TULOT MENOT. KYLÄN TALOUSSUUNNITTELUN OHJE Ohjeet on laatinut Erkki Laitila.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TULOT MENOT. KYLÄN TALOUSSUUNNITTELUN OHJE Ohjeet on laatinut Erkki Laitila."

Transkriptio

1 TULOT MENOT KYLÄN TALOUSSUUNNITTELUN OHJE Ohjeet on laatinut Erkki Laitila.

2 KYLÄYHDISTYKSEN TALOUSSUUNNITTELUN OHJE Kylätoiminnan kehittäminen on koettu maaseudun kehittämisen avainalueeksi. Kylien aktivoiminen omatoimisuuteen ja itsenäiseen vastuunottoon kylän kehityksessä ja elinkelpoisuudessa on paras tae kylän elinvoimaisuuden säilymisestä myös tulevaisuudessa. Taloudellinen yhteistyö ja verkostoituminen kyläyhteisössä on elinkeinotoiminnan kehittämisen kannalta tärkeää. Kuntien ja muun julkisen vallan ulkoistaessa palvelujaan näyttää kyläyhteisöille syntyvän uudenlainen rooli sosiaalisten ja hyvinvointipalvelujen tuottajana. Vapaa-ajantoiminnan kehittäminen on asumisviihtyvyyden ja jopa kylien asuttuna pitämisen kannalta merkityksellistä. Kylätalojen käytön lisääminen ja tilojen hyödyntäminen on niihin tehtyjen investointien takia tarpeellista. Edellä esimerkkeinä esitetyt ja monet muut tarpeet edellyttävät, että kyläseurojen ja muiden kylissä toimivien yhteisöjen pidemmän aikavälin toiminnan suunnittelu ja lyhyen aikavälin yksityiskohtaisempi suunnittelu on ammattitaitoista, selkeää ja johdonmukaista. Tämä edellyttää, että yhteisöjen vastuuhenkilöiden kouluttautumista toiminnan johtamisessa. Kouluttautuminen ja asioiden selkeä hoitaminen helpottuvat, kun käytettävissä on riittävän yksityiskohtainen opasmateriaali ja selkeät ja helppokäyttöiset suunnittelun työkalut. Seuraaviin ohjeisiin on koottu keskeisimmät talouden suunnittelun asiat, jotka esimerkiksi kyläyhdistyksen tulisi ottaa huomioon. Ohjeet on laatinut Erkki Laitila. Pitkän aikavälin tulos- ja rahoitussuunnitelman laatimisohje Tulos- ja rahoitussuunnitelman tarkoituksena on kiteyttää numeroiksi yhdistyksen pitkän aikavälin toimintasuunnitelma niin, että voidaan tarkastella toiminnan taloudellisia reunaehtoja. Tulos- ja rahoitussuunnitelmat ovat numeroiksi puettu toimintasuunnitelma, joten luonnollisesti ensin täytyy laatia itse toimintasuunnitelma ennen kuin se voidaan numeromuodossa esittää. Tulossuunnitelman avulla selvitetään toiminnan kannattavuus tarkastelujaksolla vuosikohtaisesti. Rahoitussuunnitelman avulla voidaan selvittää rahan riittävyys suunniteltuun toimintaan. Tarkastelujakson pituus Tarkastelujaksolla tarkoitetaan sitä aikaväliä, jolle suunnitelma laaditaan. Minimiaika on yleensä 3 vuotta, mutta jos yhdistys suunnittelee toimintansa laajuuteen nähden suurta ja pitkävaikutteista investointia, on tarkastelujaksoa pidennettävä niin, että investoinnin toteutus- ja rahoitusmahdollisuudet tulevat riittävällä tarkkuudella selvitetyiksi. Tämän oppaan tulos- ja rahoitussuunnitelmalomakkeet on laadittu 5 vuoden aikaväliä silmällä pitäen. Suunnitelma laaditaan vuositasoisena. Suunnitteluvuosi on aina sama kuin tilikausi, koska muutoinhan ei syntyisi luonnollista tilinpäätökseen perustuvaa valvonnan ja seurannan mahdollisuutta. Tulossuunnitelman laatiminen Tulossuunnitelman rakenne Tulossuunnitelmalomake (Liite 1) on laadittu siten, että se soveltuvin osin vastaa kirjanpitoasetuksessa edellytettyä yhdistyksen tuloslaskelmakaavaa, jolloin kirjanpitoperustei-

3 nen jälkiseuranta helpottuu. Jälkiseuranta on tietenkin mahdollista vain, jos myös kirjanpidossa noudatetaan samaa tulojen ja menojen ryhmittelyä kuin suunnittelussakin. Yhdistyksen tuloslaskelmassa tulot ja menot jaetaan neljään pääryhmään: - varsinainen toiminta - varainhankinta - sijoitus- ja rahoitustoiminta - muut tulot ja menot Tätä jakoa on tarkoituksenmukaista noudattaa myös suunnittelulaskennassa. Varsinaisen toiminta on yhdistyksen tarkoituksen toteuttamista ja varainhankinnan tarkoituksena on hankkia varoja varsinaisen toiminnan toteuttamiseen. Usein syntyy tulkintaongelmia siitä, kumpaan jokin tulo tai meno kuuluu. Tulkintaongelmiin ei kannata takertua. Oleellista on, että joka vuosi toimitaan samalla tavalla eikä niinkään se, tuleeko jokin tulo tai meno kirjatuksi juuri oikeaan ryhmään. Toistettakoon vielä, että suunnittelulaskennassa ja myöhemmin toteutuvassa kirjanpidossa on noudatettava samoja jakoperusteita, sillä muutoinhan ei suunnitelmien toteutumista voida jälkikäteen valvoa ja seurata. Kirjanpidon hoidon periaatteet siis määritellään jo siinä vaiheessa, kun suunnittelulaskelmat tehdään. Tämä on aina syytä saattaa myös kirjanpitäjän tietoon. Sijoitus- ja rahoitustoiminta-osio sisältää tavallisesti korkotuotot ja korkokulut. Harvoilla yhdistyksillä on muita sijoitustuottoja. Muut tuotot ja kulut -ryhmän merkittävin tulojen ryhmä on saadut yleisavustukset (avustukset, joita ei ole kohdennettu mihinkään nimenomaiseen kohteeseen). Siirrot rahastoihin (myöhemmin tiettyyn kohteeseen käytettävä korvamerkitty raha) käsitellään tässä ryhmässä miinusmerkkisenä, sillä sehän vähentää suunnitteluvuonna käytettävissä olevaa rahamäärää. Joskus yhdistyksellä voi olla myös satunnaisia tuottoja tai kuluja. Yleisesti ottaen tulisi muiden kuin edellä esitettyjen tulojen ja menojen kohdentamista satunnaiseriin välttää, sillä todellisuudessa ne useimmiten kuuluvat johonkin edellä mainituista kolmesta ryhmästä. Kussakin edellä mainitussa neljässä ryhmässä tulot ja menot käsitellään bruttona. Esimerkiksi varainhankintatempausta, vaikkapa tanssien järjestämistä, käsitellään tulossuunnitelmassa niin, että tuloihin kirjataan bruttotulot yhteensä (3000 ) ja menoihin bruttomenot (1000 ), ei siis niin, että kirjataan vain odotettu nettotuotto Tulossuunnitelman laatiminen (rivikohtainen ohjeistus) Tulossuunnitelma on numeeriseen muotoon saatettu toimintasuunnitelma eikä sitä ole mahdollista tehdä ellei ensin ole riittävän tarkkaa kirjallista toimintasuunnitelmaa, josta numeroaineisto saadaan. Varsinaisen toiminnan ja varainhankinnan tulot ja menot Kuten edellä jo todettiin, laaditaan suunnitelma bruttoperiaatteella. Jakoa varsinaiseen toimintaan ja varainhankintaan ei ole missään tarkoin määritelty eikä sitä voitaisikaan määritellä, vaan se on terveellä järjellä johtokunnan tai muun suunnitteluelimen harkittava. Esimerkiksi musiikkileikkikouluyhdistyksen varsinaisen toiminnan menoja voivat olla nuottien ostot musiikin opetuksen käyttöön ja täsmälleen samanlainen meno (nuottien hankinta) samassa yhdistyksessä voi olla varainhankinnan menoa, jos nuotit hankittiin

4 sitä varten, että lasten vanhemmista muodostettu kuoro voi esiintyä varainhankintatempauksessa. Varsinaisen toiminnan ja varainhankinnan osio on muotoa: Varsinainen toiminta +Tulot -Menot =Varsinaisen toiminnan tulos Varainhankinta +Tulot -Menot =Varainhankinnan tulos Koska molempien rakenne on samanlainen, käsitellään sisältöjä yhdessä. Tulot Varsinaisen toiminnan ja Varainhankinnan tulot ryhmitellään tarkoituksenmukaisesti. Oleellista on, että jako on informatiivinen ja siitä helposti näkee, millainen tulorakenne on. Esimerkiksi kyläyhdistyksen Varsinaisen toiminnan tulot voitaisiin ryhmitellä seuraavasti: - Vuokratulot koneiden vuokrauksesta (brutto) - Vuokratulot kahvi- ja ruokailukaluston vuokraamisesta (brutto) - Kylätalon vuokratulot (brutto) - Muut varsinaisen toiminnan tulot (brutto) Saman yhdistyksen varainhankinnan tulot voitaisiin ryhmitellä vaikkapa seuraavasti: - Jäsenmaksutulot - Syysmarkkinoiden tulot (brutto) - Naisjaoston kahvitustulot (brutto) - Myyjäis- ja arpajaistulot (brutto) - Kunnan korvaus latujen kunnossapidosta (brutto) - Muut varainhankinnan tulot (brutto) Menot Varsinaisen toiminnan menot -ryhmässä käsitellään ne kustannukset, jotka syntyvät yhdistyksen sääntöjenmukaisen tarkoituksen toteuttamisesta. Tällaisia ovat yhdistyksen yleiskustannukset sekä ne menot, jotka tulevat aiheutumaan Varsinaisen toiminnan tulojen hankinnasta. Varainhankinnan menoina käsitellään ne kuluerät, jotka tulevat syntymään varainhankinnan tulojen hankkimisesta. Oleellista on, että jokaisena suunnitelman vuonna käytetään samaa jakoa ja että myös myöhempi kirjanpidon kustannusjako on sama. Henkilöstömenot Tässä käsitellään kaikki palkkamenot ja henkilösivukulut (sosiaalikulut). Tavallisesti arviointi suoritetaan niin, että ensin selvitetään palkkameno ja siihen lisätään kertoimella henkilösivukuluosuus (esimerkiksi: palkat x 1,37 = henkilöstömeno yhteensä). Suuntaa antava esimerkki henkilösivukulujen arvioinnista voisi olla seuraavanlainen:

