1.3. Keskeiset uhat muuttuneessa turvallisuustilanteessa

Transkriptio

1 Lausunto ID (6) POL Eduskunta Hallintovaliokunta Pohjanmaan poliisilaitoksen kirjallinen lausunto SELONTEKO 1.1. Sisäinen turvallisuus Euroopassa "Sisäisen turvallisuuden uhat haastavat Euroopan unionin perusteita. EU pyrkii tehostamaan toimiaan. Useat eurooppalaiset valtiot kohdentavat sisäiseen turvallisuuteen voimakkaasti resursseja ja osaamista." Otsake kuvastaa hyvin suomalaisen sisäisen turvallisuuden uhkakuvia. Toisin kuin useat muut Euroopan valtiot, Suomi on kuitenkin vähentämässä, ei lisäämässä sisäisen turvallisuuden voimavaroja. Voimavarojen vähentämisen korjaaminen, sen jälkeen kun niitä vähentämisen aiheuttamien ongelmien jälkeen mahdollisesti päätetään lisätä, vie arviolta viisi vuotta aikaa, ennen kuin tavoiteltu vaikutus saadaan aikaan. Siksi suunniteltuja vähennyksiä tulisi arvioida uudelleen kriittisesti ja välttää heiluriliike voimavaroissa. Strategisten toiminnallisten kykyjen kehittäminen edellyttää ennustettavuutta määrärahoissa Suomen sisäinen turvallisuus murroksessa Kappaleessa on todettu keskeiset muutokset tunnuslukujen valossa poliisin tehtäväalueilla. Toimintavalmiusajat pitenevät, rikosten selvitysasteet heikkenevät ja tutkinta-ajat pitenevät, harvaan asuttujen alueiden poliisipalvelut heikkenevät yleisesti. Niistä poliisilaitos on samaa mieltä Keskeiset uhat muuttuneessa turvallisuustilanteessa Kappaleessa todetaan, että muutoksen turvallisuustilanteeseen on aiheuttanut ennen muuta muuttunut turvapaikanhakijoiden tilanne, siitä johtuvine ilmiöineen niin hakijoiden kuin suomalaisen väestön keskuudessa. Toistaiseksi tilanne on ollut lähinnä työllistävä ja ehkä paikoitellen räjähdysherkkä, mutta ääriteoilta on toistaiseksi laajassa mitassa vältytty. Todennäköisesti näin ei kuitenkaan tule jatkumaan, maasta poistamisten lisääntyessä työmäärät kasvavat entisestään ja edellyttävät ulkomaalaisvalvonnan lisäämistä, koska vastaanottopalveluiden ulkopuolelle jäävien määrä todennäköisesti kasvaa. Jonkun osapuolen äärimmäisen teon todennäköisyys Suomessa todennäköisesti kasvaa. Maasta poistaminen, valvonta sekä ennalta ehkäisevä työ äärimmäisten tekojen ehkäisemiseksi edellyttävät lisätyövoimaa viranomaisille, sillä näiden tehtävien lisäksi on hoidettava kaikki viranomaisille normaalistikin kuuluva työ. Terrorismin torjunnassa ensivasteen antaa paikallispoliisi, vaikka ilmiötason paljastava toiminta kuuluukin suojelupoliisille ja tutkinta keskusrikospoliisille. Yhteistyö toimii hyvin, mutta tosiasiallinen operatiivinen POHJANMAAN POLIISILAITOS Korsholmanpuistikko 45, VAASA kirjaamo.pohjanmaa@poliisi.fi Puh , Faksi poliisi.fi/pohjanmaa

