Kirkkohistorian laitoksen pedagoginen kärkihanke peruskuvaus

Transkriptio

1 Pedagoginen yksikkö Hallintopalvelut Teologinen tiedekunta LUONNOS Kirkkohistorian laitoksen pedagoginen kärkihanke peruskuvaus Kirkkohistorian laitoksen kärkihankkeena on jatko-opintojen ohjaamisen kehittäminen kansainvälisessä oppimisympäristössä. Kirkkohistorian viimekauden kärkihankkeen (hopsin kehittämisen) myötä saatujen kokemusten pohjalta on mielekästä lähteä etsimään vaihtoehtoja ja käytäntöjä jatko-opiskelijoiden ohjaamisen kehittämiseksi. Teologisessa tiedekunnassa on paljon jatko-opiskelijoita yhtä ohjaajaa kohti, joten on syytä perusteellisesti miettiä järkeviä käytäntöjä ohjaamiseen eri tilanteissa. Kirkkohistorian laitoksen hanke kytkeytyy oleellisesti tiedekunnassa Bolognan prosessin kolmannen syklin kehittämiseen. Hankkeen pääteema: Jatko-opiskelijoiden ohjaaminen erityisesti kansainvälistyminen ja kansainvälinen oppimisympäristö huomioonottaen Pääkysymykset: Miten laitos voi kehittää laadukkaita, toimivia ja ekonomisia ohjaamiskäytäntöjä? Kuinka ohjaamisessa huomioidaan yliopiston tavoitteet jatkoopiskelijoiden kansainvälistymisestä? 1. Laitoksen kärkihankkeen perusideat ja toteutusmuodot Kirkkohistorian laitoksen kärkihanke muodostuu kolmesta toisiaan tukevasta hankeosiosta: A. henkilökohtainen opintosuunnittelu (jatko-opiskelijan hops) ja opintojen suunnitteluun ja toteuttamiseen liittyvien käytänteiden ja tietoteknisten apuvälineiden kehittäminen B. jatko-opiskelijoiden ohjaamisen kehittäminen C. tohtoriopiskelijoiden kansainvälistymisen tukeminen. Toisessa ja kolmannessa hankeosiossa laitoksen jatko-opiskelijoita ohjaavat opettajat suunnittelevat ja toteuttavat laitoksella yhdessä sovittavia toimenpiteitä. Ohjaamista kehitettäessä ja seminaarien kv-yhteyksiä vahvistettaessa kiinnitetään erityisesti huomiota alle listattuihin pohdintoihin, kysymyksiin ja näkökohtiin.

2 2 A) Henkilökohtainen opintojen suunnittelu Hallinto- ja opetushenkilökunta kehittää jatko-opiskelijoiden henkilökohtaista opetussuunnitelmaa ja ottaa jatko-opiskelijoiden hops-materiaalin koekäyttöön. Käytöstä kerätään palautetta sekä opettajilta että opiskelijoilta. Jatko-opintojen ohjaajat linkittyvät opintojen suunnitteluun ja tulevat vähintään tietyissä opiskelun käännekohdissa (3x) tietoisiksi opiskelijan pohdinnoista. Kysymysten muotoilussa huomioidaan teologisten jatko-opintojen oppimistavoitteet Lomakkeisiin sijoitetaan kysymyksiä, joiden avulla voidaan pohtia myös ohjauskysymyksiä. Hops-lomake ja opetuspalaute pidetään erillään. Jatko-opiskelijan hops-materiaalia pilotoidaan syksyllä Muita hankkeeseen liittyviä pohdittavia kysymyksiä: Apuvälineet ja verkkotyökalut, esimerkiksi henkilökohtainen oppimispäiväkirja verkossa Hankkeen toteuttamiseen liittyy olennaisesti jatko-opiskelijoiden yhteinen tohtorikurssi, joka toteutetaan ensimmäisen kerran toukokuussa Metodikirjallisuudesta koottu kirjallisuuspankki jatko- (ja perus)opiskelijoiden käyttöön pankki sisältää kirjallisuusluetteloja, kommentteja ja kirja-arvostelua, referaatteja ja mahdollisesti myös keskustelua. B) Jatko-opiskelijoiden ohjauksen kehittäminen Ohjaajan ja ohjattavan kannalta keskeiset kysymykset ja toiveet, näiden kerääminen pohjaksi kehittämistyölle: onnistuneen ohjaamisen keskeiset elementit kysely sekä opettajille että opiskelijoille toteutetaan syksyllä Opettajat käyvät kyselyn pohjalta reflektiokeskustelun. Miten jatko-opiskelijoilta yleensä kerätään palautetta? (Ohjaamisen laadunvarmistus- / kehitysprosessit) Palautteen keräämissyklit seminaaripalaute ohjauspalaute yleinen palautelomake väitöksen tapahduttua ja opintojen valmistuttua miten palautetta käsitellään? palaute palautteesta Eri muodot toteuttaa ohjausta seminaari-istuntojen ja henkilökohtaisten tapaamisten ohella (erilaiset diskussantit, ryhmäohjaus, vertaistuki, tehtävien antaminen jne.) ryhmäprosessien merkitys Ohjausvastuun ja -tehtävien jakaminen tai delegoiminen Miten ja millä ehdoilla mahdollista toteuttaa? Dosenttien käyttö ohjaajina: dosenttien asema, asiantuntijuuden käyttäminen resurssina