5 (Huom!! Tämä ei ole yleispätevä, vaan kerroin on aina selvitettävä tapauskohtaisesti) - Eläkemaksu (työnantajan osuus) 17% - Sosiaaliturvamaksu 4% - Lomakorvaus/lomapalkka 13% - Tapaturmavakuutus, työttömyysvakuutus 2% - Muut 1% 37% Kuukausipalkkaisten ja tuntipalkkaisten tai tilapäisten työntekijöiden henkilösivukulukertymä määräytyy eri tavalla. Varovaisuuden periaatetta noudattaen tulisi vielä lisätä varaus mahdollisia työnantajan maksettavaksi tulevia sairausajan palkkoja, sijaisuuskorvauksia, vanhempainlomakustannuksia, jne. menoja kattamaan. Poistot Poisto on käyttöomaisuuden kulumisen kustannus. Kun investoidaan pitkäkestoiseen omaisuuteen, kirjataan se kuluksi siinä tahdissa kuin sen oletetaan käytössä kuluvan tai arvon muutoin alenevan. Pitkäkestoisella tarkoitetaan investointia, jonka hyödyntämisaika on vähintään 3 vuotta ja hankinta-arvo vähintään 1000 euroa. Hankinta, jonka oletettu käyttöikä on vähintään 3 vuotta ja hankinta-arvo yli 1000 euroa kirjataan investointina rahoitussuunnitelmaan (ei siis tähän tulossuunnitelmaan). Vuosikuluna, joka on menoa tässä tulossuunnitelmassa, käsitellään poisto eli se osuus investoinnin arvosta, jonka katsotaan kuluvan tarkasteluvuonna. Käyttöiän perusteella arvioitava vuosikustannus määräytyy tavallisesti niin, että kullekin käyttövuodelle kirjataan menoa samansuuruinen osuus hankintamenosta. Kun hankintameno on 4000 ja taloudellinen käyttöikä arvioidaan esimerkiksi 5 vuodeksi, kirjataan käyttöönottovuodelle ja neljälle seuraavalle vuodelle 800 euron poistomeno tulossuunnitelmaan. Maa-alueista ei tehdä poistoja, sillä maa ei kulu käytössä. Muut menot Muut menot voidaan käsitellä joko menolajikohtaisesti tai toimintokohtaisesti. Menolajikohtaisuudella tarkoitetaan, että jaotellaan menot vaikkapa: matkamenot, puhelinmenot, korjausmenot, vuokramenot, kirjanpitomenot, lämmitysmenot jne., jne. Toimintokohtaisuus tarkoittaa, että menot jaotellaan vaikkapa: kylätalon menot, vuokrakoneiden menot, hallintomenot, jne., jne. Toimintokohtainen jako on usein informatiivisempi, mutta silloin on tietenkin kukin menoryhmä (esim. kylätalon menot) jaoteltava vielä pienempiin osasiin. Kohdeavustusten käsittelyä laskelmissa tarkastellaan lähemmin kohdassa Muut tulot ja menot. Sijoitus- ja rahoitustoiminta Sijoitus- ja rahoitustoiminnan tulot ja menot ovat tavallisesti korkotuloja ja korkomenoja. Jos yhdistyksellä on muita sijoitustuloja (esim. osinkotuloja) merkitään ne tähän ryhmään.

6 Huom! Lainan lyhentäminen ei ole meno eikä lainan nostaminen tulo. Lainan nostaminen on luonteeltaan lisäsijoitus ja lainan lyhentäminen sijoitetun pääoman palautus, jotka käsitellään rahoitussuunnitelmassa, ei tulossuunnitelmassa. Muut tulot ja menot Muiden tulojen ja menojen tärkein erä yhdistyksissä on yleensä Yleisavustukset. Jos suunnittelussa oletetaan, että suunnittelukauden aikana tullaan saamaan sellaisia avustuksia, joiden käyttötarkoitusta ei ole nimenomaisesti määrätty, on kyseessä yleisavustus. Erityisavustus tai kohdeavustus on sellainen, jonka käyttötarkoitus on rajattu. Edellä esimerkkinä mainittu musiikkileikkikoulu saa yleisavustuksen, jos kunta käyttötarkoitusta nimeämättä myöntää toiminnan tukemiseen 2000 ja kohdeavustuksen, jos kunta myöntää 2000 soittimien hankintaan. Kohdeavustus käsitellään ao. menokohdan vähennyksenä (esimerkissä varsinaisen toiminnan menojen kohdan soittimien hankintamenot vähennyksenä). Muut tulot ja menot -kohdassa käsitellään myös varojen rahastointi. Jos on päätetty tai tullaan päättämään, että tietty summa vuodessa siirretään erilliseen rahastoon jotakin käyttötarkoitusta varten, kirjataan se muihin menoihin. On tärkeätä huomioida rahastoinnit menona, vaikka raha ei yhdistykseltä katoakaan, koska rahastoitu raha ei ole käytettävissä tavanomaisiin menoihin. Kaikkien muiden tulojen ja menojen kirjaamista tähän pääkohtaan tulisi välttää. Vain jos kysymyksessä on erä, joka millään perusteella ei voi loogisesti kuulua varsinaiseen toimintaan, varainhankintaan tai rahoituseriin, voidaan se kirjata muihin tuloihin ja menoihin. Tilikauden tulos ja rahoitusjäämä Tilikauden tulos (ylijäämä tai alijäämä) saadaan, kun kunkin neljän pääkohdan tulos lasketaan yhteen. Tavallisesti varsinainen toiminta on hyvin alijäämäinen ja varainhankinta ylijäämäinen. Lopuksi selvitetään rahoitusjäämä, joka on tärkeä suunnittelun väline. Se saadaan, kun tilikauden ylijäämään/alijäämään lisätään poistot. Poistot eivät ole rahassa maksettava meno. Rahahan maksettiin jo, kun investointi tehtiin ja poiston avulla pitkävaikutteinen investointi laskennallisesti kirjataan kuluksi vaikutusaikanaan. Kun lisäämme tilikauden tulokseen poistot, saamme luvun, joka kertoo, paljonko yhdistykselle kertyi omarahoitusta esimerkiksi uusien investointien kattamiseen. Tätä tarvitaan rahoitussuunnitelmaa tehtäessä. Rahoitussuunnitelman laatiminen Toiminnan tuloksellisuuden lisäksi rahoituksen riittävyys on keskeinen suunnittelun kohde. Rahan riittävyyttä voidaan vuositasolla arvioida laatimalla rahoitussuunnitelma (Liite 2) koko runkosuunnitelman tarkastelujaksolle. Vuositasoinen suunnittelu ei takaa rahan riittävyyttä joka kuukausi ja yleensä onkin tarpeen laatia osana seuraavan vuoden budjetointia myös kuukausikohtainen maksuvalmiussuunnitelma yksityiskohtaisesti suunniteltavalle seuraavalle toimintavuodelle.

7 Rahoitussuunnitelma sisältää kaksi osiota. Siinä tarkastellaan sekä rahan lähteitä että rahan käyttöä. Luonnollisesti rahan lähteistä on kerryttävä vähintään yhtä paljon kuin rahaa aiotaan käyttää. Rahaa voi yhteisön käyttöön tulla - oman toiminnan positiivisesta tuloksesta (=rahoitusjäämä) - ulkopuolisista avustuksista - lainaa nostamalla - rahastoja purkamalla Teoriassa rahaa voisi tulla myös omistajien lisäsijoituksista, mutta yleishyödyllisissä yhteisöissä tätä näkökulmaa ei yleensä tarvitse huomioida. Mikäli jäsenet sijoittavat pääomaa yleishyödylliseen yhteisöön, tapahtuu se yleensä lainamuodossa, jolloin yhteisön näkökulmasta kyseessä on lainan nostaminen. Oman toiminnan tuloksesta, avustuksista ja lainoista kertyvä rahamäärä voidaan käyttää investointeihin, aikaisemmin nostettujen lainojen lyhentämiseen, käyttöpääomaan sitoutuvan rahamäärän kasvattamiseen, rahastojen kartuttamiseen, jne. Rahoitussuunnitelma voidaan laatia monella tavalla. Tässä esitetään eräs helppokäyttöinen tapa. Jäljempänä on esimerkkilaskelma, joka toivottavasti avaa rahoitussuunnittelun yksinkertaisen ajatuksen. Kyläyhdistyksen maatalousjaosto on päättänyt investoida ensimmäisenä suunnittelukauden vuotena kylvökoneeseen (20000 euroa). Toisena vuotena aiotaan investoida jyrään (12000 euroa). Kylvökoneen hankintaan käytetään aikaisempina vuosina rahastoituja varoja 8000 euroa. Kolmantena suunnitteluvuotena ei investointeja tehdä. Yhdistyksen kokous on päättänyt, että jokaisena vuotena on rahastoitava tulevia investointeja varten 2000 euroa. Aikaisemmin otettujen lainojen lyhentämiseen kuluu 2000 euroa vuodessa. Tulossuunnitelma osoittaa, että tilikauden rahoitustulos vuonna 1 on 3000 euroa, uusista koneista saatujen vuokratulojen ansiosta vuonna 2 arvioitu 5000 euroksi ja vuonna 3 kertyy arviolta 7000 euroa. Kylvökoneen hankintaan käytetään myös yleiselle tilille kertyneitä aikaisempien vuosien ylijäämiä 4000 euroa (merkitään kohtaan Muun rahoitusomaisuuden muutos), jolloin kassavarojen määrä pienenee. 1.vuosi 2.vuosi 3.vuosi Rahan käyttö Investoinnit koneisiin Rahastointi tuleviin investointeihin Lainojen lyhennykset Rahan käyttö yhteensä Rahan lähteet Tilikauden rahoitusjäämä Muun rahoitusomaisuuden muutos Rahaston purku (kylvinkone) Rahan lähteet yhteensä Ylijäämä/alijäämä Laskelma osoittaa, että rahat eivät riitä investointeihin, joten alijäämä on jollakin tavoin katettava. Yhteydenotto TE -keskukseen valaisee ongelmaa siltä osin, että näyttäisi ole-

