Lausunto Talvivaara Sotkamo Oy:n aiheuttamasta vesistön merkittävästä pilaantumisesta ja sen korjaamisesta

Transkriptio

1 Ympäristöteknisen lautakunnan lupajaosto Lausunto Talvivaara Sotkamo Oy:n aiheuttamasta vesistön merkittävästä pilaantumisesta ja sen korjaamisesta 43/11.01/2015 LUPAJ 13 (valm. Inkeri Neuvonen) Kainuun ELY-keskus on pyytänyt ympäristönsuojeluviranomaisen lau sun toa Talvivaara Sotkamo Oy:n aiheuttamasta vesistön mer kit täväs tä pilaantumisesta ja sen korjaamisesta. Asia on tullut vireille ja siihen sovelletaan asian vireille tullessa ol lut ta ym pä ristön suo je lu la kia (86/2000). Menettely korjaamisasiassa Merkittävän pilaantumisen korjaamisasiassa (YSL 84 a) on kyse ympä ris tö lu pa-asias ta erillään käsiteltävästä hal lin to pak ko luon tei ses ta asiasta, jossa toimivaltainen viranomainen on ELY-keskus. Jos ympä ris tön suo je lu lain 84.1 :n 1 tai 2 kohdassa tarkoitetun rik ko muksen tai laiminlyönnin seu rauk se na aiheutuu merkittävää ve sis tön pilaantumista, on ELY-kes kuk sen määrättävä toi min nan har joit ta ja ryhtymään ympäristövastuulaissa (383/2009) tarkoitettuihin kor jaaviin toimenpiteisiin. Ta pauk ses sa, jossa vesistön merkittävä pi laan tumi nen tai luon to va hin ko on aiheutunut onnettomuuden tai muun enna koi mat to man syyn seurauksena, on ELY-keskuksen mää rät tä vä vahingon ai heut ta nut toiminnanharjoittaja ym pä ris tö vas tuu lais sa tarkoi tet tui hin kor jaa viin toimenpiteisiin. Ympäristövastuulain 5 :n mukaan luonnonvarat ja luon non va ra palve lut on palautettava perustilaan poistamalla vahingosta aiheutunut hai tal li nen muutos (ensisijainen korjaaminen). Jos perustilaa ei voi da täysimääräisesti palauttaa, vahingon luonnonvaralle ja luon non va rapal ve lul le aiheuttama merkitys on korvattava vahingoittuneella alueel la tai muualla tehtävillä toimenpiteillä (täydentävä kor jaa mi nen). Ympäristövastuulain mukaan vahingon aiheuttanut toi min nan har joitta ja vastaa kustannuksista, jotka aiheutuvat lain 5 :ssä tar koi te tuista korjaavista toimenpiteistä ja viranomaiselle vahingon ja sen vä lit tömän uhan arvioimisesta, korjaavista toimenpiteistä päät tä mi ses tä ja valvonnasta. Ympäristövastuulain mukaan viranomaisen on otettava huomioon kor jaa via toimenpiteitä harkitessaan vahingon luonne, laajuus ja vaka vuus, luonnollisen palautumisen mahdollisuus, ihmisen ter vey del le aiheutuvat riskit, vahingon korjaamisesta aiheutuvat kustannukset se kä muut alueella mahdollisesti tapahtuneet vahingot. Korjaavien