3 3 Sisällöllisen ohjaamisen suhde opintojen ohjaamiseen ohjausasiakirjan käyttö C) Kansainvälistymisen tukeminen Seminaarien ohjaajat päättävät niistä toimenpiteistä, joilla kansainvälistymistä edistetään omassa ohjaustoiminnassa. Alla on listattuna joitakin mahdollisia ideoita ja toteutuksia. Osa toimenpiteistä on jo käytössä. Hankkeeseen liittyen laitoksella päätetään yhdessä sopien koordinoidusti, mitä kansainvälistymistä tukevia toimenpiteitä laitostasolla toteutetaan. Seminaarien vetäjien kanssa valmistellaan kummiseminaaritoimintaa, eli suunnitellaan kaikille jatkokoulutusseminaareille toimivia vähintään vuositasolla toteutuvia yhteyksiä ulkomaisiin tutkijayhteisöihin. Kansainväliset ohjaajavierailut Tutkijoille vertaiskeskustelut tutkijavaihdossa olevien oman alan edustajien kanssa Ulkomaisten jatko-opiskelijoiden vierailut seminaareissa keskustelu muulla kuin suomen kielellä Tohtorikoulutettavien osallistuminen kansainvälisiin konferensseihin ja seminaareihin Kirjoittamista ja esitelmiä englanniksi tai muulla vieraalla kielellä Kansainvälistymisen taloudelliset seuraamukset: Yksi seminaarin ulkomaanmatka / vuosi tai joka toinen vuosi (esim. lähialueet: Pohjoismaat, Baltia, Saksa) Matka-apurahoistalaitoksella yhteinen informaatio ja pelisäännöt. Kielentarkastuskulut kaikille yhteisten toimintamallien kehittäminen ja ohjeistus Lukuvuonna kukin jatkoseminaari toteuttaa valitun/valittuja kansainvälistymistoimenpiteitä. Hankeosioiden ja toteutuksen aikataulutus Kärkihanke käynnistettiin vuonna 2007 ja hyväksyttiin suunnittelun periaatteet. Suunnitelma jalkautetaan keväällä 2008 jatko-opintojen ohjaajien ja laitoksen muiden opettajien keskuuteen. Syksyllä 2008 pilotoidaan henkilökohtaista opintojen suunnittelu (hops) -osio ja toteutetaan muun muassa kysely jatko-opiskelijoiden odotuksista ohjauksen suhteen. Lukuvuoden jatkokoulutusseminaarit toteuttavat opiskelun kansainvälistymistä tukevia toimenpiteitä, kuten kummiseminaaritoimintaa. Hankkeen arvioiminen aloitetaan keväällä 2009 ja loppuraportti tehdään syksyn 2009 aikana.

4 4 2. Hankeen taustaa: jatko-opiskelun ominaispiirteet ja kansainvälistymishaaste Jatko-opintojen toteuttamiseen sisältyy opiskelijan näkökulmasta useita haasteellisia tekijöitä. Opiskelijoilla on eri tavoitteita opintojen suhteen, ja he ovat erilaisissa elämäntilanteissa. Työelämä ja toimeentulo, perhe ja elämäntilanne, etäisyydet ja kielikysymykset vaikuttavat osatekijöinä opintojen toteuttamiseen. Opiskeluinto ja mahdollisuudet toteuttaa jatko-opintoja vaihtelevat elämäntilanteiden myötä. Monien jatko-opinnoille ovatkin tyypillisiä vaihtelevat opintojen ja tutkimuksen toteutusjaksot väliin jäävine taukoineen. Jatko-opiskelijoita voidaan jakaa karkeasti kahteen ryhmään sen mukaan, onko tutkimus ja opiskelu päätoimisesti rahoitettua vai ansiotyön ohessa toteutettua. Opiskeluedellytykset vaihtelevat ajoittain sen mukaisesti, missä määrin aikaa opiskelija voi omistaa opinnoilleen ja väitöstutkimukselleen. Yksi opintojen etenemiseen ja tutkimuksen toteuttamiseen olennaisesti vaikuttava tekijä on ohjaus. Ohjaamisen saatavuus ja mahdollinen vaihtelevuus sekä erilaiset ohjaamisen sisällölliset ja laadulliset tekijät suuntaavat jatko-opiskelijan toimintaa. Ohjaus ei ole ainoa oppimisympäristöä muovaava tekijä, mutta ohjaamisen erilaiset toteutusmuodot saattavat kuitenkin vaikuttaa ratkaisevasti siihen, miten jatko-opiskelija etenee opinnoissaan, integroituu tutkijayhteisöön ja solmii työnsä kannalta olennaisia kansainvälisiä kontakteja. Yliopiston kansainvälistymistavoitteet tällä kolmivuotisjaksolla muodostavat oman haasteensa jatko-opintojen kehittämiselle. Tavoitteena on, että kolmivuotiskauden lopulla ulkomaisten perustutkinto-opiskelijoiden osuus olisi viisi prosenttia ja tohtoriopiskelijoiden osuus viisitoista prosenttia kaikista yliopiston opiskelijoista. Teologisen tiedekunnan osalta tavoitteen osittainenkin saavuttaminen edellyttää pitkäjänteistä ja suunnitelmallista toimintaa. Maaliskuun lopussa 2008 tiedekunnassa oli kirjoilla 370 jatko-opiskelijaa, joista yhdeksän oli ulkomaalaista (noin 2,4 prosenttia jatko-opiskelijoista). Ulkomaalaisista tohtoriopiskelijoista yksi edusti kirkkohistorian alaa.

