HOPS-opas Hoitotieteen laitos

Transkriptio

1 HOPS-opas

2 HOPS-opas 1 (6) UEF// Sisällysluettelo 1 HOPS Mikä HOPS on? Laatimisen lähtökohdat Joustava ja tavoitteellinen suunnitelma OPINTOJEN JA HOPSIN SUUNNITTELU HOPSin työstämisen aloittaminen Tiedot ja osaaminen opiskelun suunnittelun pohjana Opintojen suunnittelu ja valinnat vaikuttavat tulevaisuuteen OPISKELUN ORGANISOINTI OPINTOJEN TAVOITTEET KEINOT TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISEKSI Oppimisstrategiat Tavoitteiden saavuttaminen HOPSIN SEURANTA JA ARVIOINTI... 6

3 HOPS-opas 2 (6) UEF// 1 HOPS 1.1 Mikä HOPS on? Henkilökohtainen opintosuunnitelma eli HOPS on opiskelijan työväline. HOPStyöskentelyn avulla opiskelijalla on mahdollisuus suunnitella ja aikatauluttaa tutkintoon vaadittavia opintojaan ja seurata niiden etenemistä. HOPS on pakollinen kaikille perusopiskelijoille Suomen yliopistoissa. Itä-Suomen yliopiston tutkintosäännössä ja terveystieteiden tiedekunnan opintohallintosäännöksissä määritellään, että HOPS tulee olla tehty ja hyväksytty (niiltä osin kuin se on mahdollista) ensimmäisen lukuvuoden aikana. 1.2 Laatimisen lähtökohdat HOPSin laadinnassa yhdistyvät laatijan menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus. Pohdinta siitä, miten tähän hetkeen on tultu, on hyödyllistä itsearviointia, joka osoittaa henkilökohtaisen kehittymispolun. Sen avulla on mahdollista oivaltaa tärkeimmät opiskelu- ja työuran käännekohdat, kehittymismahdollisuudet, ristiriidat ja esteet. Nykyhetki antaa lähtökohdan tulevaisuuden toteuttamiselle. Päämäärät ja tavoitteet omalle kehittymiselle muodostuvat tulevaisuuden pohtimisen ja suunnittelun tuloksena. Vasta kun nykytilanne on huolellisesti analysoitu, on mahdollista suunnitella polkuja tulevaisuuden tavoitteiden toteutumiseen. 1.3 Joustava ja tavoitteellinen suunnitelma HOPS on luonteeltaan joustava. Opiskelun alkuvaiheessa opiskelija luo HOPSin avulla kehikon omalle opiskelulleen ja tavoitteet, joiden avulla hän lähtee etenemään. HOPS tarkentuu opiskelujen edetessä, kun käsitys omista ja yliopiston tarjoamista mahdollisuuksista selkiintyy. Myös oman oppimisen strategiaa on aika-ajoin tarkennettava ja täsmennettävä: resurssit ja tavoitteet voivat muuttua. HOPSin laadinta on siis jatkuva prosessi, joka voi liittyä myös kiinteästi portfoliotyöskentelyyn. Oppimispäiväkirjan kirjoittaminen on oivallinen menetelmä tukea HOPS-prosessia. 2 OPINTOJEN JA HOPSIN SUUNNITTELU 2.1 HOPSin työstämisen aloittaminen Opintojen suunnittelu aloitetaan tutustumalla opinto-oppaaseen ja tutkintorakenteeseen. Aluksi selvitetään hoitotieteen pääaineen opintojen ja tutkintoon kuuluvien muiden opintojaksojen rakenne- ja etenemisjärjestys sekä mahdolliset muut opiskelua ohjaavat tekijät. Vapaavalintaiset ja vaihtoehtoiset opinnot valitaan niin, että valinnat tukevat asetettujen tavoitteiden saavuttamista ja asiantuntijuuden kehittymistä. Opiskelijan tulee tutustua oman koulutusalansa tutkintoasetukseen (asetus terveystieteiden maisterin tutkinnosta), Itä-Suomen yliopiston tutkintosääntöön ja muihin opintoja ohjaaviin hallinnollisiin määräyksiin (hoitotieteen laitoksen opinto-opas, laatukäsikirja ja kotisivut). Opiskelujen suunnittelussa voi pyytää apua opiskelutovereilta, tutor-opiskelijoilta ja hoitotieteen laitoksen opinto-ohjausta antavalta yliopisto-opettajalta.

