KUNNANHALLITUS 13/2015

Transkriptio

1 KUNNANHALLITUS 13/2015 Aika Torstai klo Paikka Kunnanhallituksen kokoushuone Läsnä Hietaluoma Jaakko jäsen Huhtaluoma Heikki jäsen Järvinen Tiina jäsen Mustajärvi Marko jäsen Niemenmaa Jaana jäsen Ohrankämmen Jukka puheenjohtaja Otava Antti jäsen Suominen Päivi varapuheenjohtaja Poissa Kangas Kaija jäsen Muut saapuvilla olleet Hosiasluoma Tarja Raita-aho Voitto Vainionpää Joni Kaskimäki Veijo Laitila Sami Vainionpää Hanna kunnanjohtaja kunnanvaltuuston puheenjohtaja kunnanvaltuuston I varapj kunnanvaltuuston II varapj kunnanvaltuuston III varapj kunnansihteeri, ptk-pitäjä Pöytäkirjantarkastus Pöytäkirja on tarkastettu Karvian kunnantalolla Nähtävilläolo Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä Karvian kunnantalolla

2 SISÄLLYSLUETTELO: KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALITSEMINEN 3 TOIMEKSIANTOSOPIMUS TALOUS- JA VELKANEUVONTAPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ 4 TALOUSARVIO VUODELLE 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE ESITTÄVIEN TAITEIDEN KATSOMOHANKE 7 TULOVEROPROSENTIN MÄÄRÄÄMINEN VUODELLE KIINTEISTÖVEROPROSENTTIEN MÄÄRÄÄMINEN VUODELLE KOIRAVERO VUONNA 2016 OLEVISTA KOIRISTA 17 LAUSUNTO SATAKUNTALIITON TALOUSARVIOSTA 2016 JA SUUNNITELMAEHDOTUKSESTA LAUSUNTO ALKKIAN JÄKÄLÄKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN TARPEESTA 19 VALTUUSTOTASON TALOUSARVION TOTEUTUMISVERTAILUT AJALTA ESITYS KORJAUS- JA ENERGIA-AVUSTUSTEN JAKAMISESTA (EI JULKINEN) 23 SARVELAN YLISENPÄÄN VESIOSUUSKUNNAN AVUSTUSANOMUS VERKOSTON HUOLTOTÖIHIN 24 VALTIONAVUN MAKSAMINEN HINTAVELVOITTEIDEN KORVAAMISEEN AJALTA KARVIAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KOSKIEN TILAA RASTIAINEN MAA-AINESTEN OTTOLUPAHAKEMUS TILALLE KONTIAINEN 9: LAUSUNTOPYYNTÖ RAKENTAMISEN POIKKEAMISPÄÄTÖKSIÄ KOSKEVASTA LUONNOKSESTA HALLITUKSEN ESITYKSEKSI 33 MAAKUNNALLINEN SOTE- VALMISTELU 34 YHTENÄISKOULU 36 MERJA HOLKON VALTUUSTOALOITE- KYLÄNRAITTI ELÄVÄNÄ (VALTUUSTOALOITE) 39 MUUT ASIAT 41 ILMOITUSASIAT 42 OIKAISUVAATIMUSOHJE JA VALITUSOSOITUS 48

3 Ennen kokouksen alkua talous- ja velkaneuvoja Riina Yletyinen esittäytyi kunnanhallitukselle ja kertoi talous- ja velkaneuvonnan kuulumisia. KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS KH 185 Kuntalain 103 :n mukaan muu toimielin kuin valtuusto on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä. Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALITSEMINEN KH 186 Kunnanhallituksen pöytäkirjan tarkastaminen tapahtuu kokousta seuraavana toisena arkipäivänä klo 15:00 kunnantalolla. Pöytäkirjat pidetään julkisesti nähtävänä pääsääntöisesti kokousta seuraavan kalenteriviikon tiistaina. Valitaan kaksi pöytäkirjantarkastajaa. Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Marko Mustajärvi ja Jaana Niemenmaa.

4 TOIMEKSIANTOSOPIMUS TALOUS- JA VELKANEUVONTAPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ KH 187 Lounais-Suomen aluehallintovirasto esittää Karvian kunnalle toimeksiantosopimuksen solmimista talous- ja velkaneuvonnasta annetussa laissa tarkoitettujen talous- ja velkaneuvontapalveluiden tuottamisesta Kankaanpään ja Parkanon kaupunkien sekä Honkajoen, Jämijärven, Karvian, Kihniön ja Siikaisten kuntien alueelle. Talous- ja velkaneuvontapalveluihin tulee osoittaa vähintään 0,52 henkilötyövuotta. Toimeksisaajalla on oikeus saada valtion korvausta tässä sopimuksessa määriteltyjen talous- ja velkaneuvontapalveluiden hoitamiseen valtion talousarvion mukaisesti. Sopimus tulisi voimaan ja on voimassa toistaiseksi. Liitteet: Sopimusluonnos KUNNANJOHTAJAN PÄÄTÖSEHDOTUS: Kunnanhallitus päättää osaltaan hyväksyä toimeksiantosopimuksen talous- ja velkaneuvontapalveluiden tuottamisesta lähtien toistaiseksi. Kunnanhallitus päätti osaltaan hyväksyä toimeksiantosopimuksen talous- ja velkaneuvontapalveluiden tuottamisesta lähtien toistaiseksi.

5 TALOUSARVIO VUODELLE 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE KH 188 Kuntalain mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuusto hyväksyy myös kolmea tai useampaa vuotta koskevan taloussuunnitelman, jonka ensimmäinen vuosi on talousarviovuosi. Talousarviossa ja suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja suunnitelmassa tai niiden hyväksymisen yhteydessä on päätettävä toimenpiteistä, joilla edellisen vuoden taseen osoittama alijäämä ja talousarvion laatimisvuonna kertyväksi arvioitu alijäämä suunnittelukaudella katetaan (alijäämän kattamisvelvollisuus). Talousarvio ja suunnitelma toimivat toiminnan ohjauksen välineinä. Niiden tulee antaa oikea kuva kunnan taloudesta, osoittaa kunnan taloudellisen tuloksen muodostuminen sekä keinot kokonaistalouden tasapainottamiseksi ja rahoitustarpeen kattamiseksi. Kunnanhallitus on antanut hallintokunnille talousarvion laadintaohjeet Ohjeissa palkkakustannusten kasvuprosentiksi on annettu 0,6. Keskushallinto on antanut ohjeet palkkojen sivukulujen prosenttiosuuksista. Määrärahat ovat Karvian kunnassa bruttomääräisesti sitovia. Liitteet: talousarvioesitysten käyttötalousosa talousarvioesityksen investointiosa (teknisen ltk:n investoinnit puuttuvat) rahoituslaskelma (toimitetaan investointien tarkennuttua) tuloslaskelma (poistot puuttuvat vielä) KUNNANJOHTAJAN PÄÄTÖSEHDOTUS: Kunnanhallitus aloittaa talousarvion käsittelyn. Kunnanhallituksen sekä kasvatus- ja opetuslautakunnan viranhaltijat esittelevät oman hallinnonalansa talousarvioehdotukset. Talousarvion 2016 käsittelyjärjestys on: käyttötalous-, investointi- ja rahoitusosa ja sen jälkeen muut talousarvion osat. Kunnanhallitus aloitti talousarvion käsittelyn. Kunnanjohtaja Tarja Hosiasluoma esitteli talousarviota yleisellä tasolla. Nyt tehty talousarvio on negatiivinen, mutta se on tehty kaikki ylimääräinen karsien. Verotulot ovat vuonna 2016 poikkeuksellisen alhaalla, mutta nousevat sitten taas. Hanna Vainionpää esitteli kunnanhallituksen sekä kasvatus- ja opetuslautakunnan talousarvioehdotukset. Poistoihin kirjataan

6 euroa. Korkotuotot myyntisaamisista poistetaan 7000 euroa. Viivästyskorkotuotoista siirretään 250 euroa vesilaitokselle. Tuloslaskelma näyttää tässä vaiheessa noin euron alijäämää. Talousarvion käsittelyä jatketaan seuraavassa kokouksessa, johon kutsutaan kunnanrakennusmestari Jaakko Kallioniemi esittelemään teknisen toimen talousarvioita investointeineen.