8 van hyvät mahdollisuudet saada investointiavustusta 20% konehankinnoista. Sillä kyetään kattamaan ensimmäisenä vuotena 4000 euroa ja toisena vuotena 2400 euroa. Loput on otettava pankkilainana ellei investointisuunnitelmia muuteta. Silloin kasvavat myös korkokulut, joten Tilikauden rahoitusjäämä jonkin verran alenee. Uusia lainoja on ensimmäisen kerran lyhennettävä kolmantena vuotena 2000 eurolla. Täsmennetty rahoitussuunnitelma on alla olevan esimerkin mukainen: 1.vuosi 2.vuosi 3.vuosi Rahan käyttö Investoinnit koneisiin Rahastointi tuleviin investointeihin Lainojen lyhennykset Rahan käyttö yhteensä Rahan lähteet Tilikauden rahoitustulos Investointiavustus Uusien lainojen nostaminen Muun rahoitusomaisuuden muutos Rahaston purku (kylvinkone) Rahan lähteet yhteensä Ylijäämä/alijäämä Kuten edellä esitetty esimerkki osoittaa, selvitetään rahoitussuunnitelmassa rahan riittävyys suunniteltuun toimintaan. Rahan käyttö -osiossa eritellään ne yhdistyksestä ulos maksettavat rahaerät, jotka eivät ole tavanomaisia tuloja ja menoja. Yhdistyksissä tällaisia ovat yleensä investoinnit, lainojen lyhennykset ja rahastoinnit tuleviin investointitarpeisiin. Lainan lyhennykset eivät siis ole tulossuunnitelmassa käsiteltävä meno, vaan teoreettiselta luonteeltaan pääoman palautus. Rahastoinnilla tarkoitetaan eriä, jotka esimerkiksi yhdistyksen kokouksen päätöksellä siirretään syrjään myöhempää nimettyä käyttöä varten. Rahan lähteet -osion tarkoituksena on tutkia, mistä tulevat rahat sen summan kattamiseen, joka Rahan käyttö osiosta kertyy. Tilikauden rahoitusjäämä (tilikauden ylijäämä + poistot) on tietenkin ensimmäinen tutkittava kohde. Investointeja, lainanlyhennyksiä ja muita eriä rahoitetaan ensisijaisesti toiminnan tuotolla. Jos se ei riitä, on rahaa etsittävä muualta. Investointeihin saatetaan saada julkisen vallan avustuksia tai voidaan käyttää aikaisemmin sitä varten rahastoituja varoja. Mikäli investointeihin tai lainanlyhennyksiin käytetään aikaisempien vuosien ylijäämistä kertynyttä rahaa (eli pienennetään kassavarojen määrää), merkitään se kohtaan Muun rahoitusomaisuuden muutos. Jos rahoitussuunnitelma ei nyt ole tasapainossa, on erotus tavallisesti otettava lainana. Jos yhdistys on suunnitellut ja saanut EU-hankkeen jonkin projektin toteutukseen, on rahan lähteitä suunniteltaessa huomioitava aikaviive, joka syntyy kustannuksen syntymisen ja EU-rahan saamisen välillä. Yleensä on kustannukset ensin maksettava itse, sen jälkeen tapahtuu tilitys TE -keskukselle ja lopuksi saadaan rahat. Aikaväli kustannusten synty-

9 misen ja EU-tuen saamisen välillä voi olla niin pitkä, että on hankittava lainamuotoinen välirahoitus. Rahaa saattaa sitoutua myös käyttöpääoman kasvuun. Käyttöpääomalla tarkoitetaan vaihto-omaisuuteen (varastoon) ja rahoitusomaisuuteen (yleensä myyntisaamisiin) sitoutuneen pääoman määrää, jota saattaa osaltaan pienentää yhdistyksen ostovelkojen summa. Käyttöpääoman muutos arvioidaan erillisenä ja nettomuutos (kasvu tai pieneneminen) merkitään Rahan käyttö-osioon + tai merkkisenä lukuna.

10 Palvelun hinnoittelu Palvelun hinnoittelu toteutetaan yleensä aikaperusteisesti. Myös siinä tapauksessa, että palvelu tarjotaan kiinteään hintaan, on hinnanmääritys helpointa toteuttaa käytettävän ajan avulla. Useimmiten aikayksikkönä käytetään tehotuntia eli laskutuskelpoista tuntia, jolle kaikki palvelun tuottamisesta syntyvät kustannukset kohdennetaan. Joskus yksikkö voi olla esimerkiksi hoitopäivä (esimerkiksi iltapäivähoidon kustannuksia arvioitaessa) tai jokin muu tarkoituksenmukainen laskutusyksikkö. Palvelun hinnoittelun tilanteet vaihtelevat suuresti, josta syystä yksinkertaista, yleispätevää ohjetta ei ole mahdollista laatia. Yhdistyksen johtokunnan tai muun hinnoittelijan onkin käytettävä tervettä järkeä tätä ohjetta eri tilanteisiin sovellettaessa. Kustannuslaskennassa käytetään tavallisesti arvonlisäverottomia lukuja. Menot arvioidaan Alv-0 tasossa ja Alv lisätään vasta lopuksi laskutushintaan. Monet yhdistykset eivät ole arvonlisäverovelvollisia eli eivät laskuta verollisesti eivätkä saa vähentää ostoihin sisältyvää veroa. Tällöin menot käsitellään verollisina eikä laskutushintaan tietenkään lisätä veroa. Sosiaali- ja terveystoimen alaan kuuluvan palvelun myynnistä ei arvonlisäverolain mukaan tilitetä veroa, vaikka yhdistys olisikin arvonlisäverovelvollinen. Edellä esitettyjä periaatteita noudattaen palvelun hinnoittelun periaatteet voidaan määritellä alla olevan mukaisesti: 1. Määritellään tai arvioidaan palvelun tuottamisesta aiheutuvat kokonaismenot vuodessa. 2. Arvioidaan laskutettavien tuntien määrä vuodessa. 3. Jaetaan menojen vuosisumma laskutettavien tuntien määrällä, jolloin saadaan yhden laskutettavan tunnin kokonaiskustannus 4. Arvioidaan se määrä, joka palvelun (edellä arvioitujen omien menojensa lisäksi) on katettava yhdistyksen yleiskuluja ja jaetaan se laskutettavien tuntien määrällä. 5. Kun lasketaan yhteen palvelun kustannus tuntia kohden ja yleiskustannusosuus tuntia kohden, saadaan palvelun minimihinta (alv 0). 6. Arvioidaan palvelun tuottamiseen saatava yhteiskunnan tuki (EU-avustukset, työllistämistuki, jne.) vuositasolla ja jaetaan se laskutettavaa tuntia kohden. 7. Harkitaan, voiko tai halutaanko hintaan lisätä jonkin suuruinen voittolisä. Voittolisä saattaa olla tarpeen toiminnan kehittämisen rahoittamiseksi. 8. Tehdään laskelma: Menot tuntia kohden+ yleiskustannuslisä tuntia kohden- avustukset tuntia kohden+ voittolisä tuntia kohden = palvelun hinta (alv 0%). 9. Lisätään hintaan tarvittaessa arvonlisävero. Palvelun tuottamisen menot voidaan eritellä esimerkiksi alla olevan mukaisesti: - Palkkausmenot - Muut henkilöstömenot - Toimitilavuokrat - Väline- ja tarvikemenot (ei pitkävaikutteisia investointeja) - Korjaus- ja huoltomenot - Yhteydenpitomenot (puhelin,internet, posti, jne) - Koulutusmenot - Matkamenot - Vakuutusmenot

11 - Hallintomenot - Poistot (investointien kuluminen ja tekninen vanheneminen) - Korkomenot - Muut menot Seuraavassa selvitetään eri menolajien käsittelyä ja esimerkinomaista sisältöä (Liite 3). Palkkausmenot muodostuvat palkoista ja niiden sivukuluista. Tavallisesti palkkausmenot arvioidaan niin, että selvitetään palkkakustannus vuodessa ja siihen lisätään kertoimella henkilösivukuluosuus. Kun työntekijä on säännöllisessä kuukausipalkkasuhteessa, sisältyy loma-ajan palkka vuosipalkkaan ja henkilösivukuluina käsitellään eläkemaksu (työnantajan osuus n. 17% palkoista), sosiaaliturvamaksu (noin 3-4% palkoista) ja lakisääteiset vakuutusmaksut (n. 2-4% palkoista) Kun työntekijä on tuntipalkkaisessa työsuhteessa tai palkattu määräaikaisesti, jolloin lomakorvaus maksetaan erikseen, on laskentajärjestys erilainen. Tällöin tuntipalkkaan lisätään edellä esitettyjen sivukulujen lisäksi myös lomakorvaus ja huomioidaan muu palkallinen vapaa-aika (arkipyhät, pekkaspäivät, jne.). Tilanne vaihtelee työehtosopimuskohtaisesti. Esimerkki: Tuntipalkkaan perustuva palkkauskustannus voisi määräytyä esimerkiksi seuraavasti: - Tuntipalkka 10,00 - Eläkemaksu 1,70 (17%) - Sosiaaliturvamaksu 0,30 ( 3%) - Lakisääteiset vakuutukset 0,30 ( 3%) - Loma- arkipyhä, jne. korvaus 2,00 (20%) 14,30 Huom! Tässä käytettyjä prosentteja ei tule käyttää suoraan, vaan tilanne on tapauskohtaisesti määriteltävä. Esimerkissä yhden työssäolotunnin kustannus on 14,30. Työssäolotunteja (= palkanmaksutunteja) voi olla paljon enemmän kuin on laskutettavia tunteja. Palvelun tuottamisen aiheuttamaa palkkausmenojen kokonaismäärää arvioitaessa on vakituisen henkilökunnan palkkojen lisäksi tavallisesti huomioitava jokin määrä sairauspoissaoloista, koulutukseen osallistumisesta ja muista tekijöistä johtuvia sijaisuusmenoja. Muut henkilöstömenot kohdassa käsitellään muut ns. sosiaaliluonteiset menot kuten työterveydenhuolto, henkilökunnan virkistysmenot ja vastaavat. Toimitilavuokrat ovat palvelun tuottamisen vaatimia vuokramenoja. Vuokrameno voi olla myös yhdistyksen sisäinen. Kylätalojaosto vuokraa sovitulla laskennallisella vuokralla toisen jaoston käyttöön jonkin tilakokonaisuuden ja palvelun hinnoittelussa käytetään vuokramenona tätä sovittua sisäistä veloitusta. Väline- ja tarvikemenot ovat sellaisia palvelun tuottamisen vaatimia väline- ja tarvikehankintoja, jotka eivät ole pitkävaikutteisia investointeja. Pitkävaikutteiset investoinnit kirjataan kuluksi poistoina.

