YLEISSIVISTÄVÄN KOULUTUKSEN PERUSTAMISHANKKEET VALTIONRAHOITUSOPAS

Transkriptio

1 YLEISSIVISTÄVÄN KOULUTUKSEN PERUSTAMISHANKKEET VALTIONRAHOITUSOPAS 2007

2 Opetushallitus Moniste 1/2007 Taitto: Innocorp Oy Elektroninen versio: Innocorp Oy ISBN: (nid.) ISBN: (pdf) ISSN Edita Prima Oy, Helsinki 2007

3 SISÄLLYS Esipuhe Perustamishanke Valtionrahoituksen perusteet Perusopetus ja esiopetus Lukiokoulutus Taiteen perusopetus Rahoitussuunnitelma Yleistä Rahoitussuunnitelmaehdotus Hankkeen laajuus, kustannustiedot ja aikataulu Perustelut hankkeelle Yhteishanke Hankesuunnitelma Yleistä Hankesuunnitelman sisältö Oppilaitos ja koulutuksen järjestäjä Hankesuunnitelman laatija ja yhdyshenkilö Rakennuspaikka Hankkeen perustiedot Rahoitus Perustelut hankkeelle Mitoitusperuste Tilantarveselvitys ja tilaohjelma Hankkeen rakennussuunnitelmat Irtaimen omaisuuden hankinta Hankkeen kustannukset Valtionosuushakemus Yleistä Hankkeen aloitus Valtionosuushakemuksen sisältö Aloitusilmoitus Yleistä Aloitusilmoituksen sisältö Alustava hankeselvitys Yleistä Alustavan hankeselvityksen sisältö... 25

4 8. Valmistumisilmoitus Yleistä Valmistumisilmoituksen sisältö Hankeselvitys Yleistä Hankeselvityksen sisältö Toiminnan lakkaaminen Yksikköhinta Suunnittelun ja rakentamisen määräyksiä ja ohjeita Opetussuunnitelman perusteet Lainsäädäntö ja määräykset Toimintaa koskeva lainsäädäntö Rahoitusta koskeva lainsäädäntö Muuta lainsäädäntöä ja määräyksiä Valtioneuvoston strategiat ja ohjelmat Hallitusohjelma Suunnitteluohjeet Internet-sivuja...35 Liitteet...36 Prosessikaaviot...36 Kuntien valtionosuusprosentit 2007 (vahvistetaan vuosittain)...41 Yksikköhintojen kalleusluokkapäätös...45 Vuoden 2006 yksikköhintapäätös...49 Perustamishankelomakkeet...50 Hankesuunnitelmalomakkeet yleissivistävät oppilaitokset...60

5 ESIPUHE Tässä oppaassa esitetään opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/ 1998) ja asetuksen (806/1998) mukaisten yleissivistävien oppilaitosten (esiopetus, perusopetus, lukiokoulutus ja taiteen perusopetus) perustamishankkeiden valtionrahoituskäytäntö ja hankkeiden käsittelyprosessi. Tämä opas on tarkoitettu antamaan yksityiskohtaisempaa tietoa perustamishankkeita koskevien hakemusten ja asiakirjojen laatimisesta. LUKU Esipuhe Vuoden 2007 alusta lukien tulee voimaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muutos (915/2006), jonka mukaan opetusministeriö vahvistaa edelleen valtakunnallisen rahoitussuunnitelman, mutta lääninhallitus on valtionapuviranomainen yksittäisen hankkeen osalta. Tilojen suunnittelussa ja toteutuksessa sekä varustamisessa tulee erityisesti kiinnittää huomiota siihen, että lopputuloksena on toiminnan kannalta tarkoituksenmukainen, esteetön, terveellinen ja turvallinen oppimisympäristö. Hankkeen toteutuksessa tulee ottaa huomioon valtioneuvoston strategiat ja ohjelmat sekä voimassa oleva hallitusohjelma. Opas on laadittu työryhmätyönä. Työryhmän kokoonpano on ollut seuraava: opetusministeriön edustajana insinööri Heli Anttalainen vuoden 2005 loppuun asti, jonka jälkeen hän on osallistunut työhön Opetushallituksen edustajana, lääninhallitusten edustajana ylitarkastaja Riitta Mehtonen Länsi-Suomen lääninhallituksesta, Opetushallituksen edustajana yliarkkitehti Reino Tapaninen ja käsikirjoitusluonnoksen laatijana arkkitehti Antti Mäki Arkkitehtitoimisto Sigge Oy:stä. Opas on saatavilla päivitettynä Opetushallituksen Internet-sivuilta osoitteesta Valtion rahoitusta koskevat lomakkeet (Perustamishankelomakkeet) löytyvät opetusministeriön Internet-sivuilta osoitteesta perustamishankkeet. Hankesuunnitelmaan liittyvät lomakkeet (Hankesuunnitelmalomakkeet) löytyvät Opetushallituksen Internet-sivuilta osoitteesta 5

