Seudun energia- ja ilmastotyö

Transkriptio

1 Seudun energia- ja ilmastotyö Emilia Olkanen 1

2 Mitä tavoittelemme seudulla? Lähtökohtana EU-direktiivit, hallituksen ilmasto- ja energiastrategia ja valtakunnalliset linjaukset Seudulla oma ilmastostrategia, kuntien energiatehokkuustyö, rakennesuunnitelma- ja MAL-työ Ilmastostrategian vision mukaan Tampereen kaupunkiseutu on Suomen kärkitasoa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä. Kokonaispäästöjä vähennetään 30 % vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta, per asukas 40 % 2

3 Mitä tavoittelemme Tampereella? EU:n Covenant of Mayors (CoM): yli 20 % vähennys kasvihuonekaasupäästöihin 2020 mennessä 2005 tasosta Tampereen kaupunkistrategia: 40 % päästövähennykset 2025 mennessä, valtuustokauden tavoite 17 %:n vähennys 1990 tasosta Tampereen Ympäristöpolitiikka-ohjelma: hiilineutraali kaupunki 2050 mennessä 3

4 Missä mennään seudullisesti? Ilmastostrategiassa asetetut tavoitteet saavutetaan Suuri osa vähennyksistä liittyy ulkoisiin tekijöihin (teknologinen kehitys, määräysten kiristyminen, markkinamekanismi ja asenneilmaston muutos) Selkeästi merkittävin paikallinen toimenpide on energiantuotannon siirtyminen päästöttömämpiin energialähteisiin (puu) Kuntien varsinaisten toimenpiteiden osalta olennaisimmassa roolissa ovat maankäyttö (vaikutukset näkyvät hitaasti pitkällä aikavälillä, mutta rakenteellisesti lukkiuttavia) ja kestävät liikenneratkaisut. Lähde: Seudullisen ilmastostrategian arviointi, Tietotakomo Oy (alustavat tiedot 2016) 4

5 Seudulliset onnistumiset ja haasteet Ilmastostrategian onnistujiin lukeutuvat paikallisten energiantuottajat maankäyttö (kävelyn ja) pyöräilyn toimijat sekä varauksin joukkoliikenne kuntien energiatehokkuustyö sekä seututasolla rakennesuunnitelma- ja MAL-työ. Parantamisen varaa on kuntien rakentamisessa elinkeinopuolen uskottavammassa ilmastopainotuksessa ja neuvontatyön panostuksessa. Epäonnistujiin kuuluu hankintojen kehittäminen Lähde: Seudullisen ilmastostrategian arviointi, Tietotakomo Oy (alustavat tiedot 2016) 5

6 Nykyisen ilmastostrategian ongelmakohdat Liian ylätasolla liikkuvat strategiatoimenpiteet Toimenpiteiden luokittelun sekavuus ja huono seurattavuus Strategian toteutuksen vastuutuksen puuttuminen ja jalkauttamisen ilmeinen uupuminen Irrallisuus kuntien toiminnasta (sisältö tunnettiin kunnissa huonosti) Huono kosketuspinta kuntalaisiin ja paikallisiin yrityksiin (osallistaminen jäänyt uupumaan) Lukuisien hankkeiden kytkeytyminen ja niiden tulosten lopullinen hyöty (hyvänä esimerkkinä kuitenkin TARMO/TARMO+/Ekokoti/EU-GUGLE-yhdistelmä, ECO2-sateenvarjo-ohjelma, TATOS/TAPRE/COMBI-jatkumo) Energiatehokkaat ja ilmastomyötäiset hankinnat puuttuvat käytännössä Neuvonta ja ohjaus huonosti resursoitu sekä liian hankepohjaista (nyt ei saa oikeastaan enää tukirahaakaan puhtaaseen neuvontaan) Maatalouden toimenpiteet puuttuvat (mainittu kuitenkin strategiassa) Ei osallista kuntalaisia ja yrityksiä Kuntien elinkeinopuolen sitoutuminen kysymysmerkki Lähde: Seudullisen ilmastostrategian arviointi, Tietotakomo Oy (alustavat tiedot 2016) 6

7 Tulevassa ilmastostrategiassa tarvitaankin Seudun kuntien parempaa osallistamista strategian laadintaan (erityisesti kehyskunnat) Seutu- ja kuntatason roolinjako selkeämmin esiin Vahvat kytkennät rakennesuunnitelma- ja MAL-työhön Kuntalaisten ja yritysten aktivointi ja osallistaminen strategian toteutukseen (myös aktivointi suunnitteluun) Tavoitteiden ja toimenpiteiden muokkausta (jako ja toimenpiteet uuteen muotoon, helpommin seurattavaksi, SMART-ajatteluavuksi) Toimenpiteiden seurannan suunnittelu ja yhdistäminen muihin sitoumuksiin Hankintojen roolin parantaminen Uusi tavoitevuosi (rakennesuunnitelmassa 2040) ja vuoden 2050 vision määrittely Hiilinielujen mukaan otto Sopeutuminen ja varautuminen Strategian sitouttaminen esim. CoM-sitoumukseen seutuna Uusien näkökulmien mukaan tuominen (smart city, resilienssi, kiertotalous, ekosysteemipalvelut jne.) Lähde: Seudullisen ilmastostrategian arviointi, Tietotakomo Oy (alustavat tiedot 2016) 7