12 Korjaus- ja huoltomenot ovat toimitilojen, koneiden, kaluston ja välineiden korjauksesta ja huollosta aiheutuvia menoja sekä puhtaanapitomenoja. Yhteydenpitomenot ovat puhelin-, internet- posti- yms. menoja. Usein puhelinmenot ja vastaavat käsitellään arvioituina palvelun tuottamisen aiheuttamina osuuksina yhdistyksen kokonaismenoista. Tässä kohdassa on usein perusteltua käsitellä myös markkinointiluonteiset menot (esimerkiksi jokaiseen talouteen jaettava tiedote kyläavustajan palveluista). Koulutusmenot ovat palvelun tuottamisen aiheuttamia henkilökunnan ja yhdistyksen luottamushenkilöiden kouluttamisesta johtuvia menoja. Matkamenot ovat sellaisia matkamenoja, joita ei laskuteta suoraan asiakkaalta. On esimerkiksi saatettu päättää, että kyläavustajan matkakulut toimipaikasta asiakkaan luokse laskutetaan asiakkaalta, jolloin niitä ei käsitellä tässä, vaan ne tulevat suoraan laskutuksen kautta. Sen sijaan kyläavustajan tai yhdistyksen johtokunnan jäsenen matkakustannus siitä, että noudetaan tarvikkeita lähikaupungista, kuuluu tässä käsiteltäviin menoihin, sillä sitä ei suoraan laskuteta asiakkaalta. Vakuutusmenot ovat suoraan palvelun tuottamisesta aiheutuvia menoja ja laskennallisia osuuksia yhdistyksen muista vakuutusmenoista. Erityisesti tulisi hinnoittelussa huomioida mahdollisen vastuuvakuutuksen menot, koska ko. vakuutukset ovat melko kalliita. Hallintomenoja ovat konttoritarvikemenot, palkkahallinnon menot, kirjanpidon ja verotuksen hoitamisen ja laskutuksen menot ja vastaavat. Hinnoittelun kohteena olevasta palvelusta suoraan aiheutuvien menojen lisäksi tavallisesti on otettava huomioon laskennallinen osuus yhdistyksen yleisistä hallintomenoista. Esimerkiksi kirjanpidon hoitaminen, palvelun organisointi, jne. voivat olla tällaisia menoeriä. Kulumisen kustannus (poisto) Kun kone tai laite ostetaan, on sillä hankintahinta. Kun se aikanaan vaihdetaan uuteen, on sillä jäännösarvo. Jos kone tai laite kuluu loppuun, on jäännösarvo nolla. Koneen kulumisen ja teknisen vanhenemisen kustannus koko pitoaikana on hankintahinnan ja jäännösarvon erotus. Kun kokonaiskustannus jaetaan tasaerin pitoajalle, saadaan kulumisen ja teknisen vanhenemisen kustannus vuodessa. Esimerkki: Kyläseuran päivähoitojaosto hankkii kylätalon päivähoitotilaan kalusteet, joiden hankintahinta on Niiden käyttöiäksi arvioidaan 10 vuotta, jonka jälkeen jäännösarvo (=myyntiarvo) on nolla. Poistokustannus vuodessa on tällöin 500 euroa. Poistokustannusta määritettäessä on huomioitava myös palvelun tuottamisen perussopimus. Jos edellä esitetyn esimerkin tapauksessa ollaan tekemässä kunnan kanssa 5 vuoden pituista ostopalvelusopimusta ryhmäperhepäivähoidon järjestämisestä, on harkittava, tulisiko kalusto kyetä kuolettamaan sopimusaikana eli 5 vuodessa, jolloin hinnoittelussa on kaluston kuoletuksen vuosikustannukseksi otettava 1000 euroa.

13 Korkokustannus Korkokustannus voidaan laskea joko todellisena korkokustannuksena, jolloin eri vuosien korkomeno on siirrettävä ajallisesti samaan hetkeen tai keskikorkona koko investointiajalle. Yksinkertainen ja useimmissa laskelmissa riittävä kustannus saadaan laskemalla pitoajalle keskimääräinen sidotun pääoman määrä, jonka perusteella arvioidaan samansuuruinen korko kullekin vuodelle. Esimerkki: Edellä esitelty kalustohankinta on arvoltaan 5000 euroa. Riippumatta siitä, miten se rahoitetaan, voidaan korkokustannus sidotulle pääomalle määritellä seuraavasti: Hankintahinta 5000 euroa, jäännösarvo nolla euroa. Keskimäärin hankintaan on sitoutuneena 2500 euroa (alussa 5000, lopussa 0). Jos päätetään laskea sijoitukselle 5%:n korko, on hinnoittelussa huomioitava korkokustannuksena 250 euroa vuodessa. Kun vuositasoiset palvelun tuottamisen kokonaiskustannukset on arvioitu, on arvioitava laskutettavien yksiköiden määrä. Tässä on lähtökohtana esimerkinomaisesti käytetty tunteja, mutta riippuen tilanteesta ja sopimuksesta jakoperuste voi olla jokin muukin. Ryhmäperhepäivähoito esime rkiksi voi olla laskutusperustaltaan yksi hoitopäivä lasta kohden. Täysaikaisen työntekijän työtuntimäärä vuodessa on On selvää, että esimerkiksi kyläavustaja ei kerrytä laskutettavia tunteja jokaiselta työssäolotunniltaan, vaan osa ajasta menee huolto- ja korjaustyöhön tai hallintoon ja työaikaa kuluu myös siksi, että jokin tehtävä esimerkiksi viime hetkellä peruutetaan eikä uutta saada tilalle. Voisi arvioida, että kyläavustaja kerryttää vuodessa enintään 1000 laskutettavaa tuntia. Kun vuositasoiset kokonaiskustannukset jaetaan arvioidulla laskutettavien työtuntien määrällä, saadaan palvelun suora kustannus laskutettavaa tuntia kohden. Kun tähän lisätään oikeudenmukainen osuus yhdistyksen yleiskuluista ja mahdollinen voittolisä, joka saattaa olla tarpeen palvelutuotannon kehittämiseksi, saadaan laskutettava hinta (alv 0%). Kun vielä lisätään tarvittaessa arvonlisävero, saadaan laskutushinta (sis alv).

14 Koneen (kaluston) käyttökustannus- ja hinnoittelulaskelma Vuokrattavien koneiden ja muun kaluston vuokraushinta voidaan melko tarkasti arvioida varsin yksinkertaisella laskelmalla. Laskelma mahdollistaa käyttömenojen arvioinnin. Käyttömenojen päälle voidaan arvioida voittolisä, mikäli se on tarpeellista. Tarvittaessa huomioidaan tietenkin arvonlisävero. Vuokraushinta muodostuu siis seuraavasti: + Käyttömenot +Voittolisä (+Arvonlisävero) =Vuokraushinta Arvonlisäveroa käsiteltäessä on huomioitava, onko yhdistys tästä toiminnasta arvonlisäverovelvollinen vai ei. Jos yhdistys on alv-velvollinen, lasketaan kaikki luvut verottomina ja vasta lopulliseen verottomana kertyvään vuokraushintaan lisätään vero. Jos yhdistys ei ole alv-velvollinen, käytetään verollisia lukuja eikä lopulliseen vuokraushintaan tietenkään lisätä veroa. Käyttömenot muodostuvat: - koneen (tai muun kohteen) kulumisen kustannuksesta (poisto) - investointiin sitoutuneen pääoman kustannuksesta (korko) - varsinaisista juoksevista käyttömenoista - ison remontin riskin huomioimisesta Seuraavassa käsitellään kutakin ryhmää erikseen (Liite 4). Kulumisen kustannus (poisto) Kun kone tai laite ostetaan, on sillä hankintahinta. Kun se aikanaan vaihdetaan uuteen, on sillä jäännösarvo. Jos kone tai laite kuluu loppuun, on jäännösarvo nolla. Koneen kulumisen ja teknisen vanhenemisen kustannus koko pitoaikana on hankintahinnan ja jäännösarvon erotus. Kun kokonaiskustannus jaetaan tasaerin pitoajalle, saadaan kulumisen ja teknisen vanhenemisen kustannus vuodessa. Esimerkki: Kyläseuran maatalousjaosto hankkii jyrän. Hankintahinta on euroa ja pitoajaksi arvioidaan 10 vuotta. Jäännösarvon arvioidaan kymmenen vuoden kuluttua olevan 2000 euroa. Kulumisen ja muun arvon alentumisen kustannus on ( ):10 = 1000 euroa vuodessa Arvon alentuminen / 10 vuotta = 1000 /v 2 000

15 Korkokustannus Korkokustannus voidaan laskea joko todellisena korkokustannuksena, jolloin eri vuosien korkomeno on siirrettävä ajallisesti samaan hetkeen tai keskikorkona koko investointiajalle. Yksinkertaisesti laskettavissa oleva ja useimmissa laskelmissa riittävä kustannus saadaan laskemalla pitoajalle keskimääräinen sidotun pääoman määrä, jonka perusteella arvioidaan samansuuruinen korko kullekin vuodelle. Esimerkki: Edellä esitelty jyräinvestointi oli ja sen jäännösarvo pitoajan päättyessä Keskimäärin on investoinnissa pääomaa sidottuna ( ):2=7000 (alussa 12000, lopussa 2000, keskimäärin 7000). Suunnittelussa käytetään sitoutuneen pääoman korkovaatimuksena 6 prosenttia. Korkokustannus jaettuna tasaisesti koko pitoajalle olisi näin laskien 7000 x 0,06 = 420 /vuosi. Muut menot Kone- tai laiteinvestoinnista aiheutuu lisäksi joka vuosi toistuvia huolto- ja korjausmenoja, vakuutusmenoja ja hallintomenoja. Moottorikäyttöisestä koneesta aiheutuu lisäksi polttoaine-, liikennevakuutus, yms menoja. Osa menoista on sellaisia, jotka on arvioitava vuositasoisina (esim. huolto), osa taas sellaisia, jotka on helpointa arvioida käyttötuntia kohden (esim. polttoaineen kulutus). Esimerkki: Aikaisemmin esitellyn jyrän keskimääräisiksi huolto- ja korjausmenoiksi arvioidaan 300 vuodessa. Ensimmäisinä vuosina kustannus on luultavasti pienempi ja pitoajan lopulla koneen kuluessa suurempi. Koneen on katettava seuran vakuutusmaksuista 50 vuodessa. Koneen vuokraamisesta aiheutuvia hallintomenoja (laskutus, kirjanpito, pankkikulut, jne) työmenekki mukaan lukien oletetaan kertyvän 150 euroa vuodessa. Yhteen laskien kertyy juoksevia menoja 500 vuodessa koko pitoajalle tasoitettuna. Ison remontin riski Joskus on tarpeen huomioida myös ison remontin riski. Oletetaan, että jyrän koko hydrauliikka on syystä tai toisesta uusittava 6 vuoden kuluttua ja se maksaa töineen 1500 euroa. Jos päädytään huomioimaan myös tällainen riski, tulee jokaiselle vuodelle lisätä kustannuksia 150 euroa. Käytetyssä esimerkissä jyrän vuosimenot ovat: - Poistokustannus Korkokustannus Juoksevat menot (korjaus, huolto, jne) Ison remontin riski Tähän on lisättävä voittolisä tai yleiskustannuslisä, joka osaltaan kattaa yhdistyksen yleisiä menoja. Jyrän vuokraushinta saadaan arvioimalla käyttötuntien määrä vuodessa ja jakamalla vuosimenot + voittolisä (yleiskustannuslisä) käyttötuntien määrällä. Esimerkki: Jyrän käyttötunteja arvioidaan kertyvän vuodessa 200. Yhden tunnin kustannus yhdistykselle on silloin noin 10,30. Yhdistys päättää, että jyrän kustannusten päälle on saatava vähintään 2 euroa tunnilta kattamaan erilaisia yhdistyksen yleiskuluja, joten vuokraushinta on 12,30 tunnil-