4 HOPS-opas 3 (6) UEF// 2.2 Tiedot ja osaaminen opiskelun suunnittelun pohjana HOPSin suunnittelun lähtökohtina tulee olla sellaiset vaatimukset, tiedot ja taidot, joita oman koulutusalan asiantuntijuus edellyttää. Omakohtainen analyysi kohdistuu toisaalta jo omaksuttuun ja toisaalta tulevassa asiantuntijatehtävässä vaadittavaan osaamiseen. HOPSin suunnittelussa voi hyödyntää terveystieteiden kandidaatin- ja maisterikoulutuksen ja oman koulutusalan tavoitteita sekä seuraavia kysymyksiä: Mitä tietoja, taitoja ja ominaisuuksia tehtävä edellyttää? Mitkä piirteet kaikkein menestyneimmillä kyseisen alan asiantuntijoilla korostuvat? Ovatko vaatimukset muuttumassa ja miten? Mitkä osaamisen alueeni ovat niin vahvoja, että niitä voitaisiin kutsua asiantuntija-alueiksi? Miten voisin hyödyntää erilaista osaamistani tavoittelemassani asiantuntijatehtävässä? Mitkä pätevyysalueet minulta vielä puuttuvat? Miten voin laajentaa ja täydentää osaamisalueitani? Itsensä ja omien taitojensa kehittämiseen kannattaa panostaa tietoisesti, sillä silloin syntyy tuloksia. Kaikista meistä löytyy uskomattomia voimavaroja, jotka eivät ole vielä käytössä. Opiskelijan tulee miettiä, mitä asiasisältöjä aikoo opiskella ja miksi, minkälaisten tehtävien kautta saavuttaa tarvittavia taitoja ja mitä tukea ja ohjausta siinä tarvitsee. 2.3 Opintojen suunnittelu ja valinnat vaikuttavat tulevaisuuteen Opintoja suunnitellessa opiskelijan on tehtävä monia ratkaisuja, jotka vaikuttavat pitkälle tulevaisuuteen. Tärkeää on työelämän tuntemus sekä vaatimusten ja mahdollisuuksien omakohtainen ymmärtäminen. Opiskelijan tulee pohtia, mitä tietoja ja taitoja työelämä pitää tärkeänä nyt ja tulevaisuudessa ja tehdä tietoisia valintoja suhteessa työelämän vaatimuksiin. Valitut harjoittelupaikat voivat olla merkittäviä myöhemmin työelämään sijoittumisessa tai verkostotyöskentelyssä. On tärkeää ymmärtää, millaisia yhteistyöverkostoja ja ihmissuhteita voi muodostaa opiskelujen aikana ja missä on niistä hyötyä jatkossa. 3 OPISKELUN ORGANISOINTI Opiskelujen etenemisen kannalta on tärkeää, että suunnitelma on realistinen ja tavoitteellinen, jossa huomioidaan oma elämäntilanne ja mahdollisuudet opiskeluun. Mieti, miten seuraavat tekijät vaikuttavat opiskeluusi. Olenko kokopäiväinen vai työn ohessa opiskeleva opiskelija tai mahdollisesti etäopiskelija? Miten työ, perhe, vapaa-aika ja opiskelu rytmittävät elämääni? Mitkä ovat voimavarani ja ajankäyttömahdollisuuteni? Mitä tukea tarvitsen opinnoissani? Mitä määrätietoinen opiskelu minulta vaatii? Onko minulla tarvittaessa mahdollisuutta pitää opinto- tai virkavapaata? Milloin opinto- tai virkavapaan pitäminen parhaiten edistää opintojen etenemistä?

5 HOPS-opas 4 (6) UEF// 4 OPINTOJEN TAVOITTEET Tavoitteiden laadinta voi tuntua alkuun hankalalle, mutta sitä kannattaa miettiä huolellisesti. Opiskelijan tulee ensin tutustua terveystieteiden kandidaatin ja maisterin tutkinnon (hoitotiede) yleisiin tavoitteisiin sekä suuntautumisvaihtoehdon (hoitotyön johtaminen, preventiivinen hoitotiede, terveystieteiden opettajankoulutus) tavoitteisiin. Yleiset tavoitteet antavat suunnan ja kehyksen omille henkilökohtaisille tavoitteille. Jokaisella opiskelijalla on opiskelujen alkaessa erilainen tietoperusta ja siksi henkilökohtainen opintosuunnitelma on välttämätön. Pohdi omia henkilökohtaisia oppimisen tarpeitasi esimerkiksi seuraavien kysymysten avulla: Mitkä tekijät ovat johtaneet siihen, että olen nyt opiskelemassa terveystieteiden maisteriksi? Miksi lähdin koulutukseen? Miten päätökseni syntyi? Millaisia tietoja ja taitoja aikaisempi koulutus on minulle antanut? Millaista osaamista minulla on aikaisemman opinto- ja työkokemukseni perusteella? Tulevaisuuden tavoitteiden asettamiseksi voit esittää itsellesi seuraavia kysymyksiä helpottaaksesi työtäsi: Mitä tavoittelen opinnoillani? Mikä minua kiinnostaa ja miksi? Mitkä ovat vahvuuteni? Mitä taitoja minulla jo on? Mitkä ovat heikkouteni? Miten voisin kehittää itseäni niiden suhteen? Millaisia ovat omat haaveeni, mitä haluaisin tehdä vuonna 2018? Mitä vahvuuksiani edelleen kehittämällä varmistan tavoitteeseen pääsyn? Miten voin kehittää kehittämisalueitani? Voisiko kiinnostuksen kohteistani muodostua uusia vahvuusalueitani?