8 Haasteita uudelle strategialle Kasvuun varautuminen (2010-luvun taloudellinen taantuma on hillinnyt energiankulutusta ja päästöjä lisäävää seudun kasvua) Laskentamenetelmien muutokset (kokonaisvaltaisempi kulutuksen välillisten päästöjen huomioiminen) Puun polton päästökertoimen muutos ja sen vaikutus tavoitteisiin ja seudun ilmastotyön työkalupalettiin Lähde: Seudullisen ilmastostrategian arviointi, Tietotakomo Oy (alustavat tiedot 2016) 8

9 Missä mennään seudullisesti? Raportoidut ilmasto- ja energiatehokkuustoimet toteutuvat Kasvihuonekaasupäästöjen muutos vuosina % ja vuosina % Rakennemallivuoteen % Lähde: Seudullisen ilmastostrategian arviointi, Tietotakomo Oy (alustavat tiedot 2016) 9

10 Missä mennään per seudun asukas? Raportoidut ilmasto- ja energiatoimenpiteet toteutuvat Asukasta kohti laskettujen kasvihuonekaasupäästöjen muutos vuosina % ja vuosina % Rakennemallivuoteen % Lähde: Seudullisen ilmastostrategian arviointi, Tietotakomo Oy (alustavat tiedot 2016) 10

11 Missä mennään Tampereella? CO2-päästöt Tampereen Sähkölaitoksen energiantuotanto Lähde: CO2-raportti Muutos kokonaispäästöissä %, per asukas 38 % Lähde: Tampereen Sähkölaitos 11

12 Lähde: Tampereen Sähkölaitos Emilia Olkanen

13 Lähde: Tampereen Sähkölaitos 13

14 Energian huomioiminen suunnittelussa Potentiaalitarkastelut koko kaupungin osalta sekä mahdollistaminen suunnittelun yhteydessä Uusiutuvan energian kuntakatselmus Alueellisesti Tampereella tärkeimmät ovat aurinkoenergia ja maalämpö Alueelliset uusiutuvaan perustuvat (hybridi)lämmitysjärjestelmät, Haasteena Pilotointi Kustannusten arviointi pitkälle tulevaisuuteen Toteutukseen sitoutuvan toimijan löytyminen Lupakäytännöt, neuvonta Uusiutuva energia Energiatehokkuus ml. kaukolämpö Kaikki infra suunnittelun lähtökohtana Olemassa olevan infran hyödyntäminen eli täydennysrakentaminen Painottuu energiajärjestelmän ja liikenteen optimointiin sekä rakentamisvaiheeseen Vaatii laajan yhteistyön, haasteena osaaminen ja tiedon saatavuus Avainasemassa erilaisten kiinteistöjen korjausrakentaminen, hankkeita TARMO+ EU-GUGLE COMBI Elina Seppänen

15 Tekninen infra kaavoituksen lähtökohtana 90 % väestöstä asuu kaukolämpöverkon alueella. Onko kaukolämmön rakentaminen energia- ja kustannustehokasta uudelle alueelle? Mitä ovat vaihtoehdot ja mitä vaihtoehtoisia toimijoita? Elina Seppänen

16 Missä mennään Tampereella? Raportoidut ilmasto- ja energiatehokkuustoimet toteutuvat Kasvihuonekaasupäästöjen muutos vuosina % ja vuosina % Lähde: Seudullisen ilmastostrategian arviointi, Tietotakomo Oy (alustavat tiedot 2016) 16

17 Missä mennään Tampereella per asukas? Raportoidut ilmasto- ja energiatehokkuustoimet toteutuvat Asukasta kohti laskettujen kasvihuonekaasupäästöjen muutos vuosina % ja vuosina % Lähde: Seudullisen ilmastostrategian arviointi, Tietotakomo Oy (alustavat tiedot 2016) 17

18 Seuraavaksi Seudullisen ilmasto- ja energiastrategian päivitys Tampereella ilmasto- ja energiatiekarttatyö Kuntakatselmuksissa ehdotetut toimenpiteet Ilmastositoumusten päivittäminen 18

19 Ilmasto- ja energiatiekartta Askelmerkit hiilineutraaliuden saavuttamiseksi 2050 Välitavoitteet 2020, 2025, 2030 ja 2040 Toimenpiteiden vaikutusten arviointimalli Luodaan yhdessä sidosryhmien kanssa Tuloksena interaktiivinen infografiikka Toimenpiteet yhdessä ilmastokumppanien kanssa Energiatiekartta Tiekartan valmistelu Välitavoitteet 2020, 2025 ja 2030 Uusien konseptien ja liiketoiminnan Kaupungin luominen roolin määrittäminen Nykytila Tiedon avoimuus Päätös toimenpiteen toteutuksesta Vaikutusten arviointi Toimenpiteiden vaikutusten arviointimalli Visio 2050 Toimenpideehdotukset Taustaselvitykset 19

20 Ilmasto- ja energiatiekartta Energiankulutus Asuminen, liikenne, yritystoiminta, infra, maatalous, materiaalien kierto Energiatehokkuus Rakentaminen, kulutuskäyttäytyminen, palvelut, teolliset prosessit, liikennevälineet Energiapalvelut Lämpö, voima, tietojenkäsittely, valo, liike Elina Seppänen

21 Ilmasto- ja energiatiekartta Nykytilaraportti valmistumassa kesäkuun alussa Ensimmäiset luonnokset kommenteille kesällä Sidosryhmätyöpajat ja yhteenvetoseminaari syksyllä Valmis tiekartta vuoden lopussa Lisätietoa: tai