16 ta. Tähän lisätään tarvittaessa arvonlisävero, jolloin verollinen vuokraushinta on 14,90 euroa tunnilta. Kuljettajan kustannusten arviointi Mikäli konetta (esim. puimuria) vuokrataan niin, että konetta käyttää yhdistyksen palkkaama kuljettaja, on edellä esitettyä laskelmaa täydennettävä. Kuljettajan laskutettavaa vuokraustuntia kohden synnyttämä kustannus muodostuu useasta osasta. Palkkaa (sivukuluineen) on maksettava paitsi laskutettavalta vuokraustunneilta, myös siirtoajoon käytetystä ajasta, koneen huollon ja korjaamisen ajasta sekä hallinnon vaatimasta ajasta. Tästä johtuen vuokraushintaan laskettavaa palkkakustannusta on korotettava niin, että myös muu kuin laskutettava aika tulee huomioiduksi. Tavallisesti yhdistysten palkkaamat kuljettajat saavat palkan vain tehdyistä työtunneista, joten tässä käytetään esimerkkinä tällaista tilannetta. Esimerkki: Yhdistyksen palkkaama puimurin kuljettaja saa palkkaa tekemistään työtunneista, joita ovat puintitunnit, siirtoajon aika, koneen kunnossapidon aika ja hallintoon käytetty aika. Puinnista laskutetaan todellisten puintituntien perusteella. On arvioitu, että neljää puintituntia kohden syntyy yksi tunti siirtoajoa ja yksi tunti huoltotyötä (tähän sisältyvät myös kirjalliset työt). Yhden tunnin kustannus yhdistykselle on: -palkka 12,00 -palkan sivukulut 40% 4,80 16,80 Neljää puintituntia kohden syntyy siis keskimäärin kaksi tuntia muuta työtä. Kun tämäkin kohdennetaan laskutettavalle puintitunnille, on laskutettavan tunnin työkustannus 16,80 + 8,40 = 25,20. Laskentalomake on jaoteltu niin, että siinä on huomioitu moottorikäyttöisen koneen kustannusrakenne. Muiden koneiden ja laitteiden tai kaluston kustannusta arvioitaessa lomake täytetään soveltuvin osin.

17 Liite 1. Pitkän aikavälin tulossuunnitelma Vuosi 1 Vuosi 2 Vuosi 3 Vuosi 4 Vuosi 5 Varsinainen toiminta Tulot Menot Henkilöstömenot Poistot Muut varsinaisen toiminnan menot: =A. Varsinaisen toiminnan tulos (+/-) Varainhankinta Tulot Jäsenmaksutulot Muut varainhankinnan tulot: Menot Henkilöstömenot Poistot Muut varainhankinnan menot =B.Varainhankinnan tulos (+/-) Sijoitus- ja rahoitustoiminta Korkotulot (+) Korkomenot (-) Välittömät verot (-) Muut sijoitustulot ja menot (netto +/-) =C.Sijoitus- ja rahoitustoiminnan tulos (+/-) Muut tulot ja menot Yleisavustukset (ei kohdeavustuksia) (+) Siirrot sidottuihin rahastoihin (-) Muut satunnaiset tulot (+) Muut satunnaiset menot (-) =D.Muut tuotot ja kulut yhteensä, netto (+/-) Tilikauden ylijäämä/alijäämä (A+B+C+D) + Poistot =Tilikauden rahoitusjäämä

18 Liite 2. Rahoitussuunnitelma (Rahoitussuunnitelma laaditaan sen jälkeen, kun tulossuunnitelma on pääosiltaan valmis) Vuosi 1 Vuosi 2 Vuosi 3 Vuosi 4 Vuosi 5 Rahan käyttö Investoinnit: Rakennuksiin ja rakennelmiin Koneisiin ja kalustoon Arvopapereihin Muut investoinnit Käyttöpääoman muutos (+/-) Lainojen lyhentäminen (+) Muu: Rahan käyttö yhteensä Rahan lähteet: Tilikauden rahoitusjäämä Saadut kohdeavustukset Lainojen nostaminen Muun rahoitusomaisuuden muutos Rahastojen purku Rahan lähteet yhteensä Laskelma käyttöpääoman muutoksesta Myyntisaamiset (+) Siirtosaamiset (+) Vaihto-omaisuus (+) Ostovelat (-) Siirtovelat (-) =Käyttöpääoman määrä =Käyttöpääoman muutos

19 Liite 3. Palvelun laskutushinnan määrittäminen (Tällä lomakkeella tehdään yhteenveto, tarvittavat erittelyt laaditaan eri paperille) Palvelu: Laskutettava määrä vuodessa (tuntia, päivää,tms): Palvelun tuottamisesta aiheutuvat menot vuodessa Palkkausmenot Muut henkilöstömenot Toimitilavuokrat Väline- ja tarvikemenot Korjaus- ja huoltomenot Yhteydenpitomenot Koulutusmenot Matkamenot Vakuutusmenot Hallintomenot Poistokustannus (hankintahinta - jäännösarvo ) : pitoaika/v Korkokustannus (hankintahinta +jäännösarvo ) x korko% 0, MENOT YHTEENSÄ VUODESSA MENOT YHTEENSÄ LASKUTUSYKSIKKÖÄ KOHDEN (vuosimenot : laskutusyksiköiden määrä ) Yleiskustannuslisä ( /laskutusyksikkö) MINIMILASKUTUSHINTA (alv 0%) Voittolisä ( /laskutusyksikkö LASKUTUSHINTA (alv 0%) Lisätään arvonlisävero LASKUTUSHINTA (sis. alv) = = = =

20 Liite 4. Koneen vuokraushinnan määrittäminen Kone:_ Hankintahinta: Jäännösarvo: Pitoaika: Käyttötunnit/v:_ Poistokustannus (hankintahinta - jäännösarvo ) : pitoaika/v Korkokustannus (hankintahinta +jäännösarvo ) x korko% 0, Muut menot Polttoainemenot vuodessa -varsinainen ajoaika: litraa/tunti x käyttötunnit -siirtotunnit, muu käyttö: litraa/tunti x ajotunnit Huolto- ja varaosamenot vuodessa (arvio) Liikennevakuutus- ja muut vakuutusmenot vuodessa Hallintomenot vuodessa (arvio) Palkkausmenot vuodessa -ajoajalta: tuntikustannus x ajotunnit -muulta ajalta: tuntikustannus x tuntimäärä Ison remontin riski (oletetun remontin hinta :pitoaika/v ) MENOT YHTEENSÄ VUODESSA MENOT YHTEENSÄ TUNNISSA (vuosimenot : vuokraustuntien määrä ) Yleiskustannuslisä ( /vuokraustunti) MINIMIVUOKRAUSHINTA (alv 0%) Lisätään arvonlisävero ( x1,22) MINIMIVUOKRAUSHINTA (sis. alv) = = = = Muistiinpanoja:

Metsänhoitoyhdistys TASE VASTAAVAA. Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot

Metsänhoitoyhdistys TASE VASTAAVAA. Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot TASE VASTAAVAA Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto

Lisätiedot

1 000 euroa TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO/-TAPPIO

1 000 euroa TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO/-TAPPIO Emoyhtiön tilinpäätöksen 1 1 000 euroa 1.1. 31.12.2007 1.1. 31.12.2006 1 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO/-TAPPIO Liikevaihto toimialoittain Päällystys- ja kiviainesryhmä 301 560

Lisätiedot

TILIKARTTA. VASTAAVAA Pysyvät vastaavat Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto. Suomen Kinestetiikkayhdistys ry

TILIKARTTA. VASTAAVAA Pysyvät vastaavat Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto. Suomen Kinestetiikkayhdistys ry TILIKARTTA Suomen Kinestetiikkayhdistys ry 1.1.2016 31.12.2016 VASTAAVAA Pysyvät vastaavat Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto 1200 Koneet ja kalusto Vaihtuvat vastaavat Vaihto-omaisuus Muu vaihto-omaisuus

Lisätiedot

Tringa TASE VASTAAVAA. Kaudelta

Tringa TASE VASTAAVAA. Kaudelta TASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT AINEELLISET HYÖDYKKEET MAA- JA VESIALUEET 1110 Maa- ja vesialueet/liittymisma 2 95 2 95 2 95 2 95 RAKENNUKSET JA RAKENNELMAT 1120 Rakennukset ja rakennelmat 4 666,67 4

Lisätiedot

Leader Pyhäjärviseutu ry TASEKIRJA

Leader Pyhäjärviseutu ry TASEKIRJA TASEKIRJA 1.1.2015-31.12.2015 Sisällys TULOSLASKELMA... 1 TASE... 2 LIITETIEDOT... 4 LUETTELO KÄYTETYISTÄ KIRJANPITOKIRJOISTA... 6 TOSITELAJIT JA SÄILYTTÄMISTAPA... 6 TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUS... 7

Lisätiedot

Emoyhtiön. Liiketoiminnan muut tuotot muodostuu tilikaudella 2012 tutkimushankkeisiin saaduista avustuksista.

Emoyhtiön. Liiketoiminnan muut tuotot muodostuu tilikaudella 2012 tutkimushankkeisiin saaduista avustuksista. Emoyhtiön LIITETIEDOT Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot: 1.1. 31.12.2013 1.1. 31.12.2012 1) Liikevaihto Vuokrat 136 700 145,50 132 775 734,25 Käyttökorvaukset 205 697,92 128 612,96 Muut kiinteistön tuotot

Lisätiedot

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS)

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) Ulkomaan rahan määräisten erien muuntaminen Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu tapahtumapäivän kurssiin. Tilikauden päättyessä avoimina olevat

Lisätiedot

Tilinpäätös

Tilinpäätös Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ry Fredrikinkatu 33 A 4 krs 00120 Helsinki Y-tunnus: 1897609-5 Tilinpäätös 1.1.2009 31.12.2009 Tase 1 Tuloslaskelma 2-3 Liitetiedot 4 Hallituksen allekirjoitukset

Lisätiedot

VARSINAISEN TOIMINNAN KULUJÄÄMÄ -214 095,11-190 099,44

VARSINAISEN TOIMINNAN KULUJÄÄMÄ -214 095,11-190 099,44 Y-tunnus 0678820-6 2 TULOSLASKELMA Euroina Euroina VARSINAINEN TOIMINTA 1.1.2015-31.12.2015 1.1.2014-31.12.2014 1. Tuotot Työtoimintatuotot 60 408,58 55 222,39 Järjestötoimintatuotot 4 988,00 5 116,00

Lisätiedot

KIRJANPITO 22C Luento 4a: Hankintameno

KIRJANPITO 22C Luento 4a: Hankintameno KIRJANPITO 22C00100 Luento 4a: Hankintameno Luento 4 Hankintameno: Välittömät ja välilliset menot (ennen: muuttuvat ja kiinteät) Hankintamenon määrittäminen Tilinpäätöksen esittäminen: Tilinpäätöksen sisältö:

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2015

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2015 TILINPÄÄTÖS 2015 TULOSLASKELMA 2015 2014 Liikevaihto 3 576 109 3 741 821 Valmistus omaan käyttöön 140 276 961 779 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -115 284-96 375 Palvelujen ostot

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS SUOMEN BRIDGELIITTO - FINLANDS BRIDGEFÖRBUND R.Y. Y-tunnus