6 HOPS-opas 5 (6) UEF// 5 KEINOT TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISEKSI 5.1 Oppimisstrategiat Siirtyessään suorittamaan yliopisto-opintoja, opiskelija joutuu pohtimaan omaa oppimistaan ja käyttämiään oppimismenetelmiä suhteessa omiin ja koulutusalansa tavoitteisiin. Oppimisen kannalta on tärkeää, että tiedostaa omat tapansa oppia ja sisäistää asioita. Opiskelijan tulee miettiä Miten opin parhaiten ja milloin opiskelu on tehokkainta? Mitkä opiskelutapani kaipaavat kehittämistä ja mahdollisesti uusia oppimismenetelmiä? Miten arvioin omaa oppimistani ja osaamistani? Saanko riittävästi palautetta ja osaatko käyttää sitä hyödykseni? Millaista oppimista ja osaamista tavoittelen; millaisia opinto-kokonaisuuksia valitsen? Tulevaisuutta ajatellen on tärkeää suhtautua myönteisesti uusien oppimismenetelmien kokeiluun ja arvioida niiden käyttökelpoisuutta oman oppimisen ja tulevan työn kannalta. Useita opintojaksoja on mahdollisuus suorittaa joustavasti eri menetelmin (esim. verkkooppiminen ja uudet informaatio-teknologian tuomat mahdollisuudet). 5.2 Tavoitteiden saavuttaminen Opiskelijan motivaatiolla, innostuneisuudella ja suuntautumisella on vaikutusta opintojen aikana tehtäviin valintoihin. Oman yliopiston laajan tarjonnan lisäksi opintojaksoja voi suorittaa myös ulkomaisissa yliopistoissa. Oma motivaatio voi ohjata valintoja esimerkiksi näin: Lähdenkö opiskelemaan ulkomaille? o Jos lähden, niin miksi ja mitä haen sieltä? Millaisia opiskeluja voin suorittaa ulkomailla? Missä haluan suorittaa opintoihin liittyvät harjoittelut? o Voisiko harjoittelupaikkani olla kenties tuleva työpaikkani tai ainakin paikka, jossa voin tutustua merkittäviin asioihin tulevan työni kannalta? Onko minulla jo tiedossa tutkimusaihe, josta haluan tehdä kandidaatin- ja pro gradu -tutkielman? Mikä tuo ilon opiskeluun ja mistä saan positiivisia voimavaroja, mikä auttaa jaksamaan? Tämän kysymyksen pohtiminen on oleellista omien opintojen etenemisen kannalta, mutta myös oman hyvinvoinnin ja jaksamisen vuoksi. Mitä tiedon jano minulle merkitsee ja mitä saan opiskelusta itselleni? Kalastanko suorituksia, hyviä arvosanoja vai asioiden oivaltamista ja niiden hyödyntämistä? Miten palkitsen itseäni saavutettuani välitavoitteita?

7 HOPS-opas 6 (6) UEF// 6 HOPSIN SEURANTA JA ARVIOINTI Jotta HOPSista olisi hyötyä, sen sisältöä ja toteutumista on seurattava ja arvioitava säännöllisesti. Ensimmäisen lukuvuoden aikana on kaksi pakollista ohjaustilaisuutta (syksyllä ja keväällä). HOPSin työstäminen ja seuranta jatkuvat koko koulutuksen ajan. Tavoitteita päivitetään ja muutetaan tarpeen mukaan. Mietitään vapaavalintaisten opintojen sopivuutta tavoitteisiin. HOPS tarkentuu ja elää käytäntöjen kautta, muutokset voivat olla nopeitakin. Muutoksen kohtaaminen ja hyväksyminen ovat osa oppimisprosessia. Hyvin tehty ja säännöllisesti tarkistettu HOPS toimii aikatauluna ja dokumenttina siitä, mitä on oppinut. Hyvin suunniteltu opintojen aikataulutus on tukena ja apuna jos opiskelun etenemiseen tulee joitain ennalta arvaamattomia tekijöitä. Tehdyn suunnitelman pohjalta voidaan aikataulutukseen tehdä muutoksia jos asia niin vaatii. Mukavia ja antoisia hetkiä HOPS-työskentelyyn!

8 Itä-Suomen yliopisto PL Kuopio uef.fi/hoitotiede facebook.com/uefhoitotiede