KotiMetsä. Jäsenyys kannattaa. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen jäsenlehti 1/ sivut 4 5. sivu 13. sivu 19. sivu 22.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KotiMetsä. Jäsenyys kannattaa. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen jäsenlehti 1/2015 27.2.2015. sivut 4 5. sivu 13. sivu 19. sivu 22."

Transkriptio

1 KotiMetsä Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen jäsenlehti 1/ Metsänomistajat Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Lahti, Nastola, Padasjoki, Sysmä sivut 4 5 Puukaupassa varovainen tunnelma sivu 13 Kemera-tuki uudistuu sivu 19 Vinkkejä verosuunnitteluun sivu 22 Hirsirakentamisella puu-suomi nousuun sivu 26 Katalonia kutsuu metsämatkalle PEFC/ Jäsenyys kannattaa

2 2 KotiMetsä 1/2015 Kuka oikeasti puolustaa metsänomistajaa? Pääkirjoitus Niin, kuka on metsänomistajan asialla, puolustaa ja hoitaa metsänomistajien edunvalvontaa? Tämä kysymys on hyvä esittää juuri nyt, kun metsänomistaja miettii tahollaan, kannattaakohan sitä olla metsänhoitoyhdistyksen ja samalla koko Metsänomistajatketjun jäsen? Itse istun kymmenissä työryhmissä joissa valmistellaan, välillä mitä ihmeellisimpiäkin esityksiä, erilaisista metsäisistä asioista. Minulle on suotu etuoikeus päästä täältä ruohonjuuritasolta vaikuttamaan metsänomistajien asioihin myös valtakunnantasolle niin eri ministeriöiden kuin eduskunnan valiokuntien asiantuntijana sekä monissa työryhmissä. Tätä samaa työtä tekevät lisäkseni useat mhy Päijät- Hämeen toimihenkilöt ja aktiivisesti koko hallinto. Ja alueellisesti, valtakunnan sekä Brysselin tasolla koko Metsänomistajat-edunvalvontaketju MTK:ta myöten. Miksi pitää ehdottomasti olla metsänomistajien edustus metsäasioita valmistelevissa tai niitä läheltä sivuavissa työryhmissä ja kokouksissa? Mitä ihmettä se edunvalvonta siellä oikein on? Tähän on erittäin helppo vastata, että kyllä muut tahot päättävät asiat pelkästään omasta näkökulmastaan ja lähtökohdista, jos ei ole vahvaa metsänomistajien edustusta paikalla jo asioiden valmisteluvaiheissa. On sitten kysymys eri metsätalouden rajoituksista, kaava-asioista, hirvistä, verotuksesta, suojelusta, lakivalmisteluista, tukijärjestelmistä tai vaikkapa Brysselin pään rajoitusesityksistä metsätalouteen. Tämä kaikki työni on metsänomistajien ja omistamisen puolustamista. Puolustamista että metsänomistajat saavat itse vapaasti päättää metsäomaisuudestaan ja toimia metsissään kuten parhaaksi näkevät. Toki taloudellisesti merkittävintä edunvalvontaa on puukaupallinen edunvalvonta. Lähtökohtana on, että toimihenkilömme miettii yhdessä metsänomistajan kanssa, mikä kohde on sekä metsänhoidollisesti että markkinatilanteen mukaan kannattavin hakkuukohde juuri nyt. Itse leimikoiden kilpailutus ja tukin- sekä erikoispuiden tarkka talteenotto tuo viimeisimmän taloudellisen näkökulman edunvalvontaan, suoraan metsänomistajan rahapussiin. Laaja kilpailutus ja vertailu tuovat ison edun kaikille muillekin metsää myyville metsänomistajille. Kilpailutus pitää markkinahinnan kohdallaan ja tarkkojen hintatilastojen kautta myyjät voivat varmistua, etteivät myy leimikkoaan myyntihetken markkinahinta-arvoa alhaisemmalla hinnalla. Valtakirjakaupat ovat koko seurantahistorian ajan vahvasti nostaneet alueen leimikoiden keskihintoja. Hintaseurannan mukaan muutaman kymmenen sentin sijoituksella kilpailutukseen on valtakirjakauppojen kautta saatu puulle jopa euroja lisähintaa alueemme keskihintatilastoihin verrattuna. Tämä on jo pelkästään Päijät-Hämeessä miljoonien eurojen arvoista edunvalvontaa vuosittain! Tiedotus ja viestintä ovat myös edunvalvontaa. Olette nyt saaneet käteenne viimeisen Kotimetsä-lehden, joka postitetaan tiedotusmielessä kaikille alueemme metsänomistajille. Jatkossa Kotimetsä-jäsenlehti, nimensä mukaan, postitetaan vain jäsenmaksunsa maksaneille jäsenillemme. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme tarjoaa edelleen palveluitaan aivan kaikille alueemme metsänomistajille asiakashinnastomme mukaisesti. Mutta vain jäsenet pääsevät hyötymään laajoista jäseneduista sekä jäsenalennuksistamme. Yhdessä, me metsänomistajat ja Metsänomistajatketju, olemme ainoa taho, joka puolustaa metsänomistajaa paikallistasolta aina Brysseliin saakka! Jäsenterveisin Jari Yli-Talonen Toiminnanjohtaja Puheenjohtajan palsta Mhy Päijät-Hämeen tulevaisuus lakimuutoksen jälkeen Historiallisena tammikuun ensimmäisenä päivänä 2015 metsänhoitoyhdistyskenttä astui täysin uuteen aikakauteen: metsänhoitomaksu poistui, ja yhdistykset siirtyivät lainsäädännöllisesti lähemmäksi normaalien yleishyödyllisten yhdistysten toimintatapoja. Rahat, jotka olivat aikaisemmin metsänhoitomaksuna korvamerkitty metsäneuvontaan, eivät enää tuloudu yhdistyksen käyttöön vaan tilalle on tullut jäsenmaksu - jonka tarkoituksena ei kuitenkaan ole millään tavoin korvata entistä metsänhoitomaksua. Metsänomistajan näkökulmasta lakimuutos toi suuren helpotuksen taloudenpitoon, poistuihan merkittävä veroluontoinen maksu kokonaan rasittamasta metsätilan taloutta. Jäsenmaksuna tasamaksu Mhy Päijät-Hämeen valtuusto päätti jäsenmaksun suuruudeksi 119,00 euroa, joka on metsäverotuksessa vähennyskelpoinen kulu. Maksu on luonteeltaan tasamaksu ja riippumaton metsätilan pintaalasta: näin ollen kyseessä on aivan eri asia kuin aikaisempi verottajan perimä metsänhoitomaksu. Yhdistyksen hallinnon ratkaistavana oli melkoinen pulma: maksun piti olla jäsenille edullinen, ja toisaalta yhdistyksen taloudenpidon kannalta tarkoituksenmukainen. Jos jompikumpi kriteereistä menee pieleen, on vaikutus yhdistyksen talouteen kohtalokas ja vaikeuttaisi myös metsänomistajien palvelua. Jäseniä riittää Suurena pelkona oli joukkopako yhdistyksen jäsenyydestä. Pessimistisimmät veikkaukset eroajien määrästä vaihtelivat kahdestakymmenestä kolmeenkymmeneen prosenttiin jäsenistöstä, toteutunut määrä on kuitenkin tähän mennessä vain vajaat neljä prosenttia. Iloisena yllätyksenä uusia liittyjä on tullut niin paljon, että eroajien vaikutus on vain vajaa puoli prosenttia pinta-alasta. Toivotamme uudet metsätilat lämpimästi tervetulleeksi jäsenistöömme ja palveluntarjontamme piiriin. Toivoisimme myös jo eroanomuksensa jättäneiden harkitsevan päätöstään uudelleen tiedostaen, että he ovat hyvin tervetulleita takaisin. Jo nyt voidaan katsoa, että metsänhoitoyhdistyslain muutos on meidän kohdallamme ollut oikea ratkaisu, kuten myös hallintomme päätökset niin jäsenmaksun kuin palveluiden monipuolisuuden suhteen. Tärkeimmät jäsenedut: puukauppaosaaminen ja metsäsertifiointi Yksi tärkeimmistä jäseneduista on jäsenmaksuun sisältyvä metsätilan PEFC-ryhmäsertifiointi. PEFC on maailman suurin metsäsertifiointijärjestelmä. Suomessa PEFChehtaarimäärä lähestyy 21 miljoonaa. Paikallisia jäsenetuja ovat mm. alennukset metsätyökaluista, tarvikkeista ja varusteista. Tarkka listaus jäseneduista löytyy kotisivuiltamme. Metsänomistajan etua ajatteleva puukauppaosaaminen ja hintaseurantamekanismit ovat tärkeintä antia mitä voimme jäsenistöllemme tarjota. On suorastaan pelottavaa jättää eroava metsänomistaja ilman tällaista tietotaitoa, jota ei ole saatavilla mistään muusta osoitteesta kuin metsänhoitoyhdistyksestä. Yhteismetsä: helppoa metsänomistusta Yhteismetsä Päijät-Häme on ollut kuluneen tilikauden aktiivinen niin metsänhoidossa kuin puukaupoissakin. Osakkaille on taas luvassa lähitulevaisuudessa osuusmaksun jako. Mielellämme otamme vastaan uusia osakkaita maailman helpoimpaan metsänomistusmuotoon. Etukäteen on tihkunut tietoja, joiden mukaan henkilöstömme on taas yltänyt uusiin ennätyksiin ja yhdistys on saavuttanut erinomaisen tuloksen, siitä suuri ja nöyrä kiitos! Jarmo Poutiainen Hallituksen puheenjohtaja KotiMetsä METSÄNHOITOYHDISTYKSEN JÄSENLEHTI Julkaisija: Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme ry Vastaava päätoimittaja: Jari Yli-Talonen p Kannen kuva: Markku Wiik Sivunvalmistus: SSS Oy Painopaikka: Salon Lehtitehdas 2015

3 KotiMetsä 1/ Metsän sertifiointi on puukaupan edellytys Metsänhoitoyhdistyksen jäsenille sertifiointi jäsenetuna Metsänhoitoyhdistyksen jäsenten metsät ovat olleet sertifioituja PEFC-ryhmäsertifioinnin kautta. Tämä ei ole kauheasti näkynyt metsänomistajan arjessa ja sertifikaattiakaan ei ole välttämättä kukaan kysellyt. Jatkossa, kun metsänhoitoyhdistyksen jäsenyys on tavallinen yhdistyksen jäsenyys, saattaa sertifioitujen tilojen määrä laskea. Marjut Makkonen Metsäteollisuus kuitenkin tarvitsee sertifioitua puuta, joten ostajia alkaa kiinnostaa, onko myytävät puut sertifioidusta metsästä. Se hieno paperi, jonka merkitystä on saattanut ihmetellä, onkin muuttunut arvokkaaksi todisteeksi puun myyntitilanteessa. Jatkossa PEFC-ryhmäsertifikaattien haltijana toimii Kestävän Metsätalouden Yhdistys. Sertifikaatti mhy:n jäsenmaksulla Kuulumalla metsänhoitoyhdistykseen metsänomistaja saa sertifioinnin metsiinsä jäsenetuna. Metsänhoitoyhdistyksen kautta metsänomistajan ei tarvitse maksaa erillistä hintaa sertifikaatista, eikä se edellytä esim. metsäsuunnitelmaa. Riittää, että metsänomistaja sitoutuu sertifikaatin kriteereihin. Kaikki merkittävät puunostajat ja metsänhoitoyhdistys ovat sitoutuneet samoihin kriteereihin, joten näiden toiminta metsissä on sertifioinnin kriteerien mukaista joka Sertifioidulle puulle ja sen jalosteille löytyy kysyntää maailmalta. tapauksessa. Suurin osa näistä kriteereistä on lainsäädännön tai muuten normaalin hyvän käytännön noudattamista. Säästöpuut hakkuualoilla on varmaan näkyvin metsäsertifioinnin jälki metsissä. Näitäkin sertifikaattiin sitoutunut hakkaaja jättää joka tapauksessa, vaikka metsänomistaja ei olisikaan mukana sertifioinnissa. Sertifioidut puut etusijalla Metsäpäällikkö Jussi Torpo Versowood Oy:stä kertoo, että heidän käyttämästään puusta yli 70 % tulee olla sertifioiduista metsistä. Toistaiseksi lähes kaikki metsät ovat olleet sertifioituja ja näin ollen myös liki kaikki ostettu puukin on ollut sertifioinnin piirissä. Torpo linjaa sertifioinnin merkitystä. - Jos sertifioitujen metsien osuus laskee, etusijalla ostossa ovat aina sertifioidut puut. Myös puun ylitarjontatilanteessa ostetaan ensisijaisesti sertifioitua puuta. Sahatavaran ja muiden jalosteiden ostajat ovat kiinnostuneita puun alkuperästä. Sertifikaatti on ainoa keino todistaa ostajille, että puu on kestävällä tavalla kasvatettu ja korjattu. - Jos sertifioitua puuta ei olisi, emme millään pystyisi myymään maailmalle yhtä paljon sahatavaraa kuin nyt, toteaa Torpo. Sertifiointi on tärkeä asia niin metsänomistajalle kuin teollisuudelle. Lopuksi Torpo nostaa esille tärkeimmän: sertifiointi säilyttää metsien monimuotoisuuden tulevillekin sukupolville. Timo Hannonen Mhy Päijät-Häme PEFC metsäsertifiointiin pieniä muutoksia Alueellinen PEFC-metsäsertifiointi jatkuu pienin uudelleenjärjestelyin. Vuoden vaihteessa aloitti toimintansa Kestävän Metsätalouden Yhdistys, joka hallinnoi sertifikaatteja kaikkien mukana olevien metsänomistajien ja metsätoimijoiden puolesta. Metsänhoitoyhdistysten jäsenet ovat mukana sertifioinnissa edelleen oman yhdistyksensä jäsenyyden kautta. Uuden yhdistyksen perustaminen tuli ajankohtaiseksi, kun metsänomistajien liittojen toiminta loppui Alueellisten ryhmäsertifikaattien haltijaksi tarvittiin uusi taho ja tehtävän otti hoitaakseen uusi MTK:n, Metsäteollisuus ry:n ja Suomen Sahojen perustama yhdistys. Kestävän Metsätalouden Yhdistyksen toimintaa johtaa sertifiointiasiamies Aija Rahikainen ja yhdistyksen nettiosoite on Kriteereiden poikkeamia korjattu Nykyinen ryhmäsertifiointi toteutetaan 13 maakunnan alueella ja vuosi 2015 edetään vanhaan malliin. Ensi vuosi tuo muutoksia sertifiointiin, kun käyttöön otetaan uudet vaatimukset ja aluejakokin luultavasti muuttuu. Uusi toteutustapa valmistellaan kuluvan vuoden aikana. Viime vuonna tehdyissä tarkastuksissa havaittiin Häme- Uusimaan alueella kolme lievää poikkeamaa: kulotusmäärien vähäisyydessä, vesistöjen osin puutteellisissa suojakaistoissa sekä korjuuvaurioiden kriteerit ylittävässä osuudessa. Kehityssuunta näissä kaikissa kohdissa on kuitenkin ollut positiivinen. Vuoden 2014 aikana toteutettiin sekä metsänhoidollisia kulotuksia että luonnon monimuotoisuuden lisäämiseen pyrkiviä säästöpuuryhmien polttoja tuplamäärä aiempiin vuosiin verrattuna, kiitokset siitä toimeen tarttuneille toimijoille ja mukaan lähteneille metsänomistajille. Vesiensuojeluun liittyvää koulutusta järjestettiin alueella laajasti. Korjuujäljen laatu on parantunut aiemmin ongelmallisilla energiapuukohteilla, kun kokemusta korjuusta ja kohdevalinnasta on kertynyt. Optimaalisia korjuukelejä on kuitenkin harvoin ja korjuujäljen laatua tulee kehittää edelleen, esimerkiksi omavalvontaa lisäämällä ja henkilöstöä kouluttamalla. Avainasemassa ovat myös metsänomistajat, sillä oikeaan aikaan tehdyt metsänhoitotyöt sekä riittävä ennakkoraivaus ennen hakkuita ehkäisevät korjuuvaurioiden syntymistä. Ryhmäsertifiointi on kustannustehokasta PEFC-ryhmäsertifiointi on osoittanut toimivuutensa suomalaisessa pienmetsätaloudessa. Jokaista metsätilaa tai yritystä ei tarkasteta erikseen, vaan metsistä ja toimenpiteistä kerätään yhteenvetotietoa ja tarkastukset kohdistetaan satunnaisotannalla alueelle. Näin sertifiointi on kustannuksiltaan kohtuullinen. Metsänhoitoyhdistyksen jäsenmetsänomistajat ovat mukana sertifioinnissa edelleen yhdistysten entisten päätösten mukaisesti ilman eri maksua. Myös aiemmin ilmoittautuneiden yritysten mukana olo on voimassa. Uusia todistuksia ei metsänomistajille nyt lähetetä. Yrittäjien mukanaolo voidaan tarkastaa nettipohjaisesta rekisteristä. Uudet yrittäjät sekä ne metsänomistajat, jotka eivät ole metsänhoitoyhdistyksen jäseniä, voivat ilmoittautua mukaan sertifiointiin Kestävän Metsätalouden Yhdistykseen. Jukka Hujala Asta Sarkki MTK metsälinja Minna Lautala