2 Lausunto ID (6) torjuntatyö edellyttää panostusta niin suunnitteluun ja varautumiseen, varustautumiseen ja välineisiin, sekä itse henkilöstön määrään; ns. vati-tehtäviä on terroristi-uhan lisäksi ja ohella poliisilaitoksissa viikoittain ja ne on hoidettava asianmukaisesti uusista uhkakuvista riippumatta. Hybridiuhkien torjunnassa ensivaste kuuluu lain mukaan poliisille normaaliolojen aikana. Virka-apu viranomaisten välillä ja poliisin sisäinen yhteistyö toimii hyvin, mutta varsinkin vastetta vaativan tilanteen kestäessä sekä toisaalta usean samanaikaisen vaativan tilanteen hoitaminen edellyttävät riittäviä voimavaroja. Kuten muidenkin uhkien torjunnan ollessa kyseessä, kaikki muu päivittäinen turvallisuustyö täytyy hoitaa näiden uhkien torjunnan lisäksi ja ohessa. 1.4 Yleinen järjestys ja turvallisuus Poliisin johtamisjärjestelmä (yleis- ja kenttäjohtojärjestelmä, johto- ja tilannekeskukset, tilannekuvan muodostaminen alueellisesti ja valtakunnallisesti sekä tiedon välitys) toimii hyvin ja kattaa koko maan. Kyseessä on ennen kaikkea voimavarakysymys, poliisin työ on henkilöstövaltaista ja teknologialla kyetään ainoastaan tehostamaan ja täydentämään poliisimiesten tekemää työtä. Mm. rekisterikilpien lukulaitteen monipuolisemmalla käytöllä sekä mm. kaupunkikameroiden tietoa hyödyntämällä poliisi kykenee yhtäältä ennalta ehkäisemään häiriöitä ja rikoksia, sekä toisaalta kohdentamaan oikean määrän voimavaroja kuhunkin tilanteeseen tehtävän edellyttämällä tavalla. Teknologiaan tulee ehdottomasti panostaa, mutta ei poliisin henkilöstöä korvaten, vaan sen toimintaa tukien. Väestön määrän kasvaessa Suomessa poliisin lukumäärä on pudonnut varsin lyhyessä ajassa noin 7700 tasosta lähelle 7200 tasoa; pudotusta on yhden suuren nykymallisen poliisilaitoksen koko poliisihenkilöstön verran, esimerkkinä voisi toimia koko Pohjanmaan poliisilaitoksen poliisihenkilöstön vähentäminen, jolloin vaikutus olisi paremmin hahmotettavissa. Ympärivuorokautisen partioinnin kautta tarkasteltuna tällainen 500 poliisimiehen vähennys tarkoittaa noin 40 poliisipartion vähennystä, jolloin suuruusluokka hahmottuu paremmin. Tavoiteltu selonteon 7000 poliisin lukumäärä (noin 15 partion vähennys lisää) ei ole tarkoituksenmukainen, eikä lukua tulisi välttämättä määritellä tällä tarkkuudelle. Pikemminkin poliisien lukumäärän tulisi heijastaa ja mukailla keskipitkällä aikavälillä väestön määrän kasvua turvallisuusympäristön muutoksia Euroopan maiden -Suomen referenssi- keskimääräistä poliisien määrää suhteessa asukaslukuun (pohjoismainen poliisien keskimääräinen lukumäärä suhteessa väestöön on minimitaso ja lähin vertailuryhmä) Poliisien tavoitemäärän tulisi olla suhdeluku väestöön ja painottaa sitä keskipitkällä aikavälillä turvallisuusuhkien mukaisesti, ei siis kuitenkaan vuositason vaihteluina. On selvää, että nykyisellä kehityksellä ja selonteon 7000 poliisin tavoitetasolla poliisitoiminta harvaan asutulla seudulla käytännössä lakkaa kiireellisiä hälytystehtäviä ja vakavia rikoksia lukuun ottamatta. Lisäksi poliisitoiminta väistämättä keskittyy, sillä yhä vähäisempää poliisien määrä ei kyetä sijoittamaan järkevällä tavalla poliisiasemien verkkoon. Tämä taas johtaa siihen, että kansalaisten mahdollisuus tavata poliisia käytännössä poistuu, eli poliisista tulee kiireellisten hälytystehtävien ja vakavien rikosten poliisi, joka käy paikalla ja poistuu. Paikallinen turvallisuusyhteistyö käytännössä lakkaa.

