoden Rahaston salkunhoitajana toimii Tapio Tilli ja rahaston metsien hoito on ulkoistettu useille kumppaneille. Rahaston merkintäpalkkio on 4%, mikä maksetaan rahastolle ja vastaa kiinteistökaupan varainsiirtoveroa. Hallinnointipalkkio on 1,5 % p.a. Koska tavoitteena on pitkäjänteinen sijoittaminen, rahaston lunastuspalkkio on porrastettu sijoitusajan mukaan: alle kolme vuotta 5%, kolmesta-kuuteen vuotta 3% ja yli kuusi vuotta 1%. Rahaston tuotto muodos- Minna Kauppi Antti Tamminen Asiakkuusjohtaja OP Etelä-Karjala KUVA: MArKUs laukkanen Tällä kertaa rahastolle järjestetään kuitenkin ylimääräinen merkintä maaliskuun lopussa, koska rahaston markkinointi ja myyntiaika jäivät viime vuonna hyvin lyhyeksi, kertoo Tamminen. Kaikki halukkaat eivät ehtineet merkintään mukaan. Rahaston minimimerkintä on euroa. Rahastoa voidaan merkitä kaikissa Osuuspankkien konttoreissa. tuu puuston kasvusta ja puuvarannon arvonmuutoksesta. Rahaston puuvaranto arvostetaan pidemmän aikavälin puunhintakeskiarvoilla. Tällä eliminoidaan puun hinnan lyhyen aikavälin suhdannevaihtelun vaikutus puuvarannon arvoon. Rahaston kassavirrasta suurin osa tulee puun myyntituloista. Lisätuottoja rahastolle saadaan mahdollisista maa-ainemyynneistä ja kaavoituksesta. Erikoissijoitusrahasto luonteestaan johtuen rahasto jakaa osuudenomistajille tuotto-osuutena 75 % vuotuisesta realisoituneesta tuloksestaan. Metsätöihin ja mökille! KONEPÄIVÄT torstaina 3.4. LU MAKKARATARJOI 5 1 klo 10 UUTUUS! Husqvarn axp 543 VALINTA! 5VARMA 43 XP 345 FR mo439 ottorisah 440 E a 595, ,- Husqvarna 543 XP moottorisaha HUSQVARNA 545 FX/FXT Raivaussaha ammattimaiseen metsänhoitoon. FUNCTIONALAspen bensiini, 45,7 cm³, 2,2 kw, 8,1 kg ASSA ystävllisempi KYPÄRÄ VALIKOIMKAUPAN Aammattilaatua HUSQVARN ALKAEN ihmisille, E LL PÄÄLLE! ON JOKAISE myös E moottoreille TUOT A PIV SO HUSQVARNAN 500-SARJAN LE 545 FX PIHAL harrastajille RAIVAUSSAHAN ja ympäristölle OSTAJALLE. 899 Minna Kauppi Ota suunnaksi Metsänomistajat! Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit. Sed vitae condimentum est. Maecenas at purus mi. Proin augue tortor, malesuada nec dictum a, ultrices sed dui. Suspendisse posuere mattis nunc ultrices ornare. In laoreet bibendum pharetra. Suspendisse posuere mattis nunc ultrices ornare. In laoreet bibendum pharetra. Husqvarna 545 FX KLAPIKONEET Hus555,qvarna 5 TYÖNÄYTÖKSESSÄ 45 FX Metsänhoitoyhdistyksistä saat parhaat Ota suunnaksi Metsänomistajat! FUNCTIONAL-SUOJAKYPÄRÄ metsänhoitopalvelut. Lähimmän yhdistyksen yhteystiedot Meiltä varusteet Ramyös i v aevo 36 HC u löydät osoitteesta s ja tarvikkeet!s30ahat evo 36 ALKA EeVO N KONEPÄIVÄT torstaina 3.4. Raivaussahat ALKAEN 555,- Hydraulinen sahalaipan kääntö ja hydr. halkaisuterän korkeuden säätö Mukava ergonominen kypärä suojaa päivittäisessä Halkaisuvoima 2-3,5 taija3-5,6 tn Halkaisuvoima 2-8 tn metsätyössä. UltraVision-visiiri varmistaa erinomaisen Uutuus tukkipöytä! näkyvyyden. erillinen jälkihalkaisumahdollisuus A RVO : 76 Kuljetusalusta kevyesti auton perässä! Nerokas V-mallinen syöttöpöytä Husqvarna 545FX/FXT tai 555FX/FXT -raivaussahan ostajalle Functional-kypärä kaupan päälle. Meiltä my UUTUUS! ös varust eet ja ta543rvxpikk HUSQVARNA Myllymäenkatu 12. Lappeenranta. e Ma-pe Puh et!9 17, La puh. KONESUNI Voimassa niin kauan kuin varastoa riittää ja enintään saakka. Kevyt, tehokas ja helposti hallittava ammattisaha. 43,1 cm³, 2,2 kw, terälevy cm, 4,5 kg E KAMPANJA- Teetä toiveidesi mukaan räätälöity metsäsuunnitelma. Tilakohtainen metsäsuunnitelma antaa perustan metsiesi hoidolle ja ohjaa metsän kehitystä haluttuun suuntaan. LU MAKKARATARJOI klo Metsänomistajat ETELÄ-KARJALA KAINUU Ota suunnaksi 345 Metsänomistajat! FR Metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjala Lavolankatu Lappeenranta p Metsänhoitoyhdistys Kainuu Ry LKV Kauppakatu 25 A Kajaani KUVA: MArKUs laukkanen joulukuun lopussa. Rahasto lähti hyvin liikkeelle ja ensimmäisiä metsätilakauppoja ollaan solmimassa tammikuussa. Rahasto on auki merkinnöille kaksi kertaa vuodessa eli normaalisti seuraavan kerran kesäkuun lopussa. OP-Ryhmä on tuonut markkinoille uuden erikoissijoitusrahaston OPMetsänomistajan, joka sijoittaa metsäkiinteistöihin. Rahasto tarjoaa yksityishenkilöille uuden tavan omistaa metsää. Vakaata tuottoa tarjoava OP-Metsänomistaja tulee kiinnostamaan myös metsänomistajia, uskoo Etelä-Karjalan Osuuspankin asiakkuusjohtaja Antti Tamminen.

Perustietoa metsänomistajalle

Perustietoa metsänomistajalle Perustietoa metsänomistajalle Arvoisa metsänomistaja Tervetuloa metsänomistajien monimuotoiseen joukkoon. Tyypillistä metsänomistajaa ei ole, vaan metsää omistetaan ikään, sukupuoleen ja asuinpaikkakuntaan

Lisätiedot

kannattava elinkeino?

kannattava elinkeino? Onko huomisen metsänomistus kannattava elinkeino? Päättäjien 28. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Metsänomistajaryhmien

Lisätiedot

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden

Lisätiedot

Puumarkkinat ja niiden kehittäminen. asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013

Puumarkkinat ja niiden kehittäminen. asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013 Puumarkkinat ja niiden kehittäminen asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013 Markkinat ja puut kasvavat eri puolilla maapalloa viennin arvo muodostuu matkalla Lähde: Metsäntutkimuslaitos Metsävaramme mahdollistavat

Lisätiedot

Kohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat

Kohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat Kohti puukauppaa Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä 1 Hakkuutavat Päätehakkuu = uudistuskypsän metsän hakkuu. Avohakkuu, siemenpuu- ja suojuspuuhakkuu sekä kaistalehakkuu. Uudistamisvelvoite!

Lisätiedot

Metsä sijoituskohteena

Metsä sijoituskohteena Metsä sijoituskohteena Polvelta toiselle metsätilan sukupolvenvaihdosmessut Jarmo Lahdenmaa Metsänhoitoyhdistys Etelä-Pohjanmaa Esityksen sisältö Taustatietoa MHY Etelä-Pohjanmaasta Sijoittamisesta yleensä

Lisätiedot

Onnistuneen puukaupan eväät Suolahti 5.2.2013

Onnistuneen puukaupan eväät Suolahti 5.2.2013 Onnistuneen puukaupan eväät Suolahti 5.2.2013 Metsäneuvoja Kati Nieminen Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomi ry Kuka voi tehdä puukaupan? Kiinteistön omistaja/omistajat Jos on useita omistajia, tarvitaan kaikkien

Lisätiedot

ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU

ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU 8.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 9.00 Avaus Urpo Hassinen Biomas-hanke 9.15 Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset Mikko Korhonen ja hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma

Lisätiedot

PIENILÄPIMITTAISEN ENERGIAPUUN MYYNTIHALUKKUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT. Urpo Hassinen 2011

PIENILÄPIMITTAISEN ENERGIAPUUN MYYNTIHALUKKUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT. Urpo Hassinen 2011 PIENILÄPIMITTAISEN ENERGIAPUUN MYYNTIHALUKKUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Urpo Hassinen 211 SISÄLTÖ 1. johdanto 2. tutkimuksen tavoite 3. toteutus 4. tulokset 5. johtopäätökset 1. JOHDANTO SUOMEN UUSIUTUVAN

Lisätiedot

Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne

Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne Metka-koulutus / Energiapuukauppa / Luontokeskus Haltia 4.10.2014 Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne Arto Kettunen TTS (Työtehoseura ry) 1. Energiapuun hintakehitys

Lisätiedot

Jaana Ruotsalainen. MTK Pohjois-Suomi Vuosikokous 29.4.2014 Metsäkatsaus

Jaana Ruotsalainen. MTK Pohjois-Suomi Vuosikokous 29.4.2014 Metsäkatsaus Jaana Ruotsalainen MTK Pohjois-Suomi Vuosikokous 29.4.2014 Metsäkatsaus METSÄ- KATSAUKSEN SISÄLTÖ Puumarkkinat MTK:n järjestöuudistus Kehysriihen vaikutuksia Valtion tuet metsätalouteen PUUMARKKINAT Markkinatilanne

Lisätiedot

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen?

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen? Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 9 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen? Juha Hakkarainen Metsäjohtaja, MTK metsälinja juha.hakkarainen@mtk.fi PEFC/-44- Metsäteollisuuden tuotanto

Lisätiedot

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 13.10.2014 Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 Heli Viiri aluejohtaja Suomen metsäkeskus, Lappi Puun käyttö Suomessa 2013 Raakapuun kokonaiskäyttö oli viime vuonna 74 milj. m3,

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014 METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 1 Metsän tulevaisuuden tuotteet: Ohjelma Avaus Olli Laitinen, puheenjohtaja, Teollisuuden metsänhoitajat ry Uudet

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 Kestävän metsätalouden rahoituslaki nykyinen KEMERA Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 1 KEMERA -yleistä Yhteiskunnan tukea eri metsänhoitotöihin => kestävän

Lisätiedot

TILASTO: Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014

TILASTO: Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 4/2015 TILASTO: Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014 22.1.2015 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 4/2015 T I L A S T O Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014 22.1.2015

Lisätiedot

Uudenmaan metsävarat energiakäyttöön, mihin metsät riittävät?

Uudenmaan metsävarat energiakäyttöön, mihin metsät riittävät? Uudenmaan metsävarat energiakäyttöön, mihin metsät riittävät? Uudenmaan metsäenergiaselvitys Hyvinkää 27.9.2013 Olli-Pekka Koisti Sivu 1 Uusimaa lukuina pinta-ala n. 910 000 ha (2,7% Suomen p-alasta) metsämaata

Lisätiedot

Itärajan kasvumaakunta

Itärajan kasvumaakunta Kestävä kehitys on yhteistyötä parhaat käytännöt kunnissa Itärajan kasvumaakunta maakuntajohtaja Matti Viialainen Holiday Club Saimaa 28.1.2014 Uusiutuva Etelä-Karjala Vihreitä hankkeita: Etelä-Karjalan

Lisätiedot

Paljonko metsäsijoitus tuottaa?

Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Metsä on yksi mahdollinen sijoituskohde. Metsäsijoituksen tuotto riippuu mm. siitä, kuinka halvalla tai kalliilla metsän ostaa, ja siitä, kuinka metsää käsittelee. Kuvan

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen suuntaviivat

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen suuntaviivat Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen suuntaviivat Pello 28.4.2014 Ylitornio 5.5.2014 Tarmo Uusitalo Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen eteneminen Kemera- työryhmän loppuraportti

Lisätiedot

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)

Lisätiedot

Puukaupan sanastoa (1)

Puukaupan sanastoa (1) PUUKAUPPA OSIO 2 yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot metsänomistajan rooli puukaupassa 1 Puukaupan sanastoa

Lisätiedot

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde

Lisätiedot

Paikkatiedon hyödyntämisen mahdollisuudet ja haasteet

Paikkatiedon hyödyntämisen mahdollisuudet ja haasteet Paikkatiedon hyödyntämisen mahdollisuudet ja haasteet Kehittyvä metsäenergia seminaari 18.11.2009 Jarmo Sinko Suunnittelupäällikkö Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus 1 Esityksen sisältö Energiapuu metsävaratiedoissa

Lisätiedot

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Taustaa Puulla ja biomassalla korvataan uusiutumattomia raaka-aineita Kilpailu maankäyttötavoista kovenee voidaanko

Lisätiedot

CROSS CLUSTER 2030 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.10.2014

CROSS CLUSTER 2030 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.10.2014 CROSS CLUSTER 23 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.1.214 MIHIN UUSIA BIOTUOTTEITA TARVITAAN? ÖLJYTUOTTEIDEN NETTOTUONTI Öljyn hinnan nopea nousu

Lisätiedot

PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS. Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja

PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS. Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja TEOLLISUUS KÄYTTI PUUTA 63,9 MILJOONAA KUUTIOTA VUONNA 2014 Raakapuun lisäksi teollisuus käytti sivutuotteena syntyvää

Lisätiedot

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa

Lisätiedot

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla 1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian

Lisätiedot

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012 Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 1 31.5.2012 Ilpo Mattila Maaseudun bioenergialähteet ENERGIALÄHDE TUOTE KÄYTTÖKOHTEITA METSÄ Oksat, latvat, kannot, rangat PELTO Ruokohelpi, olki Energiavilja

Lisätiedot

Metsätalouden kannattavuus ja laatu. Lappi

Metsätalouden kannattavuus ja laatu. Lappi Metsätalouden kannattavuus ja laatu Lappi 2012-2015 seuranta Lappi Metsätalouden kannattavuus ja laatu 2013 Metsätalouden kannattavuus ja laatu Yksityismetsätalouden nettotulos (15 /ha) oli edellisen vuoden

Lisätiedot

Tervetuloa Metsään peruskurssille!

Tervetuloa Metsään peruskurssille! Tervetuloa Metsään peruskurssille! 11.9.2013 Sonja Nurmi koulutusasiantuntija Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut, Pirkanmaa Metsäalan toimintaympäristö Metsätalouden tunnuslukuja Suomalainen metsänomistaja

Lisätiedot

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla ANNA METSÄLLESI UUSI MAHDOLLISUUS! Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla Seuraavien sivujen esimerkkimetsien suunnittelut ja hakkuut on toteutettu Arvometsän toimesta. Taloudellinen

Lisätiedot

Metsäsijoittaminen. Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna

Metsäsijoittaminen. Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna Metsäsijoittaminen Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna Sijoituksen turvallisuus Etelä-Suomessa metsikön kiertoaika on keskimäärin noin 90 vuotta. Sinä aikana on: valuutta vaihtunut kahdesti kolme sotaa hyperinflaatioineen

Lisätiedot

PTT-ennuste: Metsäsektori

PTT-ennuste: Metsäsektori MSO 17.10.2014 PTT-ennuste: Metsäsektori syksy 2014 Paula Horne Sahatavaran tuotanto jatkunut vientivetoisena Sahatavaran vientihinta Suomesta, 3kk keskiarvo 250 240 230 220 210 200 190 180 Sahatavaran

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014 Energiapuun kauppa, tammi maaliskuu 2014 Karsitusta energiapuusta maksettiin alkuvuonna pystykaupoissa 5 euroa ja hankintakaupoissa

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008

Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008 Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus Ritva Toivonen Tapio 11/2008 1 Metsäala murroksessa (2005)08 Massa- ja paperiteollisuus: Vuosikymmenien kasvu taittuu laskuun: pysyvämpi

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Elinvoimaa metsistä -hankkeen loppuseminaari Lahti, 2.12.2014

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Elinvoimaa metsistä -hankkeen loppuseminaari Lahti, 2.12.2014 Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Elinvoimaa metsistä -hankkeen loppuseminaari Lahti, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien

Lisätiedot

KotiMetsä. Jäsenyys kannattaa. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen jäsenlehti 1/2015 27.2.2015. sivut 4 5. sivu 13. sivu 19. sivu 22.

KotiMetsä. Jäsenyys kannattaa. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen jäsenlehti 1/2015 27.2.2015. sivut 4 5. sivu 13. sivu 19. sivu 22. KotiMetsä Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen jäsenlehti 1/2015 27.2.2015 Metsänomistajat Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Lahti, Nastola, Padasjoki, Sysmä sivut 4 5 Puukaupassa

Lisätiedot

Puukauppa tammikuu 2006. Kuitupuun hinnat laskivat tammikuussa 17.2.2006 806

Puukauppa tammikuu 2006. Kuitupuun hinnat laskivat tammikuussa 17.2.2006 806 A JI JE = I J JEA @ JA Puukauppa tammikuu 2006 A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittaja: Mika Mustonen 17.2.2006 806 Kuitupuun hinnat laskivat tammikuussa Metsäteollisuus

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä Kestävän energian päivä III Hattula, Lepaa 30.10.2014 Sivu 1 30.10.2014 Häme-Uusimaa mk-alue (Päijät-Häme, Kanta-Häme, osa Uusimaata) Sivu 2 30.10.2014 Metsävarat

Lisätiedot

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 Suomen puunjalostus ja sen merkitys eri puutavaralajit ja niiden laadun vaikutus puunjalostukseen puunjalostusmuodot 1 Puu on ekologinen materiaali

Lisätiedot

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot

Lisätiedot

Metsänomistajat MÄNTY-SAIMAA. Metsänomistajat ETELÄ-KARJALA. Press Basic. Metsänhoitoyhdistys Mänty-Saimaan jäsenlehti 1/2015 15.6.

Metsänomistajat MÄNTY-SAIMAA. Metsänomistajat ETELÄ-KARJALA. Press Basic. Metsänhoitoyhdistys Mänty-Saimaan jäsenlehti 1/2015 15.6. Suositu - C- ja E - Minimi - Maksu Metsänomistajat Metsänomistajat MÄNTY-SAIMAA ETELÄ-KARJALA Metsänhoitoyhdistys Mänty-Saimaan jäsenlehti 1/2015 15.6.2015 Markku Wiik sivu 6 Uusi kestävän metsätalouden

Lisätiedot

Metsänomistajat. Korjuupalvelun koneketjuilla on riittänyt korjattavaa. Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon jäsenlehti 2/2015 17.3.

Metsänomistajat. Korjuupalvelun koneketjuilla on riittänyt korjattavaa. Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon jäsenlehti 2/2015 17.3. Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon jäsenlehti 2/2015 17.3.2015 Juhani Krappe HIRVENSALMI, JOUTSA, JUVA, MIKKELI, PERTUNMAA, PUUMALA, RANTASALMI, SAVONLINNA, SULKAVA sivu 3 Uusi jäsenetu: Mobiilimetsäsuunnitelma

Lisätiedot

Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen yhteismetsähanke. Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme

Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen yhteismetsähanke. Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen yhteismetsähanke Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme TOIMIALUEENA Asikkalan, Hartolan, Heinolan, Hollolan, Hämeenkosken, Kärkölän, Lahden, Nastolan, Padasjoen ja Sysmän kunnat

Lisätiedot

Metsävaratiedon hyödyntäminen yksityismetsätaloudessa. Päättäjien Metsäakatemian kurssi 24.5.2012 Ari Meriläinen Suomen metsäkeskus

Metsävaratiedon hyödyntäminen yksityismetsätaloudessa. Päättäjien Metsäakatemian kurssi 24.5.2012 Ari Meriläinen Suomen metsäkeskus Metsävaratiedon hyödyntäminen yksityismetsätaloudessa Päättäjien Metsäakatemian kurssi 24.5.2012 Ari Meriläinen Suomen metsäkeskus 1 Metsäinventointi uudistuu Vanha tapa: aluesuunnittelu kuljetaan jalkaisin

Lisätiedot

Puukauppa toukokuu 2006. Puukauppa piristyi toukokuussa. kuusitukki ennätyshinnoissa 9.6.2006 825

Puukauppa toukokuu 2006. Puukauppa piristyi toukokuussa. kuusitukki ennätyshinnoissa 9.6.2006 825 A JI JE = I J JEA @ JA Puukauppa toukokuu 2006 A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittaja: Martti Aarne 9.6.2006 825 Puukauppa piristyi toukokuussa kuusitukki ennätyshinnoissa

Lisätiedot

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Kestävän kehityksen kuntatilaisuus 8.4.2014 Loppi Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsäalan asiantuntijatalo, jonka tehtävänä on: edistää

Lisätiedot

Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015

Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015 Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015 Sisältö Stora Enso ja Stora Enso Metsä Puukauppa: Kauppamuodot ja hakkuutavat Puukaupan vaiheet Puukaupan hinnoittelutekijät Ennakkoraivaus Puukauppalomakkeen läpikäynti

Lisätiedot

Puukauppa toukokuu 2004. Puun hintojen lasku pysähtynyt 17.6.2004 727

Puukauppa toukokuu 2004. Puun hintojen lasku pysähtynyt 17.6.2004 727 A JI JE = I J JEA @ JA Puukauppa toukokuu 2004 A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittaja: Mika Mustonen 17.6.2004 727 Puun hintojen lasku pysähtynyt Metsäteollisuuden

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy

Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy 1 Johtava toimija valituissa liiketoiminnoissa Keskitymme tuotteisiin ja palveluihin, joissa meillä on vahvaa osaamista ja kilpailuetua ja joiden

Lisätiedot

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ. 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ. 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ 09.00 Kahvitarjoilu 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke 09.45 Hakeraaka-aineen hankintanäkymät ja Ilkka Hämäläinen energiapuumarkkinat Keski-Karjalassa Biowatti

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas

Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Tiedätkö sinä, mikä biotuotetehdas? Biotuotetehtaan ydin on sellutehdas, mutta biotuotetehdas on paljon muutakin. Mitä biotuotteet ovat? Minkälainen

Lisätiedot

ENERGIASEMINAARI 23.4.10. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja

ENERGIASEMINAARI 23.4.10. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja ENERGIASEMINAARI 23.4.10 1 Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme (2009) 2 Metsänomistajia jäseninä noin 7200 Jäsenien metsäala on noin 250 000

Lisätiedot

Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI. Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013

Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI. Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013 Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013 Mhy Etelä-Karjala Tervetuloa Etelä-Karjalaan, Luumäelle Kohteen teemana on metsien käsittely: Monipuolistuvat metsänkäsittely

Lisätiedot

Elinvoimaa metsistä -seminaari

Elinvoimaa metsistä -seminaari Elinvoimaa metsistä seminaari 6.11.2013 Veikko Iittainen Tavoitteena on: Tarjota metsänomistajille ajantasaista tietoa metsistä, jotta he tekevät tietoisia päätöksiä metsiensä hoidosta ja käytöstä Tarjota

Lisätiedot

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy 30.9.2015

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy 30.9.2015 Sastamalan kaupungin metsäomaisuus Katariina Pylsy 30.9.2015 Metsäomaisuuden laajuus 2013 Vammala Mouhijärvi Suodenniemi Kiikoinen Äetsä Ritajärvi Yhteensä Metsämaa 823 568 289 108 203 192 Kitumaa 81 54

Lisätiedot

Metsänomistajat Metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjalan jäsenlehti 2/2014 26.5.2014

Metsänomistajat Metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjalan jäsenlehti 2/2014 26.5.2014 Metsänomistajat Metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjalan jäsenlehti 2/2014 26.5.2014 Tuomas Koski Imatra Lappeenranta, Lemi, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Taipalsaari sivu 2 Pöhinää metsäteollisuudessa sivu

Lisätiedot

Puukaupan teko ja metsänomistajan tulot sekä menot

Puukaupan teko ja metsänomistajan tulot sekä menot Puukaupan teko ja metsänomistajan tulot sekä menot 1 Puheenaiheet tänään Miksi metsää pitäisi hakata? Viiden kohdan puukauppa Puunmyyntiin liittyvät verot ja vähennykset Pääomatulovero Arvonlisävero Metsätilan

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ METSÄKESKUS SUOMEN KAAKKOIS-SUOMEN ALUEYKSIKÖN TOIMIALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2013

TIIVISTELMÄ METSÄKESKUS SUOMEN KAAKKOIS-SUOMEN ALUEYKSIKÖN TOIMIALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2013 TIIVISTELMÄ METSÄKESKUS SUOMEN KAAKKOIS-SUOMEN ALUEYKSIKÖN TOIMIALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2013 1. Yleistä Arviointistandardi: PEFC FI 1001:2009, PEFC FI 1002:2009

Lisätiedot

Kullaa 28.10.2014. Asiakkuusasiantuntija Jussi Somerpalo

Kullaa 28.10.2014. Asiakkuusasiantuntija Jussi Somerpalo Kullaa 28.10.2014 Asiakkuusasiantuntija Jussi Somerpalo Metsään.fi-palvelu Sähköinen asiointipalvelu metsänomistajille ja metsäalan toimijoille Metsäkeskuksen keräämät metsätiedot Hakkuu- ja hoitotyöehdotukset

Lisätiedot

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Saija Huuskonen Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Metsikön kasvatusketju: Puuston kehitystä

Lisätiedot

Energiapuun tuet - Kemera ja Petu

Energiapuun tuet - Kemera ja Petu Energiapuun tuet - Kemera ja Petu Voimassa olevaan kestävän metsätalouden rahoituksesta annettuun lakiin (1094/1996) on tehty kokonaisuudistus, jossa on otettu huomioon perustuslaista ja valtionavustuslaista

Lisätiedot

Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät

Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät Kuopiossa 30.10.2010 Strateginen johtaja Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö, Metsäalan strateginen ohjelma Alustuksen

Lisätiedot

Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2004. Reaalisten kantohintojen lasku 3,4 prosenttia vuonna 2004. Pekka Ollonqvist 18.2.

Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2004. Reaalisten kantohintojen lasku 3,4 prosenttia vuonna 2004. Pekka Ollonqvist 18.2. A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2004 Toimittajat: Martti Aarne Pekka Ollonqvist 18.2.2005 760 Reaalisten

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden merkitys puumarkkinoilla

Yksityismetsätalouden merkitys puumarkkinoilla Suomalais-venäläinen Päättäjien Metsäfoorumi 19.10.2011 Majvik, Kirkkonummi Yksityismetsätalouden merkitys puumarkkinoilla Jussi Leppänen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa jussi.leppanen@metla.fi Yksityismetsien

Lisätiedot

Puumarkkinat.fi-palvelun mahdollisuudet. Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme

Puumarkkinat.fi-palvelun mahdollisuudet. Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme Puumarkkinat.fi-palvelun mahdollisuudet Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme Taustaa Puumarkkinat.fi uudistaa puukaupankäynnin Projektin tarkoituksena on luoda uusi markkinointikanava metsänomistajien ja metsänhoitoyhdistysten

Lisätiedot

Riittääkö puuta kaikille?

Riittääkö puuta kaikille? Riittääkö puuta kaikille? EK-elinkeinopäivä Hämeenlinnassa 8.5.2007 Juha Poikola POHJOLAN VOIMA OY Pohjolan Voiman tuotantokapasiteetti 3400 MW lähes neljännes Suomen sähköntuotannosta henkilöstömäärä

Lisätiedot

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Muuttuva Venäjä -metsäseminaari Joensuu 7.5.21 Jari Viitanen Metla Sisällys Raakapuun vienti Venäjältä 1992 28 Venäläisen raakapuun viennin globaali jakautuminen

Lisätiedot

Energiapuun korjuutuet

Energiapuun korjuutuet Energiapuun korjuutuet Mikko Korhonen, Suomen metsäkeskus, Pohjois-Karjalan alueyksikkö Metsähakkeen tavoitteet ja keinot TAVOITE: Metsähakkeen käyttötavoite energiantuotannossa 25 TWh eli noin 13,5 milj.

Lisätiedot

Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016. 23.6.2016 Esityksen nimi

Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016. 23.6.2016 Esityksen nimi Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016 2 23.6.2016 Esityksen nimi Äänekosken biotuotetehdashanke Piiripäällikkö Matti Rossi, Metsä Group Metsä- ja viherpäivät, Jyväskylä, 7.-8.6.2016 Avainluvut

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ METSÄKESKUS SUOMEN POHJOIS-SAVON ALUEYKSIKÖN TOIMIALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2013

TIIVISTELMÄ METSÄKESKUS SUOMEN POHJOIS-SAVON ALUEYKSIKÖN TOIMIALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2013 TIIVISTELMÄ METSÄKESKUS SUOMEN POHJOIS-SAVON ALUEYKSIKÖN TOIMIALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2013 1. Yleistä Arviointistandardit: PEFC FI 1001:2009, PEFC FI 1002:2009

Lisätiedot

Metsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa

Metsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa Metsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa 1 Puheenaiheena tänään Ajantasainen metsäsuunnitelma Luopujan apuväline Jatkajan työkalu Metsätila-arvio Metsän arvon määritys verottajaa

Lisätiedot

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Tuloksia hankkeesta Low Carbon Finland 25 -platform Maarit Kallio ja Olli Salminen Metsäntutkimuslaitos Metsät ja metsäsektori vaikuttavat Suomen

Lisätiedot

PEFC-merkintä puu- ja paperituotteiden hyvän alkuperän osoittajana

PEFC-merkintä puu- ja paperituotteiden hyvän alkuperän osoittajana PEFC-merkintä puu- ja paperituotteiden hyvän alkuperän osoittajana Huhtikuu 2012 PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry 1 Mitä ympäristömerkit ovat? Tarkoitus Ympäristömerkkien tarkoitus on ohjata ostopäätöksiä

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden liiketulos 2008

Yksityismetsätalouden liiketulos 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Yksityismetsätalouden liiketulos 2008 25/2009 24.6.2009 Esa Uotila Yksityismetsätalouden liiketulos laski 97 euroon hehtaarilta

Lisätiedot

Vaikuttavuusarvio Ryskettä Metsiin Pirkanmaalla -hankkeesta

Vaikuttavuusarvio Ryskettä Metsiin Pirkanmaalla -hankkeesta Vaikuttavuusarvio Ryskettä Metsiin Pirkanmaalla -hankkeesta Vaikuttavuusarvion Laatija: metsätalousinsinööriopiskelija Tommi Kivimäki Hankkeen toteutusaika: 1.6.2008 31.5.2013. Toiminta-alue: Pirkanmaan

Lisätiedot

Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla

Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla Paras puukauppatili Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla On monta tapaa korjata puuta. Meidän tapamme on maksimoida arvokkaan sahapuun määrä ja pitää kuitupuun osuus pienenä. K Keiteleen kanssa

Lisätiedot

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Kolme tulevaisuuden kuvaa 1.

Lisätiedot

Puumarkkinoille lisäruiskeita

Puumarkkinoille lisäruiskeita Puumarkkinoille lisäruiskeita Sisä-Suomen metsäpäivä Jämsässä 31.8.2012 Pekka Rajala Johtaja UPM Pohjois-Euroopan puunhankinta Suomi- metsien maa Suomen säännöllisesti inventoidut metsävarat ovat tällä

Lisätiedot

Taimikonhoidon laatu ja laadun. Kouvola 2.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011

Taimikonhoidon laatu ja laadun. Kouvola 2.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Taimikonhoidon laatu ja laadun hallinta Ville Kankaanhuhta Kouvola 2.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Metsäpalvelun osaamiskeskittymä tutkimus ja kehittämisverkosto http://www.metla.fi/metinfo/metsanhoitopalvelut/

Lisätiedot

Metsäsektori Suomessa

Metsäsektori Suomessa Metsäsektori Suomessa Metsävarat ja niiden kehitys Metsien omistus ja sen kehitys Metsien käyttöä ohjaavat tekijät Metsätalous ja metsäteollisuus Metsäohjelmat Metsävarat Metsätalousmaata 26 milj. ha,

Lisätiedot

Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 30.5.2011

Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 30.5.2011 Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena Metsäteollisuus on elintärkeä yli 50 paikkakunnalle 50 sellu- ja paperitehdasta Yli 240 teollista

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN BIOENERGIARATKAISUT, TBE

TULEVAISUUDEN BIOENERGIARATKAISUT, TBE TULEVAISUUDEN BIOENERGIARATKAISUT, TBE TAVOITE Keskeinen TBE-tavoite on ollut löytää uusia potentiaalisia, mielellään isoja bioenergian tuotanto- ja käyttömuotoja Koillismaan hyödyntämättömälle nuorien

Lisätiedot

Metsäenergian hyödyntämisen organisointi kuntatasolla

Metsäenergian hyödyntämisen organisointi kuntatasolla Metsäenergian hyödyntämisen organisointi kuntatasolla Manu Purola Toiminnanjohtaja 24.11.2009 2 Metsänhoitoyhdistys Keskipohja TOIMIALUE Veteli, Halsua, Perho, Toholampi Lestijärvi, Himanka, Lohtaja Kälviä,

Lisätiedot

Metsänomistajat. Metsänhoitoyhdistys Kymenlaakson jäsenlehti 1/2014 25.4.2014. Kevään istutuksiin on varattu 1,4 miljoonaa tainta

Metsänomistajat. Metsänhoitoyhdistys Kymenlaakson jäsenlehti 1/2014 25.4.2014. Kevään istutuksiin on varattu 1,4 miljoonaa tainta Metsänomistajat Metsänhoitoyhdistys Kymenlaakson jäsenlehti 1/2014 25.4.2014 Iitti, Kotka, Kouvola, Loviisa ja Pyhtää sivu 5 Kaakkois-Suomen metsätalous vahvassa kasvussa sivut 6 7 Metsänomistajien edunvalvontaa

Lisätiedot

METSÄHAKE JA METSÄN VARHAISHOITO. Prof. Pertti Harstela METLA Suonenjoen toimintayksikkö

METSÄHAKE JA METSÄN VARHAISHOITO. Prof. Pertti Harstela METLA Suonenjoen toimintayksikkö METSÄHAKE JA METSÄN VARHAISHOITO Prof. Pertti Harstela METLA Suonenjoen toimintayksikkö Nuoren metsän kunnostus (NMK) hakelähteenä NMK:n on jouduttu, kun taimikonhoito on jäänyt tekemättä tai tehty puutteelisesti

Lisätiedot

Metsänomistajat MÄNTY-SAIMAA. Metsänomistajat ETELÄ-KARJALA. Metsänhoitoyhdistys Mänty-Saimaan jäsenlehti 1/2014 17.12.2014

Metsänomistajat MÄNTY-SAIMAA. Metsänomistajat ETELÄ-KARJALA. Metsänhoitoyhdistys Mänty-Saimaan jäsenlehti 1/2014 17.12.2014 Metsänomistajat Metsänomistajat MÄNTY-SAIMAA ETELÄ-KARJALA Metsänhoitoyhdistys Mänty-Saimaan jäsenlehti 1/2014 17.12.2014 sivu 5 Zairesta Mäntyharjun pusikoihin sivu 6 Puuta poikki ja pinoon sivu 18 Kesä

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriö asetus kestävän metsätalouden rahoitukseen liittyvien asiakirjojen sisältövaatimuksista

Maa- ja metsätalousministeriö asetus kestävän metsätalouden rahoitukseen liittyvien asiakirjojen sisältövaatimuksista Maa- ja metsätalousministeriö asetus kestävän metsätalouden rahoitukseen liittyvien asiakirjojen sisältövaatimuksista Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään kestävän metsätalouden

Lisätiedot

MITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi

MITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi MITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi ENERGIAPUUKAUPAN VAIHTOEHDOT Pystykauppa (myydään ostajalle hakkuuoikeus, myyjä saa puusta kantohinnan

Lisätiedot

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 Avainluvut 2015 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 116 000 suomalaista metsänomistajaa METSÄ FOREST Puunhankinta ja metsäpalvelut

Lisätiedot

Onko puuta runsaasti käyttävä biojalostamo mahdollinen Suomessa?

Onko puuta runsaasti käyttävä biojalostamo mahdollinen Suomessa? Onko puuta runsaasti käyttävä biojalostamo mahdollinen Suomessa? Hallituksen puheenjohtaja Pöyry Forest Industry Consulting Miksi bioenergian tuotantoa tutkitaan ja kehitetään kiivaasti? Perinteisten fossiilisten

Lisätiedot

Aines- ja energiapuun hakkuumahdollisuudet

Aines- ja energiapuun hakkuumahdollisuudet Aines- ja energiapuun hakkuumahdollisuudet Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä, Kari Härkönen, Reetta Lempinen & Aimo Anola-PukkilaA Valtakunnan metsien inventoinnin (VMI11) tulosten julkistamistilaisuus

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

vuosi 2001 Vuonna 2001 lähes kaikkien työlajien

vuosi 2001 Vuonna 2001 lähes kaikkien työlajien Metsänhoito- ja perusparannustyöt vuosi 2001 Toimittajat: Sinikka Västilä Helena Herrala-Ylinen 14.10.2002 646 Panostus metsänhoitoon lisääntyi edellisvuosista Metsänhoito- ja perusparannustyöt Vuonna

Lisätiedot

Puuhuollon kustannukset Suomessa ja Ruotsissa 1992-1996

Puuhuollon kustannukset Suomessa ja Ruotsissa 1992-1996 Osakkaiden yhteishanke Puuhuollon kustannukset Suomessa ja Ruotsissa 1992-1996 Jouko Örn Metsätehon raportti 57 11.6.1998 Puuhuollon kustannukset Suomessa ja Ruotsissa 1992-1996 Jouko Örn Metsätehon raportti

Lisätiedot