7 ESITTÄVIEN TAITEIDEN KATSOMOHANKE Vltk Karvian ulkomuseoalueella oleva katsomo on museotoimen rakennusten suojelualueella. Kesäteatteria ja muita esittäviä taiteita varten on rakennettava katsomo alueelle, mikä on kaavoitettu vapaa-aika- ja virkistystoiminnan käyttöön. Lisäksi alueelle on mahduttava parkkipaikkoja ja sen on oltava suojassa mm. liikenteen melulta. Teknisen toimen työntekijä Johanna Räikkälä on piirtänyt luonnokset katsomohankkeesta (liitteenä). Katsomohanke on elinkeinotoimen talousarviossa. Nuorisosihteerin päätösesitys: Lautakunta tutustuu hankkeen piirustuksiin ja merkitsee ne tiedokseen saatetuksi. Päätös: Lautakunta tutustui hankkeen piirustuksiin ja merkitsi ne tiedokseen saatetuksi. Lautakunta päätti esittää kunnanhallitukselle, että katsomo rakennetaan Willelän alueelle sijainnin ja maiseman vuoksi. KH KUNNANJOHTAJAN PÄÄTÖSEHDOTUS: KH Esittävien taiteiden katsomohankkeeseen on varattu määräraha vuoden 2015 talousarvioon. Hankehakemusta ryhdytään valmistelemaan, kun tarvittavat suunnitelmat saadaan laadituksi. Hankkeen suunnittelemiseksi tulee nimetä työryhmä, joka ottaa kantaa katsomon rakentamispaikkaan. Kunnanhallitus nimeää työryhmään 2 jäsentä, vapaa-ajan lautakunta 2 ja elinkeinolautakunta samoin 2 jäsentä. Vapaa-ajanlautakunta selvittää ja nimeää lisäksi 2 edustajaa harrastajaryhmistä, jotka tulevat käyttämään katsomoa. Jaakko Kallioniemellä, Matti Arkolla, Maria Laaksoharjulla ja Tarja Hosiasluomalla on työryhmän kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus tarvittaessa. Esittävien taiteiden katsomohankkeeseen on varattu määräraha vuoden 2015 talousarvioon. Rahoitus koostuu euron hanketuesta sekä euron kuntaosuudesta. Kuntaosuus on tarkoitus kattaa kunnalle ns. perintönä siirtyneen Riihiluoman tilan myyntivoitolla. Hankehakemusta ryhdytään valmistelemaan, kun tarvittavat suunnitelmat saadaan laadituksi. Hankkeen suunnittelemiseksi tulee nimetä työryhmä, joka ottaa kantaa katsomon rakentamispaikkaan. Kunnanhallitus nimeää työryhmään jäseniksi Kaija Kankaan sekä Marko Mustajärven, joka nimettiin myös puheenjohtajaksi, vapaa-ajan lautakunta nimeää 2 ja elinkeinolautakunta samoin 2 jäsentä. Vapaa-ajanlautakunta selvittää ja nimeää lisäksi 2 edustajaa harrastajaryhmistä, jotka tulevat käyttämään katsomoa. Jaakko Kallioniemellä, Matti Arkolla, Maria Laaksoharjulla ja Tarja Hosiasluomalla on työryhmän kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus tarvittaessa.

8 94 Katsomohanketyöryhmä on kokoontunut kolme kertaa ja laatinut kokoontumisistaan muistiot, jotka ovat liitteenä. Liitteenä on myös Satakunnan Museon antama lausunto katetun katsomorakennuksen rakentamisesta ulkomuseoalueelle. Viimeisimmässä työryhmän muistiossa työryhmä esittää yksimielisesti kunnanhallitukselle katsomon paikaksi Kantin koulun aluetta. Työryhmän mukaan perusteita ovat mm. paikan luonnonkauneus, rauhallisuus ja hiljaisuus. Kankaanpäähän menevän tien melu on hallittavissa. Kantin alueelta on myös suora yhteys Kyrönkankaantielle ja Pohjankankaan luontomatkailukohteisiin. Jokipirtin rakennukset ja Kantin koulu sekä ulkorakennus palvelevat katsomon käyttäjiä. Alue on iso ja sinne mahtuu tarvittava määrä parkkipaikkoja. Muut perusteet löytyvät aiemmista työryhmän muistioista. Liitteet: Katsomohanketyöryhmän muistiot, Katsomohanketyöryhmän aikaisemmat muistiot, ja Satakunnan Museon lausunto KUNNANJOHTAJAN PÄÄTÖSEHDOTUS: Kunnanhallitus merkitsee teatterityöryhmän esityksen tiedoksi ja päättää jatkaa asian valmistelua. Lisäselvityksen saamiseksi kunnanhallitus päättää kutsua Satakunnan Museon edustajan ja aluearkkitehdin seuraavaan kokoukseen. Hankkeen etenemiseksi tulee selvittää, mitä muuta toimintaa kuntaan saataisiin esittävän taiteen katsomohankkeen avulla. Lisäksi tulee selvittää hankkeen alueellinen merkitys. Selvitys tehdään virkamiestyönä ja tarpeen mukaan hyödynnetään matkailutyöryhmää ja teatterityöryhmää. Ennen lopullista päätöksentekoa katsomon sijoituspaikasta tulee myös tehdä linjaukset koulukäytöstä poisjäävien kiinteistöjen osalta. Kunnanhallitus keskusteli asiasta. Asetetun työryhmän puheenjohtaja Marko Mustajärvi kertoi työryhmän paikanhausta sekä syistä, joilla päätyivät esitykseensä. Kunnanhallituksen varapuheenjohtaja Päivi Suominen teki kunnanjohtajan päätösesityksestä poikkeavan vastaesityksen. Suominen esitti, että: Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että esittävien taiteiden katsomon paikaksi valitaan työryhmän esityksen mukaisesti Kantin koulun alue ja tältä pohjalta hankesuunnitelmaa ryhdytään jatkovalmistelemaan. Kaija Kangas ja Heikki Huhtaluoma kannattivat Päivi Suomisen esitystä. Puheenjohtaja totesi, että on tehty kunnanjohtajan päätösesityksestä poikkeava kannatettu esitys, joten tulee suorittaa äänestys.

