Kuvia Hyvinvoinnin virtaa Mikkelissä hankkeen kansalaistoimijalähtöisistä tuensiirtohankkeista vuosilta

Transkriptio

1 KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ EU-RAKENNERAHASTO-OHJELMAN MUKAINEN KANSALAISTOIMIJALÄHTÖINEN PAIKALLINEN KEHITTÄMINEN MIKKELIN KAUPUNKIALUEELLA V Kuvia Hyvinvoinnin virtaa Mikkelissä hankkeen kansalaistoimijalähtöisistä tuensiirtohankkeista vuosilta

2 Mikkelin kaupunki Kansalaistoimijalähtöinen paikallinen kehittäminen Mikkelin kaupunkialueella KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ EU-RAKENNERAHASTO-OHJELMAN MUKAINEN KANSALAISTOIMIJALÄHTÖINEN PAIKALLINEN KEHITTÄMINEN MIKKELIN KAUPUNKIALUEELLA V Mikkelin kaupungin johtoryhmä Mikkelin kaupunginhallitus Mikkelin kaupunki Kansalaistoimijalähtöinen paikallinen kehittäminen Mikkelin kaupunkialueella

3 Sisällys 1. Mikkelin kaupungin osallistuminen kansalaistoimijalähtöiseen kehittämishankkeeseen Toimintamalli ja budjetti 6 3. Tavoitteet Kohderyhmä 7 5. Hankkeen toteuttaminen 7 6. Osallisuus toteutuu neljällä tasolla 7 7. Meijän Mikkeli hanke on rohkeasti kokeileva verkostohanke Päähanke innostaa, tukee, ohjaa ja toteuttaa Tuensiirtohankkeet syntyvät asukkaiden ja järjestöjen ideoista 8 Liitteet 10 Hankkeen SWOT-analyysi (Liite 1) 10 Kartta hankkeen toiminta-alueesta (Liite 2) 11 Hyvinvoinnin virtaa Mikkelissä hankkeessa toteutetut tai käynnissä olevat tuensiirtohankkeet (Liite 3) 12 1.

4 Mikkelin kaupungin osallistuminen kansalaistoimijalähtöiseen kehittämishankkeeseen Mikkelin kaupunki valmistelee toimintasuunnitelman kansalaistoimijalähtöiseen kehittämiseen ja valmistautuu tämän suunnitelman pohjalta hakemaan ESR-rahoitusta kansalaistoimijalähtöiseen kehittämishankkeeseen työnimeltään Meijän Mikkeli. Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma on valtakunnallinen ohjelma, joka sisältää sekä Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahaston (ESR) toimenpiteet. Ohjelman toimenpiteillä rahoitetaan mm. kansalaistoimijalähtöistä kehittämistä kaupunkialueilla. Mikkeli on ollut yksi ensimmäisistä kaupungeista, jossa rahoitusmuotoa on Euroopan sosiaalirahaston (ESR) osalta otettu käyttöön Hyvinvoinnin virtaa Mikkelissä hankkeessa Nykyinen hanke jatkuu saakka. Hyvinvoinnin virtaa Mikkelissä hanke ( ) sateenvarjohanke, jonka alla on toteutettu erilaisia tuensiirtohankkeita. Hankkeisiin on ollut mahdollisuus hakea mukaan vuoden 2016 alusta lähtien. Hankkeita toteutettiin 15. Hankkeiden sisällöt on esitelty liitteessä. kohderyhmänä ovat olleet kolmannen sektorin toimijat ja välillisesti kaikki Mikkelin kaupungin asukkaat toimenpiteet eli tuensiirtohankkeissa toteutetut kehittämistoimet, kokeilut ja tapahtumat ovat kohdistuneet kantakaupungin alueelle tuensiirtohankkeille ovat saaneet päähankkeesta tukea ja ohjausta hankehakemuksen tekoon, toteuttamiseen, viestintään sekä hallinnointiin päähankkeessa toteutettiin Liikkumisen unelmavuosi kokeilu, jolla etsittiin ratkaisuja liikkumattomuuden haasteisiin sekä uusia tapoja edistää asukkaiden hyvinvointia, osallisuutta ja työkykyä. Kokemuksia Hyvinvoinnin virtaa Mikkelissä -hankkeesta: Hyvinvoinnin virtaa Mikkelissä ensimmäisten joukossa Suomessa Aktiivinen viestintä ja jalkatyö tehnyt mallista tunnetun Toteuttaa järjestöjen kanssa monipuolista toimintaa Hanke on saanut verkotettua eri järjestötoimijoita yhteen ja aktivoitua laajasti toimijoita Ymmärrys osallisuuden merkityksestä hyvinvoinnin lisääjänä on parantunut Tiedotus ja viestintä on tuonut hankkeen toiminnalle näkyvyyttä Hanke on tarjonnut tukea talouteen liittyvissä asioissa, mikä on madaltanut kynnystä lähteä toteuttamaan hanketta ja auttanut myös muussa toiminnassa Liikkumisen Unelmavuosi-konseptia hyödynnetty valtakunnallisesti

