TULOT MENOT. KYLÄN TALOUSSUUNNITTELUN OHJE Ohjeet on laatinut Erkki Laitila.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TULOT MENOT. KYLÄN TALOUSSUUNNITTELUN OHJE Ohjeet on laatinut Erkki Laitila."

Transkriptio

1 TULOT MENOT KYLÄN TALOUSSUUNNITTELUN OHJE Ohjeet on laatinut Erkki Laitila.

2 KYLÄYHDISTYKSEN TALOUSSUUNNITTELUN OHJE Kylätoiminnan kehittäminen on koettu maaseudun kehittämisen avainalueeksi. Kylien aktivoiminen omatoimisuuteen ja itsenäiseen vastuunottoon kylän kehityksessä ja elinkelpoisuudessa on paras tae kylän elinvoimaisuuden säilymisestä myös tulevaisuudessa. Taloudellinen yhteistyö ja verkostoituminen kyläyhteisössä on elinkeinotoiminnan kehittämisen kannalta tärkeää. Kuntien ja muun julkisen vallan ulkoistaessa palvelujaan näyttää kyläyhteisöille syntyvän uudenlainen rooli sosiaalisten ja hyvinvointipalvelujen tuottajana. Vapaa-ajantoiminnan kehittäminen on asumisviihtyvyyden ja jopa kylien asuttuna pitämisen kannalta merkityksellistä. Kylätalojen käytön lisääminen ja tilojen hyödyntäminen on niihin tehtyjen investointien takia tarpeellista. Edellä esimerkkeinä esitetyt ja monet muut tarpeet edellyttävät, että kyläseurojen ja muiden kylissä toimivien yhteisöjen pidemmän aikavälin toiminnan suunnittelu ja lyhyen aikavälin yksityiskohtaisempi suunnittelu on ammattitaitoista, selkeää ja johdonmukaista. Tämä edellyttää, että yhteisöjen vastuuhenkilöiden kouluttautumista toiminnan johtamisessa. Kouluttautuminen ja asioiden selkeä hoitaminen helpottuvat, kun käytettävissä on riittävän yksityiskohtainen opasmateriaali ja selkeät ja helppokäyttöiset suunnittelun työkalut. Seuraaviin ohjeisiin on koottu keskeisimmät talouden suunnittelun asiat, jotka esimerkiksi kyläyhdistyksen tulisi ottaa huomioon. Ohjeet on laatinut Erkki Laitila. Pitkän aikavälin tulos- ja rahoitussuunnitelman laatimisohje Tulos- ja rahoitussuunnitelman tarkoituksena on kiteyttää numeroiksi yhdistyksen pitkän aikavälin toimintasuunnitelma niin, että voidaan tarkastella toiminnan taloudellisia reunaehtoja. Tulos- ja rahoitussuunnitelmat ovat numeroiksi puettu toimintasuunnitelma, joten luonnollisesti ensin täytyy laatia itse toimintasuunnitelma ennen kuin se voidaan numeromuodossa esittää. Tulossuunnitelman avulla selvitetään toiminnan kannattavuus tarkastelujaksolla vuosikohtaisesti. Rahoitussuunnitelman avulla voidaan selvittää rahan riittävyys suunniteltuun toimintaan. Tarkastelujakson pituus Tarkastelujaksolla tarkoitetaan sitä aikaväliä, jolle suunnitelma laaditaan. Minimiaika on yleensä 3 vuotta, mutta jos yhdistys suunnittelee toimintansa laajuuteen nähden suurta ja pitkävaikutteista investointia, on tarkastelujaksoa pidennettävä niin, että investoinnin toteutus- ja rahoitusmahdollisuudet tulevat riittävällä tarkkuudella selvitetyiksi. Tämän oppaan tulos- ja rahoitussuunnitelmalomakkeet on laadittu 5 vuoden aikaväliä silmällä pitäen. Suunnitelma laaditaan vuositasoisena. Suunnitteluvuosi on aina sama kuin tilikausi, koska muutoinhan ei syntyisi luonnollista tilinpäätökseen perustuvaa valvonnan ja seurannan mahdollisuutta. Tulossuunnitelman laatiminen Tulossuunnitelman rakenne Tulossuunnitelmalomake (Liite 1) on laadittu siten, että se soveltuvin osin vastaa kirjanpitoasetuksessa edellytettyä yhdistyksen tuloslaskelmakaavaa, jolloin kirjanpitoperustei-

3 nen jälkiseuranta helpottuu. Jälkiseuranta on tietenkin mahdollista vain, jos myös kirjanpidossa noudatetaan samaa tulojen ja menojen ryhmittelyä kuin suunnittelussakin. Yhdistyksen tuloslaskelmassa tulot ja menot jaetaan neljään pääryhmään: - varsinainen toiminta - varainhankinta - sijoitus- ja rahoitustoiminta - muut tulot ja menot Tätä jakoa on tarkoituksenmukaista noudattaa myös suunnittelulaskennassa. Varsinaisen toiminta on yhdistyksen tarkoituksen toteuttamista ja varainhankinnan tarkoituksena on hankkia varoja varsinaisen toiminnan toteuttamiseen. Usein syntyy tulkintaongelmia siitä, kumpaan jokin tulo tai meno kuuluu. Tulkintaongelmiin ei kannata takertua. Oleellista on, että joka vuosi toimitaan samalla tavalla eikä niinkään se, tuleeko jokin tulo tai meno kirjatuksi juuri oikeaan ryhmään. Toistettakoon vielä, että suunnittelulaskennassa ja myöhemmin toteutuvassa kirjanpidossa on noudatettava samoja jakoperusteita, sillä muutoinhan ei suunnitelmien toteutumista voida jälkikäteen valvoa ja seurata. Kirjanpidon hoidon periaatteet siis määritellään jo siinä vaiheessa, kun suunnittelulaskelmat tehdään. Tämä on aina syytä saattaa myös kirjanpitäjän tietoon. Sijoitus- ja rahoitustoiminta-osio sisältää tavallisesti korkotuotot ja korkokulut. Harvoilla yhdistyksillä on muita sijoitustuottoja. Muut tuotot ja kulut -ryhmän merkittävin tulojen ryhmä on saadut yleisavustukset (avustukset, joita ei ole kohdennettu mihinkään nimenomaiseen kohteeseen). Siirrot rahastoihin (myöhemmin tiettyyn kohteeseen käytettävä korvamerkitty raha) käsitellään tässä ryhmässä miinusmerkkisenä, sillä sehän vähentää suunnitteluvuonna käytettävissä olevaa rahamäärää. Joskus yhdistyksellä voi olla myös satunnaisia tuottoja tai kuluja. Yleisesti ottaen tulisi muiden kuin edellä esitettyjen tulojen ja menojen kohdentamista satunnaiseriin välttää, sillä todellisuudessa ne useimmiten kuuluvat johonkin edellä mainituista kolmesta ryhmästä. Kussakin edellä mainitussa neljässä ryhmässä tulot ja menot käsitellään bruttona. Esimerkiksi varainhankintatempausta, vaikkapa tanssien järjestämistä, käsitellään tulossuunnitelmassa niin, että tuloihin kirjataan bruttotulot yhteensä (3000 ) ja menoihin bruttomenot (1000 ), ei siis niin, että kirjataan vain odotettu nettotuotto Tulossuunnitelman laatiminen (rivikohtainen ohjeistus) Tulossuunnitelma on numeeriseen muotoon saatettu toimintasuunnitelma eikä sitä ole mahdollista tehdä ellei ensin ole riittävän tarkkaa kirjallista toimintasuunnitelmaa, josta numeroaineisto saadaan. Varsinaisen toiminnan ja varainhankinnan tulot ja menot Kuten edellä jo todettiin, laaditaan suunnitelma bruttoperiaatteella. Jakoa varsinaiseen toimintaan ja varainhankintaan ei ole missään tarkoin määritelty eikä sitä voitaisikaan määritellä, vaan se on terveellä järjellä johtokunnan tai muun suunnitteluelimen harkittava. Esimerkiksi musiikkileikkikouluyhdistyksen varsinaisen toiminnan menoja voivat olla nuottien ostot musiikin opetuksen käyttöön ja täsmälleen samanlainen meno (nuottien hankinta) samassa yhdistyksessä voi olla varainhankinnan menoa, jos nuotit hankittiin

4 sitä varten, että lasten vanhemmista muodostettu kuoro voi esiintyä varainhankintatempauksessa. Varsinaisen toiminnan ja varainhankinnan osio on muotoa: Varsinainen toiminta +Tulot -Menot =Varsinaisen toiminnan tulos Varainhankinta +Tulot -Menot =Varainhankinnan tulos Koska molempien rakenne on samanlainen, käsitellään sisältöjä yhdessä. Tulot Varsinaisen toiminnan ja Varainhankinnan tulot ryhmitellään tarkoituksenmukaisesti. Oleellista on, että jako on informatiivinen ja siitä helposti näkee, millainen tulorakenne on. Esimerkiksi kyläyhdistyksen Varsinaisen toiminnan tulot voitaisiin ryhmitellä seuraavasti: - Vuokratulot koneiden vuokrauksesta (brutto) - Vuokratulot kahvi- ja ruokailukaluston vuokraamisesta (brutto) - Kylätalon vuokratulot (brutto) - Muut varsinaisen toiminnan tulot (brutto) Saman yhdistyksen varainhankinnan tulot voitaisiin ryhmitellä vaikkapa seuraavasti: - Jäsenmaksutulot - Syysmarkkinoiden tulot (brutto) - Naisjaoston kahvitustulot (brutto) - Myyjäis- ja arpajaistulot (brutto) - Kunnan korvaus latujen kunnossapidosta (brutto) - Muut varainhankinnan tulot (brutto) Menot Varsinaisen toiminnan menot -ryhmässä käsitellään ne kustannukset, jotka syntyvät yhdistyksen sääntöjenmukaisen tarkoituksen toteuttamisesta. Tällaisia ovat yhdistyksen yleiskustannukset sekä ne menot, jotka tulevat aiheutumaan Varsinaisen toiminnan tulojen hankinnasta. Varainhankinnan menoina käsitellään ne kuluerät, jotka tulevat syntymään varainhankinnan tulojen hankkimisesta. Oleellista on, että jokaisena suunnitelman vuonna käytetään samaa jakoa ja että myös myöhempi kirjanpidon kustannusjako on sama. Henkilöstömenot Tässä käsitellään kaikki palkkamenot ja henkilösivukulut (sosiaalikulut). Tavallisesti arviointi suoritetaan niin, että ensin selvitetään palkkameno ja siihen lisätään kertoimella henkilösivukuluosuus (esimerkiksi: palkat x 1,37 = henkilöstömeno yhteensä). Suuntaa antava esimerkki henkilösivukulujen arvioinnista voisi olla seuraavanlainen:

5 (Huom!! Tämä ei ole yleispätevä, vaan kerroin on aina selvitettävä tapauskohtaisesti) - Eläkemaksu (työnantajan osuus) 17% - Sosiaaliturvamaksu 4% - Lomakorvaus/lomapalkka 13% - Tapaturmavakuutus, työttömyysvakuutus 2% - Muut 1% 37% Kuukausipalkkaisten ja tuntipalkkaisten tai tilapäisten työntekijöiden henkilösivukulukertymä määräytyy eri tavalla. Varovaisuuden periaatetta noudattaen tulisi vielä lisätä varaus mahdollisia työnantajan maksettavaksi tulevia sairausajan palkkoja, sijaisuuskorvauksia, vanhempainlomakustannuksia, jne. menoja kattamaan. Poistot Poisto on käyttöomaisuuden kulumisen kustannus. Kun investoidaan pitkäkestoiseen omaisuuteen, kirjataan se kuluksi siinä tahdissa kuin sen oletetaan käytössä kuluvan tai arvon muutoin alenevan. Pitkäkestoisella tarkoitetaan investointia, jonka hyödyntämisaika on vähintään 3 vuotta ja hankinta-arvo vähintään 1000 euroa. Hankinta, jonka oletettu käyttöikä on vähintään 3 vuotta ja hankinta-arvo yli 1000 euroa kirjataan investointina rahoitussuunnitelmaan (ei siis tähän tulossuunnitelmaan). Vuosikuluna, joka on menoa tässä tulossuunnitelmassa, käsitellään poisto eli se osuus investoinnin arvosta, jonka katsotaan kuluvan tarkasteluvuonna. Käyttöiän perusteella arvioitava vuosikustannus määräytyy tavallisesti niin, että kullekin käyttövuodelle kirjataan menoa samansuuruinen osuus hankintamenosta. Kun hankintameno on 4000 ja taloudellinen käyttöikä arvioidaan esimerkiksi 5 vuodeksi, kirjataan käyttöönottovuodelle ja neljälle seuraavalle vuodelle 800 euron poistomeno tulossuunnitelmaan. Maa-alueista ei tehdä poistoja, sillä maa ei kulu käytössä. Muut menot Muut menot voidaan käsitellä joko menolajikohtaisesti tai toimintokohtaisesti. Menolajikohtaisuudella tarkoitetaan, että jaotellaan menot vaikkapa: matkamenot, puhelinmenot, korjausmenot, vuokramenot, kirjanpitomenot, lämmitysmenot jne., jne. Toimintokohtaisuus tarkoittaa, että menot jaotellaan vaikkapa: kylätalon menot, vuokrakoneiden menot, hallintomenot, jne., jne. Toimintokohtainen jako on usein informatiivisempi, mutta silloin on tietenkin kukin menoryhmä (esim. kylätalon menot) jaoteltava vielä pienempiin osasiin. Kohdeavustusten käsittelyä laskelmissa tarkastellaan lähemmin kohdassa Muut tulot ja menot. Sijoitus- ja rahoitustoiminta Sijoitus- ja rahoitustoiminnan tulot ja menot ovat tavallisesti korkotuloja ja korkomenoja. Jos yhdistyksellä on muita sijoitustuloja (esim. osinkotuloja) merkitään ne tähän ryhmään.

6 Huom! Lainan lyhentäminen ei ole meno eikä lainan nostaminen tulo. Lainan nostaminen on luonteeltaan lisäsijoitus ja lainan lyhentäminen sijoitetun pääoman palautus, jotka käsitellään rahoitussuunnitelmassa, ei tulossuunnitelmassa. Muut tulot ja menot Muiden tulojen ja menojen tärkein erä yhdistyksissä on yleensä Yleisavustukset. Jos suunnittelussa oletetaan, että suunnittelukauden aikana tullaan saamaan sellaisia avustuksia, joiden käyttötarkoitusta ei ole nimenomaisesti määrätty, on kyseessä yleisavustus. Erityisavustus tai kohdeavustus on sellainen, jonka käyttötarkoitus on rajattu. Edellä esimerkkinä mainittu musiikkileikkikoulu saa yleisavustuksen, jos kunta käyttötarkoitusta nimeämättä myöntää toiminnan tukemiseen 2000 ja kohdeavustuksen, jos kunta myöntää 2000 soittimien hankintaan. Kohdeavustus käsitellään ao. menokohdan vähennyksenä (esimerkissä varsinaisen toiminnan menojen kohdan soittimien hankintamenot vähennyksenä). Muut tulot ja menot -kohdassa käsitellään myös varojen rahastointi. Jos on päätetty tai tullaan päättämään, että tietty summa vuodessa siirretään erilliseen rahastoon jotakin käyttötarkoitusta varten, kirjataan se muihin menoihin. On tärkeätä huomioida rahastoinnit menona, vaikka raha ei yhdistykseltä katoakaan, koska rahastoitu raha ei ole käytettävissä tavanomaisiin menoihin. Kaikkien muiden tulojen ja menojen kirjaamista tähän pääkohtaan tulisi välttää. Vain jos kysymyksessä on erä, joka millään perusteella ei voi loogisesti kuulua varsinaiseen toimintaan, varainhankintaan tai rahoituseriin, voidaan se kirjata muihin tuloihin ja menoihin. Tilikauden tulos ja rahoitusjäämä Tilikauden tulos (ylijäämä tai alijäämä) saadaan, kun kunkin neljän pääkohdan tulos lasketaan yhteen. Tavallisesti varsinainen toiminta on hyvin alijäämäinen ja varainhankinta ylijäämäinen. Lopuksi selvitetään rahoitusjäämä, joka on tärkeä suunnittelun väline. Se saadaan, kun tilikauden ylijäämään/alijäämään lisätään poistot. Poistot eivät ole rahassa maksettava meno. Rahahan maksettiin jo, kun investointi tehtiin ja poiston avulla pitkävaikutteinen investointi laskennallisesti kirjataan kuluksi vaikutusaikanaan. Kun lisäämme tilikauden tulokseen poistot, saamme luvun, joka kertoo, paljonko yhdistykselle kertyi omarahoitusta esimerkiksi uusien investointien kattamiseen. Tätä tarvitaan rahoitussuunnitelmaa tehtäessä. Rahoitussuunnitelman laatiminen Toiminnan tuloksellisuuden lisäksi rahoituksen riittävyys on keskeinen suunnittelun kohde. Rahan riittävyyttä voidaan vuositasolla arvioida laatimalla rahoitussuunnitelma (Liite 2) koko runkosuunnitelman tarkastelujaksolle. Vuositasoinen suunnittelu ei takaa rahan riittävyyttä joka kuukausi ja yleensä onkin tarpeen laatia osana seuraavan vuoden budjetointia myös kuukausikohtainen maksuvalmiussuunnitelma yksityiskohtaisesti suunniteltavalle seuraavalle toimintavuodelle.

7 Rahoitussuunnitelma sisältää kaksi osiota. Siinä tarkastellaan sekä rahan lähteitä että rahan käyttöä. Luonnollisesti rahan lähteistä on kerryttävä vähintään yhtä paljon kuin rahaa aiotaan käyttää. Rahaa voi yhteisön käyttöön tulla - oman toiminnan positiivisesta tuloksesta (=rahoitusjäämä) - ulkopuolisista avustuksista - lainaa nostamalla - rahastoja purkamalla Teoriassa rahaa voisi tulla myös omistajien lisäsijoituksista, mutta yleishyödyllisissä yhteisöissä tätä näkökulmaa ei yleensä tarvitse huomioida. Mikäli jäsenet sijoittavat pääomaa yleishyödylliseen yhteisöön, tapahtuu se yleensä lainamuodossa, jolloin yhteisön näkökulmasta kyseessä on lainan nostaminen. Oman toiminnan tuloksesta, avustuksista ja lainoista kertyvä rahamäärä voidaan käyttää investointeihin, aikaisemmin nostettujen lainojen lyhentämiseen, käyttöpääomaan sitoutuvan rahamäärän kasvattamiseen, rahastojen kartuttamiseen, jne. Rahoitussuunnitelma voidaan laatia monella tavalla. Tässä esitetään eräs helppokäyttöinen tapa. Jäljempänä on esimerkkilaskelma, joka toivottavasti avaa rahoitussuunnittelun yksinkertaisen ajatuksen. Kyläyhdistyksen maatalousjaosto on päättänyt investoida ensimmäisenä suunnittelukauden vuotena kylvökoneeseen (20000 euroa). Toisena vuotena aiotaan investoida jyrään (12000 euroa). Kylvökoneen hankintaan käytetään aikaisempina vuosina rahastoituja varoja 8000 euroa. Kolmantena suunnitteluvuotena ei investointeja tehdä. Yhdistyksen kokous on päättänyt, että jokaisena vuotena on rahastoitava tulevia investointeja varten 2000 euroa. Aikaisemmin otettujen lainojen lyhentämiseen kuluu 2000 euroa vuodessa. Tulossuunnitelma osoittaa, että tilikauden rahoitustulos vuonna 1 on 3000 euroa, uusista koneista saatujen vuokratulojen ansiosta vuonna 2 arvioitu 5000 euroksi ja vuonna 3 kertyy arviolta 7000 euroa. Kylvökoneen hankintaan käytetään myös yleiselle tilille kertyneitä aikaisempien vuosien ylijäämiä 4000 euroa (merkitään kohtaan Muun rahoitusomaisuuden muutos), jolloin kassavarojen määrä pienenee. 1.vuosi 2.vuosi 3.vuosi Rahan käyttö Investoinnit koneisiin Rahastointi tuleviin investointeihin Lainojen lyhennykset Rahan käyttö yhteensä Rahan lähteet Tilikauden rahoitusjäämä Muun rahoitusomaisuuden muutos Rahaston purku (kylvinkone) Rahan lähteet yhteensä Ylijäämä/alijäämä Laskelma osoittaa, että rahat eivät riitä investointeihin, joten alijäämä on jollakin tavoin katettava. Yhteydenotto TE -keskukseen valaisee ongelmaa siltä osin, että näyttäisi ole-

8 van hyvät mahdollisuudet saada investointiavustusta 20% konehankinnoista. Sillä kyetään kattamaan ensimmäisenä vuotena 4000 euroa ja toisena vuotena 2400 euroa. Loput on otettava pankkilainana ellei investointisuunnitelmia muuteta. Silloin kasvavat myös korkokulut, joten Tilikauden rahoitusjäämä jonkin verran alenee. Uusia lainoja on ensimmäisen kerran lyhennettävä kolmantena vuotena 2000 eurolla. Täsmennetty rahoitussuunnitelma on alla olevan esimerkin mukainen: 1.vuosi 2.vuosi 3.vuosi Rahan käyttö Investoinnit koneisiin Rahastointi tuleviin investointeihin Lainojen lyhennykset Rahan käyttö yhteensä Rahan lähteet Tilikauden rahoitustulos Investointiavustus Uusien lainojen nostaminen Muun rahoitusomaisuuden muutos Rahaston purku (kylvinkone) Rahan lähteet yhteensä Ylijäämä/alijäämä Kuten edellä esitetty esimerkki osoittaa, selvitetään rahoitussuunnitelmassa rahan riittävyys suunniteltuun toimintaan. Rahan käyttö -osiossa eritellään ne yhdistyksestä ulos maksettavat rahaerät, jotka eivät ole tavanomaisia tuloja ja menoja. Yhdistyksissä tällaisia ovat yleensä investoinnit, lainojen lyhennykset ja rahastoinnit tuleviin investointitarpeisiin. Lainan lyhennykset eivät siis ole tulossuunnitelmassa käsiteltävä meno, vaan teoreettiselta luonteeltaan pääoman palautus. Rahastoinnilla tarkoitetaan eriä, jotka esimerkiksi yhdistyksen kokouksen päätöksellä siirretään syrjään myöhempää nimettyä käyttöä varten. Rahan lähteet -osion tarkoituksena on tutkia, mistä tulevat rahat sen summan kattamiseen, joka Rahan käyttö osiosta kertyy. Tilikauden rahoitusjäämä (tilikauden ylijäämä + poistot) on tietenkin ensimmäinen tutkittava kohde. Investointeja, lainanlyhennyksiä ja muita eriä rahoitetaan ensisijaisesti toiminnan tuotolla. Jos se ei riitä, on rahaa etsittävä muualta. Investointeihin saatetaan saada julkisen vallan avustuksia tai voidaan käyttää aikaisemmin sitä varten rahastoituja varoja. Mikäli investointeihin tai lainanlyhennyksiin käytetään aikaisempien vuosien ylijäämistä kertynyttä rahaa (eli pienennetään kassavarojen määrää), merkitään se kohtaan Muun rahoitusomaisuuden muutos. Jos rahoitussuunnitelma ei nyt ole tasapainossa, on erotus tavallisesti otettava lainana. Jos yhdistys on suunnitellut ja saanut EU-hankkeen jonkin projektin toteutukseen, on rahan lähteitä suunniteltaessa huomioitava aikaviive, joka syntyy kustannuksen syntymisen ja EU-rahan saamisen välillä. Yleensä on kustannukset ensin maksettava itse, sen jälkeen tapahtuu tilitys TE -keskukselle ja lopuksi saadaan rahat. Aikaväli kustannusten synty-

9 misen ja EU-tuen saamisen välillä voi olla niin pitkä, että on hankittava lainamuotoinen välirahoitus. Rahaa saattaa sitoutua myös käyttöpääoman kasvuun. Käyttöpääomalla tarkoitetaan vaihto-omaisuuteen (varastoon) ja rahoitusomaisuuteen (yleensä myyntisaamisiin) sitoutuneen pääoman määrää, jota saattaa osaltaan pienentää yhdistyksen ostovelkojen summa. Käyttöpääoman muutos arvioidaan erillisenä ja nettomuutos (kasvu tai pieneneminen) merkitään Rahan käyttö-osioon + tai merkkisenä lukuna.