9 Äänestys suoritetaan nimenhuutoäänestyksenä. Ne, jotka kannattavat kunnanjohtajan päätösesitystä, vastaavat JAA ja ne, jotka kannattavat Päivi Suomisen esitystä, vastaavat EI. Suoritetussa äänestyksessä kunnanjohtajan esitys sai kolme (3) JAA ääntä ja Päivi Suomisen esitys kuusi (6) EI ääntä. Äänin 3/6 Päivi Suomisen esitys tuli kunnanhallituksen päätökseksi. KV Kunnanjohtaja selvitti valtuutetuille olleensa yhteydessä museovirastoon, jonka kanta edelleenkin on, että lupaa katsomorakennukselle museoalueelle ei ole tulossa. Museoalueen kunnostukseen saadun avustuksen ehtona on, että katsomoa ei sinne rakenneta. Hankehakemuksessa, jotta se menestyy, tulee olla alueellista ja muutakin toimintaa. Hankehakemuksen eteenpäin vienti edellyttää voimakasta selvitystä. Valtuutettu Päivi Suominen selvitti kunnanhallituksen kokouksessa tekemänsä esityksen taustaa siitä, miksi teki kunnanjohtajan päätösehdotuksesta poikkeavan esityksen. Asia täytyy perusteellisesti suunnitella, oli paikka sitten mikä tahansa. Suomisen mukaan paikka pitää olla ensin valittuna, jotta tiedetään, mihin suunnitellaan. Periaatepäätös kaikkien koulujen linjauksesta tuntuu utopistiselta. Teatteritoiminta ei sovi muualle kuin Kantin koululle. Olisi ollut virkamiesten hyppyyttämistä jos Satakunnan museon edustajaa olisi jo kielteisen päätöksen jälkeen pyydetty käymään. Jos lupaa ei saada museoalueelle, niin se täytyy uskoa ja elää sen päätöksen kanssa. Kysymys on siitä, halutaanko teatteritoiminnan jatkuvan Karviassa. Toiminnan jatkumisessa on aina riski olemassa ja varsinkin silloin jos ei anneta toimintatiloja. Jos on edellytykset olemassa niin miksi ei teatteria voisi viedä kylälle. Tärkeää on ensin päättää paikka ja sen jälkeen laittaa hankesuunnitelmaa eteenpäin, Suominen painotti. Valtuutettu Kaija Kangas työryhmään kuuluneena oli edelleen kunnanhallituksen esityksen kannalla. Kangas painotti Kantin kylän merkitystä jo historiansa ja kylässä olevien vapaa-ajan viettomahdollisuuksiensa puolesta, kuten hiihtomaastot, Jokipirtti ja helppokulkuinen Kantin kangas. Sen perusteella paikka sopii hyvin vapaa-aikaan liittyvään toimintaan. Teatteriohjaajataitoa löytyy ja harrastus näyttää jatkuvan useissa ryhmissä. Musiikkiosaamista edustaa muun muassa Karvian Soittokunta. Kantin koulurakennuskin on hyväkuntoinen, mutta ei liian iso, esimerkiksi joulutorina. Kangas toivoi, ettei ilmaista pr-työtä sammuteta sillä, ettei anneta näiden alueiden kehittyä. Valtuutettu Marko Mustajärvi, joka toimi työryhmän puheenjohtajana, kertoi työryhmän linjanneen tavoitteet, minkä jälkeen löytyi useita vaihtoehtoja katsomorakennukselle. Nykyistä paikkaa pidettiin hyvänä, mutta todettiin, että sinne ei voida rakentaa katsomoa. Vaihtoehtoja rakentamispaikaksi oli Torro, yläkoulun ympäristö, Willelän alue ja Kantti. Monesta näkökulmasta tehdyn tarkastelun jälkeen jäljelle jäivät Willelän alue ja Kantti. Lopuksi työryhmä päätyi esittämään, että

10 Kantin alue on paras paikka esittävän taiteen katsomon paikaksi. Karviassa teatteritoiminta on erittäin vilkasta. Väärä päätös näivettää toiminnan hyvin nopeasti, Mustajärvi painotti. Kysymyksessä on jatkovalmisteluvaihe ja paikan valinta on osa sitä. Valtuutettu Esa Pukkila muistutti, että kyseessä ei ole pelkästään teatterikatsomo, sillä esittävien taiteiden katsomolle on muutakin toimintaa. Pukkila kertoi aiemmin olleensa kriittinen ja museoalueen kannalla. Hän muistutti, että harrastustoiminnan johdosta museoalue on pysynyt kunnossa ja siistinä. Käytöstä johtuen se ei ole päässyt ruohottumaan ja puskittumaan. Jos teatteri siirtyy sieltä pois, niin Pukkilan mielestä alue näivettyy, ruohottuu ja puskittuu ilman säännöllistä toimintaa. Museoalueelle pystyisi varmasti rakentamaan alueeseen soveltuvan katsomon. Toimijoilta on tullut viestiä, että jatkavat mielellään toimintaansa museoalueella, mutta jos on siirryttävä, niin sen jälkeen paras paikka on Kantti. Valtuuston I varapuheenjohtaja Joni Vainionpää painotti, että isot ryhmät odottavat katettua katsomoa. Samalla hän muistutti, että Kanttiin on talkoilla myös tehty kevyen liikenteen väylä. Kantista löytyvät hyvät paikoitustilat ja siellä on myös Jokipirtti. Kunnanhallituksen puheenjohtaja ja valtuutettu Jukka Ohrankämmen halusi kertoa valtuustolle, miksi kunnanhallitus äänesti asiasta. Kunnanhallituksen tehtävänä on valmistella asiat valtuustolle. Kunnanhallitus valitsi esittävien taiteiden katsomohanketyöryhmän valmistelemaan asiaa. Kunnanjohtajan päätösehdotus on kunnanhallituksen valmistelua valtuustolle. Siitä poikkeavan ja kannatetun Päivi Suomisen tekemän esityksen johdosta kunnanhallitus äänesti ja äänestyksen voittanut Suomisen esitys kirjattiin kunnanhallituksen päätökseksi esitettäväksi valtuustolle. Valtuutettu Heikki Huhtaluoma muistutti, että Päivi Suomisen esitys on looginen jatko käsittelylle. Kaikkien etu on se, että harrastus jatkuu. Valtuuston III varapuheenjohtajan Sami Laitilan mielestä Kantti on paikkana hyvä. Paikkaa voidaan kehittää ja pitää olla näkyvyyttä. Elinkeinolautakunta ja työryhmä ovat Kanttia esittäneet, joten ollaan esitysten takana. Jotta saadaan hyvä hanke niin pitää olla tiedossa se, mihin ryhdytään tekemään, Laitila painotti. Valtuutettu Jari Kannisto esitti, että mennään eteenpäin kunnanjohtajan kunnanhallituksen kokouksessa tekemän päätösehdotuksen mukaan. Työryhmä on tehnyt työnsä ja antanut oman esityksensä. Hankkeessa on kuitenkin edellytetty pohtimaan asiaa laajemmin ennen kuin siitä lopullisesti päätetään. Valtuutettu Jaakko Hietaluoma kannatti Jari Kanniston tekemää esitystä. Samoin valtuutettu Aarre Välimäki, jonka mukaan vaatii vielä ajatustyötä ennen kuin lyödään asiat lukkoon. Varavaltuutettu Paavo Tuuliniemi piti museoaluetta hyvänä paikkana, mutta aika aikaa kutakin. Museoviraston tulee pitää huolta alueesta jos esittää vaatimuksia,

11 Tuuliniemi muistutti. Jos sieltä pitää lähteä, niin Kanttiin mennään ja silloin sinne täytyy saada muutakin kuin teatteritoimintaa. Puheenjohtaja totesi, että on tehty kunnanhallituksen esityksestä poikkeava kannatettu esitys, joten tulee suorittaa äänestys. Puheenjohtaja ehdotti, että suoritetaan nimenhuutoäänestys siten, että ne, jotka kannattavat kunnanhallituksen esitystä, vastaavat JAA ja ne, jotka kannattavat Jari Kanniston tekemää esitystä, vastaavat EI. Äänestysmenettely hyväksyttiin. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 10 JAA ääntä ja 11 EI ääntä, joten Jari Kanniston esitys tuli valtuuston päätökseksi äänin 11/10. Äänestyksen 11/10 voittaneen Jari Kanniston esityksestä kunnanjohtajan päätösehdotus hyväksyttiin valtuuston päätökseksi. Sen mukaan valtuusto päätti, että kunnanhallitus merkitsee teatterityöryhmän esityksen tiedoksi ja päättää jatkaa asian valmistelua. Lisäselvityksen saamiseksi kunnanhallitus päättää kutsua Satakunnan Museon edustajan ja aluearkkitehdin seuraavaan kokoukseen. Hankkeen etenemiseksi tulee selvittää, mitä muuta toimintaa kuntaan saataisiin esittävän taiteen katsomohankkeen avulla. Lisäksi tulee selvittää hankkeen alueellinen merkitys. Selvitys tehdään virkamiestyönä ja tarpeen mukaan hyödynnetään matkailutyöryhmää ja teatterityöryhmää. Ennen lopullista päätöksentekoa katsomon sijoituspaikasta tulee myös tehdä linjaukset koulukäytöstä poisjäävien kiinteistöjen osalta. KH Akuliina Aartolahti Satakunnan Museosta ja aluearkkitehti Ilmari Mattila kertovat näkemyksensä katsomon nykyisen sijaintipaikan kehittämismahdollisuuksista. Asian selvittelyä jatketaan virkamiestyönä ja selvityksen valmistuttua asia etenee valtuustokäsittelyyn. KUNNANJOHTAJAN PÄÄTÖSEHDOTUS: Kunnanhallitus merkitsee saadun lisäselvityksen tiedoksi ja jatkaa asian valmistelua. Kunnanhallitus kuuli Akuliina Aartolahtea Satakunnan Museosta ja aluearkkitehti Ilmari Mattilaa ennen kokouksen alkua. Akuliina Aartolahti kertoi Satakunnan museon näkemyksenä, että teatteritoiminta museoalueella on ongelmallista, sillä museotoiminnan ensisijainen tarkoitus on säilyttää rakennuksia ja esineitä ja niiden käyttö teatteritoiminnan rekvisiittana saattaa vaarantaa niiden museoarvoa. Teatterin tulisi toimia museotoiminnan ehdoilla, mikäli se toimii museoalueella. Museotoiminnan kehittämiseen on saatavissa apua myös Satakunnan museolta. Museon kehittämiseksi voisi miettiä esim. yhteistyötä seurakunnan kanssa kauniin kirkon vetovoiman hyödyntämiseksi. Mikäli katsomo pysyy jatkossakin ulkomuseo alueella, tulee sen suunnittelu tehdä yhteistyössä Satakunnan museon kanssa. Kunnanhallitus keskusteli asiasta ja merkitsi saadun lisäselvityksen tiedoksi. Seuraavaan kunnanhallituksen kokoukseen tuodaan aiheesta lisätietoa, minkä jälkeen