2 toi men pi tei den valinnassa otetaan huomioon vahingon ai heut ta neen toi min nan har joit ta jan ehdotus sekä vireillepanoon oikeutettujen huomau tuk set. Toiminnanharjoittajan toimenpide-ehdotus ja siitä pyydetyt asian tun ti ja lau sun not Kainuun ELY-keskus on päivätyssä kirjeessään pyytänyt Tal vi vaa ra Sotkamo Oy:tä toimittamaan suunnitelman Talvivaaran kai vok sen toiminnasta aiheutuneen vesistön merkittävän pi laan tu misen korjaamiseksi tarvittavista ympäristövastuulain ja -asetuksen mu kai sis ta toimenpiteistä mennessä. Talvivaaran Sotkamo Oy:n konsulttitoimisto Rambollilla teettämän lähi jär vien kunnostuksen projektisuunnitelman mukaan kaivok sen voimakkaimmat vesistövaikutukset ovat kohdistuneet Sal miseen, Kalliojärveen ja Kivijärveen, joissa kaivokselta johdettu suo lapi toi nen vesi on kerrostunut pääasiassa järvien syvännealueille. Vuoden 2012 kipsisakka-allasvuodon jälkeen myös syvänteiden ve den metallipitoisuudet ovat olleet koholla. Kivijärvessä Ahonsaaren itäpuo len syvänteen alueella vesi on selvästi kerrostunut suo la pi toi suuden suhteen ja alusveden ja päällysveden tiheyseron takia jär ves sä normaalisti tapahtuvat kevät- ja syyskierrot ovat jääneet to teu tu matta. Kerrostuneisuuden seurauksena järven alusveden hap pi ti lan ne on heikentynyt. Koetuloksissa on todettu muutoksia mm. poh ja eliöstön ja kasviplanktonin koostumuksessa. Järven ekologisen ti lan arvioidaan tällä hetkellä olevan huono. Sedimenttitutkimusten mukaan järvien sedimentin pintaan on ker rostu nut ohut kerros kaivokselta peräisin olevaa löyhää orgaanista sakkaa, jossa on kohonneita metallipitoisuuksia. Järvien kunnostusvaihtoehdot Parhaiten soveltuva tekniikka Salmisen, Kalliojärven ja Kivijärven veden laa dun palauttamiseksi ennen kaivostoiminnan aloit ta mis ta ol leeseen tilaan, on selvityksen mukaan alusveden poisto ja käsittely esimer kik si kään teis os moo si tek nii kal la tai vaihtoehtoisesti veden puhdis ta mi nen kalk ki saos tuk sel la ja johtaminen suurempaan pur ku vesis töön. Jär vien kunnostus on suunniteltu vaiheistettavaksi niin, et tä ensin kun nos te taan pienialainen ja matala Salminen, jossa ai ne pi toisuu det ovat mui ta vertailtavia järviä suurempia. Kun nos tuk ses ta saatujen ko ke mus ten ja vedenlaatutietojen perusteella laa di taan suunnitelmat Kal lio jär vel le ja Kivijärvelle. Kivijärvestä on suun ni tel tu kunnostettavaksi en si si jai ses ti ainoastaan voimakkaimmin suo laantu neet syvänteet, kos ka arvio suolaantuneen veden mää räs tä on huomattavasti muita jär viä suurempi. Kunnostuksista toi mi te taan tarkemmat suunnitelmat Kai nuun ELY-keskukselle ennen kun nos tuksiin ryhtymistä.