4 4 KotiMetsä 1/2015 Puukauppa Päijät-Hämeessä Puukauppavuosi 2014 Päijät- Hämeen alueella muodostui kaikkien aikojen neljänneksi vilkkaimmaksi. Tilastojen mukaan kokonaiskauppa nousi jopa kahden miljoonan kuutiometrin tasolle Päijät-Hämeessä. Vuoden 2015 alku on selvästi edellistä ennätyksellistä alkuvuotta hiljaisempi. Keskihintataso oli lähes koko vuoden 2014 vakaa. Loppuvuoden aikana tapahtui kuitenkin lievää keskihintojen laskua. Vuosi 2015 on alkanut vakaalla loppusyksyn hintatasolla. Puunkorjuupalvelu kohdistettiin edelleen nuorten metsien hoitoon ja ensiharvennusrästien purkamiseen. Puulla oli lähes koko vuoden erittäin hyvä kysyntä, joka hiipui hieman vasta vuoden viimeisimpinä kuukausina. Vuosi 2015 on alkanut hieman odottavissa tunnelmissa. Mhy:n kautta kulkevien puukaupan toimeksiantojen osuus tehdyistä leimikoista kasvoi kaikkien aikojen ennätykseen lähestyen jo 75 prosentin rajapyykkiä. Energiapuukauppaa jouduttiin hieman jarruttelemaan kysynnän puutteessa. Silti vuoden aikana tienvarteen toimitetun energiapuun kokonaismäärä nousi uuteen ennätykseen ollen kiintokuutiota. Mhy:llä on kilpailuttamisen perusteella energiapuun välittämisestä sopimukset Elenia Lämmölle, Jyväskylän Energialle, StoraEnsolle ja Lahti Energian laitokselle. Yhdistys toimii energiapuun välittäjänä valtakirjalla metsänomistajiensa lukuun. Puukaupan toimeksiannot Vuonna 2014 puukaupantoimeksiantojen osuus yhdistyksen tekemistä puunmyyntisuunnitelmista oli yli 73 prosenttia. Vuosien kuluessa on tehty runsaasti hintavertailuja ja valtakirjakauppojen toteutuneet keskihinnat ovat välillä olleet jopa hämmentävän paljon korkeampia kuin ilman kilpailutusta puunsa myyvien metsänomistajien saamat tarjoukset. Yksittäisissäkin kaupoissa kyseessä on jopa tuhansien eurojen erot. Metsänomistajan on mahdollisuus saada mhy:n korjuupalvelun laskema kiinteähintainen tarjous kohteista, joista on usein ylitarjontaa: talvi- ja harvennusleimikot. Metsänhoitoyhdistyksen veloittama kokonaiskustannus leimikon teosta, kilpailutuksesta, hintavertailusta ja valvonnasta on vain muutamia kymmeniä senttejä kuutiolta. Siksi metsänomistajat tukeutuvat yhä enemmän mhy:n puukaupalliseen osaamiseen ja erityisen suuri rooli kilpailutuksen lisäksi on katkonta-aineiston hyödyntämisellä parhaan tarjouksen etsimisessä. Tarjousten ja puutavaralajien laatujen erilaisuus ja esim. runkohintatarjousten vertailu perinteisiin tarjouksiin verratessa ovat nostaneet voimakkaasti valtakirjakaupan suosiota. Sähköinen puukauppa 3,000,000m³ 2,500,000m³ 2,000,000m³ 1,500,000m³ 1,000,000m³ 500,000m³ 0m³ Kilpailuttaminen toteutetaan nyt sähköisesti eli puumarkkinat.fi- portaalin kautta. Tämä on tuonut mhy:n puukauppapalveluiden käyttäjiksi myös aikaisemmin aktiivisesti itse metsäkaupat hoitaneet metsänomistajat. Puukaupan kilpailuttaminen käy kätevästi ja edullisesti puumarkkinat.fi kautta myös itse puukaupan loppuun hoitavan metsänomistajan leimikoiden osalta. Sähköinen puukauppa alkoi Päijät-Hämeessä jo tammikuun lopussa Nyt sähköinen puukauppa on levinnyt lähes koko maahan. Puukaupallisen edunvalvontamme perusteeman mukaisesti valtakirjakaupan avulla metsänomistajat varmistavat, että leimikot kilpailutetaan kaikkien puunostajien kesken sekä vertaillaan aina leimikkokohtaisesti myös runkohinnan, tukinkatkonnan sekä erikoispuiden vaikutukset lopullisen kokonaishinnan eroihin. Puukauppavuosi 2015 on lähtenyt liikkeelle varovaisen optimistisin tuntein. Mhy:n valtakirjalla myydyt puumäärät ja laaditut puunmyyntisuunnitelmat Häme-Uusimaa: Kaikki hakkuutavat Puunmyyntimäärät 2015 Puunmyyntisuunnitelmat 2015 Puunmyyntimäärät 2014 Puunmyyntisuunnitelmat 2014 Puunmyyntimäärät 2013 Puunmyyntisuunnitelmat 2013 Puunmyyntimäärät 2012 Puunmyyntisuunnitelmat 2012 Puunmyyntimäärät 2011 Puunmyyntisuunnitelmat 2011 Jari Yli-Talonen Toiminnanjohtaja Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu MTK.fi Tiedonlähde: Metsänhoitoyhdistykset Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen alueen hintatilastot Valtakirjakaupat, ensiharvennusten keskikantohinnat /m³ tammi-helmi Tukkipuu Mänty 43,8 43,8 43,5 45,4 Kuusi 47,9 43,8 42,4 45,4 Koivu 35,1 33,8 34,6 34,0 Kuitupuu Mänty 12,8 13,5 12,2 11,5 Kuusi 14,3 13,6 12,4 11,6 Koivu 12,7 12,7 13,2 14,2 Valtakirjakaupat, harvennusten keskikantohinnat /m³ Ostamme tukkivaltaisia leimikoita Etelä-Suomesta. Ota yhteyttä puh Tukkipuu Mänty 49,9 51,5 50,5 47,6 Kuusi 49,9 50,9 49,4 48,7 Koivu 38,5 38,8 37,9 37,0 Kuitupuu Mänty 15,2 15,4 15,1 13,6 Kuusi 16,6 16,5 15,8 15,1 Koivu 14,6 15,3 15,6 15,2 Valtakirjakaupat, päätehakkuiden keskikantohinnat /m³ Tukkipuu Mänty 56,9 58,6 58,2 56,0 Kuusi 56,6 58,7 58,1 56,8 Koivu 44,6 44,1 43,6 44,9 Mänty kokorunko 52,5 52,9 53,1 Kuusi kokorunko 53,4 54,2 52,3 Kuitupuu Mänty 17,9 17,8 17,8 16,7 Kuusi 20,3 20,5 19,7 19,2 Koivu 17,3 17,7 17,4 16,8 Valtakirjakaupat, erikoispuiden keskikantohinnat /m³ Tavaralaji Mäntypylväs 65,3 65,8 66,7 Mäntytyvitukki 67,0 69,2 68,8 Mäntyparru 17,7 23,7 Mäntypikkutukki 21,5 22,1 23,0 Kuusipikkutukki 24,8 24,0 24,2 Koivusahatukki 55,6 44,6 Koivutyvitukki 81,7 78,4 63,8 Koivuerikoistukki 107,4 80,5 74,0 Haapatukki 16,0 20,5 23,3 Leppäkuitu 8,9 9,9 Haapakuitu 8,1 9,8 11,6 Karsittu ranka 6,5 11,1 11,5 Karsimaton ranka 2,0 2,1 1,1 Latvusmassa 5,0 5,2 3,6

5 KotiMetsä 1/ Vuoden 2015 puukauppa yskien käyntiin Kuitupuuta käyttävän teollisuuden kannattavuus erinomainen Iloiset uutiset puun käyttöä lisäävistä investoinneista saivat jatkoa helmikuun alussa. Finnpulp Oy suunnittelee havusellutehtaan rakentamista Kuopioon ja Stora Enso ilmoitti osavuosikatsauksen yhteydessä investoivansa Varkauteen puutuotetehtaaseen, joka lisää havutukin käyttöä noin neljännesmiljoona kuutiometriä vuodessa. Julkinen keskustelu investointien ympärillä on kääntynyt hämmästyttävästi puuvarojen riittävyyteen ja metsäluonnon monimuotoisuuteen sen sijaan, että rakentavasti mietittäisiin miten kaikki investoinnit saataisiin järkevästi toteutettua. Metsäteollisuus teki hyvää tulosta Kokonaisuudessaan metsäteollisuus teki viime vuonna hyvän tuloksen, vaikka ottaisi huomioon myös heikosti kannattavat paino- ja kirjoituspaperit. Tulosten hyvyys korostuu entisestään, kun niitä peilaa äärimmäisen vaikeana jatkuvaan taloustilanteeseen. Kuitupuuta käyttävässä teollisuudessa kannattavuus liiketulosprosentilla tai sijoitetun pääoman tuotolla mitattuna oli erinomainen. Tukkia käyttävässä teollisuudessa paras tulos tehtiin vanerilla. Sahatavaran markkinatilanne on heikentynyt ja hintakehitys kääntynyt laskuun hiipuvan kysynnän ja korkeana pysyvän tarjonnan tuloksena. Suomessakin sahatavaran tuotanto kasvoi viime vuonna viisi prosenttia, mutta sahatavaran varastot olivat joulukuussa 45 prosenttia korkeammat kuin vuotta aiemmin. Puukaupan vaikea alkuvuosi Puukaupan alkuvuosi on ollut, ehkä hieman odotetustikin, hankala. Kuitupuuta on runsaasti sekä pysty- että kaadetun puun varastoissa. Tukkiakin on ostettu ja hakattu varastoihin lähikuukausien tarvetta vastaavasti. Talvileimikoiden menekki on erityisen vaikeaa. Niitä jäi jo edelliseltä talvelta korjaamatta, eikä tämän talven kelit kokonaisuudessaan ole tilannetta juurikaan helpottanut. Helmikuun puoliväliin mennessä puuta oli yksityismetsistä ostettu kolmannes viime vuotta vähemmän. Heikentyvällä eurolla vienti nousuun Tukkia on ostettu ja hakattu lähikuukausien tarvetta vastaava määrä. Puun kysynnässä painopiste on jo siirtymässä kovan maan leimikoihin. Ratkaiseva tekijä puukaupan käynnistymiselle on myöskin sahatavaramarkkinoiden kehitys lähikuukausina. Heikentyvä euro jonkin verran parantaa hintakilpailukykyä vientimarkkinoilla, mutta kestää muutamia kuukausia ennen kuin valmiin sahatavaran varastot normalisoituvat heijastuen sitä kautta vilkastuttavasti myös puun kysyntään. Koko vuoden puukauppa arvoitus Puun kysyntä on tällä hetkellä kokonaisuutena heikko, mutta tilanne vaihtelee alueellisesti kuitenkin jonkin Reijo Ikonen verran. Parhaiten kysyntää näyttäisi olevan koivutukilla. Hintakehitys on ollut hienoisesti laskeva viime kuukausina, eikä suuria muutoksia ole kysyntänäkymien perusteella odotettavissa. Koko vuoden osalta kohtalaista puukauppanäkymää tukee vilkkaasti käyvät hakkuut sekä myös puun tuonnin supistuminen. Erno Järvinen Tutkimuspäällikkö, MTK Jäsenille alueelliset puun hinnat MTK:n jäsenverkko Repusta Metsänhoitoyhdistykset tarjoavat jäsenpalvelunaan puunhintatietoja netissä. Jäsenverkko Reppuun pääset kirjautumaan osoitteessa www. mtk. fi/reppu. Repusta löydät puunhintatietojen lisäksi myös paljon muuta hyödyllistä vain jäsenille tarkoitettua tietoa ja mm. sopimuspohjia. Suoran linkin Puun hintatietoihin löydät myös mtk.fi palvelun etusivulta kohdasta Etsitkö näitä. Voit kirjautua MTK:n jäsenverkko Reppuun metsänhoitoyhdistyksen jäsennumerolla ja henkilökohtaisella salasanallasi. Jäsennumeron löydät postitse saamastasi metsänhoitoyhdistyksen jäsenkortista. Oletussalasana on jäsennumeron 6 viimeistä merkkiä. Kirjautuessasi ensimmäisen kerran palveluun voit muuttaa salasanan haluamaksesi. Hinta- ja määrätiedot perustuvat metsänhoitoyhdistysten toteutuneisiin valtakirjakauppoihin. Nämä vuositasolla noin valtakirjakauppaa muodostavat tietopohjan edistykselliselle ja poikkeuksellisen kattavalle markkinaseurantapalvelulle. Käytettävissäsi on neljä erilaista taulukko- tai kuvamuotoista raporttia. Pystyt tarkastelemaan toteutuneita keskihintoja alueellisesti. Voit myös vertailla puutavaralajien keskihintoja hakkuutavan mukaan, sekä tarkastella kantohintoja ja hankintahintoja. Tarkimmat puun hintatiedot ja ajankohtaisen puumarkkinatilanteen saat kuitenkin edelleen selville kysymällä omasta metsänhoitoyhdistyksestäsi. Anssi Kainulainen, MTK /m³ Puutavaralajien keskihinnat Mhy:n valtakirjakaupoista: Kantohinnat Päijät-Häme: Ensiharvennus 05/ / / / / / / / /2015 Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntypylväs Kuusisorvitukki Koivutyvitukki Mäntytyvitukki Kuusiparru Koivukuitu Mäntyparru Kuusipikkutukki Karsittu ranka Mäntypikkutukki Kuusikuitu Karsimaton ranka Mäntykuitu Oksat ja latvukset Kannot MTK.fi Tiedonlähde: Metsänhoitoyhdistykset Tältä näyttää Repun puunhintatieto, esimerkkinä Päijät-Hämeessä toteutunut ensiharvennuskuidun hintakehitys. Teollisuus pelkää että puuta ei riitä kaikille? Olen jo 15 vuotta saarnannut, että puuta todellakin riittää ja siitä on jatkuva ylitarjonta ainakin talvikohteiden osalta. Päijät-Häme on tästä puun riittävyydestä ja saatavuudesta oiva esimerkki. Jos onnistuu meidän alueella tällaiset hakkuumäärät, niin onnistuu muuallakin! Entinen panttaaja maakunta on hakannut vuosittain 15 vuoden ajan alueeltaan keskimäärin reilun kasvun verran ainespuuta. Seurantaluvuista puuttuu energiapuu, jota on hakattu lisäksi muutama satatuhatta kiintomottia vuodessa. Jos muualla maassa hakattaisiin puuta Päijät-Hämeen verran, niin tämä olisi yli 110 milj. mottia vuosittain. Melkoisesti tarvittaisiin siis puulle lisäkäyttöä... Jari Yli-Talonen Nyt on puukaupan aika! Puukaupan suunnittelu lähtee sinun ja metsäsi tarpeista. Koskitukki on alueen monipuolisin tukkipuun ostaja ja luotettava puukauppakumppani. Ota yhteyttä, tehdään hyvät puukaupat! Omistautunut puulle Koskitukki Oy, Koskisen puunhankinta Mäntsäläntie 64, Järvelä puh

6 6 KotiMetsä 1/2015 Osarungosta parruun - Koskitukki katkoo tukin tarkasti talteen Aurinko kimaltaa helmikuisella hangella Sysmässä. Viime kesänä hakatun Pyyhtiän Samulin päätehakkuuleimikon varastoalueella on jäljellä enää risukasat odottamassa haketusta. Kesällä varastoalue täyttyi monenlaisista puutavaralajeista: osarungot, tavalliset havutukit, sahakoivut, koivun erikoistyvet, vanerit, parrut ja kuidut oli ajettu omiin kasoihinsa odottamaan jatkokuljetusta. Metsävarastosta tukit ja osarungot jatkoivat matkaa kohti Järvelää Koskisen sahalle, parrut Kissakoskelle, erikoiskoivutyvet ja sahakoivut Vilkon sahalle Hirvensalmelle sekä kuitupuut paperi- ja sellutehtaille. Osarungoilla tukki sentilleen talteen Pyyhtiän leimikosta tehtiin tavallisen havutukin rinnalla osarunkoja. Osarunkomenetelmässä rungot katkotaan metrin pituisiksi osarungoiksi. Metsässä rungoista katkotaan vain kuituosuus pois ja ne ajetaan katkottavaksi runkoasemalle Järvelään. Osarunkomenetelmä hyödyttää metsänomistajaa: tukki otetaan mitta- ja laatuvaatimusten mukaan tarkasti talteen, jolloin myös myyjälle maksetaan paras mahdollinen korvaus. Osarungoissa saa olla laatuvaatimukset täyttämättömiä pätkiä, kunhan vian molemmin puolin löytyy riittävästi sahattavaa osuutta. Metsänomistajan kannalta katkonta on ihanteellinen ja myyjän riski katkonnan yhteydessä löytyviin vikoihin pienenee. Myös tavallisten tukkien katkonnassa käytettävät tukkien määrämitat ja hakkuukoneen ennuste saattavat pienentää tukkiosuuden hyödyntämistä. Osarunkokorjuussa tätä ongelmaa ei ole, sillä tukki otetaan talteen tyvestä latvaan sentilleen siitä, mistä tukkiosuus loppuu. Sahalla osarunkomenetelmä mahdollistaa nopean ja joustavan asiakaskohtaisen sahatavarantoimituksen. Tom Rossaus valaisin. Koskisen koivutuoteteollisuuden korkealuokkaiset tuotteet soveltuvat moniin vaativiin loppukäyttökohteisiin. Osarunkomenetelmä soveltuu havupuuvaltaisiin päätehakkuuleimikoihin. Kun rungot katkotaan vasta tehtaalla toivottuihin mittoihin, on mahdollista vastata nopeasti asiakkaan tarpeisiin: tuotteet eivät jää odottelemaan ostajia, vaan tavara on käytännössä myyty jo osarunkojen katkontaa aloitettaessa. Koivusta erikoistuotteita Koskitukki hankkii vanerikoivun ohella koivun erikoistyviä ja sahakoivuja, jotka toimitetaan Koskisen koivutuotetehtaalle Hirvensalmelle. Hirvensalmella erikoistyvistä ja sahakoivuista tuotetaan korkealuokkaista koivusahatavaraa, koivuviiluja ja aihioita sekä koivuliimalevyjä. Vilkon sahakoivun ja erikoistyven katkonnassa on käytössä myös lyhyempiä mittoja, jolloin rungon tukkiosuus saadaan tarkasti talteen. Parhaat koivutyvet katkottiin myös Pyyhtiän leimikosta erikoiskoivuksi. Tyvien osuus koivutukista työmaalla oli 12 %, mutta tämä vaihtelee hyvin paljon eri leimikoiden välillä. Erikoiskoivuja tehdään ainoastaan koivun tyveltä, eikä siinä sallita oksia tai vikoja. Erikoistyvistä metsänomistaja saa vanerikoivua paremman hinnan. Kissaparrulla kuitu vähemmäksi Pieniläpimittainen parru kuljetetaan Kissakosken sahalle (ns. Kissaparru), joka on erikoistunut sahaamaan pieniläpimittaista puutavaraa erityisesti puusepänteollisuuden tarpeisiin. Latvaläpimitaltaan 10 senttimetriin katkottava Kissakosken parru vähentää kuidun määrää. Parrun katkonnan edut tulevat esiin etenkin harvennushakkuilla: kuidun määrästä voi leikkautua pois kolmannes tai jopa puolet. Kaikkiaan Samuli Pyyhtiän leimikosta tehtiin kuuttatoista eri puutavaralajia. Isäntä on tyytyväinen Koskitukin katkontaan: Koskitukin käyttämä osarunkomenetelmä ja tarkka tukin katkonta vaikuttivat puukaupan syntymiseen, mutta toki myös pitkäaikaisella yhteistyöllä oli oma merkityksensä. Kauppa tuli tehtyä Pyyhtiän mukaan hyvään aikaan. Tilalla oli tuulituhoja ja vain niiden parsiminen olisi tehnyt metsästä reikäisen. Puuston iänkin puolesta uudistaminen oli hyvä ratkaisu, Pyyhtiä toteaa. Henni Vahto-Häkkinen Korjuu- ja kuljetusesimies Koskitukki Oy Hyvistä siemenistä kasvaa tuottava metsä TAPIO SILVA Oy puh

7 KotiMetsä 1/ Family Timber Finland mukaan puukauppaan Family Timber Finland Oy (FTF) on perustettu vuonna Yhtiö on keskittynyt viime vuosina pääasiassa metsäkiinteistöjen välitykseen markkinointinimellä Etelä-Suomen Metsätilat LKV. Lisäksi yhtiö on tehnyt jonkin verran vientikauppaa. Metsänomistajien liitto Etelä- Suomen osakkeiden siirryttyä metsänhoitoyhdistyksille, on Metsänomistajajärjestön uudistuksessa siirryttiin tämän vuoden alussa kolmiportaisesta kaksiportaiseen organisaatioon. Alueelliset metsänomistajien liitot purettiin ja liittojen metsäasiantuntijat siirtyivät MTK:n palvelukseen. Metsänomistajien liitto Etelä- Suomi ja sitä edeltäneet Itä-Hämeen ja Uudenmaan-Hämeen metsänhoitoyhdistysten liitot ehtivät toimia 73 vuotta. Vaikka liiton tehtävänä ei ollut varallisuuden kerääminen, kertyi sitä toiminnan aikana eri muodoissaan noin euron verran. Tämä omaisuus, vähennettynä lopettamisesta aiheutuvilla kuluilla, jaetaan jäseninä olleille metsänhoitoyhdistyksille puretun liiton tavoitteiden mukaisesti käytettäväksi metsänomistajien etujen ajamiseen ja toiminnan kehittämiseen. Toimitilat myynnissä myös Family Timberin toimintaa linjattu uudelleen. FTF tulee mukaan vientikaupan lisäksi myös kotimaan puukauppaan välittämään omistajayhdistyksien korjuupalvelupuuta. Tavoitteena on kehittää ja kasvattaa metsänhoitoyhdistysten puunkorjuupalvelua ja tuoda samalla metsänhoitoyhdistysten jäsenille lisää vaihtoehtoja puukauppaan. Puukauppatoimintaa on palkattu käynnistämään metsätalousinsinööri Tapio Viinikka, joka on aloittanut toimitusjohtajan Liiton omistamat toimitilat Lahdessa ja Nurmijärvellä ovat olleet välittäjällä myynnissä viime syksystä saakka. Varteenotettavia ostajia ei ole vielä löytynyt. Nurmijärven toimisto on vuokrattu, Lahden toimisto on vielä omassa käytössä. Hintapyynnöt Lahden keskustassa sijaitsevasta 127 m² toimitilasta on euroa ja Nurmijärven 82 m² toimistosta euroa. Metsänhoitoyhdistyksistä Family Timber Finlandin osakkaita Metsänomistajien liitto omisti 2/3 Family Timber Finland Oy:n (FTF) osakkeista. Ne on lahjoitettu alueen metsänhoitoyhdistyksille jäsenmaksujen suhteessa. Näin metsänhoitoyhdistyksistä tuli FTF:n osakkaita. Vuoden alussa FTF:n uutena toimitusjohtajana aloitti metsätalousinsinööri Tapio Viinikka. Yhtiön toiminta tukee metsänhoitoyhdistysten toimintaa ja sen kehittämistä. Rahavarallisuus käytetään edunvalvontaan Toimitilojen myynnin ja lopettamistoimien jälkeinen varallisuus siirretään metsänhoitoyhdistysten nimiin MTK:hon asiakasvaratilille. tehtävässä Hän siirtyi tehtävään Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaasta metsäpäällikön tehtävästä. Aiemmin hän on toiminut toiminnanjohtajana pitkään Keski-Suomessa, viimeksi Mhy Metsossa. Family Timber Finlandilla on kaksi toimipistettä. Kiinteistövälitystä hoitavan Leena Tetrin löytää Hollolan Salpakankaalta Mhy Päijät-Hämeen kanssa samalta käytävältä ja Tapio Viinikan työpiste on Hämeenlinnassa Mhy Kanta-Hämeen naapurina. Metsänomistajien liiton varallisuus metsänomistajien hyväksi Varat käytetään pääosin MTK:lle maksettaviin jäsenmaksuihin 2-3 vuoden aikana. Näillä jäsenmaksuilla taas rahoitetaan alueella olevien metsäasiantuntijoiden edunvalvontatyötä mm. maankäyttöön liittyvissä asioissa. Selvitysmiehet huolehtivat toiminnan lopettamisesta Liitto purkautui virallisesta Toiminnan alasajo tapahtuu kuitenkin tämän vuoden aikana. Siitä vastaavat kolme purkavassa kokouksessa valittua selvitysmiestä. Varsinaiset lopettamiseen liittyvät työt, mm. arkistojen läpikäyminen ja säilytettävien asiakirjojen pakkaus säilytettäväksi, ovat loppuvaiheessa. Merkittävin keskeneräinen asia on toimitilojen myynti. Varallisuuden jakoa ei voida tehdä ennen kuin sen tarkka määrä on selvillä. Viimeisenä toimena selvitysmiehet tekevät ilmoituksen yhdistysrekisteriin liiton toiminnan loppumisesta. Esko Laitinen Yksi kolmesta selvitysmiehestä Tapio Viinikka Leena Tetri Markku Wiik Jarmo Poutiainen metsävaltuuskuntaan Ota suunnaksi Metsänomistajat! Ota suunnaksi Metsänomistajat! KUVA: PAULA LEhtoMäKi MTK:n uusimuotoinen metsävaltuuskunta kokoontui ensimmäiseen kokoukseensa Tampereella tammikuun lopussa. Metsävaltuuskunta valitsi entisen puheenjohtajiston jatkamaan toimessaan Mikko Tiirolan johdolla. Kokous valitsi metsänomistajien edustajiksi MTK:n valtuuskuntaan 20 edustajaa ja heille varahenkilöt. Eteläistä Suomea edustuvat Annukka Kimmo Lappeenrannasta ja Jarmo Poutiainen Nastolasta. Jarmo Poutiainen on myös mhy Päijät-Hämeen hallituksen puheenjohtaja, joten hänen kauttaan paikallisetkin viestit välittyvät eteenpäin. Teetä toiveidesi mukaan räätälöity metsäsuunnitelma. Tilakohtainen metsäsuunnitelma antaa perustan metsiesi hoidolle ja ohjaa metsän kehitystä haluttuun suuntaan. Metsänomistajat PÄIJÄT-HÄME Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Väihkyläntie Sysmä p paijathame@mhy.fi Minna Kauppi

8 8 KotiMetsä 1/2015 Jäsenmaksun saa vähentää metsäverotuksessa Metsänhoitoyhdistyksen jäsenmaksun määräytyminen saattaa mietityttää. Alla on pyritty selventämään, miten jäsenmaksua kerätään ja miten erilaiset omistusmuodot ovat jäsenmaksuvelvollisia. Mhy Päijät-Hämeen jäsenmaksu 119 euroa vuonna 2015 Jäsenmaksu on saman suuruinen kaiken kokoisille tiloille. Jäsenmaksulla hoidetaan esimerkiksi yksityisen metsänomistajan edunvalvontaa Suomessa ja EU:ssa sekä metsien sertifiointi, joka on käytännössä edellytys nykypäivänä tehtävälle puukaupalle. Jäsenmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa Todennäköisesti kuulut erilaisin seuroihin tai järjestöihin, joista maksat jäsenmaksua. Monenko muun jäsenmaksun voit vähentää verotuksessa? Mhy Päijät-Hämeen jäsenmaksun nettosumma verovähennyksen jälkeen on vain 83 euroa. Ensimmäisen kerran jäsenmaksu kannetaan maaliskuussa Taustalla lakimuutos alkaen Vanha lakisääteinen ja verottajan keräämä metsänhoitomaksu kerättiin kaikilta yli 4 hehtaarin tiloilta. Maksutuotto käytettiin kokonaisuudessaan Minna Lautala Minna Lautala metsänhoitoyhdistysten antamaan yleiseen metsänhoidolliseen neuvontaan. Uusi metsänhoitoyhdistyslaki tuli voimaan Siinä metsänhoitomaksu vaihtuu metsänhoitoyhdistysten keräämään jäsenmaksuun. Metsänhoitoyhdistyksillä ei enää ole entisenlaisia velvoitteita huolehtia neuvonnasta, mutta toisaalta liiketoimintaan ei enää aseteta rajoituksia. Mhy Päijät-Hämeen nykyisten jäsenten ei tarvitse tehdä mitään lakimuutoksen vuoksi. Kaikkien olemassa olevien jäsenten jäsenyys jatkuu automaattisesti. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme on toimialueellaan suurin yksityismetsätalouden toimija ja sen palvelutarjonta vahvistuu edelleen. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen 10 kunnan toiminta-alueella on tällä hetkellä jäsenenä noin yksityistä metsänomistajaa. Yhteismetsät, kuolinpesät, yhtymät Yhtymä on varsinainen jäsen ja yhtymän asioidenhoitaja saa käyttöönsä jäsenedut, kuten puukauppaan ja metsäpalveluihin liittyvät edut. Jos yhtymän muut osakkaat haluavat käyttöönsä henkilökohtaisia etuja, kuten alennuksen vakuutuksista tai alennuksia paikallisilta yhteistyökumppaneiltamme, on henkilöjäsenen hakeuduttava erikseen jäseneksi. Hänen jäsenmaksunsa on 50 euroa vuodessa (kannatusjäsen). Kaikkiin yllä mainittuihin omistusmuotoihin pätevät samat säännökset. Omistus yhdessä puolison kanssa Jäsenkortti ja siihen liittyvät edut tulevat toiselle puolisolle. Mikäli molemmat haluavat käyttönsä henkilökohtaisia etuja, on toisen puolison liittyvä erikseen jäseneksi. Hänen jäsenmaksunsa on 50 euroa vuodessa (kannatusjäsen). Useita omistusosuuksia Jäsenmaksu lähetetään vanhan metsänhoitomaksun tapaan kullekin verotusyksikölle erikseen. Jos henkilö omistaa metsää esimerkiksi yksin, yhdessä puolisonsa kanssa ja on osakkaana kuolinpesässä, lähetetään jäsenmaksu kullekin yksikölle erikseen. Mikäli henkilöllä on useita edellä mainittuja omistuksia, voi hän saada alennusta päällekkäisistä maksuista tekemällä siitä hakemuksen mhy:lle. Metsää useamman mhy:n alueella Metsänomistaja voi valita mihin metsänhoitoyhdistyksiin haluaa olla jäsenenä. Mikäli hän haluaa Mhy Päijät-Hämeen jäsenedut käyttöönsä, on hänen oltava Mhy Päijät-Hämeen jäsen. Mhy Päijät-Häme tarjoaa jäsenhintaisia palveluja omalla toimialueellaan ja naapurikunnissa. Jari Yli-Talonen Toiminnanjohtaja Tervetuloa metsänhoitoyhdistykset Metsänhoitoyhdistysten rooli on herättänyt uuden mhy-lain myötä paljon keskustelua. On mm. esitetty väitteitä, että Suomessa harjoitettu metsäpolitiikka olisi metsänhoitoyhdistysten, siis metsänomistajien omien yhdistysten syytä. Metsänhoitoyhdistykset ovat metsänomistajien itsensä perustamia yhdistyksiä. Ne olivat 1990-luvun puoliväliin saakka selkeästi osa valtion virallista metsähallintoa, kun valtiovalta valvoi ja ohjasi metsänhoitoyhdistystoimintaa metsäkeskusten välityksellä. Sen jälkeen metsänhoitoyhdistyksiä on määrätietoisesti kehitetty metsäomistajien omaksi palvelu- ja edunvalvontaorganisaatioksi. Nyt metsäomistajat itse hallinnoivat ja rahoittavat omien yhdistystensä toiminnan. Niiden palvelu- ja edunvalvontatoiminta on juuri sillä tasolla kuin metsäomistajat ovat itse linjanneet. Fanaattisuus on pahasta niin metsänhoidossa kuin kaikessa muussakin. Viimeisen neljän vuoden aikana kaikki metsätaloutta koskeva lainsäädäntö on uudistettu. Johtavana ajatuksena tässä uudistamistyössä oli metsäomistajien suurempi valinnanvapaus: metsäomistajan tulee voida käsitellä omia metsiään haluamallaan tavalla. Metsäomistajaorganisaatiolla oli tässä uudistustyössä vahva rooli ja väitän, että lopputulos olisi ollut metsäomistajien kannalta huomattavasti huonompi ilman MTK:n ja metsänhoitoyhdistysten vahvaa panosta. Myös metsänhoitoyhdistyslainsäädäntö uudistettiin. Suurin muutos on, että yhdistykset siirtyvät entisestään metsäomistajien omiksi yhdistyksiksi ja loppukin napanuora valtiovaltaan katkaistaan. Metsäomistajat ovat jäseninä yhdistyksissä, maksavat niille jäsenmaksua ja päättävät yhdistysten toiminnasta. Niin metsänomistajien kuin kansatalouden kannalta yhdistyen toiminta puumarkkinoilla on ollut ja on edelleen korvaamatonta. Huolimatta haasteellisesta metsäomistusrakenteesta meillä on yksi maailman parhaiten toimivista puumarkkinoista. Esimerkiksi EUalueen puumarkkinoiden kehittämistä koskevissa analyyseissä yksi merkittävä syy puumarkkinoiden toimimattomuuteen on metsäomistajien yhteistyön ja omien yhdistysten puute. Metsänomistajien näkökulmasta: tervemenoa neuvostoliittolainen reaalisosialismi ja tervetuloa metsänhoitoyhdistystoiminta! Juha Hakkarainen Metsäjohtaja, MTK

9 Panostamme entistä enemmän jäsenpalveluihin ja etuihin. Ensimmäiset edut saat käyttöösi alla Tämän jälkeen metsänhoitoyhdistyksen jäsenmaksun kerää yhdistys itse. olevalla jäsenkortilla, ole hyvä! KotiMetsä 1/ Toiminnanjohtajan allekirjoitus Sinun ei siis tarvitse tehdä mitään. Verohallinto kantaa metsänhoitomaksun vielä tänä syksynä. Panostamme entistä enemmän jäsenpalveluihin ja etuihin. Ensimmäiset edut saat käyttöösi alla olevalla jäsenkortilla, ole hyvä! Metsänhoitoyhdistyksen jäsenenä saat: Toiminnanjohtajan allekirjoitus Jäsenenä saat paljon metsäisiä etuja Yhdistyksen jäsenedut: Maksuton PEFC-sertifiointi Alennusta palveluista Mhy Päijät-Hämeen jäsenedut, varsinainen jäsen Jäsenkortti 2014 Jäsenten edunvalvonta kannolta Brysseliin tilakohtainen edunvalvonta ja auttaminen esim. maankäyttöä koskevissa kysymyksissä Jäsenten metsät maksutta mukana PEFC-metsäsertifioinnissa Jäsenkortti 2014 erikseen sertifiointiin liittyjien maksu 120 / 5 vuotta Maksuton puunmyyntisuunnitelma valtakirjakaupan yhteydessä ja puukaupan ylivertainen tuntemus puukaupassa markkinatiedon, erikoispuiden ja katkontatiedon hyödyntäminen tuo etua - 10 % alennus kaikista asiantuntijapalveluista sekä materiaaleista (mm. taimet, lannoitteet jne.) +2,50 /m³ välityspalvelun (korjuupalvelun) aines- ja energiapuulle Maksuton neuvonta / metsätilakäynti uusille metsänomistajille Maksuton mobiilimetsäsuunnitelma (Metsäselain) Maksuttomat tai jäsenhintaiset koulutukset, kilpailut ja tapahtumat (mm. verokoulutukset, Metsänomistajat-iltamat) Maksuton Kotimetsä-jäsenlehti sekä Maaseudun Tulevaisuuden Metsänomistaja-numerot Maksuton metsäomaisuuden hoitosopimus metsä- bonuseduinja kotivakuutuksesta. Kaikki asiantuntijat ja palvelut ensisijaisesti jäsenten käytössä Paikalliset, alueelliset ja valtakunnalliset alennukset jäsenkortilla (mm. MTK:n jäsenedut) Metsänhoitoyhdistyksen Maksuttomat koulutustilaisuudet jäsenenä saat: Maksuton neuvonta Jäsenlehti 2 krt vuodessa Yhdistyksen jäsenedut: Maksuton PEFC-sertifiointi Alennusta palveluista Maksuttomat koulutustilaisuudet Yhteistyökumppaneiden edut PEFC/ Metsäobligaation merkintäpalkkios- Paikalliset: Pienkonehuolto Siekkinen, Heinola (Tekeväntie ta. 6): -15 % normaalihintaisista metsurin turvavarusteista Moottorihuolto Pykälä, Lahti (Karjalankatu 11): - 10 % metsurin tarvikkeista ja varusteista Lahden Siemen ja Kone, Lahti (Kauppakatu Savotan 27): - 10 % STIHL-tuoteluettelon Puoti: pokara tarvikkeista 34,90 ja turvavarusteista, Rauta-Juurikkala, Heinola (Villenkatu 42): - 10 % Husqvarnan metsävarusteista ja -tarvikkeista Vääksyn konepiste, Vääksy (Lahdentie tehoheinäin 5): -10 % suositushinnasta 65,90 metsurin varusteissa ja raivaveitsi Sysmän ja Helmi Säästöpankin edut Puukauppatili: säästötalletustili puukaupasta tuleville varoille, korko 2 % ensimmäiset 3 kk Alv-tili: määräaikaisena 3-12 kk, korko kiinteä 1 % 500 lahjataimea (mänty/kuusi): metsänuudistamiseen, kun talletat puukaupasta saatavat varat (vähintään euroa) Helmi Säästöpankkiin Hankinnat: metsätilan hankinnan tai puukaupan rahoitus räätälöidyin erityisehdoin Jäsenkortti 2014 Jäsenkortti 2015 Kunkin yrityksen tarjoaman edun saat näyttämällä jäsenkorttia Mhy Päijät-Hämeen jäsenmaksu 119 /metsänomistaja, kannatusjäsenmaksu 50 /jäsen ja eronneen jäsenen liittymismaksu 100 (uudelta jäseneltä ei peritä liittymismaksua) Maksuton neuvonta Aarre-lehti: 6 kk hintaan 47,50. LähiTapiola:10 %:n alennuksen metsä- ja kotivakuutuksesta. United Bankers: 30 % SAVOTAN alennus PUOTI Metsäobligaation merkintäpalkkiosta. Metsänhoitoyhdistyksen jäsenenä saat: Jäsenlehti 2 krt vuodessa MTK:n jäsenedut mm.: Valtakunnalliset jäsenedut: Valtakunnalliset jäsenedut: Aarre-lehti: 6 kk hintaan 47,50. LähiTapiola:10 %:n alennuksen United Bankers: 30 % alennus Valtakunnalliset 29,90 jäsenedut: Savotan Puoti: pokara 34,90, tehoheinäin 65,90 ja raivaveitsi 29,90 Aarre-lehti: 6 kk hintaan 47,50 e LähiTapiola: 10 %:n alennuksen metsä- ja kotivakuutuksesta United Can-AM Bankers: mönkijän, 30 % alennus Metsäobligaation traktorimönkijän merkintäpalkkiosta tai Lynx-moottorikelkan Savotan Puoti: pokara 34,90 ostajalle e, tehoheinäin 65,90 e ja raivaveitsi ,90 etuseteli e tarvikehankintoihin. St1:n sopimusalennus: bensasta, dieselistä, polttoöljystä ja pelletistä. Valittavissa: St1-yrityskortti: alennus: 2,35 snt/litra, St1-käteisalennuskortti: alennus Metsänomistajat asemittain tai St1-Visa. SAVOTAN PUOTI K1 Katsastajat: Katsastus etuhintaan - vain 30 euroa. Henkilö- ja pakettiauton katsastus päästömittauksineen 55 euroa. MTK:n jäsenedut mm.: CanAM Ramirent: mönkijän, Yleisalennus traktorimönkijän -35 tai Lynx-moottorikelkan %. Maanrakennuskoneista ostajalle alennus e etuseteli 20 tarvikehankintoihin %. MTK:n St 1:n Agrimarket: sopimusalennus jäsenedut Uusien bensasta, mm.: moottorisahojen, dieselistä, polttoöljystä ja näiden pelletistä. varaosien Valittavissa: St1-yrityskortti: ja tarvikkeiden alennus sekä 2,35 snt/litra, metsuritarvikkeista St1-käteisalennuskortti: alennus asemittain tai St1-Visa k1 Katsastajat: alennus Katsastus etuhintaan 10 %. - vain 30 euroa. Henkilö- ja pakettiauton katsastus päästömittauksineen 55 euroa. Ramirent: Can-AM Teboil: Yleisalennus mönkijän, Yrityskortilla -35 %. traktorimönkijän Maanrakennuskoneista bensiinistä ja dieselistä alennus tai Lynx-moottorikelkan 203,19 %. snt/litra alennusta. ostajalle Voiteluaineet, autokemikaalit Uusien Agrimarket: ja etuseteli pesut moottorisahojen, 10 tarvikehankintoihin. % alennuksella. näiden varaosien ja tarvikkeiden sekä metsuritarvikkeista alennus 10 %. Teboil: Yrityskortilla bensiinistä ja dieselistä 3,19 snt/litra alennusta. Voiteluaineet, autokemikaalit ja pesut 10 % alennuksella. St1:n sopimusalennus: bensasta, dieselistä, polttoöljystä pelletistä. Grolls Grolls työvaateliike: työvaatteliike: Björnkläder-työvaatteista Björnkläder-työvaatteista -25 % ja muista tuotteista %%: ja muista tuotteista -10 %. Valittavissa: St1-yrityskortti: alennus: 2,35 snt/litra, St1-käteisalennuskortti: alennus asemittain tai St1-Visa. K1 Katsastajat: Katsastus etuhintaan - vain 30 euroa. Henkilö- ja pakettiauton katsastus päästömittauksineen 55 euroa. Ramirent: Yleisalennus -35 %. Maanrakennuskoneista alennus 20 %. Agrimarket: Uusien moottorisahojen, näiden varaosien ja tarvikkeiden sekä metsuritarvikkeista alennus 10 %. Teboil: Yrityskortilla bensiinistä ja dieselistä 3,19 snt/litra alennusta. Voiteluaineet, autoke- PEFC/ Metsänomistajat

10 10 KotiMetsä 1/2015 Metsänhoito tulon muodostajana Metsänhoito on yritysmuoto, jossa tulon muodostus on suorassa suhteessa harjoittajansa ammattitaidon kanssa. Lopputulos kertoo, onko homma hoidettu hyvin vai huonosti. Taloudellinen tulos mitataan euroissa, ei prosentteina, eikä kuutiometreinä. Viimeisimmästä hakkuustani, joka oli noin 60-vuotiaan männikön päätehakkuu, kertyi markkinapuuta 590 m³ hehtaarilta. Kun otetaan mukaan aikaisemmissa harvennuksissa kertynyt puumäärä, kuvion tuotto kiertoajan kuluessa oli noin 12 m³ vuotta ja hehtaaria kohti. Tämän hetkisen hintatason mukaan se tarkoittaa noin 500 euron vuosituottoa hehtaarille. Etelä-Suomen lehtomaisilla kankailla tulos on saavutettavissa, ja tuoreillakin kankailla päästään helposti noin 10 m³ vuosituottoon hehtaarilla. Jos kirjanpidon mukaan keskimääräinen vuosituotto on yli 400 euroa hehtaarilla, on metsää hoidettu todella hyvin. Mutta jos tulos jää alle 300 euron, on jotain jätetty ajallaan tekemättä tai tehty huonosti. Ajallaan: taimikon perustaminen ja hoito Työt, jotka ovat ajallaan tehtäviä, ovat taimikon perustaminen ja hoito. Taimikon hoito on tehtävä heti riippumatta siitä, saako siihen Kemera-tukea vai ei, ettei kasvutappioita pääse syntymään. Mikään ei ole metsänomistajalle niin kallista kuin kasvutappioiden muodostuminen. Luonnon monimuotoisuudenkin kannalta terve ja kasvuisa metsä on parempi kuin iloton ja eloton kuusikko, joita usein tapaa. Ajallaan: harvennushakkuut Toinen tärkeä asia on harvennushakkuut. Harvennuksella ratkaistaan metsän tuleva tuotto. Harvennukset on tehtävä ajallaan. Myöhäinen tai huonosti tehty harvennus johtaa kasvutappioihin. Erityisesti koivu on harvennettava ajoissa ja riittävän voimakkaasti. Ensiharvennus on lopputuloksen kannalta ratkaiseva, esimerkiksi koivikkoon ei saa jäädä sellaista puuta, josta tulevaisuudessa tulee vain kuitua tai polttopuuta. Harvennuksen voimakkuus on määriteltävä maan viljavuuden mukaan. Viljavilla mailla puita on jätettävä enemmän, jotta maan ravinnevarat voidaan hyödyntää täysimääräisesti. Valitettavasti nykyisin motolla tehtävät harvennukset eivät aina täytä hyvän metsänkäsittelyn vaatimuksia. Metsänomistajan tuleekin kiinnittää erityistä huomiota harvennusten laatuun. Oikeaan tiheyteen ja jäävien puiden valintaan käytetylle ajalle voi tulevaisuudessa saada hyvän palkan. Hyvä lopputulos edellyttää metsänomistajalta viitseliäisyyttä, valvontaa ja tietoa, mitä tehdään, miten, missä ja milloin. Kaikessa yritystoiminnassa osaamisen taso mitataan tuloksella. Jouko Juurikkala Trestima, uusi puuston arvioinnin väline tositestissä Jouko Juurikkalan sankka metsä Luottamus konenäköavusteisen metsänmittauksen arviointitarkkuuteen on vähitellen lisääntynyt, kun metsänhoitoyhdistyksemme suunnittelijat ovat käyttäneet Trestimamittausjärjestelmää puumäärien arvioinnissa jo pidemmän aikaa. Mari Sarvaala Trestima-sovellus älypuhelimessa. Itse olen melko vakuuttunut laitteen tarkkuudesta, koska olen tehnyt Trestimalla lähes kaikki metsänarvioinnin ja metsäsuunnittelun maastotyöt viimeisen puolen vuoden aikana. Viime syksynä tuli mieluinen yllätys ja samalla haaste. Sain toimeksiannon testata Trestiman tarkkuutta erityisen puustoisessa kohteessa laajalti tunnustetun metsänhoidon osaajan Jouko Juurikkalan päätehakkuuta odottavalla noin 60-vuotiaalla männikkökuviolla. Katso yllä oleva Juurikkalan kirjoitus Metsänhoito tulon muodostajana. Konenäkö rohkaisee oikeisiin motteihin Kun puuston määrä poikkeaa huomattavasti normaalista noin 250 m³/ha uudistuskypsän metsän puumäärästä ylöspäin, tulee metsänarvioijalle joskus rohkeuden puute laittaa puumääräksi se, mitä on todettu. Omiin silmiin ja mitattuihin puustotunnuksiin ei tahdo uskoa, varovaisuus voittaa ja laitetaan esim. todellisuudessa 400 m³/ha kuvion puustoksi 300 m³/ha. Nyt on hyvä tilaisuus päästä eroon puumäärien keskiarvoistamisesta tunteettoman konenäön avulla. Trestiman tulos heitti vain motteja Miten kävi tässä Juurikkalan hyvin runsaspuustoisessa kohteessa, kun kohde hakattiin alkutalvesta ja saatiin tiedot hakatusta puumäärästä vertailtavaksi konenäöllä saatuihin Markku Nieminen Hyvä metsänhoito palkitaan päätehakkuussa, tietää Jouko Juurikkala. tuloksiin? Normaalipuustoisissa päätehakkukohteissa, joita olemme mitanneet Trestimalla useita, olemme päässeet noin 5 % tarkkuuteen verrattuna motomittaan. Tällä Jouko Juurikkalan päätehakkuukohteella Trestimalla saatu tulos verrattuna mittaustodistuksen puustoon (590 m³) erosi vain -1,6 %! Tulos on niin hyvä, että voidaan puhua metsänmittauksesta (eikä arvioinnista), jonka tarkkuusvaatimus on +/- 4 %. Puuston mittaaminen kuvaamalla ei ole kuitenkaan kokonaan käyttäjästä riippumatonta puuhaa. Kuvat pitää ottaa mahdollisimman hyvin kuvion puustoa edustavista kohdista. Lisäksi puulajien keskimääräinen pituus ja läpimitta tulee määrittää osittain silmämääräisesti. Läpimitta ja keskipituus voidaan mitata Trestimaan kuuluvaa mittakeppiä apuna käyttäen kuvaamalla valituista Markku Nieminen Markku Nieminen puista, kuten tehtiinkin tässä tapauksessa. Trestima tuottaa laatua metsäsuunnitelmiin Tämän runsaspuustoisen kuvion mittaustulokset antavat hyvän perusteen käyttää Trestimaa myös erittäin puustoisissa kohteissa ja siten tehdä metsänomistajalle entistä laadukkaampia metsäarvioita ja - suunnitelmia. Hyvien kokemuksien rohkaisemana Trestiman käyttöä jatketaan metsänhoitoyhdistyksessämme ja samalla siitä kehitetään työkalua koko mhy-kentän käyttöön. Tarkan puustonmittauksen lisäksi Trestimaan tulee tämän vuoden aikana uusia ominaisuuksia, mm. kuviorajojen muokkaus ja piirto mahdollistuu mobiililaitteella. Huomiota kiinnitetään myös Trestiman tuottamien runkolukusarjojen hyödyntämiseen puuston kehityksen simuloinnissa sekä puukaupallisissa palveluissamme. Puuston pohjapinta-ala muodostetaan kuvien perusteella. Trestima valitsee relaskoopin tavoin pohja-pinta-alaan laskettavat rungot. Puuston keski-läpimitta määritetään asettamalla mittakeppi runkoon ja kuvaamalla. Markku Nieminen Metsäsuunnittelija ja -arvioitsija

11 KotiMetsä 1/ Taimikon heinäystä selkä suorana Tehoheinäimen on kehitellyt aktiivinen metsänomistaja Tauno Holappa Sysmästä, joka on huomannut taimien vapauttamisen erilaisista heinistä ja vatukosta työlääksi. Heinäin katkoo myös pienet lehtipuun vesat. Voit suorittaa heinäämistä siten, että kuljet taimirivien välissä ja heinäät kahta taimiriviä samanaikaisesti. Vetämällä tai työntämällä Heinäintä on kehitetty eteenpäin: nyt heinäin toimii myös vetämällä, koska se on monelle mielekkäämpi työskentelysuunta. Heinäin katkoo vesakon sekä työntäen että vetämällä. Taimien hakemisessa pidä heinäimen piikinkärjet alaspäin. Työntämällä: Löydettyäsi taimen käännä heinäin niin, että piikin kärjet ovat ylöspäin. Aseta heinäimen uloin piikki taimen viereen vahingoittamatta tainta. Suorita rivakka työntö itsestä poispäin. Toista sama toiselta puolen tainta. Heinäimellä työskentely on helppoa, jos heinäin on irti maasta, noin 5 cm maanpintaa korkeammalla. Vetämällä: Muuten sama toimintatapa, mutta vedä heinäintä 2-3 cm korkeudella maasta yläviistoon suuntaavalla vedolla ripeästi. Tärkeintä ripeä liike! Heinäintä käyttäessä tarkoituksena ei ole vain kaataa heinää tai vesoja, vaan katkaista ne. Näin ollen vetävän tai työntävän liikkeen pitää on riuska, jotta heinät ja vesat katkeavat. Tutkimalla omaa työtapaa työ helpottuu, nopeutuu ja keventyy. Taimen ympäristön puhdistamiseen menee aikaa noin sekuntia, kun taimi on löydetty ja taimen ympäristö heinätty. Työskentely selkä suorana Koska heinäimessä on pitkä varsi (harjanvarsi tai paksumpi), työskentely onnistuu selkä suorassa. Kehittäjä Holappa on heinännyt omia taimikoitaan yli 8 hehtaaria muutamassa kesässä. Holappa vakuuttaa, että homma ei olisi onnistunut hänen iässään koukistelemalla. Pidä terä kunnossa Terä kannattaa pitää terävänä, teroitus kevyesti taukojen aikana helpottaa heinäimen käyttöä. Teroitukseen sopii parhaiten timanttikovasin, näitä on saatavana rautakaupasta. Terän raaka-aine on valittu sitkeäksi ja kulutusta kestäväksi. Terän sattuessa johonkin kovaan, terä voidaan oikaista, jonka jälkeen uusi teroitus ja työ voi jatkua. Esko Paananen Valmistaja: Esko Paananen Kinkamontie 60, Suonenjoki, kinkamo@luukku.com puh Tehoheinäimiä myydään Mhy Päijät-Hämeen toimistoilla hintaan 55 + alv. Varmista etukäteen heinäimen saatavuus ko. toimistolta. Mari Sarvaala Vinkkejä metsänviljelyyn Muokkaus kunnolla Viime vuosina yleisimmäksi muokkausmenetelmäksi on noussut laikkumätästys. Se sopii useimmille maapohjille. Se tehdään joko Bräckellä tai kaivinkoneella. Veden vaivaamilla kohteilla paras muokkausmenetelmä on ojitusmätästys. Huolla taimet ennen istutusta Mikäli taimesi tulevat pakkasvarastosta jäisinä, lue ohessa oleva pakkastaimien sulatusohje ja noudata sitä. Mikäli taimesi tulevat säkeissä, avaa säkin suut ja varastoi varjoisaan paikkaan. Kastele taimia säännöllisesti niin, etteivät paakut pääse missään vaiheessa kuivahtamaan. Tärkeää on kastella taimet hieman ennen istutusta niin märiksi, että paakuista voi puristaa vettä. KESÄISTUTUKSEEN Metsänomistaja. Onko metsänuudistusalueellasi vielä risut ajamatta? Ja muokkauskin tekemättä? Hoidetaan risut pois keväällä ja muokkaus kesäkuun alussa. Kokeile kesäistutusta juhannuksen jälkeen. Metsänhoitoyhdistys tarjoaa tähän edullisen ja kilpailukykyisen vaihtoehdon. Pyydä tarjous yli 5000 taimen istutustyömaalle. Istuta taimi oikeaan paikkaan Istuta taimi mättään korkeimpaan kohtaan, jossa kosteusolosuhteet ja lämpötila ovat suotuisat. Kuoppiin istutetut taimet joutuvat liiallisen veden sekä myös hallan vaaraan. Istutuskohdan valinta on tärkeämpi kuin täsmälleen oikea tiheys. Ohjetiheys kuusella on 1800 kpl/ha, mikä tarkoittaa noin 2,3 metrin keskimääräistä etäisyyttä. Istuta taimi riittävän syvälle Käytä sopivankokoista pottiputkea ja säädä putki niin, että taimi tulee riittävän syvään. Pienillä paakuilla syvyys on 3 4 senttiä maanpinnan alapuolelle ja isommilla vieläkin enemmän. Tämän jälkeen tiivistä maa paakun ympärille jalalla polkien Jos et istuta itse, teetä työ metsänhoitoyhdistyksellä Mikäli istutat itse, metsänhoitoyhdistyksellä on tarjota istutusvälineitä lainaksi, kun taimet on ostettu meiltä. Me myös välitämme istutusvälineitä itselle ostettavaksi. Mikäli et itse halua tai pysty suorittamaan istutustyötä, metsänhoitoyhdistyksellä on tarjota ammattimetsureita työn suorittamiseen. Istutustyön kustannus on havupuun taimilla senttiä/taimi + alv. tuuletus varjo vesi Antero Lehti Metsäneuvoja Elinvoima Terveys Hyvä kasvu Taimitapion taimien hyvää kasvua, terveyttä ja elinvoimaa varmistavat mm. hyvälaatuinen siemenaines nykyaikainen kasvatustekniikka huolellinen ja osaava hoito Laajasta valikoimastamme löydät oikeat taimet eri istutuskohteisiin. Uutta tehoa tuhotorjuntaan antaa patentoitu TUKKI-TAPIO Taimitapion toimittamiin männyn ja kuusen taimiin on mahdollista saada pitkävaikutteinen ja ympäristöystävällinen Tukki-Tapio-käsittely tukkimiehentäin torjuntaan. Kysy lisätietoa Tukki-Tapiosta ja mahdollisuuksista sen käyttöön jo nyt. Tukki-Tapio-käsittelyn taimille saa vain Taimitapiolta.

12 12 KotiMetsä 1/2015 Korjuupalvelun puilla lähes 5000 taloa lämpimäksi Metsänhoitoyhdistyksen puunkorjuupalvelu korjasi ja välitti tienvarteen vuonna 2014 noin kiintokuutiota puuta. Toistaiseksi energiapuusta toimitetaan valtaosa Päijät-Hämeen ulkopuolelle, Hämeenlinnaan ja Jyväskylään saakka. Tulevaisuudessa Lahti tulee nousemaan mhy Päijät-Hämeen suurimmaksi energiapuun käyttäjäksi. Antti Alhola Vuoden 2015 kokonaismäärä on luultavasti hieman pienempi kuin viimevuotinen määrä. Kemera-tukien poistuminen ennen uusia tukimuotoja varmasti hieman pudottaa korjuumääriä, ainakin hetkellisesti. Energiapuuta toimitimme laitoksille yhteensä MWh. Tällä määrällä 4900 omakotitaloa (120m²) saa lämpöisen käyttöveden ja lämmön vuodeksi (kaukolämpö, kulutus n. 25 MWh/v). Talven hakkuut ovat voiton puolella ja nyt on hyvä aika miettiä ensi kesän hakkuita, joista on keväällä pula. Kesäkorjuukelpoiset kohteet ovat kysyttyjä, hinta on parempi ja hakkuu suoritetaan yleensä saman suven aikana. Tulevan kesän kohteista kannattaa olla yhteydessä energiapuu- ja metsäneuvojiin. Antti Alhola Kuljetus- ja logistiikkavastaava Kelirikkokelpoisten leimikoiden kevätsesonki on pian edessä. Kulotuksia tarvitaan lisää valtiolta tukea PEFC- sertifiointi, johon suurin osa metsänomistajista kuuluu, velvoittaa toteuttamaan tietyn määrän kulotuksia joka vuosi. Viime vuosina kulotusmäärät ovat olleet niin vähäisiä, että sertifikaatti ollaan oltu vaarassa menettää. Sertifikaatin menettämisellä olisi merkittävä vaikutus puukaupalle, sillä suurin osa metsäyhtiöiden ostamasta puusta on oltava sertifioitua. Kulotusta onkin pyritty edistämään monin tavoin, kuten valtion tukien avulla. Tiina Ojansivu Kulotus on perinteinen tapa valmistella hakkuuala uudistamista varten. Kulotus suunnitellaan mielellään jo ennen hakkuun toteuttamista, ja alaa valmistellaan polttoa varten hakkuun yhteydessä. Kulotus vaatii talkooporukan, ja siitä saakin mukavan kylätapahtuman josta ei jännitystä usein puutu. Metsänhoidolliseen kulotukseen saa valtiolta tukea osaan kustannuksista. Säästöpuuryhmien poltot on määritelty luonnonhoidollisiksi kulotuksiksi, ja niiden toteutuskustannukset korvataan täysimääräisesti. Poltettavat säästöpuut, joiksi soveltuvat mänty ja lehtipuut, jätetään yhtenäiseen ryhmään uudistusalalle. Kulotuksella ravinteet käyttöön Kulotuksella on monia etuja: se hyödyttää taimikon kasvua vapauttamalla ravinteita maasta, vähentämällä maan happamuutta ja nostamalla maan lämpötilaa, sekä vähentämällä pintakasvillisuuden kilpailua. Kulotuksella voidaan myös Impolan yhteismetsän kulotus vuonna parantaa metsän terveydellistä tilaa kun tuli tuhoaa tuhohyönteisiä ja juurikäävän sienirihmastoa. Kulotus voi lisätä luonnon monimuotoisuutta, sillä tuli houkuttelee paikalle vaateliasta palosta riippuvaista hyönteislajistoa. Kulotukseen soveltuvat parhaiten tuoreet ja kuivahkot kankaat, joilla maaperä on vettä läpäisevää. Liian karuilla mailla kulotuksen vaikutus voi olla liian voimakas ja rehevillä mailla kulotusta ei tarvita, koska ravinteita on riittävästi. Mhy Päijät-Hämeellä on pitkän kokemuksen kartuttamaa asiantuntemusta kulotusten toteuttamisesta. Kysy lisää kulotuksesta omalta ltasi. Tiina Ojansivu Metsäsuunnittelija ja -arvioitsija Säästöpuuryhmien poltto Tuli luo edellytykset monipuolisille kasvi- ja eliölajeille. Säästöpuuryhmien poltto on kulotusta helpompi vaihtoehto ylläpitää luonnon monimuotoisuutta. Säästöpuuryhmiä poltettaessa poltto pitää valmistella kulotuksen tapaan. Jätetään eri kokoisia puita pystyyn. Mielellään sellainen ryhmä, jossa on mukana alikasvosta. Hakkuussa on syytä kaataa puustoa ympäriltä siten, että saadaan oksia ja latvuksia palokuormaksi säästöpuiden juurelle. Palokuja on syytä kaivaa ympärille, ja valmistella sammutusveden saatavuus. Unohtaa ei pidä myöskään tulentekoilmoitusta pelastuslaitokselle. Kulotussää oli loistava Kuvassa säästöpuuryhmän poltto Jere Porvarin metsässä Hartolan Kuivajärvellä. Sitten ei muuta kuin keliä varttumaan. Ei pidä myöskään laiminlyödä jälkisammutusta ja jälkivartiointia. Näissäkin asioissa tietämystä Pertti Mäkinen löytyy omasta metsänhoitoyhdistyksestä. Ei muuta kuin polttamaan! Pertti Mäkinen