10 Palvelun hinnoittelu Palvelun hinnoittelu toteutetaan yleensä aikaperusteisesti. Myös siinä tapauksessa, että palvelu tarjotaan kiinteään hintaan, on hinnanmääritys helpointa toteuttaa käytettävän ajan avulla. Useimmiten aikayksikkönä käytetään tehotuntia eli laskutuskelpoista tuntia, jolle kaikki palvelun tuottamisesta syntyvät kustannukset kohdennetaan. Joskus yksikkö voi olla esimerkiksi hoitopäivä (esimerkiksi iltapäivähoidon kustannuksia arvioitaessa) tai jokin muu tarkoituksenmukainen laskutusyksikkö. Palvelun hinnoittelun tilanteet vaihtelevat suuresti, josta syystä yksinkertaista, yleispätevää ohjetta ei ole mahdollista laatia. Yhdistyksen johtokunnan tai muun hinnoittelijan onkin käytettävä tervettä järkeä tätä ohjetta eri tilanteisiin sovellettaessa. Kustannuslaskennassa käytetään tavallisesti arvonlisäverottomia lukuja. Menot arvioidaan Alv-0 tasossa ja Alv lisätään vasta lopuksi laskutushintaan. Monet yhdistykset eivät ole arvonlisäverovelvollisia eli eivät laskuta verollisesti eivätkä saa vähentää ostoihin sisältyvää veroa. Tällöin menot käsitellään verollisina eikä laskutushintaan tietenkään lisätä veroa. Sosiaali- ja terveystoimen alaan kuuluvan palvelun myynnistä ei arvonlisäverolain mukaan tilitetä veroa, vaikka yhdistys olisikin arvonlisäverovelvollinen. Edellä esitettyjä periaatteita noudattaen palvelun hinnoittelun periaatteet voidaan määritellä alla olevan mukaisesti: 1. Määritellään tai arvioidaan palvelun tuottamisesta aiheutuvat kokonaismenot vuodessa. 2. Arvioidaan laskutettavien tuntien määrä vuodessa. 3. Jaetaan menojen vuosisumma laskutettavien tuntien määrällä, jolloin saadaan yhden laskutettavan tunnin kokonaiskustannus 4. Arvioidaan se määrä, joka palvelun (edellä arvioitujen omien menojensa lisäksi) on katettava yhdistyksen yleiskuluja ja jaetaan se laskutettavien tuntien määrällä. 5. Kun lasketaan yhteen palvelun kustannus tuntia kohden ja yleiskustannusosuus tuntia kohden, saadaan palvelun minimihinta (alv 0). 6. Arvioidaan palvelun tuottamiseen saatava yhteiskunnan tuki (EU-avustukset, työllistämistuki, jne.) vuositasolla ja jaetaan se laskutettavaa tuntia kohden. 7. Harkitaan, voiko tai halutaanko hintaan lisätä jonkin suuruinen voittolisä. Voittolisä saattaa olla tarpeen toiminnan kehittämisen rahoittamiseksi. 8. Tehdään laskelma: Menot tuntia kohden+ yleiskustannuslisä tuntia kohden- avustukset tuntia kohden+ voittolisä tuntia kohden = palvelun hinta (alv 0%). 9. Lisätään hintaan tarvittaessa arvonlisävero. Palvelun tuottamisen menot voidaan eritellä esimerkiksi alla olevan mukaisesti: - Palkkausmenot - Muut henkilöstömenot - Toimitilavuokrat - Väline- ja tarvikemenot (ei pitkävaikutteisia investointeja) - Korjaus- ja huoltomenot - Yhteydenpitomenot (puhelin,internet, posti, jne) - Koulutusmenot - Matkamenot - Vakuutusmenot

11 - Hallintomenot - Poistot (investointien kuluminen ja tekninen vanheneminen) - Korkomenot - Muut menot Seuraavassa selvitetään eri menolajien käsittelyä ja esimerkinomaista sisältöä (Liite 3). Palkkausmenot muodostuvat palkoista ja niiden sivukuluista. Tavallisesti palkkausmenot arvioidaan niin, että selvitetään palkkakustannus vuodessa ja siihen lisätään kertoimella henkilösivukuluosuus. Kun työntekijä on säännöllisessä kuukausipalkkasuhteessa, sisältyy loma-ajan palkka vuosipalkkaan ja henkilösivukuluina käsitellään eläkemaksu (työnantajan osuus n. 17% palkoista), sosiaaliturvamaksu (noin 3-4% palkoista) ja lakisääteiset vakuutusmaksut (n. 2-4% palkoista) Kun työntekijä on tuntipalkkaisessa työsuhteessa tai palkattu määräaikaisesti, jolloin lomakorvaus maksetaan erikseen, on laskentajärjestys erilainen. Tällöin tuntipalkkaan lisätään edellä esitettyjen sivukulujen lisäksi myös lomakorvaus ja huomioidaan muu palkallinen vapaa-aika (arkipyhät, pekkaspäivät, jne.). Tilanne vaihtelee työehtosopimuskohtaisesti. Esimerkki: Tuntipalkkaan perustuva palkkauskustannus voisi määräytyä esimerkiksi seuraavasti: - Tuntipalkka 10,00 - Eläkemaksu 1,70 (17%) - Sosiaaliturvamaksu 0,30 ( 3%) - Lakisääteiset vakuutukset 0,30 ( 3%) - Loma- arkipyhä, jne. korvaus 2,00 (20%) 14,30 Huom! Tässä käytettyjä prosentteja ei tule käyttää suoraan, vaan tilanne on tapauskohtaisesti määriteltävä. Esimerkissä yhden työssäolotunnin kustannus on 14,30. Työssäolotunteja (= palkanmaksutunteja) voi olla paljon enemmän kuin on laskutettavia tunteja. Palvelun tuottamisen aiheuttamaa palkkausmenojen kokonaismäärää arvioitaessa on vakituisen henkilökunnan palkkojen lisäksi tavallisesti huomioitava jokin määrä sairauspoissaoloista, koulutukseen osallistumisesta ja muista tekijöistä johtuvia sijaisuusmenoja. Muut henkilöstömenot kohdassa käsitellään muut ns. sosiaaliluonteiset menot kuten työterveydenhuolto, henkilökunnan virkistysmenot ja vastaavat. Toimitilavuokrat ovat palvelun tuottamisen vaatimia vuokramenoja. Vuokrameno voi olla myös yhdistyksen sisäinen. Kylätalojaosto vuokraa sovitulla laskennallisella vuokralla toisen jaoston käyttöön jonkin tilakokonaisuuden ja palvelun hinnoittelussa käytetään vuokramenona tätä sovittua sisäistä veloitusta. Väline- ja tarvikemenot ovat sellaisia palvelun tuottamisen vaatimia väline- ja tarvikehankintoja, jotka eivät ole pitkävaikutteisia investointeja. Pitkävaikutteiset investoinnit kirjataan kuluksi poistoina.

12 Korjaus- ja huoltomenot ovat toimitilojen, koneiden, kaluston ja välineiden korjauksesta ja huollosta aiheutuvia menoja sekä puhtaanapitomenoja. Yhteydenpitomenot ovat puhelin-, internet- posti- yms. menoja. Usein puhelinmenot ja vastaavat käsitellään arvioituina palvelun tuottamisen aiheuttamina osuuksina yhdistyksen kokonaismenoista. Tässä kohdassa on usein perusteltua käsitellä myös markkinointiluonteiset menot (esimerkiksi jokaiseen talouteen jaettava tiedote kyläavustajan palveluista). Koulutusmenot ovat palvelun tuottamisen aiheuttamia henkilökunnan ja yhdistyksen luottamushenkilöiden kouluttamisesta johtuvia menoja. Matkamenot ovat sellaisia matkamenoja, joita ei laskuteta suoraan asiakkaalta. On esimerkiksi saatettu päättää, että kyläavustajan matkakulut toimipaikasta asiakkaan luokse laskutetaan asiakkaalta, jolloin niitä ei käsitellä tässä, vaan ne tulevat suoraan laskutuksen kautta. Sen sijaan kyläavustajan tai yhdistyksen johtokunnan jäsenen matkakustannus siitä, että noudetaan tarvikkeita lähikaupungista, kuuluu tässä käsiteltäviin menoihin, sillä sitä ei suoraan laskuteta asiakkaalta. Vakuutusmenot ovat suoraan palvelun tuottamisesta aiheutuvia menoja ja laskennallisia osuuksia yhdistyksen muista vakuutusmenoista. Erityisesti tulisi hinnoittelussa huomioida mahdollisen vastuuvakuutuksen menot, koska ko. vakuutukset ovat melko kalliita. Hallintomenoja ovat konttoritarvikemenot, palkkahallinnon menot, kirjanpidon ja verotuksen hoitamisen ja laskutuksen menot ja vastaavat. Hinnoittelun kohteena olevasta palvelusta suoraan aiheutuvien menojen lisäksi tavallisesti on otettava huomioon laskennallinen osuus yhdistyksen yleisistä hallintomenoista. Esimerkiksi kirjanpidon hoitaminen, palvelun organisointi, jne. voivat olla tällaisia menoeriä. Kulumisen kustannus (poisto) Kun kone tai laite ostetaan, on sillä hankintahinta. Kun se aikanaan vaihdetaan uuteen, on sillä jäännösarvo. Jos kone tai laite kuluu loppuun, on jäännösarvo nolla. Koneen kulumisen ja teknisen vanhenemisen kustannus koko pitoaikana on hankintahinnan ja jäännösarvon erotus. Kun kokonaiskustannus jaetaan tasaerin pitoajalle, saadaan kulumisen ja teknisen vanhenemisen kustannus vuodessa. Esimerkki: Kyläseuran päivähoitojaosto hankkii kylätalon päivähoitotilaan kalusteet, joiden hankintahinta on Niiden käyttöiäksi arvioidaan 10 vuotta, jonka jälkeen jäännösarvo (=myyntiarvo) on nolla. Poistokustannus vuodessa on tällöin 500 euroa. Poistokustannusta määritettäessä on huomioitava myös palvelun tuottamisen perussopimus. Jos edellä esitetyn esimerkin tapauksessa ollaan tekemässä kunnan kanssa 5 vuoden pituista ostopalvelusopimusta ryhmäperhepäivähoidon järjestämisestä, on harkittava, tulisiko kalusto kyetä kuolettamaan sopimusaikana eli 5 vuodessa, jolloin hinnoittelussa on kaluston kuoletuksen vuosikustannukseksi otettava 1000 euroa.