3 Ylä-Lumijärven kunnostusvaihtoehdot Ylä-Lumijärven pinta-ala on noin 5 ha ja allasvuodon neutraloinnissa syn ty nyt tä sakkaa on järven pohjassa arviolta noin 20 cm. Sakka on myös Lumijoen uoman pohjassa alajuoksulla olevaan patoon saakka. Kunnostamatta jättämistä ei voida pitää vaihtoehtona kevättulviin liit ty vien virtausolojen muutosten ja kulkeutumisriskin vuoksi. Se diment tien käsittelyvaihtoehtoja ovat massojen ruoppaaminen tai peittä mi nen. Peittäminen ei tule kyseeseen, koska Lumijärven pohja on peh meää liejua eikä peittämiselle ole tukevaa pohjaa. Erillisliite, taulukko Ylä-Lumijärven kunnostus- ja jat ko kä sit te ly vaih toeh dois ta Ennen korjaavien toimenpiteiden valintaa koskevan päätöksen te kemis tä on ELY-keskus asettanut nähtäville asian käsittelyssä kuu lutuk sen te ke mi seen mennessä kertyneen aineiston, johon sisältyvät mm. ennalta han ki tut asiantuntijaviranomaisen lausunnot sekä sel vityk set korjaavien toi men pi tei den valinnan pohjaksi. Kuulutus asia kirjoi neen on nähtävillä ELY-keskus on pyytänyt lausunnon vesistön pilaantumisen mer kit tävyy des tä Suo men ympäristökeskukselta (SYKE), jonka anta mas sa lau sun nos sa todennut, että Talvivaaran kaivostoiminnan ja sii hen liit ty vän onnettomuuden vaikutukset ovat vesistöjen eko lo gisen ja ke mial li sen tilan sekä luonnonvarapalveluiden kannalta hyvin mer kit tä viä ja vesilaissa tarkoitettuja merkittäviä vahinkoja Oulujoen ve sis tön suunnalla kaikissa vesistöissä Kolmisoppeen asti ja Vuoksen ve sis tön suunnalla kaikissa vesistöissä Kivijärveen asti. Vai kutuk set ovat aiheutuneet sekä pitkäaikaisesta kuormituksesta että pato al las vuo dos ta. Kivijoessa vaikutukset ovat merkittäviä. Tuh ka joessa, Jor mas jär ves sä ja Laakajärvessä haitta ei vielä ole merkittävä. Kai vos toi min nan osuus elohopean kertymisessä kaloihin on vaikea erot taa muus ta maankäytön vaikutuksista humuspitoisissa ve sis töissä. Erillisliite, yhteenvetotaulukko Talvivaaran alapuolisten vesistöjen pilaan tu mi sen merkittävyyden arvioinnista vesistöjen ekologisen ja kemial li sen tilan osalta SYKE on antanut Kainuun ELY-keskuksella lausunnon, jo ka koskee Talvivaara Sotkamo Oy:n tilaamassa kon sult ti sel vi tykses sä esitettyjä Salmisen, Kalliojärven ja Kivijärven kun nos tus toimen pi tei tä. Lausunnossaan SYKE on todennut, että ulkoisen kuormi tuk sen pienentäminen ei yksin riitä, vaan järviin on tarpeen koh distaa aktiivisia kunnostustoimia. SYKE pitää hyvänä konsultin eh do tusta, että järvien kunnostus tehtäisiin vaiheittain ja kunnostus aloi tet taisiin Salmisesta, joka on pieni ja sijaitsee kaivosalueella. En nen

4 toimenpiteiden aloittamista on tehtävä suunnitelma vesien pois joh tami ses ta ja niiden käsittelystä sekä arvioitava toimien vai ku tuk sia. Jär vien sedimenttien tilasta ja kunnostamisesta SYKE on to den nut, et tä kunnostustarpeen ja mahdollisten toimenpiteiden arviointi edellyt tää tarkempia sedimenttitutkimuksia ja riskin arviointia ja li säk si on erik seen tehtävä arviointi eri kunnostustoimien hait ta vai ku tuk sis ta. Myös vesifaasin kunnostustoimien vaikutukset sedimenteissä ole viin hait ta-ai nei siin tulee ottaa huomioon ja tarpeen mukaan ar vioi da kokeel li ses ti kunnostustoimien suunnittelussa. Ylä-Lumijärven poh jaan saos tu nee seen sedimenttiin liittyy merkittävä kul keu tu mis ris ki esimer kik si tulvatilanteissa. SYKEn näkemyksen mukaan kau ha- ja