5 Mitä kansalaistoimijalähtöisillä hankkeilla tavoitellaan? Parannetaan ohjelman vaikuttavuutta Edistetään toimenpiteiden saavutettavuutta ja tarvelähtöisyyttä Uusia toimijoita kehittämiseen mukaan Parantaa rahoittajien keskinäistä vuoropuhelua Kevennetään hallinnollista taakkaa ja taloudellista riskiä järjestöiltä Erityisenä tavoitteena on vahvistaa kansalaistoimijoiden osallistumista rakennerahasto-ohjelman toteutukseen sekä edistää erityisesti nuorten ja syrjäytymisvaarassa olevien (miehet) yhteiskunnallista osallisuutta ja edistää asuinalueiden yhteisöllisyyttä. Kehittämistoiminnan on tarkoitus olla avointa, laaja-alaista ja osallistavaa. Toiminta perustuu paikallisten toimijoiden yhdessä laatimaan kehittämissuunnitelmaan, jossa tulee huomioida seuraavat asiat: Toimet kohdistuvat erityisesti niille alueille, joilla ei toteuteta maaseutu- ja kalatalousrahastosta rahoitettua yhteisölähtöistä paikallista kehittämistä Isoihin kaupunkeihin ja yli asukkaan kuntien keskusta-alueille Tulee toteuttaa ohjelman tavoitteita Yhteisenä piirteenä omaehtoinen, alhaalta ylös suuntautuva, kansalaistoimijalähtöinen paikallinen kehittämistoiminta Toiminnan tulee olla avointa, laaja-alaista ja osallistavaa Kehittämistoiminnan suunnittelussa korostetaan strategisuutta Toiminnan tulee perustua paikallisten toimijoiden yhdessä laatimaan kehittämissuunnitelmaan Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä, MYR, on pyytänyt Mikkelin kaupungilta ehdotusta kansalaistoimijalähtöisen toiminnan sisällöksi, rahoitusmalliksi ja hallinnolliseksi toimintamalliksi, jolla kehittäminen toteutetaan. Toiminnan on mahdollista käynnistyä heinäkuun alusta ELY-keskus varautuu rahoittamaan toimintaa ESR-rahoituksella. Kaupungin puolelta yhdyshenkilönä toimii Hannu Korhonen. Kansalaisten kuuleminen toteutetaan Mikkelin kaupungin toteuttaman strategiakyselyn avulla välisenä aikana. Toimintasuunnitelmaa laadittaessa hyödynnetään Hyvinvoinnin virtaa Mikkelissä hankkeen (myös tuensiirtohankkeet) kokemuksia ja esiinnousseita haasteita. Hanketta on arvioitu säännöllisesti hankeen ohjausryhmässä. Luottamushenkilöiden, kaupungin virkamiesten, järjestöjen ja Essoten edustajia on kuultu ja heidät on haastettu mukaan ideoimaan osallisuuden edistämistä ja köyhyyden torjuntaa kaupungissa. Itä-Suomen kaupunkien kake -toimijat kokoontuivat Mikkeliin koulutustilaisuuteen syyskuun 2017 lopulla esittelemään omia toimintamallejaan ja toteuttamiaan tuensiirtohankkeita sekä pohtimaan niiden vaikuttavuutta. Toimintasuunnitelman kirjoittamisessa on hyödynnetty lisäksi Sokran osallisuustutkimusten ja muiden hyvinvointitutkimusten tuloksia. Hyvinvoinnin virtaa Mikkelissä hankkeesta saadut myönteiset kokemukset ja palautteet rohkaisevat jatkamaan kehitystä uusin painotuksin.