5 5 3. Hankkeen toteuttamisessa havaittuja seikkoja Tämä osio on valmisteilla.

6 6 Liite 1. Jatko-opiskelijan hops-verkkosivu Kirkkohistorian jatko-opintojen opintopolku ja opintosuunnitelma (hops) (luonnos) JATKO-OPINTOPOLKU 1) keskustelu pääaineen professorin kanssa 2) haku jatko-opiskelijaksi teologisessa tiedekunnassa 3) hyväksyminen jatko-opiskelijaksi 4) ohjausasiakirjan tekeminen ensimmäisessä ohjauskeskustelussa 5) henkilökohtaisten opintosuunnitelmien tekeminen (ks. alla) JATKO-OPISKELIJAN HENKILÖKOHTAISET OPINTOSUUNNITELMAT (hopsit) Ensimmäisen opintosuunnitelman aihepiirinä on opintoihin orientoituminen ja alustava hahmotelma jatko-opinnoista kokonaisuutena. Seuraavissa opintosuunnitelmissa pohditaan muun muassa integroitumista kotimaiseen ja kansainväliseen tutkijayhteisöön sekä työelämävalmiuksia. Lisäksi mietitään ohjaamiseen liittyviä kysymyksiä. Jatko-opiskelija laatii kaikki suunnitelmat itsenäisesti ennen tapaamista ohjaajan kanssa. Suositellaan kaikkien lomakkeiden täyttämistä sähköisesti ja niiden toimittamista etukäteen ohjaajille ennen kyseistä ohjauskeskustelua. 1. lomake: itsenäinen hops ensimmäisen läsnäololukukauden aikana - palautuspäivä sovitaan ensimmäisen ohjauskeskustelun yhteydessä 2. lomake: itsenäinen hops pääaineen opintojen rekisteröinnin yhteydessä - hops palautetaan ohjaajalle, jonka kanssa sovitaan ohjauskeskustelun ajankohdasta 3. lomake: itsenäinen hops esitarkastusmenettelyn yhteydessä - palautekeskustelu ja itsereflektointi jatko-opinnoista kokonaisuudessaan - palautusajankohdasta sovitaan erikseen ohjaajan kanssa Jatko-opintojen palautelomake - voit antaa palautetta jatko-opinnoista kokonaisuutena tai tietystä osa-alueesta - lomake palautetaan laitoksen toimistoon Lisäksi opintosuunnitelmien ohella suositellaan opiskelijan henkilökohtaisen yliopistoportfolion ja tutkimuspäiväkirjan (lomake kehitteillä) pitämistä Jatkossa hops toteutetaan WebOodissa ehopsina, jonka yhteydessä voi olla mahdollista ylläpitää myös yliopistoportfoliota ja tutkimuspäiväkirjaa

7 7 Liite 2. Jatko-opiskelijan hopsin tavoitesuunnittelua Jatko-opiskelijan henkilökohtaisen opintosuunnittelun tavoitteita: Oman opiskelun vapaaehtoinen ja omaehtoinen suunnittelu Omien opintojen ja tutkimustyön reflektointi Opinto- ja tutkimusolosuhteiden vaihdellessa sopeutuminen muutoksiin Väitöskirjan ohjaajan ja jatko-opiskelijan tiivis yhteistyö ja vuorovaikutus Ohjaajan mahdollisuus kommentoida kirjallisesti tutkinnon etenemistä ainakin kerran vuodessa Opiskelijalle keskustelun toimiminen palauteväylänä Omien opintojen suunnittelun tavoite on herättää jatko-opiskelijassa esimerkiksi seuraavia kysymyksiä: Miksi opiskelen ja tutkin? Kuinka aikataulutan ja resursoin työtäni? Mitä tohtorin tutkinto merkitsee minulle? Miten voin hyödyntää jatko-opintojen aikana hankittua tietotaitoa oman elämätilanteen ja urasuunnittelun näkökulmasta? (siirrettävät taidot) Ehopsin oheistoiminnot ja liitemahdollisuudet: Siirrettävien taitojen todentamista suositellaan portfoliossa ehopsissa liitteenä yliopistoportfolio Tutkimussuunnitelma liitetiedostoksi Vapaaehtoinen tutkimuspäiväkirja liitteeksi ehopsiin salaus: näkyvyys vain kirjoittajalle itselleen