13 KotiMetsä 1/ Uudistuva kemera-laki yksinkertaistaa metsätalouden tukijärjestelmää Kemera-lain uudistuksen tavoitteena on luoda metsätalouden tukijärjestelmästä kannustavampi ja tehokkaampi sekä vähentää byrokratiaa ja ylipäänsä yksinkertaistaa järjestelmää. Uusi laki tulee voimaan, kun komissio on hyväksynyt sen. Vanhan lain mukaiset hakemukset pitää olla metsäkeskuksessa mennessä. Heikennykseksi nykyiseen jää se, että uudet EU:n määrittelemät valtiontuen suuntaviivat tuovat hieman lisäbyrokratiaa, sillä rahoituksen hakeminen jälkikäteen ei ole enää tulevaisuudessa mahdollista. Mikä muuttuu? Taimikon varhaishoito ja nuoren metsän hoito muuttuvat kahdeksi erilliseksi työlajiksi joihin molempiin voi hakea tukea. Taimikon varhaishoidon tukea myönnetään 0,7 3 metrisen taimikon hoitoon. Viimeinen mahdollisuus, tukimuoto poistuu: tee hakemus peltojen metsityksestä mennessä. Oma si auttaa. Uudesta laista on jätetty pois vähämerkityksellisiä työlajeja kuten pellonmetsitys, kantojen nosto ja pystykarsinta. Metsän uudistamiseen ei myöskään enää saa tukea. Esimerkiksi myrskytuhojen varalle onkin hyvä olla vakuutus. Myös energiapuun korjuun tuki poistuu, mutta rankojen keräilyä nuoren metsän hoitokohteilta tuetaan korotetulla hehtaarituella. Laille on saatava vielä EU:n hyväksyntä Uusi kemera-laki voidaan ottaa käyttöön kun sille on saatu Euroopan komission hyväksyntä. MMM:n ja komission alustavat neuvottelut järjestelmästä käynnistyivät lokakuussa ja ovat edenneet sujuvasti. Parhaillaan odotetaan komission vihreää valoa virallisen hyväksymisprosessin eli notifioinnin käynnistämiselle. Tämän jälkeen komissiolla on aikaa kaksi kuukautta tehdä päätös tukijärjestelmän hyväksymisestä. Vaikuttaa mahdolliselta, että uusi laki saadaan voimaan heinäkuun alusta. Uudesta Kemera-laista tulee määräaikainen ja se on voimassa vuoden 2020 loppuun. Ennakkohakemus vaaditaan kaikkiin työlajeihin Kemera-rahoitushakemukset käsitellään kesäkuun loppuun asti nykyisen kemera-lain nojalla. Hakemukset tulee toimittaa Suomen metsäkeskukseen mennessä, ja niistä annetaan päätökset viimeistään EU-vaatimusten mukaisesti uusi kemera-laki edellyttää ennakkohakemusta kaikkien työlajien osalta eli ns. jälkirahoitteisuus ei enää uuden lain mukaan ole mahdollista. Töitä ei myöskään voi aloittaa ennen kuin tukihakemus on toimitettu metsäkeskukseen. Toimenpiteestä riippuen tuki myönnetään joko toteutuneisiin kokonaiskustannuksiin perustuen tai euromääräisenä tukena. Tuki toteutuneisiin kustannuksiin määräytyy tukiprosentin mukaan, joka voi vaihdella työlajeittain ja tukivyöhykkeittäin. Ympäristötuki myönnetään taloudellisen menetyksen perusteella euromääräisenä tukena. Tiedot koonnut: Mari Sarvaala Mhy Päijät-Häme Kemera-tuettavat työlajit Euromääräinen tuki, työlajit: - Taimikon varhaishoito - Nuoren metsän hoito + pienpuun kerääminen - Juurikäävän torjunta - Ympäristötuki (taloudellisen menetyksen perusteella) Tukiprosentilla kokonaiskustannuksista, työlajit: - Terveyslannoitus - Suometsän hoito - Metsätien tekeminen - Metsäluonnon hoito Kemeran tärkeät päivämäärät 2015 (Lähde: Metsäkeskus) Rahoitushakemukset, joilla haetaan vanhan Kemera-lain mukaista rahoitusta on toimitettava Metsäkeskukselle. Tämän jälkeen saapuvat hakemukset hylätään myöhästyneinä Hakijan on toimitettava puutteellisten hakemusten täydentämiseksi pyydetyt selvitykset Metsäkeskukselle. Hakija voi täydentää puutteellista hakemusta myös omasta aloitteestaan Metsäkeskuksen on tehtävä vanhaan Kemera-lakiin perustuvat rahoituspäätökset. Tehtyjen rahoituspäätösten perusteella voidaan maksaa rahoitusta käynnissä oleville hankkeille vuoden 2019 loppuun saakka. Kemera-tuen pääasiallinen sisältö, muutokset nykyiseen: Kaikista rahoitettavista toimenpiteistä on tehtävä hakemus ennen työn aloittamista Tukivyöhykejako muuttuu metsälain vyöhykejaon mukaiseksi Taimikon varhaishoito lisätään tuettaviin työlajeihin Taimikon varhaishoidon ja nuoren metsän hoidon tukea myönnetään pintaalaperusteisena ja tuen määrä riippuu siitä, tehdäänkö kohteella pelkkä hoitotyö (pinta-alatuki) vai liittyykö työhön myös pienpuun keräämistä kohteelta (ns. korotettu pinta-alatuki). Tällä ns. korotetulla pinta-alaperusteisella tuella korvataan pienpuun energiatuki. Korotetun pinta-alatuen myöntämisen ehtona ei ole pienpuun energiakäyttö. Juurikäävän torjunnan tukialuetta, torjunta-aikaa ja tuensaajien määritelmää laajennetaan Kunnostusojituksen sijaan ehdotetaan tukea suometsän hoitoon Tuki terveyslannoitukseen, metsäluonnon hoitohankkeisiin ja metsätien tekemiseen säilyy sisällöllisesti pääasiassa ennallaan Ympäristötuen myöntämisen perusteet harmonisoidaan metsälain kanssa Metsäluonnon hoitohankkeiden rahoitusmahdollisuuksia laajennetaan: valtioneuvoston periaatepäätökseen perustuvilla luonnonsuojelualueilla tehtävät rahoitusmääräysten mukaiset toimenpiteet metsä- ja suoelinympäristöjen ennallistaminen metsien monimuotoisuutta edistävä kulotus metsäluonnolle haitallisten vieraskasvilajien hävittäminen ja leviämisen estäminen Toimenpiteiden suunnittelusta tai toteutusselvityksen laatimisesta aiheutuvat kustannukset sisällytetään hankkeen kokonaiskustannuksiin, eikä niihin myönnetä erikseen tukea ympäristötukisopimuksia lukuunottamatta Tukea myönnetään toimenpiteestä aiheutuviin nettokustannuksiin eli mahdolliset tulot otetaan huomioon tuen määrää vähentävänä tekijänä Soidensuojelu etenee kompromissilla Ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen päätti edetä soidensuojeluohjelmassa alkuperäisen suunnitelman ja vapaaehtoisen mallin yhdistelmällä. Suojelu etenee valtion mailla saman tien, mutta yksityismailla selvitetään ensin maanomistajien mielipiteitä. Aito maanomistajien vapaaehtoisuus tulee joka tapauksessa suojeluun mukaan. Suo-ohjelman valmisteluryhmän työ jatkuu, ja selvitys luontoarvoiltaan valtakunnallisesti merkittävistä soista tehdään loppuun. Nämä suot ovat lopullisen suojelun lähtökohtana. Suojelun toteutukseen eri maanomistajaryhmissä tulee nyt kuitenkin vaihtoehtoja. Neuvottelut valtion omistamien, luontoarvoiltaan arvokkaiden soiden suojelun osalta alkavat heti. Samalla aloitetaan neuvottelut muiden suurmaanomistajien, kuten metsäyhtiöiden kanssa. Yksityisten maanomistajien kuuleminen suojelun tiimoilta on herättänyt paljon kysymyksiä. Nyt kuuleminen alkaa ennen lopullisia päätöksiä kyselyllä suojeluhalukkuudesta ja ohjelman toteutuskeinoista. Palautteen perusteella päätetään suojelun jatkosta, ja aletaan suunnitella lopullista kompromissiratkaisua. Maanomistajien mielipiteet vaikuttavat aidosti, joten kyselyn saadessaan omat tunnot suojelusta kannattaa kuvata mahdollisimman selkeästi. Markus Nissinen MTK:n metsälinja Mari Sarvaala

14 14 KotiMetsä 1/2015 Eduskuntavaalit 2015 Eduskuntavaalit 2015 Biotaloudella on monta ystävää Eduskuntavaalien lähestyessä biotalous on noussut merkittäväksi puheenaiheeksi. Kaikki puolueet puhuvat biotalouden kehittämisen puolesta ja osa on nostanut biotalouden omaksi kohdakseen vaaliohjelmassaan. MTK ja STTK järjestivät puolueiden edustajille biotalousaiheisen vaalipaneelin Lahdessa helmikuussa. Mukaan oli kutsuttu Hämeen vaalipiirin ehdokkaista Sonja Falk (kd), Minna Lintonen (sdp), Tapio Malmiharju (kesk), Lulu Ranne (ps), Tuomo Riihilahti (kok), Irma Taavila (vas) ja Kari Tiilikkala (vihr). Paneeli keräsi satakunta kuulijaa. Metsäasioista ei saatu kunnon väittelyä aikaiseksi. Kaikki ehdokkaat kannattivat uusia sellutehdashankkeita ja puun jalostamista entistä korkea-arvoisemmiksi tuotteiksi. Näkemykset Etelä-Suomen metsien suojelutarpeista erosivat paikoin toisistaan, mutta kaikki keskustelijat halusivat toimia suojeluasioissa pääosin vapaaehtoisella pohjalla ja hyvässä yhteistyössä metsänomistajien kanssa. Ei kiinteistöverolle Puolueiden kannat metsäverotukseen vaihtelivat. Keskustan ja kokoomuksen edustajien mielestä puunmyynnin verotus on tällä hetkellä liian ankaraa, kun taas vasemmistoliiton tavoitteena on verottaa päätulojakin progressiivisesti ansiotulojen tapaan. Kukaan keskustelijoista ei kannattanut kiinteistöveroa metsämaalle. Metsä nähdään jokamiehenoikeuksien perusteella kansallisomaisuudeksi, eikä verorasitusta saa sälyttää vain yhdelle osapuolelle. Monissa puheenvuoroissa moitittiin valtion rakentamaa byrokratiaa muun muassa verotuksessa, ympäristöluvituksissa, Kemera-tuessa ja yrittäjyydessä yleensä. Kotimetsä kysyi kaikilta keskustelijoilta mielipiteet muutamiin keskeisiin metsätalouden kysymyksiin. Vastauksista käy ilmi myös puolueiden yleisiä linjauksia. Markku Pulkkinen Kysymykset 1. Omistatko metsää? 2. Mitä metsä sinulle merkitsee? 3. Pitäisikö kiinteistövero ulottaa metsämaalle? 4. Metsänomistajien keski-ikä on 60 vuotta. Onko se hyvä vai huono? Miten metsätilojen sukupolvenvaihdoksia voitaisiin edistää? 5. Onko puunmyynnin verotus oikealla tasolla? 6. Uudessa Kemera-tuessa energiapuulle ehdotetaan läpimittarajaa, jotta järeää puuta ei menisi polttoon. Onko raja kannatettava? 7. Kannatatko uusia sellutehdashankkeita Suomeen? 8. Onko Etelä-Suomessa tarpeeksi suojeltua metsää vai pitäisikö suojella lisää? 9. Onko liito-orava aiheellisesti rauhoitettujen lajien listalla? 10. Mitä mieltä olet haja-asutusalueiden jätevesiasetuksesta? Onko asetusta syytä muuttaa? Sonja Falk Kristillisdemokraatit sisäministerin erityisavustaja Lahti 1. En omista, mutta suvullani on metsää Isojoella ja Luumäellä. 2. Virkistäytymispaikka ennen kaikkea. Marjastan ja sienestän, talvella hiihdän. Metsä on minulle myös hiljentymisen ja rukouksen paikka. Viikonloppuisin vien lapset usein laavuretkelle. 3. Ei pidä. 4. Huono asia. Metsämaan siirtymistä nuoremmille ikäpolville tulee kannustaa esimerkiksi poistamalla perintövero, kun metsä siirtyy yhden sukupolven yli. Mikäli nykysukupolvi siirtäisi perinnön jo seuraavalle polvelle, metsänomistajat olisivat parhaassa työiässä ja jaksaisivat hoitaa metsiään. Metsätilojen sukupolvenvaihdoksia pitää kaikin tavoin helpottaa. Hallitus päätti pidentää perintöveron maksuaikaa viidestä seitsemään vuoteen. Se on hyvä alku. 5. Verotus on kireää ja siinä on keventämisen varaa, mutta verotusmuutoksissa tulee välttää liian nopeita ja suuria liikkeitä. 6. Puun ylitarjonta voi synnyttää joskus tilanteen, että järeääkin puuta menee polttoon, mutta se ei ole toivottavaa. On tärkeää, että puu käytetään raaka-aineena mahdollisimman tehokkaasti ja kansantaloudelle lisäarvoa tuovasti. 7. Kannatan Äänekosken biotuotetehtaan kaltaisia innovatiivisia hankkeita, joissa puun monipuolista käyttöä kehitetään. 8. Jonkin verran metsää voi suojella lisää. Tärkeää on toimia yhteistyössä maanomistajien kanssa. 9. Aika paljon niitä vaikuttaa olevan. 10. Jätevesiasetus on nykymuotoisena kumottava ja korvattava vesistöjen suojelua edistävällä lainsäädännöllä, joka keskittyy vesistöihin valumia tuottaviin kiinteistöihin. Minna Lintonen SDP rehtori Orimattila ja Forssa 1. En omista. 2. Suomalaisuutta, rauhaa, virkistäytymistä, marjoja ja sieniä. 3. Ei pidä. 4. En näe keski-ikää ongelmana. Sillä ei ole merkitystä. En helpottaisi sukupolvenvaihdosten verotusta tässä taloudellisessa tilanteessa. 5. Puunmyynnin verotus on nyt oikealla tasolla. 6. Ajatus läpimittarajasta on kannatettava. 7. Kannatan tietenkin. 8. Ei tarvitse suojella lisää. 9. Kyllä. 10. Itse en ymmärrä jätevesiasetuksen tiukkuutta ja aikanaan toivoin, että sitä olisi väljennetty. Ymmärrän kuitenkin luonnonsuojelullisen näkökulman, mutta sekin tuntui kesämökkiläisen kannalta kohtuuttomalta, kun samaan aikaan talvivaarat saavat tuhota Suomen luontoa. Viime aikoina on ärsyttänyt todella paljon nykyisen, kokemattoman ympäristöministerin irtopisteiden kalastelu jätevesiasetuksella. Tapio Malmiharju Keskusta maaseutuyrittäjä Artjärvi 1. Omistan metsää muutamia kymmeniä hehtaareja. 2. Metsä on osa suomalaista luontoa ja samalla myös taloudellinen voimavara metsänomistajille. 3. Maa-ja metsätilojen omistajat maksavat kiinteistöveroa kaikista kiinteistöistä, kuten muutkin kiinteistönomistajat. Metsä on omistajansa tuotantoväline, josta ei kuulu maksaa kiinteistöveroa. 4. Metsänomistajien keski-ikä on korkea ja alalle tarvitaan uusia yrittäjiä. Metsätalouden sukupolvenvaihdoksia on helpotettava. 5. Verotus on metsässä! Jos verotusta kiristetään, kukaan ei ole kiinnostunut omistamaan, saatikka myymään, puuta. Jokamiehenoikeudet saatte unohtaa: puomeja tulee marjapoluille. 6. Metsäteollisuus ei saa määrätä, millaista puuta myydään hakkeeksi. Järeälle puulle kunnon hinta, niin se ohjautuu oikeaan paikkaan. 7. Yksi sellutehdas kyllä mahtuu. 8. Suojeltuja metsiä on tarpeeksi. Luontoarvoja voi suojella muutenkin kuin pakolla. Vapaaehtoisuus puree parhaiten. 9. Liito-orava on kallein ja runsaslukuisin suojelueläin Suomessa. 10. Jätevesiasetus on käsiteltävä uudelleen. Mökin mummot on vapautettava moisesta riesasta. Lulu Ranne Perussuomalaiset ympäristö- ja hankeasiantuntija Hämeenlinna 1. En omista. 2. Suomalaisuutta, rauhaa ja elinvoimaa. 3. Ei. Metsän kiinteistövero johtaisi kaksinkertaiseen verotukseen. 4. Tilanne on hyvä, sillä omistajaporukka on kokenutta. Jatkossa syntyy kuitenkin ongelmia, sillä nuorempi polvi ei välttämättä ole niin sitoutunut metsänhoitoon ja hyödyntämiseen. Sukupolvenvaihdoksia tulee edistää pääosin valistuksen keinoin. Mikäli sukupolvenvaihdoksia päädytään edistämään esimerkiksi verotuksellisin keinoin, tulee niiden olla samassa linjassa muiden yritysten kanssa. Metsätilojen koot on pidettävä riittävän suurina sukupolvenvaihdoksissakin. 5. Puunmyynnin verotus on kohtuullinen ja linjassa muun yritystoiminnan voittojen verotuksen kanssa. 6. Kemera-tuki on hyvistä tarkoituksistaan huolimatta liian monimutkainen ja byrokraattinen. Markkinoiden tulisi ensisijassa ohjata sitä, minkälaista puuta mihinkin tarkoitukseen kannattaa myydä ja käyttää. 7. Kyllä. 8. Suojelua voidaan lisätä maltillisesti, jos sillä turvataan kansallisaarteemme ja sen monimuotoisuuden säilyminen myös Etelä-Suomessa. Suojelun on perustuttava vapaaehtoisuuteen, mutta mikäli jotain valtakunnallisesti merkittävää metsäaluetta uhkaa tuho, on sen suojelemiseen voitava puuttua myös viranomaistoimin. Metsänomistajille kuuluu tällöin asianmukainen korvaus. 9. Kyllä. 10. Asetus oli huonosti valmisteltu ja sen vaikutukset arvioitu

15 KotiMetsä 1/ huonosti. Se on aiheuttanut haja-asutusalueiden asukkaille paljon harmaita hiuksia ja eriarvoisuutta. Asetus on syytä pistää jäihin. Lisäaika ei riitä. Tuomo Riihilahti Kokoomus yrittäjä Asikkala 1. En omista, mutta vaimo omistaa Asikkalassa noin 90 hehtaarin sukutilan. 2. Metsä on merkinnyt minulle pikkupojasta lähtien paljon. Olen suorittanut metsästäjän tutkinnon 13- vuotiaana ja siitä lähtien kulkenut metsällä. Omistin pienen metsäkappaleenkin 2000-luvun alkupuolella. Omistan edelleen raivaus- ja moottorisahan. 3. Ei. 4. Sukupolvenvaihdosten helpottamisella alkaa olla kiire. Sukupolvenvaihdoksia on helpotettu yritysten ja maatalouden puolella, niin miksei myös metsätilayrityksien osalta. Tämän voisi tehdä perintöveron huojennuksilla tai maksuaikajärjestelyillä. Metsätilojen pirstaloitumista pitäisi pyrkiä ehkäisemään. 5. Keventäisin eli poistaisin progression. Se vain pienentää hakkuiden kokoa ja kiinteät kulut kauppaa kohti suurenevat. 6. Ehdotus vaikuttaa sekavalta ja vaikealta valvoa. Kyseessä lienee teollisuuden huoli kuitupuun tarjonnasta. Kuitupuun hinta on tällä hetkellä alhainen, eikä markkinoiden sääntely yleensä johda mihinkään hyvään. Kysyntä ja tarjonta säännelkööt kuituja tukkipuun hintaa. Energiapuun tuki on perusteltu, koska sen korjuukustannukset ovat korkeat ja muuten metsät risukoituu. 7. Kyllä. Kyse on Suomen suurimmista investoinneista, jotka toisivat toteutuessaan valtavasti kotimaisia työpaikkoja ja lisäisivät puun kysyntää. Lisäksi työpaikat sijoittuisivat pääosin maaseudulle. 8. On suojeltu tarpeeksi. Mikäli lisätarvetta ilmenee, tulee suojelualueet hakea vapaaehtoisuuden periaatteella. Asiasta on hyviä kokemuksia Metsoohjelmasta. 9. Kyllä, mutta asian ympärillä vallitsee usein turhaan lievää hysteriaa. 10. Asetuksen vaatimukset ovat kohtuuttomia silloin, kun ei olla pohjavesialueilla tai vesistöjen läheisyydessä tai muuten herkillä alueilla. Lisäksi tavoitteesta ulottaa kunnallinen vesi- ja viemäriverkosto kaikkialle maaseudulle tulisi luopua. Irma Taavela Vasemmistoliitto insinööri Hämeenlinna 1. Omistan vain pienen metsäisen tontin. Aiemmin olen ollut metsää omistavan perikunnan osakas. 2. Rauhaa, mielenterveyttä ja marjoja. 3. Ei ole kantaa puolesta tai vastaan. 4. Metsänomistaminen vaatii tietoa ja taitoakin. Siirtyykö tämä tieto? Vaarana on, että jatkossa on enemmän haluttomia metsänomistajia ja metsää päätyy isoille toimijoille tai metsät jäävät hoitamatta ja puun saanti vaikeutuu. Metsänomistaminen on tuottoisa tulevaisuuden trendi ja uskon sen olevan kannustin sukupolvenvaihdoksiin. 5. Se on epäoikeudenmukainen, kun kaikista myytävistä määristä maksetaan sama vero. Vero ohjaa myös turhan isoihin hakkuisiin. Kaikkia tuloja on verotettava samassa progressiivisessa verotaulukossa. 6. Periaatteessa kannatettava ajatus. 7. Kyllä 8. Vanhojen metsien ja soiden suojeluun on saatava lisäresursseja etenkin Etelä-Suomessa. Kansallispuisto-ohjelmaa on jatkettava. 9. Kyllä 10. Asetusta saatiin aika hyvin kohtuullistettua. Toki vesistöjemme kannalta on olemassa isompiakin saastuttajia. Kari Tiilikkala Vihreät professori, Luonnonvarakeskus Jokioinen 1. En omista. 2. Liikun ja rauhoitun metsässä. Kerään sieltä marjat perheelle ja suvulle. Mökkitontilta hakkaan myös omat polttopuut. 3. Ei. Metsä on paikka, johon liittyvät jokamiesoikeudet. Yksi osapuoli ei saa olla kiinteistöön liittyvän veron maksajana. 4. Olennaista on saada nuoria mukaan, jotta saadaan uusia ideoita metsien moninaiskäytölle ja hyvin koulutettuja osaajia. Pitää tarjota koulutusta ja palveluja uusille omistajille, joiden vastuulla on biotalouden ja siten myös maaseudun kehittäminen. 5. Pääomavero ei ole kohtuullinen. 6. Järeä puu pitää saada rakentamiseen ja siten uuden teknologian perustaksi. Pienpuu pitää ohjata arvokomponenttien ja energian tuottamiseen. 7. Kannatan, jos ne tuottavat myös energiaa ja synteettisiä kemikaaleja korvaavia tuotteita. 8. Metsiemme varassa on suuri osa luontomme monimuotoisuudesta. On tarvetta suojella lisää, mutta kohdentaa suojelu sinne, missä luontoarvot ovat suuria. 9. En tunne tilannetta. On tarvetta saada tieteellinen näyttö lajin runsaudesta. 10. Jätehuollossa pitää lähteä paikallisen riskiarvioinnin periaatteesta. Vaatimusten tulee olla erilaiset, mikäli haja-asutus on voimakkaasti lannoitetun viljelyalueen keskellä ja kaukana vesistöistä tai pohjavesialueista. Etusija pitää antaa tekniikoille, joilla ravinteet saadaan tehokkaasti takaisin kiertoon ja kasvien käyttöön. Kevät tilakaupan sesonkia Metsätilat kiinnostavat ostajia. Maailmantalouden epävarmuus ja eurojen lisääntyminen markkinoilla ovat lisänneet mielenkiintoa metsän ostoon. Metsä on perinteisesti ollut kohtuullinen inflaatiosuoja omistajalleen. Talletuskorkojen alittaessa inflaation haetaan sijoituskohteita, jotka säilyttäisivät omaisuuden arvon. Lisäksi vakavarainen ostaja saa edelleen kohtuullisilla ehdoilla lainaa metsätilan ostoon. Metsänomistajat ovat kuitenkin hintatietoisia ja perustavat tarjouksensa ammattilaisten arvioihin. Mitä tahansa ja mistä tahansa ei olla valmiita maksamaan. Kaikenlaisilla palstoilla on kuitenkin kysyntää ja hintatasokin on hyvä. Ostajat hakevat hyvin erilaisia palstoja. Joku kaipaa myytävää puuta, toinen taas haluaa päästä nuoria metsiä hoitamaan. Myös erikokoisille palstoille on omat ostajat. Kevät on syksyn ohella metsätilakaupan sesonkia. Keväällä on helppo tutustua myytäviin tiloihin ja pääsee tarvittaessa heti kaupan jälkeen metsänhoitotöihin käsiksi. Ja monella lisämetsän ostajalla on talven hakkuiden tulot tilillä. Jos harkitset metsätilan myyntiä, niin nyt kannattaa ottaa yhteyttä mhy Päijät- Hämeen kiinteistönvälittäjiin. Timo Hannonen Metsäneuvoja Kiinteistönvälittäjä, LKV OLETKO MYYMÄSSÄ TAI OSTAMASSA METSÄTILAA? Hyvä kysyntä metsätiloista jatkuu. Tutustu palveluumme, asiantuntemusta metsätilakaupasta jo yli 20 vuotta! Katso kaikki myyntikohteemme: Kirjaudu TILAVAHTI - palveluun, saat tiedon uusista myyntikohteista sähköpostiisi. Piia Sahramies, MTI, LKV Timo Hannonen, MTI, LKV gsm gsm Tammitie 3, Padasjoki Kukkastie 24, Nastola Jyrki Mäkiranta, MTI, LKV Markku Nieminen, MTI gsm gsm Kustaankuja 2, Asikkala Väihkyläntie 2, Sysmä etunimi.sukunimi@metsatilat.fi Kansankatu 8, Hollola, puh Välityspalkkio 4,96 % kauppahinnasta, minimi 2500 (sis. alv 24 %) Metsän ammattilainen välittää