3 Lausunto ID (6) 2.1. Poliisitoimi 1. Poliisitoiminnan painopisteet on määriteltävä poliittisessa päätöksenteossa. 1. Painopisteiden määrittely on sinänsä hyvä asia. Painopisteiden määrittelyn ei kuitenkaan tulisi lähteä liikkeelle ainoastaan resurssien vähäisyyden aiheuttamista kykyjen puutteesta, vaan niiden tulisi olla aitoja valintoja yhteiskunnallisesta näkökulmasta. Muutoin on olemassa vaara, että harkinnan kohteeksi tulevat vain lievimmät ja yleisimmät teot tai laiminlyönnit; ne koskettavat suurinta osaa poliisin asiakkaista ja niiden hoitamatta jättäminen asianmukaisesti murentaa poliisitoimen uskottavuutta. Prosessin tulisi edetä pikemminkin siten, että ensin määritellään poliisitoiminnan painopisteet, sen jälkeen kyvyt joita poliisissa tulee kyetä tuottamaan niiden toteuttamiseksi, jonka jälkeen varmistetaan keskipitkän suunnittelujakson voimavarat toiminnalle. Painopisteiden määrittely pelkkänä valintana mitä jätetään hoitamatta ei ole hyvä lähtökohta poliisitoiminnan kehittämiselle. 2. Lisätään rikostorjunnan vaikuttavuutta Viittaan edelliseen kohtaan valintojen tekemisen periaatteen osalta; niiden tulisi rikostorjunnassakin perustua painotuksiin keskipitkällä aikavälillä ja sen jälkeen tulisi määritellä kyvyt joita rikostorjunnalle asetetaan, sekä vahvistaa tarvittavat voimavarat. Luottamus poliisin syntyy pitkälle poliisin kyvystä palvella kansalaisia lähellä, kasvollisesti. Rikostorjunta on luonteeltaan paikallisempaa kuin valvonta- ja hälytystoiminta, koska se edellyttää erinomaista paikallistuntemusta niin tekijöiden kuin toimintaympäristönkin suhteen. Välttämätön edellytys paikalliselle toiminnalle on taas poliisiasemien asianmukainen ja tarkoituksenmukainen verkko. 3. Parannetaan ennalta estävän toiminnan vaikuttavuutta Valvonnan painopisteiden määrittely keskipitkällä aikavälillä on tavoiteltavaa, mutta samoilla kriteereillä kuin muillakin tehtäväalueilla; ensin tulee määritellä painopisteet, sen perusteella kyvyt joita valvovalla viranomaisella tulee olla saavuttaakseen painopisteiden tavoitteet, sekä lopuksi vahvistaa toiminnalle asianmukaiset voimavarat keskipitkällä aikavälillä. Painopisteiden määrittely ei tälläkään tehtäväalueella saisi olla pelkästään valvontatehtävien karsintaa, vaan aitoa valintaa sen suhteen, missä ennalta työssä ja valvonnassa tulisi vähintään onnistua. 4. Tuodaan palvelut lähemmäksi ihmisiä kustannuksia alentavasti Teknologiaa voidaan hyödyntää merkittävästi enemmän yhteydenpidossa kansalaisiin ja viestinnässä, sekä sähköisessä asioinnissa. Ne ovat kuitenkin palvelua täydentäviä menetelmiä ja peruspalvelun tulee jatkossakin olla kasvollista, lähellä kansalaista tapahtuvaa toimintaa. Turvallisuus maksaa. Viranomaisen kohtaamista ei kovin menestyksekkäästi voida ajatella korvattavan teknologialla tai verkossa toimimalla; sen sijaan yhdessä näillä kahdella toimintatavalla voidaan menestyä muuttuvassa ajassa erinomaisen hyvin. Peruskysymys on tälläkin osa-alueella valinta miten toimintaa painotetaan, mitä kykyjä painotusten tavoitteiden saavuttaminen edellyttää ja sen jälkeen voimavarojen vahvistaminen asianmukaiselle tasolle keskipitkällä aikavälillä.

4 Lausunto ID (6) Pohjanmaan poliisilaitoksen erityisesti esille nostamia seikkoja Suomi on kaksikielinen maa ja kielelliset oikeudet takaa jokaiselle Suomen perustuslaki. Pohjanmaan poliisilaitoksen kolmesta maakunnasta kaksi, Pohjanmaa ja Keski- Pohjanmaa, ovat merkittävältä osin ruotsinkielisiä. Pohjanmaan poliisilaitos on maamme suurin ruotsinkielinen poliisilaitos. Kielelliset palvelut eivät ole mielipidekysymys, vaan poliisilaitoksen tulee kyetä takaamaan jokaiselle poliisipalvelut kaikilla poliisin tehtäväalueilla niin suomeksi kuin ruotsiksi. Tämä edellyttää asianmukaisia voimavaroja niille alueille ja kuntiin, joissa ruotsinkielisille palveluille on suurin kysyntä. Poliisilaitoksen alueella