TILINPÄÄTÖS SUOMEN BRIDGELIITTO - FINLANDS BRIDGEFÖRBUND R.Y. Y-tunnus SUOMEN BRIDGELIITTO - FINLANDS BRIDGEFÖRBUND R.Y. Y-tunnus 0224257-2 TILINPÄÄTÖS 1.1.2015-31.12.2015 sivu Tuloslaskelma 1 Tase 2 Liitetiedot 3 Luettelo kirjanpitokirjoista ja tositteista 4 Tilinpäätöksen

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013 TILINPÄÄTÖS 2013 TULOSLASKELMA 2013 2012 Liikevaihto 3 960 771 3 660 966 Valmistus omaan käyttöön 1 111 378 147 160 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -104 230-104 683 Palvelujen ostot

Lisätiedot

KIRJANPITO 22C Luento 5a: Siirtosaamiset ja velat

KIRJANPITO 22C Luento 5a: Siirtosaamiset ja velat KIRJANPITO 22C00100 Luento 5a: Siirtosaamiset ja velat Luento 5 Maksuperusteen oikaiseminen suoriteperusteeksi: Siirtosaamiset ja velat Henkilöstömenot: Palkat Henkilösivukulut 2 MENON JA TULON SYNTYMINEN,

Lisätiedot

T A S E K I R JA

T A S E K I R JA Y-tunnus 0928095-0 T A S E K I R JA 31.12.2013 TILIKAUSI 01.01.2013 31.12.2013 Y-tunnus 0928095-0 SISÄLTÖ: VUOSIKERTOMUS 1. 4. TULOSLASKELMA 5. TASE 6. 7. LIITETIEDOT 8. 9. LUETTELO KÄYTETYISTÄ KIRJANPITOKIRJOISTA

Lisätiedot

Urheiluseura ry - kaava 3 - Asteri kirjanpidon tulostusmalli

Urheiluseura ry - kaava 3 - Asteri kirjanpidon tulostusmalli TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Koulutuksen tuotot Valmennuksen tuotot Kilpailutuotot Nuorison tuotot Tiedotuksen tulot Julkaisujen tuotot Kansainväliset tuotot Hallinnon tuotot Muut vars. toim. tuotot

Lisätiedot

U1 - Urheiluseura (yhdistyksen kaava) - Asterin malli

U1 - Urheiluseura (yhdistyksen kaava) - Asterin malli TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Yleisavustukset TILIKAUDEN TULOS Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos Veroperust. varausten

Lisätiedot

M 2015 % 2014 % Liikevaihto markkina-alueittain Suomi 531,0 98,5 510,1 97,6 Muut maat 8,3 1,5 12,5 2,4 Yhteensä 539,3 100,0 522,5 100,0

M 2015 % 2014 % Liikevaihto markkina-alueittain Suomi 531,0 98,5 510,1 97,6 Muut maat 8,3 1,5 12,5 2,4 Yhteensä 539,3 100,0 522,5 100,0 1. Liikevaihto M 2015 % 2014 % Liikevaihto toimialoittain Ympäristöpalvelut 226,8 42,1 220,6 42,2 Teollisuuspalvelut 73,6 13,6 72,8 13,9 Kiinteistöpalvelut 238,9 44,4 229,1 43,9 Yhteensä 539,3 100,0 522,5

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Pohjanmaan Partiolaiset ry

Pohjanmaan Partiolaiset ry TASEKIRJA 1.1. - 31.12.2015 Säilytettävä vähintään 31.12.2025 asti. Osoite: Hallituskatu 35 A 5 90100 Oulu Kotipaikka Oulu Y-tunnus 2169301-0 TASEKIRJA 31.12.2015 Tilinpäätös tilikaudelta 1.1. - 31.12.2015

Lisätiedot

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2009 1 (6) TASEKIRJA Sisältö: Sivu: Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Kirjanpitoasiakirjat 6 Voiton käyttöä koskeva esitys 6 Allekirjoitus 6 AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2009

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan palkat ja palkkiot tilikauden aikana , ,00

Hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan palkat ja palkkiot tilikauden aikana , ,00 Konsernin LIITETIEDOT Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot: 1.1. 31.12.2013 1.1. 31.12.2012 1) Liikevaihto Vuokrat 137 267 442,47 133 221 948,96 Käyttökorvaukset 369 976,17 297 155,70 Muut kiinteistön tuotot

Lisätiedot

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2008 1 (6) TASEKIRJA Sisältö: Sivu: Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Kirjanpitoasiakirjat 6 Voiton käyttöä koskeva esitys 6 Allekirjoitus 6 AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2008

Lisätiedot

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2010 1 (6) TASEKIRJA Sisältö: Sivu: Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Kirjanpitoasiakirjat 6 Voiton käyttöä koskeva esitys 6 Allekirjoitus 6 Liitteet: - Tase-erittelyt - Tilintarkastuskertomus

Lisätiedot

ProCom Viestinnän ammattilaiset ry

ProCom Viestinnän ammattilaiset ry ProCom Viestinnän ammattilaiset ry Kalevankatu 30 00100 Helsinki Kotipaikka: Helsinki Y-tunnus: 0288699-2 TASEKIRJA 1.1.2015-31.12.2015 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2025 asti Tilinpäätöksen toteutti:

Lisätiedot

Talousarvio ja tilinpäätös Janne Santala 6.11.2007

Talousarvio ja tilinpäätös Janne Santala 6.11.2007 Yhdistyskoulutus Talousarvio ja tilinpäätös Janne Santala 6.11.2007 Talousarvio = suunnitelma yhdistyksen tilikauden varojen hankinnasta ja käytöstä Yhdistyksen kokous hyväksyy talousarvion. Säännöt määräävät

Lisätiedot

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015 TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015 KONSERNI Tuloslaskelma (1 000 ) 1.1. 31.12.2015 1.1. 31.12.2014 LIIKEVAIHTO 124 532 128 967 Valmistus omaan käyttöön 4 647 4 869 Liiketoiminnan

Lisätiedot

Urheiluseura - kaava 2 - Asteri mallitilikartta (u211)

Urheiluseura - kaava 2 - Asteri mallitilikartta (u211) TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Koulutustoiminta Valmennustoiminta Kilpailutoiminta Nuorisotoiminta Tiedotustoiminta Julkaisutoiminta Kansainvälinen toiminta Hallinto Muu varsinainen toiminta Poistot

Lisätiedot

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2011 1 (6) TASEKIRJA Sisältö: Sivu: Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Kirjanpitoasiakirjat 6 Voiton käyttöä koskeva esitys 6 Allekirjoitus 6 Liitteet: - Tase-erittelyt - Tilintarkastuskertomus

Lisätiedot

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,7 0,0 *Lainojen takaisinmaksut -90,0-90,0 *Omien osakkeiden hankinta 0,0-89,3 0,0-90

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,7 0,0 *Lainojen takaisinmaksut -90,0-90,0 *Omien osakkeiden hankinta 0,0-89,3 0,0-90 RAHOITUSLASKELMA (1000 euroa) VUODELTA 2016 Liiketoiminnan rahavirta *Myynnistä ja muista liiketoim. tuotoista saadut maksut 957,8 989,4 *Maksut liiketoiminnan kuluista -865,2-844,3 *Saadut korot 0,5 0,8

Lisätiedot

Tringa TASE VASTAAVAA. Period

Tringa TASE VASTAAVAA. Period TASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT AINEELLISET HYÖDYKKEET MAA- JA VESIALUEET 1110 Maa- ja vesialueet/liittymisma 2 95 2 95 2 95 2 95 RAKENNUKSET JA RAKENNELMAT 1120 Rakennukset ja rakennelmat 4 986,18 4

Lisätiedot

Urheiluseura - kaava 3 - Asteri mallitilikartta (u313)

Urheiluseura - kaava 3 - Asteri mallitilikartta (u313) Urheiluseura - kaava 3 - Asteri mallitilikartta (u313) TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 1000 Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet 1100 Maa- ja vesialueet 1110 Rakennukset

Lisätiedot

Tampereen Veden talous

Tampereen Veden talous 3.3 Tampereen Veden tase VASTAAVAA 31.12.2015 31.12.2014 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Rakennukset 8 205 474,19 8 661 352,05 Kiinteät rakenteet ja laitteet 103 247 712,04 99 123 603,03 Koneet

Lisätiedot

1-4/2016 Liikevaihto ,72. Liiketoiminnan muut tuotot 200,00

1-4/2016 Liikevaihto ,72. Liiketoiminnan muut tuotot 200,00 1-4/2016 Liikevaihto 840 677,72 300, Yleiset myyntitilit 840 677,72 3000, Myynti 840 677,72 Liiketoiminnan muut tuotot 200,00 3980, Muut tuotot 200,00 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat

Lisätiedot

Nimi ja opiskelijanro :

Nimi ja opiskelijanro : 1 (6) Lappeenrannan teknillinen yliopisto KATI / Pasi Syrjä A250A0250 Kirjanpidon peruskurssi Tentti 4.2.2016 Nimi ja opiskelijanro : Tentissä ei saa olla mukana kirjallista materiaalia. Laskimen käyttö

Lisätiedot

T U L O S L A S K E L M A Rahayksikkö EURO

T U L O S L A S K E L M A Rahayksikkö EURO Eestinmäen Palvelukeskus Oy T U L O S L A S K E L M A Y-tunnus 0315218-1 1.1.2016 1.1.2015 Rahayksikkö EURO - 31.3.2016-31.3.2015 Vastikkeet 13 621,92 13 621,92 Kiinteistön tuotoista suoritettava arvonlisävero

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot:

Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot: Suomen Yliopistokiinteistöt Oy KONSERNIN LIITETIEDOT Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot: 1.1.-31.12.2014 1.1.-31.12.2013 1) Liikevaihto Vuokrat 139 199 578,93 137 267 442,47 Käyttökorvaukset 416 079,10

Lisätiedot

PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle

PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle PIENYRITYKSEN KULULAJIKOHTAINEN TULOSLASKELMA 1. LIIKEVAIHTO 2. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos 3. Valmistus omaan käyttöön 4. Liiketoiminnan

Lisätiedot

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2007 1 (6) TASEKIRJA Sisältö: Sivu: Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Kirjanpitoasiakirjat 6 Voiton käyttöä koskeva esitys 6 Allekirjoitus 6 AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2007

Lisätiedot

SPL/P-Suomen piiri ry

SPL/P-Suomen piiri ry TASEKIRJA 1.1. - 31.12.2014 Säilytettävä vähintään 31.12.2024 asti. Osoite: Rautatienkatu 46 90120 OULU Kotipaikka Oulu Y-tunnus 1000046-9 TASEKIRJA 31.12.2014 Tilinpäätös tilikaudelta 1.1. - 31.12.2014