6 1. PERUSTAMISHANKE LUKU 1. Perustamishanke L 635/ Perustamishankkeella tarkoitetaan toiminnallisen kokonaisuuden muodostavaa tilojen rakentamista, hankintaa, peruskorjausta tai niitä vastaavaa toimenpidettä ja mainittuihin toimenpiteisiin liittyvää irtaimen omaisuuden hankintaa, jos toimenpiteen arvioidut kokonaiskustannukset ovat vähintään valtioneuvoston vahvistaman euromäärän suuruiset. A 806/ a Perusopetuslaissa (628/1998), lukiolaissa (629/1998), taiteen perusopetuksesta annetussa laissa (633/1998) ja kirjastolaissa (904/1998) tarkoitetun toiminnan edellyttämänä perustamishankkeena pidetään sellaista opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 31 :n 1 momentissa tarkoitettua toimenpidettä, jonka arvioidut kokonaiskustannukset ovat vähintään euroa. Kustannukset sisältävät sekä rakennuskustannukset että irtaimen omaisuuden hankintakustannukset. Irtaimen omaisuuden hankinta = varustaminen = kalusto- ja opetusvälinehankinta Perustamishankkeen määrittelemiseksi säädettyinä kokonaiskustannuksina pidetään hankkeen arvonlisäverottomia kustannuksia. Mikäli hankkeen rahoitus muodostuisi kunnan tai kuntayhtymän jäsenkuntien asukasmäärän ja taloudellisen aseman johdosta koulutuksen järjestäjälle erityisen rasittavaksi, voidaan myös sellaista hanketta, jonka arvioidut kustannukset ovat valtioneuvoston vahvistamaa euromäärää pienemmät, pitää perustamishankkeena. Sama koskee soveltuvin osin yksityistä koulutuksen järjestäjää. Valtionosuutta voidaan myöntää vain koulutuksen järjestäjälle omiin tiloihin, joten vuokratilojen peruskorjausta ei pidetä perustamishankkeena. 6

7 2. VALTIONRAHOITUKSEN PERUSTEET Valtio osallistuu yleissivistävän oppilaitoksen perustamishankkeen rahoitukseen myöntämällä hankkeelle valtionosuutta. Valtionosuus määräytyy kunnan asukasta kohden lasketun tasatun laskennallisen verotulon perusteella ja on %. Kahden tai useamman kunnan tai kuntayhtymän perustamishankkeen valtionosuus myönnetään kunkin kunnan osuuteen tämän kunnan valtionosuusprosentin mukaan. Yksityisen oppilaitoksen valtionosuus määräytyy hankkeen sijaintikunnan valtionosuusprosentin mukaisesti. L 635/ Yksityiselle koulutuksen järjestäjälle voidaan myöntää ylimääräistä avustusta perustamiskustannuksiin valtion talousarviossa tarkoitukseen osoitetun määrärahan rajoissa. Koulutuksen järjestäjän on tehtävä opetusministeriölle määrärahatarpeestaan esitys, jotta opetusministeriö voi esittää valtiontalousarvioon määrärahan varaamista ko. oppilaitokselle ylimääräisenä valtionavustuksena. Valtion talousarviossa on siis oltava erillinen määräraha varattuna ko. tarkoitusta varten, ennen kuin ylimääräinen avustus voidaan myöntää. Tämä tulee kyseeseen vain poikkeustapauksessa, eikä tätä mahdollisuutta ole toistaiseksi käytetty. LUKU 2. Valtionrahoituksen perusteet Tässä oppaassa kuvattu valtionosuusjärjestelmä ei koske valtion kouluja. 2.1 Perusopetus ja esiopetus L 628/ Kunta on velvollinen järjestämään alueellaan asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta sekä oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna esiopetusta. Kunta voi järjestää palvelut itse tai yhdessä muiden kuntien kanssa tai hankkia palvelut joko rekisteröidyltä yhdistykseltä tai säätiöltä, jolle valtioneuvosto on myöntänyt luvan perus- ja esiopetuksen järjestämiseen taikka valtiolta. Kunta voi hankkia esiopetuspalvelut myös muulta julkiselta tai yksityiseltä palvelujen tuottajalta. L 628/ Koulutuksen järjestäjälle myönnetään perustamishankkeeseen valtionosuutta. 2.2 Lukiokoulutus L 629/ Lukiokoulutuksen järjestäjänä voi toimia opetusministeriön luvalla kunta, kuntayhtymä, rekisteröity yhteisö tai säätiö. Myös valtio voi toimia koulutuksen järjestäjänä. L 629/ Koulutuksen järjestäjälle myönnetään perustamishankkeeseen valtionosuutta. 7

8 2.3 Taiteen perusopetus LUKU 2. Valtionrahoituksen perusteet L 633/ Kunta voi järjestää taiteen perusopetusta. Opetusministeriö voi myöntää myös kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle luvan järjestää taiteen perusopetusta. L 633/ Koulutuksen järjestäjälle myönnetään perustamishankkeeseen valtionosuutta. 8