on kolme alueellista kielellistä yksikköä, joiden virkojen määrä on laskenut merkittävästi viime vuosina aiheuttaen haasteita palveluiden tuottamisessa. Tämä kehitys pitäisi keskeyttää ja saattaa voimavarat palveluiden laadukkaan tuottamisen edellyttämälle tasolle. Laskevat henkilöstökehykset heikentävät suoraan ruotsinkielisiä poliisipalveluita. Poliisilaitoksen alueelle on merkittävä merellinen valvonta-alue, sekä useita suuria järviä. Poliisilaitoksen tehtäviin kuuluu veneilyn, kalastuksen ja metsästyksen valvonta rannikkoalueella ja järvillä, sekä muiden poliisille kuuluvien tehtävien hoitaminen ml. hälytystehtävät. Tehtävää ei voida ulkoistaa rajavartiolaitoksella, joka on tärkeä yhteistyökumppani, mutta jonka päätehtävä on toinen. Eräitä valvonta- ja hälytystehtäviä voidaan hoitaa hyvässä yhteistyössä, mutta silti jokaisella viranomaisella tulee olla asianmukaiset edellytykset suoriutua omasta perustehtävistään omin voimin, omilla resursseilla. Yhteistoiminnalla ja yhteistyöllä voidaan terävöittää vaikuttavuutta, mutta ei ratkaista resurssikysymyksiä. Pienenevät resurssit vaikuttavat valvonnan toteuttamiseen ratkaisevasti, koska valvonta pääosin tapahtuu lomakauden aikana, jolloin voimavarat ovat muutoinkin pienemmät kuin normaalisti. Poliisin velvollisuus on huolehtia uskottavasta maastoliikenne- ja metsästyksen valvonnasta sisämaassa. Pohjanmaan poliisilaitos on pääosin maaseutumainen toimintaympäristöltään ja metsästys on merkittävä harrastus alueella. Valvonnan suorittaminen metsästyskauden aikana kattavasti edellyttää asianmukaisia voimavaroja valvontaan. Resurssien väheneminen hankaloittaa valvonnan toteuttamista edelleen. Pohjanmaan poliisilaitos on jäänyt tyhjiöön muiden viranomaisten toteuttaessa omia sopeuttamistoimenpiteitään ja osin myös poliisin omassa uudistuksessa ajatellen eräitä erikoistoimintoja, erityisesti erikoisjoukko- eli vati-toimintaa. Pääkaupunkiseudun kykyä erityisjoukkotoimintaan edesauttaa erikoisyksikkö Karhu, joka voi toimia lähialueen poliisilaitosten vati-ryhmien kanssa lyhyin viivein. Pohjoisessa Suomessa vastaavasti Oulun poliisilaitoksella on tavanomaista poliisilaitoksen vati-ryhmää järeämmin varustettu yksikkö, joka tukee pohjoisen Suomen erikoisjoukkotoimintaa hyvin. Etelä-Suomessa ja Pohjois-Suomessa ja pääosin muuallakin on poliisilaitosten tukena varuskuntia, joiden virka-apukykyä voidaan lyhyin viivein käyttää yhdessä poliisin kykyjen kanssa parhaan mahdollisen vaikutuksen aikaan saamiseksi. Pohjanmaan poliisilaitoksen alueella ei ole enää varuskuntaa, josta syystä virka-apuajoneuvot ja -joukot tulevat pääosin Porin prikaatista Säkylästä ja Kankaanpäästä, josta aiheutuu merkittäviä viiveitä, vaikka yhteistyö sinänsä on sujuvaa ja hyvin harjoiteltua - välimatkat ovat vain liian pitkät. Poliisilaitos nostaa esille, koska se vaikuttaa myös edellä esille nostettuun kielelliseen palveluun, poliisiopiskelijoiden vuosittaisen määrän vaihtelun. Poliisiopiskelijoiden määrä, ml. ruotsinkielisten, tulisi vakiinnuttaa keskipitkällä aikavälillä määrätylle tasolle. Heidän työllistämisensä pitäisi mahdollistaa asianmukaisella määrärahalla, joka jaetaan yksiköille resurssimallin mukaisesti ja lisäksi jättämällä poliisihallitukselle jakamaton määräraha, jonka turvin ilman yksikön virkaa jääneet voidaan sijoittaa resurssimallin mukaisesti poliisin yksiköihin. Näin arvokkaan koulutuksen saaneet voitaisiin ilman viivettä sijoittaa