13 Korkokustannus Korkokustannus voidaan laskea joko todellisena korkokustannuksena, jolloin eri vuosien korkomeno on siirrettävä ajallisesti samaan hetkeen tai keskikorkona koko investointiajalle. Yksinkertainen ja useimmissa laskelmissa riittävä kustannus saadaan laskemalla pitoajalle keskimääräinen sidotun pääoman määrä, jonka perusteella arvioidaan samansuuruinen korko kullekin vuodelle. Esimerkki: Edellä esitelty kalustohankinta on arvoltaan 5000 euroa. Riippumatta siitä, miten se rahoitetaan, voidaan korkokustannus sidotulle pääomalle määritellä seuraavasti: Hankintahinta 5000 euroa, jäännösarvo nolla euroa. Keskimäärin hankintaan on sitoutuneena 2500 euroa (alussa 5000, lopussa 0). Jos päätetään laskea sijoitukselle 5%:n korko, on hinnoittelussa huomioitava korkokustannuksena 250 euroa vuodessa. Kun vuositasoiset palvelun tuottamisen kokonaiskustannukset on arvioitu, on arvioitava laskutettavien yksiköiden määrä. Tässä on lähtökohtana esimerkinomaisesti käytetty tunteja, mutta riippuen tilanteesta ja sopimuksesta jakoperuste voi olla jokin muukin. Ryhmäperhepäivähoito esime rkiksi voi olla laskutusperustaltaan yksi hoitopäivä lasta kohden. Täysaikaisen työntekijän työtuntimäärä vuodessa on On selvää, että esimerkiksi kyläavustaja ei kerrytä laskutettavia tunteja jokaiselta työssäolotunniltaan, vaan osa ajasta menee huolto- ja korjaustyöhön tai hallintoon ja työaikaa kuluu myös siksi, että jokin tehtävä esimerkiksi viime hetkellä peruutetaan eikä uutta saada tilalle. Voisi arvioida, että kyläavustaja kerryttää vuodessa enintään 1000 laskutettavaa tuntia. Kun vuositasoiset kokonaiskustannukset jaetaan arvioidulla laskutettavien työtuntien määrällä, saadaan palvelun suora kustannus laskutettavaa tuntia kohden. Kun tähän lisätään oikeudenmukainen osuus yhdistyksen yleiskuluista ja mahdollinen voittolisä, joka saattaa olla tarpeen palvelutuotannon kehittämiseksi, saadaan laskutettava hinta (alv 0%). Kun vielä lisätään tarvittaessa arvonlisävero, saadaan laskutushinta (sis alv).

14 Koneen (kaluston) käyttökustannus- ja hinnoittelulaskelma Vuokrattavien koneiden ja muun kaluston vuokraushinta voidaan melko tarkasti arvioida varsin yksinkertaisella laskelmalla. Laskelma mahdollistaa käyttömenojen arvioinnin. Käyttömenojen päälle voidaan arvioida voittolisä, mikäli se on tarpeellista. Tarvittaessa huomioidaan tietenkin arvonlisävero. Vuokraushinta muodostuu siis seuraavasti: + Käyttömenot +Voittolisä (+Arvonlisävero) =Vuokraushinta Arvonlisäveroa käsiteltäessä on huomioitava, onko yhdistys tästä toiminnasta arvonlisäverovelvollinen vai ei. Jos yhdistys on alv-velvollinen, lasketaan kaikki luvut verottomina ja vasta lopulliseen verottomana kertyvään vuokraushintaan lisätään vero. Jos yhdistys ei ole alv-velvollinen, käytetään verollisia lukuja eikä lopulliseen vuokraushintaan tietenkään lisätä veroa. Käyttömenot muodostuvat: - koneen (tai muun kohteen) kulumisen kustannuksesta (poisto) - investointiin sitoutuneen pääoman kustannuksesta (korko) - varsinaisista juoksevista käyttömenoista - ison remontin riskin huomioimisesta Seuraavassa käsitellään kutakin ryhmää erikseen (Liite 4). Kulumisen kustannus (poisto) Kun kone tai laite ostetaan, on sillä hankintahinta. Kun se aikanaan vaihdetaan uuteen, on sillä jäännösarvo. Jos kone tai laite kuluu loppuun, on jäännösarvo nolla. Koneen kulumisen ja teknisen vanhenemisen kustannus koko pitoaikana on hankintahinnan ja jäännösarvon erotus. Kun kokonaiskustannus jaetaan tasaerin pitoajalle, saadaan kulumisen ja teknisen vanhenemisen kustannus vuodessa. Esimerkki: Kyläseuran maatalousjaosto hankkii jyrän. Hankintahinta on euroa ja pitoajaksi arvioidaan 10 vuotta. Jäännösarvon arvioidaan kymmenen vuoden kuluttua olevan 2000 euroa. Kulumisen ja muun arvon alentumisen kustannus on ( ):10 = 1000 euroa vuodessa Arvon alentuminen / 10 vuotta = 1000 /v 2 000

15 Korkokustannus Korkokustannus voidaan laskea joko todellisena korkokustannuksena, jolloin eri vuosien korkomeno on siirrettävä ajallisesti samaan hetkeen tai keskikorkona koko investointiajalle. Yksinkertaisesti laskettavissa oleva ja useimmissa laskelmissa riittävä kustannus saadaan laskemalla pitoajalle keskimääräinen sidotun pääoman määrä, jonka perusteella arvioidaan samansuuruinen korko kullekin vuodelle. Esimerkki: Edellä esitelty jyräinvestointi oli ja sen jäännösarvo pitoajan päättyessä Keskimäärin on investoinnissa pääomaa sidottuna ( ):2=7000 (alussa 12000, lopussa 2000, keskimäärin 7000). Suunnittelussa käytetään sitoutuneen pääoman korkovaatimuksena 6 prosenttia. Korkokustannus jaettuna tasaisesti koko pitoajalle olisi näin laskien 7000 x 0,06 = 420 /vuosi. Muut menot Kone- tai laiteinvestoinnista aiheutuu lisäksi joka vuosi toistuvia huolto- ja korjausmenoja, vakuutusmenoja ja hallintomenoja. Moottorikäyttöisestä koneesta aiheutuu lisäksi polttoaine-, liikennevakuutus, yms menoja. Osa menoista on sellaisia, jotka on arvioitava vuositasoisina (esim. huolto), osa taas sellaisia, jotka on helpointa arvioida käyttötuntia kohden (esim. polttoaineen kulutus). Esimerkki: Aikaisemmin esitellyn jyrän keskimääräisiksi huolto- ja korjausmenoiksi arvioidaan 300 vuodessa. Ensimmäisinä vuosina kustannus on luultavasti pienempi ja pitoajan lopulla koneen kuluessa suurempi. Koneen on katettava seuran vakuutusmaksuista 50 vuodessa. Koneen vuokraamisesta aiheutuvia hallintomenoja (laskutus, kirjanpito, pankkikulut, jne) työmenekki mukaan lukien oletetaan kertyvän 150 euroa vuodessa. Yhteen laskien kertyy juoksevia menoja 500 vuodessa koko pitoajalle tasoitettuna. Ison remontin riski Joskus on tarpeen huomioida myös ison remontin riski. Oletetaan, että jyrän koko hydrauliikka on syystä tai toisesta uusittava 6 vuoden kuluttua ja se maksaa töineen 1500 euroa. Jos päädytään huomioimaan myös tällainen riski, tulee jokaiselle vuodelle lisätä kustannuksia 150 euroa. Käytetyssä esimerkissä jyrän vuosimenot ovat: - Poistokustannus Korkokustannus Juoksevat menot (korjaus, huolto, jne) Ison remontin riski Tähän on lisättävä voittolisä tai yleiskustannuslisä, joka osaltaan kattaa yhdistyksen yleisiä menoja. Jyrän vuokraushinta saadaan arvioimalla käyttötuntien määrä vuodessa ja jakamalla vuosimenot + voittolisä (yleiskustannuslisä) käyttötuntien määrällä. Esimerkki: Jyrän käyttötunteja arvioidaan kertyvän vuodessa 200. Yhden tunnin kustannus yhdistykselle on silloin noin 10,30. Yhdistys päättää, että jyrän kustannusten päälle on saatava vähintään 2 euroa tunnilta kattamaan erilaisia yhdistyksen yleiskuluja, joten vuokraushinta on 12,30 tunnil-

16 ta. Tähän lisätään tarvittaessa arvonlisävero, jolloin verollinen vuokraushinta on 14,90 euroa tunnilta. Kuljettajan kustannusten arviointi Mikäli konetta (esim. puimuria) vuokrataan niin, että konetta käyttää yhdistyksen palkkaama kuljettaja, on edellä esitettyä laskelmaa täydennettävä. Kuljettajan laskutettavaa vuokraustuntia kohden synnyttämä kustannus muodostuu useasta osasta. Palkkaa (sivukuluineen) on maksettava paitsi laskutettavalta vuokraustunneilta, myös siirtoajoon käytetystä ajasta, koneen huollon ja korjaamisen ajasta sekä hallinnon vaatimasta ajasta. Tästä johtuen vuokraushintaan laskettavaa palkkakustannusta on korotettava niin, että myös muu kuin laskutettava aika tulee huomioiduksi. Tavallisesti yhdistysten palkkaamat kuljettajat saavat palkan vain tehdyistä työtunneista, joten tässä käytetään esimerkkinä tällaista tilannetta. Esimerkki: Yhdistyksen palkkaama puimurin kuljettaja saa palkkaa tekemistään työtunneista, joita ovat puintitunnit, siirtoajon aika, koneen kunnossapidon aika ja hallintoon käytetty aika. Puinnista laskutetaan todellisten puintituntien perusteella. On arvioitu, että neljää puintituntia kohden syntyy yksi tunti siirtoajoa ja yksi tunti huoltotyötä (tähän sisältyvät myös kirjalliset työt). Yhden tunnin kustannus yhdistykselle on: -palkka 12,00 -palkan sivukulut 40% 4,80 16,80 Neljää puintituntia kohden syntyy siis keskimäärin kaksi tuntia muuta työtä. Kun tämäkin kohdennetaan laskutettavalle puintitunnille, on laskutettavan tunnin työkustannus 16,80 + 8,40 = 25,20. Laskentalomake on jaoteltu niin, että siinä on huomioitu moottorikäyttöisen koneen kustannusrakenne. Muiden koneiden ja laitteiden tai kaluston kustannusta arvioitaessa lomake täytetään soveltuvin osin.

17 Liite 1. Pitkän aikavälin tulossuunnitelma Vuosi 1 Vuosi 2 Vuosi 3 Vuosi 4 Vuosi 5 Varsinainen toiminta Tulot Menot Henkilöstömenot Poistot Muut varsinaisen toiminnan menot: =A. Varsinaisen toiminnan tulos (+/-) Varainhankinta Tulot Jäsenmaksutulot Muut varainhankinnan tulot: Menot Henkilöstömenot Poistot Muut varainhankinnan menot =B.Varainhankinnan tulos (+/-) Sijoitus- ja rahoitustoiminta Korkotulot (+) Korkomenot (-) Välittömät verot (-) Muut sijoitustulot ja menot (netto +/-) =C.Sijoitus- ja rahoitustoiminnan tulos (+/-) Muut tulot ja menot Yleisavustukset (ei kohdeavustuksia) (+) Siirrot sidottuihin rahastoihin (-) Muut satunnaiset tulot (+) Muut satunnaiset menot (-) =D.Muut tuotot ja kulut yhteensä, netto (+/-) Tilikauden ylijäämä/alijäämä (A+B+C+D) + Poistot =Tilikauden rahoitusjäämä

18 Liite 2. Rahoitussuunnitelma (Rahoitussuunnitelma laaditaan sen jälkeen, kun tulossuunnitelma on pääosiltaan valmis) Vuosi 1 Vuosi 2 Vuosi 3 Vuosi 4 Vuosi 5 Rahan käyttö Investoinnit: Rakennuksiin ja rakennelmiin Koneisiin ja kalustoon Arvopapereihin Muut investoinnit Käyttöpääoman muutos (+/-) Lainojen lyhentäminen (+) Muu: Rahan käyttö yhteensä Rahan lähteet: Tilikauden rahoitusjäämä Saadut kohdeavustukset Lainojen nostaminen Muun rahoitusomaisuuden muutos Rahastojen purku Rahan lähteet yhteensä Laskelma käyttöpääoman muutoksesta Myyntisaamiset (+) Siirtosaamiset (+) Vaihto-omaisuus (+) Ostovelat (-) Siirtovelat (-) =Käyttöpääoman määrä =Käyttöpääoman muutos

19 Liite 3. Palvelun laskutushinnan määrittäminen (Tällä lomakkeella tehdään yhteenveto, tarvittavat erittelyt laaditaan eri paperille) Palvelu: Laskutettava määrä vuodessa (tuntia, päivää,tms): Palvelun tuottamisesta aiheutuvat menot vuodessa Palkkausmenot Muut henkilöstömenot Toimitilavuokrat Väline- ja tarvikemenot Korjaus- ja huoltomenot Yhteydenpitomenot Koulutusmenot Matkamenot Vakuutusmenot Hallintomenot Poistokustannus (hankintahinta - jäännösarvo ) : pitoaika/v Korkokustannus (hankintahinta +jäännösarvo ) x korko% 0, MENOT YHTEENSÄ VUODESSA MENOT YHTEENSÄ LASKUTUSYKSIKKÖÄ KOHDEN (vuosimenot : laskutusyksiköiden määrä ) Yleiskustannuslisä ( /laskutusyksikkö) MINIMILASKUTUSHINTA (alv 0%) Voittolisä ( /laskutusyksikkö LASKUTUSHINTA (alv 0%) Lisätään arvonlisävero LASKUTUSHINTA (sis. alv) = = = =

20 Liite 4. Koneen vuokraushinnan määrittäminen Kone:_ Hankintahinta: Jäännösarvo: Pitoaika: Käyttötunnit/v:_ Poistokustannus (hankintahinta - jäännösarvo ) : pitoaika/v Korkokustannus (hankintahinta +jäännösarvo ) x korko% 0, Muut menot Polttoainemenot vuodessa -varsinainen ajoaika: litraa/tunti x käyttötunnit -siirtotunnit, muu käyttö: litraa/tunti x ajotunnit Huolto- ja varaosamenot vuodessa (arvio) Liikennevakuutus- ja muut vakuutusmenot vuodessa Hallintomenot vuodessa (arvio) Palkkausmenot vuodessa -ajoajalta: tuntikustannus x ajotunnit -muulta ajalta: tuntikustannus x tuntimäärä Ison remontin riski (oletetun remontin hinta :pitoaika/v ) MENOT YHTEENSÄ VUODESSA MENOT YHTEENSÄ TUNNISSA (vuosimenot : vuokraustuntien määrä ) Yleiskustannuslisä ( /vuokraustunti) MINIMIVUOKRAUSHINTA (alv 0%) Lisätään arvonlisävero ( x1,22) MINIMIVUOKRAUSHINTA (sis. alv) = = = = Muistiinpanoja:

TULOSLASKELMA 10. Helsingin Vihreät ry. Y-tunnus 0832062-3 01.01.2010 01.01.2009-31.12.2010-31.12.2009

TULOSLASKELMA 10. Helsingin Vihreät ry. Y-tunnus 0832062-3 01.01.2010 01.01.2009-31.12.2010-31.12.2009 TULOSLASKELMA 10 01.01.2010 01.01.2009-31.12.2010-31.12.2009 VARSINAINEN TOIMINTA Yleinen järjestötoiminta 3000 Avustukset 1 147,90 821,70 3005 Kohdeavustukset, Vihreä liitto 12 456,72 11 475,00 3006 Saadut

Lisätiedot

Metsänhoitoyhdistys TASE VASTAAVAA. Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot

Metsänhoitoyhdistys TASE VASTAAVAA. Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot TASE VASTAAVAA Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto

Lisätiedot

Näytesivut. 8.1 Taloyhtiön tuloslaskelma

Näytesivut. 8.1 Taloyhtiön tuloslaskelma 8 Taloyhtiön tuloslaskelma, tase ja liitetiedot 8.1 Taloyhtiön tuloslaskelma Taloyhtiön tuloslaskelman rakenne poikkeaa huomattavasti liiketoimintaa harjoittavien yritysten tuloslaskelmasta. Kiinteistön

Lisätiedot

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Tilinpäätös Emoyhtiön tuloslaskelma Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Milj. Liite 1. 1. 31. 12. 2012 1. 1. 31. 12. 2011 Liikevaihto 1 12,5 8,9 Liiketoiminnan muut tuotot 2 4,6 3,6 Materiaalit ja palvelut 3

Lisätiedot

PUOTILAN VENEKERHO RY T A S E K I R J A 2 0 12. Sisällys:

PUOTILAN VENEKERHO RY T A S E K I R J A 2 0 12. Sisällys: PUOTILAN VENEKERHO RY T A S E K I R J A 2 0 12 Sisällys: Tilinpäätös * Tuloslaskelma * Tase * Tase-erittelyjä * Pääkirja * Päiväkirja * Palkkakortisto Helsingissä 15.11.2012 Taisto Johansson TASE VASTAAVAA

Lisätiedot

TASEKIRJA Suomen Ilmailuliitto - Finlands Flygförbund R.Y.

TASEKIRJA Suomen Ilmailuliitto - Finlands Flygförbund R.Y. 1 / 15 TASEKIRJA Suomen Ilmailuliitto - Finlands Flygförbund R.Y. Y-tunnus: 01.01.2012-31.12.2012 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2022 asti 2 / 15 Tilinpäätös tilikaudelta 01.01.2012-31.12.2012 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS)

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) 1 1 000 euroa 1.1. - 31.12.2006 1.1. - 31.12.2005 1 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO Liikevaihto toimialoittain Päällystys- ja kiviainesryhmä 266 897 260 025 Rakennusmateriaaliryhmä

Lisätiedot

Yrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy

Yrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Yrittäjän oppikoulu Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015 Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Sisältö Mitä on yrityksen taloudellinen tila? Tunnuslukujen perusteet

Lisätiedot

Ryhmä Nimi Tili Tilin nimi Tyyppi List.kdi Seur.kdi Omin.kdi Alv-kdi Rivik.alv B/N Tasekdi Verokdi

Ryhmä Nimi Tili Tilin nimi Tyyppi List.kdi Seur.kdi Omin.kdi Alv-kdi Rivik.alv B/N Tasekdi Verokdi 15:19 20.08.2013 Sivu 1 1 VASTAAVAA 10 PYSYVÄT VASTAAVAT 100 AINEETTOMAT HYÖDYKKEET 1030 AINEETTOMAT OIKEUDET 1030 Aineettomat oikeudet 1 1003 1 0 Ei N 3 650 1050 MUUT PITKÄVAIKUTTEISET MENOT 1050 Muut

Lisätiedot

VARSINAISEN TOIMINNAN KULUJÄÄMÄ -214 095,11-190 099,44

VARSINAISEN TOIMINNAN KULUJÄÄMÄ -214 095,11-190 099,44 Y-tunnus 0678820-6 2 TULOSLASKELMA Euroina Euroina VARSINAINEN TOIMINTA 1.1.2015-31.12.2015 1.1.2014-31.12.2014 1. Tuotot Työtoimintatuotot 60 408,58 55 222,39 Järjestötoimintatuotot 4 988,00 5 116,00

Lisätiedot

Suomen Ilmailuliitto - Finlands Flygförbund R.Y. TASEKIRJA

Suomen Ilmailuliitto - Finlands Flygförbund R.Y. TASEKIRJA TASEKIRJA Tilikausi: 01.01.2010-31.12.2010 Tämä tilinpäätös on allekirjoitettava ja säilytettävä paperilla 31.12.2020 asti. Laatija: Nurmi Susanna Sivu 2(11) Tilinpäätös tilikaudelta 01.01.2010-31.12.2010

Lisätiedot

Tringa TASE VASTAAVAA

Tringa TASE VASTAAVAA Esitysvaluutta EUR PYSYVÄT VASTAAVAT AINEELLISET HYÖDYKKEET MAA- JA VESIALUEET 1110 Maa- ja vesialueet/liittymisma 2 950,00 2 950,00 2 950,00 2 950,00 RAKENNUKSET JA RAKENNELMAT 1120 Rakennukset ja rakennelmat

Lisätiedot

YH Asteri yhdistys YH14

YH Asteri yhdistys YH14 TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Pitkäaikaiset Myyntisaamiset pitkäaik. Muut pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset

Lisätiedot

Tringa TASE VASTAAVAA. Kaudelta

Tringa TASE VASTAAVAA. Kaudelta TASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT AINEELLISET HYÖDYKKEET MAA- JA VESIALUEET 1110 Maa- ja vesialueet/liittymisma 2 95 2 95 2 95 2 95 RAKENNUKSET JA RAKENNELMAT 1120 Rakennukset ja rakennelmat 4 666,67 4

Lisätiedot

RI Riistanhoitoyhdistys RI13.WTR

RI Riistanhoitoyhdistys RI13.WTR RI RI13.WTR TASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Rahat ja pankkisaamiset 31.12.2013 31.12.2012 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA

Lisätiedot

Liite 2 KIRJAUSESIMERKIT 67. Käteiskassa Pankkitili Vuokramenot 1000 1000

Liite 2 KIRJAUSESIMERKIT 67. Käteiskassa Pankkitili Vuokramenot 1000 1000 Liite 2 KIRJAUSESIMERKIT 67 Kirjausesimerkkeihin on kerätty tyypillisimpiä kirjanpidon kirjauksia ja tilinpäätösvientejä RAHATILIT Yhdistys vie käteiskassasta 1000 euroa pankkitilille. Pankkitililtä maksetaan

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian yhdistys ry TASEKIRJA 1.1.2012-31.12.2012

Kognitiivisen psykoterapian yhdistys ry TASEKIRJA 1.1.2012-31.12.2012 TASEKIRJA 1.1.2012-31.12.2012 31.12.2012 Kognitiivisen psykoterapian yhdistys ry SISÄLLYSLUETTELO Tase 3-4 Tuloslaskelma 5 Liitetiedot 6 Liitetiedot 7-8 Käytetyt kirjanpitokirjat 9 Tililuettelo 10-11 Allekirjoitukset

Lisätiedot

7.2.1997 Lausunto 7 LAUSUNTO LAHJOITUSRAHASTON KIRJANPIDOLLISESTA KÄSITTELYSTÄ. Lausuntopyyntö

7.2.1997 Lausunto 7 LAUSUNTO LAHJOITUSRAHASTON KIRJANPIDOLLISESTA KÄSITTELYSTÄ. Lausuntopyyntö 7.2.1997 Lausunto 7 LAUSUNTO LAHJOITUSRAHASTON KIRJANPIDOLLISESTA KÄSITTELYSTÄ Lausuntopyyntö Kunta A, lausunnon hakijana, on pyytänyt lausuntoa testamentin perusteella lahjoituksena saadun tilan ja lahjoitukseen

Lisätiedot

Ravintola Gumböle Oy

Ravintola Gumböle Oy Ravintola Gumböle Oy Gumbölentie 20 02770 Espoo Kotipaikka: Espoo Y-tunnus: 2463691-9 TASEKIRJA 1.1.2013-31.12.2013 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2023 asti Tilinpäätöksen toteutti: Gumböle Golf

Lisätiedot

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (yh11)

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (yh11) TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset Tilikauden tulos

Lisätiedot

TULOSLASKELMAN RAKENNE

TULOSLASKELMAN RAKENNE TULOSLASKELMAN RAKENNE Liiketoiminnan tuotot Toiminnan kulut Liikevoitto VÄHENNETÄÄN Liikevaihdon ansaintaan liittyvät kulut Rahoituserät Satunnaiset erät Tilinpäätösjärjestelyt Tilikauden voitto Verot

Lisätiedot

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (Yh13)

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (Yh13) TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 1000 Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet 1100 Maa- ja vesialueet 1110 Rakennukset ja rakennelmat 1120 Koneet ja kalusto Sijoitukset 1200

Lisätiedot

Urheiluseura - Asteri mallitilikartta (u111)

Urheiluseura - Asteri mallitilikartta (u111) TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Kulut Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Kulut Sijoitus- ja rahoitustoiminta Kulut Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset

Lisätiedot

Tasekirja. Teologian Ylioppilaiden Tiedekuntayhdistys 1.1.-31.12.2011

Tasekirja. Teologian Ylioppilaiden Tiedekuntayhdistys 1.1.-31.12.2011 Tasekirja Teologian Ylioppilaiden Tiedekuntayhdistys 1.1.-31.12.2011 2 Teologian Ylioppilaiden Tiedekuntayhdistys Tase 2011 Vastaavaa Pysyvät vastaavat Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto 327,37 452,01

Lisätiedot

KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA

KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA Tilikausi Edellinen tilikausi Kiinteistön tuotot Vastikkeet Hoitovastikkeet 0,00 0,00 Hankeosuussuoritukset 0,00 0,00 Kulutusperusteiset vastikkeet 0,00 0,00 Erityisvastikkeet

Lisätiedot

EMMAUS HELSINKI R.Y. EMMAUS HELSINGFORS R.F. T A S E K I R J A 31.12.2008. Visma Services Aleatus Oy Ab

EMMAUS HELSINKI R.Y. EMMAUS HELSINGFORS R.F. T A S E K I R J A 31.12.2008. Visma Services Aleatus Oy Ab EMMAUS HELSINKI R.Y. EMMAUS HELSINGFORS R.F. T A S E K I R J A 31.12.2008 Emmaus Helsinki r.y. - Emmaus Helsingfors r.f. Y-tunnus 0315404-8 TASEKIRJA 31.12.2008 Sivu V U O S I T I L I N P Ä Ä T Ö S Tuloslaskelma

Lisätiedot

Pohjanmaan Partiolaiset ry

Pohjanmaan Partiolaiset ry TASEKIRJA 1.1. - 31.12.2015 Säilytettävä vähintään 31.12.2025 asti. Osoite: Hallituskatu 35 A 5 90100 Oulu Kotipaikka Oulu Y-tunnus 2169301-0 TASEKIRJA 31.12.2015 Tilinpäätös tilikaudelta 1.1. - 31.12.2015

Lisätiedot

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR n tilinpäätös, FAS 1. Liikevaihto markkina-alueittain Asiakkaiden mukaan Suomi 6 693 9 897 Muut EU-maat 18 241 20 948 USA 194 9 800 Muut maat 8 386 10 290 Yhteensä 33 515 50 935 Liiketoiminnan muut tuotot

Lisätiedot

Tilinpäätöksen rakenne ja tulkinta Erkki Laitila. E Laitila 1

Tilinpäätöksen rakenne ja tulkinta Erkki Laitila. E Laitila 1 Tilinpäätöksen rakenne ja tulkinta Erkki Laitila E Laitila 1 YRITYSTOIMINNAN TAVOITTEENA ON TAVALLISESTI VOITON MAKSIMOINTI TULOT MENOT = MAHDOLLISIMMAN SUURI LUKU VOITTOA VOIDAAN MAKSIMOIDA JOKO LYHYELLÄ

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

U1 - Urheiluseura (yhdistyksen kaava) - Asterin malli

U1 - Urheiluseura (yhdistyksen kaava) - Asterin malli TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Yleisavustukset TILIKAUDEN TULOS Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos Veroperust. varausten

Lisätiedot

SHV-TUTKINTO KIRJANPIDON KOE B-OSA TILINPÄÄTÖSTEHTÄVÄ 2005

SHV-TUTKINTO KIRJANPIDON KOE B-OSA TILINPÄÄTÖSTEHTÄVÄ 2005 SHV-TUTKINTO KIRJANPIDON KOE B-OSA TILINPÄÄTÖSTEHTÄVÄ 2005 1. Laadi tilikartta ohessa olevaa tilikartta-lomaketta käyttäen. Tilien ryhmittelyn ja nimien tulee vastata virallisen tuloslaskelman, taseen

Lisätiedot

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR n tilinpäätös, FAS Efore Oyj vuosikertomus 2008 1. Liikevaihto markkina-alueittain Asiakkaiden mukaan Suomi 2008 10 544 2007 6 693 Muut EU-maat 25 996 18 241 USA 1 229 194 Muut maat 6 775 8 386 Yhteensä

Lisätiedot

Varsinaisen toiminnan tuotto- / kulujäämä -1 951 104,22-1 758 750,67. Tuotot Jäsenmaksut 39 140,00 37 720,00. Kulut Varainhankinnan kulut 516,19 0,00

Varsinaisen toiminnan tuotto- / kulujäämä -1 951 104,22-1 758 750,67. Tuotot Jäsenmaksut 39 140,00 37 720,00. Kulut Varainhankinnan kulut 516,19 0,00 SUOMEN LUTERILAINEN EVANKELIUMIYHDISTYS RY TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta 1.1.-31.12.2009 1.1.-31.12.2008 Testamentit 140 489,00 275 845,49 Srk:n talousarviomäärärahat 1 203 139,49 1 351 418,02 Vapaaehtoinen

Lisätiedot

2. HENKILÖSTÖÄ JA TOIMIELINTEN JÄSENIÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT

2. HENKILÖSTÖÄ JA TOIMIELINTEN JÄSENIÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT 1. LIIKEVAIHTO M 2014 % 2013 % Liikevaihto toimialoittain Ympäristöpalvelut 220,6 42,2 217,0 41,5 Teollisuuspalvelut 72,8 13,9 70,7 13,5 Kiinteistöpalvelut 229,1 43,9 235,4 45,0 Yhteensä 522,5 100,0 523,1

Lisätiedot

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,9 30,7 *Lainojen takaisinmaksut -29,7 0,0 *Omien osakkeiden hankinta -376,2-405,0 0,0 30,7

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,9 30,7 *Lainojen takaisinmaksut -29,7 0,0 *Omien osakkeiden hankinta -376,2-405,0 0,0 30,7 RAHOITUSLASKELMA (1000 euroa) VUODELTA 2014 Liiketoiminnan rahavirta *Myynnistä ja muista liiketoim. tuotoista saadut maksut 1010,4 1044,3 *Maksut liiketoiminnan kuluista -839,9-860,6 *Saadut korot 3,8

Lisätiedot

Talousarvio ja tilinpäätös Janne Santala 6.11.2007

Talousarvio ja tilinpäätös Janne Santala 6.11.2007 Yhdistyskoulutus Talousarvio ja tilinpäätös Janne Santala 6.11.2007 Talousarvio = suunnitelma yhdistyksen tilikauden varojen hankinnasta ja käytöstä Yhdistyksen kokous hyväksyy talousarvion. Säännöt määräävät

Lisätiedot

PROMETHEUS-LEIRIN TUKI RY TILINPÄÄTÖS 2008 1 (13) Ennakkoaineisto jäsenille. Prometheus-leirin tuki ry

PROMETHEUS-LEIRIN TUKI RY TILINPÄÄTÖS 2008 1 (13) Ennakkoaineisto jäsenille. Prometheus-leirin tuki ry TILINPÄÄTÖS 2008 1 (13) Prometheus-leirin tuki ry Tilinpäätös 2008 TILINPÄÄTÖS 2008 2 (13) SISÄLLYS 1. Tulojen ja menojen jakautuminen toimintojen välille 2. Tuloslaskelma, lyhyt 3. Tuloslaskelma, pitkä

Lisätiedot

Joensuun Ravirata Oy. Taseki rja 31.12.2014

Joensuun Ravirata Oy. Taseki rja 31.12.2014 JOENSUUN RAVIRATA OY Joensuun Ravirata Oy Taseki rja 31.12.2014 Y-tunnus 0365190-9 Ravirata Joensuu Joensuun Ravirata Oy Tasekirja 31.12.2014 Sisällysluettelo: 1(8) Tuloslask&ma sivu 2 Tase sivu 3-4 Tilinpäätöksen

Lisätiedot

SUOMEN SHAKKILIITTO RY TASEKIRJA 1.1.2014-31.12.2014

SUOMEN SHAKKILIITTO RY TASEKIRJA 1.1.2014-31.12.2014 SUOMEN SHAKKILIITTO RY TASEKIRJA 1.1.2014-31.12.2014 SUOMEN SHAKKILIITTO RY Hiomotie 10 00380 Helsinki Kotipaikka Helsinki Y-tunnus 1106880-1 Tilinpäätös kaudelta 1.1.2014-31.12.2014 Tuloslaskelma 1-2

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty kaikki konserni- ja osakkuusyritykset. Konsernitilinpäätöstä laadittaessa

Lisätiedot

KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13)

KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13) KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13) Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) Valmistus omaan käyttöön (+) Liiketoiminnan

Lisätiedot

Yhdistys ry Asteri kirjanpito-ohjelman tulostusmalli

Yhdistys ry Asteri kirjanpito-ohjelman tulostusmalli TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset Tilikauden tulos

Lisätiedot

Amcham Finland/Suomalais-Amerikkalainen Kauppakamariyhdistys Suomessa ry

Amcham Finland/Suomalais-Amerikkalainen Kauppakamariyhdistys Suomessa ry Kauppakamariyhdistys Suomessa ry TASEKIRJA 31.12.2014 Eteläranta 6 a 8 00130 Helsinki Kotipaikka Helsinki Y-tunnus 1985788-0 Tilinpäätös tilikaudelta 01.01.2014-31.12.2014 Sivu No Toimintakertomus 1.1-1

Lisätiedot

Opetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät. 12.11.2013 Esittäjän nimi 1

Opetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät. 12.11.2013 Esittäjän nimi 1 Opetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät 12.11.2013 Esittäjän nimi 1 ESIMERKKI APTEEKIN TULOSLASKELMASTA APTEEKIN TULOSLASKELMA Liikevaihto 3 512 895 Kelan ostokertapalkkiot 34 563 Muut tuotot 27 156

Lisätiedot

Urheiluseura - ALV - Asteri mallitilikartta (Ub13)

Urheiluseura - ALV - Asteri mallitilikartta (Ub13) TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 1000 aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet 1100 maa- ja vesialueet 1110 rakennukset ja rakennelmat 1120 koneet ja kal. kauden alussa 1121

Lisätiedot

Yhdistys - ALV - Asteri mallitilikartta (yb11)

Yhdistys - ALV - Asteri mallitilikartta (yb11) TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta Kulut Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Kulut Sijoitus- ja rahoitustoiminta Kulut Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset

Lisätiedot

Nro RAHOITUSTARKASTUS MÄÄRÄYS/LIITE I 106.10 1(10) PL 159, 00101 Helsinki Dnro 9/400/94

Nro RAHOITUSTARKASTUS MÄÄRÄYS/LIITE I 106.10 1(10) PL 159, 00101 Helsinki Dnro 9/400/94 RAHOITUSTARKASTUS MÄÄRÄYS/LIITE I 106.10 1(10) LIITE I TULOSLASKELMAN JA TASEEN KAAVAT Vakuusrahaston tuloslaskelma laaditaan seuraavan kaavan mukaisesti: TULOSLASKELMA 1.1.19xx - 31.12.19xx Varsinainen

Lisätiedot

SUOMEN SHAKKILIITTO RY TASEKIRJA

SUOMEN SHAKKILIITTO RY TASEKIRJA SUOMEN SHAKKILIITTO RY TASEKIRJA 1.1.2015 31.12.2015 SUOMEN SHAKKILIITTO RY Hiomotie 10 00380 Helsinki Kotipaikka Helsinki Y-tunnus 1106880-1 Tilinpäätös kaudelta 1.1.2015 31.12.2015 Tuloslaskelma 1 2

Lisätiedot

Yhdistys - ALV - Asteri mallitilikartta (Yb13)

Yhdistys - ALV - Asteri mallitilikartta (Yb13) TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 1000 aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet 1100 maa- ja vesialueet 1110 rakennukset ja rakennelmat 1120 koneet ja kal. kauden alussa 1121

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy T A S E K I R J A 31.12.2014

Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy T A S E K I R J A 31.12.2014 Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy T A S E K I R J A 31.12.2014 Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy Y-tunnus: 0582075-3 Kotipaikka: Joensuu Säilytä 31.12.2024 asti Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010 TILINPÄÄTÖS 2009 Helena Pitkänen 29.03.2010 2009 2008 Toimintatuotot 3.403.488 3.567.682 TA-toteutuma 102,95 % 113,5 % Toimintatuotot /asukas 1.188 1.240 Toim.tuotot % toimintakuluista 19,30 % 20,57 %

Lisätiedot

Kullo Golf Oy TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010. Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus: 1761478-9

Kullo Golf Oy TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010. Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus: 1761478-9 Kullo Golf Oy Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus: 1761478-9 TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2020 asti Tilinpäätöksen laatija: Tilisampo Oy 1 TILINPÄÄTÖS

Lisätiedot

TASEKIRJA. Paltamon työvoimayhdistys ry. Tilikaudelta 1.1.2009-31.12.2009

TASEKIRJA. Paltamon työvoimayhdistys ry. Tilikaudelta 1.1.2009-31.12.2009 Paltamon työvoimayhdistys ry TASEKIRJA Tilikaudelta 1.1.2009-31.12.2009 Tilinpäätöksen laati Paltamon työvoimayhdistys ry Maija-Liisa Pyykkönen talouspäällikkö, yo-merkonomi 2 SISÄLLYSLUETTELO Sivut 1.

Lisätiedot

Yrittäjän oppikoulu Osa 1 (25.9.2015) Tuloslaskelman ja taseen lukutaito sekä taloushallinnon terminologiaa. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy

Yrittäjän oppikoulu Osa 1 (25.9.2015) Tuloslaskelman ja taseen lukutaito sekä taloushallinnon terminologiaa. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Yrittäjän oppikoulu Osa 1 (25.9.2015) Tuloslaskelman ja taseen lukutaito sekä taloushallinnon terminologiaa Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Oppitunnin sisältö Tuloslaskelma Mikä on tuloslaskelma?

Lisätiedot

Toimintokohtainen tuloslaskelma. 5.11.2012 Talousjohtaja Päivi Seppä, Jyväskylän yliopisto

Toimintokohtainen tuloslaskelma. 5.11.2012 Talousjohtaja Päivi Seppä, Jyväskylän yliopisto Toimintokohtainen tuloslaskelma 5.11.2012 Talousjohtaja Päivi Seppä, Jyväskylän yliopisto JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Toiminnan tuotot n. 217 miljoonaa euroa Henkilöstökulut n. 131 miljoonaa euroa (60 %) Tase

Lisätiedot

Osakas Lumi Ukko omistaa 6 kpl Lumi Oy:n osakkeita, laske osakkaan osingosta maksettavaksi tulevat verot. Kuntavero 20 %.

Osakas Lumi Ukko omistaa 6 kpl Lumi Oy:n osakkeita, laske osakkaan osingosta maksettavaksi tulevat verot. Kuntavero 20 %. Tilinpäätössuunnittelu luentoharjoitukset 2015 1 (11) Luentoharjoitus 1 Lumi Oy:n tase 31.12.200X Pysyvät vastaavat Pitkävaikutteiset menot 1 000 Maa-alueet 60 000 Rakennus 200 000 Kalusto 50 000 Osakkeet

Lisätiedot

FARMIMALLI OY TASEKIRJA 31.12.2009. Y-tunnus 2067598-8 Hauenkoukku 18 A 6 70700 KUOPIO

FARMIMALLI OY TASEKIRJA 31.12.2009. Y-tunnus 2067598-8 Hauenkoukku 18 A 6 70700 KUOPIO FARMIMALLI OY TASEKIRJA 31.12.2009 Y-tunnus 2067598-8 Hauenkoukku 18 A 6 70700 KUOPIO FarmiMalli Oy TILINPÄÄTÖS 1 TASEKIRJA 31.12.2009 Sisällys sivu Tase 2-3 Tuloslaskelma 4 Liitetiedot 5-6 Luettelo käytetyistä

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty kaikki konserni- ja osakkuusyritykset. Konsernitilinpäätöstä laadittaessa

Lisätiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1.1 Tuloslaskelma, ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos +/- Valmistus omaan käyttöön

Lisätiedot

Liikevaihto. Myyntikate. Käyttökate. Liikevoitto. Liiketoiminnan muut tuotot

Liikevaihto. Myyntikate. Käyttökate. Liikevoitto. Liiketoiminnan muut tuotot Luvut 1 euro Tilikausi/pituus 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 TULOSLASKELMA Liikevaihto 5 435 6 296 6 161 6 159 6 56 Myyntikate 3 442 3 558 4 314 3 842 3 722 Käyttökate 2 292 2 271 3 8 2 525 2

Lisätiedot

1.1.2014 1.1.2013 Rahayksikkö EURO - 30.9.2014-31.12.2013. Vuokrat 1 874 250,38 2 434 565,63 Käyttökorvaukset 55 997,71 76 803,93

1.1.2014 1.1.2013 Rahayksikkö EURO - 30.9.2014-31.12.2013. Vuokrat 1 874 250,38 2 434 565,63 Käyttökorvaukset 55 997,71 76 803,93 Kiint.Oy Peiponaho T U L O S L A S K E L M A Sivu 1 Y-tunnus 9017024-8 1.1.2014 1.1.2013 Rahayksikkö EURO - 30.9.2014-31.12.2013 Vuokrat 1 874 250,38 2 434 565,63 Käyttökorvaukset 55 997,71 76 803,93 LIIKEVAIHTO

Lisätiedot

Vantaan Nicehearts ry TASEKIRJA 31.12.2013

Vantaan Nicehearts ry TASEKIRJA 31.12.2013 TASEKIRJA 31.12.2013 Kotipaikka Vantaa Tilinpäätös tilikaudelta 01.01.2013-31.12.2013 Sivu No Tuloslaskelma 1.1-1 Tase 2.1-2 Liitetiedot 3.1-2 Allekirjoitukset ja tilinpäätösmerkintä 4.1-2 Tasekirja on

Lisätiedot

Nimi ja opiskelijanro :

Nimi ja opiskelijanro : 1 (6) Lappeenrannan teknillinen yliopisto KATI / Pasi Syrjä A250A0250 Kirjanpidon peruskurssi Tentti 4.2.2016 Nimi ja opiskelijanro : Tentissä ei saa olla mukana kirjallista materiaalia. Laskimen käyttö

Lisätiedot

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 01.01.2015-31.12.2015 FINEXTRA OY 2(11) SISÄLLYSLUETTELO Sivu Tuloslaskelma 3 Tase 4 Rahoituslaskelma 5 Tilinpäätöksen liitetiedot

Lisätiedot

TASE VASTAAVAA. SAAMISET MYYNTISAAMISET 1700 Myyntisaamiset 0,00 0,00 340,50 340,50 SIIRTOSAAMISET 1870 Ennakkomaksut 5484,25 5484,25 4657,44 4657,44

TASE VASTAAVAA. SAAMISET MYYNTISAAMISET 1700 Myyntisaamiset 0,00 0,00 340,50 340,50 SIIRTOSAAMISET 1870 Ennakkomaksut 5484,25 5484,25 4657,44 4657,44 TASE VASTAAVAA 31.12.2014 31.12.2013 TASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT AINEETTOMAT HYÖDYKKEET AINEETTOMAT OIKEUDET 1031 ATK-ohjelmat 0,00 0,00 220,00 220,00 AINEETTOMAT HYÖDYKKEET yhteensä 0,00 220,00 AINEELLISET

Lisätiedot

WULFF-YHTIÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 12.8.2009, KLO 11.15 KORJAUS WULFF-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUKSEN 1.1. - 30.6.2009 TIETOIHIN

WULFF-YHTIÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 12.8.2009, KLO 11.15 KORJAUS WULFF-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUKSEN 1.1. - 30.6.2009 TIETOIHIN WULFF-YHTIÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 12.8.2009, KLO 11.15 KORJAUS WULFF-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUKSEN 1.1. - 30.6.2009 TIETOIHIN Pörssille 11.8.2009 annetussa tiedotteessa oli toisen neljänneksen osakekohtainen

Lisätiedot

5. Laadi tuloslaskelma ja tase tilinpäätöksessä 31.12.2008 materiaalissa jaettua asetuksen mukaista tuloslaskelma- ja tasekaavamallipohjaa käyttäen.

5. Laadi tuloslaskelma ja tase tilinpäätöksessä 31.12.2008 materiaalissa jaettua asetuksen mukaista tuloslaskelma- ja tasekaavamallipohjaa käyttäen. SHV-TUTKINTO KIRJANPIDON KOE B-OSA TILINPÄÄTÖSTEHTÄVÄ 27.5.2009 1. Laadi tilikartta ohessa olevaa tilikartta-lomaketta käyttäen. Tehtävässä käyttävien tilien nimien ja ryhmittelyn tulee vastata virallisen

Lisätiedot

YLEISAVUSTUKSEN TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN (RAY3706) TÄYTTÖOHJE

YLEISAVUSTUKSEN TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN (RAY3706) TÄYTTÖOHJE OHJE 1 (7) YLEISAVUSTUKSEN TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN (RAY3706) TÄYTTÖOHJE Yleistä... 1 1 Tiedot hakijasta ja haettavasta avustuksesta... 1 2 Haettava avustus... 2 3 Avustusstrategia... 2 4 Toiminnan tarkoitus,

Lisätiedot

AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2005 1 (6) TASEKIRJA

AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2005 1 (6) TASEKIRJA AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2005 1 (6) TASEKIRJA Sisältö: Sivu: Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Kirjanpitoasiakirjat 6 Voiton käyttöä koskeva esitys 6 Allekirjoitus 6 AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2005

Lisätiedot

TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan energia Oy VuOsikertOmus 2014

TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan energia Oy VuOsikertOmus 2014 TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan Energia Oy Vuosikertomus 2014 Konserni Tuloslaskelma (1 000 ) 1.1. 31.12.2014 1.1. 31.12.2013 LIIKEVAIHTO 128 967 121 379 Valmistus omaan käyttöön 4 869 4 273 Liiketoiminnan

Lisätiedot

1 VIHREIDEN NUORTEN JA OPISKELIJOIDEN LIITTO ViNO RY

1 VIHREIDEN NUORTEN JA OPISKELIJOIDEN LIITTO ViNO RY 1 VIHREIDEN NUORTEN JA OPISKELIJOIDEN LIITTO ViNO RY 2 Talousarvio 2013 / Hallituksen esitys liittokokoukselle 3 4 5 6 7 VARSINAINEN TOIMINTA TA2013 TA2013 TA2013 TA2012 TP2011 8 Nykyinen Optimistinen

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2012 Nro 4 KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala 2 Toimintaperiaatteet Tässä taloussäännössä annetaan

Lisätiedot

Hyvigolf Oy TASEKIRJA 1.1.2014-31.12.2014. Golftie 63 05880 Hyvinkää Kotipaikka: Hyvinkää Y-tunnus: 0677032-1

Hyvigolf Oy TASEKIRJA 1.1.2014-31.12.2014. Golftie 63 05880 Hyvinkää Kotipaikka: Hyvinkää Y-tunnus: 0677032-1 Hyvigolf Oy Golftie 63 05880 Hyvinkää Kotipaikka: Hyvinkää Y-tunnus: 0677032-1 TASEKIRJA 1.1.2014-31.12.2014 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2024 asti Tilinpäätöksen toteutti: Visma Services Oy Helsinki

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2015 Budjetti 2015 Ennuste 2014 Budjetti 2014 Toteuma 2013

TALOUSARVIO 2015 Budjetti 2015 Ennuste 2014 Budjetti 2014 Toteuma 2013 1 (12) V A R S I N AI N E N T O I M I N T A TIEDOTUSTOIMINTA 100 SAUNA-LEHTI JA MUU TIEDOTUSTOIMINTA T u o t o t 3010 Lehtituotot, tilatut lehdet 1 000,00 1 000,00 1 000,00 1 075,00 3011 Lehden ilmoitustuotot

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 1 6/2015 1 6/2014 1 12/2014 Liikevaihto, 1000 EUR 17 218 10 676 20 427 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 5 205 1 916 3 876 Liikevoitto, % liikevaihdosta 30,2 % 17,9 % 19,0

Lisätiedot

Ammatinharjoittaja - Asteri kirjanpidon mallitilipuitteisto

Ammatinharjoittaja - Asteri kirjanpidon mallitilipuitteisto - Asteri kirjanpidon mallitilipuitteisto T A S E Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Pitkäaikaiset Myyntisaamiset pitkäaik.

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 45 TULOSSUUNNITELMA 46 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Toimipaikan osoite Kauppakatu 1 150578-666A 10 10 000 00 020252-666T 110 5 000 20 6606408-2 30 600 00 241280-111C 60 8 989 89

Toimipaikan osoite Kauppakatu 1 150578-666A 10 10 000 00 020252-666T 110 5 000 20 6606408-2 30 600 00 241280-111C 60 8 989 89 6606441-0 Oy Tyvi-testiaineisto 2008-2011 Ab Yki Yhteyshenkilö Yrityksen katuosoite 12 B 00100 HELSINKI 01032010 28022011 123 Tilitoimistot Toimipaikan osoite Kauppakatu 1 FI2312345600123454 NDEAFIHH Ville

Lisätiedot

Tilikartta: Yhdistystesti 301004, 21.06.2007

Tilikartta: Yhdistystesti 301004, 21.06.2007 Tilikartta: Yhdistystesti 301004, 21.06.2007 100 Tase Vastaavaa 100 Pysyvät vastaavat 100 Aineettomat hyödykkeet 102 Kehittämismenot 1020 Kehittämismenot 103 Aineettomat oikeudet 1030 Aineettomat oikeudet

Lisätiedot

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015 TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015 KONSERNI Tuloslaskelma (1 000 ) 1.1. 31.12.2015 1.1. 31.12.2014 LIIKEVAIHTO 124 532 128 967 Valmistus omaan käyttöön 4 647 4 869 Liiketoiminnan

Lisätiedot

PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle

PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle PIENYRITYKSEN KULULAJIKOHTAINEN TULOSLASKELMA 1. LIIKEVAIHTO 2. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos 3. Valmistus omaan käyttöön 4. Liiketoiminnan

Lisätiedot

Suomen Kotikylmiö Oy (Konserni) Kassakriisin tunnistaminen

Suomen Kotikylmiö Oy (Konserni) Kassakriisin tunnistaminen 17.4.215 P - Analyzer pana Luvut 1 euro Tilikausi/pituus 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 Kassakriisin tunnistaminen 29 21 211 212 213 1 2 3 4 5 Kumulatiivinen käyttökate 1 69 2 164 3 235 4 528

Lisätiedot

Rahoituslaskelma 1 000 EUR 1.1. 31.12.2011 1.1. 31.12.2010

Rahoituslaskelma 1 000 EUR 1.1. 31.12.2011 1.1. 31.12.2010 Rahoituslaskelma 1.1. 31.12.2011 1.1. 31.12.2010 Liiketoiminnan rahavirta Liiketulos 4 163,1 27 575,2 Oikaisut liikevoittoon: Suunnitelman mukaiset poistot Realisoitumattomat kurssivoitot ja tappiot 61,8

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 39 TULOSSUUNNITELMA 40 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Puhdistamohankeen rahoituksen lähtökohta 2008 ja kehitys 1/4

Puhdistamohankeen rahoituksen lähtökohta 2008 ja kehitys 1/4 Kaupunginvaltuusto 25.5.20015 Liite 1 56 Puhdistamohankeen rahoituksen lähtökohta 2008 ja kehitys 1/4 - Puhdistamohankkeen rahoituksesta on sovittu seuraavaa 2009. Veden käyttömaksuja korotetaan etukäteen

Lisätiedot

Menot (oikaistut) / Tulot (oikaistut) x 100 = Suorat rahamenot tuloista %

Menot (oikaistut) / Tulot (oikaistut) x 100 = Suorat rahamenot tuloista % Veroilmoituksesta laskettavat tunnusluvut Heikki Ollikainen, ProAgria Oulu Nopea tuloksen analysointi on mahdollista tehdä laskelmalla veroilmoituksesta muutamia yksinkertaisia tunnuslukuja, joiden perusteella

Lisätiedot

Lounais-Suomen Partiopiirin talousarvio 2016 toiminnanaloittain

Lounais-Suomen Partiopiirin talousarvio 2016 toiminnanaloittain Lounais-Suomen Partiopiirin talousarvio 2016 toiminnanaloittain - Alue - Koulutus - Ohjelma - Viestintä - Talous - Projektit ja yhteiskuntasuhteet - Hallinto Suomen Partiolaiset Kohteiden tuloslaskelma,

Lisätiedot

Kunnan avustus rekisteröidyille järjestöille/yhdistyksille/seuroille 07500 Askola Toimintavuosi Puh. (019) 529 100/vaihde www.askola.

Kunnan avustus rekisteröidyille järjestöille/yhdistyksille/seuroille 07500 Askola Toimintavuosi Puh. (019) 529 100/vaihde www.askola. Askolan kunta HAKEMUS Askolantie 30 Kunnan avustus rekisteröidyille järjestöille/yhdistyksille/seuroille 07500 Askola Toimintavuosi Puh. (019) 529 100/vaihde www.askola.fi Kulttuuripalvelut Liikuntapalvelut

Lisätiedot

SIJOITUSRAHASTO SELIGSON & CO EURO-OBLIGAATIO TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS

SIJOITUSRAHASTO SELIGSON & CO EURO-OBLIGAATIO TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS SIJOITUSRAHASTO SELIGSON & CO EURO-OBLIGAATIO TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 1.1. - 31.12.2012 SIJOITUSRAHASTO SELIGSON & CO EURO-OBLIGAATIO 1 (8) SISÄLLYSLUETTELO Sivu Toimintakertomus 2 Tuloslaskelma

Lisätiedot

175 300 180 048 170 988 173 779 168 153 Palkat: PS, KS, SS, KVS, JS, VS, toimistosihteeri ja kanslisti.

175 300 180 048 170 988 173 779 168 153 Palkat: PS, KS, SS, KVS, JS, VS, toimistosihteeri ja kanslisti. Edustajiston hyväksymä ylioppilaskunnan talousarvio 2013 JÄSENPALVELUT T TA11 TP11 TA12 LTA12 TA13 Opiskelijakorttitulot 2 500 2 250 2 500 2 500 2 600 Opiskelijakorteista saatavat tulot. Muut tulot 16

Lisätiedot

Liite 2 Uudenmaan vihreiden syyskokous 12.12.2013. Talousarvio 2014

Liite 2 Uudenmaan vihreiden syyskokous 12.12.2013. Talousarvio 2014 Liite 2 Uudenmaan vihreiden syyskokous 12.12.2013 Talousarvio 2014 TULOSLASKELMA Budjetti Budjetti Toteuma 2014 2013 2012 VARSINAINEN TOIMINTA Yleistoiminta 3000 Vuokratuotot 3001 Vision avustukset 50

Lisätiedot

Uusi asumisyksikkö Naantalin kaupungin sote:n talousarviossa

Uusi asumisyksikkö Naantalin kaupungin sote:n talousarviossa Uusi asumisyksikkö Naantalin kaupungin sote:n talousarviossa Tulot asukkaita/hpv /as/hpv yht. /kk Asukkailta perittävät vuokrat 15 550 8 250 KELA:n enimmäisvuokra Asukkaiden sähkömaksut 15 20 300 voidaan

Lisätiedot

MAANOMISTAJAIN LIITTO - JORDÄGARNAS FÖRBUND RY T A S E K I R J A. Tilinpäätös 31.12.2012

MAANOMISTAJAIN LIITTO - JORDÄGARNAS FÖRBUND RY T A S E K I R J A. Tilinpäätös 31.12.2012 MAANOMISTAJAIN LIITTO - T A S E K I R J A Tilinpäätös 31.12.2012 Toimintakertomus Tuloslaskelma Tase Liitetiedot Kirjanpitokirjat Allekirjoitukset MAANOMISTAJAIN LIITTO - : y-tunnus 0201663-9 Tuloslaskelma

Lisätiedot

Taloudelliset laskelmat

Taloudelliset laskelmat Taloudelliset laskelmat Pielisen Tietoverkko Juuka 31.3.214 LUONNOS LASKENTAOLETUKSET 31.3.214 2 Laskentaoletukset Investoinnit Ominaisuus Kuvaus Rakentamisaikataulu Runkoverkon rakentaminen tapahtuu vuonna

Lisätiedot

-17 796,87 3305 Työpaikkaterveydenhoito 0,00 0,00

-17 796,87 3305 Työpaikkaterveydenhoito 0,00 0,00 Liite 2 UUVI syyskokous 13.12.2014 Talousarvio 2015 TULOSLASKELMA Budjetti 2015 Toteuma VARSINAINEN TOIMINTA Yleistoiminta Tuotot 2011 (EK-vaalit) 3000 Vuokratuotot 0,00 0,00 3001 Vision avustukset 300

Lisätiedot

Suomen Asiakastieto Oy 22.12.2009 14:21:18

Suomen Asiakastieto Oy 22.12.2009 14:21:18 Suomen Asiakastieto Oy 22.12.2009 14:21:18 Yrityksen perustiedot Malliyritys Oy Yritystie 5 00100 Helsinki Y-tunnus 011111111 Kaupparekisterinumero Kotipaikka Helsinki Rekisteröity kaupparekisteriin 01.01.2000

Lisätiedot

Saksin Sukuseura ry:n jäsenet toivotetaan tervetulleiksi yhdistyksen sääntömääräiseen vuosikokoukseen. Kokoukselle esitetään seuraava työjärjestys:

Saksin Sukuseura ry:n jäsenet toivotetaan tervetulleiksi yhdistyksen sääntömääräiseen vuosikokoukseen. Kokoukselle esitetään seuraava työjärjestys: 1/5 Vuosikokouksen 2013 esityslista SAKSIN SUKUSEURA RY:N VUOSIKOKOUS :n jäsenet toivotetaan tervetulleiksi yhdistyksen sääntömääräiseen vuosikokoukseen. Kokoukselle esitetään seuraava työjärjestys: Kokonaisohjelma:

Lisätiedot

Puutarhatalous (EU-tukihakemusta noudatteleva)

Puutarhatalous (EU-tukihakemusta noudatteleva) Puutarhatalous (EU-tukihakemusta noudatteleva) TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Pitkäaikaiset Myyntisaamiset

Lisätiedot