6

7 2. Toimintamalli ja budjetti Hyvinvoinnin virtaa Mikkelissä hankkeessa toteutetun Liikkumisen unelmavuosi -kokeilun tuloksena syntynyttä Unelmat liikkeelle -toimintamallia on käytetty tuensiirtohankkeissa. Tämä kokeilukulttuuriin ja verkostotyöhön perustuva toimintamalli on osoittautunut innostavaksi ja osallistavaksi tavaksi toimia. Meijän Mikkeli hankkeessa on keskeistä rahoituksen monipuolinen ja tehokas käyttö vaikuttavuuden ja osallisuuden lisäämiseksi, uusien toimijoiden mukaan saamiseksi hanketoiminnan pariin ja toimintojen vakiinnuttamiseksi. Meijän Mikkeli -hanketta hallinnoi Mikkelin kaupunki. Hanke on sivistyksen ja hyvinvoinnin palvelualueella ja toimii tiiviissä yhteistyössä kaupunkiorganisaation kanssa, mutta toiminnallisesti fyysisesti erillään lähellä järjestöjä. Tavoitteena on olla helposti lähestyttävä matalan kynnyksen toimija. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat Kustannukset jakautuvat kolmelle vuodelle. Hankkeen kustannuksiin haetaan ESR-rahoitusta (Flat rate 17 % -mallilla), jossa kuntaosuus (Mikkelin kaupunki) on 15 % ja hanketoimijoilla (järjestöt) 5 %. Rahoitussuunnitelma Yhteensä 1. Haettava ESR- ja valtion rahoitus 80 % Kuntien rahoitus 15 % Yksityinen rahoitus (oma) 5 % Yht Tavoitteet Hankkeen tavoitteena on lisätä mikkeliläisten osallisuutta, luoda uusia tapoja ja toimintamalleja osallistua sekä asukkaille mahdollisuuksia kokea arki merkityksellisenä. Asukkaat osallisettaan ideoimaan ja toteuttamaan yhdessä toimintaa ja täydentämään nykyisiä hyvinvointipalveluita, lisäämään asukkaiden aktiivisuutta, yhteistyötä eri toimijatahojen välillä ja rohkaistaan kokeilemaan uutta ja hyödyntämään paremmin olemassa olevia tiloja ja alueita (erityisesti asuinalueiden mahdollisuudet). Lisätä osallisuutta, luoda uusia toimintamalleja osallistua Lisätä asukkaille mahdollisuuksia kokea arki merkityksellisenä Tukea kaupungin strategian ja hyvinvointitavoitteiden toteutumista Vahvistaa kokeilemiseen ja verkostomaiseen työtapaan liittyvää toimintamallia