5 Lausunto ID (6) tuottamaan poliisipalveluita joko yksikön tai poliisihallituksen resurssein. Tämä edellyttää määrärahojen asianmukaista tasoa. Toisaalta, kyseinen "ylivahvuusraha" olisi vastaavasti pois työttömyysmäärärahoista ja lisäksi henkilöt olisivat koulutustaan vastaavissa tehtävissä. Jatkuvaan ja lyhytjänteiseen määrärahojen ja henkilöstömäärän vaihteluun liittyy useita merkittäviä työllistäviä ja kuormittavia oheisvaikutuksia, jotka näkyvät myös pohjanmaan pl:ssa: Lopuksi poliisin henkilöstö ei saa työrauhaa muutaman kuukauden jaksoja pidemmäksi ajaksi, koska määrärahat vaihtelevat vuosittain ja korvamerkityt määrärahat jaetaan erinä kalenterivuoden kuluessa. Henkilöstön parissa on jatkuva epävarmuuden tunne yhtäältä siitä, jatkuvatko työtä ja toisaalta siitä, millä voimavaroille tulevina kuukausina töitä tehdään määräaikaisten virkamiesten henkilöstöhallinnolliset toimet työllistävät jo pieneksi supistettua henkilöstöhallintoa, koska jokaisen määräaikaisen virkasuhteen osalta on jokaista jaksoa varten tehtävä samat toimet. Esim. vuonna 2016 Pohjanmaan pl on jatkanut virkasuhteita keskimäärin 3 kk kerrallaan rahoitussyistä. operatiivinen suunnittelu, valmiuden ja varautumisen suunnittelu sekä lomasuunnittelu heilahtelevat samalla kun henkilöstöresurssit lyhyin aikavälein muuttuvat. Toimintaan on haasteellista saada keskipitkän aikavälin ote. poliisilaitoksen määrärahat vahvistuvat lopullisesti vasta tulevan kalenterivuoden kuluessa. Siksi jokaisen jälkikäteisen määrärahan jälkeen budjetti on avattava ja vahvistettava mm. työaikakorvausten uusi määrä, sekä muut henkilöstöön liittyvät budjetin menolajit. Budjettikauden tulisi pikemminkin olla useamman vuoden mittainen ja kauden kalenterivuosien välillä tulisi sallia tasaus niin henkilöstökuin taloussyistä, että toiminta kyettäisiin pitämään tasaisena ja ennustettavana Poliisi on selvinnyt kohtuullisen hyvin tehtävistään, vaikka sen henkilöstömäärä on laskenut jo vuosia merkittävästi. Kysymys kuuluu, selviääkö se tehtävistään, mikäli voimavaroja vielä vähennetään? Vastaus on mitä ilmeisimmin, että selviää, mutta se ei kykene tuottamaan niitä palveluita, joita sen kohtuudella voidaan edellyttää tuottavan - ei määrällisesti eikä laadullisesti. Asiakkaat kärsivät heikentyneestä palvelusta. Poliisilta on jo vuosia puuttunut strateginen reservi, jousto, jonka avulla esim. useiden vaativien tilanteiden ollessa päällekkäin, poikkeuksellisen vaativan tilanteen syntyessä, taikka vaativan tai vaativien tilanteiden kestäessä pitkään, se kykenisi hoitamaan niin itse vaativan tilanteen tai tilanteet kuin kaikki ns. tavalliset tehtävät. Voimavarojen puute käy ilmeiseksi vasta todellisessa tilanteessa, jota ei ole kyetty asianmukaisesti hoitamaan. Monessa maassa poliisin voimavaroja on kasvatettu vasta vakavan kriisin jälkeen. Voidaan perustellusti sanoa, että poliisitoimi on monella tapaa demokraattisen yhteiskunnan kasvot. Oikeusvaltioperiaate on lähimmillään kansalaista juuri poliisin eri palveluiden tuottamisessa ja ne palvelut koskettavat vuosittain eri muodossa lukuista määrää kansalaisia. Keskiössä ovat mm. toimivaltuuksien oikea käyttö, oikeudellinen valvonta ja muutoksenhaku päätöksiin, poliisin omien laiminlyöntien ja tekojen tutkintajärjestely, uskottava ja yhtäläinen toimintamalli ja kiinnijäämisriski summaarisista rikkomuksista, hyvä vuoropuhelu kansalaisten ja kanssa, ennalta ehkäisevä ote, laaja sidosryhmäyhteistyö ja vankka luottamus. Vuotta 2017 koskevat määrärahavähennykset eivät yksin edellä kuvattua vaaranna tai heikennä merkittävästi, mutta sisäisen turvallisuuden kehityssuun-

6 Lausunto ID (6) nassa (kehyskausi) olisi hyvä ottaa ne huomioon laajempaa oikeusvaltioperiaatteen jatkuvuutta ajatellen. Oikeusvaltioon liittyy olennaisena tekijänä osaava, arvostettu ja tehtäviensä asianmukaisen hoidon kannalta riittävästi resursoitu poliisi. Selonteon lähtökohtana olevat poliisin resurssit voivat osoittautua tässä suhteessa riittämättömiksi. Lisäkysymykset Poliisilaitos sai Poliisihallitukselta pyynnön olla vastaamatta alla oleviin lisäkysymyksiin. Poliisipäällikkö Risto Lammi Liitteet - Jakelu - Asiakirja on sähköisesti allekirjoitettu asianhallintajärjestelmässä. Poliisi klo 13:41. Allekirjoituksen oikeellisuuden voi todentaa kirjaamosta. Tiedoksi Poliisihallitus