9 3. RAHOITUSSUUNNITELMA 3.1 Yleistä Opetusministeriö vahvistaa vuosittain perustamishankkeiden valtakunnallisen rahoitussuunnitelman lääninhallitusten esitysten pohjalta valtion talousarviovuotta seuraavia neljää vuotta varten. Rahoitussuunnitelma laaditaan valtion talousarvion määrärahatason rajoissa. Ehdotus rahoitussuunnitelmaan tehdään perustamishankelomakkeella Ehdotus rahoitussuunnitelmaan. LUKU 3. Rahoitussuunnitelma Valtakunnallisen kokonaisrakentamistarpeen selvittämiseksi koulutuksen järjestäjän tulee tehdä lääninhallitukselle selvitys hankkeista, joiden toteutus sillä on tarkoitus aloittaa rahoitussuunnitelmakaudella ja joista se ei tee ehdotusta valtakunnalliseen rahoitussuunnitelmaan. Selvitys tehdään perustamishankelomakkeella Omakustanteiset hankkeet. 3.2 Rahoitussuunnitelmaehdotus Koulutuksen järjestäjä tekee hankekohtaiset ehdotukset opetusministeriön hallinnonalan rahoitussuunnitelmaan ja toimittaa ne vuoden loppuun mennessä (31.12.) lääninhallitukselle kahtena kappaleena liitteineen. Ehdotus tehdään myös vahvistettuun rahoitussuunnitelmaan jo sisältyvästä hankkeesta, jotta tiedetään, onko hanke edelleen ajankohtainen. Samalla tarkistetaan mahdollisesti muuttuneet hanketiedot. Koulutuksen järjestäjän on esitettävä hankkeensa keskinäisessä kiireellisyysjärjestyksessä. Kaksikielisten kuntien on tehtävä kouluhankkeistaan yksi yhteinen kiireellisyysjärjestys. Ehdotuksessa on ilmoitettava, hyväksyykö koulutuksen järjestäjä valtionosuuden maksamisen jälkirahoitteisena. Lääninhallituksen sivistysosasto tarkistaa ehdotuksen, neuvottelee koulutuksen järjestäjän kanssa ja käy mahdollisuuksien mukaan tutustumassa nykyisiin tiloihin. Lääninhallitus valmistelee oman alueensa rahoitussuunnitelmaesityksen, asettaa hankkeet arvioimaansa kiireellisyysjärjestykseen, neuvottelee yhteishankkeista ja pyytää lausunnot maakuntaliitoilta. Lääninhallitus tekee esityksensä valtakunnalliseen rahoitussuunnitelmaan opetusministeriön pyytämään määräpäivään mennessä (yleensä kesäkuun loppuun mennessä). Opetusministeriön vahvistama rahoitussuunnitelma valmistuu syys marraskuussa ja on nähtävillä opetusministeriön Internet-sivuilla perustamishankkeet. 9

10 LUKU 3. Rahoitussuunnitelma Hankkeen laajuus, kustannustiedot ja aikataulu Hankkeen laajuus tulee esittää hyötyneliömetreinä (hym²) erikseen uusista ja peruskorjattavista tiloista. Jos hanke on vaiheistettu, tiedot esitetään vaiheittain. Vaiheistamisen tulee perustua hankkeen tarkoituksenmukaiseen toteuttamiseen. Hankkeen vaiheistaminen ei tarkoita koulutuksen järjestäjän suunnitelmassa eri kalenterivuosille tehtyjä määrärahavarauksia, vaan selkeästi omina kokonaisuuksina toteutettavia hankkeen osia. Hankkeen yksi vaihe voi ajoittua useammalle vuodelle, ja eri vaiheet voivat toteutua osittain samanaikaisesti. Uudis- ja lisärakentamisen valtionosuuteen oikeuttavat rakennuskustannukset määräytyvät opetus- ja kirjastotoimen perustamishankkeiden yksikköhintojen perusteella. Esi- ja perusopetuksen sekä lukiokoulutuksen valtionosuuteen oikeuttavat varustamiskustannukset uudis- ja lisärakennushankkeissa määräytyvät yksikköhinnalle vahvistetun varustamisesta johtuvan korotuksen perusteella. Taiteen perusopetuksen osalta varustamisen kustannukset tulee arvioida tarpeellisen irtaimen omaisuuden hankinnan laajuuden perusteella. Myös erityisopetuksen vaikeavammaisia oppilaita varten tarvittavan erityisvarustuksen kustannukset tulee arvioida tarpeellisen hankinnan laajuuden perusteella. Vaikka uudis- ja lisärakennushankkeiden valtionosuuden peruste määräytyy yksikköhinnan perusteella, tulee kunnan laatia myös näiden tilojen osalta kustannusarviot yleisesti käytössä olevalla laskentamenetelmällä. Peruskorjaustöiden rakennuskustannukset tulee arvioida mahdollisimman tarkasti, mielellään yleisesti hyväksyttyä laskentamenetelmää käyttäen (esim. tavoitehintalaskelma tai rakennusosa-arvio). Peruskorjaustöihin liittyvät hankintakustannukset tulee arvioida tarpeellisen irtaimen omaisuuden hankinnan perusteella. Kustannustiedot tulee esittää erikseen uusista ja peruskorjattavista tiloista niin rakentamisen kuin irtaimen omaisuuden hankinnan osalta. Valtakunnalliseen rahoitussuunnitelmaan jo sisältyvien hankkeiden kustannukset tulee tarkistaa suunnitteluvaiheen perusteella. Kunnallisen koulutuksen järjestäjän valtionosuushankkeen kustannusarvio esitetään ilman arvonlisäveroa, mutta yksityisen pääsääntöisesti arvonlisäverollisena. Mikäli yksityinen valtionosuuden saaja voi vähentää hankkeeseen sisältyvän arvonlisäveron liiketoiminnan arvonlisäverosta tai on saanut veroviranomaiselta vapautuksen ko. verosta, arvonlisäveroa ei sisällytetä valtionosuuden perusteeseen. Asiakirjoista tulee selkeästi ilmetä, sisältyykö kustannuksiin arvonlisävero vai ei. Mahdollisesta arvonlisäveron vähennysoikeudesta on tehtävä selvitys. Hankkeen aloitus- ja valmistumisajankohdat esitetään kuukauden tarkkuudella. Mikäli hanke on vaiheistettu, tiedot esitetään vaiheittain. 10

11 3.2.2 Perustelut hankkeelle Rahoitussuunnitelmaehdotukseen tulee sisältyä perustelut hankkeen tarpeellisuudesta ja kiireellisyydestä. Peruskorjattavista tiloista selvitetään laajuus, rakennusvuosi ja peruskorjausvuodet. Mikäli tilat on toteutettu useassa vaiheessa tai tilat sijaitsevat useassa eri rakennuksessa, tehdään selvitys vaiheittain ja/tai rakennuksittain. Lisäksi annetaan selvitys kunnossapidon keskimääräisistä vuosikustannuksista viimeksi kuluneen viiden (5) vuoden ajalta. Ehdotukseen tulee liittää vähintään kuntoarvioon perustuva selvitys olemassa olevien tilojen kunnosta. Kuntoarvio = kuntotarkastus = aistinvarainen, rakenteita rikkomaton Kuntotutkimus = kuntoselvitys = rakenteita rikkova, toimenpide-ehdotukset sisältävä LUKU 3. Rahoitussuunnitelma Perus- ja esiopetus sekä lukiokoulutus Rahoitussuunnitelmaehdotuksen tulee perustua kunnan kouluverkkosuunnitelmaan. Rahoitussuunnitelmaehdotuksessa selostetaan pääpiirteittäin kunnan kouluverkkosuunnitelma tai liitetään se rahoitussuunnitelmaehdotukseen. Rahoitussuunnitelmaehdotuksessa ilmoitetaan hankkeen mitoitusperuste, jonka tulee perustua kunnan kouluverkkosuunnitelmaan. Kouluverkkosuunnittelun perustana ovat - kuntakohtainen opetussuunnitelma - kunnan arvot, strategiat ja toimintasuunnitelma - olemassa oleva kouluverkko - arvioitu väestökehitys. Ohessa otteita kirjasta Terveellinen ja turvallinen koulurakennus, Kaisa Nuikkinen, Opetushallitus Kouluverkolle asetetaan tavoitteet, joita voivat olla esimerkiksi - koulumatkojen enimmäispituus erikseen eri-ikäisille lapsille määriteltynä - koulujen maksimi- ja minimioppilaspaikat eri koulutasoilla - perusopetuksen yhtenäisyyden vahvistaminen tai hallinnollisesti yhtenäisten peruskoulujen muodostaminen - lähikouluperiaatteen toteuttaminen - erityisopetuksen järjestämisperiaatteet - oppilashuollon järjestämisperiaatteet - alku- ja esiopetuksen yhdistäminen - muu yhteistyö muiden hallintokuntien kanssa - asukkaiden harrastus- ja kulttuuritoiminnan lisääminen - yhteistyö kaupallisten palvelujen ja yrityselämän kanssa - alueiden elinvoimaisuuden tukeminen - palvelujen oikeudenmukainen jakaantuminen - yhtenäiset mitoitusperiaatteet jne. 11

12 LUKU 3. Rahoitussuunnitelma Kouluverkkosuunnittelussa on tarkoituksenmukaista ottaa kantaa myös kuntien ja oppilaitosten väliseen sekä seudulliseen yhteistyöhön, virtuaalisiin palveluihin ja mahdollisiin liikuteltaviin yksiköihin. Erityisesti tulee selvittää pienten lukioiden toiminta sekä lukion ja ammatillisen koulutuksen yhteistyö. Taiteen perusopetus Rahoitussuunnitelmaehdotukseen liitetään selvitys valtionosuuden perusteeksi vahvistetusta opetustuntien määrästä Yhteishanke Yhteishankkeella tarkoitetaan useamman toiminnon yhteistä perustamishanketta. Hanke on perustamishanke, jos toiminnallisen kokonaisuuden muodostaman hankkeen kokonaiskustannukset täyttävät perustamishankkeen ehdot, vaikka eri toimintojen osuudet eivät niitä täyttäisi. Yhteishanke voi olla esimerkiksi eri koulutusmuotojen, koulu- ja kirjastotoimen tai koulu- ja liikuntatoimen tai kaikkien edellä mainittujen yhteinen hanke. Yhteishanke voi muodostua myös useamman toiminnan järjestäjän yhteisestä hankkeesta. Jokainen toiminnan järjestäjä tekee hankkeen omasta osuudestaan rahoitussuunnitelmaehdotuksen. Mikäli hankkeeseen liittyy toiminnan järjestäjän useampaa eri toimintaa, tehdään rahoitussuunnitelmaehdotukset toiminnoittain. Jokaisessa erillisessä rahoitussuunnitelmaehdotuksessa ilmoitetaan kyseessä olevan toiminnon osuus hankkeen hyötyalasta sekä rakennuskustannuksista että irtaimen omaisuuden hankintakustannuksista. Lisäksi kustannukset on esitettävä toimijoittain sekä hankkeen kokonaiskustannukset. Maininta yhteishankkeesta tulee olla jokaisessa rahoitussuunnitelmaehdotuksessa. Useammassa vaiheessa toteutettavan hankkeen osalta on ilmoitettava eri vaiheissa toteutettavat yhteishankkeen osat, jotta samaan vaiheeseen sisältyvät osat voidaan valtionhallinnossa käsitellä samana vuonna. 12

13 4. HANKESUUNNITELMA 4.1 Yleistä L 635/ Hankkeen päästyä valtakunnalliseen rahoitussuunnitelmaan on koulutuksen järjestäjän laadittava hankkeestaan hankesuunnitelma. Viimeistään tässä vaiheessa on syytä olla yhteydessä lääninhallitukseen. Hankesuunnitelma toimitetaan lääninhallitukselle 2 kappaleena noin 2 vuotta ennen valtakunnalliseen rahoitussuunnitelmaan merkittyä aloitusajankohtaa. LUKU 4. Hankesuunnitelma Vaiheistetusta hankkeesta tehdään yksi, kaikki vaiheet sisältävä hankesuunnitelma, jossa eri vaiheet on eroteltu siten, että valtionosuuden peruste voidaan vahvistaa vaiheittain. Lääninhallitus vahvistaa hankesuunnitelman pohjalta hankkeen valtionosuuden perusteena käytettävän laajuuden, mikäli hanke on tarpeellinen ja hankkeen rahoittamiseen on valtiontaloudelliset edellytykset. Hankkeen rahoittamiseen katsotaan olevan valtiontaloudelliset edellytykset, kun hanke sisältyy perustamishankkeiden valtakunnalliseen rahoitussuunnitelmaan ja valtion talousarviossa on varattu valtuus tulevien vuosien hankkeiden laajuuksien vahvistamista varten. Uusien tilojen osalta vahvistetaan hankkeen kokonaislaajuus hyötyneliöinä (hym²) ja irtaimen omaisuuden hankintakustannukset, mikäli varustamisen osalta ei ole vahvistettu yksikköhinnan korotusta (eritysopetuksen lisävarustus ja taiteen perusopetus). Peruskorjaushankkeen osalta vahvistetaan hankkeen kokonaishyötyala sekä valtionosuuden perusteena käytettävät kustannukset erikseen rakentamisen ja irtaimen omaisuuden hankinnan osalta. Irtaimen omaisuuden hankinta = varustaminen = kalusto- ja opetusvälinehankinta Hankkeen laajuuden vahvistamista haetaan perustamishankelomakkeella Hankesuunnitelma, jonka yhteyteen liitetään hankesuunnitelma ja koulutuksen järjestäjän päätös sen hyväksymisestä. (Arkistoinnin helpottamiseksi hankesuunnitelma-asiakirjojen tulee olla ilman seläkkeitä.) 4.2 Hankesuunnitelman sisältö Kansilehti - koulutuksen järjestäjän nimi - oppilaitoksen nimi - hankkeen nimi - hankesuunnitelman päiväys Sisällysluettelo Liiteluettelo 13

14 4.2.1 Oppilaitos ja koulutuksen järjestäjä LUKU 4. Hankesuunnitelma Oppilaitoksen nimi ja yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä ja yhteystiedot Hankesuunnitelman laatija ja yhdyshenkilö Hankesuunnitelman laatija yhteystietoineen Koulutuksen järjestäjän hankesuunnitelmasta vastaava yhdyshenkilö yhteystietoineen Rakennuspaikka Käyntiosoite Kiinteistön ja rakennuspaikan omistus ja / tai hallinta Kaavoitustilanne Kokonaisrakennusoikeus, käytetty / käyttämättä Hankkeen perustiedot Esitetään lyhyt sanallinen kuvaus hankkeesta. Esitetään hankkeen laajuus (hym², brm², m³) sekä kustannus- ja aikataulutiedot vaiheittain ja toiminnoittain. Rakennuskustannukset ja irtaimen omaisuuden hankintakustannukset esitetään erikseen. Molemmat kustannukset esitetään samassa hintatasossa. Kustannusten hintatasosta on esitettävä esim. kk/v ja/tai indeksin pisteluku. (Rakennuskustannukset, rakennuskustannusindeksi ja varustaminen, tukkuhintaindeksin alaindeksi investointitavarat.) Hankkeen / vaiheen suunnitellut aloitus- ja valmistumisajankohdat esitetään kuukauden tarkkuudella. 14

15 Esimerkki vaiheistetun yhteishankkeen tietojen esittämisestä: Hankkeen aikataulu, laajuus ja kustannukset Hintataso kk/v, indeksin pisteluku, Alv 22 % Vaihe ja aikataulu 1-vaihe kk/v kk/v 2-vaihe kk/v kk/v Toiminnan järjestäjä Koulu Kirjasto Liikunta Muu Yhteensä Koulu Kirjasto Liikunta Muu Yhteensä Laajuus hym ² Rakennuskustannukset/ Kalusto- ja opetusväline hankintakustannukset/ Kustannukset yhteensä/ LUKU 4. Hankesuunnitelma 3-vaihe kk/v kk/v Koulu Kirjasto Liikunta Muu Yhteensä Koko hanke yhteensä Mikäli hankkeeseen sisältyy eri koulutusmuotojen tiloja, nämä osuudet eritellään vastaavasti. hym²= hyötyala Valtionosuusjärjestelmässä lasketaan hyötyalaksi ainoastaan opetusministeriön kalleusluokkapäätöksessä 161/1999 määritellyt tilat. Hyötyaloihin eivät kuulu liikenne- ja tekniset tilat, sillä toimitilojen yksikköhinnat sisältävät em. tilojen kustannukset Rahoitus Hankesuunnitelmaan liitetään selvitys hankkeen sisältymisestä koulutuksen järjestäjän taloussuunnitelmaan. Mikäli kyseessä on usean kunnan yhteinen hanke, selvitetään kunkin kunnan osuus hankkeesta. 15

16 LUKU 4. Hankesuunnitelma Perustelut hankkeelle Hankkeen tarpeellisuus ja laajuus tulee perustella yksityiskohtaisesti, jotta hankkeen vahvistettava laajuus voidaan määrittää Selostus nykytilanteesta Selostetaan olemassa olevien tilojen laajuus, rakennusvuosi, peruskorjausvuodet, tekninen kunto ja toiminnalliset puutteet. Mukaan liitetään kuntotutkimus. Kuntoarvio = kuntotarkastus = aistinvarainen, rakenteita rikkomaton Kuntotutkimus = kuntoselvitys = rakenteita rikkova, toimenpide-ehdotukset sisältävä Oppilaitoksen toiminnan tavoitteet Selostetaan oppilaitoksen nykyinen toiminta ja tulevaisuuden tavoitteet Tavoitteet fyysiselle ympäristölle - pedagogiset tavoitteet - toiminnallisuus (myös muut käyttäjät) - terveellisyys ja turvallisuus - liikkumis- ja toimimisesteettömyys - esteettisyys ja viihtyisyys - joustavuus ja monikäyttöisyys - tilojen tehokkuus (brm²/hym², rm³/brm²) - tontti, pihajärjestelyt - tekniset järjestelmät - elinkaarikustannukset - ym. Elinkaarikustannukset muodostuvat rakennuksen elinkaaren kuluessa toteutuvista hankinta-, huolto- ja kunnossapitokustannuksista Vaihtoehtoiset ratkaisut Vaihtoehtoiset ratkaisut on selvitettävä ja erityisesti yhteistyömahdollisuuksia on kartoitettava, ennen kuin päätetään hankkeen toteuttamistavasta. Vaihtoehdoista laaditaan kannattavuusvertailu, ja valittu ratkaisu perustellaan hankesuunnitelmassa. Rakennushanke voidaan esimerkiksi korvata ostamalla tai vuokraamalla olemassa olevia tiloja taikka järjestelemällä toiminta uudelleen olemassa olevissa tiloissa Seuraukset, jos hanke ei toteudu Selvitetään, mikä vaikutus koulutuksen järjestämiseen olisi sillä, että hanke jäisi kokonaan toteuttamatta tai hankkeen toteutus viivästyisi. 16

17 4.2.7 Mitoitusperuste Perus- ja esiopetus sekä lukiokoulutus Yksittäisen hankkeen tulee perustua kunnan kouluverkon kehittämissuunnitelmaan. Kouluverkon kehittämissuunnitelman tulee olla hankesuunnitelman liitteenä. Perus- ja esiopetusta sekä lukiokoulutusta koskevan hankkeen tarpeellisuudesta esitetään seuraavat tiedot: Oppilasennuste Tilastot oppilasmääristä esitetään vuosiluokittain 2:lta viimeksi kuluneelta lukuvuodelta ja tuleva kehitys vähintään 13 seuraavalta lukuvuodelta. Luokkamuotoisen erityisopetuksen oppilasmäärät esitetään erikseen. Myöhempien vuosien osalta kehitys voidaan esittää viiden vuoden välein. Hankesuunnitelmaan liitetään koko kunnan oppilasennuste ja hanketta koskeva oppilasennuste. LUKU 4. Hankesuunnitelma Yleensä hanke mitoitetaan ennustejakson oppilasmäärien keskiarvon perusteella. Jos oppilasmäärä on koko ennustejakson osalta laskeva tai nouseva, mitoitusperusteeksi on syytä ottaa ennustejakson viimeisimpien vuosien ennuste. Mikäli kysymyksessä on kahden tai useamman kunnan yhteinen peruskoulu, oppilasmäärät esitetään kunkin kunnan osalta erikseen. Lukiokoulutuksen osalta oman kunnan ja muista kunnista tulevien oppilaiden määrät esitetään erikseen. Hankkeelle valittu mitoitusperuste ilmoitetaan selkeästi ja perustellaan. Tilamitoituksen tulee perustua valittuun mitoitusperusteeseen. Oppilasennusteet voidaan esittää hankesuunnitelmalomakkeilla Oppilasennustekunta ja Oppilasennustehanke. Opetusryhmät ja viikkotuntikertymät Perusopetuksen vuosiluokkien 1 6, esiopetuksen ja luokkamuotoisen erityisopetuksen opetustilojen mitoitus perustuu kotiluokkaperiaatteeseen, joten näiden osalta ilmoitetaan opetusryhmien määrä ja ryhmäkoot. Perusopetuksen vuosiluokkien 7 9 ja lukiokoulutuksen osalta valinnaisaine- tai kurssitarjonta vaikuttaa ratkaisevasti opetustilojen tarpeeseen. Tilantarpeen määrittämistä varten selvitetään eri oppiaineiden viikkotuntikertymät ja opetusryhmien koot. Mitoitusoppilasmäärän mukaisen kokonaisviikkotuntikertymän tulee perustua kunnan hyväksymään oppilaskohtaiseen tuntikehykseen. Valtionosuuden perusteeseen hyväksytään perusopetuksen vuosiluokkien 7 9 osalta enintään 1,5 tuntia/oppilas + 35 tuntia/ikäluokka ja lukiokoulutuksen osalta enintään 136 tuntia + 70 oppilaan ylittävältä osalta 1,05 tuntia/oppilas. 17

18 LUKU 4. Hankesuunnitelma Opetustilojen normaalikuormitus on tuntia viikossa. Yleensä peruskouluissa tilojen viikkotuntikuormitus on 27 tuntia lyhyemmän työpäivän ja kuljetuksista aiheutuvien järjestelyjen johdosta. Isojen kaupunkien perusopetuksessa sekä lukiokoulutuksessa tilojen viikkotuntikuormitus on vähintään 30 tuntia. Lukiokoulutuksen mitoitus perustuu lukion suorittamiseen kolmessa vuodessa. (Neljäs vuosi ei lisää oppilaan kokonaistuntimäärää.) Perusopetuksen vuosiluokkien 1 6 sekä luokkamuotoisen erityisopetuksen aineopetustiloja vaativat tunnit esitetään, mikäli niillä on vaikutusta aineopetustilojen mitoitukseen. Viikkotunnit ja ryhmäkoot voidaan esittää hankesuunnitelmalomakkeella Selvitys viikkotunneista ja opetusryhmien koosta. Henkilöstö Mitoitusoppilasmäärän mukaisen toiminnan vaatimat henkilöstömäärät eritellään seuraavasti: opettajat, avustajat, oppilashuoltohenkilöstö, keittiöhenkilökunta, kiinteistön hoitoja huoltohenkilökunta jne Taiteen perusopetus Taiteen perusopetus tulisi ensisijaisesti järjestää muiden oppilaitosten tiloissa. Valtionosuutta myönnetään lähinnä niiden oppilaitosten hankkeille, joille on vahvistettu käyttökustannusten valtionosuuden perusteena käytettävä opetustuntien määrä, jos omat tilat ovat toiminnan kannalta tarpeelliset. Opiskelija- ja opetustuntimäärät Tilamitoitus perustuu enintään valtionosuuden perusteeksi vahvistettuun opetustuntien määrään. Tilastot opiskelijamääristä ja opetustuntien määristä esitetään vähintään kahdelta viimeksi kuluneelta työvuodelta ja perusteltu esitys tulevasta kehityksestä. Mikäli kehitysennuste poikkeaa huomattavasti tapahtuneesta kehityksestä, ennuste perustellaan ja esitetään sitä tukevia muita selvityksiä. Työvuosittainen opetustuntimäärä muutetaan keskimääräiseksi viikkotuntimääräksi, joka jaetaan erikokoisissa ryhmissä ja erityyppisissä tiloissa tapahtuvaksi opetukseksi. Opetustunnit ja opiskelijaryhmät voidaan esittää hankesuunnitelmalomakkeella Opetustunnit ja opiskelijaryhmät Tilantarveselvitys ja tilaohjelma Tilantarveselvitys tulee tehdä mitoitusoppilasmäärän perusteella. Tilantarveselvitys voidaan tehdä hankesuunnitelmalomakkeella Tilaohjelma, jossa esitetään teoreettinen tilantarve, nykyiset tilat, korjattavat tilat, ei-korjattavat tilat ja uudet rakennettavat tilat. Lisäksi ilmoitetaan koulutuksen järjestäjän itse kustantamat tilat sekä muiden toimijoiden käyttöön tulevat tilat. Mikäli olemassa olevat tilat sijaitsevat useassa eri rakennuksessa tai tilat toteutetaan vaiheittain, esitetään teoreettinen tilantarve koko hankkeelle ja jokaisesta rakennuksesta / vaiheesta tehdään oma tilaohjelma sekä yhteenveto kokonaisuudesta. 18

19 Peruskorjaushankkeen huonekohtainen tilaohjelma voidaan laatia hankesuunnitelmalomakkeella Huonetilaohjelma ja siirtää sen tiedot Tilaohjelma -lomakkeelle. Taiteen perusopetuksen tilantarveselvitys ja tilaohjelma voidaan tehdä hankesuunnitelmalomakkeella Taiteen perusopetuksen tilaohjelma. Mikäli hankkeen toteuduttua luovutaan oppilaitoksen nykyisistä tiloista joko kokonaan tai osittain, annetaan selvitys tilojen käytöstä luopumisen syistä, tilojen määrästä, kunnosta ja soveltuvuudesta oppilaitoksen toimintaan. Mikäli oppilaitoksella on käytössään vuokratiloja, annetaan selvitys näiden tilojen määrästä, kunnosta, soveltuvuudesta ja käyttömahdollisuudesta sekä kerrotaan, onko kyseisen hankkeen toteuduttua tarkoitus luopua niistä. LUKU 4. Hankesuunnitelma Hankkeen rakennussuunnitelmat Hankesuunnitelmavaiheessa uudis- ja lisärakennushankkeista suunnitelmia ei tarvita, mutta luonnossuunnitelmat on hyvä toimittaa lääninhallitukselle viimeistään valtionosuushakemuksen yhteydessä. Muutos- ja peruskorjaushankkeen tarpeellisuuden perustelemiseksi ja kustannusarvion oikeellisuuden ja kohtuullisuuden arvioimiseksi sekä hankkeen toiminnallisuuden tarkistamiseksi liitetään hankesuunnitelmaan muutos- ja peruskorjaushankkeissa L2- tasoiset (arkkitehti-)suunnitelmat, sisältäen asemapiirustuksen 1:500, pohjapiirustukset, leikkaukset ja julkisivut 1:100 sekä selvitys tehtävistä töistä esim. rakennustapaselostus (myös LVISA-työt). Jos hanke on vaiheistettu, tulee vaiheiden rajat esittää piirustuksissa selkeästi, kuten myös lisärakennuksen ja peruskorjauksen raja. Vaiheistetun hankkeen selostus tehtävistä töistä tulee myös tehdä vaiheittain. Piirustuksissa tulee esittää purettavat rakenteet, vanhat rakenteet ja uudet rakenteet selkeästi. Myös tilojen pinta-alat tulee esittää piirustuksissa, ja niiden tulee vastata huonetilaohjelman ja kustannusarvion pinta-aloja. Myös tilojen uudet ja entiset käyttötarkoitukset ja kiinteä kalustus tulee esittää, samoin tilojen korkeusasemat. Suunnittelussa tulee ottaa huomioon liikkumis- ja toimimisesteettömyys. Mikäli irtokalusteet merkitään piirustuksiin, esitetään ne katkoviivoilla. Asemapiirustuksessa tulee esittää kaikki hankkeeseen liittyvät pihatyöt, liikennejärjestelyt sekä pihan kiinteät kalusteet ja varusteet Irtaimen omaisuuden hankinta Irtaimen omaisuuden hankinta = varustaminen sisältää irtokalusteet, opetusvälineet ja -laitteet (ei sisällä oppimateriaalihankintoja) Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta: irtaimen omaisuuden hankinta Opetusministeriön päätös opetus- ja kulttuuritoimen perustamishankkeiden yksikköhinnoista: varustaminen 19

20 LUKU 4. Hankesuunnitelma Perus- ja esiopetuksen sekä lukiokoulutuksen uusien tilojen varustamiselle vahvistetaan vuosittain yksikköhinnan (euromääräinen) korotus, joten varustamista näiden tilojen osalta ei tarvitse erikseen perustella. Yksikköhinnan korotus varustamisen osalta ei sisällä vaikeavammaisten erityisopetuksessa tarvittavia erityisvarusteita, joten tämä varustamisen osuus on esitettävä erikseen perusteluineen. Taiteen perusopetuksen osalta ei ole vahvistettu yksikköhinnan korotusta varustamisen osalta, joten näiden tilojen varustaminen on esitettävä erikseen perusteluineen. Peruskorjaustoimenpiteisiin liittyvästä irtaimen omaisuuden hankinnasta on esitettävä perusteltu hankintaluettelo kustannuksineen Hankkeen kustannukset Rakennuskustannukset Uusien tilojen osalta valtionosuuden peruste määräytyy valtionosuuden myöntövuodelle vahvistetun yksikköhinnan perusteella. Koulutuksen järjestäjän on kuitenkin laadittava kustannusarvio myös näiden tilojen osalta luotettavaa rakennuskustannusten laskentamenetelmää käyttäen. Hankesuunnitelmassa esitetään tilojen kustannusarvio sekä yksikköhinnoilla laskettu arvio valtionosuuden perusteesta. Peruskorjaushankkeiden osalta hankesuunnitelmaan tulee sisällyttää tehtäviä töitä vastaava kustannusarvio. Kustannusarvio tulee esittää sellaisessa laajuudessa, että sen perusteella pystytään arvioimaan, vastaako se esitettyjä tehtäviä töitä ja onko se tehtäviin töihin nähden kohtuullinen. Pelkkä kustannusarvion yhteenveto ei ole riittävä. Kustannusarvio on hyvä tehdä jotain yleisesti hyväksyttyä laskentamenetelmää käyttäen (esim. tavoitehintalaskelma tai rakennusosa-arvio). Kustannusarviossa on mainittava, minkä ajankohdan hintatasossa se on (rakennuskustannusindeksin pisteluku tai kk/v). Kustannusten nousua arvioituun toteutusajankohtaan ei tule ennakoida. Kustannusarviosta tulee selkeästi käydä ilmi, sisältyykö arvonlisävero kustannuksiin vai ei Irtaimen omaisuuden hankintakustannukset Uusien perus- ja esiopetuksen sekä lukiokoulutuksen tilojen osalta voidaan irtaimen omaisuuden hankintakustannukset arvioida varustamisesta johtuvan yksikköhinnan korotuksen perusteella. Kun irtaimen omaisuuden hankinnasta tulee laatia hankintaohjelma, siihen tulee liittää kustannusarvio sellaisessa laajuudessa, että kustannusten kohtuullisuus irtaimen omaisuuden hankinnan laajuuteen nähden on arvioitavissa. Kustannusarviossa on mainittava, minkä ajankohdan hintatasossa se on (tukkuhintaindeksin alaindeksin investointitavarat pisteluku tai kk/v). Kustannusten nousua arvioituun toteutusajankohtaan ei tule ennakoida. Kustannusarviosta tulee selkeästi käydä ilmi, sisältyykö arvonlisävero kustannuksiin vai ei. 20