12 asian valmistelua jatketaan valtuustoseminaarissa myöhemmin toimitettavan kutsun mukaan KH Kunnanhallitukselle annetaan kokouksessa lisätietoa asiasta. KUNNANJOHTAJAN PÄÄTÖSEHDOTUS: Kunnanhallitus jatkaa asian käsittelyä. Kunnanjohtaja toi kunnanhallitukselle tiedoksi alustavia kustannusarvioita katsomosta. Kunnanhallitus jatkaa asian käsittelyä klo asiasta pidettävän valtuustoseminaarin pohjalta. KH 189 Katsomohanketta on käsitelty ennen kunnanhallituksen kokousta pidetyssä valtuustoseminaarissa. Valtuustoseminaarissa on tuotu esille, mitä muuta toimintaa kuntaan saataisiin esittävän taiteen katsomohankkeen avulla ja mitä alueellista merkitystä katsomolla olisi. Valtuustoseminaarissa keskusteltiin myös käytöstä pois jäävien koulujen tulevasta käytöstä. Esittävän taiteen katsomo on yksi osa-alue matkailun kehittämisessä, joka kunnassa on aloitettu Willi Karvia hankkeen tiimoilta. Metsähallitus on hankkeillaan aloittanut luontomatkailun kehittämisen ja jatkumona kehitystyölle on GeoPark statuksen hakeminen alueelle. Nämä hankkeet tukevat toisiaan ja muodostavat yhdessä kokonaisuuden, jolla on alueellista ja jopa kansainvälistä merkitystä. Matkailu kehittäminen tulisi jatkossa organisoida niin, että siitä kokonaisuutena vastaisi eri toimijoiden yhteinen organisaatio, jossa mukana olisi kunta ja muita matkailuun liittyviä toimijoita. Tähän kokonaisuuteen kuuluisi myös esittävien taiteiden katsomo. Liitteet: Esittävien taiteiden katettu katsomo - yhteenveto KUNNANJOHTAJAN PÄÄTÖSEHDOTUS: Kunnanhallitus päättää, että katsomohankkeeseen haetaan investointiavustusta maaseuturahastosta. Katsomon sijoituspaikaksi hankehakemuksessa määritellään katsomotyöryhmän esittämä Kantin koulun alue. Kunnanhallitus päättää käynnistää katsomon suunnittelukilpailutuksen ja valtuuttaa katsomotyöryhmän kilpailuttamaan suunnittelun ja tekemään hankintapäätöksen. Kunnanhallitus nimeää katsomotyöryhmään nykyisten jäsenten lisäksi kunnanrakennusmestari Jaakko Kallioniemen sekä teknisen lautakunnan puheenjohtaja Veijo Kaskimäen. Kunnanhallitus sitoutuu investointihakemuksen edellyttämään kunnan rahoitusosuuteen.

13 Kun maaseuturahasto on antanut päätöksen hankehakemuksesta, kunnanhallitus päättää hankkeen etenemisestä. Mikäli maaseuturahasto myöntää rahoituksen, katsomon rakentamiselle haetaan valtuustolta lisämääräraha. Kunnanhallitus päättää, että hankepäätöksen tultua perustetaan toimijoiden yhteinen organisaatio, joka lähtee hoitamaan matkailun kehittämistä kokonaisuutena. Organisaatiossa toimijoina tulee olla myös esittävän taiteen katsomohankkeessa mukana olevia tahoja. Kunnanhallitus piti tauon tämän pykälän käsittelyn aikana klo Kunnanhallitus päätti, että katsomohankkeeseen haetaan investointiavustusta maaseuturahastosta. Katsomon sijoituspaikaksi hankehakemuksessa määritellään katsomotyöryhmän esittämä Kantin koulun alue. Katsomo mitoitetaan 450 katsojalle. Kunnanhallitus päätti käynnistää katsomon suunnittelukilpailutuksen ja valtuuttaa katsomotyöryhmän kilpailuttamaan suunnittelun ja tekemään hankintapäätöksen suunnittelusta. Suunnittelukilpailutuksen tulokset ja katsomon kustannusarvio esitellään kunnanhallitukselle ennen päätöksentekoa. Marko Mustajärvi ilmoitti, ettei enää ole käytettävissä katsomotyöryhmässä. Kunnanhallitus nimesi katsomotyöryhmään Marko Mustajärven tilalle Joni Vainionpään sekä nykyisten jäsenten lisäksi kunnanrakennusmestari Jaakko Kallioniemen sekä teknisen lautakunnan puheenjohtaja Veijo Kaskimäen. Työryhmän puheenjohtajana toimii jatkossa Esa Pukkila. Kunnanhallitus sitoutuu investointihakemuksen edellyttämään kunnan rahoitusosuuteen. Kun maaseuturahasto on antanut päätöksen hankehakemuksesta, kunnanhallitus päättää hankkeen etenemisestä. Mikäli maaseuturahasto myöntää rahoituksen, katsomon rakentamiselle haetaan valtuustolta lisämääräraha. Kunnanhallitus päätti, että myönteisen hankepäätöksen tultua perustetaan toimijoiden yhteinen organisaatio, joka lähtee hoitamaan matkailun kehittämistä kokonaisuutena. Organisaatiossa toimijoina tulee olla myös esittävän taiteen katsomohankkeessa mukana olevia tahoja.

14 TULOVEROPROSENTIN MÄÄRÄÄMINEN VUODELLE 2016 KH 190 Kuntalain mukaan kunnanvaltuuston on määrättävä tuloveroprosentti. Verotusmenettelylain 91 a :n mukaan kuntien tulee ilmoittaa tulovero- ja kiinteistöveroprosenttinsa Verohallitukselle viimeistään verovuotta edeltävän vuoden marraskuun 17. päivänä. KUNNANJOHTAJAN PÄÄTÖSEHDOTUS: Kunnanhallitus päättää esittää kunnanvaltuustolle, että vuoden 2016 tuloveroprosentti on 19,75. Kunnanhallitus päätti esittää kunnanvaltuustolle, että vuoden 2016 tuloveroprosentti on 19,75.