Lisätiedot

SUOMEN SHAKKILIITTO RY TASEKIRJA

SUOMEN SHAKKILIITTO RY TASEKIRJA SUOMEN SHAKKILIITTO RY TASEKIRJA 1.1.2015 31.12.2015 SUOMEN SHAKKILIITTO RY Hiomotie 10 00380 Helsinki Kotipaikka Helsinki Y-tunnus 1106880-1 Tilinpäätös kaudelta 1.1.2015 31.12.2015 Tuloslaskelma 1 2

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010

TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010 TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010 Viking Line -konserni, jonka edellinen tilikausi käsitti ajan 1. marraskuuta 2009 31. joulukuuta 2010, on siirtynyt 1. tammikuuta 2011 alkaen kalenterivuotta vastaavaan

Lisätiedot

Pohjanmaan Partiolaiset ry

Pohjanmaan Partiolaiset ry TASEKIRJA 1.1. - 31.12.2011 Säilytettävä vähintään 31.12.2021 asti. Osoite: Hallituskatu 35 A 5 90100 Oulu Kotipaikka Oulu Y-tunnus 2169301-0 TASEKIRJA 31.12.2011 Tilinpäätös tilikaudelta 1.1. - 31.12.2011

Lisätiedot

Yh16 - Aatteellinen yhdistys - Asterin malli

Yh16 - Aatteellinen yhdistys - Asterin malli TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Yleisavustukset Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos Verotusper. varausten

Lisätiedot

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 01.01.2015-31.12.2015 FINEXTRA OY 2(11) SISÄLLYSLUETTELO Sivu Tuloslaskelma 3 Tase 4 Rahoituslaskelma 5 Tilinpäätöksen liitetiedot

Lisätiedot

TASEKIRJA VIRPINIEMI GOLF OY

TASEKIRJA VIRPINIEMI GOLF OY TASEKIRJA 31.12.2015 VIRPINIEMI GOLF OY Virpiniemi Golf Oy Y-tunnus 1892969-4 kotipaikka OULU TILINPÄÄTÖS TILIKAUDELTA 01.01.2015 31.12.2015 Sisällys: Sivu Toimintakertomus 1 Tuloslaskelma 2 Tase 3-4 Liitetiedot

Lisätiedot

Investointien rahoituksen perusteita

Investointien rahoituksen perusteita Investointien rahoituksen perusteita Ismo Vuorinen yliopettaja (laskentatoimi ja rahoitus) Investointien suunnittelu ja rahoitus -opintojakso Hämeenlinna, kevät 2010! "" # $ % $$& 20042010 Ismo Vuorinen

Lisätiedot

Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot:

Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot: Suomen Yliopistokiinteistöt Oy KONSERNIN LIITETIEDOT Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot: 1.1.-31.12.2015 1.1.-31.12.2014 1) Liikevaihto Vuokrat 144 543 408,84 139 199 578,93 Käyttökorvaukset 209 446,66

Lisätiedot

5. Laadi tuloslaskelma ja tase tilinpäätöksessä 31.12.2008 materiaalissa jaettua asetuksen mukaista tuloslaskelma- ja tasekaavamallipohjaa käyttäen.

5. Laadi tuloslaskelma ja tase tilinpäätöksessä 31.12.2008 materiaalissa jaettua asetuksen mukaista tuloslaskelma- ja tasekaavamallipohjaa käyttäen. SHV-TUTKINTO KIRJANPIDON KOE B-OSA TILINPÄÄTÖSTEHTÄVÄ 27.5.2009 1. Laadi tilikartta ohessa olevaa tilikartta-lomaketta käyttäen. Tehtävässä käyttävien tilien nimien ja ryhmittelyn tulee vastata virallisen

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Puhdistamohankeen rahoituksen lähtökohta 2008 ja kehitys 1/4

Puhdistamohankeen rahoituksen lähtökohta 2008 ja kehitys 1/4 Kaupunginvaltuusto 25.5.20015 Liite 1 56 Puhdistamohankeen rahoituksen lähtökohta 2008 ja kehitys 1/4 - Puhdistamohankkeen rahoituksesta on sovittu seuraavaa 2009. Veden käyttömaksuja korotetaan etukäteen

Lisätiedot

Imatran Golf Oy, Tilinpäätös Imatran Golf Oy

Imatran Golf Oy, Tilinpäätös Imatran Golf Oy Imatran Golf Oy Pien- ja mikroyritysasetuksen mukainen tilinpäätös ajalta 1.1. - 31.12.2016 Arkistoviite: 2016-002 1 IMATRAN GOLF OY Golftie 11 55800 Imatra Kotipaikka Imatra Y-tunnus 2209820-5 Sisällys

Lisätiedot

U3 Asteri urheiluseurau314.wtr

U3 Asteri urheiluseurau314.wtr U3 Asteri urheiluseurau314.wtr TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Myyntisaamiset pitkäaik. Muut pitkäaikaiset

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS TILIKAUDELTA

TILINPÄÄTÖS TILIKAUDELTA TILINPÄÄTÖS TILIKAUDELTA 1.1. - 31.03.2016 SISÄLLYS SIVU Toimintakertomus 2 Tuloslaskelma 3 Tase 4 Rahoituslaskelma 5 Tilinpäätöksen liitetiedot 6 Toimintakertomustiedot (OYL) 7 Kirjanpitokirjat 7 Tositelajit

Lisätiedot

Toivakan vesihuollon yhtiöittäminen taloudellinen mallinnus

Toivakan vesihuollon yhtiöittäminen taloudellinen mallinnus Toivakan vesihuollon yhtiöittäminen taloudellinen mallinnus 2.10.2015 2.10.2015 Page 1 Oman vesihuollon yhtiöittäminen 2.10.2015 Page 2 Taustatiedot Vesihuollon tuloslaskelma TP 2014 ja TA 2015, tase TP

Lisätiedot

TASEKIRJA Tietojärjestelmien tarkastus- ja valvonta ry

TASEKIRJA Tietojärjestelmien tarkastus- ja valvonta ry 1 / 11 TASEKIRJA Tietojärjestelmien tarkastus- ja valvonta ry Y-tunnus: 01.05.2013-30.04.2014 Tämä tasekirja on säilytettävä 30.4.2024 asti 2 / 11 Tilinpäätös tilikaudelta 01.05.2013-30.04.2014 Sisällysluettelo

Lisätiedot

UB urheiluseura alv UB14.WTR

UB urheiluseura alv UB14.WTR TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Myyntisaamiset pitkäaik. Muut pitkäaikaiset saamiset Myyntisaamiset lyhytaik.

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT 9 Liitetietojen numerointi perustuu kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeeseen. Arvostus- ja jaksotusperiaatteet ja menetelmät Pysyvien vastaavien

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS. Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / 2011

UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS. Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / 2011 UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / Uudenkaupungin Jätehuollon johtokunta 24.5. Tuloslaskelma 1-4/ 1-4/2010 Arvio 1-4/ Poikkeama Käytön % Toteutuma arvio Liikevaihto

Lisätiedot

Liikevaihto. Myyntikate. Käyttökate. Liikevoitto. Liiketoiminnan muut tuotot

Liikevaihto. Myyntikate. Käyttökate. Liikevoitto. Liiketoiminnan muut tuotot Luvut 1 euro Tilikausi/pituus 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 TULOSLASKELMA Liikevaihto 2 23 3 2 257 7 2 449 4 2 4 3 2 284 5 Myyntikate 1 111 4 1 179 7 1 242 3 1 224 9 1 194 5 Käyttökate 15 4 42

Lisätiedot

Liikevaihto. Myyntikate. Käyttökate. Liikevoitto. Liiketoiminnan muut tuotot

Liikevaihto. Myyntikate. Käyttökate. Liikevoitto. Liiketoiminnan muut tuotot Luvut 1 euro Tilikausi/pituus 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 TULOSLASKELMA Liikevaihto 451 6 576 4 544 8 51 5 495 2 Myyntikate 253 3 299 2 279 281 4 275 3 Käyttökate 29 5 42 7 21 9 33 3 25 1 Liikevoitto

Lisätiedot

Liikevaihto. Käyttökate. Liikevoitto. Liiketoiminnan muut tuotot

Liikevaihto. Käyttökate. Liikevoitto. Liiketoiminnan muut tuotot Luvut 1 euro Tilikausi/pituus 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 TULOSLASKELMA Liikevaihto 6 777 8 43 8 23 8 25 8 11 Myyntikate 3 89 4 262 4 256 4 51 4 262 Käyttökate 1 69 1 95 1 71 1 293 742 Liikevoitto

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ TALOUSARVIOSTA 2016

TIIVISTELMÄ TALOUSARVIOSTA 2016 - TIIVISTELMÄ TIIVISTELMÄ TALOUSARVIOSTA 2016 1 (13) 100 SAUNA-LEHTI JA TIEDOTUSTOIMINTA Budjetti 2016 Ennuste 2015 Budjetti 2015 Toteuma Budjetti 2014 2012 Tuotot yhteensä 81 000,00 101 000,00 71 000,00

Lisätiedot

Liikevaihto. Myyntikate. Käyttökate. Liikevoitto. Liiketoiminnan muut tuotot

Liikevaihto. Myyntikate. Käyttökate. Liikevoitto. Liiketoiminnan muut tuotot Luvut 1 euro Tilikausi/pituus 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 TULOSLASKELMA Liikevaihto 484 796 672 165 641 558 679 396 684 42 Myyntikate 79 961 88 519 89 397 15 399 12 66 Käyttökate 16 543 17

Lisätiedot

Tiedonkeruu kustannukset, tulot ja suoritteet vuonna 2016:

Tiedonkeruu kustannukset, tulot ja suoritteet vuonna 2016: TÄYTTÖOHJE 1(5) Kustannukset, tulot ja suoritteet vuonna 2016 OPINTOKESKUKSET Muutoksia opintokeskusten kustannukset, tulot ja suoritteet vuonna 2017 tiedonkeruuseen: Kevään 2018 tiedonkeruuseen Kustannukset,

Lisätiedot

Saksin Sukuseura ry:n jäsenet toivotetaan tervetulleiksi yhdistyksen sääntömääräiseen vuosikokoukseen. Kokoukselle esitetään seuraava työjärjestys:

Saksin Sukuseura ry:n jäsenet toivotetaan tervetulleiksi yhdistyksen sääntömääräiseen vuosikokoukseen. Kokoukselle esitetään seuraava työjärjestys: 1/5 Vuosikokouksen 2013 esityslista SAKSIN SUKUSEURA RY:N VUOSIKOKOUS :n jäsenet toivotetaan tervetulleiksi yhdistyksen sääntömääräiseen vuosikokoukseen. Kokoukselle esitetään seuraava työjärjestys: Kokonaisohjelma:

Lisätiedot

RAHOITUS JA RISKINHALLINTA

RAHOITUS JA RISKINHALLINTA RAHOITUS JA RISKINHALLINTA Opintojaksosuunnitelma deadlines 2.9. 9.9. 30.9. 12.11. 2.12. Kohdeyritysvaraus Rahan sitoutuminen yritystoiminnassa käyttöomaisuuteen ja käyttöpääomaan pohdinta Case Rahoitustilanne

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

Toteutunut Lv-%

Toteutunut Lv-% 11:12 13.06.2016 Sivu 1 Myyntituotot Yleiset myyntitilit 3000 Myynti 0,00 0,00 0,00 0,00 11 760,00 L I I K E V A I H T O 0,00 0,00 0,00 0,00 11 760,00 Liiketoiminnan muut tuotot Vuokratuotot 3750 Vuokratuotot

Lisätiedot

Avoin yhtiö - laaja kaava - Asteri kirjanpidon tulostusmalli

Avoin yhtiö - laaja kaava - Asteri kirjanpidon tulostusmalli T A S E V a s t a a v a a PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Perustamismenot Tutkimusmenot Kehittämismenot Aineettomat oikeudet Liikearvo Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut Aineelliset hyödykkeet

Lisätiedot

Suomen Asiakastieto Oy 20.05.2007 09:36

Suomen Asiakastieto Oy 20.05.2007 09:36 Tulosta Suomen Asiakastieto Oy 20.05.2007 09:36 Yrityksen Talousraportti Suomen Asiakastieto Oy Työpajankatu 10 00580 Helsinki Y-tunnus 01110279 Kaupparekisterinumero 161689 Kotipaikka Helsinki Rekisteröity

Lisätiedot

Tilinpäätöstiedot ETELÄ-SUOMEN ENERGIA OY

Tilinpäätöstiedot ETELÄ-SUOMEN ENERGIA OY Tilinpäätöstiedot ETELÄ-SUOMEN ENERGIA OY 2010 2010 1 Sisältö Sisältö.................................... 2 Hallituksen toimintakertomus.................... 3 Tuloslaskelma...............................