16 16 KotiMetsä 1/2015 Tiimien ammattilaiset palveluksessasi TEHI Padasjoen aluetoimisto Tammitie 3, Padasjoki Antti Alhola kuljetus- ja logistiikkavastaava energiapuuneuvoja Marko Leppälä KANAVA Asikkalan aluetoimisto Kustaankuja 2, Vääksy, fax (03) Minna Lautala metsäsuunnittelu ja tila-arviot Asikkala/Padasjoki Marko Pasanen Itä-Asikkala/ Hollolan Vesikansa MAANMITTAUSLAITOS Lupa nro 264/MML/08 Vilho Laakso Arttu Juhola Sysmän eteläosa/ Pohjois-Asikkala Hämeenkosken toimipiste Tampereentie 632, Hämeenkoski SALPA Hollolan aluetoimisto Kansankatu 8, Hollola Kärkölän toimipiste Virkatie 1, Järvelä Thomas Lilja Mikko Heikkinen Juhani Jaskari Juha Hirvonen metsäsuunnittelu ja tila-arviot Hollola/Hämeenkoski /Kärkölä/Nastola/Lahti energiapuuneuvoja Hollola/Hämeenkoski/ Lahti/Kärkölä Nastolan toimipiste Kukkastie 24, Nastola Antero Lehti Marjut Makkonen Joonas Karjalainen energiapuuneuvoja Nastola/Heinola

17 KotiMetsä 1/ LOHI Sysmän aluetoimisto, Väihkyläntie 2, Sysmä, fax (03) VISA Hartolan aluetoimisto Metsolantie 7, Hartola, fax (03) Reijo Ikonen Risto Koiravuori Ake Martikainen Jarmo Leskinen Jussi Leppäaho KYMI Markku Nieminen metsäsuunnittelu ja tila-arviot, metsäomaisuuden hallintapalvelut, kiinteistökaupat Sysmä/Hartola Heinolan aluetoimisto Kaivokatu 8, Heinola, fax (03) Juha Nevalainen Teppo Laine energiapuuneuvoja Hartola/Sysmän pohjoisosa/onkiniemi Päätoimisto Väihkyläntie 2, Sysmä puh. (03) , fax (03) Juha Hendunen Kirsti Honkanen Tiina Ojansivu metsäsuunnittelu ja tila-arviot Perttu Ylisirniö HALLINTO- JA ERIKOISPALVELUT Toimihenkilöiden sähköposti on muotoa: Jari Yli-Talonen toiminnanjohtaja Seppo Sorjonen hallintopäällikkö Tarja Auvinen toimistonhoitaja (Sysmä) Sinikka Saarinen toimistonhoitaja (Hollola) (ma-ke) asti Katja Laukkanen toimistonhoitaja (Hollola) Mari Sarvaala projektipäällikkö (EU-hankkeet) Timo Hannonen, kiinteistönvälittäjä LKV, metsäomaisuuden hallintapalvelut Piia Sahramies kiinteistönvälittäjä LKV Jyrki Mäkiranta tie- ja oja-asiantuntija kiinteistönvälittäjä LKV Pertti Mäkinen Metsä-Pepe Ky Tapahtumat ja retket Metsänhoitoyhdistysten Palvelu Oy Kati Häkkinen Simonkatu 6, Hki puh Tuomo Pesälä Metsälakipalvelut p ma klo 9 16 (4,01 e/ min+pvm/mpm)

18 18 KotiMetsä 1/2015 Vilkas toimintavuosi takana Vuonna 2014 nopeasti vaihteleva toimintaympäristö asetti ylimääräisiä haasteita yhdistyksen toiminnan suunnittelulle. Haasteisiin pystyttiin vastaamaan suhteellisen hyvin ja toiminnallisesta ja etenkin taloudellisesta tuloksesta näyttää tulevan mhy Päijät-Hämeen historian paras. Useiden eri metsätalouteen liittyvien lakien muutokset ovat vuoden aikana osaltaan työllistäneet sekä hallintoa että toimihenkilöitä. Puukaupassa suuria vaihteluja Vuoden alkupuolisko oli erittäin vilkasta puukauppaaikaa. Puunmyyntisuunnitelmia tehtiin vielä ripeämpää tahtia kuin vuonna 2013, joka oli lähes historian parhaita puukauppavuosia Päijät-Hämeessä. Loppukesästä alkanut puukaupan hiipuminen jatkui koko loppuvuoden. Hyvän alkuvuoden ansiosta vuosi oli kuitenkin kaikkien aikojen 4. vilkkain, etenkin energiapuuta välitettiin tasaisesti koko vuoden kokonaismäärän noustessa kuutiometriin. Puukaupan toimeksiantojen osuus yhdistyksen tekemistä puunmyyntisuunnitelmista oli edelleen hyvällä tasolla (73,2 %). Kokonaismäärä laski kuitenkin selvästi edellisestä vuodesta. Keskihintataso laski hieman loppuvuotta kohden. Hinnat alenivat koivukuitua lukuun ottamatta lähes kaikissa puutavaralajeissa ja hakkuutavoissa. Metsänhoitopalvelut hyvässä nosteessa Muokkausten määrä nousi hieman edellisestä vuodesta ollen 1386 hehtaaria. Välitetty taimimäärä sekä istutusalan määrä kasvoi lähes 20 % vuodesta Taimikonhoitomääriä yritettiin lisätä taimikon varhaishoitokampanjalla. Määrissä saatiinkin hienoista lisäystä. Vähäluminen talvi mahdollisti edellisiä vuosia paremmin raivaus- ym. metsurityöt. Lannoituskampanjan ansiosta lannoituspinta-ala yli kaksinkertaistui. Tie- ja ojapalveluissa keskityttiin pääasiassa hankkeiden toteutukseen. Korjuupalvelu lähes ennätystahdissa Korjuupalvelun välittämä puumäärä oli m³ ollen lähes yhdistyksen historian suurin määrä. Vain vuonna 2009 on välitetty hieman enemmän energia- ja ainespuuta. Tulosta parantaa vielä se, että tulos saavutettiin kaksi henkilötyövuotta pienemmällä henkilömäärällä. Tehokkuutta on pystytty parantamaan asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Tehdas- ja laitostoimitusten määrä kasvoi edelleen vuodesta Tulevaisuudessa toimintatapa tullee hieman muuttumaan, kun yhteistyö Family Timberin kanssa laajentuu. Asiantuntijapalveluissa lievää laskua Loppuvuonna hiipunut puukauppa näkyi myös puukauppapalvelujen tuottojen laskuna. Hyvän vuoden jälkeen metsäsuunnittelun määrä aleni 35 % vuodesta Tila- ja vahinkoarvojen tuotot kasvoivat hieman edellisestä vuodesta. Kiinteistönvälityksessä metsätiloilla oli edelleen hyvä kysyntä, mutta tarjonnan vähetessä välitettyjen tilojen lukumäärä pieneni. Myytyjen tilojen pinta-ala ollessa suurempi LKV-tuottojen määrä kasvoi reilut 8 %. KESKEISIÄ TUNNUSLUKUJA Puunmyyntisuunnitelmat 1000 m³ Valtakirjakaupat 1000 m³ Muokkaukset ha Metsänviljely ha Välitetyt taimet 1000 kpl Taimikonhoito (sis. NMH) ha Lannoitus ha Korjuupalvelun määrä 1000 m³ josta energiapuuta 1000 m³ Metsäsuunnittelu ha Tila- ja vahinkoarviot ha Välitetyt metsätilat ha Liiketoiminnan liikevaihto * Kokonaisliikevaihto * Tilikauden tulos * Tilikauden yli-/alijäämä * Taseen loppusumma * Työllistämisvaikutus Toimihenkilöt htv Metsätyöntekijät htv Yrittäjät ja urakoitsijat htv * Talousluvut ovat lehden painovaiheessa tilintarkastamattomia Edelläkävijä toiminnan kehittämisessä Mhy Päijät-Häme on jo pitkään ollut valtakunnan eturivissä uusien toimintatapojen kehittämisessä ja käyttöönotossa. Useilla eri hankkeilla pyritään saamaan toiminnalle jatkuvuutta ja lisää tehokuutta. Vain täten pystytään tarjoamaan jäsenille myös jatkossa kilpailukykyisiä palveluja. Yhdessä eri yhteistyökumppanien kanssa kehitetään mm. energiapuun tilaus- ja toimitusjärjestelmää sekä metsäsuunnittelun mobiilisovellusta. Uusi tekniikka tulee lähivuosina entistä enemmän käyttöön myös metsäpuolella ja sen käytössä halutaan olla valtakunnan eturivissä. Historian paras taloudellinen tulos Vuodesta 2014 tuli taloudellisesti yhdistyksen historian paras. Vahvistamattomien ennakkotietojen mukaan yhdistyksen liikevaihto kohosi 9,5 miljoonaan euroon tuloksen ollessa 470 tuhatta euroa positiivinen. Pääosa tulosparannuksesta tuli kiinteiden kulujen vähenemisestä. Kasvaneet volyymit paransivat liiketoiminnan katetta selvästi metsänhoitopalveluissa sekä materiaalien välityksessä. Korjuupalvelun kate aleni huolimatta välitettävän puumäärän kasvamisesta. Tulevaisuuden näkymät Kotimetsän mennessä painoon ovat ensimmäiset jäsenkortit ja laskut lähdössä jäsenille. Jo viime vuoden loppu ja alkuvuosi ovat osoittaneet, että voimme olla suhteellisen luottavaisella mielellä tulevaan jäsenmäärään. Pääosa metsänomistajista kokee edelleen yhdistyksen toiminnan tarpeelliseksi ja haluaa olla mukana ajamassa metsänomistajien etua ja kehittämässä alueensa metsätaloutta. Tuleva toimintaympäristö muuttuu yhä kiihkeämmällä tahdilla ja yhdistyksen tehtävänä on sekä pysyä mukana kehityksessä että olla osaltaan vaikuttamassa siihen mahdollisimman monin keinoin. Seppo Sorjonen Hallintopäällikkö Kansallinen metsästrategia tavoittelee kasvua, investointeja ja uusia työpaikkoja Hallitus on hyväksynyt Suomen kansallisen metsästrategian, joka listaa metsäalan tärkeimmät tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Ennen kaikkea halutaan luoda kasvua, investointeja ja uusia työpaikkoja metsäalalle. Metsäala on nykyisinkin erittäin merkittävä osa Suomen kansantaloutta. Pelkästään metsäteollisuuden tuotannon arvo oli viime vuonna noin 20 miljardia euroa ja bruttokantorahatulot lähes kaksi miljardia euroa. Lisäksi metsäkone- ja kuljetusyrittäjien yhteenlaskettu liikevaihto on noin miljardi euroa vuodessa, ja puulla tuotetaan noin kahden miljardin euron arvosta sähköä ja lämpöä. Myös metsäalan palveluilla ja luontomatkailulla on merkittävä liikevaihto, jonka lisäksi ne lisäävät metsistä saatavaa hyvinvointia. Strategiassa on suunniteltu hyvin ja huolella, miten metsäala saadaan nousuun. Seuraavaksi on toteutuksen vuoro eli lähdemme yhteistyössä alan toimijoiden kanssa luomaan biotalouden investoinneille entistä parempia edellytyksiä, toteaa maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo. Strategian tärkeimpinä tavoitteina on edistää metsäalan kilpailukykyä, uudistumista ja kasvua sekä metsien aktiivista, kestävää ja monipuolista hyödyntämistä. Strategia käynnistetään yhdellätoista hankkeella Suomen runsaita metsiä voidaan hyödyntää nykyistä enemmän, kunhan luodaan monipuolista, uutta liiketoimintaa. Yksi metsästrategian tavoitteista onkin, että runkopuuta hakataan 15 miljoonaa kuutiometriä nykyistä enemmän vuoteen 2025 mennessä. Jos tavoite saavutetaan, bruttokantorahatulot nousisivat vuosittain noin 0,5 miljardia euroa ja viennin arvo varovastikin arvioiden noin 1,5 miljardia euroa. Tällä hetkellä runkopuuta hakataan noin 65 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Käytännössä strategiaa toteutetaan yhdentoista hankkeen avulla. Kärkihankkeita ovat muun muassa sähköisien asiakas- ja tietopalveluja kehittäminen, puun markkinoille tulon edistäminen luomalla uusi kannustusjärjestelmä metsätilojen sukupolvenvaihdoksille sekä talousmetsien luonnonhoidon kehittäminen. Strategiassa esitetään metsäalan toimijoiden yhteinen tahtotila. On tärkeää alkaa toteuttaa tahtotilaa kärkihankkeiden nopealla käynnistämisellä, toteaa strategiaprosessia johtanut osastopäällikkö Juha Ojala. Metsästrategia perustuu metsäpoliittiseen selontekoon ja eduskunnan siihen antamaan kannanottoon. Lisäksi metsästrategian taustalta löytyy Suomen biotalousstrategia ja biodiversiteettistrategia. Metsästrategia tukee biotalousstrategian toimeenpanoa. MMM:n tiedote Minna Lautala

19 KotiMetsä 1/ Mobiilimetsäsuunnitelma kehittyy - saatavilla nyt myös Windows Phonelle Päijät-Hämeen metsänhoitoyhdistys on tarjonnut joulukuusta alkaen jäsenille ilmaisena etuna mobiilisovelluksen, jolla voit selailla metsäsuunnitelmasi tietoja. Ensimmäiset käyttäjät ovat ottaneet jo sovelluksen käyttöön, ja tammikuussa julkaistun Windows Phone -version myötä sovellus on nyt entistä useamman saatavilla. Androidversio on jo sovelluskaupassa, ja iphone ja ipad -käyttäjät pääsevät asentamaan Metsäselaimen huhtikuussa, kun se tulee ladattavaksi Applen sovelluskauppaan. Hintatietoa kuvioittain Metsäselaimessa voit selailla metsäsuunnitelmasi kuviotietoja, ja käytettävissä ovat tarkimmat maastokartta- ja ilmakuva-aineistot koko Suomen alueelta. Helmikuussa sovellukseen on tuotu uutena ominaisuutena ajantasaisiin hintatietoihin perustuvat hakkuutuloarviot, sekä hoitotöiden kustannusarviot. Kevään aikana sovellukseen tuodaan mahdollisuus tallentaa kätevästi omia merkintöjä, kuvia sekä reittejä. Muita tulevia toimintoja ovat yhteydenpito metsänhoitoyhdistykseen sekä metsäsuunnitelman tietojen päivitys sovelluksessa. Sovellus käyttöön mhy:n avulla Saadaksesi sovelluksen käyttöösi, ota yhteys metsänhoitoyhdistykseen. Mobiilimetsäsuunnitelma vaatii metsänhoitoyhdistyksen järjestelmässä olevat metsäsuunnitelman kuviotiedot. Ellei tietoja ole, saat palvelun käyttöösi kätevimmin tilaamalla uuden metsäsuunnitelman tai tietojen päivityksen vanhaan metsäsuunnitelmaan metsänhoitoyhdistyksestäsi. Sovellusta kehitetään jatkuvasti käyttäjien palautteen perusteella, joten jos sinulla on mielessä kehitysehdotuksia, kannattaa olla yhteydessä metsänhoitoyhdistykseen. Tervetuloa mukaan käyttämään mobiilimetsäsuunnitelmaa! Jukka Hietanen AccelBit Oy JÄSENETUTARJOUS: päivitä 3 7 vuotta vanha metsäsuunnitelmasi ajan tasalle mobiilimetsäsuunnitelmaa varten puustotietojen sekä tehtyjen hoito- ja hakkuutoimenpiteiden osalta. Jäsenhintaan: perusmaksu ,50 /ha +alv. Omasta metsäsuunnitelmakansiosta paperikarttoineen voit pyytää erillisen tarjouksen! Pääomavero kiristyi! Mitä metsänomistaja voi tehdä? Metsän tuloja verotetaan pääomatuloina ja viime vuosina tähänkin veroon on tullut progressiota eli veroprosentti nousee tulojen noustessa. Metsänomistajalla on keinoja, joilla verotaakkaa voi pienentää: tulojen ja menojen ajoitus, omistusmuodon valinta, menovaraus. Vuoden 2015 alusta veroprosentti on 30 % alle euron pääomatuloista ja sen ylimeneviltä tuloilta 33 %. Tarkastelu tapahtuu kalenterivuosittain ja kunkin verovelvollisen osalta erikseen. Yhteen lasketaan kaikki pääomatulot kalenterivuodelta. Metsätalouteen tällainen verotus sopii aika huonosti, koska tyypillisesti metsänomistajan tilipäivä on harvoin, mutta silloin tuloa voi tulla paljonkin. Mitä keinoja metsänomistajalla on verojen suunnitteluun? Tulovuosina hoidetaan metsiä Yksinkertaisesti ajateltuna verotettavat pääomatulot kannattaisi ajoittaa siten, että rajaa ei ylitettäisi verovuoden aikana. Puukauppojen kokoa ei välttämättä Mikko Palojärvi kannata lähteä keinotekoisesti pienentämään, jos yksikköhinnat pienenevät samalla. Maksuaikataulujen suunnittelu voi joskus auttaa: kaupan ennakot eri vuodelle kuin loppumaksu. Tämä auttaa jo jotakin. Toinen hyvä keino on ajoittaa kuluja samalle vuodelle kuin tulot. Esimerkiksi uudistamiskuluja kannattaa maksaa samalle vuodelle kuin tulotkin. Lannoitushankkeen ajoittaminen tulovuodelle voi myös tarjota hyviä vähennyksiä. Taimikonhoitoa ei kannata siirtää vuosia eteenpäin tulovuodelle, mutta aikaistamisesta on harvoin haittaa. Kuolinpesästä yhtymäksi Kuolinpesä on oma verovelvollinen ja näin ollen tulot verotetaan yhtenä kokonaisuutena. Jos kuolinpesän osakkailla ei ole merkittäviä pääomatuloja henkilökohtaisesti ja kuolinpesällä tulot ylittää , kannattaa harkita perinnönjaon suorittamista. Perinnönjaon jälkeen verotusyhtymässä tulot jaetaan kullekin osakkaalle verotettavaksi henkilökohtaisesti. Osakkaaksi yhteismetsään Yhteismetsien verokanta on edelleen 28 %, joten isommilla tuloilla yhteismetsän verotus on jo selvästi edullisempaa. Tulevaisuudesta ei tiedä, mutta todennäköisesti yhteismetsiä ei ainakaan tulla rankaisemaan verotuksessa tulevaisuudessakaan. Pelkästään veroedulla ei yhteismetsää kannata perustaa, koska ratkaisu on ikuinen. Olemassa olevaan yhteismetsään voi myös liittyä. Yhteismetsä Päijät-Häme ottaa jatkuvasti uusia osakkaita. Menovarauksella tulonsiirtoa Metsänomistaja voi tehdä vuotuisista tuloista 15 prosentin menovarauksen. Varauksilla metsänomistaja voi tasoittaa verotusta, mutta varaukset täytyy ehdottomasti muistaa purkaa määräajassa. Muuten voi säästö muuttua viivästyskoroksi. Varauksien käyttö edellyttää suunnitelmallista talouden pitoa. Metsänomistajan pitää muistaa lisäksi mahdolliset muut pääomatulot ja niiden vähennykset verotusta suunnitellessa. Lopulta verottaja yhdistää kaikki pääomatulot. Luovutusvoitot ja tappiot ovat kuitenkin erillisiä, eikä niihin voi yhdistää muita pääomatuloja tai tappioita. Timo Hannonen Metsäneuvoja Metsäomaisuuden hallintapalvelut

20 20 KotiMetsä 1/2015 Luonnonhoitohankkeet 100 % tuki maanomistajalle Luonnonhoitohankkeet ovat yli tilarajojen ulottuvia hankkeita ja niihin on mahdollista saada metsäkeskuksen myöntämää kemera-tukea. Tuki on 100 % eli maanomistajalle ei koidu kustannuksia hankkeista. Tuki säilyy ennallaan kemera-tuen uudistuksessa. Vasemmalla Alhonjärven reunaoja ennen altaan kaivua. Oikealla laskeutusallas valmiina. Hankkeet ovat yhteishankkeita, joten vähintään kahden maanomistajan on osallistuttava hankkeeseen. Luonnonhoitohankkeisiin osallistuminen on metsänomistajalle vapaaehtoista. Tyypillisiä luonnonhoitohankkeita ovat metsätalouden vesistövaikutusten pienentämiseen tähtäävät vesiensuojeluhankkeet. Luonnonhoitohankevaroin voidaan tehdä tavallista suurempia laskeutusaltaita tai pintavalutuskenttiä, jolloin hakkuukohteelta liukenevien ravinteiden ja maaaineksen pääsy vesistöön ehkäistään tehokkaasti. Luonnonhoitohankkeessa voidaan myös keskittyä tietyn elinympäristön, kuten soiden, lähteiden, paahderinteiden tai lehtojen luonnonarvojen lisäämiseen. Myös maisemanhoito ja metsien virkistys- ja muu käyttö voivat olla luonnonhoitohankkeen tavoitteita. Lisää tietoa luonnonhoidosta ja hankkeista voi kysyä metsäkeskuksesta Olli Lukanniemeltä, tai metsänhoitoyhdistyksestä Jyrki Mäkirannalta, Kaavoituksen vaikutus leviää viherkäytävien myötä Kohteiden kytkeytyvyys on luonnon monimuotoisuuden suojelun uusia trendejä. Esimerkiksi suojelualueiden välisille talousmetsille voidaan määrätä hakkuurajoitteita. Kaavoitus näyttelee suurta roolia suojelukohteita yhdistävien ekologisten käytävien suunnittelussa. Ekologiset käytävät Uhanalaisten eliölajien täytyy pystyä siirtymään alueelta toiselle. Siksi arvokkaiden elinympäristöjen välisiäkin alueita halutaan turvata ns. ekologisilla käytävillä, viheryhteyksillä. Viherkäytävien kohdalla luontoarvot täytyy huomioida tavallista voimakkaammin metsänkäsittelyn yhteydessä. Heini Katajisto Vesistöjen reunat muodostavat automaattisesti viherkäytäviä. Metsäsertifioinnin kriteerit vaativat puustoa säästettävän vesistöjen, kuten purojen ja jokien reunoille. Tällaiset käytävät eivät juuri haittaa normaalia metsätaloutta. Suojelualueiden välillä on kuitenkin usein lähinnä talousmetsää. Kun useiden uhanalaisten eliölajien leviäminen vaatii puustoista elinympäristöä, on riskinä, että viherkäytävien kohdalla hakkuita tullaan rajoittamaan. Kaavoitus ja viherkäytävät Useissa maakunnissa on meneillään viheryhteyksien kaavaprosesseja. Niissä mm. etsitään lainvoiman saaneet maakunnan pysyvät suojelualueet, joiden välille yhteyksiä suunnitellaan. Voimakkaan rakennuspaineen alla oleville alueille viheryhteyksiä suunnitellaan myös virkistysreiteiksi. Viher- ja virkistyskäytäviä koskeva maakuntakaava on valmistelussa esimerkiksi Uudellamaalla. Viranomaisvaikutuksen myötä maakuntakaavojen merkinnät tulee huomioida myös yleiskaavoissa. Yleiskaavat ovat yleensä oikeusvaikutteisia. Ongelmia seuraa, jos viheryhteyden kohdalla esimerkiksi kielletään avohakkuut kokonaan. Hakkuurajoitteiden oikeusvaikutus onkin puhuttanut viime aikoina paljon. Viheryhteyksiä kuvaamaan on maa- ja metsätalousalueilla käytetty mm. MY-, MU-, V-, luo- sekä viheryhteystarpeen merkintöjä. Kaikkien näiden oikeudellinen vaikuttavuus on epäselvää, ja tulkintoja haetaan eri oikeusasteista. Tällaisista merkinnöistä tulee pyrkiä eroon jo ennen kaavan vahvistamista. Vain luonnonsuojelualueen slmerkintä on selkeä: siellä hakkuita voidaan rajoittaa ja rajoite useimmiten pysyy oikeudessa. Etelä-Pohjanmaalla valmistellaan soiden käyttöä koskevaa maakuntakaavaa. Lähtökohta on ainut oikea: vain itse soidensuojelualueille tulee slmerkintä, eikä kytkeytyvyyttä tulla merkitsemään muilla merkinnöillä. Vaikutukset puumarkkinoihin Kaikki metsänkäytön rajoitteet ovat hankalia puumarkkinoiden toimivuuden kannalta. Vain lakisääteiset rajoitteet, kuten arvokkaiden elinympäristöjen ja uhanalaisten lajien suojelu luonnonsuojelulain nojalla ovat selkeitä. Kaavoituksen rajoitteet jäävät liian usein epäselviksi, ja puun myynti esimerkiksi viherkäytäväksi kaavoitetulta alueelta voi muodostua hankalaksi. Lupakysymykset, velvoittavien rajoitusten epäselvyys ja turha byrokratia heikentävät hakkuun kannattavuutta. Viherkäytävät koskettavat pahimmillaan valtavia pinta-aloja metsätalousmaalla, joten niitä koskevat kaavarajoitteet vähentävät puun virtaa markkinoille. Tämä taas uhkaa metsäteollisuuden uusien investointien kannattavuutta, metsäenergian tuotantoa ja muiden biotalouden tavoitteiden saavuttamista. Viherkäytävistä aiheutuva metsänsuojelun harmaa alue on ongelmallista myös maanomistajan korvausten vuoksi. Kaavoitusta ohjaava maankäyttö- ja rakennuslaki ei tunne haitan rajaa, jonka ylityttyä kaavoittajan tulisi korvata maanomistajalle kaavarajoitteista johtuvat hakkuumenetykset. Hyvä metsänomistaja: seuraa alueesi kaavoitusta ja vaikuta ajoissa, jotta turhilta metsänkäyttöäsi rajoittavilta kaavamerkinnöiltä vältytään. Markus Nissinen Kenttäpäällikkö, MTK Minna Lautala

METSÄNOMISTAJALLE. Metsänomistajat

METSÄNOMISTAJALLE. Metsänomistajat METSÄNOMISTAJALLE Metsänomistajat METSÄNHOITOYHDISTYKSEN JÄSENENÄ METSÄN- OMISTAMINEN ON HELPPOA 1 Kaikki metsäpalvelut ovat yhden puhelinsoiton tai klikkauksen päässä. 2 Olemme käytettävissäsi koko maassa,

Lisätiedot

Mhy Pohjois-Pirkka. Pauliina Salin, metsäasiantuntija

Mhy Pohjois-Pirkka. Pauliina Salin, metsäasiantuntija Mhy Pohjois-Pirkka Pauliina Salin, metsäasiantuntija Metsänhoitoyhdistykset 2016 Maanlaajuinen organisaatio 77 itsenäistä metsänhoitoyhdistystä 1.000 toimihenkilöä, 700 metsuria, urakoitsijat Hallinto

Lisätiedot

HELPPO PUUKAUPPA PARHAAT TULOT. Metsänomistajat

HELPPO PUUKAUPPA PARHAAT TULOT. Metsänomistajat HELPPO PUUKAUPPA PARHAAT TULOT Metsänomistajat HELPPO PUUKAUPPA! HYÖDYNNÄ PAIKALLINEN ASIANTUNTEMUKSEMME JA SAA PUUKAUPASTA PARAS HINTA! SOITA MEILLE TEHDÄÄN SOPIMUS KILPAILUTETAAN PUUKAUPPA RAHAT TILILLESI

Lisätiedot

HELPPO PUUKAUPPA - PARHAAT TULOT. Metsänomistajat

HELPPO PUUKAUPPA - PARHAAT TULOT. Metsänomistajat HELPPO PUUKAUPPA - PARHAAT TULOT Metsänomistajat HELPPO PUUKAUPPA! ONNISTUNEEN PUUKAUPAN ASKELEET SOITA MEILLE HYÖDYNNÄ PAIKALLINEN ASIANTUNTEMUKSEMME JA SAA PUUKAUPASTA PARAS HINTA! TEHDÄÄN SOPIMUS KILPAILUTETAAN

Lisätiedot

Metsänhoitoyhdistykset puun hankkijana

Metsänhoitoyhdistykset puun hankkijana Puuta liikkeelle seminaari Metsänhoitoyhdistykset puun hankkijana 14.03.2016 kenttäpäällikkö Pauli Rintala MTK Metsälinja Metsänhoitoyhdistysten rooli Laki metsänhoitoyhdistyksistä muuttui (osin siirtymäaikoja)

Lisätiedot

Puukauppa ja metsänhoitokatsaus. Petri Pajunen Vantaa

Puukauppa ja metsänhoitokatsaus. Petri Pajunen Vantaa Puukauppa ja metsänhoitokatsaus Petri Pajunen Vantaa 14.4.2018 Puumarkkinaennusteet 2018-201 Metsäteollisuuden investoinnit Toteutuneita investointeja mm. MG Äänekoski, UPM Kaukas ja Kymi ja SE Varkaus

Lisätiedot

Mhy:t edistämässä vastuullista yksityimetsätaloutta. Petri Takalo Toiminnanjohtaja, Päijänteen Metsänhoitoyhdistys

Mhy:t edistämässä vastuullista yksityimetsätaloutta. Petri Takalo Toiminnanjohtaja, Päijänteen Metsänhoitoyhdistys Mhy:t edistämässä vastuullista yksityimetsätaloutta Petri Takalo Toiminnanjohtaja, Päijänteen Metsänhoitoyhdistys Yksityismetsätalous Suomessa Suomen metsät ovat pääosin yksityisten henkilöiden ja perheiden

Lisätiedot

Metsänhoitoyhdistyslaki käytännössä. Petri Pajunen Johtaja Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo

Metsänhoitoyhdistyslaki käytännössä. Petri Pajunen Johtaja Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo Metsänhoitoyhdistyslaki käytännössä Petri Pajunen Johtaja Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo Metsänhoitoyhdistys Etelä- Savo Perustettu 1.1.2015 Toimialue Joutsa, Hirvensalmi, Pertunmaa, Mikkeli, Juva, Puumala,

Lisätiedot

Metsäorganisaatiot Suomessa. Mari Sarvaala Puh

Metsäorganisaatiot Suomessa. Mari Sarvaala Puh Metsäorganisaatiot Suomessa Mari Sarvaala mari.sarvaala@mhy.fi Puh. 044 342 0068 Yhteystiedot Mari Sarvaala, projektipäällikkö Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Kansankatu 8, 15870 HOLLOLA mari.sarvaala@mhy.fi

Lisätiedot

Suometsien puunkorjuu. MHY Lakeus, Antti Väisälä Jalasjärvi

Suometsien puunkorjuu. MHY Lakeus, Antti Väisälä Jalasjärvi Suometsien puunkorjuu MHY Lakeus, Antti Väisälä Jalasjärvi 26.11.2014 Metsänhoitoyhdistys Lakeus Jalasjärvi, Jurva, Kauhajoki, Teuva Perustettu 1.1.2004 n. 5 850 jäsentä Metsämaanpinta-ala 160 000 ha Hakkuusuunnite

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät

Metsätalouden näkymät Metsätalouden näkymät Pääkaupunkiseudun Metsäpäivä 3.9.2016 Metsäjohtaja Juha Mäntylä Metsäteollisuus ja puun käyttö Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena 4 Metsäteollisuus on elintärkeää yli 50

Lisätiedot

Onnistuneen puukaupan eväät Suolahti 5.2.2013

Onnistuneen puukaupan eväät Suolahti 5.2.2013 Onnistuneen puukaupan eväät Suolahti 5.2.2013 Metsäneuvoja Kati Nieminen Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomi ry Kuka voi tehdä puukaupan? Kiinteistön omistaja/omistajat Jos on useita omistajia, tarvitaan kaikkien

Lisätiedot

kannattava elinkeino?

kannattava elinkeino? Onko huomisen metsänomistus kannattava elinkeino? Päättäjien 28. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Metsänomistajaryhmien

Lisätiedot

TILASTO: Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014

TILASTO: Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 4/2015 TILASTO: Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014 22.1.2015 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 4/2015 T I L A S T O Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014 22.1.2015

Lisätiedot

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma MIKSI METSÄNHOITOON KANNATTAA PANOSTAA? Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu 1948 Julkilausuma Jokainen metsäammattimies tietää, että metsiemme metsänhoidollinen tila antaa monissa suhteissa

Lisätiedot

Puukauppa, toukokuu 2008

Puukauppa, toukokuu 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Puukauppa, toukokuu 2008 23/2008 13.6.2008 Mika Mustonen Puukauppa piristyi toukokuussa Puukauppa piristyi hieman toukokuussa,

Lisätiedot

ENERGIASEMINAARI 23.4.10. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja

ENERGIASEMINAARI 23.4.10. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja ENERGIASEMINAARI 23.4.10 1 Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme (2009) 2 Metsänomistajia jäseninä noin 7200 Jäsenien metsäala on noin 250 000

Lisätiedot

Puumarkkinat.fi-palvelun mahdollisuudet. Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme

Puumarkkinat.fi-palvelun mahdollisuudet. Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme Puumarkkinat.fi-palvelun mahdollisuudet Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme Taustaa Puumarkkinat.fi uudistaa puukaupankäynnin Projektin tarkoituksena on luoda uusi markkinointikanava metsänomistajien ja metsänhoitoyhdistysten

Lisätiedot

Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila,

Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Tutkimuspäällikkö Erno Järvinen Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. erno.jarvinen@mtk.fi

Lisätiedot

Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta

Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta Puun ostot ja hinnat marraskuu 2000 Toimittaja: Martti Aarne 14.12.2000 558 Puukaupassa 16 prosentin kasvu Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta reilun miljoonan kuutiometrin

Lisätiedot

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen?

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen? Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 9 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen? Juha Hakkarainen Metsäjohtaja, MTK metsälinja juha.hakkarainen@mtk.fi PEFC/-44- Metsäteollisuuden tuotanto

Lisätiedot

Puukauppa, kesäkuu 2008

Puukauppa, kesäkuu 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Puukauppa, kesäkuu 2008 25/2008 11.7.2008 Aarre Peltola Alkuvuoden puukauppa vaisua Alkuvuoden tapaan myös kesäkuussa puukauppa

Lisätiedot

Raaka-ainekatsaus. STMY 90v Jorma Länsitalo, Stora Enso

Raaka-ainekatsaus. STMY 90v Jorma Länsitalo, Stora Enso Raaka-ainekatsaus STMY 90v Jorma Länsitalo, Stora Enso Raaka-ainekatsauksesta vuodelta 1927 Hakkuut 37 milj m3 Teollisuuden raaka -aine n.10 milj m3 Kotitalouksien tarve- ja polttopuu n.15 milj m3 2 Raaka-ainekatsauksesta

Lisätiedot

Helpoin tapa myydä puuta. Metsätieto ja sähköiset palvelut -hankkeen lopputulosseminaari Aku Mäkelä, toimitusjohtaja, Suomen Puukauppa Oy 22.1.

Helpoin tapa myydä puuta. Metsätieto ja sähköiset palvelut -hankkeen lopputulosseminaari Aku Mäkelä, toimitusjohtaja, Suomen Puukauppa Oy 22.1. Helpoin tapa myydä puuta. Metsätieto ja sähköiset palvelut -hankkeen lopputulosseminaari Aku Mäkelä, toimitusjohtaja, Suomen Puukauppa Oy 22.1.2019 Kuutio nyt 2 Metsänomistaja Puukaupan kilpailutus: pysty-

Lisätiedot

Kohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat

Kohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat Kohti puukauppaa Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä 1 Hakkuutavat Päätehakkuu = uudistuskypsän metsän hakkuu. Avohakkuu, siemenpuu- ja suojuspuuhakkuu sekä kaistalehakkuu. Uudistamisvelvoite!

Lisätiedot

MITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi

MITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi MITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi ENERGIAPUUKAUPAN VAIHTOEHDOT Pystykauppa (myydään ostajalle hakkuuoikeus, myyjä saa puusta kantohinnan

Lisätiedot

Perustietoa metsänomistajalle

Perustietoa metsänomistajalle Perustietoa metsänomistajalle Arvoisa metsänomistaja Tervetuloa metsänomistajien monimuotoiseen joukkoon. Tyypillistä metsänomistajaa ei ole, vaan metsää omistetaan ikään, sukupuoleen ja asuinpaikkakuntaan

Lisätiedot

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä Kestävän energian päivä III Hattula, Lepaa 30.10.2014 Sivu 1 30.10.2014 Häme-Uusimaa mk-alue (Päijät-Häme, Kanta-Häme, osa Uusimaata) Sivu 2 30.10.2014 Metsävarat

Lisätiedot

PUUKAUPPA. Puukauppa. Lappeenranta

PUUKAUPPA. Puukauppa. Lappeenranta PUUKAUPPA Puukauppa Lappeenranta 21.3.2018 PUUKAUPPA yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puun hintaan vaikuttavia tekijöitä puukaupan kulku, yleiset ehdot metsänomistajan rooli puukaupassa 2 PUUKAUPPA

Lisätiedot

Puukauppa, tammikuu 2009

Puukauppa, tammikuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 6/2009 Puukauppa, tammikuu 2009 12.2.2009 Martti Aarne Puukauppa vähäistä ja hinnat laskussa tammikuussa Tammikuun puukauppa jäi

Lisätiedot

Suometsien hoitohankkeet yksityismetsissä

Suometsien hoitohankkeet yksityismetsissä Suometsien hoitohankkeet yksityismetsissä Tapion seminaari Helsinki 26.4.2017 MHY Pirkanmaa ry - avainlukuja Metsäomistajien yhdistys 6098 jäsentä 174 000 hehtaaria metsää Hakkuusuunnite 1,2 Mm3 Myyntimäärä

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014 Energiapuun kauppa, tammi maaliskuu 2014 Karsitusta energiapuusta maksettiin alkuvuonna pystykaupoissa 5 euroa ja hankintakaupoissa

Lisätiedot

Yksityismetsien puukauppa kävi keskimääräistä vilkkaampana heinäkuussa.

Yksityismetsien puukauppa kävi keskimääräistä vilkkaampana heinäkuussa. Puun ostot ja hinnat heinäkuu 1998 Toimittajat: Eero Mikkola Kaarina Linna 28.8.1998 448 Puukauppa vilkastui heinäkuussa Yksityismetsien puukauppa kävi keskimääräistä vilkkaampana heinäkuussa. Metsäteollisuus

Lisätiedot

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot

Lisätiedot

Puun ostot ja hinnat huhtikuu Kantohintojen nousu pysähtyi huhtikuussa. Päivitetyt tiedot metsätilaston taskujulkaisusta.

Puun ostot ja hinnat huhtikuu Kantohintojen nousu pysähtyi huhtikuussa. Päivitetyt tiedot metsätilaston taskujulkaisusta. Puun ostot ja hinnat huhtikuu 2000 Toimittajat: Martti Aarne Kaarina Linna 24.5.2000 529 Kantohintojen nousu pysähtyi huhtikuussa Puukaupan tahti on hiljenemässä kesää kohti mentäessä. Huhtikuussa metsäteollisuus

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 36/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 36/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 36/2014 Puukauppa, heinäkuu 2014 21.8.2014 Martti Aarne Heinäkuun puukauppa 1,5 miljoonaa kuutiometriä Mänty- ja kuusitukin reaaliset

Lisätiedot

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Puukauppa ja hakkuut Suomen puuvaranto Suomen metsien puuvaranto on viimeisimmän Valtakunnan metsien

Lisätiedot

Onnistuneen puukaupan eväät. Kenttäpäällikkö Pauli Rintala MTK Metsälinja

Onnistuneen puukaupan eväät. Kenttäpäällikkö Pauli Rintala MTK Metsälinja Onnistuneen puukaupan eväät Kenttäpäällikkö Pauli Rintala MTK Metsälinja Kuka voi tehdä puukaupan? Kiinteistön omistaja/omistajat Jos on useita omistajia, tarvitaan kaikkien kirjallinen suostumus tai valtuutus

Lisätiedot

Puukauppa, maaliskuu 2011

Puukauppa, maaliskuu 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 13/2011 Puukauppa, maaliskuu 2011 8.4.2011 Martti Aarne Maaliskuun puukauppa jäi miljoonaan kuutiometriin Puukaupan hiljaiselo

Lisätiedot

Puukauppa Syyskuu 2007. Tukkipuun hinnat loivassa laskussa 16.10.2007 887

Puukauppa Syyskuu 2007. Tukkipuun hinnat loivassa laskussa 16.10.2007 887 A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puukauppa Syyskuu 2007 Toimittaja: Mika Mustonen 16.10.2007 887 Tukkipuun hinnat loivassa laskussa Puukauppa

Lisätiedot

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla ANNA METSÄLLESI UUSI MAHDOLLISUUS! Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla Seuraavien sivujen esimerkkimetsien suunnittelut ja hakkuut on toteutettu Arvometsän toimesta. Taloudellinen

Lisätiedot

Metsikkötietojen päivityskäytännöt

Metsikkötietojen päivityskäytännöt Metsikkötietojen päivityskäytännöt Metsikkötietojen ajantasaistusseminaari 21.4.2009/Jari Yli-Talonen Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme TOIMIALUEENA Asikkalan, Hartolan, Heinolan,

Lisätiedot

PEFC:n metsäsertifioinnin toteutuksen vaihtoehdot

PEFC:n metsäsertifioinnin toteutuksen vaihtoehdot PEFC:n metsäsertifioinnin toteutuksen vaihtoehdot PEFC-metsäsertifiointi voidaan toteuttaa kolmella eri tavalla: Alueellisena ryhmäsertifiointina Ryhmäsertifiointina eli koskien joukkoa kiinteistöjä, jotka

Lisätiedot

Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen yhteismetsähanke. Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme

Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen yhteismetsähanke. Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen yhteismetsähanke Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme TOIMIALUEENA Asikkalan, Hartolan, Heinolan, Hollolan, Hämeenkosken, Kärkölän, Lahden, Nastolan, Padasjoen ja Sysmän kunnat

Lisätiedot

Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla. miljoonaa kuutiometriä yksityismetsistä

Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla. miljoonaa kuutiometriä yksityismetsistä Puun ostot ja hinnat joulukuu 2000 Toimittaja: Martti Aarne 19.1.2001 561 Yksityismetsien puukaupassa 12 prosentin kasvu Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla vuonna 2000. Metsäteollisuuden puun

Lisätiedot

Ajankohtaista puumarkkinoilta

Ajankohtaista puumarkkinoilta Ajankohtaista puumarkkinoilta Jukka Hujala metsäasiantuntija MTK metsälinja Karstula-Kyyjärven mhy 12.9.2015 Metsäpolitiikan ohjaus kohti vuotta 2050 Kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäpoliittinen selonteko

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu Marraskuun hakkuut 6 miljoonaa kuutiometriä

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu Marraskuun hakkuut 6 miljoonaa kuutiometriä A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu 2005 Toimittaja: Yrjö Sevola 21.12.2005 800 Marraskuun hakkuut

Lisätiedot

Puukauppa, joulukuu 2013

Puukauppa, joulukuu 2013 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 3/2014 Puukauppa, joulukuu 2013 20.1.2014 Aarre Peltola Puukauppaa käytiin vuonna 2013 viidenneksen enemmän kuin vuotta aiemmin

Lisätiedot

Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2014

Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2014 Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.214 Yleistä Yhteismetsä on tilojen yhteinen alue, joka on tarkoitettu kestävän metsätalouden harjoittamiseen osakastilojen hyväksi. Yhteismetsät

Lisätiedot

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde

Lisätiedot

Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI. Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013

Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI. Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013 Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013 Mhy Etelä-Karjala Tervetuloa Etelä-Karjalaan, Luumäelle Kohteen teemana on metsien käsittely: Monipuolistuvat metsänkäsittely

Lisätiedot

Puukauppa, heinäkuu 2009

Puukauppa, heinäkuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 33/2009 Puukauppa, heinäkuu 2009 11.8.2009 Mika Mustonen Puukauppa vähäistä heinäkuussa Metsäteollisuus osti heinäkuussa 0,4 miljoonaa

Lisätiedot

Puukauppa, elokuu 2009

Puukauppa, elokuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 37/2009 Puukauppa, elokuu 2009 10.9.2009 Martti Aarne Puukaupassa lieviä piristymisen merkkejä elokuussa Teollisuus osti elokuussa

Lisätiedot

Mihin kasvatuslannoitus sopii ja mitä se tuottaa? Samuli Kallio

Mihin kasvatuslannoitus sopii ja mitä se tuottaa? Samuli Kallio Mihin kasvatuslannoitus sopii ja mitä se tuottaa? Samuli Kallio www.yara.fi/metsa Miten tunnistan hyvän lannoituskohteen? -Kuvio/kuviot ovat korjuun kannalta hyvällä paikalla -Puusto on pääsääntöisesti

Lisätiedot

Metsävaratietojen ja digitalisaation hyödyntäminen biotalouden kasvussa Etelä-Savossa -hanke. Helsinki Sanna Hakolahti Mhy Etelä-Savo

Metsävaratietojen ja digitalisaation hyödyntäminen biotalouden kasvussa Etelä-Savossa -hanke. Helsinki Sanna Hakolahti Mhy Etelä-Savo Metsävaratietojen ja digitalisaation hyödyntäminen biotalouden kasvussa Etelä-Savossa -hanke Helsinki 14.4.2018 Sanna Hakolahti Mhy Etelä-Savo Toteutuksesta vastaa MHY Etelä-Savo Kattaa koko Etelä-Savon

Lisätiedot

Metsänomistajat Metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjalan jäsenlehti 1/2015 21.1.2015

Metsänomistajat Metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjalan jäsenlehti 1/2015 21.1.2015 Metsänomistajat Metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjalan jäsenlehti 1/2015 21.1.2015 Tuomas Koski Tilaa maksuton puunmyynti -suunnitelma! Imatra Lappeenranta, Lemi, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Taipalsaari

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu Marraskuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu Marraskuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu 2006 Toimittaja: Yrjö Sevola 3.1.2007 848 Marraskuun hakkuut 5

Lisätiedot

Puukauppa kävi syyskuussa erittäin vilkkaana. Metsäteollisuuden viikoittaiset ostomäärät olivat 1,1 1,8 miljoonaa kuutiometriä.

Puukauppa kävi syyskuussa erittäin vilkkaana. Metsäteollisuuden viikoittaiset ostomäärät olivat 1,1 1,8 miljoonaa kuutiometriä. Puun ostot ja hinnat syyskuu 1997 Toimittajat: Eero Mikkola Kaarina Linna 22.10.1997 410 Metsäteollisuus osti syyskuussa lähes 6 miljoonaa kuutiometriä puuta Puukauppa kävi syyskuussa erittäin vilkkaana.

Lisätiedot

Puukauppa, marraskuu 2012

Puukauppa, marraskuu 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 49/2012 Puukauppa, marraskuu 2012 14.12.2012 Yrjö Sevola Marraskuun puukauppa 2,5 miljoonaa kuutiometriä Yksityismetsien puukauppa

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 43/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 43/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 43/2014 Energiapuun kauppa, huhti kesäkuu 2014 16.10.2014 Jukka Torvelainen Ostetusta energiapuusta puolet karsittua rankaa Metlan

Lisätiedot

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden

Lisätiedot

Metsä sijoituskohteena

Metsä sijoituskohteena Metsä sijoituskohteena Polvelta toiselle metsätilan sukupolvenvaihdosmessut Jarmo Lahdenmaa Metsänhoitoyhdistys Etelä-Pohjanmaa Esityksen sisältö Taustatietoa MHY Etelä-Pohjanmaasta Sijoittamisesta yleensä

Lisätiedot

ostomäärät ovat olleet keskimäärin 2,7 miljoonaa kuutiometriä.

ostomäärät ovat olleet keskimäärin 2,7 miljoonaa kuutiometriä. Puun ostot ja hinnat maaliskuu 1999 Toimittajat: Martti Aarne Kaarina Linna 6.5.1999 480 Maaliskuun puukauppa 1,8 miljoonaa kuutiometriä Metsäteollisuuden ja puun myyjien erilaiset näkemykset puun tulevasta

Lisätiedot

Puukauppa, kesäkuu 2009

Puukauppa, kesäkuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 27/2009 Puukauppa, kesäkuu 2009 7.7.2009 Aarre Peltola Puukauppa jatkoi mateluaan kesäkuussa Metsäteollisuuden puun ostomäärä yksityismetsistä

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Syyskuu Syyskuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Syyskuu Syyskuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinapuun hakkuut ja työvoima Syyskuu 2007 Toimittaja: Yrjö Sevola 30.10.2007 888 Syyskuun hakkuut miljoonaa

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

Puukauppa, tammikuu 2011

Puukauppa, tammikuu 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 7/2011 Puukauppa, tammikuu 2011 11.2.2011 Martti Aarne Tammikuun puukauppa 1,0 miljoonaa kuutiometriä Teollisuus osti tammikuussa

Lisätiedot

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Soili Kojola, Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Työryhmä: Soili Kojola Risto Ojansuu

Lisätiedot

maaliskuun ostomäärät ovat olleet keskimäärin 2,7 miljoonaa kuutiometriä.

maaliskuun ostomäärät ovat olleet keskimäärin 2,7 miljoonaa kuutiometriä. Puun ostot ja hinnat maaliskuu 1998 Toimittajat: Eero Mikkola Kaarina Linna 20.4.1998 431 Maaliskuun puukauppa 1,5 miljoonaa kuutiometriä Yrityskohtaisten puukauppasopimusten odottelu näkyi maaliskuun

Lisätiedot

Puukaupan sanastoa (1)

Puukaupan sanastoa (1) PUUKAUPPA OSIO 2 yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot metsänomistajan rooli puukaupassa 1 Puukaupan sanastoa

Lisätiedot

Puukauppa, helmikuu 2009

Puukauppa, helmikuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 9/2009 Puukauppa, helmikuu 2009 13.3.2009 Martti.Aarne Helmikuun puukauppa putosi 0,5 miljoonaan kuutiometriin Teollisuuden puun

Lisätiedot

Energiapuun korjuun laatu 2014

Energiapuun korjuun laatu 2014 Tiedote 1 (5) Energiapuun korjuun laatu 2014 Vuonna 2014 tehtiin 313 energiapuun korjuujäljen laatutarkastusta. Tarkastettua pinta-alaa kertyi 1 005 hehtaaria. Tarkastukset perustuvat Maa- ja metsätalousministeriön

Lisätiedot

hinnoitteluun ja puukauppaan

hinnoitteluun ja puukauppaan Työkaluja puutavaran hinnoitteluun ja puukauppaan PUU tutkimus ja kehittämisohjelman väliseminaari 6.9.2012 Sokos Hotel Vaakuna, Hämeenlinna Jukka Malinen Metla / Joensuu Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Puukaupan tarjousvertailut. MMM Puumarkkinatyöryhmän kokous kenttäpäällikkö Pauli Rintala MTK

Puukaupan tarjousvertailut. MMM Puumarkkinatyöryhmän kokous kenttäpäällikkö Pauli Rintala MTK Puukaupan tarjousvertailut MMM Puumarkkinatyöryhmän kokous 25.11.2015 kenttäpäällikkö Pauli Rintala MTK Mitä tarkoittaa puukaupan tarjousvertailut? - Puunostajat tekevät metsänomistajalle/hänen tarjouspyyntöönsä

Lisätiedot

Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne

Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne Metka-koulutus / Energiapuukauppa / Luontokeskus Haltia 4.10.2014 Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne Arto Kettunen TTS (Työtehoseura ry) 1. Energiapuun hintakehitys

Lisätiedot

Teollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat elokuussa 4,5 miljoonaa

Teollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat elokuussa 4,5 miljoonaa A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima elokuu 2004 Toimittaja: Yrjö Sevola 24.9.2004 741 Elokuun hakkuut

Lisätiedot

Puukauppa, toukokuu 2012

Puukauppa, toukokuu 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 26/2012 Puukauppa, toukokuu 2012 11.6.2012 Aarre Peltola Yksityismetsistä ostettiin toukokuussa runsaasti puuta Metsäteollisuus

Lisätiedot

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 Suomen puunjalostus ja sen merkitys eri puutavaralajit ja niiden laadun vaikutus puunjalostukseen puunjalostusmuodot 1 Puu on ekologinen materiaali

Lisätiedot

Puukauppa, helmikuu 2010

Puukauppa, helmikuu 2010 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 8/2010 Puukauppa, helmikuu 2010 11.3.2010 Yrjö Sevola Helmikuun puukauppa vain 1,2 miljoonaa kuutiometriä Puukauppa mataa, vaikka

Lisätiedot

TRESTIMA. Digitaalisten tekniikoiden mahdollisuudet metsätaloudessa , Seinäjoki. Simo Kivimäki

TRESTIMA. Digitaalisten tekniikoiden mahdollisuudet metsätaloudessa , Seinäjoki. Simo Kivimäki TRESTIMA Digitaalisten tekniikoiden mahdollisuudet metsätaloudessa 22.3.2017, Seinäjoki Simo Kivimäki simo.kivimaki@trestima.com 050 3872891 Trestima Oy Vuonna 2012 perustettu metsäsektorille erikoistunut

Lisätiedot

Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla

Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla Paras puukauppatili Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla On monta tapaa korjata puuta. Meidän tapamme on maksimoida arvokkaan sahapuun määrä ja pitää kuitupuun osuus pienenä. K Keiteleen kanssa

Lisätiedot

Puukaupan kilpailuttaminen ja korjuun valvonta käytännössä

Puukaupan kilpailuttaminen ja korjuun valvonta käytännössä Puukaupan kilpailuttaminen ja korjuun käytännössä Herkko Hämäläinen 14.4.2018 Johdanto Puukauppa lähtee liikkeelle puunmyyntisuunnitelman laatimisella ja yleensä leimikko on tarkoitus myydä heti Tehdään

Lisätiedot

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimikonhoito Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimitermejä Pieni taimikko: keskipituus alle 1,3 metriä Varttunut taimikko: keskipituus yli 1,3 metriä, keskiläpimitta alle 8 cm Ylispuustoinen

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, elokuu 2013

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, elokuu 2013 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE ja työvoima, elokuu 213 38/213 3.9.213 Yrjö Sevola Elokuun hakkuut 4,6 miljoonaa kuutiometriä Teollisuuden puunhankinta vilkasta,

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, heinäkuu 2013

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, heinäkuu 2013 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Markkinapuun hakkuut ja työvoima, heinäkuu 213 36/213 4.9.213 Yrjö Sevola Heinäkuun hakkuut 2,2 miljoonaa kuutiometriä Metsäteollisuus

Lisätiedot

ELINVOIMAA METSISTÄ Padasjoen tiedotustilaisuus

ELINVOIMAA METSISTÄ Padasjoen tiedotustilaisuus ELINVOIMAA METSISTÄ Padasjoen tiedotustilaisuus Padasjoen Kuntala, Kellosalmentie 20 19.3.2013 Metsäsektorin merkitys aluetaloudessa Pekka Salonen, kuntien edustaja ohjausryhmässä Metsävarat ja niiden

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden liiketulos 2008

Yksityismetsätalouden liiketulos 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Yksityismetsätalouden liiketulos 2008 25/2009 24.6.2009 Esa Uotila Yksityismetsätalouden liiketulos laski 97 euroon hehtaarilta

Lisätiedot

Puumarkkinat ja niiden kehittäminen. asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013

Puumarkkinat ja niiden kehittäminen. asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013 Puumarkkinat ja niiden kehittäminen asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013 Markkinat ja puut kasvavat eri puolilla maapalloa viennin arvo muodostuu matkalla Lähde: Metsäntutkimuslaitos Metsävaramme mahdollistavat

Lisätiedot

Teollisuuspuun hakkuut alueittain 2013

Teollisuuspuun hakkuut alueittain 2013 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Teollisuuspuun hakkuut alueittain 2013 21/2014 23.5.2014 Elina Mäki-Simola Vuoden 2013 teollisuuspuun hakkuut 56,1 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Metsänhoito. Metsänomistajat

Metsänhoito. Metsänomistajat Metsänhoito Hoida metsääsi Hyvä metsän- ja ympäristönhoito alkaa kohteeseen perehtymisellä ja maastosuunnittelulla. Olet tervetullut mukaan metsään! Töiden suunnittelussa ja toteutuksessa otamme huomioon

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Ryhmähanke Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Kysely metsäpalveluyritysten toiminnasta Jouko Örn Jarmo Hämäläinen Arto Kariniemi Juha Rajamäki Metsätehon raportti 59 14.8.1998 Metsäpalveluyrittämisen

Lisätiedot

Tukkipuun hakkuut olivat 2,4 ja kuitupuun 2,6 miljoonaa kuutiometriä. Edellisvuoden joulukuuhun verrattuna

Tukkipuun hakkuut olivat 2,4 ja kuitupuun 2,6 miljoonaa kuutiometriä. Edellisvuoden joulukuuhun verrattuna A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinapuun hakkuut ja työvoima Joulukuu 2004 Toimittaja: Yrjö Sevola 27.1.2005 755 Joulukuun hakkuut 5

Lisätiedot

HÄMEEN-UUDENMAAN METSIEN ENSIHARVENNUSOHJELMAN JA OMATOIMISTEN HANKINTAHAKKUIDEN EDISTÄMISOHJELMA

HÄMEEN-UUDENMAAN METSIEN ENSIHARVENNUSOHJELMAN JA OMATOIMISTEN HANKINTAHAKKUIDEN EDISTÄMISOHJELMA HÄMEEN-UUDENMAAN METSIEN ENSIHARVENNUSOHJELMAN JA OMATOIMISTEN HANKINTAHAKKUIDEN EDISTÄMISOHJELMA 2011-2014 Kriteeri 8: Yksityismetsien ensiharvennus- ja hankintahakkuita edistetään puuston kasvukunnon

Lisätiedot

Teollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat lokakuussa 5,0 miljoonaa

Teollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat lokakuussa 5,0 miljoonaa A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima Lokakuu 2004 Toimittaja: Yrjö Sevola 1.12.2004 748 Lokakuun hakkuut

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Heinäkuu Heinäkuun hakkuut 3 miljoonaa kuutiometriä

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Heinäkuu Heinäkuun hakkuut 3 miljoonaa kuutiometriä A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinapuun hakkuut ja työvoima Heinäkuu 2007 Toimittaja: Yrjö Sevola 29.8.2007 882 Heinäkuun hakkuut 3

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 51/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 51/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 51/214 Energiapuun kauppa, heinäsyyskuu 214 12.12.214 Jukka Torvelainen Energiapuuksi ostetun karsitun rangan osuus ja hinta nousivat

Lisätiedot

Metsävaratietojen ja digitalisaation hyödyntäminen biotalouden kasvussa Etelä- Savossa-hanke

Metsävaratietojen ja digitalisaation hyödyntäminen biotalouden kasvussa Etelä- Savossa-hanke Metsävaratietojen ja digitalisaation hyödyntäminen biotalouden kasvussa Etelä- Savossa-hanke Metsänomistajia tavoitetaan tiedonvälitystilaisuuksissa eri teemoin. Metsänomistajat saadaan hyödyntämään aktiivisemmin

Lisätiedot

PEFC-webinaarit 21., 23. ja Kestävän Metsätalouden Yhdistys ry, Aija Tapio

PEFC-webinaarit 21., 23. ja Kestävän Metsätalouden Yhdistys ry, Aija Tapio PEFC-webinaarit 21., 23. ja 28.8.2018 Kestävän Metsätalouden Yhdistys ry, Aija Tapio Roolit ja työnjako PEFC-järjestelmässä PEFC Suomi - Suomen Metsäsertifiointi ry - kutsuu standardityöryhmän kokoon -

Lisätiedot

Metsänhoito on omaisuuden hoitoa

Metsänhoito on omaisuuden hoitoa Metsänhoito on omaisuuden hoitoa Metsäpäivä 13.4.2019 Petri Parviainen Mhy Keski-Savo Kohti kevättä, ajankohtaisia asioita Kevään askelmerkit Metsissä on hyvä näkyvyys, ennen kuin lehdet tulevat puuhun

Lisätiedot