15 KIINTEISTÖVEROPROSENTTIEN MÄÄRÄÄMINEN VUODELLE 2016 KH 191 Kiinteistöverolaissa (654/1992) säädetään kiinteistön sijaintikunnalle menevästä kiinteistöverosta. Kiinteistövero on kiinteistöveroprosentin mukainen osuus kiinteistön arvosta. Verovelvollinen on se, joka omistaa kiinteistön kalenterivuoden alkaessa. Kiinteistöverolain 11 :n mukaan kunnanvaltuusto päättää kunnassa sovellettavat kiinteistöveroprosentit laissa säädettyjen vaihteluvälien rajoissa vuosittain etukäteen samalla, kun se vahvistaa varainhoitovuoden tuloveroprosentin. Kunnan tulee ilmoittaa kiinteistöveroprosentit Verohallinnolle viimeistään verovuotta edeltävän vuoden marraskuun 17 päivänä. Vuoden 2015 alusta laissa säädettyjä kiinteistöverojen ala- ja ylärajoja korotettiin. Yleinen kiinteistöveroprosentti Kunnanvaltuuston määräämää yleistä kiinteistöveroprosenttia sovelletaan kiinteistöverolain mukaan veronalaisiin kiinteistöihin, jollei :stä muuta johdu. Yleiseksi kiinteistöveroprosentiksi on määrättävä vähintään 0,80 ja enintään 1,55. (Karviassa tällä hetkellä 0,80 %). Vakituisten asuinrakennusten veroprosentti Kunnanvaltuusto määrää pääasiassa vakituiseen asumiseen käytettävien rakennusten veroprosentiksi vähintään 0,37 ja enintään 0,8. (Karviassa tällä hetkellä 0,37 %). Rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentti Kunnanvaltuusto voi määrätä erikseen rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentin, joka on vähintään 1,00 ja enintään 4,00 prosenttia. (Karviassa rakentamattomalle rakennuspaikalle ei erikseen ole vahvistettu veroprosenttia). Muiden asuinrakennusten veroprosentti Kunnanvaltuusto voi määrätä 11 :ssä mainitun vaihteluvälin sisällä erikseen veroprosentin rakennuksille, joiden huoneistojen pinta-alasta yli puolta käytetään pääasiassa muuhun asumiseen kuin 12 :ssä tarkoitettuun vakituiseen asumiseen. Tämä veroprosentti voidaan määrätä enintään 1,00 prosenttiyksikköä korkeammaksi kuin pääasiassa vakituiseen asumiseen käytettävien rakennusten veroprosentti tai, jos näin laskettu veroprosentti on kunnanvaltuuston määräämää yleistä kiinteistöveroprosenttia korkeampi, enintään kunnanvaltuuston määräämän yleisen kiinteistöveroprosentin suuruiseksi. (Karviassa tällä hetkellä 0,80 %). Yleishyödyllisen yhteisön kiinteistöveroprosentti Yleishyödyllisen yhteisön kiinteistöveroprosentin alaraja on 0,00. (Karviassa tällä hetkellä 0,00 %).

16 KUNNANJOHTAJAN PÄÄTÖSEHDOTUS: Kunnanhallitus esittää, että valtuusto vahvistaa kiinteistöveroprosentit seuraavasti: yleinen kiinteistöveroprosentti 0,80 vakituisten asuinrakennusten veroprosentti 0,37 muiden asuinrakennusten veroprosentti 0,80 yleishyödyllisten yhteisöjen veroprosentti 0,00 Rakentamattomalle rakennuspaikalle ei erikseen vahvisteta veroprosenttia. Kunnanhallitus päätti esittää, että valtuusto vahvistaa kiinteistöveroprosentit seuraavasti: yleinen kiinteistöveroprosentti 0,80 vakituisten asuinrakennusten veroprosentti 0,37 muiden asuinrakennusten veroprosentti 0,80 yleishyödyllisten yhteisöjen veroprosentti 0,00 Rakentamattomalle rakennuspaikalle ei erikseen vahvisteta veroprosenttia.

17 KOIRAVERO VUONNA 2016 OLEVISTA KOIRISTA KH 192 Kunnanvaltuusto päättää koiraveron perimisestä ja määrästä. KUNNANJOHTAJAN PÄÄTÖSEHDOTUS: Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että koiraveroa ei peritä vuonna 2016 olevista koirista eikä koirista vaadita tehtäväksi koiraverolain 5 ja 6 :ssä tarkoitettuja ilmoituksia. Kunnanhallitus päätti esittää valtuustolle, että koiraveroa ei peritä vuonna 2016 olevista koirista eikä koirista vaadita tehtäväksi koiraverolain 5 ja 6 :ssä tarkoitettuja ilmoituksia.

18 LAUSUNTO SATAKUNTALIITON TALOUSARVIOSTA 2016 JA SUUNNITELMAEHDOTUKSESTA KH 193 Satakuntaliiton maakuntahallitus on hyväksynyt luonnoksen Satakuntaliiton vuoden 2016 talousarvioksi ja vuosien taloussuunnitelmaksi, josta pyydetään Satakuntaliiton perussopimuksen 22 :n mukaisesti jäsenkuntien lausunto. Talousarvioesityksen mukaisesti jäsenkunnilta kerättävät maksuosuudet pysyvät keskimäärin vuoden 2015 tasolla. Karvian kunnan osalta maksuosuus hieman nousee. Vuonna 2015 maksuosuus oli euroa ja vuodelle 2016 on budjetoitu euroa. Liitteet: Satakuntaliiton lausuntopyyntö KUNNANJOHTAJAN PÄÄTÖSEHDOTUS: Kunnanhallitus ilmoittaa, että Karvian kunnalla ei ole huomauttamista Satakuntaliiton talousarvioon 2016 ja suunnitelmaehdotukseen Kunnanhallitus päätti ilmoittaa, että Karvian kunnalla ei ole huomauttamista Satakuntaliiton talousarvioon 2016 ja suunnitelmaehdotukseen

19 LAUSUNTO ALKKIAN JÄKÄLÄKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN TARPEESTA KH 194 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa on tullut vireille Karvian Jäkäläkankaalle suunnitellun tuulivoimapuiston ympäristövaikutusten arvioinnin tarpeen harkinta (YVAL 6 ). Asia on tullut vireille hankkeesta vastaavan Lagerwey Development Oy:n pyynnöstä. Hanke koskee kuuden tuulivoimalan (max n. 25 MW) perustamista Karvian Jäkäläkankaalle, joka on pohjoisin osa tuulivoimatuotannon vaihemaakuntakaavan Alkkian tuulivoima-aluetta. YVA-menettelyä sovelletaan ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (YVAL) 4 :n mukaan hankkeisiin ja niiden muutoksiin, joista Suomea velvoittavan kansainvälisen sopimuksen täytäntöön paneminen edellyttää arviointia taikka joista saattaa aiheutua merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia Suomen luonnon ja muun ympäristön erityispiirteiden vuoksi. YVA-asetuksen kohdan 7 e) mukaan arviointimenettelyä sovelletaan tuulivoimalahankkeisiin, kun yksittäisten laitosten lukumäärä on vähintään 10 kappaletta tai kokonaisteho vähintään 30 megawattia. Arviointimenettelyä sovelletaan lisäksi yksittäistapauksessa sellaiseen hankkeeseen tai jo toteutetun hankkeen muuhunkin kuin edellä tarkoitettuun olennaiseen muutokseen, joka todennäköisesti aiheuttaa laadultaan ja laajuudeltaan, myös eri hankkeiden yhteisvaikutukset huomioon ottaen, arviointimenettelyä edellyttävien hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Jäkäläkankaan hankkeen lisäksi Pirkanmaan ELY-keskuksessa on parhaillaan vireillä Parkanon ja Jalasjärven kuntien alueille sijoittuvan Niskalammin tuulipuiston (9 voimalaa, < 30 MW) YVAntarpeen harkinta. Niskalammin tuulipuisto sijoittuisi arviolta noin kilometrin etäisyydelle Jäkäläkankaan hankealueen koillisreunasta. Edelleen, Jäkäläkankaan etelä- ja lounaispuolella sijaitsevat Kantin (19 km), Kirkkokallion (n. 40 km), Kooninkallion (n. 40 km) sekä Ratiperän (n. 40 km) tuulivoimahankkeet. Koska tuulivoimaloista saattaa aiheutua edellä mainittuja merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia, Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus katsoo tarpeelliseksi selvittää, onko Jäkäläkankaan tuulivoimahankkeeseen sovellettava ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Myös Pirkanmaan ELY-keskus on tiedustellut Karvian kunnan kantaa ympäristövaikutusten vaikutusten tarpeellisuudesta liittyen Niskalamminkankaan tuulivoimapuiston rakentamiseen. Lausunnon antamiseen Varsinais-Suomen ELY-keskukselle ympäristövaikutusten arvioinnin tarpeesta perusteluineen varataan tilaisuus mennessä. Karvian kunnanhallitukselle on annettu jatkoaikaa antaa lausuntonsa tai viimeistään seuraavan viikon alussa. Lausunnon voi toimittaa sähköisesti osoitteella kirjaamo.varsinais-suomi@elykeskus.fi.

20 Hanketta koskeva aineisto löytyy mm. seuraavilta Kankaanpään kaupungin internetsivuilta: Maisemamalli: paketti/jakalakangas.swf Liitteet: Lausuntopyyntö Pirkanmaan ELY-keskus PIRELY/3755/2015 Lausuntopyyntö VARELY/4390/2015 Jäkäläkankaan kaavaselostus, luonnos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tuulivoimaosayleiskaava, osayleiskaavamerkinnät ja määräykset, luonnos Melumallinnus KUNNANJOHTAJAN PÄÄTÖSEHDOTUS: Karvian kunnanhallitus ilmoittaa lausuntonaan, että Jäkäläkankaan kaavoitushanke on käynnistynyt ennen Pirkanmaan ELY-keskuksessa vireillä olevaa Niskalamminkankaan kaavoitushanketta ja ympäristövaikutusten arviointimenettely tulee tarvittaessa tehdä jäljempänä tulevan kaavoitusmenettelyn yhteydessä. Tuulivoimahanke käynnistyi Pohjois-Satakunnassa , jolloin aloitettiin tuulivoimaan soveltuvien alueiden kartoittaminen. Alkkian Jäkäläkankaan tuulipuisto toteuttaa Satakunnan vaihemaakuntakaavaa, jonka ympäristöministeriö vahvisti Hanke ei YVA lain mukaan edellytä erillistä YVA-menettelyä. Alkkian Jäkäläkankaan Tuulivoimaosayleiskaava on nyt luonnosvaiheessa ja hankkeen suunnittelussa ja kaavoitusprosessissa yhteisvaikutusten arviointia on tehty saatavilla olevan tiedon perusteella. Kunnanhallitus esittää näkemyksenään, että Jäkäläkankaan tuulipuiston etäisyys Kantin ja Ratiperän tuulipuistoon on sellainen, ettei niillä ole ympäristövaikutusten arviointia edellyttävää yhteisvaikutusta. Kun arvioidaan suunniteltua hanketta kokonaisuutena, ottaen huomioon sen ominaisuudet, sijainti ja vaikutusten luonne, hankkeen toteuttaminen, ei hanke aiheuta laajuudeltaan ja laadultaan YVA-asetuksen hankeluettelon hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Karvian kunnan näkemyksen mukaan arviointimenettelyä ei siten ole tarpeen soveltaa hankkeeseen. Karvian kunnanhallituksella ei ole lausuttavaa Niskalammin tuulipuiston YVA - menettelyn tarpeellisuudesta.

21 Karvian kunnanhallitus päätti ilmoittaa lausuntonaan, että Jäkäläkankaan kaavoitushanke on käynnistynyt ennen Pirkanmaan ELY-keskuksessa vireillä olevaa Niskalamminkankaan kaavoitushanketta ja ympäristövaikutusten arviointimenettely tulee tarvittaessa tehdä jäljempänä tulevan kaavoitusmenettelyn yhteydessä. Tuulivoimahanke käynnistyi Pohjois-Satakunnassa , jolloin aloitettiin tuulivoimaan soveltuvien alueiden kartoittaminen. Alkkian Jäkäläkankaan tuulipuisto toteuttaa Satakunnan vaihemaakuntakaavaa, jonka ympäristöministeriö vahvisti Hanke ei YVA lain mukaan edellytä erillistä YVA-menettelyä. Alkkian Jäkäläkankaan Tuulivoimaosayleiskaava on nyt luonnosvaiheessa ja hankkeen suunnittelussa ja kaavoitusprosessissa yhteisvaikutusten arviointia on tehty saatavilla olevan tiedon perusteella. Kunnanhallitus päätti esittää näkemyksenään, että Jäkäläkankaan tuulipuiston etäisyys Kantin ja Ratiperän tuulipuistoon on sellainen, ettei niillä ole ympäristövaikutusten arviointia edellyttävää yhteisvaikutusta. Kun arvioidaan suunniteltua hanketta kokonaisuutena, ottaen huomioon sen ominaisuudet, sijainti ja vaikutusten luonne, hankkeen toteuttaminen, ei hanke aiheuta laajuudeltaan ja laadultaan YVA-asetuksen hankeluettelon hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Karvian kunnan näkemyksen mukaan arviointimenettelyä ei siten ole tarpeen soveltaa hankkeeseen. Karvian kunnanhallituksella ei ole lausuttavaa Niskalammin tuulipuiston YVA - menettelyn tarpeellisuudesta.

22 VALTUUSTOTASON TALOUSARVION TOTEUTUMISVERTAILUT AJALTA KH 195 Talousarvion täytäntöönpano-ohjeiden (kunnanhallitus ) mukaan kirjanpidon raportit tulee toimittaa seuraavasti: Hallintokunnille kerran kuukaudessa Kunnanhallitukselle ja lautakunnille noin kolmen kuukauden välein Kunnanvaltuustolle noin kuuden kuukauden välein Liitteenä ovat alla mainitut valtuustotason talousarvion toteutumisvertailut ajalta Liitteet: Käyttötalous Investoinnit Tuloslaskelma Rahoituslaskelma KUNNANJOHTAJAN PÄÄTÖSEHDOTUS: Kunnanhallitus merkitsee valtuustotason talousarvion toteutumisvertailut; käyttötalouden, investoinnit, tuloslaskelman sekä rahoituslaskelman tiedoksi. Kunnanhallitus merkitsi valtuustotason talousarvion toteutumisvertailut; käyttötalouden, investoinnit, tuloslaskelman sekä rahoituslaskelman tiedoksi.

23 ESITYS KORJAUS- JA ENERGIA-AVUSTUSTEN JAKAMISESTA (EI JULKINEN) KH 196 Kunnanrakennusmestari on valmistellut kunnanhallituksen käsiteltäväksi ja päätettäväksi liitteistä ilmenevät korjaus- ja energia-avustuskohteet koskien kevään 2015 hakukierrosta. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA:n) avustuspäätös nro 21205/711/15 on myöntänyt korjausavustusten määrärahaksi 0 ja energiaavustusten määrärahaksi euroa. Kunnanrakennusmestari on laatinut ARA:n ohjeet huomioiden yhdistelmän korjausja energia-avustushakemuksista ja avustuksista, joihin ne ARA:n ohjeiden mukaan edellyttävät. Avustuksiin oikeuttavien toimenpiteiden avustusmäärät seuraavasti: Liitteet: Energia-avustuksiin Yhdistelmä korjaus- ja energia-avustushakemuksista (liite ei julkinen) KUNNANJOHTAJAN PÄÄTÖSEHDOTUS: Kunnanhallitus keskustelee korjaus- ja energia-avustuksista ja tekee niistä päätöksen. Kunnanhallitus päätti myöntää energia-avustukset liitteen mukaisesti.

24 SARVELAN YLISENPÄÄN VESIOSUUSKUNNAN AVUSTUSANOMUS VERKOSTON HUOLTOTÖIHIN KH 197 Sarvelan Ylisenpään vesiosuuskunta toimittaa vettä n. 150 osakkaalle. Suurimpia kuluttajia ovat Rudus Oy sekä muutamat maatilat. Se hakee kunnalta avustusta vesijohtoverkoston huoltotöiden kustannuksiin. Vesijohtoverkosto on pääosiltaan rakennettu 70-luvun alussa. Verkostossa esiintyy satunnaisesti huoltotöitä vaativia vuotoja yms. verkostovikoja. Osuuskunta on toiminnastaan arvonlisäverovelvollinen. Verkoston huoltotöiden kustannukset ovat 7.475,12 euroa (alv 0 %). Hanke on toteutettu laskujen mukaan vuoden aikana. 20 %:n osuus edellä mainitusta summasta on 1495,02 euroa. Liitteet: Avustushakemus KUNNANJOHTAJAN PÄÄTÖSEHDOTUS: Kunnanhallitus myöntää Sarvelan Ylisenpään vesiosuuskunnalle 20 %:n osuuden kustannuksista eli 1495,02 euroa aiemman käytännön mukaisesti. Talousarvion kohta: (menokohta poistettu). Kunnanhallitus päätti, ettei haettua avustusta myönnetä. Kunnanhallitus toteaa, että avustuksia myönnetään ainoastaan investointeihin ja perusparannuksiin.

25 VALTIONAVUN MAKSAMINEN HINTAVELVOITTEIDEN KORVAAMISEEN AJALTA KH 198 Varsinais-Suomen ELY-keskus on tehnyt päätöksen 1000 euron valtionavun myöntämisestä hintavelvoitteiden korvaamiseen Karvian kunnalle vuodelle Ilmoitettujen seurantatietojen perusteella maksetaan alkuvuoden valtionapu 332,67 euroa. Liitteet: Maksatuspäätös , VARELY/456/2015 KUNNANJOHTAJAN PÄÄTÖSEHDOTUS: Kunnanhallitus merkitsee maksettavan valtionavun tiedoksi. Kunnanhallitus merkitsi maksettavan valtionavun tiedoksi.

26 KARVIAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KOSKIEN TILAA RASTIAINEN Rakltl 20 ( ) Pohjois-Satakunnan aluearkkitehti Ilmari Mattila on tehnyt ehdotuksen yleiskaavan muutoksesta koskien Karvian rantayleiskaavaa. Tarkemmin yleiskaavan muutosehdotus koskee Karvian kunnan Kirkonkylässä (Rastiaisjärven itärannalla) olevaa tilaa Rastiainen Lähtötilanne: Karvian seurakunta omistaa Rastiaisen tilan, jonka ranta-alueella sijaitsee seurakunnan leirikeskus ja tilan eteläosassa yleinen virkistysalue. Kun Karvian kunnan rantayleiskaavaa laadittiin 1990-luvulla, ei seurakunnalla ollut tarvetta osoittaa omistamalleen tilalle uusia lomarakennuspaikkoja. Nyt seurakunnan taloustilanne on heikentynyt ja kirkon korjaus olisi ajankohtainen, mistä johtuen seurakunnalta tiedusteltiin onko Rastiainen tilalle mahdollista osoittaa uusia lomarakennuspaikkoja. Tavoite: Kaavamuutoksen tavoitteena on järjestellä alueen toimintoja toiminnallisesti järkevämmiksi ja osoittaa tilalle kaksi uutta lomarakennuspaikkaa. Kaavamuutoksen aloitusvaihe: Kaavahankkeen vireille tulosta, osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä kaavaluonnoksen nähtäville asettamisesta tulee kuuluttaa paikallisissa lehdissä ja kunnan kotisivuilla internetissä (MRL 63 ). Alueen kiinteistön- ja naapurikiinteistöjen omistajia sekä yhteistyötahoja informoidaan lisäksi kirjeitse hankkeen vireille tulosta ja laatimisvaiheen vuorovaikutusmenettelystä. Liitteet: kaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma kaavaluonnos RT:N PÄÄTÖSEHDOTUS: Rakennuslautakunta hyväksynee osallistumis- ja arviointisuunnitelmat sekä kaavaluonnoksen ja esittää kunnanhallitukselle, että kaavamateriaali asetetaan nähtäville tutustumista ja kommentointia varten 30 päivän ajaksi. Kaavahankkeesta tiedotetaan paikallisissa sanomalehdissä ja kunnan kotisivuilla internetissä. Kiinteistönomistajia ja yhteistyötahoja informoidaan lisäksi kirjeitse hankkeen vireille tulosta ja laatimisvaiheen vuorovaikutusmenettelystä. Hyväksyttiin päätösehdotuksen mukaisesti. Pöytäkirjamerkintä 1: Elina Kyyhkyharju poistui tämän pykälän käsittelyn ajaksi esteellisyyden vuoksi.

27 Rakltl 52 ( ) Kaavaprosessi on edennyt ehdotusvaiheeseen. Luonnosvaiheen kaavamateriaalista ainoastaan Satakuntaliitto antoi lausunnon, jonka perusteella ehdotusvaiheen kaavamateriaaliin tehtiin pieniä muutoksia/tarkennuksia Liitteet: Ehdotusvaiheen kaavamateriaali Satakuntaliiton lausunto luonnosvaiheen kaavamateriaalista ja siihen kaavoittajan antama vastine RT:N PÄÄTÖSEHDOTUS: Rakennuslautakunta hyväksynee ehdotusvaiheen kaavamateriaalin ja esittää kunnanhallitukselle, että ehdotusvaihe asetetaan nähtäville tutustumista ja kommentointia varten 30 päivän ajaksi. Ehdotusvaiheesta tiedotetaan paikallisissa sanomalehdissä ja kunnan kotisivuilla internetissä. Kiinteistönomistajia ja yhteistyötahoja informoidaan lisäksi kirjeitse ehdotusvaiheen tulosta ja vuorovaikutusmenettelystä (MRL 65 ). Hyväksyttiin päätösehdotuksen mukaisesti. Pöytäkirjamerkintä 1: Elina Kyyhkyharju poistui tämän pykälän käsittelyn ajaksi esteellisyyden vuoksi. Tämän pykälän osalta toisena pöytäkirjan tarkastajana toimii Jaana Vähäsavo Rakltk Kaavaprosessi on edennyt hyväksymisvaiheeseen. Ehdotusvaiheen aikana annetuista lausunnoista ja muistutuksista esille tulleista asioista on kaavamateriaaliin tehty tarvittavia set/tarkennukset ovat: Kaavamääräyksiin on lisätty PY-alueelle enimmäiskerrosala 280m 2 Kaavamääräyksissä viittausta MRL 72 :n täydennetty siten, että PY-alueella yleiskaava on mahdollista käyttää rakennusluvan myöntämisen perusteena. Alin tulvaherkkien perustamistaso on tarkastettu ajantasaiseksi eli kaavaalueen alin perustamistaso on N ,10m Liitteet: Hyväksymisvaiheen kaavamateriaali Ehdotusvaiheen lausunnot/muistutukset RT:N PÄÄTÖSEHDOTUS: Rakennuslautakunta hyväksynee kaavamateriaalin ja esittää kunnanhallitukselle kaavamuutoksen hyväksymistä.

28 Hyväksyttiin päätösehdotuksen mukaisesti. KH 199 KUNNANJOHTAJAN PÄÄTÖSEHDOTUS: Kunnanhallitus hyväksyy rakennuslautakunnan esityksen kaavamuutoksen hyväksymisestä ja esittää kunnanvaltuustolle, että se hyväksyy kaavamuutoksen, joka koskee Karvian kunnan Kirkonkylässä (Rastiaisjärven itärannalla) olevaa tilaa Rastiainen Kunnanhallitus hyväksyi rakennuslautakunnan esityksen kaavamuutoksen hyväksymisestä ja esittää kunnanvaltuustolle, että se hyväksyy kaavamuutoksen, joka koskee Karvian kunnan Kirkonkylässä (Rastiaisjärven itärannalla) olevaa tilaa Rastiainen

29 HARRI KONTIAISEN MAA-AINESTEN OTTOLUPAHAKEMUS TILALLE KONTIAINEN 9:202 Rakltk Hakija: Harri Kontiainen Jouhimaantie Kantti Maanomistaja: Harri ja Marja Kontiainen Jouhimaantie Kantti Ottamisalue: Karvia, Kantti Kontiainen 9:202 Ottamisalueen pinta-ala n. 4,8ha Pohjavesi: Pohjaveden keskimääräinen korkeusasema + 127,00 m Toimenpide: Harri Kontiainen hakee maa-aineslain mukaista lupaa soran ja hiekan ottamiseen Karvian kunnan Kantin kylässä tilalle Kontiainen RN:o 9:202. Suunniteltu kokonaisottomäärä on m3 ja vuotuinen otto m3. Keskimääräinen maaainesten ottosyvyys on noin 7m. Ottamisajaksi on suunniteltu 10 vuotta. Ottamismäärä ja aika: Haettu kokonaismäärä m 3 Vuotuinen otto keskimäärin m 3 Ottamisaika kymmenen (10) vuotta Lausunnot: SATAKUNTALIITTO: Puoltaa huomautuksin. ( ) VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS: Puoltaa huomautuksin ( ) Täydennys lausuntoon ( ) Naapurin kuulemiset: Naapuritiloilla ei huomautettavaa Liitteet: Karttaotteita ottoalueesta Satakuntaliiton lausunto ( ) ELY-keskuksen lausunto ( ) ja täydennys lausuntoon ( ) RT:N PÄÄTÖSEHDOTUS:

30 Rakennuslautakunta tulee esittää kunnanhallitukselle ottoluvan myöntämistä seuraavin ehdoin: Maa-aineksia otetaan suunnitelman mukaisesti ja lisäksi huomioidaan seuraavat Satakuntaliiton ja ELY- keskuksen lausunnoissa mainitut asiat: - Ottamistoiminta sijoittuu Satakunnan maakuntakaavassa osoitetulle arvokkaalle harjualueelle (ge1) sekä 1. luokan pohjavesialueelle, joten ottamistoiminnassa tulee huomioida alueen arvokkaat maisema ja luontoarvot. - Ottamisalueen yhdistäminen pohjoispuolella sijaitsevaan tilan 9:54 ottamisalueeseen on mahdollista. Tällöin alimmaksi ottotasoksi tulee + 133, joka on sama kuin tilan 9:54 alueella. Ottamisalueiden välissä kulkeva tie voidaan ohjata kulkemaan ottamisalueen pohjalla. Ottamisalueen rajausta tulee tarkistaa siten, että ottamisalueen poikki kulkeva korkeampi harjanne pysyy mahdollisimman ehjänä. Ottamista ei tule tarpeettomasti ulottaa kaakkoiskulman luonnontilaiselle alueelle. - Kauraharjuntien ja ottamisalueen väliin tulee jättää 50 metrin suojavyöhyke. - Pohjaveden pinnan taso on mitattava ottamisalueella tai sen läheisyydessä sijaitsevasta havaintoputkesta kolmen kuukauden välein. Tarkkailun avulla varmistutaan siitä, että pohjavedenpinnan päälle jää riittävän paksu suojakerros maa-ainesta (alin sallittu ottotaso + 133). Mikäli pohjavesitarkkailun tulokset sitä edellyttävät, on alinta ottotasoa nostettava. - Pohjaveden laatu alueella tulee määrittää kerran vuodessa. Vedestä tulee analysoida lämpötila, haju, maku, sameus, väri, ph, happi, KMnO4-luku, hiilidioksidi, sähkönjohtavuus, rauta, mangaani, sultaatti, typpiyhdisteet, kloridi, kovuus, alkaliniteetti, polttoainehiilivedyt, mineraaliöljyt sekä koliformiset ja E. coli bakteerit - Tulokset (pinnankorkeus ja laatu) raportoidaan vuosittain helmikuun loppuun mennessä kunnan valvontaviranomaiselle ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat vastuualueelle sekä sähköisesti ympäristöhallinnon VYH-tiedonsiirtomuodossa Varsinais-Suomen ELY-keskuksen pohjavesitietojärjestelmään. Pohjaveden seurantaverkosto on suositeltavaa toteuttaa yhdessä alueen muiden ottajien kanssa. - Ottamisalueen luiskiin tai pohjalle ei saa läjittää tai haudata orgaanista ainesta sisältävää materiaalia, vaan orgaanista ainesta voidaan käyttää ainoastaan maisemoinnissa maan pintakerroksessa. - Pintamaata tulee poistaa mahdollisimman vähän kerrallaan työn edistymisen mukaan ja ainoastaan siitä ottamisalueen osasta, jossa kaivu kulloinkin on käynnissä. - Alueen maisemointi tulee toteuttaa jo maa-ainesluvan voimassaoloaikana. Tiivistyneet alueet, kuten toiminnassa käytetyt liikennöinti- ja varastoalueet möyhennetään ja pehmennetään pohjaveden muodostumisolosuhteiden ja kasvillisuuden kasvuolosuhteiden parantamiseksi. Soravaltaisella alueella karkea pohjasora peitetään noin cm:n paksuisella hiekkakerroksella. Hiekkaisen maan pintaosaan sekoitetaan noin cm vahvuinen kerros humusta, joka voi olla joko alueelta kuorittua pintamaata tai muualta tuotua tarkoitukseen tutkitusti

31 soveltuvaa humusta (esim. maatunut turve). Aluskasvillisuudeksi kylvetään harjualueelle luonteenomaisia heinäkasvin siemeniä ja istutetaan tarvittaessa varpukasveja. Alueen metsittyminen tulee tarvittaessa varmistaa täydennyskylvöin ja - istutuksin. - Pohjavesialueella ei tule säilyttää öljytuotteita eikä huoltaa tai tankata koneita tai laitteita. Koneiden ja laitteiden säilytyspaikat on suojattava asianmukaisesti Rakennuslauta vaatii luvan myöntämistä varten seuraavan asiat: - Ottoalueen rajat merkitään selvin, pysyvin, n mm pitkin merkkipaaluin, k- 20 m. - Ottamisalueelle pitää olla kiinteä korkeuspiste, jonka avulla voidaan helposti tarkkailla ottamisalueen syvyyttä. - Pintamaata tulee poistaa mahdollisimman vähän kerrallaan työn edistymisen mukaan ja ottoalueen maisemointia pitää suorittaa sitä mukaan kun se on mahdollista. Lopullinen ottoalueen maisemointityö tulee suorittaa luvan voimassaolon aikana. - Rakennuslautakunta katsoo erittäin tärkeäksi, että ottamisalue maisemoidaan mahdollisimman hyvin ja huolellisesti ottamistoiminnan päätyttyä. - Ottamisajan vakuudeksi esitetään , mikä palautetaan kun maa-ainesten ottamistoiminta on lopetettu ja ottoalue on maisemoitu luvan mukaisesti. Maisemointityö tulee lopuksi hyväksyttää kunnan viranomaiselle. Hyväksyttiin päätösehdotuksen mukaisesti. KH 200 KUNNANJOHTAJAN PÄÄTÖSEHDOTUS: Kunnanhallitus myöntää tilalle Kontiainen 9:202 maa-ainesten ottoluvan rakennuslautakunnan esittämien ehtojen mukaisesti. Ennen maa-ainesten oton aloittamista on kunnalle toimitettava euron vakuus, mikä palautetaan kun maa-ainesten ottamistoiminta on lopetettu ja ottoalue on maisemoitu luvan mukaisesti. Maisemointityö tulee lopuksi hyväksyttää kunnan viranomaisella. Päätös annetaan julkipanon jälkeen.

32 Kunnanhallitus myönsi tilalle Kontiainen 9:202 maa-ainesten ottoluvan rakennuslautakunnan esittämien ehtojen mukaisesti. Ennen maa-ainesten oton aloittamista on kunnalle toimitettava euron vakuus, mikä palautetaan kun maa-ainesten ottamistoiminta on lopetettu ja ottoalue on maisemoitu luvan mukaisesti. Maisemointityö tulee lopuksi hyväksyttää kunnan viranomaisella. Päätös annetaan julkipanon jälkeen.