8 Löytää uusia toimintamalleja täydentämään nykyisiä hyvinvointipalveluja Varmistaa kokeilujen vaikuttavuus ja toiminnan juurruttaminen pysyväksi toiminnaksi Aktivoida uusia toimijoita ja edistää toimijoiden keskinäistä verkottumista Tiivistää yhteistyötä Leader -toimijoiden kanssa Sitoa aktiivinen kansalaistoiminta osaksi kaupungin ja maakunnan palvelurakennetta 4. Kohderyhmä Hankkeen kohderyhmänä ovat nuoret ja työikäiset, erityisesti miehet. Hanketoiminta halutaan viedä lähelle asukkaita ja luonnollisiin kohtauspaikkoihin. Lapset ja ikäihmiset eivät varsinaisesti kuulu kohderyhmään, mutta heidän kauttaan voidaan toteuttaa toimintaa, joilla osallistetaan nuoret ja työikäiset mukaan. Näin voidaan mm. madaltaa kynnystä osallistua ja lisätä perheiden osallisuutta. 5. Hankkeen toteuttaminen Toimintaa johtaa projektipäällikkö päähankkeen tiimin (kaksi projektikoordinaattoria) kanssa. Päähankkeen toimintatapa mallinnetaan. Päähanke rohkaisee toimijoita uusiin osallistaviin kokeiluihin, joita ei ole aiemmin Mikkelissä toteutettu mm. osallistavaan budjetointiin tai joukkorahoitukseen liittyen. Tuensiirtohankkeilla toimintamallia laajennetaan muihin asukkaiden hyvinvoinnin, osallisuuden ja työkykyisyyden kannalta keskeisiin teemoihin. Tavoitteena on saada liikkeelle kansalaistoimijoilta syntyneitä uusia yhteisiä verkostomaisia kehittämishankkeita. Pääpaino on toiminnan keskittämisessä asuinalueille. Tuensiirtohankkeista kootaan verkosto ratkomaan yhteisiä haasteita. 6. Osallisuus toteutuu neljällä tasolla Yksilötasolla tavoitellaan matalan kynnyksen toimintaa, luottamuksen synnyttämistä ja rinnalla kulkemista. Tämä edellyttää toimijoilta kohderyhmän tuntemista, mahdollisuuksia aitoon kohtaamiseen ja välittämistä. Kokemusten ja havaintojen perusteella voidaan tehdä arviointia toiminnan laadusta ja vaikuttavuudesta. Yhteisötasolla haetaan uusia malleja yhdessä tekemiseen, vertaistoimintaan ja rakennetaan uusia sosiaalisia verkostoja. Toiminta ja palvelut tuotetaan yhdessä asukkaiden kanssa ja pyritään tuomaan ne lähelle. Asukkaiden osallistamista ideoinnista, päätöksen tekoon ja kokeilujen toteuttamiseen voidaan kokeilla esimerkiksi osallistavan budjetoinnin tai joukkorahoituksen keinoin. Tämä toimintamalli synnyttää uutta toimintaa ja palveluja, parantaa asuinalueiden viihtyisyyttä ja lisää yhteisöllisyyttä. Havaintojen ja tilastojen avulla voidaan tarkastella toiminnan tuloksia. Kaupunkitasolla tavoitellaan asukkaiden kokonaisvaltaista kohtaamista. Yhdessä verkostona kehitetään toimintaa ja palveluja, jotta kaikilla kaupungin asukkailla on mahdollisuus osallistua ja olla aktiivinen toimija. Kehitetään järjestöjen ja kaupungin välisellä yhteistyöllä hyvinvointi-, terveys- ja kulttuuripalveluiden tuottamista ja saavutettavuutta vähävaraisille, erityistä tukea tarvitseville ja voimavarattomille perheille. Järjestöjen palveluiden tuotteistamisella ja asiakasseteleiden käyttökokeiluilla voidaan löytää uusia

9 järjestötoiminnan muotoja ja rahoittamismalleja. Me säätiön syrjäytymistyökalun avulla voidaan seurata osin hankkeen vaikuttavuutta. Hanke toimii myös maakuntatasolla yhteistyössä Essoten kanssa. Keväällä 2017 käynnistyneen elintapaneuvontaan keskittyvän Vesote hankkeen kohderyhmästä, nollaliikkujat, löytyy paljon yhteisiä kohdehenkilöitä. Hankkeessa on mahdollista palvelumuotoilun avulla kehittää laadukkaita sotepalveluita, joiden tuottamisessa järjestöillä näyttäisi tulevaisuudessa olevan yhä merkittävämpi rooli. Hyvinvointikertomusten indikaattorien ja toimintatilastojen avulla voidaan arvioida palveluiden toimivuutta ja vaikuttavuutta. 7. Meijän Mikkeli hanke on rohkeasti kokeileva verkostohanke 7.1.Päähanke innostaa, tukee, ohjaa ja toteuttaa a) Osallisuuden lisääminen ja toimintojen sitominen rakenteisiin yhteisyössä Mikkelin kaupungin, Essoten, järjestöjen ja asukkaiden kanssa b) Uudet toiminnot ja tapahtumat ostopalveluina c) Hankkeiden tiedottaminen ja viestintä sekä ohjaus, neuvonta ja tuki myös hanketoiminnan ulkopuolelle oleville järjestöille d) Hankkeiden hallinnointi ja maksatushakemusten tekeminen sekä ohjaus, neuvonta ja tuki myös hanketoiminnan ulkopuolelle oleville järjestöille e) Verkostotyön koordinointi ja fasilitointi yhteistyön ja osallisuuden lisäämiseksi. f) Osallisuuden lisääminen muiden hankkeiden ja verkostotoimijoiden kanssa. Päähankkeella kohderyhmänä erityisesti voimavarattomat perheet ja syrjäytyneet nuoret, ja tavoitteena on hankkeen aikana olla yhteydessä kaikkiin heihin Mikkelissä. g) Osallistavan budjetoinnin ja joukkorahoituksen kokeilut kaupunginosiin h) Päähankkeen toimintatavan mallintaminen h).2. Tuensiirtohankkeet syntyvät asukkaiden ja järjestöjen ideoista Tuensiirtohankkeita voivat toteuttaa kaikki kolmannen sektorin toimijat ja vapaat kansalaisryhmät. Tavoitteemme on saada käyntiin a) 2-4 laajempaa verkostomaista kaksivuotista hanketta, joissa voidaan pidempikestoisesti kehittää uusia tapoja osallistaa asukkaita. b) Avoimia hakuja järjestöjen hankkeille / 2 krt /vuosi. c) Asukkaiden ideoiden sparraaminen hankkeiksi. Autetaan uusia hanketoimijoita mukaan. d) Tapahtuma -hankkeet, joissa edellytetään osallistavaa otetta, yhteisöllisyyttä ja uudistushenkisyyttä. e) Koulutukseen ja työllistymiseen tähtäävät hankkeet, joissa korostuu yksilöohjauksen merkitys ja kohderyhmän tuntemus. f) Uusien palveluiden ja toimintojen kehittäminen Mikkeliin esim. e-pelaaminen Rahoitettavien tuensiirtohankkeiden keskeisiä valintakriteereitä ovat ESR-ohjelman linjausten ja ehtojen mukaisuus Mikkelin strategian tavoitteiden mukaisuus Hankeidean innovatiivisuus ja juurrutettavuus Konkreettinen ja todennettavissa oleva tuotos tai tulos

10 Tuensiirtohankkeiden kesto voi olla 2kk -2,5 vuotta. Hankkeiden kustannukset ovat v olleet vaihdelleet keskimäärin euroa, pois lukien kolmivuotiset hankkeet (MAHL ja ESLI) ja lyhyemmät tapahtumatyyppiset hankkeet (Työttömät/Hackaton, MAD-week, Törkeenhyvä kesä2016, Törkeenhyväkesä 2017). EU:n ja valtion rahoitusosuus yhteensä voi olla enintään 80 % haettavista kokonaiskustannuksista. Suositellaan verkostomaisia, yhdessä toteutettavia hankkeita. Hakijan oma suora rahoitus on tähänastisissa kokeiluissa ollut keskimäärin noin 9 % ja Mikkelin kaupungin osuus 15 %. Tuensaajina ovat pääasiassa järjestöt, yhdistykset, oppilaitokset, säätiöt. Hankkeet toteutetaan Mikkelin kantakaupunki -alueella. Tuensiirtohankkeiden hakuprosessin keskeiset vaiheet: 1. Jatkuva haku. Lisäksi avoimia hakuja kaksi kertaa vuodessa erikseen ilmoitettuina hakuaikoina. 2. Tiedotus ja markkinointi verkkosivuilla sekä järjestötapaamisissa, yhteistyökeskusteluissa yms. kohtaamisissa 3. Hankeideoiden ennakkoon esittely, keskustelut ja sparraus päähankkeen ja rahoittajien kanssa, neuvonta ja ohjaus. Yhteydenotot päähankkeeseen. 4. Hakemuksen jättäneiden kuuleminen hankkeen ohjausryhmässä 5. Rahoituspäätöksistä vastaavat: ELY-keskus ja kuntarahoitusosuudesta Mikkelin kaupunki / hyvinvoinnin edistämisen palvelualue /opetuksen ja sivistyksen lautakunta. 1. Rahoitettavien tuensiirtohankkeiden sisällölliset tavoitteet Toiminnan pääpainon tulee olla kentällä tapahtuvissa toimenpiteissä lähellä asukkaita. Tukea ei voida myöntää suunnitteluun tai selvittelyyn. Tavoitteena on asukkaiden yhdenvertaisuuden edistäminen, haastavimmassa asemassa olevien työikäisten asukasryhmien osallisuuden edistäminen, köyhyyden torjunta ja nuorten osallisuuden edistäminen Haetaan yhteisöllisyyttä vahvistavia kokeiluja, joilla ehkäistään syrjäytymiskehitystä ja edistetään työikäisten työ- ja toimintakykyä Toivotaan verkostomaisia hankkeita Haetaan lisää uusia kehittämiskumppanuuksia julkisen ja yksityisen sektorin sekä kansalaisyhteiskunnan välille Hakijoiksi toivotaan erityisesti järjestöjä, yhdistyksiä ja säätiöitä. Vetäjätahoilta odotetaan riittäviä resursseja, osaamista ja omarahoitusosuutta. Toimenpiteissä tavoiteltavan kohdejoukon tulee olla riittävän kokoinen Lisätietoja kehittämishankkeesta antavat rahoitusasiantuntija Pia Pirskanen, ELY-keskus, pia.pirskanen@ely-keskus.fi, p ; Hannu Korhonen, Mikkelin kaupunki, hannu.korhonen@mikkeli.fi, p ; rahoituspäällikkö Timo Ollila. ELY-keskus. timo.ollila@ely-keskus.fikp

11 Liitteet Hankkeen SWOT-analyysi (Liite 1) Vahvuuksia Kaupungin organisaation, Essoten ja järjestökentän sekä Ely-keskuksen rahoitusvälineiden hyvä tuntemus Malli on saanut liikkeelle uusia hanketoimijoita ja heidän hankeosaamisensa on kasvanut Hakijat ovat saaneet yksilöllisen ohjauksen ja heitä on kannustettu yhteistyöhön ja uusiin kokeiluihin Hankkeen ohjausryhmällä laaja kohderyhmätuntemus ja hankeosaaminen Kokeilujen juurruttaminen osaksi normaalia toimintaa on onnistunut Hankkeen tiedotus ollut avointa, aktiivista ja näkyvää Liikkumisen unelmavuoden toimintamalli levinnyt 150 kuntaan, joista aktiivisimmat ovat antaneet toimintamallista myönteistä palautetta Uudet hanketoimijat ovat kokeneet päähankkeen tuen merkittävänä hankkeen käynnistämisessä ja toteuttamisessa Hankkeet ovat verkostoituneet keskenään ja ratkoneet yhdessä haasteita kaupungin laina ja Flat rate -rahan järkevä käyttö mahdollistanut uusien pienten toimijoiden mukaan tulon Monipuolinen yhteistyö kaupunkiorganisaatiossa, hankkeiden kesken ja syntyneissä verkostoissa Heikkouksia Kohderyhmään kuuluvien tavoittaminen haasteellista, kohderyhmän tuntemus osin heikkoa Osallisuustoiminta on uutta yhdistyksille, hankkeissa tuotetaan liikaa valmiita palveluita kohderyhmälle, osallisuus unohtuu Kohderyhmän kohtaaminen jää muodolliseksi Osa järjestöistä mieltää ESR-hanketoiminnan liian byrokraattiseksi Hankkeet ovat olleet järjestökeskeisiä Kertakorvausmallin käyttöä ei ole kokeiltu hankkeessa Mahdollisuudet Verkostoitumisen avulla on mahdollisuus saada käyntiin isompia yhteisiä hankkeita, joiden vaikuttavuus ja kohderyhmä tuntemus on parempi Paremmalla kohderyhmätuntemuksella ja markkinoinnilla voidaan tavoittaa uusia mahdollisia toimijoita ja kohderyhmää Unelmat liikkeelle -toimintamalli lisää yhteistyötä ja rohkeita kokeiluja Hanke voi toimia koko kaupungin yhteisenä kokeilualustana Uhkat Kokeilujen juurruttamisen haasteellisuus olosuhteiden muuttuessa hankkeessa tehtyjen toimenpiteiden jatkuvuus hankeen päätyttyä henkilövalinnat ja vaihdokset tuensiirtohankkeissa oikean kohderyhmän löytäminen Yhdistysten välinen kateus

12 Kartta hankkeen toiminta-alueesta (Liite 2)

13

14 Hyvinvoinnin virtaa Mikkelissä hankkeessa toteutetut tai käynnissä olevat tuensiirtohankkeet (Liite 3)