imu ruop paus saattavat tulla kyseeseen pienialaisen vesistön ruoppauk ses sa, mutta ruoppausmassojen haitattomasta si joit ta mi ses ta tu lee esittää suunnitelma. Geologian tutkimuskeskus toteaa antamassa lau sun nossaan, että Ylä-Lumijärven kunnostuksessa suositeltavinta arvion mukaan on pintasedimenttien kesäaikaan tapahtuva imuruoppaus ja ainek sen johtaminen Kortelammen patoaltaaseen. Salmisen, Kal lio järven ja Kivijärven sedimentin tutkiminen on tarpeen kaikissa al tais sa ennen kunnostustoimien aloittamista. Lisäselvityksiä on suo si tel tavaa tehdä etukäteen kunnostustoimien johdosta to den nä köi ses ti vesi run koon ja sedimentti-vesi -systeemiin aiheutuvista muutoksista ja reaktioista, kun huonohappista alus vet tä alkaa korvautua pääl lys vedel lä ja tapahtuu sekoittumista. Jär vien alusveden sisältämät rikki, alu mii ni, mangaani ja rauta tulevat to den nä köi ses ti aiheuttamaan saos tu mis ta, liukenemista, kaasujen muo dos tu mis ta ja ph:n muu toksia. Suunnitelmissa esitetty me ne tel mä va lin ta (sedimentin imu ruoppaus ja alusveden pumppaus) on to den nä köi ses ti suositeltavin vaihto eh to. Kivijärvi on todennäköisesti on gel mal li sin kun nos tus koh de laajuutensa, suhteellisen ma ta luu ten sa ja ohuen pääl lys ve si ker roksen vuoksi. Sedimenttiin kohdistuvat toi men pi teet on hyvä pitää pinta-alal taan rajattuina ja syvänteisiin kes kit ty vi nä. Sekä sedimentin että alusveden kunnostuksessa kriit ti siä tekijöitä tulevat to den nä köises ti olemaan syntyvien vesien ja liet tei den käsittely johtuen niiden suu res ta määrästä ja omi nai suuk sis ta. Lisätietoja asiasta antaa ympäristönsuojelusuunnittelija Inkeri Neuvo nen, p tai Teknisen johtajan ehdotus: Ympäristöteknisen lautakunnan lu pajaos to esittää Kainuun ELY-keskukselle lausuntonaan seuraavaa: Talvivaara Sotkamo Oy:n on kunnostettava kaivoksen alapuoliset vesis töt. Kunnostuksen on toteuttamiselle on laadittava ve sis tö koh tainen aikataulu toimenpiteiden toteutukseen. Asiantuntijoiden lausunnoissa on esitetty kunnostusten suun nit te lus-

5 sa huomioitavia riskejä ja haittoja, jotka tulee arvioida ennen kun nostus toi miin ryhtymistä. Myös lupajaosto pitää tärkeänä, että kun nostus ten suunnittelu tehdään huolellisesti, tehdään tarvittavat li sä tut kimuk set ja otetaan huo mi oon menetelmiin liittyvät riskit ja hait ta vai kutuk set.tarkentavia tut ki muk sia on tehtävä ainakin se di men teis tä ja alusveden kun nos tuk sen vaikutuksista sedimenteissä olevien haitta-ai nei den käyt täy ty mi seen. Myös vesienjohtaminen sekä ruop pausmas so jen käsittely ja lopullinen si joit ta mi nen tulee selvittää jo suunnit te lu vai hees sa. Kivijärven kunnostustarve koko järven osalta tulee selvittää tar kemmin suunnittelun yhteydessä, eikä pel käs tään pahiten kerrostuneille sy vän teil le. Samoin tulee selvittää tarkemmin kun nos tus toi men pi teiden tarve Kivijoen uoman alueella nykytilan selvittämiseen tar vit ta villa lisätutkimuksilla sekä uusimmat tutkimustulokset huo mioi den. Ylä-Lu mi jär ven ja Lu mi joen uoman poh ja se di ment tien kun nos tus toimet on suun ni tel ta va ja to teu tet ta va mah dol li sim man nopeassa ai katau lus sa, koska se di men tit voivat kun nos tus suun ni tel man ja asiantun ti ja lau sun to jen mu kaan kulkeutua vir taus olo suh tei den muut tuessa ala puo li siin ve sis töi hin. Ympäristöteknisen lautakunnan lupajaosto: Hyväksyi.