Lisätiedot

SIJOITUSRAHASTO SELIGSON & CO EURO-OBLIGAATIO TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS

SIJOITUSRAHASTO SELIGSON & CO EURO-OBLIGAATIO TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS SIJOITUSRAHASTO SELIGSON & CO EURO-OBLIGAATIO TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 1.1. - 31.12.2012 SIJOITUSRAHASTO SELIGSON & CO EURO-OBLIGAATIO 1 (8) SISÄLLYSLUETTELO Sivu Toimintakertomus 2 Tuloslaskelma

Lisätiedot

Liiketoimintasuunnitelma VVMPS VVMPS 1/11

Liiketoimintasuunnitelma VVMPS VVMPS 1/11 Liiketoimintasuunnitelma 14.12.2015 VVMPS VVMPS 1/11 VVMPS 2/11 Perustiedot ja osaaminen Sukunimi Etunimi Lumme Anssi Osoite Postinumero ja -toimipaikka Kotikunta Puhelinnumero Sähköpostiosoite Kansalaisuus

Lisätiedot

Am16 - Asterin malli, Ammatinharjoittaja

Am16 - Asterin malli, Ammatinharjoittaja T A S E Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Pitkäaikaiset Myyntisaamiset pitkäaik. Muut pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset

Lisätiedot

Lahden kaupunki. Tilinpäätös 2007

Lahden kaupunki. Tilinpäätös 2007 Lahden kaupunki Tilinpäätös 2007 Tilinpäätös 2007 LAHTI TP 2005 TP 2006 TP 2007 Asukasluku (31.12) 98 411 98 755 99 301 Veroprosentti 19,00 19,00 19,00 1000 euroa Verotulot 258 802 274 700 290 033 Vuosikate

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 1 6/2016 1 6/2015 1 12/2015 Liikevaihto, 1000 EUR 10 370 17 218 27 442 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 647 5 205 6 471 Liikevoitto, % liikevaihdosta 6,2 % 30,2 % 23,6 %

Lisätiedot

TASEKIRJA 31.12.2008. FarmiPeli Oy TILINPÄÄTÖS Y-tunnus 2148374-2 27.9.2007 31.12.2008

TASEKIRJA 31.12.2008. FarmiPeli Oy TILINPÄÄTÖS Y-tunnus 2148374-2 27.9.2007 31.12.2008 TASEKIRJA 31.12.2008 Sisällys sivu Tuloslaskelma 1 Tase 2-3 Liitetiedot 4-5 Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista 5 Tositelajit ja säilyttämistapa 5 Tilinpäätöksen allekirjoitus 6 Tilikartta 7 Tasekirja

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty kaikki konserni- ja osakkuusyritykset. Konsernitilinpäätöstä laadittaessa

Lisätiedot

Liiketoimintasuunnitelma 01.12.2015 Giganteum. Giganteum 1/11

Liiketoimintasuunnitelma 01.12.2015 Giganteum. Giganteum 1/11 Liiketoimintasuunnitelma 01.12.2015 Giganteum Giganteum 1/11 Giganteum 2/11 Perustiedot ja osaaminen Sukunimi Etunimi Leppiaho Mika Osoite Postinumero ja -toimipaikka Kotikunta Puhelinnumero Sähköpostiosoite

Lisätiedot

Oikeuskanslerinviraston tilinpäätös 2013 Oikeuskanslerinviraston talousarvion toteutumalaskelma Osaston, momentin ja tilijaottelun numero ja nimi Tilinpäätös 2012 Talousarvio 2013 (TA + LTA:t) Tilinpäätös

Lisätiedot

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2006 1 (6) TASEKIRJA Sisältö: Sivu: Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Kirjanpitoasiakirjat 6 Voiton käyttöä koskeva esitys 6 Allekirjoitus 6 AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2006

Lisätiedot

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS)

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) 1 000 euroa 1.1. 31.12.2005 1.1. 31.12.2004 1 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO Liikevaihto toimialoittain Päällystys- ja kiviainesryhmä

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOKSEN VUODEN 2016 TALOUSARVION VALMISTELU KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOKSEN VUODEN 2016 TALOUSARVIOESITYS

KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOKSEN VUODEN 2016 TALOUSARVION VALMISTELU KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOKSEN VUODEN 2016 TALOUSARVIOESITYS VUODEN 2016 TALOUSARVION VALMISTELU 21.5.2015 1 VUODEN Keski-Suomen pelastuslaitoksen vuoden 2016 talousarvion valmistelun lähtökohtia Taseessa ylijäämää 3 050 944,03 Vuonna 2015 kuntien maksuosuudet eivät

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS TILIKAUSI

TOIMINTAKERTOMUS TILIKAUSI TOIMINTAKERTOMUS TILIKAUSI 1.1.2013-31.12.2013 Yleistä yhtiöstä Yhtiö on 18.12.1998 allekirjoittanut maanvuokrasopimuksen, jolla yhtiö vuokraa Suomen valtiolta Inarin kunnan Laanilan valtionmaasta Kaunispään

Lisätiedot

TASEKIRJA Suomen Lähetysneuvosto ry

TASEKIRJA Suomen Lähetysneuvosto ry 1 / 9 TASEKIRJA Suomen Lähetysneuvosto ry Y-tunnus: 01.01.2015-31.12.2015 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2025 asti 2 / 9 Tilinpäätös tilikaudelta 01.01.2015-31.12.2015 Sisällysluettelo Tase... 3

Lisätiedot

Liiketoimintasuunnitelma YT-rules Oy. YT-rules Oy 1/11

Liiketoimintasuunnitelma YT-rules Oy. YT-rules Oy 1/11 Liiketoimintasuunnitelma 01.12.2015 YT-rules Oy YT-rules Oy 1/11 YT-rules Oy 2/11 Perustiedot ja osaaminen Sukunimi Etunimi Kankaanpää Timo Osoite Iiriksentie 7 B 2 Postinumero ja -toimipaikka Kotikunta

Lisätiedot

SUOMEN SULKAPALLOLIITTO RY:N TALOUSSÄÄNTÖ Hyväksytty SSuL:n hallituksen kokouksessa 6.5.2015

SUOMEN SULKAPALLOLIITTO RY:N TALOUSSÄÄNTÖ Hyväksytty SSuL:n hallituksen kokouksessa 6.5.2015 SUOMEN SULKAPALLOLIITTO RY:N TALOUSSÄÄNTÖ Hyväksytty SSuL:n hallituksen kokouksessa 6.5.2015 1. YLEISTÄ SSuL:n hallinnossa, varojen hoidossa, kirjanpidossa ja tilinpäätöksen laatimisessa noudatetaan yhdistyslain,

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖKSEN 31.12.2015 LIITETIEDOT

TILINPÄÄTÖKSEN 31.12.2015 LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN 31.12.2015 LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET KONSERNITILINPÄÄTÖS Hartela-konsernin emoyhtiö on Hartela-yhtiöt Oy, jonka kotipaikka on Helsinki. tilinpäätöksen jäljennökset ovat

Lisätiedot

LAPIN LIITTO Hallitus

LAPIN LIITTO Hallitus LAPIN LIITTO Hallitus 29.8.2016 Liite Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2018-2019 taloussuunnitelman laadintaohjeet Lapin liiton hallinnossa ja taloudenhoidossa noudatetaan kuntalain säännöksiä. Kuntalain

Lisätiedot

Erikoistilanteita, jotka huomioidaan varallisuusharkinnassa, voivat olla esimerkiksi seuraavat:

Erikoistilanteita, jotka huomioidaan varallisuusharkinnassa, voivat olla esimerkiksi seuraavat: Varallisuuskriteerit Yleistä Tässä ohjeessa käytetään yleisesti termiä STEA-avustukset, joilla viitataan yleishyödyllisille yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOKSEN VUODEN 2016 TALOUSARVION VALMISTELU

KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOKSEN VUODEN 2016 TALOUSARVION VALMISTELU KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOKSEN VUODEN 2016 TALOUSARVION VALMISTELU 1.6.2015 1 KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOKSEN VUODEN 2016 TALOUSARVIOESITYS Keski-Suomen pelastuslaitoksen vuoden 2016 talousarvion valmistelun

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta

Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2004 Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty kauppa- ja teollisuusministeriön esittelystä,

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

Kunnan avustus rekisteröidyille järjestöille/yhdistyksille/seuroille 07500 Askola Toimintavuosi Puh. (019) 529 100/vaihde www.askola.

Kunnan avustus rekisteröidyille järjestöille/yhdistyksille/seuroille 07500 Askola Toimintavuosi Puh. (019) 529 100/vaihde www.askola. Askolan kunta HAKEMUS Askolantie 30 Kunnan avustus rekisteröidyille järjestöille/yhdistyksille/seuroille 07500 Askola Toimintavuosi Puh. (019) 529 100/vaihde www.askola.fi Kulttuuripalvelut Liikuntapalvelut

Lisätiedot

Emoyhtiön. tuloslaskelma, tase, rahavirtalaskelma ja liitetiedot

Emoyhtiön. tuloslaskelma, tase, rahavirtalaskelma ja liitetiedot Emoyhtiön tuloslaskelma, tase, rahavirtalaskelma ja liitetiedot 2010 COMPONENTA OYJ Panuntie 4, 00610 Helsinki /// Puh. 010 403 00, Fax 010 403 2721 /// www.componenta.com Kotipaikka Helsinki /// Y-tunnus

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot