AMKE:n ehdotus oppilaitoskiinteistöistä luopumisen helpottamiseksi

Transkriptio

1 Opetus- ja kulttuuriministeriö Lausunto Yleissivistävän ja varhaiskasvatuksen osasto Kirsti Kotaniemi Sivistysvaliokunta Eduskunta Viite Sivistysvaliokunnan lausuntopyyntö Asia AMKE:n ehdotus oppilaitoskiinteistöistä luopumisen helpottamiseksi HE (79/2015) Hallitus on antanut eduskunnalle hallituksen esityksen laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta (rahoituslaki) ja vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta (HE 79/2015). Osana hallituksen päättämiä julkisen talouden välttämättömiä sopeutustoimia hallitus on päättänyt indeksikorotusten jäädyttämisestä opetus- ja kulttuuritoimen hallinnonalalla vuosina Hallitusohjelmassa on myös päätetty, että ammatillisen koulutuksen poistojen takuukorotuksen vaikutus yksikköhintaan toteutuu täysimääräisesti. Ehdotetuilla muutoksilla rahoituslakiin ja vapaasta sivistystyöstä annettuun lakiin esitetään toteutettavaksi hallitusohjelman mukainen indeksikorotusten jäädyttäminen opetus- ja kulttuuritoimen hallinnonalalla ja varmistettaisiin ammatillisen koulutuksen takuukorotuksen päättymisen vaikutusten toteutuminen täysimääräisesti sekä muutettaisiin pysyviksi museoille, teattereille, orkestereille kohdistetut mm. vuosien 2012 ja 2015 säästöt ja vuoden 2014 indeksijäädytys. AMKE ry:n ehdotus AMKE ry ehdottaa, että opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 53, jossa säädetään perustamishankkeeseen suoritetun valtionavustuksen palautuksesta, kumottaisiin ja säädettäisiin uusi 53 a. Lisäksi AMKE ry esittää muutoksia varainsiirtolakiin ja arvonlisäverolakiin, jotka kuuluvat valtionvarainministeriön hallinnonalaan. AMKE ry:n esityksen mukaan valtion korvauksetta luovuttamien ammatillisten oppilaitosten luovutussopimukset lakkaisivat eikä niitä enää noudatettaisi Kyseisen päivämäärän jälkeen ei tarvitsisi palauttaa saatuja valtionavustuksia. Lisäksi jatkettaisiin opetusmetsien korvauksettomia käyttöoikeussopimuksia vuoteen AMKE ry:n ehdotuksessa viitataan hallitusohjelmaan sisältyvään toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformiin. Esitystä perustellaan mm. sillä, että koulutuksen järjestäjien sopeuttaessa toimintaansa alenevaan rahoitukseen ne joutuvat luopumaan osasta toimitilojaan. Valtion luovuttaman omaisuuden käyvän arvon

2 palautusvelvollisuus on koulutuksen järjestäjille hallinnollinen hidaste, joka aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 53 :ää koskeva ehdotus Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain 53 :ssä säädetään perustamishankkeeseen suoritetun valtionavustuksen palauttamisesta silloin, kun valtionavustuksen myöntämisestä on kulunut alle 15 vuotta. Em. rahoituslain 53 :n mukainen palautusvelvollisuus koskee myös yleissivistävien oppilaitosten, vapaan sivistystoimen oppilaitosten, nuorisotoimen, liikuntatoimen, museoiden, teattereiden ja orkestereiden perustamishankkeisiin myönnettyjä avustuksia. Suoritettu valtionavustus on palautettava valtiolle vähennettynä rakennuksen iästä ja tavanomaisesta käytöstä johtuvalla kohtuullisella alenemalla ja kerrottuna rakentamisen hintakehityksen suhteellisella muutoksella, jos hankittu omaisuus luovutetaan toiselle taikka jos toiminta lopetetaan tai omaisuuden käyttötarkoitusta muutetaan pysyvästi eikä omaisuutta käytetä muuhun valtionosuuteen oikeuttavaan toimintaan. Jos omaisuus luovutetaan toiselle, joka käyttää omaisuutta valtionosuuteen oikeuttavaan toimintaan, tästä luovutuksesta johtuva palautus voidaan jättää määräämättä, jos luovuttaja omaisuuden luovutuksen yhteydessä sitoutuu vastaamaan palautusehdoista myös luovutuksen jälkeen tai jos luovutuksen saaja sitoutuu vastaaviin omaisuuden luovuttajaa koskeviin palautusehtoihin. Palautusta ei määrätä kuitenkaan suoritettavaksi, jos tässä momentissa tarkoitetun toimenpiteen tapahtuessa valtionavustuksen myöntämisestä on kulunut yli 15 vuotta. Viimeiset valtionavustukset ammatillisten oppilaitosten, ammattikorkeakoulujen ja ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten perustamishankkeisiin myönnettiin vuonna 2005, joiden osalta palautusvelvollisuus päättyy vuonna Aluehallintovirastot ovat toimivaltaisia viranomaisia perustamishankkeisiin myönnettyjen valtionavustusten palauttamista koskevissa asioissa. Perustamishankkeisiin myönnettyjen avustusten palautusvelvollisuutta koskevien asioiden määrä aluehallintovirastoissa on ollut vähäinen ja avustukset on pääosin hyväksytty siirrettäviksi uusiin hankkeisiin. Opetus- ja kulttuuriministeriö katsoo, että jos palautusvelvollisuudesta luovutaan tulisi sen tulisi jatkossakin olla sama kaikille perustamishankkeille. Valtio luovutti 1990-luvulla valtion ammatillisten oppilaitosten kunnallistamisen ja yksityistämisen yhteydessä ammatillisten oppilaitosten ylläpitäjille niiden koulutuksessa tarpeelliset kiinteistöt ja irtaimistot korvauksetta. Kunnallistettaessa valtion oppilaitoksia niiden käytössä ollut valtion kiinteä ja irtain omaisuus siirtyi kunnallisille ylläpitäjille korvauksetta valtion ammatillisten oppilaitosten kiinteistöjen luovuttamisesta kunnalle tai kuntayhtymälle annettujen lakien nojalla. Valtioneuvosto määritteli kolmena vuotena saman sisältöisillä erillisillä periaatepäätöksillä ehdot, joita noudatettiin kunakin vuonna valtion kiinteistöjen luovuttamisessa kunnille ja kuntayhtymille. Viimeisin periaatepäätös tehtiin Periaatepäätöksen mukaan oppilaitosten kiinteistöt ja irtaimisto sekä koulutustehtävän edellyttämässä laajuudessa maatalousalan oppilaitosten ja koti- ja laitostalousoppilaitosten opetusmaatilat luovutettiin kunnallisille ylläpitäjille. Edellä mainittujen lakien nojalla luovutetun omaisuuden luovutussopimuksissa viitataan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (705/1992) 44 :ssä

3 säädettyihin valtionosuuden palautusehtoihin. Säännöksen mukaan palautusvelvollisuus on ajallisesti rajoittamaton. Kunnille ja kuntayhtymille lahjoitettu omaisuuden aiemmin ajallisesti rajoittamatonta palautusvelvollisuutta on lyhennetty vuoden 2015 alusta 30 vuoteen. Vuoden 1998 jälkeen luovutetun omaisuuden luovutussopimuksissa viitataan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) 49 :ssä säädettyihin valtionosuuden palautusehtoihin. Säännöksen mukaan palautusvelvollisuus on 30 vuotta luovutuksesta. Näin ollen tämän vuoden alusta lukien palautusvelvollisuus on yhdenmukainen kunnallisille ja yksityisille koulutuksen järjestäjille. Palautusvelvollisuus tulee harkittavaksi luovutettua omaisuutta edelleen toiselle luovutettaessa, sen käyttötarkoitusta muutettaessa ja toimintaa lopetettaessa. Korvauksetta luovutettua omaisuutta myytäessä tai muuten luovutettaessa opetus- ja kulttuuriministeriö on hyväksynyt yhtä poikkeusta lukuun ottamatta luovutetun omaisuuden myyntitulot käytettäväksi tai käyvän arvon siirrettäväksi alkuperäisen tarkoituksen mukaisiin investointeihin entisin ehdoin. Luovutetun omaisuuden käypä arvo on tullut ottaa vähennyksenä huomioon rakennuksen kirjanpitoarvoja ja poistoja laskettaessa. Opetus- ja kulttuuriministeriö on hyväksynyt luovutetun omaisuuden siirtoja entisin ehdoin kiinteistöosakeyhtiöille, jotka vuokraavat tiloja koulutuskäyttöön. Valtion luovuttaman omaisuuden käypää arvoa ei ole hyväksytty sisällytettävän pääomavuokriin. Poikkeustapauksissa omaisuuden käypä arvo on hyväksytty siirrettäväksi muuta valtionosuuskäyttöä palveleviin rakennushankkeisiin, jos tarvetta koulutuskäytölle ei ole ollut. Ehdotettu muutos rahoituslain 53 :ään liittyy valmisteltavaan ammatillisen koulutuksen reformiin ja sen toteutukseen ei nyt kyseessä olevaan hallituksen esitykseen rahoituslain muuttamisesta ja vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta. Valtion luovuttamien kiinteistöjen palauttamisvelvollisuus koskee ammatillisen koulutuksen lisäksi myös ammattikorkeakouluja. Opetus- ja kulttuuriministeriön näkemyksen mukaan ehdotus edellyttää huolellista selvittämistä ja ehdotuksen vaikutusten perusteellista arviointia. Asiaa ja sen vaikutuksia on tarpeen jatkossa selvittää osana ammatillisen koulutuksen reformin valmistelelua Yhteenvetona opetus- ja kulttuuriministeriö toteaa, että ehdotusta ei tule ottaa valmisteltavaksi tai toteuttaa tämän hallituksen esityksen (HE 79/2015) yhteydessä. Varainsiirtoverolain 43 c :ää koskeva ehdotus Ammatillisen koulutuksen reformin keskeisenä lähtökohtana on turvata eri tavoin toteutetun työelämälähtöisen ja laadukkaan ammatillisen koulutuksen saatavuus maan kaikissa osissa ja kaikille asiakasryhmille. Ammatillisen koulutuksen palvelukyvyn ja saatavuuden varmistamiseksi hallitusohjelmassa on myös linjattu, että myös järjestäjärakennetta uudistetaan. Tähän liittyen käynnistetään ammatillisen koulutuksen järjestäjärakenteen kehittämisohjelman, jonka puitteissa ammatillisen koulutuksen järjestäjiä kannustetaan vapaaehtoisiin yhdistymisiin ylläpitäjäneutraliteetti huomioon ottaen.

4 Voimassa olevan varainsiirtoverohuojennuksen voimassaolo päättyy vuoden 2016 lopussa. Veronhuojennusten soveltamisajan päättyminen kesken ammatillisen koulutuksen järjestäjärakenteen uudistamisen aiheuttaa koulutuksen järjestäjille lisäkustannuksia ja hankaloittaa merkittävästi toteutettavia rakennejärjestelyjä. Tämän vuoksi opetus- ja kulttuuriministeriön tarkoituksena on käynnistää pikimmiten valtiovarainministeriön kanssa neuvottelut verohuojennuksen jatkamiseksi. Opetus- ja kulttuuriministeriö katsoo välttämättömäksi jatkaa säännöksen voimassa oloa. Samalla nykyisen säännöksen toimivuus on opetus- ja kulttuuriministeriön näkemyksen mukaan arvioitava. Valtion omistamien metsien käyttöoikeuksien jatkaminen Sivistysvaliokunnalle on myös ehdotettu, että opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslakiin tulisi lisätä säännös, jonka mukaan valtion omistamien opetusmetsien nykyiset ammattioppilaitoksilla ja ammattikorkeakouluilla olevat käyttöoikeudet jatkuvat korvauksettomina käyttöoikeussopimuksiin perustuen vuoteen Metsäopetusta antavat ammatillisen koulutuksen järjestäjät ja ammattikorkeakoulut hyödyntävät opetuksessaan Metsähallituksen hallinnassa olevia opetusmetsiä. Voimassa olevien oppilaitosten ja Metsähallituksen välisten käyttöoikeussopimusten mukaan opetusmetsien käytöstä ei makseta Metsähallitukselle korvausta ja lisäksi koulutuksen järjestäjät ja ammattikorkeakoulut saavat käyttöönsä opetusmetsien hakkuutulot. Opetusmetsiä käytetään monipuolisesti metsäopetuksen ja laajemminkin luonnonvara-alan opetuksen oppimisympäristöinä ja työharjoittelualueina. Ensimmäiset opetusmetsäsopimukset päättyvät vuoden 2018 lopussa ja suurin osa vuosina 2020 ja Eräiden osakeyhtiöpohjaisten koulutuksen järjestäjien käyttöoikeussopimukset ovat päättymässä jo vuoden 2016 lopussa. Opetus- ja kulttuuriministeriön näkemyksen mukaan käyttöoikeussopimusten tulee jatkua toistaiseksi voimassa olevina ja nykyisten sopimusten tapaan vastikkeettomina. Asiaa on käsitelty viimeksi helmikuussa 2014, kun talouspoliittinen ministerivaliokunta käsitteli ammattikorkeakoulujen rahoitusuudistusta. Ministerivaliokunnan pöytäkirjan mukaan opetusmetsien osalta vahvistetaan voimassa oleva käytäntö, jonka mukaan ammattikorkeakoulujen ja ammatillisen koulutuksen järjestäjien metsäopetuksessa käytettävien opetusmetsien käyttöoikeus turvataan toistaiseksi voimassa olevilla vastikkeettomilla käyttöoikeussopimuksilla riippumatta koulutuksen järjestäjän organisaatiomuodosta. Käyttöoikeus käsittää myös metsistä saatavat tulot. Vastaavasti ammattikorkeakoulun ja ammatillisen koulutuksen järjestäjän hoidettavaksi kuuluvat metsään ja sen hoitoon ja käyttöön liittyvät velvoitteet. Jos ammattikorkeakouluilla ja ammatillisen koulutuksen järjestäjillä ei olisi nykyisenkaltaista käyttöoikeutta opetusmetsiin, edellyttäisi se lisämäärärahoja metsäopetuksen järjestämiseksi tavoitteiden mukaisella tavalla. Opetusmetsien nykyisenkaltaisten käyttöoikeuksien poistuminen tai heikentäminen vaikeuttaisi myös työelämän vaatimusten mukaisten metsäalan ammattilaisten saamista. Voimassa olevien sopimusten jatkamiseksi tullaan käymään neuvotteluja maa- ja metsätalousministeriön, Metsähallituksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön välillä. Arvonlisäverolaki: Ehdotetut muutokset liittyvät tulevaan ammatillisen koulutuksen reformiin ja muutosehdotusta tulisi tarkastella tämän valmistelun yhteydessä. Tavoitteena on ratkaista ammatillisen koulutuksen reformin yhteydessä myös arvonlisäveroihin

5 liittyvät kysymykset siten, että koulutuksen järjestäjät ovat omistajamuodosta riippumatta keskenään yhdenvertaisessa asemassa.